Lue - Satakuntalainen Osakunta

114
Osmo Vuoristo
viitata jonkinlaiseen hinkaloon, jossa on esim. syötetty hevosia.
Kuten tunnettua, ei hevosten sisällä syöttäminen ole ennen ollut
outoa. 8
)
Tässä kuvailtu savupirtti on tyypillinen kahden kulttuurialueen
rajamailla esiintyvä ilmiö. Siinä on havaittavissa läntisvoittoisina
piirteinä ovenpielirakenne ja sen kiinnitys, siihirsi sekä
ovensuun poikittainen orsipari. Itäiseen, lähinnä keskisuomalaiseen
ja savolais-karjalaiseen alueeseen viittaavat taas uuni patsaineen
ja patsasorsineen sekä pirtin poikittaisorret. Läntisvoittoiset
piirteet liittyvät pikemminkin pirtin seinä- ja kattorakenteeseen,
kun taas itäisempi edustus näkyy parhaiten asumuksen
sisällä. Kangaspeskan savupirtti on odotuksen mukainen sekamuoto.
Sen ohella esiintyy suur-Ruoveden alueella puhtaasti
länsisuomalaistakin tyyppiä. Nykyisen Kurun pitäjän Ristaniemessä,
jossa on säilynyt useampia savupirttejä, on mm. juuri
samanlainen perälavallinen ja jakohirrellä varustettu tyyppi, kuin
mitä prof. Valosen rekonstruoima Punkalaitumen pirtti edustaa.
Talon toisessa savupirtissä (vuosiluku 1777) sekä entisessä pakarissa
(vuosiluku 1788), joka luultavasti myös on ollut savupirtti,
sen sijaan on mahdollisesti sekamuodon oireita. Tarkempi analyysi
on kuitenkin vielä tekemättä.
8
) Mm. Julius Ailio, Lopen asunnot eri kehitysasteissaan (Kansatieteellisiä
kertomuksia V), Helsinki 1902, s. 33; Lauri Kuusanmäki, Eteläisen
Keski - Suomen haikutupia ja elämää niissä 1800-luvulla, Keski-Suomi V, Jyväskylä
1956, s. 159—170.