Lue - Satakuntalainen Osakunta

Kaksi satakuntalaista sanaa 329
karttaa 3; kartassa vain varmoilta tuntuvat tiedot): 1) 'yksi
lattiallinen olkia silppuja tehtäessä', 2) 'se sidonkasa, joka tehtiin
seinään lyödyistä eloista odottamaan seuraavaa puintivaihetta' ja
3) 'yksi ahdosrivi, loitto'. 7
) Ensin mainitusta merkityksestä on
varmoilta tuntuvia tietoja seuraavista pitäjistä (on pitäjiä, jotka
olen laskenut sortaus-alueeseen kuuluviksi, mutta joita en uskalla
mainintojen epämääräisyyden tai kyselyjen provosoinnista aiheutuvien
todennäköisten virheellisyyksien vuoksi liittää yhdenkään
edellä mainitun merkityksen alueeksi): Noormarkku, Kullaa,
Kauvatsa, Kokemäki, Vampula, Huittinen, Punkalaidun, Kiikka,
Kiikoinen, Tyrvää, Karkku, Ikaalinen, Vesilahti, siis sanan esiintymisalueen
läntiseltä sivustalta. Sitten alkaa toisena mainitun
merkityksen alue: Tottijärvi, Hämeenkyrö, Viljakkala, Ylöjärvi,
Teisko, Kangasala, Pälkäne, Kuru, Ruovesi, Virrat, Vilppula,
Keuruu, Koskenpää, Korpilahti, Jämsä, Luhanka. Tällaisen lyhteiden
seinään lyönnin jälkeisen sortauksen teko tuli kysymykseen
vain pienissä riihissä, joissa ei ollut luuvaa (sellaisissa riihissä,
joissa luuva oli, ei lyhteitä seinään lyönnin ja varsinaisen
tappamisen välillä pistetty pinoon, sortaukseen, vaan seinään lyödyt
lyhteet heitettiin suoraan luuvan puolelle tapettaviksi), tai
sitten siinä tapauksessa, että samat henkilöt sekä löivät seinään
7
) Muutaman murremaininnan epämääräisyyden takia oikeaa merkitystä
on ollut mahdoton saada selville. Ahlaisista on tieto (P. Hovin v:lta 1960),
jonka mukaan sortaimilla on 'kiukaan kohdalla (ei kiukaan yläpuolella) olevien
normaalia lyhyempien, ns. pikkuparsien' merkitys. Viljakkalalainen
Oiva Soukko (75-vuotias) kertoi kirjoittajalle, että sortahiset tarkoittivat
juuri noita pikkuparsia. Tällaiset varsinaisista päämerkityksistä eroavat merkitykset
(F. Kärjen Vesilahdesta 1959 peräisin olevan tiedon mukaan pellaviakin
tuli niin ja niin monta sortausta, ja muuramelainen P. Järvinen kirjoittaa
1960, että sekä sortain että sormaus ovat tiettyjen pellavaerien ilmaisimia)
selittynevät siten, että sortaus-sanaa on ruvettu käyttämään entisajan
riihityön piiriin kuuluvien merkitykseltään läheisten käsitteiden kuvaamiseen.
Toisinaan merkitysten moninaisuus voi myös johtua vanhan riihityösanaston
käytön melkoisesta syrjäytymisestä, ts. tiedonantajat eivät jaksa enää muistaa
sortaus-sanan oikeaa käyttötapaa. Sortaus-sanan merkityksen unohtumiseen
sanan vanhentuneen käyttöalan vuoksi viittaa se, että monessa maininnassa
itse sana muistetaan, mutta merkityksestä ei ole enää tietoakaan.
Toisinaan on vain hämärä maininta sanan liittymisestä riihityön piiriin.