Lue - Satakuntalainen Osakunta

266 limar Taive
ja perässä kulkivat miehet soutuveneillä estääkseen lauttaa tarttumasta
rantoihin. Lautan perässä oleva upimies piti upilla (porkan
tapaisella laitteella) lautan keskiväylällä. 9
)
Otvitussakki saattoi samoin kuin puroissa myös joissa ennen
varsinaisen uiton alkua joen uittokuntoon. Työtä oli paljon enemmän,
koska puomituksia käytettiin. Puomit uitettiin ensi jokea alas.
Poukamat ja lahdet erotettiin ohje- tai reisipuomeilla. Jotta tukit
eivät painaisi puomeja ulos, sijoitettiin niiden ulkopuolelle tuet, ns.
pönkäpuomit. 10
) Pienet koskipaikat otvitettiin ja siistettiin, kuten
purotkin. Suurimpiin koskiin tehtiin kosken yläpuolelle joen
poikki päästinpuomi tai vastuupuomi. 11
) Jyrkkiin putouspaikkoihin
asetettiin tarpeen vaatiessa lavat (vino syrjälava tai joen
pohjaan pohjalava); niitä käytettiin myös uittorännien suissa,
joista tukit putoilivat pystyyn (27). Kuva 3.
Kosken yläpuolella olevasta päästinpuomista avattiin osa, ns.
luikku (puomi) t. (k)linkkupuomi. Siitä päästettiin sopiva määrä
tukkeja koskeen. Päästinpuomilla oli kummallakin puolella mies,
joka kopukalla liikkuen hoiti luikun avaamisen ja sulkemisen.
Ennen laskun alkua määräsi työnjohtaja miehille heidän paikkansa
joen rannalla, ns. vonkapaikat. 12
) Jokaisen oli omalla osuudellansa
huolehdittava siitä, että uitto sujui esteittä ja ettei ruuhkia päässyt
syntymään. Sopivissa paikoissa kulki tukkeja joen täydeltä, ja
miehet valvoivat niiden kulkua sekä työnsivät niitä tarpeen vaatiessa
eteenpäin.
Koskille oli sijoitettu tärkein työryhmä, tavallisesti 4—6 reipasta
miestä, joiden tehtävänä oli ruuhkien selvittäminen. Jos
koskeen syntyi ruuhka, täytyi tukkien juoksu pysäyttää. Merkinannon
jälkeen (ks. alempana) suljettiin ylhäällä luikku, ja se
avattiin vasta, kun ruuhka oli selvitetty ja uusi merkki annettu.
9
) H. Tawast, Jokilautat Noormarkunjoella. Metsätaloudellinen aikakauskirja
1930, s. 143—144. Muutamia tietoja on myös Ikaalisista (E. Hukila)
ym. (E. Laasa, flota Pohjois-Satakunta).
1 0
) Nimitys on ollut myös sinkiläpuomi (Kuru—Parkano, 12) tai aisa.
11
) Vrt. Oksala, Uitto, s. 954.
1 2
) Vrt. ruots. fånga 'ottaa kiinni, pyytää'.