Lue - Satakuntalainen Osakunta

Pentti Papunen
Maaomaisuuksista ja varallisuudesta
Rauman seudulla 1800-luvun alussa
Rauman maalaiskunnan, Lapin ja Hinnerjoen alueesta käytetään
seuraavassa — jossain määrin mielivaltaisesti — nimitystä
Rauman seutu. Kysymyksessä on vanhan Lapin eli Rauman hallintopitäjän
alue lukuunottamatta muutamia kirkollisesti Eurajokeen
kuuluneita kyliä.
Rauman seudun vanhat maatilat voidaan menneisyytensä ja
kokonsakin nojalla jakaa kolmeen ryhmään: säterikartanot, ratsutilat
ja tavalliset talonpoikaistalot, jotka ylläpitivät ruotusotamiehiä.
Lisäksi tavataan muutamia kirkollis- ja sotilasvirkataloja,
mutta niiden käsittelemiseen omana ryhmänään ei tässä ole
aihetta. Ratsutilojen augmentit voitaneen rinnastaa ruotutaloihin.
Vuoden 1800 omaisuusveroasiakirjoihin perustuva tutkimus
osoittaa, 1
) että Rauman maaseurakunnassa, Lapissa ja Hinnerjoella
asui varakkaita henkilöitä (joiden omaisuus oli vähintään
1000 riksiä) enemmän kuin lähipitäjissä Eurajoella ja Laitilassa.
Toisaalta oli kokonaisvarallisuus jälkimmäisissä pitäjissä suurempi
kuin Rauman seudulla, mikä lienee johtunut etupäässä niiden
suuremmasta väki- ja taloluvusta.
Säteriratsutilat, joita Rauman maaseurakunnassa oli kolme ja
Lapissa yksi, olivat alkuaan manttaaleiltaan ja viljelyksiltään suu-
1
) E. Jutikkala, Varallisuussuhteet Suomessa Ruotsin-ajan päättyessä,
Historiallinen Aikakauskirja 1949: 3, kartat s. 182, 184.