Lue - Satakuntalainen Osakunta

Kaskenpoltosta ja kydönviljelyksestä Satakunnassa ennen isoa vihaa 15
6. Pikkukaskuri Kangasalan Ohtolan Marttilan talosta. Nykyään Kansallismuseossa.
seuraava tapaus. Alastaron Vammalan Ludvig oli kaatanut ruiskasken
jokiäyräälle ja aidannut sen kolmelta puolen, mutta ei
jokea vastaan. Kun nimismiehen karja oli syönyt siitä puolitoista
tynnyriä ruista, syntyi kiista; vastapuoli väitti, ettei aita ollut
laillinen. 49
)
Kaskenviljelyn seuraavista vaiheista, palon muokkauksesta
pystyillä kaskisahroilla ja risukarhilla, sen kylvöstä ja siemenen
sekoittamisesta tuhkaan, ei lähteittemme luonteen vuoksi
ole juuri säilynyt tietoja. Tiedämme säilyneestä museoesineistöstä,
että muokkaukseen käytetyt aurat olivat eri osissa maakuntaa
erilaisia. Ala-Satakunnassa oli härkäkulttuurin vaikutuksesta käytännössä
yksiaisainen ns. koukkuaura; niinpä Ulvilan kartanossa
tehtiin v. 1552 kaksi huhtakoukkua (2 svidie krokar) 50
), kun taas
Ylä-Satakunnassa oli käytännössä erityisesti sille ominainen kaksiaisainen
sahratyyppi, kaskuri. Liuksialan kartanossa Kangasalla
mainitaan v. 1574 olleen 21 rautaista sahranterää (årdebilder).
51
) Ikaalisten pappilassa oli v. 1550 «pari sahran rautoja ja
rootin rauta, kuten rahvaanomaisesti sanotaan«. 52
) Rootin rauta
on sahran terään kuuluva puukkomainen rauta. Siitä, kuinka
sahratyyppisissäkin auroissa pellolla käytetty erosi kaskella käytetystä,
antaa todistuksen Hämeenkyrön Mahnalan Unnalan talon
4 9
) Loimaan käräjät 17.—20. 11. 1658, mm 10:196.
) VA 1948: 35.
) VA 2272: 2.
) Hausen, Bidrag tili Finlands Historia III s. 262.
5 0
5 1
5 2