Lue - Satakuntalainen Osakunta

24 Mauno Jokipii
sääntö, ettei yhteismetsässä olevaan toisen talon niittyaitauksen
sisään jäävään metsikköön saanut koskea. 102
)
Suurimmat kasket kaadettiin, kuten edellä on jo ohimennen
102 a
mainittu, useasti monen talon muodostamissa yhtiöissä. ) Tämänlaatuiset
vapaat työliitot, jotka muodostettiin yhtä kaskea varten
kerrallaan, ovat varmaan alun perin olleet maanomistuksesta
ja verotuskysymyksistä täysin erillisiä kansanomaisia «työseuroja«.
On vaikea ajatella, että Sisä-Suomen ja Savon metsissä
kaskiyhtiöt olisi alunperin muodostettu maanomistuksen nojalla,
kun kerran alue oli rannaton eikä talonpoikien asuinpaikkakaan
vielä ollut vakiintunut. Samalla tavoin kuin kansanomaiset
nuottayhtiöt tai myllylahkot vähitellen tulivat maanomistukseen
perustuviksi, kävi myös kaskiyhtiöiden. Lähteissämme mainituista
yhtiöistä eräät ovat selvästi jo maanomistuksen pohjalla
muodostettuja. Niin ei ilmeisesti alunperin ollut Satakunnassakaan
laita, mutta tämä kehityssuunta on vain luonnollinen. Kuuluivathan
kylänaapurit useimmiten samaan jakokuntaan, ja kukapa
olisi mennyt kaukaa yhtiömiestä etsimään, kun sellainen oli läheltäkin
saatavissa. Toisaalta on ilmeistä, että kruunu edisti yhtiöiden
muodostamista mieluimmin jakokunnan osakkaitten kesken,
koska se yksinkertaisti verotusasioita. Se näkyy seuraavista
oikeustapauksistakin.
Työ määräsi vanhimpien tapojen mukaan sen osuuden, mikä
kullekin yhtiökaskesta (Samfältte Swedh) tuli. Kurun Petäjälammen,
Myllärin ja Olkitaipaleen kyläläiset olivat v. 1679 kaataneet
yhteiselle ulkomaalleen huhdan, josta kunkin piti saada osuutensa
«sen mukaan, kun on siihen käyttänyt päivätöitä ja
työtä«. 103
) Ikaalisissa oli Kovelahden Simo Heikinpoika v. 1628
kaatanut kaskea Kiialan Lasse Holgerinpojan maalle. Simo oli
1 0 2
) Pirkkalan käräjät 17. 6. 1644, nn 4: 89; Huittisten käräjät 12.—15.
11. 1658, mm 10:140v.
1 0 2 a
) Nikkilän mt. s. 318 olettamus, että vanhimpana aikana Satakunnassakin
on käytetty yhtiömuotoa myös suurten kaskien kaadossa, tulee
seuraavien tuomiokirjatietojen nojalla täysin todistetuksi.
Itä-Suomen erikoispiirre.
Yhtiökaski ei ole
1 0 3
) Ruoveden käräjät 16.—19. 9. 1679, nn 5: 639.