Lue - Satakuntalainen Osakunta

100 Jorma Heinonen
Jos lasketaan aitan rakennushirret molemmissa kerroksissa,
niin havaitaan, että kerrokset ovat samankorkuiset ja rakennuksen
etusivu tasakertaan saakka on jonkin verran neliötä korkeampi.
Tämä piirre on erittäin tunnusomainen suurille aitoille
ja makasiineille n. 1750—1800. Nämä mittasuhteet ovat ilmeisesti
tulleet suosituiksi pitäjänmakasiinien välityksellä 1750-luvulta lähtien,
jolloin ensimmäiset lainajyvästöt meillä perustettiin. 9
)
Toisena yleispiirteenä mainittakoon voimakkaasti ulkoneva
otsikko ja poskihirret, jotka molemmat lyhenevät 1700-luvun loppukymmenillä
ja alkavat vähitellen kokonaan kadota 1800-luvun
puolella. 10
) Aitta on 1700-luvun yleiseen tapaan hiukan ylöspäin
laajeneva ja sen seinien vinoutta mukailevat poskihirsien kaartumat
sekä nurkkaketjuissa nurkanpäiden asteittainen piteneminen.
Viimeksi mainitut piirteet ovat tunnusomaisia varsinkin
vuosien 1750 ja 1780 välillä. 11
)
9
) Vrt. esim. A. R. Cederberg, Suomen historia vapaudenajalla II, s.
400—404. Porvoo-Helsinki 1947.
1 0
) Lyhytposkisia ja -otsaisia ovat mm. seuraavat tyyppiin kuuluvat
aitat: 1772 Kylmäkoski, KM kansat, os. 2924:9; 1774 Jämijärvi, KM kansat, os.
2544: 339; 1777 Ikaalinen, KM kansat, os. 2544: 79; 1782 Nurmo, KM kansat, os.
2384:140; 1791 Teuva KM kansat, os. 2907:120; 1803 Ilmajoki, KM kansat, os.
2256: 44.
1 1
) Hyvin tavallista on, että aittojen seinät leviävät ylöspäin. Tämä piirre
on vanhoissa aitoissa vähemmän silmiinpistävä, mutta sen sijaan 1700-luvulla
selvästi havaittavissa. Satakunnassa on vinoseinäisiä aittoja eniten ennen
vuotta 1780, mutta Etelä-Pohjanmaalla vasta tästä rajavuodesta alkaen, esim.
1746 Vesilahti, KM kansat, os. 2355:12; 1747 Kiikka, KM kansat, os. 2918: 6;
1753 Parkano, KM kansat, os. 2544: 458; 1760 Parkano, KM kansat, os. 1012:16;
1767 Ikaalinen, KM kansat, os. 2544:82; 1772 Kylmäkoski, KM kansat, os.
2924: 9; 1781 Ähtäri, KM kansat, os. 1377: 326; 1784 Kuortane, KM kansat, os.
1021: 58; 1793 Ylistaro, KM kansat, os. 2992: 9; 1803 Ilmajoki, KM kansat, os.
2256: 44; 1804 Kauhava, KM kansat, os. 2853: 79; 1810 Ylistaro, KM kansat, os.
2992:138; 1819 Jalasjärvi, KM kansat, os. 2724: 282; 1823 Lapua, KM kansat, os.
2384: 82; 1837 Kauhava, KM kansat, os. 2852:105. Loiva kaartuma poskihirsissä
on mm. 1753 Parkano, 1756 Alajärvi, KM kansat, os. 1853: 2; 1774 Jämijärvi,
KM kansat, os. 2544:339; 1777 Ikaalinen, KM kansat, os. 2544:79; 1782
Nurmo, KM kansat, os. 2384:140; 1791 Teuva, KM kansat, os. 2907:120; 1803
Ilmajoki. Aitat, joissa posket ovat otsaa lyhempiä, mutta kaartuvat jyrkemmin
otsan alla, ajoittuvat vuosiluvuilla merkittyjen mukaan 1746—1779
välille. Loivaa kaartumaa tai otsaa lyhempiä poskihirsiä voisi myös pitää
lyhytotsaisuutta edeltävänä luonnollisena välivaiheena.