Lue - Satakuntalainen Osakunta

Suomettaressa joulukuun 14. päivänä
1847 julkaistu Vareliuksen kirjoitus,
jossa myös on käytetty »loppukovetta».
Antero Vareliuksen »loppukove» 309
käyttöön uuden loppuhenkosenmerkki,
jopa Kalevalassakin
olisi syytä panna
aspiraatio paikoin näkyviin
selvyyden vuoksi.
Hän mainitsee myös, että
valtioneuvos Grot oli ilmaissut
tyytyväisyytensä
Suomettaren loppuhenkosenmerkintään.
44
) Nämä
kirjeet on lähetetty maaliskuussa.
Toukokuussa
Europaeus kirjoittaa samasta
asiasta Suomettareen
selittäen, että tärkein
merkintää puolustava
seikka on toistaiseksi kokonaan
unohdettu, nimittäin
se, että «loppuhengähdys
tekee tavuun
sul'etuksi ja pehmentää
siis edellisen puustavin, jos se vaan pehmenevä on«. Lisäksi hän
tähdentää Vareliuksen tapaan merkinnän hyödyllisyyttä niille,
jotka opiskelevat suomea vieraana kielenä. 45
)
Europaeuksen yritykset saada Lönnrot käyttämään julkaisuissaan
«loppukovetta« ja siten arvovallallaan tukemaan Suomettaren
omaksumaa ortografiaa eivät tuottaneet tuloksia. Ainoa tapaus,
jossa olen Lönnrotin jäljiltä tavannut «spiritus asperia«, on
edellä mainittu, käsikirjoitukseksi jäänyt Suomenkielen Lukemisto,
jonka hän vuoden 1847 helmikuussa — siis ennen Europaeuksen
kirjeitä — oli jättänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seu-
4 4
) Niemi, mt. s. 56—57, 59. — Jakob Grot oli yliopiston venäjän kielen
professorina 1841—53.
4 5
) Suomen kieli kirjallisesti' käytettävänä, Str 1847 n:o 18. Niemi, mt.
s. 57. Aspiraation merkitsemistä ulkomaalaisia varten puolsi myös Lönnrot.
Ks. Anttila, Elias Lönnrot II s. 201.