Lue - Satakuntalainen Osakunta

144 Pentti Papunen
se, että puustellit rakennettiin kivijalalle, mutta talonpojat käyttivät
edelleen huoneidensa perustuksena multahirsiä. Yksinomaisena
kattamisaineena oli tuohi niin kartanoissa, talonpoikaistaloissa
kuin torpissakin. 1700-luvun lopulla tehdyistä isonjaon kartoista
näkyy, etteivät ratsutilat eronneet umpikartanoidensa laajuuden
tai tonttiensa sijainnin puolesta kylien muista taloista.
Näin ollen ratsutilamanttaalien muita suurempi arvo ei varmaankaan
johdu rakennustavan tai huoneiden lukumäärän eroista.
Selvästi korkeammalla asumistasolla oltiin tosin säterikartanoissa,
mutta niitä oli vain viidennes Rauman seudun ratsutiloista.
Irtaimistoista antavat peruluettelot yksityiskohtaisen selostuksen,
mutta tavarain rahallinen arvo merkittiin tavan mukaan niiden
käypiä hintoja pienemmäksi. Jos jäämistö olisi pyritty inventoimaan
käyvästä hinnasta, olisi mahdollinen huutokauppa saattanut
tuottaakin odotettua vähemmän ja uskotut miehet olisivat
siten antaneet aiheen liikaverotukseen; vaivaisten osuus ja rekisteröimismaksu
kannettiin nimittäin perunkirjoitusarvion perusteella.
Seuraavassa hinnoittelusta muutama esimerkki: 12
)
Unajan Kodiksanttilan irtain arvioitiin kalunkirjoituksen yhteydessä
v. 1821 kaikkiaan 172 hopearuplaksi, mutta huutokauppa
tuotti 416 hopearuplan arvosta Ruotsin valtionvelkarahaa. Kun
huutokaupassa saatuja hintoja on pidettävä tavarain käyvinä hintoina,
voidaan sanoa, että perunkirjoitusarvio nousi tässä tapauksessa
vain 41 %:iin irtaimiston todellisesta arvosta.
Lapin Haudan rusthollin tyttärien perintöosa irtaimesta arvioitiin
määrään, joka valtionvelkarahaksi laskien oli 109 riksiä 34
killinkiä. Vuonna 1816 pidetyssä huutokaupassa tästä omaisuudesta
saatiin 246 riksiä 33 killinkiä valtionvelkarahaa. Peruluettelo
sisälsi siis hintoja, jotka vastasivat keskimäärin 44 % tavarain
käyvistä hinnoista.
Murtamon Mikkelän emännän jäämistöä myytäessä v. 1817 kertyi
491 riksiä 25 killinkiä valtionvelkarahaa, mutta samat esineet
oli peruluetteloon merkitty 247 riksin (123 % hopearuplan) arvoi-
1 2
) Turun Maakunta-arkisto, Eurajoen ym. pitäjien peruluetteloita, v.
1812—1819 s. 499—509, 641—648; v. 1820—1827 s. 203—222, 865—874.