29.09.2013 Views

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

316 Tapio Horila<br />

vallisia lukijoita, vaan ainoastaan kieleen teoreettisesti perehtyneitä,<br />

jotka taas pääsevät asiasta perille muuta tietä. Tutkijakuntaan<br />

kuului mm. M. A. Castren. 70<br />

) Tämän arvovaltaisen<br />

asiantuntijaelimen kannanotto lienee osaltaan seuraus sen realiteetin<br />

toteamisesta, että niiden kielenviljelijäin luku, jotka aspiraation<br />

merkitsemistä kokeilivat, oli vuosi vuodelta pienentynyt<br />

ja että he vuoden 1850 tienoilla olivat jo häviävän pienenä vähemmistönä.<br />

71<br />

) Täten oli läikyntä tässä yleiskielemme myrskyisässä<br />

kehitysvaiheessa ainakin yhdeltä kohtaa tyyntynyt.<br />

Varelius huomasi jääneensä «loppukoveineen« miltei yksin,<br />

joten hän katsoi parhaaksi mukautua tässä kohden vakiintuvaan<br />

ortografiaan. Tämä ei suinkaan merkinnyt sitä, että hän olisi muuttanut<br />

mieltään aspiraationmerkinnän tarpeellisuudesta. Siitä löydämme<br />

todisteen Vareliuksen käsikirjoituksena säilyneestä laajasta<br />

suomen kieliopista, jossa puheena oleva kohta on eräästä<br />

kielellisestä piirteestä päätellen kirjoitettu aikaisintaan 1860luvulla.<br />

72<br />

) Tekstissä on ensin käytetty loppukove-nimitystä, mutta<br />

tämä on yhtä kohtaa lukuunottamatta korjattu loppuahiksi.<br />

Huomattakoon myös, että loppukove-loppuahi ei merkitse Vareliuksella<br />

enää niinkuin ennen aspiraation merkkiä vaan itse aspiraatiota,<br />

73<br />

) kun hän kirjoittaa: «Vaikka tällä äänteellä [loppuahilla]<br />

ei ole omaa puustaviansa ja tämän osoittaminen jollakulla<br />

merkillä (kuin: voittaa' tahi voittaa', taikka kirjaimella<br />

(voittaan, kevät) on nähty liijan vaivalloiseksi ja hankalaksi eikä<br />

ole saanut yleistä hyväksymistä, vaan kirjoitetaan paljaaltansa:<br />

tuoda, ole, kevä, kude jne., niin älkäämme sentään luulko tämän<br />

7 0<br />

) Niemi, mt. s. 211.<br />

7 1<br />

) Lahja Koppanen, Kysymys ns. »loppuhenkosesta» murteiden taistelun<br />

aikana. Laud.tutk. v. 1948, s. 80. Siitä teokseen Kohtamäki, Ankara puutarhuri,<br />

s. 86.<br />

7 2<br />

) Vareliuksella on tässä kohdin lyhytvokaalinen -kan, -kän liite (pro<br />

-kaan, -kään), mitä hän tähänastisten havaintojeni mukaan siirtyi käyttämään<br />

v:n 1864 vaiheilla.<br />

7 3<br />

) Kove- tai loppukove-sanojen aikaisemman merkityksen (= aspiraationmerkki<br />

') Varelius on ilmaissut v:n 1947 Suomettaressa (n:o 7, Mintähden<br />

ja Sentähden) ja mainitussa kirjeessään Schildtille 27. 3. 1847. Suomettaren<br />

kirjoituksesta selviää, että Varelius jo tällöin saattoi tarkoittaa »koveella»<br />

myös itse loppuhenkosäännettä (»puoli-h:ta») eikä vain tämän merkkiä.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!