29.09.2013 Views

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

276 limar Taive<br />

varppausmoottori (Varppi II) 1920-luvun keskivaiheilla. Viimeisen<br />

vaiheen lauttojen kuljetuksessa muodostaa hinaajien käyttö. Säkylän<br />

Pyhäjärvelle ilmestyi hinaaja jo v. 1920; muualla niiden<br />

käyttö alkoi vasta 1930-luvulla. Hinaajat kuljettivat nippulauttoja<br />

(5—8 nippua à 5 000—7 000 tukkia). 29<br />

Hinaajien miehistöön kuului<br />

tavallisesti 4—5 miestä, kapteenin ja koneenkäyttäjän lisäksi<br />

oli kaksi häntämiestä lautan peräosassa (17) (Kuva 8). Hinaajakuljetus<br />

oli ennen kaikkea nopeampi. Esim. Pyhäjärvellä taittoi<br />

hinaaja 30 km:n matkan 24 tunnissa ja vei 12—15.000 tukkia Yläneeltä<br />

Kauttualle, josta ne Eurajokea pitkin uitettiin mereen (6).<br />

Hinaajakuljetus oli käytössä myös Satakunnan rannikolla. Hinaaja<br />

kuljetti nippulauttoja (tooki), joissa oli 3x20 t. 4x20<br />

(ä 100 tukkia) nippua, 6.000—8.000 tukkia. 30<br />

)<br />

Työnjako ja työryhmät<br />

Uittotöihin pääsivät pojat jo varsin nuorina, 8—10 vuoden<br />

ikäisinä. Kyrösjärven—Näsijärven reitillä oli nuori poika ensiksi<br />

ns. kellopoika. Hänen oli seisottava koskipaikoilla kosken ja päästinpuomin<br />

välimailla. Jos alhaalta annettiin merkki, että lasku<br />

oli keskeytettävä, oli hänen juostava siitä ilmoittamaan luikkumiehille.<br />

Nuoria kevytjalkaisia poikia on käytetty myös sumien<br />

laukaisijana. Heidän tehtävänään oli juosta yli suman saadakseen<br />

sillä tavalla tukit liikkeelle.<br />

Vanhemmat miehet, jotka eivät enää voineet aktiivisesti uittoon<br />

osallistua, toimivat yleensä silta- ja lauttavahteina. Lauttavahdin<br />

tehtävä oli valvoa, ettei lautta hajonnut tai ettei puomeja katkaistu.<br />

Vanhempia miehiä käytettiin myös luikkumiehinä (t.<br />

huutomies, Kokemäki, 24). Työpaikka oli joskus vaarallinenkin.<br />

Kyröskoskella sattui kerran luikkumies putoamaan ja meni saman<br />

2 9<br />

) Ensimmäisen niputuskoneen keksi insinööri Julius Nielsen v. 1890.<br />

Ks. Helander, mt. s. 395. Mainittakoon, että kehälauttoja ei voida kuljettaa<br />

nopeammin kuin n. 3 km tunnissa, koska tukit muuten soluvat puomien alta<br />

ulos. Ks. lähemmin myös H. Larsson, Järvilauttauksesta. Metsätaloudellinen<br />

aikakauskirja 1930, s. 142.<br />

30) Vrt. ruots. tdg. Merilauttausta kuvailee N. Huhtanen (24).

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!