Lue - Satakuntalainen Osakunta

Satakunnan uittotyöläisistä ennen 1920-lukua 279
Kuva 9. A. Ahlström Oy:n kolmetoista pomoa ja kaksi piiripäällikköä.
(V. Koivistolle kuuluva kuva).
10 tuntia, mutta olosuhteiden mukaan, esim. puro- ja järviuitoissa,
tehtiin paljon pitempiäkin työpäiviä. 35
) Jos oli kova vastatuuli,
uitettiin tukkeja yölläkin. Samoin oli laita ponttoolla. Jos oli
suotuisa sää, tehtiin työtä väsymykseen asti, kolmekin vuorokautta
yhteen menoon. Tuntipalkka oli koko ajalta sama, yli- tai
yötyöstä ei maksettu mitään korvausta. Sunnuntai- ja juhlapäiviä
on vanhempana aikana pidetty yleisesti, ainoastaan puomivahdit
olivat silloin töissä. Myöhemmin, 1920-luvulla, on paikoitellen
oltu töissä sunnuntaisinkin (Loimijoki, 5). V. 1921 suoritettujen
tutkimusten mukaan oh työaika Kokemäenjoen alueella aamusta
klo 7 iltaan klo 18 (tunti ruoka-aikaa) tai noin 10 tuntia. 36
)
3 5
) Työajan pituudeksi mainitaan myös esim. klo 5 tai 6 — klo 20 tai 21
(Parkano, 11); kello 5—20 (Lapinjoki, 6). Vrt. G. R. Snellmann, Undersökning
angående sågindustrin samt därmed i sammanhang stående afverkning,
flottning och inlastning i Finland. (Arbetsstatistik XVI). Helsingfors
1914, s. 213, jonka mukaan työajan keskimäärä koko Suomessa v. 1910 oli
10—11 tuntia.
3 6
) Tutkimus metsä- ja uittotyöntekijäin oloista keväällä 1921. (Suomen
virallinen tilasto XXXII. Sosialisia erikoistutkimuksia IV). Helsinki 1923,
s. 35.