Lue - Satakuntalainen Osakunta

Satakuntalaisten lukuharrastus 1800-luvulla 191
tenkaan ei ole käytettävissä tietoja siitä, miten paljon lehtiä keskimäärin
koko Satakunnassa tilattiin asiamiesten kautta, on vaikeata
sanoa, kuinka suuri osa sanomalehtitilaston ulkopuolelle
jääneiden vuosikertojen määrä oli kokonaistilausmäärästä. Mutta
tuskin erehdymme ainakaan paljon, jos oletamme sanomalehtitilaston
ilmoittavan korkeintaan vain 2/3 todellisuudessa tilattujen
lehtien määrästä.
Koska sanomalehtitilasto kuitenkin antaa yhtäläiset tiedot kaikkien
postitoimistopiirien kohdalla, voidaan siitä saada jonkinlainen
kuva lukuharrastuksen suhteellisesta intensiivisyydestä eri puolilla
Satakuntaa 1800-luvun lopulla. Oheisessa karttapiirroksessa on verrattu
kunkin postitoimiston kautta tilattujen lehtien kokonaismäärää
ko. postitoimistopiirin asukaslukuun vuosina 1890 ja 1900. 99
)
Edellisenä vuonna suhdeluku on pienin Uudenkaupungin seudulla,
johon myös Hinnerjoki kuului. Täällä tuli lehti jokaista 11 asukasta
kohti. Loimaan ja Punkalaitumen (johon Urjala kuului)
piireissä tuli lehti 30 asukasta kohti, ja jokseenkin samaan päästiin
Lauttakylän piirissä. Heikoimmalla kannalla lukuharrastus oli
Ikaalisten ja Kankaanpään piireissä, joissa oli 90 asukasta yhtä
tilattua lehteä kohti. Vuonna 1900 tilanne oli sikäli samankaltainen,
että Satakunnan kaakkoisosassa lukuharrastus oli kiitettävintä.
Lisäksi Nakkila, Köyliö ja Karkku lukeutuivat siihen
ryhmään, jossa yhtä lehteä kohti oli vähemmän kuin 20 lukijaa.
Lukuharrastus oli kaikkialla lisääntynyt kuluneen kymmenen
vuoden aikana; heikointa se oli edelleen Kankaanpäässä, Honkajoella
ja Karviassa. Kun otamme huomioon, että tilattujen lehtien
määrää on verrattu koko asukaslukuun eikä vain aikuisten määrään
sekä että mukana on vain osa tilatuista lehdistä, voimme
todeta, että 1800-luvun päättyessä lehdistö oli Satakunnassa yleistä
luettavaa.
9 9
) Postitoimistopiirien laajuudesta ks. viimeisen liitetaulukon selitystä.