29.09.2013 Views

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Antero Vareliuksen »loppukove» 301<br />

tanut kuitenkin sen, että Enon Opetuksiin painettu loppuhenkonen<br />

muistuttaa enemmän 6:ta (sexa) kuin c:tä eli spiritus asperia.<br />

Samassa kirjoituksessa Varelius myöntää, että on olemassa<br />

murteita, joissa aspiraatio ei esiinny niin tiheään kuin se Enon<br />

Opetuksiin on tullut merkityksi. Hän sanoo noudattaneensa pääasiallisesti<br />

satakuntalaista ääntämystä ja Renvallin esikuvaa. Totta<br />

onkin, että yllä esitetty jaottelu Enon Opetusten aspiraatiotapauksista<br />

vastaa suurin piirtein sitä jaottelua, jonka Renvall kieliopissaan<br />

on suorittanut loppuhenkosesta puhuessaan. 18<br />

) Viimeaikainen<br />

tutkimus länsiyläsatakuntalaisten murteiden aspiraatioesiintymistä<br />

tukee yksityiskohdittain sitä Vareliuksen mainintaa, että<br />

hän on merkinnyt loppuhenkoset paitsi Renvallin mukaan myös<br />

satakuntalaista kielikorvaansa noudattaen. 19<br />

)<br />

Vastineessaan Varelius pyrkii kohta kohdalta kumoamaan hänen<br />

aspiraatiomerkintäänsä kohdistetut moitteet. Koska hänen<br />

perustelunsa toisaalta ilmaisevat hänen vaikuttimensa, toisaalta<br />

ovat kuvaavia sen ajan harrastelijakielimiesten oikeakielisyyskiistoille,<br />

suomennan tähän paikoin lyhennellen kohtia kirjoituksen<br />

tästäkin osasta:<br />

«Muutamat sanovat, että aspiraatio on niin heikosti kuuluva<br />

äänne, ettei sen merkintä ole tarpeellista. Heille vastaan, että<br />

samoin perustein voi jättää merkitsemättä paljon muutakin ja kirjoittaa<br />

esim. leip leipä-sanan asemesta, koska jokainen kieltä<br />

osaava voi itse liittää sanaan poisjätetyn ä:n.«<br />

«Toiset eivät hyväksy aspiraation merkitsemistä siitä syystä,<br />

että se tekee kirjoitusasun (stylen) rumaksi, mutta sietävät kuitenkin<br />

kreikan spirituksen ja aksentit sekä ruotsin i:n, å:n, ä:n ja<br />

ö:n lisämerkit.«<br />

«Kirjoitusasu korvautuu sillä, että monet erimerkityksiset<br />

sanat, jotka nyt kirjoitetaan samalla tavoin, tulevat aspiraationmerkkiä<br />

käytettäessä saamaan erilaisen asun ja vältytään kaksiselitteisyydeltä.<br />

Eikö ole omituista, että kirjoitetaan useat sanat,<br />

1 8<br />

) Renvall, mt., s. 19.<br />

R. ei ole maininnut.<br />

Indikatiivin ja konditionaalin kieltopreesensiä<br />

1 0<br />

) Pertti Virtaranta, Länsiyläsatakuntalaisten murteiden äännehistoria<br />

I, s. 346—382.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!