Lue - Satakuntalainen Osakunta

Autioitumisesta Ala-Satakunnassa 16. ja 17. vuosisadan vaihteessa 127
Autioita
taloja
Viljelykseen
otettuja
Autioiden talojen ryhmässä oli myös sellaisia, jotka oli jo v.
1616—18 otettu vapaavuosille. Autioiksi jääneissä 73 talossa oli
12:ssa asukkaita, muutamissa talon entinen isäntä, muutamissa
sotilaita. Viljelykseen otossa tapahtui taloluvun vähentyminen
viidellä, sillä mm. neljä 70-vuotisiksi merkittyä autiota yhdistettiin;
viljelykseen tulleiden talojen luku oli siis todellisuudessa 99.
1610- ja 1620-lukujen vaihde on autioitumisluettelojen valossa
ollut Ala-Satakunnan talonpoikaisväestölle verrattain suotuisaa
aikaa. V. 1622 on luetteloitu ainoastaan 150 autiota, 1626 luku on
noussut 222:een, 1628 371:een ja kasvaa yhä seuraavina vuosina. 26
)
Autiomäärien todistus käy hyvin yhteen kymmenyskäyrän kanssa,
mikä 1620-luvun puolimaissa alkaa laskea, Tähän aikaan valtakunnan
rintamasuunta kääntyi idästä etelään ja suursodan varustelut
sekä alkaminen tuntuivat välittömästi satakuntalaistaloissa
elämänehtojen kaventumisena.
Kuten edellä on havaittu, autioituminen johti talojen hylkäämiseen
ja 1604:n maakirjassa 109 talon poistoon. Ilmiö ei kuitenkaan
pysähtynyt siihen, vaan taloja jätettiin heitteille jatkuvasti.
Hylättyjen joukko vaihteli ehkä paljonkin vuodesta toiseen, kuten
v:n 1609 tarkastus osoittaa, mutta vaihtelun seuraamiseen eivät
voudintilit anna mahdollisuuksia. Sen sijaan voitaneen päästä
melko lähelle käsiteltävän 60-vuotiskauden aikana kylmilleen jätettyjen
talojen yhteismäärää.
Koko Etelä-Suomessa Niilo Bielken kenraalikuvernöörikaudella
pidettyjen maantarkastusten ja verollepanojen tuloksena laa-
2 6
) VA 2548:32, 2563:63, 2571:48, vrt. liitettä.
Jäi
autioksi
Loimaa 10 10 —
Huittinen 10 9 1
Kokemäki 26 12 14
Köyliö ja Eura 28 17 11
Eurajoki 43 19 24
Ulvila 60 37 23
Yhteensä 177 104 73