Lue - Satakuntalainen Osakunta

326 Pekka Lehtimäki
Suomen kielen nauhoitearkisto 272: 1) 4
) / sortaus 'riihen lattialle
silpuntekoa 1. survomista varten levitetyt pahnat': «Pantiin noim
paksult niit pahnoja siähee ja se oli sit sortaus« (Kullaa, Lyyli
Kokkonen 1932) / «Kyllä määkin ov vähäs monta sortausta survonu
ja «Kaks aina peräsin, toinem meni takàperin toinen etùperin
semmosta sortausta« (Kauvatsa, Lyyli Kokkonen 1932) /
«Sitten ne [oljet] jälleen pudotettiin parsilta ja levitettiin lattialle,
jossa ne käsivoimalla petkeleellä survottiin silpuiksi. Yhden erän
olkia sanottiin sortaukseksi, jota survomisen välillä sekoitettiin ja
taas survottiin, kunnes ne olivat tarkoitukseensa käyttökelpoisia«
(Huittinen, Vanhaa Satakuntaa s. 396—397) / «No se oli sortaus
se, ko sanottiin sortaukseks sitä sittek ko ne oljet larottiin siähem
pitkit- pitkippäin sitten että ko tapantokin oli nim pitkittäin ne
pantiin kauttaaltansaj ja ... ne pantiin sillaila ruvetel lattoon sten
toisesta päästä toiseem päähän ninkun olkikattoki, ja, sitten, toisep
pani sitte, heikompia sortauksia ja toiset sittev vahvoja sortauksia
ja siinä stek kon oli oikeen, tommonen ni siinä sai sittel
lyäräl lujjaa ennenko permanto kopahti« (Kiikka, Suomen kielen
nauhoitearkisto 251: 1) / «Riihel laattialla survo kaks, siinä ne
nokap päinyhteen topotti. Laattiaan ajettiin olkia vahva sortaus,
lyhrep paikkaansa, rukkiin olkia alle« (Tyrvää; Virtaranta, Vanha
kansa muistelee s. 37) / «Pari miestä nousi sitten parsille olkia
pudottamaan, ja toiset alkoivat niitä levittää riihen lattialle, tapanoille,
asettaen suamukseen yhtä vahvaan, noin 25 cm. paksuiseen
kerrokseen kautta lattian. Näin tehty olkikerros oli sortaus tai
alaus« (Tyrvää; Vihdanmäki, Kotiseudullisia muistitietoja Tyrvään
Ekojärvenmaasta s. 131) / «Niin survirriihesä sanottiin sortaus
kun aamulla aikasim mentiin kello kaksi survoon silppuja
oljista, käsin survottiin semmosella petkeleellä josa oli levee terä
varren alapääsä, riihel laattialla oljep pantiin suaraan eli oikoseej
järjestykseen kautta laattiaj ja parisa sittes survottiin toinen takaperin
toinen etuperij ja vuaroo lyätiim petkeler riihel laattiaam
muttei kenenkäv varpaita survottu sentä. .. Sittel lakattiin ku
4) Kertojana v. 1873 syntynyt Maria Järvinen, joka elää Ulvilan Harjunpäässä,
mutta joka on syntynyt Kullaan Paluksella (25-vuotiaana muuttanut
Ulvilan Harjunpäähän). Maria Järvisen sortaus peräisin Kullaalta,
koska muut ulvilalaiset eivät sanaa tunteneet (oma muistiinpanoni 1960).