Lue - Satakuntalainen Osakunta

Kaskenpoltosta ja kydönviljelyksestä Satakunnassa ennen isoavihaa 7
kyrön Vanajan isäntää oli tehnyt Mustajärvenmaan ulkomaalle
läheisellä Heinijärvellä; niistä kruunu verotti heitä 45 ruistynnyrillä.
11
) Oriveden Pitkäjärven kylän Nuijajärven saralle olivat
Oriveden Onnistaipaleen kyläläiset v. 1664 raataneet huhdan, josta
he saivat 80 tynnyrin sadon; 60 miehen voimalla he ajoivat paikalle
saapuneet pitkäjärveläiset tiehensä. 12
) Ähtärin alastaipalelaiset
väittivät v. 1664 pihlajaveteläisten vieneen heidän huhdaltaan
sadan tynnyrin suuruisen aumoihin kerätyn sadon. Pihlajaveteläiset
eivät kieltäneet itse tekoa, väittivät vain huhdan kaadetuksi
heidän puolelleen rajaa. 13
)
Alussa mainitut kolme kaskityyppiä näyttävät siten kaikki
olleen 1600-luvulla sangen yleisiä.
2. KASKENPOLTON TYÖVAIHEET
Kasken merkintä
Kun sopiva kaskeamiskohta oli löydetty, oli ensimmäinen tehtävä
merkitä se, minkä jälkeen toinen ei enää voinut paikkaa
vallata. Tyrväässä v. 1628 syytti Sofia Klemetintytär Ritarilasta
(nyk. Ritala) Kaukolan Heikkiä, että tämä olisi kaatanut hänen
merkitsemänsä kasken. Lautakunta oli kuitenkin sitä mieltä, ettei
Sofia ollut varsinaisesti merkinnyt kaskea (icke Märkt till Swedh),
vaan oli muuten hakannut puita paikalta. Lautakunta huomautti
edelleen, ettei kukaan saa kahta vuotta pitää mitään paikkaa merkittynä
(bör ingen i tu åhr hålla någhon afmärkning), vaan samana
vuonna, kun merkintä tapahtuu, täytyy myös suorittaa työ loppuun.
Siksi riidanalainen kaski tuomittiin Heikin omaksi. 14
) Vesilahdessa
v. 1658 asettui lautakunta samantapaiselle kannalle: kun
Antti Sipinpoika Hiirenojalta yritti saada naapurinsa Tapanin
1 1
) Hämeenkyrön käräjät 27. 2. 1644, nn 4: 60v.
1 2
) Oriveden käräjät 20. 12. 1662, nn 62:689v ja Ruoveden käräjät
13.—14. 10. 1663, nn 62: 751v.
1 3
) Ruoveden käräjät 21.—23. 10. 1665, nn 62: 830v.
1 4
) Tyrvään käräjät 8. 9. 1628, nn 2:181.