Lue - Satakuntalainen Osakunta

Maaomaisuuksista ja varallisuudesta Rauman seudulla 143
kylä manttaalit peltoa isossajaossa yhtä manttaalia
kohti, tynnyrinaloina
Kivikylä 2 3/8 39
Kaukiainen 1 1/6 43
Kaukola 2 1/2 47 1/2
Murtamo 2 1/8 49
Nihattula 1 43
Kulamaa 1 5/6 19
Anttila 1 1/6 63
Voiluoto 2 2/3 29
Unaja 1 2/3 70
Hankkila ja Sorkka 5 2/3 32
Hinnerjoki 6 1/12 38
peltoa manttaalia kohti keskimäärin 43 tynn.alaa
Vaikka voidaan syystä huomauttaa, etteivät suhdeluvuista lasketut
keskimäärät 35 ja 43 tynnyrinalaa vastaa tarkoin todellisia,
saattaa kuitenkin todeta, että ruotutalojen pellot olivat manttaalia
kohti hyvinkin yhtä suuria elleivät suurempiakin kuin vastaavasti
ratsutilojen viljelykset.
Rakentamisen osuudesta maatilojen arvon muodostumiseen ei
ole juuri lainkaan tietoja vuoden 1800 tienoilta. Asuinhuoneiden
ikkuna-aukkojen verotuksen yhteydessä v. 1750 todettiin, että niiden
lukumäärä taloa kohti vaihteli kahdesta kahteentoista. Ratsutilat
olivat yleensä tässä suhteessa muita jonkin verran edellä, mutta
päinvastaisiakin yksityistapauksia oli runsaasti. 9
) Savupirttejä
ilmoitettiin vielä vuonna 1825 olevan noin 23 % asuinhuoneista,
mutta kun torpat ja mäkituvat ovat laskussa mukana, kuuluivat
sisäänlämpiävät huoneet ilmeisesti niihin. Toisen tiedon mukaan
olivat savupirtit jääneet jo tuolloin kokonaan pois käytöstä. 10
)
Säilyneiden katselmustietojen perusteella voi sanoa, että ainakaan
sotilasvirkatalot ja pikkupappilat eivät 1700-luvun lopulla
juuri eronneet huoneiden määrän ja rakennustavan puolesta suurehkoista
talonpoikaistaloista, joita tunnetaan jo sata vuotta vanhemmista
tarkastuspöytäkirjoista. 11
) Huomattavin ero lienee ollut
9
) VA 7564: 58—66.
10
) VA Böckerin kokoelma, III: 147v—148, II: 18.
11
) VA Militaria 99, sotilasvirkatalojen katselmuspöytäkirjoja; VA Eurajoen
ja Lapin talvikäräjät 1759, Lapin kappalaispappilan katselmus.