Lue - Satakuntalainen Osakunta

296 Tapio Horila
Koranteri 8
) ja E. A. Finelius 9
). Suomenkielisissä sanomalehdissä
on tänä aikana harrastettu samanlaista loppuhenkosen merkintää
Oulun Viikko-Sanomien ensimmäisissä vuosikerroissa 1829—32,
minkä jälkeen niistä apostrofi häviää. 10
) Näytteenä Vareliuksen
varhain heränneestä mielenkiinnosta suomen kieleen ja myös aspiraatioon
on hänen käsikirjoituksensa Kahden ystävän Kansapuheisa
eteenasetettu Juttu 11
), jonka hän on kirjoittanut v. 1841
vastikään lukioon siirtyneenä koululaisena. Siinä hän on — apostrofia
käyttäen — yleisesti joskaan ei säännöllisesti merkinnyt loppuhenkosen,
esim. enä'; sade'; (infinitiiveissä) kulutta', jättä', oppia',
hauskutta', unohta'; ei meina', ei sovi'; älä pahaksu'; loppunu',
kuullu'. 12
) On merkille pantavaa, että vaikka Vareliuksen ortografia
tällöin vielä monilta piirteiltään vaikuttaa vanhasta hengellisestä
kirjallisuudesta opitulta, hän kuitenkin merkitsee aspiraation
ja tekee sen aikaisekseen modernilla tavalla. Esimerkkeinä
apostrofin käytöstä mainittakoon vielä Malakias Kostianderin
v. 1845 ilmestynyt kirjanen Jaako Kyröskosken Poltissa kerran ja
samalta vuodelta A. W. Ingmanin Joukahainen ILssa julkaisema
kirjoitus Mietelmiä suomalaisista kokeistamme. 13
)
Omaa linjaansa loppuhenkosen merkinnässä noudattivat K. A.
Gottlund ja Samuel Roos, jotka käyttivät tähän tarkoitukseen
vaihdellen k:ta tai t:tä. Gottlundin Otavassa vuodelta 1832 on
muotoja kolmet, ilman hänetäk, emme tunnek, sinnek astikka.
Roosin suomentamassa luonnonopillisessa kirjassa Mintähden ja
Sentähden vuodelta 1845 on merkintä samantapaista: Ihmet, ei
sanomalehtimaininnoista päätellen vasta joulukuussa 1845 (Kanava 20. 12.,
Morgonbladet 22. 12.).
7
) Sammandrag af Finska Språkets Formlära (efter von Becker),
Borgá 1844.
8
) Suomalainen Kjeli-Oppi, Viipurissa 1845.
9
) Finsk språklära för Lägre Elementar-Skolor, Vasa 1845.
1 0
) Aspiraatio merkitty vain 1. infinitiivin lyh. muodossa ja verbin kieltomuodossa
ja imperatiivissa.
1 1
) SKS, KL n:o 1717.
1 2
) Pertti Virtaranta, Antero Varelius kaunokirjailijana. Laud.-tutkimus
v. 1943, s. 30. Tekijän hallussa.
1 3
) Arwidssonista Snellmaniin. Kansallisia kirjoitelmia vuosilta 1817—44,
s. 412—420.