Lue - Satakuntalainen Osakunta

322 Pekka Lehtimäki
moisten kielteiset tiedot ovat pitäjän Kymijoen vesistöalueeseen
kuuluvasta osasta, kun taas A. Ruokolan 1959 lähettämä tieto on
pitäjän lounaisosasta, josta vedet laskevat Kokemäenjoen vesistöön.
Vielä on joitakin kielteisiä tietoja varsinaisen Kokemäenjoen
vesistöalueenkin varsilta, mm. muutamasta pienestä Tampereen
ympäristön pitäjästä (Pirkkala, Messukylä, Aitolahti). Se ettei
sanaa tunneta enää Tampereen ympäristön pikku pitäjissä, johtunee
alueen enimmäkseen tällä vuosisadalla tapahtuneesta voimakkaasta
teollistumisesta, joka on ollut omiaan aiheuttamaan
tällaisen vanhan maanviljelyssanaston piiriin kuuluvan termin vähittäisen
syrjäytymisen ja unohtumisen. Todennäköisesti samasta
syystä sortauksesta ei ole tietoa aivan Porin liepeiltä ja Keikyästä.
Muut vesistöalueen varrelta tulleet kielteiset tiedot ovat aivan
sporadisia ja saanevat selityksensä siitä, että sortaus on riihityöterminä
kuulunut lähinnä vain miesten sanavarastoon (siitä huolimatta,
että naisetkin ovat riihitöitä tehneet). On siis ymmärrettävää,
että joku naisvastaaja ei sanaa tunne. Vielä voi sortauksen
satunnainen tuntemattomuus johtua sanan suppeasta merkitysalasta
(sortauksen tekeminen ei kaikissa riihissä eikä tietyissä
olosuhteissa ole tullut edes kysymykseen, kuten tuonnempana tulemme
näkemään) ja nyt jo vanhentuneesta käyttötavasta. 3
) Kokonaisuutta
silmällä pitäen ja edellä olevan huomioon ottaen jollakin
satunnaisella kielteisellä tiedolla ei ole merkitystä.
Sanasta esiintyy seuraavia muotoja: sortaus, sorta(h)inen,
sortain ja sortamus. Ks. karttaa 2. Sortahisesta on tietoja
Ylä-Satakunnan itäiseltä sivustalta (Hämeenkyrö, Viljakkala)
sekä neljästä sen lähipitäjästä (Kuru, Teisko, Ylöjärvi, Kangasala),
Hämeenkyröstä olen merkinnyt sekä h:llista että h:tonta edustusta
(siis sekä sortainen- että sortahinen-muodon). Hämeenkyrön
Jumesniemessä (aivan lähellä Nokian rajaa, siis Hämeenkyrön
eteläisimmässä osassa) asuva 68-vuotias Eero Kilpi käytti sor-
3
) Viljakkalasta sanaa tiedustellessani tein havainnon, että vain vanhimmat
seudun asukkaat sen muistivat (eräs kuusissakymmenissä oleva paikkakuntalainen
ei enää tuntenut sortaus-sanaa, sen sijaan 75-vuotias Oiva
Soukko selvitteli tarkkaan sanan käyttöä).