Lue - Satakuntalainen Osakunta

298 Tapio Horila
havainnon olen tehnyt tämän ajan kirjailijoita esittelevistä antologioista
17
) ja muutamista silloisista kansankirjoista, joita julkaistiin
antamaan hengellistä tai maallista valistusta. Vaikka järjestelmällinen
etsintä, mihin tätä tutkielmaa varten ei ole ollut
tilaisuutta, lisäisikin jo mainittujen aspiraationmerkitsijoiden lukua,
jäänee yleisvaikutelmaksi, että he silloisten kirjoittajien joukossa
ovat olleet poikkeuksia.
Ne tapaukset, joissa Varelius Enon Opetuksien 1. osassa käyttää
« loppukovetta« aspiraationmerkkinä, ovat seuraavat (esimerkit
poimintajärjestyksessä) :
-e-loppuisten nominien nominatiivi, esim. ilme 4
, sade', paiste',
kappale', perhe', neste', helle', ihme', kärme', kokkare', Lieke',
aihe', aine', lomme'; itse', kolme';
allatiivi, esim. yhdelle' ohramaalle', toisille', maalle', samalle'
puolelle', korkialle', savulle', vuorille' (myös partikkelit välille',
alle', päälle');
abessiivi (Vareliuksella -ta-, -tä- pääte), esim, luonnolliseta'
syytä', sateeta', ruohoita', lämpymyydetä', sulamata', vaarata',
lakkaamata', kaatamata';
partitiivi harvoin (erehdyksiä; hävinnyt myöhemmistä kirjoituksista),
esim. Tasaus-piiriä', tähtiä', viittäkymmentä vertaa', tulikivimäistä',
hyödyttäväisiä', pieniä', väkeviä' (myös partikkelit
enää', myötä');
verbien kieltomuodot, esim. etkös näe', ei kuulu', emme taida',
et ymmärrä', en tiedä', ei saa'; ei olisi', emme huomaisi', ei kasvaisi';
ensimmäisen infinitiivin lyhyempi muoto, esim. tulla', peljätä',
kuulustella', olla', eroittaa', mennä', parantaa', pusertaa', supistaa';
3. persoonan possessiivisuffiksi, esim. tultuansa', tervehdittyänsä',
tiensä', yksinänsä', parataksensa', painollansa', höllällänsä',
vaikuttaissansa' ;
Maamiehen Ystävä 1844—45 (Samuel Roosin kirjoitukset); Kanava 1845
(apostrofi harvoin. Ks. Kohtamäki, Pietari Hannikaisen »Kanava», s. 156).
1 7
) Suomen Kansalliskirjallisuus XII; A. I. Arvidssonista J. V. Snellmaniin.