Lue - Satakuntalainen Osakunta

Satakunnan uittotyöläisistä ennen 1920-lukua 289
toinen otti tyven, toinen latvan, ja jäätiin seisomaan keksin viereen.
Kolmas mies meni sanomaan varkaalle: «Tule hakeen keksis!«
Jos meinasi kiertää korpilain päätöstä, oli toimittava nopeasti ja
juostava ovesta tai ikkunasta metsään.« (T. Hihkiö).
Tavallisempi kuritoimenpide oli veteen heittäminen, jota käytettiin
mm. silloin, jos joku oli ryypännyt liikaa ja rupesi rähisemään
(2).
Ensikertalaisella tukkimiesten joukossa ei Satakunnassa erityisiä
nimityksiä näytä olleen. «Nahkapoika«-nimitystä on vain harvoin
käytetty. 45
) Melko yleisesti tunnetaan Satakunnassakin
ns. uittovala tai tukkimiehen vala, mutta sitä ei ilmeisesti
ole paljon käytetty. Tukkimiehen vala vannottiin joissakin paikoissa
siten, että valan tekijä seisoi tukilla, löi siihen keksin pystyyn
ja katsoen keksinvarren yläpäähän luki Isämeidän-rukouksen.
Jos se kaatumatta onnistui, laskettiin suorittaja tukkijätkien
joukkoon kuuluvaksi (A. Kauppila, Kuru). Toisaalla taas
sanotaan sekä valan teettäjän että ensikertalaisen seisoneen samalla
tukilla. Valan tekijä lausui ensin oman nimensä ja toisti
sitten valan teettäjän saneleman vakuutuksen, ettei hän tukilta
kuivana palaa. Viimeksi mainitun lauseen kohdalla valan teettäjä
pyöräytti tukkia ja lause jäi tavallisesti loppuun sanomatta (F. Niemi,
Eurajoki). Toisaalla ensikertalainen taas yritettiin saada tukille
tai sumalle, ja hänet pudotettiin tukkia pyöräyttämällä veteen,
«kastettiin « (3, 25).
Ponttoolla on miehistö yleensä omistanut enemmän huomiota
ensikertalaiseen, koska täällä oli aikaa ja työryhmä oli kiinteämpi.
Ennen kaikkea on ollut tapana ensikertalaisen narraaminen.
Hänelle järjestettiin kaikenlaisia ylimääräisiä töitä, joilla ei ollut
mitään tarkoitusta. Hänen on esimerkiksi käsketty suorittaa
ponttoon pesua, kastella närelenkkejä ja hioa t. teroittaa tulikivellä
ponttoon ankkuria. Oli myös tapana lähettää ensikertalainen
hakemaan olematonta työkalua, esim. ponttoon- tai
siisteenvinkkeliä jostakin talosta lainaksi, tai sitten hänen on käs-
4 5
) Horila, mt. s. 7 (Tyrvää). Nimityksestä ks. I. Taive, Ensimmäinen
markkinamatka ja siihen liittyviä tapoja.
sinki 1959, s. 264.
Kalevalaseuran vuosikirja 40, Hel­
19