Lue - Satakuntalainen Osakunta

150 Pentti Papunen
500 hopearuplaa, mikä edusti noin kolmatta osaa talon irtaimiston
perunkirjoitusarvosta. Lainat oli annettu 6 % korolla takuita tai
pantteja vastaan. Kahdessa tapauksessa Juho Rohdainen oli hankkinut
kiinnityksen saatavansa vakuudeksi. Velallisia hänellä oli
yksitoista; heistä yksi kapteeni, kolme porvaria, yksi rusthollari
sekä talollisia, lampuoteja ja torppareita kaksi kutakin. 19
)
Tuntuu luonnolliselta, että kaupunkien porvarit olivat velallisten
joukossa runsaasti edustettuina; velkojen voidaan näet ajatella
syntyneen siten, että varakkaat talonpojat myönsivät maksuaikaa
puutavaraa ja maataloustuotteita porvareille myydessään. Toisaalta
tätä vastaan puhuu kuitenkin se seikka, että porvareiden
maalaisilta saamat luotot olivat hyvinkin pitkäaikaisia ja ne oli
myönnetty takuita, pantteja tai kiinnityksiä vastaan. Korkoakin
maksettiin säännöllisesti.
Säätyläisten ja virkakunnan joukossa oli monia sellaisiakin
lainanottajia, joiden kohdalla rahantarve johtui enemmänkin suurista
kulutusmenoista kuin sisarosuuksien ja virkavaltakirjojen
lunastamisesta tai liiketoiminnasta. Näin luulisi asian olleen esim.
velkaantuneiden pappien, opettajien ja leskirouvien kohdalla. Ylellisyysverotuksesta
huolimatta kalliiden tuontitavaroiden kulutus
lisääntyi ja monipuolistui kaiken aikaa. Talonpojatkin pyrkivät
mahdollisuuksiensa mukaan seuraamaan säätyläisten antamaa esimerkkiä.
Vielä vuonna 1750 eivät talonpojat käyttäneet ylellisyysverotuksen
piiriin kuuluvista hyödykkeistä muita kuin viinaa ja
tupakkaa. Kahvia eivät Rauman seudulla käyttäneet tällöin vielä
säätyhenkilötkään. 20
) Puoli vuosisataa myöhemmin tarjottiin
kahvia juhlatiloissa, ja vuonna 1835 ilmoitettiin Rauman, Lapin ja
Hinnerjoen pitäjissä olevan 48 yhteiseen kansaan kuuluvaa henkilöä,
jotka nauttivat kahvia joka päivä tai miltei säännöllisesti. 21
)
Myös esim. joustimin varustetut ajoneuvot yleistyivät 1700-luvun
loppupuolella, vaikka katetut vaunut olivat tietysti edelleenkin
tunnusomaisesti säätyhenkilöiden irtaimistoa. Vuonna 1805 oli
kääsejä Rauman seudulla noin 80 talonpojalla, omistipa Isontalon
1 9
) Turun Maakunta-arkisto, Eurajoen ym. pitäjien peruluettelot v.
1812—1827.
2 0
) VA 7564: 1966.
2 1
) VA Böckerin kokoelma, II: 17.