Lue - Satakuntalainen Osakunta

Satakuntalaisten lukuharrastus 1800-luvulla 155
tyksen vaiheissa. Oltuaan siihen asti valtaosaltaan ruotsinkielistä
ja sivistyneistön käsiin tarkoitettua lehdistö alkoi nyt jatkuvasti
nopeutuvassa tahdissa suomenkielistyä ja tulla koko kansan omaisuudeksi.
Kun v. 1850 maassa ilmestyi 7 ruotsinkielistä ja 2 suomenkielistä
sanomalehteä, olivat vastaavat luvut v. 1870 9 ja 9,
v. 1890 23 ja 32 sekä vihdoin v. 1900 28 ja 53. Koko lehdistön
huomioon ottaen maassa julkaistiin v. 1898 118 suomenkielistä ja
62 ruotsinkielistä lehteä. 7
) Tämä lehtien valtava lukumääräinen
lisääntyminen on ymmärrettävissä vain maamme sisäisissä oloissa
tapahtuneita muutoksia vasten heijastettuna. Jo itse lehtien julkaisemisessa
tapahtui muutoksia, sillä sensuuri, joka Krimin sotaan
saakka oli kahlehtinut usein ankarinkin kourin lehdistöä, hellitti
otettaan. Valtiolliset ja poliittiset asiat, joiden käsittely lehdistössä
1800-luvun alkupuolella ei juuri ollut sallittua muissa kuin
virallisessa lehdessä, paisuivat vähitellen päivälehtien tärkeimmäksi
materiaaliksi. Samalla lehtien kokoa oli suurennettava ja
niiden toimitukseen kiinnitettävä paljon enemmän huomiota kuin
ennen. Alkoi syntyä ammattimaisten lehtimiesten ryhmä aikaisempien
harrastelijajournalistien tilalle.
Lehtiä voitiin 1800-luvun jälkipuoliskolla jakaa lukijain käsiin
jatkuvasti paranevin mahdollisuuksin. Vuosisadan alkupuolella
oli postitoimistoja ollut vain kaupungeissa, 1860-luvulta lähtien
niitä ruvettiin perustamaan myös maaseudulle. Ensimmäiset maaseutupostitoimistonsa
Satakunta sai v. 1865 Lauttakylään, Ikaalisiin
ja Euraan. 8
) Runsaimmin uusia postitoimistoja perustettiin
1880- ja 1890-luvuilla. Edellisen vuosikymmenen päättyessä Satakunnassa
oli 11 ja vuosisatojen vaihteessa 30 postitoimistoa. 9
)
Niiden lukumäärän kasvun myötä lisääntyi myös postiteiden luku.
1840-luvulle saakka olivat Turusta Pohjanlahden rannikkoa pohjoiseen
menevä ja toisaalta Turusta Tampereelle kulkeva postitie
ainoat Satakuntaa halkovat postilinjat. Eri paikkakunnille posti
kulki viranomaisten kihlakunnanpostin mukana. Mainitun kymmenluvun
lopulla perustettiin postilinja Helsingistä Hämeen kautta
7
) Lauri Aho, Suomen lehdistö. Oma Maa I (1958) s. 231.
8
)
252.
Yrjö Nurmio, Suomen postilaitoksen historia. Aika 1808—1870 s. 251—
9
) SVT:n postitilaston antamien tietojen perusteella.