29.09.2013 Views

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

304 Tapio Horila<br />

on saatavissa jotakin parempaa, miksi tyytyä huonompaan.« Siihen<br />

Avellanin väitteeseen, että ulkomaalainen ei opi loppuhenkosta<br />

ääntämään, vaikka se olisi merkitty, Varelius vastaa, että on<br />

opittava paljon vaikeampiakin asioita. Vaikka äidinkielenään suomea<br />

puhuva osaisikin ääntää aspiraation ilman merkintää, on<br />

otettava huomioon myös ne suomenruotsalaiset, jotka viime aikoina<br />

ovat ryhtyneet opiskelemaan suomea. Jos halutaan tässä<br />

asiassa helpottaa heidän edistymistään, on loppuhenkonen pantava<br />

näkyviin. — Kirjoituksensa alaviitassa Varelius ihmettelee, että<br />

Euren vastikään ilmestyneessä suomen kieliopissaan suosittaa loppuhenkosen<br />

merkiksi apostrofia, vaikka erityinen aspiraationmerkki<br />

jo oli «tunnettu ja tunnustettu«, millä hän tietysti tarkoittaa<br />

omaa «loppukovettaan«. 25<br />

)<br />

Väittely jatkui Åbo Underrättelser -lehdessä, jossa Avellan<br />

vastasi Vareliukselle. 26<br />

) Kirjoituksessa mm. mainitaan, että jokainen<br />

kansa kirjoittaa kieltään omia maanmiehiään varten sisäluvun<br />

tarpeita ja heidän puheorgaaninsa luonnollista käyttöä silmällä<br />

pitäen, ei jonkin toisen maan vieraskielisiä harrastelijoita varten.<br />

Avellan sivuuttaa vaitiollen suomenruotsalaiset, joiden tarpeisiin<br />

Varelius oli viitannut. Avellan myöntää, että hänen kiistakumppanillaan<br />

kansan parissa syntyneenä ja sen kieleen perehtyneenä<br />

on oikeus jos kenellä huolehtia kielen ortografiasta, mutta tehtävä<br />

kuuluu myös kielentutkijoille. (Näiden ratkaisuja oli Vareliuskin<br />

maininnut odottavansa.) 27<br />

) Tähän Avellanin kirjoitukseen Varelius<br />

ei enää puuttunut.<br />

Mutta Varelius sai kokea vuoden 1846 aikana myötätuultakin.<br />

Tämä kohdistui — paitsi aspiraation merkintään yleensä — myös<br />

hänen uuteen merkkiinsä. Tämän vuoden puolella ilmestyi aikakauskirja<br />

Suomi 1845, jossa Matthias Akiander suositti loppuhenkosen<br />

merkiksi «spiritus asperia« apostrofin asemesta. 28<br />

) Toukokuussa<br />

K. H. Ståhlberg käsitteli asiaa Kanavassa. Hän itse merkitsi<br />

2 5<br />

) Ks. G. E. Euren, Grunddragen tili finsk formlära, 1846 s. 5.<br />

2 6<br />

) Landtbo, Ännu något om tecknet för Slut-aspirationen i Finska<br />

Ord. ÅU 1846 n:o 92 (25. 11.).<br />

2 7<br />

) Morgonbladet 1846 n:o 16.<br />

2 8<br />

)<br />

raatiota.<br />

Suomi 1845 s. 327—330. Suomi 1846:ssa A. ei enää merkitse aspi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!