Lue - Satakuntalainen Osakunta

Satakunnan uitto työläisistä ennen 1920-lukua 265
Kuva 2. Tukkimies kopukalla. Ikaalinen. Valok. E. Nikkilä.
Kansallismuseon kok.
pohjoisilta joilta (Oulu-, Kemi-, Ii-, Tornion- ja Ounasjoilta). 8
) Satakunnasta
kiinteiden lauttojen käytöstä ei ole tietoja. Ainoa joki,
jossa 1930-luvulla erilaisten olosuhteiden takia esiintyi puiden
kuljetusta kehäpuomien ympäröimässä lautassa, oli Noormarkunjoki.
Siinä kuljetettiin puutavaraa n. 6 km:n matka Strikan koskelta
jokisuuhun vilkkaan jokiliikenteen ja virran vuoksi kehäpuomien
ympäröimässä flotassa, Sellainen lautta oli 250—350 m
pitkä ja 10 m leveä, ja sitä hinattiin moottoriveneellä. Sivuilla
8
) Vrt. esim. 1700-luvulla A. Halila, Iitin historia. Helsinki 1939, s. 655.
Ks. myös E. E. Kaila, Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvulla. Helsinki
1931, s. 146, 152, 158, 175; O. Seppänen, Saiman vesistön uittoväylät ja uittojen
organisaatio niissä. Acta Forestalia Fennica 46. Helsinki 1937, s. 61. Oulujoen
ym. veslalautoista ks. Oulujoen vesistön Uittoyhdistys 1910—1935. Kajaani
1937, s. 31 ja N. Meinander, Virkeshushållning och sågverksrörelse i
Torne, Kemi och Simo älvdalar intill första världskriget. Bidrag tili kännedom
af Finlands natur och folk 94: 2. Helsingfors 1950, s. 118—.