Lue - Satakuntalainen Osakunta

Antero Vareliuksen »loppukove» 305
loppuhenkosen apostrofala, mutta sanoi silti pitävänsä «Herra
Wareliuksen spiritus asperia« parempana. 29
) Vareliuksen yllä esitetty
maininta, että uusi merkki oli jo «tunnettu ja tunnustettu*,
ei siis ollut aivan perusteeton.
Vaikka Enon Opetusten oikeinkirjoitukseen kohdistuneet
arvostelut eivät aina olleet suinkaan kannustavia, Varelius ei lannistunut.
Vuonna 1846 hän julkaisi yhdessä sääksmäkeläisen toverinsa
August Bläfieldin kanssa kirjasen Ritualan Helka-virret,
missä aspiraatiotapaukset ovat yhtä tiheitä ja samoin merkittyjä
kuin Enon Opetuksissa.
Seuraavan kerran tapaamme Vareliuksen kirjoittamaa suomenkielistä
tekstiä painettuna Suomettaren ensimmäisessä vuosikerrassa
1847. Hän käyttää edelleen «loppukovetta« ja sijoittaa
sen lehden ensimmäisissä numeroissa samoihin asemiin kuin
ennenkin. Samaa merkkiä käyttävät myös Vareliuksen toimittajatoverit.
Itäsuomalaiset Ahlqvist ja Europaeus eivät kuitenkaan
pane aspiraatiota näkyviin abessiivissa, allatiivissa ja 3. persoonan
omistusmuodoissa 30
), joiden loppuhenkoisuutta he Vareliuksella
nähtävästi ovat pitäneet suppea-alaisina länsisuomalaisuuksina.
Europaeus nimenomaan tähdentää kirjeissään Lönnrotille,
ettei aspiraatio yleisesti esiinny allatiivissa ja 3. persoonan
suffiksissa. 31
) Suomettaren neljännellä perustajalla Tikkasella
loppuhenkosen merkintä on — kuten Rapola sanoo — «aivan
vähäistä ja sattumanvaraista«. 32
)
Koska toimittajien itäsuomalainen enemmistö pysyi kannassaan,
Varelius halusi vähentää lehden oikeinkirjoituksessa muutenkin
vallitsevaa kirjavuutta ja tinki vähitellen aspiraationmerkinnässä
omaksumastaan länsisuomalaisesta linjasta. 7. numerossa
(16. 2., Kesän vitkallinen tulo ja Mintähden ja Sentähden)
hän vielä merkitsee loppuhenkosen allatiiviin ja 3. persoonan
2 9
) Stbg, Mietteitä suomalaisesta kirjakeinosta. Kanava 1846 n:o 19
(20. 5.).
3 0
) Martti Rapola, Suomettaren perustajien kirjoitukset lehden ensimmäisessä
vuosikerrassa. Helsinki 1947 s. 13, 15.
31
) A. R. Niemi, D. E. D. Europaeuksen kirjeitä ja matkakertomuksia.
Helsinki 1903, s. 53, 56.
3 2
) Rapola, mt. s. 11.
20