Lue - Satakuntalainen Osakunta

Jorma Heinonen
Ruoveden Kangaspeskan aitta
v:lta 1766
Ruovedellä Mustajärvenkylän Kangaspeskan talossa on säilynyt
tavallista enemmän vanhoja rakennuksia. Niistä kolme on vuosiluvulla
merkittyä, nimittäin riihi v:lta 1760, savupirtti v:lta 1766
ja aitta v:lta 1766. Aittoja on talossa kaikkiaan viisi, mutta näistä
neljässä ei ole vuosilukua. Vaikka vuosiluvulla 1766 merkitty
aitta onkin suhteellisen myöhäinen, antaa se kuitenkin aihetta
lähempään tarkasteluun, sillä sen sisäseinään on leikattu mielenkiintoinen
kirjoitus, ja koko aittatyypin tarkemman ajoittamisen
kannalta rakennuksen merkitys on ensiarvoinen. 1
)
Aitta kuuluu seudulla vallitsevaan tyyppiin, jolle on tunnusomaista
yläosan ulkonema päätyseinällä eli otsa ja tämän
alaisten sivuseinähirsien pidentymät eli posket. Tämän aittamuodon
päälevinneisyysalue on Länsi- ja Pohjois-Suomi; vallitsevana
tyyppinä se esiintyy Länsi-Uudellamaalla, Satakunnassa ja
Etelä-Pohjanmaalla. Vanhimmat tunnetut esimerkit, Kihniön
Tarsia, Ruoveden Mommo ja Keuruun Korpi-Jukola ovat peräisin
jo keski-uudenajan taitteesta, 2
) nuorimmat 1800-luvun alkupuo-
1
) Aitan rakentamisen aikana talo on ollut vielä yhtenä Peskan talona,
joka myöhemmin jakautuu Kangaspeskaksi ja Mäkipeskaksi. Edellä mainittujen
viiden aitan lisäksi on Kangaspeskasta siirretty yksi aitta Ruoveden
museoon. Vrt. Jorma Heinonen, Ruoveden ulkomuseon rakennuksista, s. 96,
99. Osma 1954.
2
) Vrt. Niilo Valonen, Napakaira II, s. 257—258. Kalevalaseuran vuosikirja
31. Heinonen, mt. s. 99.