Lue - Satakuntalainen Osakunta

256 K. Virkkala
juuri seudulle, jossa Pyynikin harjujakso leikkaa eri tahoille
haarautuvat vesireitit.
Myöhemminkin on asutus erityisesti suosinut harjun rinteitä,
varsinkin sellaisia kohtia, missä edullisimmat vesiliikennereitit
tulevat mahdollisimman lähelle harjujaksoa. Etelästä alkaen voidaan
tällä harjujaksolla luetella seuraavat asutuskeskukset, jotka
kaikki sijaitsevat harjun ja vesireitin liittymäkohdassa: Lammin,
Tuuloksen, Hauhon, Pälkäneen, Kangasalan, Messukylän ja Hämeenkyrön
kirkonkylät, Nokian kauppala sekä Tampereen kaupunki.
Nykyisin, jolloin vesitiet ovat suureksi osaksi menettäneet
merkityksensä liikenneväylinä, on harjujakson liikennemerkitys
vähäisempi, mutta yhä noudattaa eräs päätie sangen tarkoin harjun
suuntaa.
Maanviljelys pyrki jo varhain sijoittumaan harjun liepeille,
missä leviävä hieno, hietainen maaperä on maamme otollisinta viljelysmaata.
Samalla harjunselkä suojaa kylmiltä pohjois- ja itätuulilta,
ja sen lämmin lounaisrinne tarjoaa mikroklimaattisesti
edullisen kasvualustan.
Tärkein merkitys nykyisin on kuitenkin harjuaineksen teknisellä
käytöllä. Aineksen kerroksellisuus, useimmiten hyvä lajittuneisuus
sekä löyhä rakenne tekevät mahdolliseksi harjusoran ja
-hiekan varsin monipuolisen käytön erilaisiin tarkoituksiin. Alati
kehittyvä rakennusteollisuus käyttää soraa ja hiekkaa betonin
valmistukseen, muuraus- ja rappaushiekaksi, täytemaaksi, tiilisaven
laihduttamiseen, sementti- ja kattotiilien valmistukseen jne.
Maantiet käyttävät suuria määriä soraa ja hiekkaa teiden kantokerrokseen,
kulutuskerrokseen ja talviseen hiekoitukseen, ja rautatiet
tarvitsevat sitä ratapenkereisiin ja täytemaaksi.
Pyynikin harju tarjoaa tässä suhteessa oivallista raaka-ainetta
moniin tarkoituksiin. Hiekan ja soran suhteellisen helposta saannista
johtuneekin, että Tampereella on niiden kulutus asukasta
kohti suunnilleen kaksi kertaa suurempi kuin esim. Helsingissä.
Luonnonsoran ja -hiekan kokonaiskulutus on Tampereella viime
aikoina ollut n. puoli miljoonaa m 3
vuodessa. Tämä merkitsee
sitä, että joka vuosi Tampereen kaupunki kuluttaa n. 700 m:n