Lue - Satakuntalainen Osakunta

Satakunnan uittotyöläisistä ennen 1920-lukua 269
Kuva 4. Uittomiehiä jokiuitossa. Äetsä, Harsanranta, v. 1933.
K. Ala-Pappilan valokuva.
Jos oli kysymys pienistä ja kapeista pikkujärvistä, kuljetettiin
lauttoja miesvoimin. Lautat olivat joko pieniä petlalauttoja, 1Q
)
joissa puut eivät edes olleet puomien ympäröimiä. Petlausmies
pisti vain köysilenkkejä tukkien päihin, joita toinen toi viereen
niin, että joka tukki jäi eri lenkkiin. Kun päät oli vedetty kiinni,
kuljetettiin petlalauttaa soutamalla (2).
Puomien ympäröimät lautat olivat koon mukaan erinimisiä.
Kaikkein pienimpiä rinkilauttoja olivat pussi, kukkaro ja kulkunen
(27). Niitä suurempi oli pyräs, mutta sekin oli vielä niin
pieni, että sitä voitiin vetää veneellä soutaen (24). Samoin soutaen
kuljetettiin pienempiä lauttoja suuremman lautan viereen, kun
sitä koottiin. Emälautan luokse soudetun pienen lautan nimi oli
vasikka (3).
Suurempi oli varsinainen rinkilautta. Siinä oli n. 3 000 tukkia
kolmenkymmenen 28-jalan pituisen puomin ympäröimänä.
Puomit oli yhdistetty toisiinsa yksinkertaisilla susilenkeillä. Sel-
18) Ven. petlja 'solmu'.