Lue - Satakuntalainen Osakunta

Ruoveden Kangaspeskan aitta v:lta 1766 101
Aitassa on hirsien veistäminen ja nurkan loveaminen suoritettu
ilmeisesti samanaikaisesti. Nurkanpää lähentelee suoraa
nurkkaa, mutta sitä on hiukan sivuilta poskettu; sen sijaan kaula
on veistetty sulkanurkan tapaan kuusikulmaiseksi. Nurkkamuoto,
poskettu kiilanurkka, ajoittuu Satakunnassa veistettyjen hirsien
yhteydessä n. vuosiin 1750—1800. Veiston jäljet nurkissa ja hirsissä
on koetettu tehdä mahdollisimman huomaamattomaksi, mikä tapa
on erikoisen ominainen 1700-luvun kolmannelle neljännekselle. 12
)
Veistetyt hirret yleistyvät seudulla vasta pikku vihan jälkeen
1740-luvulta lähtien; sitä varhaisemmalta ajalta on vain harvoja
esimerkkejä. 13
)
Jalkarakenteen muodostaa neljän hirren kehikko, joka on
kivien päällä ja kannattaa alimpia sivuseinähirsiä. Lattia on
kahden alimman hirsikerran välissä poikittaisena, ja lankkujen
päät pilkottavat hirsien välistä. Tämä jalka- ja lattiarakenne on
ominainen länsisuomalaisille aitoille niiden levinneisyysalueen
itäosassa. Se on täällä käytetyistä monista rakenteista yleisin. 14
)
Alunperin on aitassa ollut harjapuikollinen malkakatto; tämän
voi päätellä tasakerran ylimpien päätyseinähirsien nurkanpäihin
1 2
) Päinvastoin kuin saattaisi luulla, ovat veiston jäljet aitoissa 1700luvun
viimeisellä neljänneksellä selvästi esillä, mikä johtunee ulkolaudoitusten
yhä yleistyvästä käytöstä. Laudoituksella peitettäväksi tarkoitetun
hirsiseinän ei tarvinnut olla huolellisesti veistetty, mutta karkea veistotapa
näyttää siirtyneen laudoittamattomiinkin rakennuksiin. Aikaisemmin on
veistettyjen hirsien yhteydessä kirveen jäljet koeteltu silotella mahdollisimman
huomaamattomiksi, usein vuolinta ja kavaa käyttäen. Yleensä on
meillä aittojen ja muidenkin rakennusten ikäämisessä nurkanpäiden avulla
oltava erittäin varovainen, sillä samaan aikaan saattaa samalla paikkakunnalla
olla käytössä pari, kolme nurkkamuotoa kaikkine mahdollisine eri
vivahteineen. Ruoveden ja sen ympäristöpitäjien aittojen ikääminen nurkanpäiden
avulla ei ole yhtä helppoa kuin esim. Keuruulla.
1 3
) Esim. Ruoveden museon aitta, joka on siirretty Ritaniemen Utukan
torpasta. Ks. Heinonen mt. s. 96, k 3. Aitan oveen on leikattu nimi CABR.
ASPEGRÉN ja vuosiluku MDCCXL; tämä mm. Vaasan koulun rehtorina ja
Pietarsaaren kirkkoherrana toiminut Gabriel Aspegrén (s. 1708, k. 1784) oli
Ruovedellä syntyneen pappismies Anders Aspegrénin (s. 1678, k. 1752) poika,
jonka isä taas oli Ruoveden Pitkälän talollinen Matti Pietarinpoika. Vilh.
Lagus, Åbo Akademis Studentmatrikel I, s. 399—400. Helsinki 1891; Mauno
Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I, s. 181. Helsinki 1954.
14
) Samantapainen lattiarakenne on yleinen riihissä ja luhtiaitoissa.