Lue - Satakuntalainen Osakunta

98 Jorma Heinonen
malat. Kahden ensiksi mainitun suhteen voidaan todeta, että
luvut yhä vielä pitävät paikkansa; hirsiä on todella ollut 79 kappaletta
(seinähirsiä yhteensä 69 ja muita hirsiä 10: jalustassa 4,
etusillassa 1, aitan sisällä 2 ja kattorakenteessa 3), palkkeja niin
ikään 23 kappaletta (alalattiassa 12, ylälattiassa 9, etusillassa 1 ja
otsan alaosassa lattiana 1). Muu ilmoitettu materiaali: ruoteet,
tuohet ja malat, kuuluvat kattorakenteeseen, joka myöhemmin on
tullut hävitetyksi ja korvattu kokonaan toisenlaista konstruktiota
edellyttävällä pärekatolla. Ruoteita on kattotuohien alusiksi mennyt
hevoskuorma, kattotuohia 6 takkaa eli 3 takkaa lapetta kohti,
malkoja 84 kappaletta eli joko 42 + 42 malkaa, tai lapetta kohti
41 malkaa ynnä kaksi painomalkaa.
Rakentamisen aikana vallinneet olosuhteet ovat olleet siinä
määrin poikkeukselliset ja järkyttävät, että ne ovat rakentajalle
antaneet aiheen saattaa onnettomuudet jälkipolvienkin tietoon:
karjarutto tappoi kaksi tammaa, jotka talvella olivat vetäneet
Puiradan 5
) niityn takaa aitan rakennustarvikkeita, ja vajaan penikulman
matkalla Peskan talosta Storminiemeen kuoli kaikkiaan
23 hevosta. 6
) Rakennuskesänä vallitsi suuri kuivuus, 7
) joka var­
sinkin Hämeen sydänmailla aiheutti pahoja kuloja; onnettomuudet
näyttävät erikoisesti vainonneen Virtain pitäjää. 8
)
*
Kangaspeskan aitta kuuluu niiden rakennusten joukkoon, jotka
on helppo ajoittaa ilman vuosilukuakin. Seuraavassa suoritetaan
aitan yleispiirteiden ja yksityiskohtien ylimalkainen analysointi,
jonka avulla pyritään osoittamaan sen eri piirteiden ikäerot.
5
) Puirata = tukkien vetotie; vrt. Niilo Valonen, Puirata, s. 44—47
Kotiseutu 1953.
6
) Kuolleiksi ilmoitettujen hevosten lukumäärä tuntuu varsin suurelta,
mutta on otettava huomioon, että välillä on neljä suurta taloa: Peska (Kangaspeska
+ Mäkipeska), Mustajärvi (Kangas + Peltola), Pyynikkilä (pappila)
ja Storminiemi. Mukaan lienee laskettu myös varsat ja mahdollisesti rahtimiestenkin
hevoset.
7
) Vuoden 1766 karjarutosta ja kuivuudesta, ks. esim. Aulis Oja, Karkun
ja Suoniemen kuvauksia vuosilta 1749—1801, s. 21. Tyrvään seudun Museoja
kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XXVII. Vammala 1955.
8
) Vironma; ks. Viljo Nissilä, Vanhan Ruoveden alueen pitäjännimet
s. 28. Vanhan-Ruoveden historia I, liiteosa. Vammala 1960.