Lue - Satakuntalainen Osakunta

Pekka Lehtimäki
Kaksi satakuntalaista sanaa
Liikkuessani parin viime vuoden aikana Helsingin yliopiston
suojissa toimivan Suomen kielen nauhoitearkiston assistenttina
nauhoittamassa suomen murteita olen pannut merkille sen, että
tavalliset kansanihmisetkin sangen usein pysähtyvät pohdiskelemaan
kielen, murteen muuttuvuutta. He tekevät, yleensä ihmeteltävän
tarkasti, huomioita naapuripitäjäläisten kielestä. Kuulee
toisinaan koko joukon murteenpiirteitä, jotka ovat löydettävissä
kielentutkijoiden teoksista, yleensä äännehistorioista. Myös sanastollisiin
seikkoihin kiinnitetään huomiota. Kielenoppaat saattavat
kertoa, että jokin tietty sana esiintyy myös lähipitäjäläisten
kielessä tai että naapurit käyttävät jo vallan toisenlaisia nimityksiä
kuin he itse; joskus jopa sanojen merkitysten muuttuvuuskin
on huomattu. Havainto on tietenkin aivan oikea: eri käsitteillä
on yleensä useita eri nimityksiä suomen murteissa. Toisinaan
jonkin sanan alue saattaa peittää koko Suomen, tavallisesti
leviämisalueet ovat kuitenkin suppeampia. Suomen sanastomaantieteen
tutkimus on jo tähän mennessä paljastanut useita sangen
mielenkiintoisia levinneisyysalueita.
Toisinaan huomaa aivan selvästi sen vaikutuksen, mikä vesistöalueilla
on ollut sanojen ja niiden merkitysten levinneisyyteen.
Seuraavassa tulen käsittelemään kahta Kokemäenjoen piiristä lähtenyttä
sanaa, joista toisen levinneisyysalue noudattelee sangen
uskollisesti Kokemäenjoen vesireitin kulkua, toisen alue on taas
suuntautunut pohjoiseen ja etelään. Kumpikin sana on alkuaan