Lue - Satakuntalainen Osakunta

Satakunnan uittotyöläisistä ennen 1920-lukua 273
Kuva 6. Hevosponttoo Siurossa v. 1920. V. Leppäsen valokuva.
esim. Kyrösjärvellä kaksinkertainen puomitus, Hämeenkyrön—
Siuron reitillä vain yksinkertainen (27). Työ ponttoolla oli järjestetty
vuorottain. Jokainen ajoi ensiksi hevosta, teki sitten verhollia,
kävi sen jälkeen ankkuria heittämässä ja lopuksi souti
ankkuripaatin yläairoilla (ankkurinheittäjä souti ala-airoilla).
Sen jälkeen sai mennä lepäämään, ellei jouduttu myrskyyn,
jolloin kaikkien piti olla toimessa (23, 25, 27). 25
)
Hevosponttoon varustuksiin kuului suuremman ankkuripaatin
lisäksi tavallinen soutuvene (vossikkapaatti, 27), jolla voitiin
käydä maissa. Joillakin ponttoilla on vakituisen työryhmän
lisäksi voinut olla myös ns. «passaripoika« t. repsikka, jonka
tehtäviin kuului kahvin keittäminen ja ruokatavaroiden hakeminen
maista. Koska hevosponttoon matka kesti useinkin kauan,
2 5
) On tietoja, että isoilla selillä olisi ollut käytössä kaksi työvuoroa,
jolloin ponttoolla oli kaksi hevosta ja kaksi työryhmää. Päivävuoro oli klo
6—18 ja yövuoro klo 18—6. Vrt. Ruusunen (29). Kerrotaan myös, että
joillakin lautoilla pomo oli kieltänyt viheltämisen, koska se nostatti tuulta ja
myrskyä (11).
18