29.09.2013 Views

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

4 Mauno Jokipii<br />

esimerkit, jotka seuraavassa esitetään, ovat siitä todistuksena.<br />

Ylä-Satakunnan pohjoisosan laskivat vielä 1700-luvunkin talouskirjailijat<br />

vilkkaan kaskenviljelyn alueeseen kuuluvaksi.<br />

1. KASKIEN LAJIT<br />

Kaskia oli Satakunnassa 1700-luvulta säilyneiden kuvausten<br />

mukaan kolmenlaisia. Kylän läheisille usein kasketuille lehtomaille<br />

kaadettiin pieniä rieskamaita (kaskeland). Puiden pienuuden<br />

vuoksi täytyi tällaisiin lehtokaskiin usein tuoda muualta lisää<br />

puita poltettavaksi. Rieskamaa poltettiin samana vuonna kuin se<br />

oli kaadettu. Kauemmas kotoa, mutta kuitenkin rintamaametsiin,<br />

kuusi- ja lehtipuuvaltaiselle paikalle, hakattiin jo edellistä suurempia<br />

kaskia (swedie, swidie). Kaski hakattiin huolellisesti lyhyeen<br />

kantoon ja poltettiin seuraavana vuonna kaatamisesta. Kaukana<br />

sijaitseville erämaille, joissa metsää tuntui olevan rajattomasti,<br />

raivattiin suuria huhtia (lähteissä samoin kuin edellinen:<br />

swedie) koskemattomaan hongikkoon. Huhta kaadettiin pitkään<br />

kantoon, suurimmat puut vain karsittiin ja jätettiin kuivumaan<br />

tuulen kaadettaviksi. Vasta kaksi vuotta seisottuaan huhta poltettiin.<br />

1<br />

) — Seuraavassa esitetään, kuinka rieskamaat olivat määrätyn<br />

talon omia, kasket useinkin parin kolmen talon yhteisiä,<br />

mutta huhdat jopa monesta kylästä lähteneiden, useiden talojen<br />

muodostamien yhtiöiden valtaamia. Tällaista yleiskuvaa pyrimme<br />

eri puolilta selventämään 1500- ja 1600-luvuilta säilyneen aineiston<br />

pohjalta.<br />

Äskettäin metsittynyt ala, siis rieskamaa, on selvästi kyseessä<br />

silloin, kun kerrotaan erehdyksessä kasketun kylän metsittyneitä<br />

niittyjä. Niinpä Nakkilan Kukonharjan asukkaat väittivät v. 1643,<br />

että heidän kyläläisensä Reko Heikinpoika oli tehnyt kaskensa<br />

Tarhainnenään, sellaiseen paikkaan, jossa olivat olleet kylän yhteiset<br />

vanhat niityt. 2<br />

) Karkussa syytettiin v. 1658 kiuralalaista Juhana<br />

Tuomaanpoikaa, että hän oli kaskennut Hyryn nurmi -nimisen<br />

1<br />

) Eino Nikkilä, Satakunnan kaskenviljelystä 1700- ja 1800-luvulla.<br />

Vanhaa Satakuntaa (I) s. 273—319.<br />

2<br />

) Ulvilan käräjät 1.—2. 6. 1643, mm 5: 325v.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!