JTO - Suomen Kennelliitto

2010-15 

Suomen Bouvier ry. 

JALOSTUKSEN 

TAVOITEOHJELMA 

1

Sisällysluettelo: 

1 

1. YHTEENVETO ............................................................................................................................................................ 3 

2. RODUN TAUSTA ......................................................................................................................................................... 3 

2.1. Nykyinen käyttötarkoitus ............................................................................................................................................. 4 

2.2. Bouvierkanta muissa maissa ........................................................................................................................................ 4 

2.3. Suomen kanta............................................................................................................................................................... 4 

3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA ..................................................................................................... 5 

3.1. Rotuyhdistys ................................................................................................................................................................ 5 

3.2. Jalostustoimikunta ....................................................................................................................................................... 5 

4. NYKYTILANNE ........................................................................................................................................................... 5 

4.1. Populaation koko ja rakenne ........................................................................................................................................ 5 

4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet ................................................................................................................................... 14 

4.2.1 Alkuperämaiden luonne-ja käyttökokeet ................................................................................................................. 15 

4.2.2.Alkuperämaiden valionarvovaatimukset.................................................................................................................. 16 

4.2.3. Palveluskoirakokeet Suomessa ............................................................................................................................... 16 

4.2.4 Luonnetesti .............................................................................................................................................................. 17 

4.3. TERVEYS ................................................................................................................................................................. 25 

4.3.1. PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet .............................................................................................................. 25 

4.3.2 Muut bouviereilla Suomessa todetut sairaudet ........................................................................................................ 26 

4.3.3. Muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatut sairaudet bouviereilla .......................................................................... 33 

4.3.4. Lisääntymiskäyttäytyminen .................................................................................................................................... 33 

4.4 ULKOMUOTO........................................................................................................................................................... 33 

5. YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA ........................................................... 35 

6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT .................................................................................................. 35 

6.1 Rotujärjestön tavoitteet ............................................................................................................................................... 35 

6.2 Rotujärjestön strategiat ............................................................................................................................................... 35 

6.4. Varautuminen ongelmiin ........................................................................................................................................... 37 

6.5 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi .............................................................................................................. 37 

7. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA .......................................................................................... 37 

8. LÄHTEET .................................................................................................................................................................... 38 

9. LIITTEET ..................................................................................................................................................................... 38 

2

1. YHTEENVETO 

Jalostuksella tarkoitetaan määrätietoisella valinnalla ja suunnitelluilla yhdistelmillä aikaansaatua eläinkannan laadun 

parantamista. Puhdasrotuisten koirien kohdalla tämä tarkoittaa mahdollisimman rotumääritelmän mukaisten yksilöiden 

aikaansaamista. Jalostusvalintojensa perustaksi kasvattaja tarvitsee kokemuksensa lisäksi myös kattavaa tietoa 

perinnöllisyydestä yleensä, rodun edustajista, rodulla esiintyvistä vioista ja sairauksista sekä niiden periytyvyydestä. 

Jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on koota yhteen oleellinen tieto rodusta, sen taustoista ja nykytilasta sekä 

jalostuksessa huomioitavista taustatekijöistä. Tavoiteohjelman avulla pyritään ohjaamaan ja seuraamaan rodun kehitystä 

määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoitteena olisi saada rodun kasvattajat tuntemaan rotumääritelmä. Tärkeää olisi 

myös ymmärtää omien jalostuskoirien taso verrattuna koko kantaan. Jalostuksen tavoiteohjelma on kattava tietopaketti 

myös rotua ulkopuolelta seuraaville ja antaa julkisuuteen käsityksen rotuyhdistyksen kyvystä ja halusta toimia rotunsa 

parhaaksi. 

Tämä on järjestyksessään neljäs jalostuksen tavoiteohjelma. Ensimmäinen hyväksyttiin 25.05.1985. 

2. RODUN TAUSTA 

Bouvier des Flandres on rotuna lähtöisin Flanderin maakunnasta, joka jakautuu Ranskan, Belgian ja Hollannin alueelle. 

Virallisesti Ranska ja Belgia ovat rodun kotimaat. 

Rodun kehityksestä ja varhaishistoriasta kerrotaan monenlaisia tarinoita ja selvästi rodulle tyypillisiä koiria on 

nähtävissä jo varhaiselta keskiajalta peräisin olevissa maalauksissa. Bouvierien alkuperä juontaa Pohjanmeren 

rannikolla sijainneeseen Ter Duynenin luostariin, jonka munkit risteyttivät Englannista saamiansa skotlanninhirvikoiria 

tai irlanninsusikoiria bouvierin kanssa. Bouvier on johdettu sanasta bovine ja tarkoittaa "bovine herder" eli karjan 

vahtija/vartija eli karjakoiraa, kun taas berger-sana vastaa paimenkoiraa. (Berger de Brie; Brien paimenkoira) 

kotimaassaan tällä koiralla on lukuisia lempinimiä: toucher de boef (karjanajaja), chien de vacher (karjapaimenen 

koira), koehond (lehmäkoira) tai erityisen osuva vuilbaard (mutaparta). Bouvieria kutsutaan euroopassa usein myös 

nimellä Vlaamse Koehond tai Flanders Cattle Dog. Suomessa bouvier tunnettiin ennen Flanderinpaimenkoirana, mutta 

luonteeltaan bouvier on ennemminkin karjakoira kuin paimenkoira eli nykyinen nimitys sopii rodulle paremmin. 

Pääasiassa bouvier on kautta aikain toiminut talonpoikaisväestön ”yleiskoirana” niin karjapaimenena, vartijana, 

vetojuhtana kuin tarvittaessa kirnun pyörittäjänäkin. Bouvieria käytettiin myös viesti- ja vartiokoirina molempien 

maailmansotien aikana ja kanta romahti. Rodun historian alkuaikoina jalostusvalinta perustui vain ja ainoastaan 

käyttöominaisuuksiin, joten koirat olivat ulkomuodoltaan varsin vaihtelevia. 

1900-luvun alkupuolella rodusta löytyi selkeästi ainakin kolme päätyyppiä: kooltaan pienin, pystykorvainen, 

lammaskoiramainen Bouvier des Àrdennes; kooltaan suurempi, lyhytrunkoinen ja typistettykorvainen tyyppi, Paret sekä 

kooltaan kaikkein suurin ja väriltään tummin, syvempirintainen ja pidempipäinen Bouvier de Roulers. Näiden eri 

tyyppien säkäkorkeudet vaihtelivat 55-70 cm:iin. 

Vuonna 1921 perustettiin ensin Courtrain bouvierklubi ja heti perään Belgian kansallinen bouvierklubi. Seuraavana 

vuonna kokoontui Gentissä joukko rodun harrastajia ja tuomareita luomaan rodulle yhtenäistä rotumääritelmää. 

Ensimmäinen maailmansota oli koetellut rotua erittäin kovasti ja esiteltäviä koiria oli vaikea löytää. 

Rotumääritelmäkokouksen mallikoiraksi oli kuitenkin saatu armeijan eläinlääkärin kapteeni Darbyn eräältä maatilalta 

löytämä tuntemattomista vanhemmista polveutunut uros Nic de Sottegem ja joukko tämän uroksen jälkeläisiä. Nic de 

Sottegemistä tuli monien hyvien jälkeläistensä kautta ratkaisevasti modernin bouvierin kehitykseen vaikuttanut koira. 

3

Gentin kokous ei kuitenkaan saanut tehtyä selvää päätöstä, mikä aiemmin mainituista bouvier-tyypeistä olisi ainoa 

oikea. Vasta myöhemmin tunnustettiin bouvier des flandres eli Paret-nimellä kulkenut tyyppi kaikkein vanhimmaksi ja 

nykypäivän rotumääritelmä lienee saanut siitä eniten piirteitä. Yhtenäinen belgialais-ranskalainen rotumääritelmä 

saatiin aikaan vuonna 1937. FCI vahvisti bouvierin rotumääritelmän vuonna 1965. Uudistettu ja voimassa oleva 

rotumääritelmä on hyväksytty FCI:ssä 22.06.2001 ja sen suomennos on hyväksytty Suomen Kennelliitossa 16.11.2002. 

2.1. Nykyinen käyttötarkoitus 

Maatilojen uudenaikaistamisen myötä rodun ensisijainen käyttötarkoitus on muuttunut enemmän yleiskoiran suuntaan. 

Ulkomailla Bouvier on poliisi- ja vartiokoirakäytössä, mutta Suomessa ei bouvier toistaiseksi ole poliisikoirakäytössä, 

mutta sen tulisi kyetä em. tehtäviin. Bouvier on monipuolinen harrastus, perhe -ja käyttökoira. Suomessa bouviereita 

on kilpaillut ja kilpailee jälki-, haku-, viesti-, suojelu-, tottelevaisuus-, pelastus- ja vetokokeissa sekä agilityssä. Bouvier 

on myös suosittu näyttelykoirana. 

2.2. Bouvierkanta muissa maissa 

Bouvier on erityisen suosittu kotimaissaan Belgiassa, Ranskassa ja Hollannissa. Hollannissa bouvier on ollut eniten 

rekisteröity koirarotu 70-luvulta (huippuvuosina rekisteröitiin lähes 10 000 koiraa vuosittain) aina korvantypistyskiellon 

voimaanastumiseen saakka, joka on laskenut merkittävästi sen suosiota. Myös Saksa, USA ja Kanada omaavat hyvin 

runsaan bouvierkannan ja rotu on vakiinnuttanut paikkansa myös Englannissa ja kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsin 

rekisteröintimäärät ovat suurin piirtein samaa luokkaa Suomen rekisteröintimäärien kanssa Norjan ja Tanskan 

rekisteröintien jäädessä selvästi pienemmiksi. (Luvuissa on tuontikoirat laskettu mukaan) 

Taulukko 1. Bouviereiden rekisteröinnit muissa maissa 

Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 Kannan koko n. 

Ranska ? ?? ?? ?? 557 n. 5000 koiraa 

Belgia 773 582 452 598 338 n. 5000 koiraa 

Hollanti 912 793 891 703 695 n. 7000 koiraa 

Tanska 19 17 14 16 15 n. 150 koiraa 

Ruotsi 70 79 94 92 44 n. 700 koiraa 

Norja 32 24 28 32 30 n. 500 koiraa 

2.3. Suomen kanta 

Suomeen ensimmäiset bouvierit tuotiin ilmeisesti jo 1940-luvulla muiden Pohjoismaiden kannan syntymisen 

yhteydessä, mutta ensimmäinen rodun edustaja rekisteröitiin virallisesti vasta vuonna 1974. Tämän jälkeen kanta 

lisääntyi hiljalleen parin koiran vuosivauhdilla, kunnes rodun kotimainen kasvatus alkoi 1981. Alkuvuosien jalostustyö 

pohjautui pääosiltaan ruotsalaisiin koiriin. Muutama tuontikoira Belgiasta ja Hollannista hankittiin karanteenirajan 

takaa. Rajojen avautuminen Keski-Eurooppaan toi rodulle runsaasti uutta jalostusmateriaalia lähinnä Hollannista ja tänä 

päivänä valtaosa kannastamme pohjautuukin hollantilaisiin linjoihin. Suomessa kasvatettuja bouviereja on viety 

USA:han, Saksaan, Ranskaan, Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin, Hollantiin, Belgiaan, Venäjälle ja Viroon. 

4

3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA 

3.1. Rotuyhdistys 

Suomen Bouvier r.y. (aiemmin Suomen Flanderinpaimenkoirat r.y.) – Finska Bouvier des Flandres r.f. perustettiin 

syksyllä 1981 parinkymmenen rodun harrastajan voimin. Yhdistyksen tehtäväksi määriteltiin bouvierin jalostuksen 

edistäminen ja käytön lisääminen monipuolisena harrastuskoirana. 

Aluksi bouvier kuului Suomessa D2-ryhmään ja rotuyhdistys toimi Suomen seura- ja kääpiökoirayhdistyksen alaisena. 

Vuonna 1986 yhdistys anoi siirtymistä Suomen Palveluskoiraliittoon, ja rotu siirrettiinkin D1-ryhmään, jolloin se sai 

oikeuden kilpailla palveluskoirakokeissa. Vuodesta 2001 Suomen Bouvier r.y. on ollut rotujärjestö ja toiminut suoraan 

Suomen Kennelliiton alaisuudessa. Nykyisin bouvier kuuluu FCI:n luokituksessa roturyhmään 1, lammas- ja 

karjakoirat. Yhdistyksen jäsenmäärä oli 1990-luvun loppupuolella noin 320 mutta on sen jälkeen laskenut n. 200 

jäseneen. 

Suomen Bouvier r.y.:n organisaatio on jaettu hallitukseen sekä jalostustoimikuntaan. Lisäksi yhdistyksessä on 

pentuvälitys. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan valittu 

puheenjohtaja ja kahdeksan muuta täysi-ikäistä jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, 

rahastonhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Kaksi viimeksi mainittua voidaan valita myös hallituksen 

ulkopuolelta. 

Suomen Bouvier r.y.:llä on lähes koko Suomen kattava alueyhdyshenkilöverkosto opastamassa niin uusia kuin 

vanhojakin bouvierharrastajia. Tyypillisiä alueellisia tapahtumia ovat kokoontumiset, koulutukset, luennot ja 

turkkitalkoot. Myös erilaisia koulutusleirejä on järjestetty eri alueilla. 

Yhdistyksen oma lehti, Bouviersanomat, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 

3.2. Jalostustoimikunta 

Käytännön jalostusneuvonnasta vastaa yleiskokouksen asettama jalostustoimikunta. Toimikuntaan kuuluu neljä 

varsinaista jäsentä, jotka valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Toimikunnan jäsenten toimikausi on 

kaksi vuotta. Jalostustoimikuntaan voidaan kutsua yksi yhdistyksen ulkopuolinen asiantuntijajäsen. 

Jalostustoimikunnan työ painottuu tiedon keräämiseen ja julkaisemiseen sekä kasvattajien ja muiden asiasta 

kiinnostuneiden informoimiseen. Jalostustoimikunnan tehtäviin kuuluu myös kutsua koolle kasvattaja-/jalostuspäivät. 

Pyydettäessä toimikunta auttaa jalostusyhdistelmän valinnassa ja antaa tietoa käytettävissä olevista uroksista mutta ei 

jaa varsinaisia jalostussuosituksia. Jalostustoimikunnan tehtävänä on myös huolehtia PEVISA:n ja JTO:n ylläpidosta. 

4. NYKYTILANNE 

4.1. Populaation koko ja rakenne 

Suomessa on rekisteröity vuoden 2009 loppuun mennessä 1865 bouvieria. Tämän hetkisen kannan arvellaan olevan 

noin 500 yksilöä. Vuosittain rekisteröidään noin 60 pentua. 

Vuosien 1998-2009 välisenä aikana on maahamme tuotu yhteensä 47 tuontikoiraa, joista 19 kpl on ollut uroksia ja 28 

kpl narttuja. Valtaosa tuoduista koirista on tullut Hollannista, jossa kanta on lukumäärältään suurin eli n. 4000-5000 

yksilöä. Belgiassa koiria on hiukan vähemmän eli n. 3000. 

Bouvier on jakautunut geneettisesti käyttötarkoituksen ja maantieteellisen sijainnin mukaan eri populaatioihin. Näistä 

koirakannoista on tuotu koiria Suomeen. Tuontia hankaloittaa Suomen täydellinen typistyskielto, koska useissa maissa 

bouvierin häntä yhä typistetään. Nyt koiria tuodaan vain maista, joissa häntiä ei typistetä ja koirat ovat usein saman 

sukuisia. 

Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa se, mitä ja minkä sukuisia yksilöitä käytetään 

jalostukseen ja lisäksi miten paljon kutakin jalostuskoiraa käytetään. Yksittäisen jalostuskoiran ja sen perimän osuus 

koirakannassa ei saisi nousta kohtuuttoman suureksi. Tämä ongelma tulee esiin matador-jalostuksessa eli silloin, kun 

suosittuja siitosuroksia käytetään liikaa. Jotta populaation geenipohja pysyisi mahdollisimman laajana, tulisi 

5

jalostukseen käyttää mahdollisimman monia jalostuskriteerit täyttäviä yksilöitä (sekä uroksia että narttuja) ja niitä tulisi 

käyttää jalostukseen tasaisesti eli yhtä yksilöä ei suosittaisi liikaa. Tehollinen populaatiokoko on termi, joka kuvaa 

geenipohjan laajuutta. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin sen keskimääräinen sukusiitosaste 

kasvaa ja tapahtuu geenihävikkiä. Tehollisen populaatiokoon tulisi olla vähintään 200 jalostuskoiraa/koirasukupolvi. Se 

voidaan laskea kaavalla 4*Nm*Nf/(Nm+Nf), jossa Nm on jalostusurosten ja Nf jalostusnarttujen lukumäärä. Tälläkin 

kaavalla laskettu luku antaa tehollisesta koosta yliarvion, koska siinä ei huomioida esimerkiksi jalostukseen käytettyjen 

koirien sukulaisuussuhteita. Populaatio on erittäin haavoittuvaisessa tilassa, jos tehollinen koko on alle 50. 

Taulukko 2. Yhteenveto bouviereiden rekisteröintitilanteesta Suomessa vuosina 1995-2009. 

VUOSI REKISTE- 

RÖINNIT 

PENTUEET TUONNIT KASVAT- 

TAJAT 

ISÄT EMÄT TP KESKIM. 

PEN- 

TUEKOKO 

1995 77 12 7 11 12 12 24 5.8 

1996 82 13 3 11 11 13 24 6.1 

1997 113 17 3 13 14 17 31 6.5 

1998 58 9 2 9 8 9 17 6.2 

1999 63 12 3 10 12 12 24 5.0 

2000 41 8 4 5 6 8 14 4.6 

2001 74 12 4 9 9 12 21 5.8 

2002 73 10 7 9 9 10 19 6.6 

2003 48 9 - 6 7 9 16 5.3 

2004 70 11 3 8 10 11 21 6.1 

2005 52 8 4 8 6 8 14 6.0 

2006 65 10 3 9 9 10 19 6.2 

2007 54 8 9 7 8 8 16 5.6 

2008 57 6 3 6 6 6 12 9.0 

2009 76 8 5 7 8 8 16 8.9 

TP= tehollinen populaatio (Lähde: Koiranet, yliarvio todellisesta) 

Taulukko 3. Vuosina 1998-2009 jalostukseen käytetyt urokset ja nartut sekä niiden pentumäärät neljän vuoden 

jaksoissa. Lisäksi taulukossa on koirien lonkka(HD)- ja kyynärnivelkuvaustulokset(ED), silmäpeilaustulokset (OK, jos 

silmät peilattu edes kerran), luonnenäyttötulokset sekä paras näyttelyssä saatu laatuarvostelu. 

Uros HD ED Silmät Lte/pk-tulos Nly- 

tulos 

Jälk. lkm/pentueita 

vuosina 98-09 

%-osuus 

Toisessa 

polvessa 

pentuja/ 

6 

Uroksen isän nimi

Vuodet 1998-2001 

Victor-Shermaine B/B 0/0 OK SERT 46/8 

v. Rovika s. 1998 

18,5% 

Mörrimöykyn 

Valtsu s. 1995 

22/3 9,9% 

Av Desos Akbar s. A/A 0/0 OK Lte + 184 p. SERT 17/2 

1995 

7,7% 

Mörrimöykyn C 0/0 OK Lte + 139 p. SERT 11/2 

Zigzag s. 1997 

5,0% 

Zalmiacs C 0/0 OK Lte + 157p. SERT 10/1 

Yabadabadoo s. 

1993 

PAJÄ ALO3 

4,5% 

Hosky Lio TC 

SERT 10/2 

Marvelyse ** 

4,5% 

Greenfinger`s Axel A/A 10/1 

s. 1996 

4,5% 

Patrik s. 1996 B 0/0 OK SERT 8/1 

3,6% 

Franz-Pachja v.d. 

Statorhof s. 1999 

Black-Flash`s 

Swing The Mood 

s. 1994 

Senna von 

Gewdraa Oel 

s. 1994 

Sarol Magnum 

s. 1994 

Mike-Donja v.d. 

Overweg s. 1992 

Mörrimöykyn Xtra 

s. 1996 

Snadi Idi 

s. 1995 

pentueita 

74/11 Roger-Kharima v. 

Rovika 

14/2 Kwispel Hex 

Hector 

0/0 Bovenop 

Dutchman 

8/1 Caruso-Orbi v.d. 

Axmagal 

2/2 Lio de la Thudinie 

17/2 Comanchero`s 

Casper 

43/7 Fasco Quinty v.d. 

Jerowin 

C/1 

7/1 3,2% 9/1 Arras v.d. 

** 

Statorhof 

A/A 0/0 OK PAJÄ ALO3 SERT 7/1 3,2% 0/0 Ukko-Pekka v.h. 

Eendrachtpark 

C/C 0/0 OK AVO-1 7/1 3,2% 0/0 Manno von 

Gewdraa Oel 

A/A 0/0 OK Lte + 169 p. SERT 7/1 3,2% 0/0 Mike-Donja v.d. 

Overweg 

B/B 0/0 OK Peko-koe SERT 6/1 2,7% 31/5 Picard Spinks v.d. 

Overstort 

B/B 0/1 SERT 6/1 2,7% 14/2 Mörrimöykyn 

Nalle 

B/C 6/2 2,7% 0/0 Bovenop Gary 

Cooper 

Mörrimöykyn X- A/A 0/0 OK Lte + 206 p., JK2 SERT 6/1 2,7% 11/2 Mörrimöykyn 

treme s. 1996 

Nalle 

Comanchero’s 

Casper s. 1994 

C/C 0/0 Lte + 125 p. SERT 5,1 2,3% 10/1 Boswell Dollman 

Excerno Czumo Af H 0/0 OK Lte + 128 p. SERT 5/1 2,3% 0/0 Rowan-Byou v.d. 

Aqua s. 1997 

Vanenblikhoeve 

Snadi Jagger A/A 0/0 OK HK3 KÄY 1 5/1 2,3% 13/2 Tomba v. 

s. 1997 

Assenrade 

Venz-Roxanne v. C/C 0/0 OK SERT 5/1 2,3% 0/0 Omer Khayenne 

Rovika s. 1998 

v.Rovika 

Solo-Obelisque v. TC 

4/1 1,8% 5/2 Aram-Donny v.d. 

Rovika s. ? ** 

Lage Banken 

Omer-Kheynne v. 

SERT 4/1 1,8% 10/2 Ken Holy v.d. 

Rovika s. ? 

Rakkers 

Mörrimöykyn A/A 0/0 OK AVK3 3/1 1,4% 94/15 Bovenop 

Nalle s. 1992 

Dutchman 

Easy Winning`s A/A 0/0 OK SERT 3/1 1,4% 8/2 Mörrimöykyn 

Michelangelo 

s. 1994 

Gaabriel 

Stimulus A/A 0/0 OK HK3 

SERT 2/1 0,9% 30/4 Khane Monza v. 

Dominique 

s. 1996 

IP3, SCHH1 

Rovika 

Xebec-Xavjenna A/B 0/0 OK Lte + 129 SERT 2/1 0,9% 17/3 Uran-Angele v.d. 

v.d. Lage Banken 

Lage Banken 

7

s.1996 

Boaz Hurricane v. TC 

IPO3 

SERT 2/1 0,9% 0/0 Vzorro Peggy v. 

Aqualand s.? ** 

VZH 

Caya`s Home 

Gillroy-Roxette v. TC 

SERT 1/1 0,5% 2/1 Jespoetnik-Richel 

Hogenbirk ** 

v.d. 


* diagnoosi avoin ** ulkomainen terveystulos 

Jalostukseen käytetty eri uroksia yhteensä 33 kpl, joista tuontikoiria 7 ja ulkomaalaisia 8 kpl. 

Keskimääräinen jalostusikä 3 v 6 kk. 

Uroksista käytettiin jalostukseen n. 5 % koirista 

Vuodet 2002-2005 

Brandon-Ennis v. A/A 0/0 OK Lte + 125 p. SERT 24/4 10,4% 0/0 Troy Pepper v.d. 

Hogenbirk s. 2000 

Duca Vallei 

Mörrimöykyn X- C/B 0/0 OK Lte + 182 p. SERT 17/2 7,4% 37/4 Mörrimöykyn 

cellent s. 1996 

Nalle 

Av Desos Akbar A/A 0/0 OK Lte + 184 p. SERT 17/2 7,7% 14/2 Kwispel Hex 

s. 1995 

Hector 

Mörrimöykyn A/A 0/0 OK SERT 16/3 7,0% 9/1 Victor-Shermaine 

Dracula s.2000 

v. Rovika 

Mörrimöykyn X- B/B 0/1 SERT 16/3 7,0% 14/2 Mörrimöykyn 

tra s. 1996 

Nalle 

Stimulus A/A 0/0 OK HK3 

SERT 22/4 6,5% 30/4 Khane Monza v. 

Dominique 

s. 1996 

IP3, SCHH1 

Rovika 

Ice-Ike-Bonny A/A 0/0 OK Lte + 143 p. JUN-2 14/2 6,1% 9/1 Cuju 

Zielebacherhof 

s. 1999 


Bovenop Sally`s A/A 0/0 OK Lte +127 p., B SERT 11/3 4,8% 0/0 Aristes Voltaire 

Son s. 2001 

PAKK1 

Zalmiacs C 0/0 OK Lte + 157p. SERT 9/1 3,9% 8/1 Caruso-Orbi v.d. 

Yabadabadoo 

s. 1993 

PAJÄ ALO3 

Axmagal 

Ivar-Toos v.d. A/A SERT 9/1 3,9% 0/0 Johnny-Cayoshka 


s.? 

v.h. Elckerhof 

Czar Roxet v. 

Mayorki`s Hoeve 

s. 1999 

B 0/0 9/1 3,9% 0/0 Doerack 

Quantum Satis A/A 0/0 PHTV Lte + 140 p. SERT 9/1 3,9% 0/0 Victor-Shermaine 

Analgeticum 

L/ 

v. Rovika 

s.2001 

PHPV* 

Ygor-Raiza v.d. ** SERT 9/1 3,9% 25/3 Onyx Yacsha v.d. 


s. ? 

Ouwelandt 

Mörrimöykyn B 0/0 OK Lte. + 123 p. SERT 8/1 3,5% 7/1 Mörrimöykyn X- 

Bonbon s. 2000 

tra 

Snadi Masi A/A 0/0 PPM* Lte +153 p. AVO- 7/1 3,0% 7/1 Snadi Jagger 

s. 2000 

PAKK1 

PASU0 

H 

Zalmiacs Arthur 

The King s. 1997 

D 3/3 OK AVO3 7/1 3,0% 9/1 Zalmiacs Xioux 

Patrik s. 1996 B 0/0 OK SERT 6/1 2,6% 43/7 Fasco Quinty v.d. 

Jerowin 

Victor-Shermaine B/B 0/0 OK SERT 5/1 2,2% 74/11 Roger-Kharima v. 

v. Rovika s.1998 

Rovika 

Altan von der Frei* 

SERT 5/1 2,2% 11/1 Torro van’t 

Prinzeneiche 

s.? 

* 

Megadam 

Ceasar Pretty v.d. A/A 0/0 entropi 

SERT 5/2 2,2% 8/1 Remco v.d. 

Heiveldhoeven 

um 

Heiveldhoeven 

8

s.1994 

Sarol Snickers 

s. 1994 

Naavaparran 

Yliveto 

s. 1996 

Aristes Latest 

Sizzle s. ? 

Aristes Voltaire 

s. ? 

Sarol Gillette 

s. 1996 

C 0/0 OK SERT 5/1 2,2% 23/3 Mike-Donja v.d. 

Overweg 

B/B 0/0 OK Lte + 235 p. KÄY- 

HK2, PEHA Hyv H 

3/1 1,3% 15/2 Zalmiacs Xerxes 

A/A 0/0 OK MH-kuvaus SERT 3/1 1,3% 6/2 Aristes North Face 

v Gryphon 

A/A 0/0 OK SERT 1/1 0,4% 13/5 Aristes Hot Shot 

C/C 0/0 OK Lte + 144 p. SERT 1/1 0,4% 0/0 Mörrimöykyn 

Gaabriel 



Keskimääräinen jalostusikä 5 v. 2 kk 


Vuodet 2006-2009 

Magic Maker 

From The 

Dogsfarm 

s. 2006 

Bovenop Mårten 

Bonk s.1997 

War Thunder 

Index s. 2006 

Easy Winning’s 

0/0 C/B OK SERT 19/2 8,2% 0/0 Xerxes-Toos v.d. 


B/B 0/0 OK Lte + 139 p. 16/2 6,9% 0/0 Xebec-Xavjenna 


A** 0** OK** SERT 14/1 6,0% - War Charging 

Thunder 

B/B 0/0 

El Tiempo s. 1997 

OK Lte + 155 p. SERT 12/1 5,2% 0/0 Sarol Pommac 

Vanleighofs A** 0** OK** SERT 11/1 4,7% 0/0 Vanleighofs Susant’s 

Kodak 

Moments.2008 

Eyceman 

Mörrimöykyn A/A 0/0 OK SERT 10/2 4,3% 9/1 Victor-Shermaine 

Dracula s. 2000 

v. Rovika 

Bullock van het A** IPO3 SERT 10/2 4,3% - Macho Ashley Off 

Gieldre Hof 

Soeranda’s Home 

Naavaparran B/B 0/0 OK Lte + 235 p. KÄY-H 9/1 3,9% 15/2 Zalmiacs Xerxes 

Yliveto s.1996 

HK2, PEHA Hyv 

Carmson’s Boris 

Bzack s. 2003 

B** 0** OK** BH IPO3 BHP3 SERT 9/1 3,9% 0/0 Johnny-Cayoshka 

v.h. Elckerhof 

Jackson Frei* ** OK** IPO3 9/1 3,9% 0/0 Quintus-Alma v.’t 

Zielebacherhof * 

Heukske 

Kotitontun A/A 0/0 OK PAKK1 JUN-ERI 9/1 3,9% - Naavaparran 

Arhippa s. 2006 

Yliveto 

Briland’s Elton A/A 0/0 OK 9/1 3,9% 0/0 Ice-Ike-Bonny 

s. 2005 


Ice-Ike-Bonny A/A 0/0 OK Lte + 143 p. JUN-2 8/1 3,5% 9/1 Cuju 


s. 1999 


Phynto v. Kasr 

OK** 8/1 3,5% 22/2 Kendo-Miba v.d. 

Anubis 

Nevel Hoeve 

Primoksen Kappas 0/0 C/B OK Lte + 56 p. SERT 8/1 3,5% 0/0 Zalmiacs 

Vain s.2004 

Yabadabadoo 

Flamand-Falvi C/B 0/0 Katarakt Lte + 154 p. SERT 8/1 3,5% - Xerxes-Toos v.d. 

Luke s.2006 

a 


Mörrimöykyn B/B 0/0 OK SERT 8/1 3,5% - Phynto v. Kasr 

Zupo s. 2007 

Anubis 

Sarol Tailfeather B/B 0/0 OK Lte + 142 p. SERT 7/1 3,0% 0/0 Ygor-Raiza v.d. 

9

s. 2005 Vanenblikhoeve 

Kyros Pebbels v.d. A** SERT 7/1 3,0% - Yvar Famke v. 

Nevel Hoeve 

Kasr Anubis 

Bill van de A IPO3 7/1 3,0% 9/1 Cain-Darcy v.d 

Barbierhoeve 

Fokro Hof 

Ewex Farfadet Fils A/A 0/0 OK Lte + 190 p. SERT 7/1 3,0% 0/0 Snadi Masi 

s. 2003 

PAKK1 

Snadi Molli 0/0 A/A OK Lte + 185 p. 

6/1 2,6% 0/0 Snadi Jagger 

s. 2000 

IP3, VPG2 

Naavaparran C/C 0/0 OK Lte + 129 p. NUO-EH 6/1 2,6% - Naavaparran 

Akusti s. 2005 

PAKK1 

Yliveto 

Excerno Macho B** 0** SERT 5/1 2,2% 0/0 Cash-Mauby v.d. 

Marwin af 

Havanah s. 2003 


Excerno Kactus 0** B** OK** IPO1 SERT 4/1 1,7% 0/0 Aristes Latest 

Kvadrat Af 

Fantasy s. 2005 

LP1 

Sizzle 

Ewex Don B/A 0/0 OK EK3 

SERT 4/2 1,7% 0/0 Patrik 

Dimperi 

JK3 

s. 1999 

HK3 FINMVA 

Bovenop Sally`s A/A 0/0 OK Lte +127 p. SERT 1/1 0,4% 0/0 Aristes Voltaire 

Son s. 2001 

PAKK1 

Fellow-Penny v.d. 

SERT 1/1 0,4% 1/1 Xerxes-Toos v.d. 





Keskimääräinen jalostusikä 4 v. 8 kk 


Narttu HD ED Silmät PK-tulos/ 

LTE 

Vuodet 1998-2001 

Bovenop Kcynia 

s. 1996 

Mörrimöykyn 

Yanette s. 1997 

Estuary’s Jessica 

s. 1995 

Naavaparran 

Ylletröja s. 1996 

Zalmiacs Alexis 

s. 1997 

Nly- 

tulos 

Jälk. 

lkm/pentueita 

vuosina 98-09 

%-osuus 

Toisessa 

polvessa 

pentuja/ 

pentueita 

Nartun isän nimi 

A/A 0/0 OK SERT 17/2 7,7% 5/1 Bovenop Dutchman 

C/C SERT 16/2 7,2% 25/3 Mörrimöykyn 

Valtsu 

B/B 0/1 OK Lte + 8 p. SERT 11/2 5,0% 0/0 Sarol Pinocchio 

A/A 0/0 OK Lte + 173 p. SERT 10/1 4,5% 0/0 Zalmiacs Xerxes 

D/D 10/1 4,5% 17/12 Zalmiacs Xioux 

10

Snadi Kinky 

s. 1998 

C/C 0/0 OK VK1 AVO-1 9/1 4,1% 6/1 Franz-Pachja v.d. 

Statorhof 

Snadi Drakma B/A 0/0 OK 8/1 3,6% 43/7 V.Zorro Peggy v. 

s. 1994 

Caya’s Home 

Harmless Nice Try A/A 1/1 OK Lte + 170 p. SERT 8/1 3,6% 0/0 Bovenop Dutchman 

s. 1995 

PAJÄ ALO2 

Mörrimöykyn 

Valma s. 1995 

B/B 0/0 OK Lte + 233 p. SERT 8/2 3,6% 48/8 Mörrimöykyn Nalle 

Snadi Jena 

s. 1997 

A/A 0/0 OK 8/1 3,6% 0/0 Tomba v. Assenrade 

Afrodite-Pretty A/A 1/1 OK Lte + 86 p. SERT 7/1 3,2% 25/5 Remco 

v.d.Heidelhoeven 

s. 1991 

v.d.Heidelhoeven 

Mörrimöykyn B/B 0/0 OK SERT 7/1 3,2% 7/1 Mörrimöykyn 

Tarantella s. 1994 

Impossible Boy 

Jolly-Dollyn 

Carnival Girl s.93 

B/B 1/1 OK Lte + 143 p. SERT 7/1 3,2% 0/0 Mörrimöykyn Kössi 

Snadi Dragon A/A 0/0 OK Lte + 183 p. KÄY-1 7/1 3,2% 9/1 V.Zorro Peggy v. 

s. 1974 

JK3 

Caya’s Home 

Black-Flash`s B/C 0/0 OK Lte +172 p. JK1 SERT 7/1 3,2% 14/2 Mörrimöykyn 

Moonshine s.1997 

Valtsu 

Ninamanina A/B 0/0 OK 7/1 3,2% 0/0 Mike-Donja v.d. 

Duchess s. 1997 

Overweg 

Comanchero`s B/B 0/0 OK SERT 7/1 3,2% 0/0 Brutus-Fahra v.h. 

Duchessa s.1996 

Eendrachtpark 

Sarol Gloria B/A 0/0 OK SERT 6/2 2,7% 8/3 Mörrimöykyn 

s. 1996 

Gaabriel 

Mustansaaran 

Milli s. 1995 

A/A 6/2 2,7% 0/0 Mörrimöykyn Ossi 

Bovenop Kerkira 

s. 1996 

B/A 0/0 OK Lte + 173 p. SERT 6/1 2,7% 0/0 Bovenop Dutcman 

Easy Winnings A/A 0/0 OK SERT 6/1 2,7% 0/0 Mörrimöykyn 

Montesquieu s.94 

Gaabriel 

Eloise-Xaroch v.d. B/B 0/1 OK Lte + 142 p. SERT 6/1 2,7% 11/2 Xaroch-Malou v.d. 

Lage Banken 

s. 1997 

Lage Banken 

Mörrimöykyn 

Zanya s. 1997 

B/B 0/0 OK SERT 5/2 2,3% 9/1 Bovenop Dutchman 

Mörrimöykyn A/A 0/0 OK SERT 5/1 2,3% 10/1 Brutus-Fahra v.h. 

Ruby s. 1996 

Eendrachtpark 

Sarol Cheyenne B/C 0/0 OK Lte + 142 p. SERT 5/1 2,3% 0/0 Mörrimöykyn 

s. 1997 

Gaabriel 

Quark Cally v.d. A/A 0/0 OK Lte + 169 p. AVO-2 5/1 2,3% 13/2 Hercule Costo Casa 

Bielshoeve s. 96 

PAHA ALO 0 

de Mondigo’s 

Saga-Mafelice v. B/B 0/0 OK Lte + 157 p. SERT 4/1 1,8% 10/3 Porche-Khane v. 

Rovika s. 1995 

Rovika 

Bovenop Kalahari 

s. 1996 

A/A 0/1 OK Lte + 173 p. SERT 4/2 1,8% 14/2 Bovenop Dutchman 

Mörrimöykyn 

Kuningatar s. 90 

B/C 0/0 OK SERT 3/1 1,8% 142/25 Roy 

Mörrimöykyn 

Veera s. 1995 

C/B SERT 3/1 1,8% 8/2 Mörrimöykyn Nalle 

Bovenop Greta A/A 0/0 OK Lte + 174 p. SERT 2/1 0,9% 27/5 Erak de la Plaine 

Garbo s. 1993 

PAJÄ ALO3 

des Flandres 

Stimulus B/A 0/0 PPM SERT 2/1 0,9% 0/0 Leevy Astra le Petit 

Cicciolina s. 1993 

Colline 

11


Vuosina 1998-2001 rekisteröitiin 222 pentua. Narttujen keskimääräinen jalostusikä 3 v.7 kk. 

Jalostukseen käytetty eri narttuja yhteensä koko aikana 40 kpl, joista 4 tuontinarttua (vuosittain 9,12,8,11) 

Nartuista käytettiin jalostukseen keskimäärin 18% 

Sukusiitosprosentti vaihteli välillä 2,81% - 1,36% 

Vuodet 2002-2005 

Cita Dana v. 

Nunc Aut 

Nunquam s. 1997 

Ewex Droit Drole 

s. 1999 

Mörrimöykyn 

Dirlandaa s.2000 

B/C 0/0 OK IPO3 

SCHH2 

AVO-T 19/2 8,3% 0/0 Boris Blitz v.d. 

Viana Hoeve 

A/A 0/0 AVOERI 17/2 7,4% 37/4 Patrik 

A/A 0/0 SERT 17/2 7,4% 7/1 Victor-Shermaine v. 

Rovika 

Camilla s. 2001 A/A 0/0 OK SERT 17/2 7,4% 0/0 Greenfinger`s Axel 

Bovenop Ocarina A/A 0/0 OK Lte + 165 p. SERT 14/2 6,1% 0/0 Stimulus 

s. 1999 

PAKK1 

Dominigue 

Mörrimöykyn 

Zanya s. 1997 

B/B 0/0 OK SERT 12/3 5,2% 9/1 Bovenop Dutchman 

Ichelle Yascha A/A 0/0 OK Lte + 172 p. SERT 12/2 5,2% 19/2 Onyx Yascha v.d. 

v.d. Ouwelandt 

Ouwelandt 

Sarol Gloria B/A 0/0 OK SERT 11/2 4,8% 8/3 Mörrimöykyn 

Gaabriel 

Sarol Hugoliina 

s. 2002 

A/A 0/0 OK SERT 9/1 3,9% 25/3 Sarol Snickers 

Mörrimöykyn B/C 0/0 OK SERT 9/1 3,9% 28/2 Victor-Shermaine v. 

Filia s. 2001 

Rovika 

Bovenop C/C 0/0 OK Lte + 125 p. SERT 9/1 3,9% 0/0 Mörrimöykyn X- 

Primavera s. 2000 

PAKK1 

treme 

Mörrimöykyn B/A 0/0 PHTVL/ Lte + 114 p. SERT 9/1 3,9% 9/1 Mörrimöykyn 

Ruusunen s. 2003 

PHPV 

Dracula 

Agni 

B/A 0/0 OK SERT 9/1 3,9% Zalmiacs Arthur 

s. 2002 

The King 

Praxtar`s Irmen A/A 0/0 OK JUN2 7/1 3,0% 9/1 Solar-Obelisque v. 

s. 1999 

Rovika 

Ewex Dancing B/B 0/0 PHTVL/ PAKK1 NUO1 7/1 3,0% 1/7 Patrik 

Dahlia s. 1999 

PHPV 

Snadi Drakma B/A 0/0 OK 6/1 2,6% 43/7 V.Zorro Peggy v. 

s. 1994 

Caya’s Home 

Mörrimöykyn Elsa A/B 0/0 OK Lte + 140 p. SERT 6/1 2,6% 0/0 Easy-Winning’s 

s. 2001 

Michelangelo 

Ennis-Roxette v. TC** 0/0 OK 172 p. SERT 6/2 2,6% 23/3 Jespoetnik-Richel 

Hogenbirk 

v.d. 


Bovenop Nera B/C 0/0 OK Lte +70 p. SERT 5/1 2,2% 16/2 Mörrimöykyn 

Nefertiti 

PAKK1 

Valtsu 

Comanchero’s B/C 0/0 OK Lte + 140 p. SERT 5/2 2,2% 8/1 Mörrimöykyn 

Emanuela s. 1998 

Valtsu 

Mörrimöykyn C/C SERT 5/1 2,2% 0/0 Omer Khayenne v. 

Ähäkutti s. 1998 

Rovika 

Sarol Nougat B/B 0/0 OK Lte + 187 p. SERT 5/2 2,2% 0/0 Solo-Obelisque v. 

s. 1998 

Rovika 

Quantum Satis B/B 0/0 OK Lte + 182 p. NUK-1 5/2 2,2% 0/0 Victor-Shermaine v. 

Aqua Vita s. 2001 

PAKK1 

Rovika 

Mörrimöykyn 

Yanette s. 1997 

C/C SERT 3/1 1,3% 25/3 Mörrimöykyn 

Valtsu 

12

Sissy Jezebell v. B/B 0/0 OK Lte + 171 p. AVO-ERI 3/1 1,3% 6/1 Henkie Shirdan v. 

Caya’s Home s.02 

JK1 

Caya’s Home 

Wellmat’s Alone A/A 0/0 OK Lte + 140 p. SERT 2/1 1,9% 0/0 Gillroy-Roxette v. 

Amanda s. 2001 

Hogenbirk 

Bovenop Mustang A/B 0/0 OK Lte+ 143 p. SERT 1/1 0,4% 14/2 Xebec –Xavjenna 

Sally 

PAKK1 

PERA-A hyv 



Vuosina 2001-2005 rekisteröitiin 230 pentua. Keskimääräinen jalostusikä 5 v 2 kk. 

Tehollinen populaatio koko aikana 62,56,56,52. 

Uroksista käytetty jalostukseen 6,5% 

Nartuista 19,5% 

Sukusiitosprosentti vaihteli välillä 1,21%-5,40% 

Vuodet 2006-2009 

Drovin Aada B/B 0/0 OK SERT 16/2 6,9% 0/0 Mörrimöykyn X- 

Angelika s. 2002 

Cellent 

Bovenop C/C 0/0 OK JK3 SERT 16/2 6,9% 0/0 Stimulus 

Unikosan s. 2003 

Dominique 

Kertvarosi Logos B/C 0/0 OK 16/2 6,9% 0/0 Viper-Qudacy v.d. 

Inge s. 2004 

Lage Banken 

Ewex Emilia A/A 0/0 OK HK3, EK3, KÄY-ERI 15/2 6,5% 9/1 Patrik 

Wilen 

JK2,VK1 

s. 2002 

FIN KVA 

Sarol Hugoliina 

s. 2002 

A/A 0/0 OK SERT 14/2 6,0% 25/3 Sarol Snickers 

Mörrimöykyn B/B 0/0 OK SERT 14/1 6,0% - Phynto v. Kasr 

Zöpöliini s. 2007 

Anubis 

Drovin Bastet C/B 0/0 OK AVO-EH 12/1 5,2% 0/0 Mörrimöykyn X- 

Belinda s. 2004 

Cellent 

Dharma Ximena v. C/C 0/0 OK Lte + 172 p. 

11/2 4,7% 0/0 Kokomo Grace v. 

Caya’s Home 

s. 2005 

JK1 

Caya’s Home 

Bovenop Yamaica 

s. 2005 

Ellinora van de 

Vlaamse Boef 

s. 2005 

Sarol Tennessee 

s. 2005 

Sarol Tootsie 

s. 2005 

Drovin Alli 

Adalmiina s. 2002 

Mörrimöykyn 

Filia s. 2001 

Comanchero’s 

Heartbreaker s.03 

Bandeloos All 

Shook Up s. 2003 

Cita Dana v. Nunc 

Aut Nunquam 

A/A 0/0 OK Lte + 160 p. SERT 11/1 4,7% 0/0 Altan von der 

Prinzeneiche 

A/A 0/0 OK Lte + 198 p. AVO-H 9/1 3,9% 0/0 Bill van de 

IP3 

VPG2 

Barbierhoeve 

B/B 0/0 PPM SERT 9/1 3,9% 0/0 Ygor-Raiza v.d. 


A/A 0/0 OK PAKK1 SERT 9/1 3,9% - Ygor-Raiza v.d. 


B/C 0/0 OK 9/1 3,9% 0/0 Mörrimöykyn X- 

Cellent 

B/C 0/0 OK SERT 8/1 3,5% 28/2 Victor-Shermaine v. 

Rovika 

B/B 0/0 OK JUN-EH 8/1 3,5% - Ceasar Pretty v.d. 

Haidelhoeven 

A/A 0/0 OK Lte + 188 p. SERT 8/1 3,5% 0/0 Av Desos Akbar 

B/C 0/0 OK IPO3 

SCHH2 

AVO-T 7/1 3,0% 0/0 Boris Blitz v.d. Via 

na Hoeve 

Mörrimöykyn B** 0** OK Lte + 126 p. SERT 7/1 3,0% - Mörrimöykyn 

Ulriikka s. 2004 

Bonbon 

Vanilla Pepper A/A 0/0 OK SERT 7/1 3,0% 0/0 Storm Robey v.d. 

13

v.d.Duca Vallei 

s. 2006 

Duca Vallei 

Mörrimöykyn B/B 0/0 OK SERT 6/1 2,6% 0/0 Mörrimöykyn X- 

Vilhelmiina 

s.2004 

Tra 

Wellmat’s Cheri 

s. 2004 

B/B 1/0 OK SERT 6/2 2,6% 0/0 Aristes Latest Sizzle 

Snadi Pinky 

s. 2001 

A/A 0/0 OK Lte 0 p. 6/1 2,6% 0/0 Av Desos Akbar 

Mörrimöykyn 

Zanya s. 1997 

B/B 0/0 OK SERT 4/1 1,7%% 9/1 Bovenop Dutchman 

Bovenop C/C 0/0 OK Lte + 125 p. SERT 2/1 0,9% 0/0 Mörrimöykyn X- 

Primavera s. 2000 

PAKK1 

treme 

Mörrimöykyn Elsa A/B 0/0 OK Lte + 140 p. SERT 2/1 0,9% 0/0 Easy-Winning’s 

s. 2001 

Michelangelo 


Vuosina 2006-2009 rekisteröitiin 232 pentua. Keskimääräinen jalostusikä 4 v 8 kk. 

Tehollinen populaatio koko aikana 56,59,51,53. 

Uroksista käytetty jalostukseen 7% 

Nartuista 9% 

Sukusiitosprosentti vaihteli välillä 1,77% - 4,07% 

Liikakäytöksi lasketaan, jos yksittäisellä koiralla on yli 5 %:n osuus syntyneistä pennuista sukupolvea 

kohden laskettuna eli noin neljänä peräkkäisenä vuotena tai jos koiran toisen polven jälkeläismäärä 

ylittää 4-6 pentuetta. Vuosien 1998-2009 aikana on jalostukseen käytetty 97 eri urosta ja 111 narttua. 

Rajan ylittää ensimmäisen sukupolven jälkeläisten osalta 13 urosta ja 16 narttua. Toisen sukupolven 

jälkeläisten osalta liikakäytön rajan ylittää 3 urosta ja 3 narttua (vahvennettu fontti). 

4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet 

Rotumääritelmä kuvaa bouvierin luonnetta näin: 

"Bouvier on luonteeltaan rauhallinen ja harkitseva, maltillinen ja peloton. Ilme kuvastaa älykkyyttä, tarmoa ja 

rohkeutta. Bouvierin tulee ehdottomasti aina soveltua työkoiraksi. Kaikki soveltuvuutta heikentävät ominaisuudet 

katsotaan virheiksi. 

14

Lisäksi rotumääritelmä listaa vakavaksi virheeksi arkuuden, ja hylkääviksi virheiksi vihaisuuden ja sairaalloiset 

piirteet; pelokkuuden ja vaarallisen aggressiivisuuden. 

Bouvier oli korkeassa arvossa työkoirana kotimaissaan aina 1960- luvulle asti ollen mm. Hollannin yleisin 

virkakoirarotu. Rodun runsastuessa Hollannissa huimasti 1970-, ja 1980 -luvuilla ja näyttelyharrastuksen kasvaessa 

käyttöpuolen koirat vähenivät. 2000-luvulla on Hollannissa alettu vaalia tehokkaammin bouvierien ns. KNPV- 

työlinjoja. Pienessä rodussa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. 

Bouvier on saavuttanut paikkansa erinomaisen, varman ja käyttökelpoisen luonteensa ansiosta. Bouvier on hyvä 

perhekoira ja luonteen varmuus tulee esille erityisesti lapsiperheiden arjessa, jossa koiralta vaaditaan hyvää tilannetajua 

ja kärsivällisyyttä. Tämän luonteen vaaliminen on kasvatuksen tärkein osa-alue. Jalostuskoirien luonteen ja 

käyttökelpoisuuden arvioinnin tulee perustua käyttökokeiden tai ainakin luonnetestien tuloksiin. Suositeltavaa on, että 

jalostukseen käytettävät yksilöt testataan jollakin luonnetta kuvaavalla kokeella, testillä tai kuvauksella, joita ovat 

palveluskoirakokeet, luonnetestit ja MH-kuvaukset. 

Rotumääritelmän mukainen bouvier on myös hyvin yhteiskuntakelpoinen. Vuosina 2000-2009 77 bouvieria eli n. 13% 

tuona aikana rekisteröidyistä koirista suoritti hyväksytysti Käyttäytymiskokeen, jonka kaupunkiosuudessa mitataan 

koiran yhteiskuntakelpoisuutta. 

Taulukko 4. Jalostukoirien luonnenäyttö. 

vuodet luonnetesti Pk-tulos Pk-tulos+ Jalostusyksilöitä yht. Luonnenäyttöä 

luonnetesti 

omaavien osuus 

2000-2003 19 7 7 66 50,00% 

2004-2009 23 9 10 61 52,00% 

Vaikka luonnenäyttöä antaneiden koirien määrää on saatu kasvatettua, prosenttilukua ei vieläkään voida pitää kuin 

tyydyttävänä. (Lukuun on laskettu myös PAKK-tulokset) 

4.2.1 Alkuperämaiden luonne-ja käyttökokeet 

Bouvierin käyttö karjakoirana oli loppumassa yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä jo rotumääritelmän 

kirjoittamisvaiheessa, 1900- luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Samoihin aikoihin oli alkanut koirien käyttö 

poliisitehtävissä. Usein nämä koirat olivat karja- tai paimenkoiria. Tehtäviin sopivien koirien valitsemiseksi syntyi 

erilaisia poliisikoiravalmiuksia mittaavia koemuotoja. 

KNPV- koe. (Koninklijke Nederlandse Politiehond Vereniging ). Eri KNPV kokeita ovat PH1 ja PH2. Näiden 

lisäksi on esinevartiointikoe (ObH) jälkikoe (SpH) ja aiemmin myös pelastuskoe (RH). PH1 on peruskoe ja sen 

suoritettuaan koira on valmis vartiointi- ja poliisikäyttöön. PH2 kokeen suorittavat ovat yleensä jalostuskäytössä. 

Aiemmin bouvier oli yleisin koirarotu näissä kokeissa. Uusia PH1 kokeen suorittaneita bouviereita on nykyisin n. 

kolme vuodessa. 

Ranskalaisten ja belgialaisten koirien sukutauluista löytyy ring-tuloksia . Ring-kokeissa painotetaan koiran hallittavuuta 

purutilanteissa. Eri Ring-lajeja ovat Mondio ring (MR1-MR3), Belgialainen ring (BR3-BR1) ja Ranskalainen ring 

(FR1-FR3). Brevet on tasokoe ennen varsinaisiin Ring-kokeisiin pääsyä. 

Ranskalaisia luonne-ja käyttöominaisuustestejä: 

CSAU - Certificat de Sociabilité et d'Aptitude à l'Utilisation - Sertifikaatti sosiaalisuudesta ja käyttökoiraksi 

soveltuvuudesta. Suoritetaan ennen ensimmäistä käyttökoetta. Koirille, jotka treenaavat tottelevaisuus- tai käyttökokeita 

silmälläpitäen. 

TAN - Test d'Aptitude Naturelle – Palveluskoirien soveltuvuustesti.. Osioina sosiaalisuus, puolustustaipumus ja 

laukaukseen suhtautumiunen. Ei vaadi kouluttamista. 

15

TATD- Test d'aptitude au Travail de Défence – Työkoiratesti, tarkoitettu suojelulajeissa kilpaileville koirille 

TC - Test de Caractère – Luonnetesti. Sisältää TAN-testin osiot sekä rohkeuskokeen. Ranskassa saavat näyttelyissä 

kilpailla sertfikaatista vain TC-testin läpäisseet koirat. TC-testiin osallistuvalla koiralla tulee olla suoritettuna CSAUtesti. 

CANT-Test d'aptitude sur troupeau – paimennustaipumustesti 

CQN-Certificat de Qualité Naturelle- Käyttöominaisuus testi (suojelu, jälki) 

SELECTION- jalostustarkastus – Sisältää luonteen ja ulkomuodon arvioinnin. Samanlainen sekä Ranskassa että 

Belgiassa 

4.2.2.Alkuperämaiden valionarvovaatimukset 

Ranska; 3x cacib kolmelta eri tuomarilta, joista vähintään 2 ranskalaista. 1 cac. pitää olla rodun erikoisnäyttelystä. 

Hyväksytty CT-luonnetesti, sekä ranskalainen lonkkakuvauslausunto. 

Belgia; 2 x cacib, CQN tai IPO1 Belgiassa suoritettuna. 

4.2.3. Palveluskoirakokeet Suomessa 

Bouvier sai oikeuden osallistua palveluskoirakokeisiin v. 1987. Bouviereilla pk-lajeista jälki, haku ja viesti ovat olleet 

suosituimmat. Nykyisin yhä useampi rodun harrastaja valitsee lajikseen suojelun. 

Suomen muotovalion arvoon bouvier tarvitsee koulutustunnuksen palveluskoirakokeiden 2. luokasta sekä kolme 

näyttelysertifikaattia kolmelta eri tuomarilta. 

Vuosina 2000-2009 bouviereille on kertynyt palvelus- ja pelastuskoirakoekäyntejä 388 kpl. Suomalaisista bouviereista 

on vuoden 2009 loppuun mennessä valmistunut kaikkiaan viisi (5) käyttövaliota, 17 muotovaliota (kaksi 

tottelevaisuuskokeiden tuloksilla ennen vuotta 1986) sekä kolme tottelevaisuusvaliota. 

Taulukko 5. Bouvierien palveluskoirakoekäynnit 2000-2009 

Vuosi Yhteensä Jälki Haku Viesti Etsintäiskoe PASU PAKK PEKO Tulos% 

2000 55 23 21 2 0 4 3 2 26,00% 

2001 44 15 17 2 0 6 4 0 40,00% 

2002 40 15 11 3 0 3 8 0 35,00% 

2003 40 12 10 1 0 5 10 2 47,00% 

2004 37 18 5 3 0 6 5 0 51,00% 

2005 30 13 2 0 4 0 11 0 74,00% 

2006 22 4 2 1 4 0 11 0 65,00% 

2007 19 9 1 1 2 0 6 0 68,00% 

2008 23 8 0 0 1 5 9 0 56,00% 

2009 16 2 0 0 0 3 11 0 68,00% 

16

Taulukko 6. Palveluskoirakokeisiin osallistuneiden koirien määrä vuosittain 

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 

23 25 18 20 17 4 5 4 6 3 

Taulukko 7. Palveluskoirakokeisiin osallistuneiden koirien prosentuaalinen osuus syntymävuoden 

rekisteröinneistä vuosina 2001-2009. 

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 

Rekisteröity / 

kilpaillut 

74/3 73/6 48/0 70/0 52/4 65/5 54/4 57/6 76/3 

% osuus 4,0 8,2 0 0 7,7 7,7 7,4 10,4 3,9 

Bouvier on palveluskoirarotu, jota kuitenkin yhä harvenemassa määrin näkee palveluskoirakokeissa. Koekäyntien 

määrä on laskenut koko 2000-luvun ajan. Kyseessä ei kuitenkaan ole rodussa tapahtunut käyttöominaisuuksien 

heikentyminen vaan yleisesti ottaen palveluskoirakokeissa käydään entistä vähemmän 

4.2.4 Luonnetesti 

Bouviereja on käynyt luonnetestissä yhteensä 293 kappaletta. Jalostukseen käytettävän koiran luonnetestin 

loppupistemäärällä ei sinällään saa olla merkitystä jalostusyksilöitä valittaessa, vaan huomio tulee kiinnittää 

puutteellisiin luonneominaisuuksiin ja pyrkiä parantamaan osa-alueista taistelutahtoa ja temperamenttia, joissa tällä 

hetkellä on puutteita ( kts. taulukko 8) 

Jotta rodunomaisuus saataisiin säilytettyä, jalostuskoirilla tulisi olla pevisaan liitetty testauspakko; joko pk-koe, 

luonnetesti tai MH-kuvaus (ei koske typistettyjä tuontikoiria). 

17

Taulukko 8. Luonnetestitilasto. Tummennetulla tavoitetulos. Alleviivattuna prosentuaalisesti yleisin testitulos. 

BOUVIERIT: 

+3 +2 +1 -1 -2 -3 

Toimintakyky 0,68 % 16,04 % 65,19 % 17,06 % 1,02 % 0,00 % 

Terävyys 31,40 % 5,12 % 63,14 % 0,34 % 0,00 % 0,00 % 

Puolustushalu 43,00 % 10,24 % 35,49 % 10,92 % 0,34 % 0,00 % 

Taisteluhalu 15,70 % 46,08 % 1,02 % 31,40 % 5,80 % 0,00 % 

Hermorakenne 0,00 % 11,60 % 83,62 % 4,78 % 0,00 % 0,00 % 

Temperamentti 29,01 % 49,15 % 12,97 % 7,51 % 1,37 % 0,00 % 

Kovuus 26,28 % 0,68 % 61,43 % 0,00 % 11,60 % 0,00 % 

Luoksepäästävyys 62,80 % 33,45 % 3,41 % 0,00 % 0,00 % 0,34 % 

KAIKKI RODUT: 

+3 +2 +1 -1 -2 -3 

Toimintakyky 0,20 % 15,63 % 54,98 % 26,65 % 2,53 % 0,01 % 

Terävyys 30,83 % 5,27 % 63,31 % 0,15 % 0,22 % 0,22 % 

Puolustushalu 41,06 % 8,63 % 37,23 % 12,45 % 0,29 % 0,35 % 

Taisteluhalu 20,33 % 46,68 % 2,90 % 24,74 % 4,86 % 0,49 % 

Hermorakenne 

Temperamentti 

0,14 % 

39,50 % 

10,69 % 

36,74 % 

82,95 % 

18,41 % 

5,75 % 

4,95 % 

0,36 % 

0,40 % 

0,12 % 

0,00 % 

Kovuus 20,01 % 0,42 % 62,10 % 0,01 % 16,89 % 0,56 % 

Luoksepäästävyys 67,11 % 28,02 % 3,48 % 1,19 % 0,13 % 0,06 % 

EROT: 

+3 +2 +1 - 1 -2 -3 

Toimintakyky 0,48 % 0,41 % 10,21 % -9,59 % -1,50 % -0,01 % 11,10 % 

Terävyys 0,57 % -0,15 % -0,17 % 0,20 % -0,22 % -0,22 % 0,24 % 

Puolustushalu 1,94 % 1,61 % -1,73 % -1,53 % 0,05 % -0,35 % 1,82 % 

Taisteluhalu -4,64 % -0,60 % -1,88 % 6,66 % 0,94 % -0,49 % -7,12 % 

Hermorakenne -0,14 % 0,91 % 0,67 % -0,97 % -0,36 % -0,12 % 1,44 % 

Temperamentti -10,49 % 12,41 % -5,44 % 2,56 % 0,97 % 0,00 % -3,53 % 

Kovuus 6,27 % 0,26 % -0,67 % -0,01 % -5,29 % -0,56 % 5,86 % 

Luoksepäästävyys -4,31 % 5,42 % -0,07 % -1,19 % -0,13 % 0,28 % 1,04 % 

Tärkeimmät puutteet ilmenevät TAISTELUHALUSSA ja TEMPERAMENTISSA, niihin 

tulisi kiinnittää erityistä huomiota. 

Puutteet ilmenevät passiivisuutena ja yleisenä haluttomuutena. Tarkempi luonne-ja käyttäytymisanalyysi tullaan 

toteuttamaan terveyskyselyn yhteydessä. 

Bouvierin luonnetestin TAVOITETULOS: Tummenetulla tavoite, ohuemmalla vielä hyväksyttävä tulos. 

Toimintakyky: Hyvä (+2) tai kohtuullinen (+1) (+3 suuri – koira ei ole ohjattavissa oleva palveluskoira) 

Terävyys: Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua (+3) tai suuri ilman jäljelle jäävää …(+2) 

18

Puolustushalu: Kohtuullinen hillitty (+3) tai suuri hillitty (+2) 

Taisteluhalu: Suuri (+3) tai kohtuullinen (+2) tai erittäin suuri (+1) 

Hermorakenne: Tasapainoinen (+2) tai hieman rauhaton (+1) 

Temperamentti: Vilkas (+3) tai kohtuullisen vilkas (+2) 

Kovuus: Kohtuullisen kova (+3) tai hieman pehmeä (+1) 

Luoksepäästävä: Luoksepäästävä hieman pidättyväinen tai aavistuksen pidättyväinen (+2) tai hyväntahtoinen, 

luoksepäästävä ja avoin (+3) 

Laukauspelottomuus: Laukausvarma (+++) 

Edellä mainitut poikkeukset tavoitetulokseen hyväksyttäisiin, mutta kuitenkin niin, ettei poikkeuksien 

yhteismäärä ylitä kolmea. 

Luonnetestin osa-alueet: 

Toimintakyky 

Kuvaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja erilaisissa sille uusissa tilanteissa. Toimintakykyä ilmentää niin puolustautuminen 

kuin pakokin. Toimintakyvyttömyyttä taas koira pyrkimys tilanteen mitätöintiin, ja koiran hyytyminen mitään 

tekemättömäksi. 

Terävyys 

Terävyydellä tarkoitetaan koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti sitä uhkaavaan ihmiseen. Mitä terävämpi koira 

on, sitä pienemmästä ärsykkeestä se käyttäytyy aggressiivisesti. Terävyyden erikoiskokeessa koira kiinnitetään lyhyellä 

taluttimella seinään, ja ohjaaja poistuu näkyvistä. Koiran rauhoituttua toinen testituomareista lähestyy koiraa ensin 

epäröiden, ja lopuksi uhkaavasti. Saavuttuaan koiran luo tuomari lopettaa uhkaamisen, ja alkaa puhua koiralle 

ystävällisesti. Koiran aggression, tai pelon, tulee muuttua luoksepäästävyydeksi. 

Puolustushalu 

Koiralla on perinnöllinen halu puolustaa laumaansa. Nimenomaan halua pyritään luonnetestissä arvioimaan, ei koiralle 

opetettua suojeluharrastuksen puruliikkeiden osaamista. 

19

Taisteluhalu 

Taisteluhalu on koiran perinnöllinen halu fyysiseen voimiensa käyttöön, ja leikkimieliseen, tai todelliseen, taisteluun 

saavuttaakseen jotain. Väsyessään fyysisesti koira pystyy jatkamaan toimintaansa nimenomaan taisteluhalunsa avulla. 

Hermorakenne 

Koiran kaikista ominaisuuksista sen hermojen vahvuus on tärkeimpiä jokapäiväiseen elämään vaikuttavia 

ominaisuuksia. Koiran omistaja ei pysty mitenkään vaikuttamaan koiransa hermorakenteeseen. Perimältään 

hyvähermoinen koira kestää kaikenlaisia elämän kolhuja antamatta niiden vaikuttaa sen käyttäytymiseen. 

Hermorakennetta tarkkaillaan koko luonnetestin ajan. 

Temperamentti 

Temperamentilla ei tarkoiteta vain koiran reagointinopeutta ympäristöönsä, vaan kykyä havainnoida kaikki ympäristön 

tapahtumat ilman viivettä ja reagoida niihin järkevästi. Temperamentin ollessa liian korkealla ympäristön tapahtumat 

häiritsevät koiraa niin, ettei se enää kykene keskittymään oikein mihinkään. 

Kovuus 

Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa sille epämiellyttäviä kokemuksia, ja välttää niiden kohtaamista 

uudelleen. Perimältään pehmeän koiran käyttäytyminen muuttuu paljonkin koiran kokemuksien ja omistajan toimien 

perusteella. Kova koira ei yhtä helposti anna vaikuttaa käytökseensä. 

Luoksepäästävyys 

Luoksepäästävyyttä mitataan koiran suhtautumisella vieraaseen, ystävällisesti käyttäytyvään ihmiseen. Koiran tulisi 

antaa luonnetestituomarin ottaa kontaktia ja koskea itseensä. 

Suhtautuminen ampumiseen 

Luonnetestiin kuuluu aina kaksi 9mm pistoolilla ammuttua laukausta. Koiran tulisi kestää laukaukset ja säilyttää 

toimintakykynsä. Kullekin koiralle ammutaan aina vasta testinsä lopuksi, jotta laukauksiin reagoivien koirien muut 

ominaisuudet saadaan arvioitua ilman ampumisen aiheuttamaa stressiä. 

Taulukko 8. Bouvierien MH-kuvaukset 

Vuosina 2008-09 on Kennelliiton virallisissa MH-kuvauksissa käynyt neljä bouvieria, kaksi urosta ja kaksi narttua. 

Kaikki koirat suorittivat kuvauksen. Bouvierille ei ole toistaiseksi olemassa suositusarvoja kuvauksen eri osioihin. 

20

1. KONTAKTI 

a. tervehtiminen 

1 torjuu kontaktia, murisee tai yrittää purra 

2 välttää kontaktia, väistää 

3 hyväksyy kontaktin vastaamatta siihen, ei vastaa 

4 ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen 4 koiraa, 100% 

5 mielistelevä kontaktinotossa, hyppii, vinkuu, haukkuu jne. 

b. yhteistyö 

1 ei lähde vieraan ihmisen mukaan 

2 lähtee mukaan haluttomasti 

3 lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta 2 koiraa, 50% 

4 lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta 2 koiraa, 50% 

5 lähtee mukaan hyvin innokkaasti, erittäin kiinnostunut TO:sta 

c. käsittely 

1 torjuu murisemalla ja/tai yrittää purra 1 koira, 25% 

2 väistää tai hakee tukea ohjaajasta 

3 hyväksyy käsittelyn 1 koira, 25% 

4 hyväksyy ja ottaa kontaktia 2 koraa, 50% 

5 hyväksyy ja vastaa liioitellulla kontaktilla 

2. LEIKKI 1 

a.leikkihalu 

1 ei leiki- ei osoita kiinnostusta 

2 ei leiki- osoittaa kiinnostusta 

3 leikkii- aktiivisuus lisääntyy/vähenee 1 koira, 25% 

4 leikkii- aloittaa nopeasti ja on aktiivinen 3 koiraa, 75% 

5 leikkii- aloittaa erittäin nopeasti ja on hyvin aktiivinen 

b. tarttuminen 

1 ei tartu esineeseen 

2 ei tartu- nuuskii esinettä 

3 tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla 1 koira, 25% 

4 tarttuu heti koko suulla 2 koiraa, 50% 

5 tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista 1 koira, 25% 

c. puruote ja taisteluhalu 

1 ei tartu esineeseen 1 koiraa, 25% 

2 tarttuu viiveellä- irrottaa/pitää, ei vedä vastaan 

3 tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan 1 koira, 25% 

4 tarttuu heti koko suulla, vetää kunnes TO irrottaa 2 koiraa, 50% 

5 tarttuu heti koko suulla, vetää, tempoo, ravistaa- kunnes TO irrottaa 

3a. TAKAA-AJO 1 

1 ei aloita 1 koira, 25% 

2 aloittaa, mutta keskeyttää 

3 aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä saalista, 

seuraa koko matkan saalista 1 koira, 25% 

4 aloittaa kovalla vauhdilla päämäärähakuisesti, 

pysähtyy saaliille 2 koiraa, 50% 

5 aloittaa heti kovalla vauhdilla juosten saaliin ohi, voi kääntyä saaliille 

3b. TARTTUMINEN 1 

1ei kiinnostu saaliista/ ei juokse perään 1 koira, 25% 

2 ei tartu, nuuskii saalista 1 koira, 25% 

3 tarttuu saaliiseen epäröiden tai viiveellä 1 koira, 25% 

4 tarttuu saaliiseen heti mutta irrottaa 1 koira, 25% 

5 tarttuu heti saaliiseen, pitää sitä suussa vähintään 3 sekuntia 

3a. TAKAA-AJO 2 

21

1 ei aloita 1 koira, 25% 

2 aloittaa, mutta keskeyttää 

3 aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä saalista, 

seuraa koko matkan saalista 1 koira, 25% 

4 aloittaa kovalla vauhdilla päämäärähakuisesti, 

pysähtyy saaliille 2 koiraa, 50% 

5 aloittaa heti kovalla vauhdilla juosten saaliin ohi, voi kääntyä saaliille 

3b. TARTTUMINEN 2 

1 ei kiinnostu saaliista/ ei juokse perään 1 koira, 25% 

2 ei tartu, nuuskii saalista 2 koiraa, 50% 

3 tarttuu saaliiseen epäröiden tai viiveellä 

4 tarttuu saaliiseen heti mutta irrottaa 1 koira, 25% 

5 tarttuu heti saaliiseen, pitää sitä suussa vähintään 3 sekuntia 

4. AKTIVITEETTITASO 

1 tarkkailematon, kiinnostumaton, passiivinen 

2 tarkkailevainen, rauhallinen, voi istua, seistä tai maata 3 koiraa, 75% 

3 tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, 

yksittäisiä toimintoja 1 koira, 25% 

4 tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen 

5 toiminnot vaihtelevat nopeasti osion aikana 

5a. ETÄLEIKKI 

a. kiinnostus 

1 ei kiinnostu avustajasta 

2 tarkkailee avustajaa, välillä taukoja 

3 kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja 4 koiraa, 100% 

4 kiinnostunut avustajasta, yksittäisiä lähtöyrityksiä 

5 erittäin kiinnostunut avustajasta, toistuvia lähtöyrityksiä 

b.uhka/agressio 

1 ei osoita uhkauselkeitä 4 koiraa, 100% 

2 osoittaa yksittäisiä (1-2) uhkauseleitä osion ensim. osassa 

3 osoittaa yksittäisiä (1-2) uhkauseleitä osion ensim. ja toisessa osassa 

4 osoittaa useampia uhkauseleitä osion ensim. osassa 

5 osoittaa useampia uhkauseleitä osion ensim. ja toisessa osassa 

c. uteliaisuus 

1 ei saavu avustajan luo 2 koiraa, 50% 

2 saapuu linjalle aktiivisen avustajan luo 1 koira, 25% 

3 saapuu piilossa olevan puhuvan avustajan luo 

4 saapuu avustajan luo epäröiden tai viiveellä 1 koira, 25% 

5 saapuu avustajan luo suoraan ilman apua 

d. leikkihalu 

1 ei osoita kiinnostusta 3 koiraa, 75% 

2 ei leiki- osoittaa kiinnostusta 1 koira, 25% 

3 leikkii- voi tarttua varovasti, mutta ei vedä 

4 tarttuu, vetää vastaan, voi irrottaa ja tarttua uudelleen 

5 tarttuu, vetää vastaan, ei irrota 

e. yhteistyö 

1 ei osoita kiinnostusta 2 koiraa, 50% 

2 kiinnostuu, mutta keskeyttää 

3 Ei leiki – osoittaa kiinnostusta 2 koiraa, 50% 

4 kiinnostunut leikkivästä sekä passiivisesta avustajasta 

5 houkuttelee myös passiivista avustajaa leikkimään 

6. YLLÄTYS 

a. pelko 

1 ei pysähdy tai pysähtyy nopeasti 2 koiraa, 50% 

2 kyykistyy ja pysähtyy 

3 väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista 1 koira, 25% 

4 pakenee enintään 5 metriä 1 koira, 25% 

5 pakenee enemmän kuin 5 metriä 

22

. puolustus/aggressio 

1 ei osoita uhkauselkeitä 4 koiraa, 100% 

2 osoittaa yksittäisiä uhkauselkeitä 

3 osoittaa useita uhkauselkeitä 

4 osoittaa useita uhkauselkeitä ja muutamia hyökkäyksiä 

5 osoittaa useita uhkauselkeitä ja voi purra 

c. uteliaisuus 

1 menee haalarin luo, kun se on laskettu maahan 

2 menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä 

ja houkuttelee koiraa 2 koiraa, 50% 

3 menee haalarin luo, kun ohjaaja seisoo sen edessä 

4 menee haalarin luo, kun ohjaaja on edennyt puoleen väliin 1 koira, 25% 

5 menee haalarin luo ilman ohjaajan apua 1 koira, 25% 

d. jäljellejäävä pelko 

1 ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihtelua 

tai väistämistä 4 koiraa, 100% 

2 pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla 

3 pieni niiaus tai nopeudenvaihtelu kerran, pienenee toisen ohituskerran jälkeen 

4 niiaus tai nopeudenvaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla 

5 voimakas pelko, voi lisääntyä jokaisella ohituskerralla 

e. jäljellejäävä kiinnostus 

1 ei osoita kiinnostusta haalariin 2 koiraa 50% 

2 pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria 

yhdellä ohituskerralla 1 koira 25% 

3 pysähtyy, haistelee, tai katselee haalaria 

väh. kahdella ohituskerralla 1 koira 25% 

4 puree haalaria tai leikkii sen kanssa, kiinnostus vähenee 

5 puree haalaria tai leikkii sen kanssa väh. kahdella ohituskerralla 

7. ÄÄNIHERKKYYS 

a. pelko 

1 ei pysähdy tai pysähtyy nopeasti 

2 kyykistyy ja pysähtyy 1 koira, 25% 

3 väistää kääntämättä katsetta pois 1 koira, 25% 

4 pakenee enintään 5 metriä 

5 pakenee enemmän kuin 5 metriä 2 koiraa, 50% 

b. uteliaisuus 

1 ei mene katsomaan 

2 menee räminälaitteen luo kun ohjaaja kyykyssä ja 

houkuttelee koiraa 2 koiraa, 50% 

3 menee räminälaitteen luo kun ohjaaja seisoo sen vieressä 

4 menee räminälaitteen luo kun ohjaaja on edennyt puoliväliin 1 koira, 25% 

5 menee räminälaitteen luo ilman apua 1 koira, 25% 

c. jäljellejäävä pelko 

1 ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita 

tai väistämistä 3 koiraa, 75% 

2 pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu 

jollain ohituskerralla 1 koira, 25% 

3 pieni niiaus tai nopeudenvaihtelu kerran, pienenee toisen ohituskerran jälkeen 

4 niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla 

5 voimakas pelko, voi lisääntyä jokaisella ohituskerralla 

d. jäljellejäävä kiinnostus 

1 ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan 3 koira 75% 

2 pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta yhdellä ohituskerralla 

3 pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta 

23

väh. kahdella ohituskerralla 1 koira, 25% 

4 puree laitetta tai leikkii sen kanssa, kiinnostus vähenee 

5 puree laitetta tai leikkii sen kanssa väh. kahdella ohituskerralla 

8. AAVEET 

a. puolustus/aggressio 

1 ei osoita uhkauselkeitä 

2 osoittaa yksittäisiä uhkauselkeitä 3 koiraa, 75% 

3 osoittaa useita uhkauselkeitä 1 koira, 25% 

4 osoittaa useita uhkauselkeitä sekä muutamia hyökkäyksiä 

5 osoittaa uhkauselkeitä ja useampia hyökkäyksiä 

b. tarkkaavaisuus 

1 yksittäisiä vilkaisuja, ja sen jälkeen ei kiinnostusta 

2 katselee aaveita silloin tällöin 

3 tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, 

kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista 1 koira, 25% 

4 tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja 1 koira, 25% 

5 tarkkailee molempia aaveita koko osion ajan 2 koiraa, 50% 

c. pelko 

1 on ohjaajan edessä tai sivulla 1 koira, 25% 

2 on enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, 

pientä välimatkan ottoa 

3 on enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, 

vaihtelee paon ja kontrollin välillä 

4 on enimmäkseen ohjaajan takana, vaihtelee paon 

ja kontrollin välillä 2 koiraa, 50% 

5 peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan tai lähtee paikalta 1 koira, 25% 

d. uteliaisuus 

1 menee katsomaan, kun ohjaaja on ottanut avustajalta hupun pois 

2 menee katsomaan, kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa 

ja houkuttelee koiraa 1 koira, 25% 

3 menee katsomaan, kun ohjaaja seisoo avustajan vieressä 

4 menee katsomaan, kun ohjaaja on edennyt puoliväliin 

5 menee katsomaan ilman apua 3 koiraa, 75% 

e. kontaktinotto aaveeseen 

1 torjuu kontaktia 

2 hyväksyy avustaman tarjoaman kontaktin, mutta ei vastaa siihen 

3 vastaa avustajan tarjoamaan kontaktiin 

4 ottaa itse kontaktia avustajaan 4 koiraa, 100% 

5 innostunutta kontaktinottoa avustajaan, esim. hyppii tai vinkuu 

9. LEIKKI 2 

a.leikkihalu 

1 ei leiki- ei osoita kiinnostusta 1 koira, 25% 

2 ei leiki- osoittaa kiinnostusta 1 koira, 25% 

3 leikkii- aktiivisuus lisääntyy/vähenee 

4 leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen 2 koiraa, 50% 

5 leikkii- aloittaa erittäin nopeasti ja on hyvin aktiivinen 

b. tarttuminen 

1 ei tartu esineeseen 1 koira, 25% 

2 ei tartu, nuuskii esinettä 

3 tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla 1 koira, 25% 

4 tarttuu heti koko suulla 1 koira, 25% 

24

5 tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista 1 koira, 25% 

10. AMPUMINEN 

1 ei häiriinny, havaitsee nopeasti ja 

sen jälkeen täysin välinpitämätön 3 koiraa, 75% 

2 häiritsevyys lisääntyy leikin/passiivisuuden aikana, 

sen jälkeen välinpitämätön 

3 kiinnostuu laukauksista, yleisöstä tms, 

mutta palaa leikkiin / passiivisuuteen 

4 keskeyttää leikin/ passiivisuuden, lukkiutuu yleisöä, 

laukauksia tms kohden, ei palaa leikkiin/passiivisuuteen 1 koira, 25% 

5 häiriintynyt, pelokas 

4.3. TERVEYS 

4.3.1. PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet 

Lonkkaniveldysplasia 

Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli ”lonkkavika”, (engl. hip dysplasia, HD) on koirien yleisin luuston/nivelten kasvuhäiriö. 

Se voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi. Lonkat ovat syntymähetkellä makroskooppisesti 

normaalit, mutta muutokset alkavat jo pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana. Löysyys johtaa reisiluun pään ja 

lonkkamaljan riittämättömään kontaktiin. Alueelle kohdistuu epänormaalin suuri paine, joka on sitä suurempi mitä 

pienempi kontaktialue on. Tämä voi johtaa mikromurtumiin ja lonkkamaljan mataloitumiseen. Noin vuoden iässä 

lantion luutuminen on täydellistä ja lonkkaniveletkin stabiloituvat. Yleensä kipukin helpottaa tässä iässä. 

Lonkkanivelen kasvuhäiriö johtaa yleensä nivelrikkoon. Nivelrikon kehittymisen aikatauluun ja tyyppiin vaikuttavat 

rotukohtaiset ja yksilölliset erot. Lonkkanivelen kasvuhäiriön perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta se periytyy 

tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella kvantitatiivisesti eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Näistä osa on ns. 

suurivaikutteisia geenejä (engl. major gene). Periytymisaste vaihtelee eri tutkimuksissa välillä 0.1–0.6. Ympäristöllä on 

vaikutusta kasvuhäiriön ilmiasuun. Useissa tutkimuksissa on todettu runsaan ravinnonsaannin olevan yhteydessä 

lonkkavikaan. Ruokinta ei aiheuta dysplasiaa, mutta se tuo vian esiin geneettisesti alttiilla koirilla. Tämä pätee myös 

toisin päin, optimaalisella ruokinnalla lonkkanivelen kasvuhäiriö ei tule näkyviin tai on lievempää. Myös liian raju 

liikunta kasvuaikana voi pahentaa muutoksia. Lonkkanivelen kasvuhäiriötä tavataan lähes kaikilla roduilla, mutta 

yleisintä se on suurilla ja jättiroduilla. Oireet voidaan huomata pentuna 3-12 kuukauden iässä, jolloin kipu johtuu 

löysyyden aiheuttamasta nivelkapselin tulehduksesta tai luukalvon hermojen jännityksestä ja repeämisestä. Oireet 

voivat vähentyä selvästi tai loppua kokonaan jopa useiksi vuosiksi, kun nivelen ympärille muodostuva sidekudos 

vähentää nivelen löysyyttä. Toinen oireilevien koirien ryhmä on aikuiset koirat, joiden oireiden syynä on nivelrikko. 

Nuorilla koirilla oireina voivat olla takajalkojen ontuminen, ”pupuhyppely”, ylösnousuvaikeudet levon jälkeen, 

liikkumishaluttomuus ja naksahteleva ääni kävellessä. Oireet voivat alkaa äkillisesti ja omistaja voi liittää ne johonkin 

tapaturmaan. Vanhemmilla nivelrikkoisilla koirilla oireet voivat olla epämääräisiä. Oireilu laitetaan usein vanhenemisen 

piikkiin. Tyypillisiä oireita ovat takajalkojen ontuminen ja jäykkyys liikkeessä. Lonkkavikainen koira yrittää viedä 

painoa pois takaosalta, mikä ilmenee kävellessä selkälinjan aaltoiluna ja lantion kiertymisenä. Tämä johtaa takaosan 

lihaskatoon ja etupään lihasten voimistumiseen. Lonkkanivelen kasvuhäiriön ja siitä johtuvan nivelrikon hoidossa on 

ruokinnalla keskeinen merkitys. Ylipaino pahentaa oireita ja pelkkä painon pudotus voi helpottaa koiran oloa. 

Tulehduskipulääkkeitä ja pistoksena tai suun kautta annettavia nivelnesteen ja nivelruston koostumusta parantavia 

aineita käytetään yleisesti. Sopiva liikunta pitää lihaksiston kunnossa ja nivelet liikkuvina. Kirurgisia hoitoja on myös 

olemassa. Lonkkavian vastustamisohjelma perustuu useimmilla roduilla röntgenkuvissa sairaiksi todettujen yksilöiden 

karsimiseen jalostuksesta. Lonkkanivelen kasvuhäiriön periytyvyys on kohtuullinen. Ilmiasuunkin perustuvan 

jalostusvalinnan pitäisi johtaa tuloksiin, jos valinta on systemaattista. Jalostusarvoindeksien (BLUP-indeksit) avulla 

valinta on tehokkaampaa. Indeksissä otetaan huomioon koiran kaikkien tutkittujen sukulaisten taso ja poistetaan 

röntgentuloksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutusta. Jalostusindeksejä lasketaan jo useille roduille sekä 

lonkka- että kyynärnivelistä. Indeksien laskemisen edellytyksenä on riittävä määrä kuvattuja koiria. 

(Lähde Suomen Kennelliitto; Ell Anu Lappalainen) 

25

Taulukko 9. Bouvierien lonkkakuvaustulokset vuosina 2005-2009. 

Dysplasiaaste 

2005 2006 2007 2008 2009 

lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 

A 19 63.0 24 51.0 8 44.0 7 33.3 8 29.0 

B 7 27.3 10 21.0 5 28.0 7 33.3 7 25.0 

C 4 31.8 11 23.0 5 28.0 7 33.3 8 29.0 

D 0 13.6 2 5.0 0 - 0 - 5 17.0 

E 0 0.00 0 - 0 - 0 - 0 - 

30 100.0 47 100.0 18 100.0 21 100.0 28 100.0 

Bouviereilla lonkkaniveldysplasian (asteet C, D ja E) esiintymistiheys on kyseisellä aikavälillä ollut keskimäärin 

29%. Edellisellä vertailujaksolla 2000-2004 C-E asteiden esiintymistiheys oli 33%. Kuitenkin vuosina 2008-09 

dysplasia-asteita C ja D on ilmennyt jälleen huolestuttavan paljon enemmän kuin vertailukauden alussa 2005. Tilannetta 

on syytä tarkkailla. 

Yhdistyksen kantana on, että ei ole tarvetta rajata jalostukseen käytettävien koirien raja-arvoja vaan jokainen kasvattaja 

tekee ratkaisunsa itse. Suosituksena kuitenkin voidaan pitää, että jalostukseen käytettäisiin vain asteita A-C. 

Voidaan valitettavasti myös todeta, että lonkkanivelten kuvausaktiivisuus on edelleenkin alhainen. Vain alle 30% 

rekisteröidyistä koirista kuvataan. Kuvausaktiivisuutta pitäisi nostaa, koska ei riitä, että kuvataan vain jalostukseen 

käytettävät yksilöt. Jalostuksellisesti myös jalostusyksilöiden lähisukulaisten lonkkakuvat ovat yhtä arvokasta tietoa 

kuin varsinaisten jalostusyksilöiden. Kun näiden lähisukulaisten, ns. tavallisten kotikoirien lonkkakuvaaminen on nyt 

vähenemässä, jäävät jalostusvalinnat lonkkavian osalta yhä useammin vähäisen tiedon varaan. Kasvattajien tehtävänä 

on yhdessä jalostustoimikunnan kanssa miettiä keinoja kuvausaktiivisuuden lisäämiseksi. Suositeltavaa myös olisi, että 

urokset kuvattaisiin vasta n. 1,5 ikäisenä. 

4.3.2 Muut bouviereilla Suomessa todetut sairaudet 

Kyynärniveldysplasia 

Kyynärnivelen kasvuhäiriö (engl. elbow dysplasia, ED) on yleisin isojen ja jättikokoisten koirien etujalan nivelkivun ja 

ontumisen aiheuttaja. Kyynärnivelen kasvuhäiriön eri muotoja ovat varislisäkkeen (processus coronoideus) sisemmän 

osan fragmentoituminen, olkaluun nivelnastan (condylus humeralis) sisemmän osan osteokondroosi ja kiinnittymätön 

kyynärpään uloke (processus anconaeus). Kyynärnivelen inkongruenssia (nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta) pidetään 

tärkeänä syynä kaikkiin edellä mainittuihin kasvuhäiriöihin ja myös se lasketaan kyynärnivelen kasvuhäiriöksi. 

Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytymisen mekanismit ovat epäselvät. Periytyminen on kvantitatiivista eli siihen 

vaikuttaa useita eri geenejä. Yksi näistä geeneistä saattaa olla ns. suurivaikutteinen geeni. Kasvuhäiriön tyyppi vaihtelee 

eri roduilla, mikä viittaa siihen että aiheuttajina ovat eri geenit. Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisempää uroksilla 

26

todennäköisesti urosten suuremman painon ja mahdollisesti myös hormonaalisten tekijöiden takia. Nykykäsityksen 

mukaan perinnöllisillä tekijöillä on suurin osuus kyynärnivelen kasvuhäiriön synnyssä, mutta ympäristötekijöillä on 

osuutensa sen ilmenemisessä. Toisin sanoen optimaalisella ruokinnalla voidaan mahdollisesti estää kasvuhäiriön 

kehittyminen yksilöllä, jolla on siihen perinnöllinen taipumus. 

Kaikissa kyynärnivelen kasvuhäiriöissä oireet alkavat keskimäärin 4 – 7 kuukauden iässä. Tyypillinen oire on 

ontuminen, joka voi pahentua rasituksessa tai olla voimakkainta levon jälkeen. Ontuminen voi olla jatkuvaa tai 

ajoittaista. Omistajan voi olla vaikea havaita koiran ontumista, jos kasvuhäiriö on molemminpuolinen. Toisinaan 

kasvuhäiriö on molemmissa kyynärnivelissä, vaikka koira ontuu vain toista jalkaa. Usein oireet huomataan vasta 

aikuisiällä ja silloin oireet johtuvat sekundaarisesta nivelrikosta. Kiinnittymätön kyynärpään uloke ei välttämättä oireile 

nuorella koiralla ja se voi olla röntgenkuvauksen sivulöydös. 

Kasvuhäiriöiden ja niiden erilaisten kirurgisten hoitojen tehosta ja pitkäaikaisennusteesta ei ole olemassa kattavia 

tutkimuksia. Leikkaushoidon hyöty on epävarma, jos nivelessä on jo selvät nivelrikon merkit. Kaikkien kyynärnivelen 

kasvuhäiriöiden seurauksena on ainakin hoitamattomana nivelrikko. Leikattuunkin jalkaan kehittyy yleensä aina jonkin 

asteinen nivelrikko, mutta sen määrä voi olla vähäisempää ja se voi kehittyä myöhemmin kuin ilman leikkausta 

hoidetussa nivelessä. Kyynärnivelen nivelrikko invalidisoi koiraa yleensä pahemmin kuin esim. lonkkien nivelrikko, 

koska koiran painosta noin 60 % on etuosalla. Nivelrikon hoidossa tärkeitä ovat painon pudotus, liikunnan rajoitus ja 

tarvittaessa käytetään myös tulehduskipulääkkeitä. Lisäksi voidaan käyttää nivelnesteen koostumusta parantavia 

lääkkeitä ja ravintolisiä. 

Pohjoismaissa kyynärnivelkuvien arviointi perustuu sekundaarisiin nivelrikon merkkeihin. On huomattava, että jo 1. 

asteen muutos tarkoittaa sitä, että koiralla on kyynärnivelen kasvuhäiriö ja siitä johtuvia nivelrikkomuutoksia. Ruotsissa 

kyynärnivelen kasvuhäiriö on vähentynyt roduissa, joissa kyynärniveliä kuvataan. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, 

että siellä käytetään näissä roduissa jalostukseen vain vähän muita kuin kyynärnivelien suhteen terveitä koiria. 

Jalostusarvoindeksit (BLUP-indeksit) tehostavat jalostusvalintaa. Indeksissä otetaan huomioon koiran oman tuloksen 

lisäksi sen kaikkien tutkittujen sukulaisten taso ja poistetaan röntgentuloksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden 

vaikutusta. Jalostusindeksejä lasketaan jo useille roduille sekä lonkka- että kyynärnivelistä. Indeksien laskemisen 

edellytyksenä on riittävä määrä kuvattuja koiria. 

Taulukko 10. Bouvierien kyynärnivelkuvaukset vuosina 2005-2009. 

tutk. 2005 2006 2007 2008 2009 

tulos lkm % kuvatuista lkm % kuvatuista lkm % kuvatuista lkm % kuvatuista lkm % kuvatuista 

0,0 28 93.3 42 93.4 17 100.0 18 85.6 27 96.4 

0,1 - - 2 4.4 - - 1 4.8 - - 

1,1 2 6.7 1 2.2 - - - - 1 3.6 

1,2 - - - - - - 1 4.8 - - 

2,2 - - - - - - 1 4.8 - - 

3,3 - - - - - - - - - - 

yht. 30 100.0 45 100.0 17 100.0 21 100.0 28 100.0 

Suurin osa kuvatuista ja jalostukseen käytetyistä bouviereista on kyynärniveliltään terveitä. Aiempana vertailukautena 

2000-2004 koiria oli tutkittu 104 kpl, joista 88.6 % kyynärät olivat terveet. 2005-2009 kuvattuja oli 141 kpl, joista 

132 kpl eli 93.6% oli täysin terveitä. 

SILMÄSAIRAUDET 

Taulukko 11. Bouvierien virallisten silmätarkastuslausuntojen määrät ja löydökset vuosilta 1995-2009. 

Vuosi Tutkittu- Löydöksiä 

jen lkm 

Perinnöllinen kaihi PHTVL/PHPV PPM Glau 

koo 

ma 

Muut 

1995 57 1 1 x oik. 1.aste ja vasen 2.aste 1 entropium 

1996 58 

1997 32 

27

1998 32 

1999 32 

2000 30 2 x 1.aste, 1 x tulkinnanvarainen 1 

2001 25 

2002 33 2 1 x 1.aste 

2003 29 1 1 x 1.aste, 1 x tulkinnanvarainen 1 

2004 21 1 x 1.aste 1 x tulk.var 

2005 29 1 x 1.aste, diagnoosi avoin 

1 x 1.aste 

2006 51 1 x 1.aste 1 x avoin RD avoin 

mRD, todettu 

2007 24 1 x 1.aste 

2008 42 1 x laajuus kohtalainen 

1 x laajuus lievä 

3 x kortikaalinen, tod. 

1 x nukleaarinen, tod. 

1 x punktaatti, tod. 

2009 33 1 x laajuus lievä 

1 x sijainniton, todettu 

1 x kortikaalinen, tod. 

1x linssin etuosan 

saumalinjassa, todettu 

Entropium 

2 x 1.aste 

1 x 2.-6.aste 

1 x 1.aste 

1 x avoin 

5 x i-i, tod. 

1 x i-k, tod. 

Distichiasis, 

todettu 

PRA, todettu 

1 x i-i, tod. mRD, todettu 

Entropium tarkoittaa luomen sisäänpäin kiertymää. Luomen reuna karvoineen aiheuttaa ärsytystä silmässä ja usein 

myös kroonisen sarveiskalvontulehduksen. Leikkaus on mahdollinen hoitokeino koiran ja silmän kasvettua 

aikuiskokoonsa. 

Bouviereiden virallisissa silmätarkastuslausunnoissa on ollut kaksi entropiumtapausta. Näiden virallisten tutkimusten 

lisäksi on tiedossa noin 20 entropiumtapausta, jotka ovat joko sairastuneiden koirien kasvattajien tai omistajien tai 

jalostusuroksen omistajan ilmoittamia. Koiraa, jolla on entropium, ei tule käyttää jalostukseen. 

Kuva S.Elfvingin materiaalista 

28

Perinnöllinen kaihi 

Perinnöllinen kaihi on mykiön samentuma. Mykiön optiset ominaisuudet muuttuvat, jolloin valo ei esteettä pääse 

verkkokalvolle. Samentuman asteesta riippuu, kuinka paljon tila vaikuttaa koiran näkökykyyn. Sairautta esiintyy silmän 

linssissä ja luokittelu riippuu siitä, missä osassa linssiä kaihi esiintyy. Esim. kortikaalinen kaihi esiintyy linssin 

kuorikerroksessa, sekä linssin etu- että takapinnalla. Tunnettujen muotojen periytymismekanismi on yleensä 

resessiivinen, mutta useimpien muotojen tarkkaa periytymismallia ei tiedetä. Kaihiin on viisainta suhtautua kuten 

autosomissa resessiivisesti periytyvään vikaan. Sairaan koiran vanhemmat ovat ns. varmoja kantajia, osa sisaruksista 

kliinisesti ja geneettisesti terveitä, osa kantajia ja osa sairaita. Sairauden alkamisikä vaihtelee suuresti. Kaihi on yleensä 

molemminpuolinen ja johtaa lopulta sokeuteen, jos linssien samentuminen on täydellinen. Jos kaihisamentuma jää 

hyvin pieneksi, sillä ei ole vaikutusta koiran näkökykyyn. Kaihi voi olla myös seurausta vammasta tai esim. 

diabeteksesta tai pahasta silmätulehduksesta. On myös olemassa ns. vanhuudenkaihia, joka yleensä kehittyy kaikille 

koirille, jos ne elävät riittävän pitkään. Silmäpeilaustuloksissa mainitut kaihit ovat aina taudin perinnöllisiä muotoja. 

Vuosina 1995-2004 on virallisissa silmätarkastuksissa havaittu neljällä bouvierilla perinnöllinen kaihi. 

Vuosina 2008-2009 bouviereilla todettiin jo 11 tapausta eli tutkittujen koirien määrästä perinnöllistä kaihia oli 

14,7%:lla. 

1.1.2011 lähtien bouvierien PEVISA estää perinnöllistä kaihia sairastavien koirien jalosuskäytön. 

Glaukooma 

Silmänpaineen nousu on usein yhteydessä silmän nesteenpoistojärjestelmän synnynnäiseen epämuodostumaan. Tällöin 

lieväkin tulehdus voi aikaansaada silmän paineen nousun. Silmänpaineen lisääntymisen huomaa silmän suurenemisesta, 

ärsytyksestä, punoituksesta ja sarveiskalvon samentumisesta. Mikäli silmänpaine nousee äkillisesti, verkkokalvo voi 

tuhoutua muutamassa tunnissa. Koira on saatava pikaisesti hoitoon, jotta näkökyky saataisiin pelastettua. 

Glaukooman on todettu periytyvän polygeenisesti. Glaukoomaa sairastavia koiria ei tule käyttää jalostukseen. 

Kannassamme on havaittu glaukoomaa satunnaisesti. Vuonna 1985 syntyi seitsemän (7) pennun pentue, joista viisi (5) 

sairastui glaukoomaan. Pentueen emällä todettiin glaukooma pentujen syntymän jälkeen. Jalostustoimikunnan tietoon 

on tullut joitakin glaukoomatapauksia virallisten silmätarkastusten ulkopuolelta. Tapauksista ovat kertoneet sekä 

kasvattajat että kyseisten koirien omistajat eli tieto on luotettavaa. 

Bouvierin silmän rakenne on suhteellisen terve, mutta jalostustoimikunnan tietoon tulleet glaukooma-tapaukset ovat 

olleet lievästi nousussa. 

Varsinkin jalostukseen käytettäville koirille suositellaan tehtäväksi gonioskopia eli biomikroskooppitutkimus, jolla 

tarkastellaan silmän etukammion kammiokulmaa. kammiokulman ahtaus altistaa glaukoomalle silmän normaalin 

nestekierron estyessä. Gonioskopia suoritetaan vain kerran ja siinä silmän kammiokulma voidaan määrittää ja nähdään 

onko ko.koiralla normaali kammiokulma vai kuuluuko koira riskiryhmään. 

PHTVL/PHPV 

PHTVL/PHPV on sikiöaikaisen verisuonijäänteen aiheuttama silmän kehityshäiriö. Lievässä muodossa se ei vaikuta 

koiran näkökykyyn mutta vakavimmat muodot aiheuttavat kataraktan kehittymisen riskin. Sen tarkkaa periytymistapaa 

ei tunneta, mutta luultavasti siihen vaikuttaa autosominen päägeeni, johon modifioivat geenit vaikuttavat. Sairaus 

jaotellaan kuuteen eri vaikeusasteeseen, jossa 6 aste ilmaisee koiran olevan kokonaan sokean. Esiintymistiheys ja 

sairauden vakavuus on eri roduilla erilainen 

Vuosina 1995-2004 on virallisissa silmätarkastuksissa havaittu viidellä bouvierilla ensimmäisen asteen PHTVL/PHPV 

ja kahdella tulkinnanvarainen PHTVL/PHPV. Lisäksi yhdellä koiralla havaittiin sairauden olevan ensimmäistä astetta 

oikeassa silmässä ja toista astetta vasemmassa silmässä. 

Vuosina 2005-2009 määrä on hiukan ollut nousussa, mutta yhtä tapausta lukuun ottamatta kaikki ovat olleet 

ensimmäistä astetta. 

Ensimmäisen asteen PHTVL/PHPV ei ole este koiran jalostuskäytölle, tällaisessa tapauksessa yhdistelmän toisella 

osapuolella ei saisi olla PHTVL/PHPV:tä eikä myöskään mainintaa sikiöaikaisista verisuonijäänteistä silmissä vaikkei 

kyseistä sairautta olisikaan diagnosoitu. Asteita 2-6 sairastavia koiria ei saa käyttää jalostuksessa. 

29

Distichiasis 

Luomen reunassa luomirauhasten laskuaukosta uloskasvavia ylimääräisiä ripsiä kutsutaan distichias-ripsiksi. 

Ylimääräisiä ripsiä voi esiintyä sekä ylä- että alaluomissa, ja tavallisesti molemmissa silmissä. Ylimääräiset ripset eivät 

aiheuta harvalukuisena ongelmia, mutta runsaslukuisena ne aiheuttavat ärsytystä sarveiskalvolla, silmän siristystä, 

punoitusta ja lisääntynyttä kyynelvuotoa. Silmää ärsyttävät ripset voidaan nyppiä paikallispuudutuksessa pois. Jos 

ylimääräisiä ripsiä on runsaasti, niin leikkaus- / jäädytyshoito on tarpeen. Sähkökirurgisella veitsellä tai neulalla ripsien 

polttaminen on epätarkkaa ja se voi aiheuttaa epätoivottuja muutoksia silmäluomissa. 

Ektooppiset ciliat eli väärässä paikassa sijaitsevat ripset, jotka usein kasvavat sidekalvolta suoraan kohti silmää ovat 

eräs muoto distichiasiksesta. Koska ektooppiset ripset ovat usein lyhyitä ja jäykkiä ja ne suuntautuvat suoraan kohti 

sarveiskalvoa, voivat ne aiheuttaa sarveiskalvoon haavautumista ja siten kipua. Niiden hoito on aina kirurginen 

ektooppisen ripsen poisto juurineen. Vaiva ilmaantuu usein alle vuoden ikäisenä. Distichiasis diagnoosin saanutta voi 

käyttää jalostukseen, mutta sille on suotavaa valita distichiasis- vapaa kumppani. 

PPM 

Kuva S.Elfvingin materiaalista 

Kirjainyhdistelmä tulee sanoista Persistent Pupilary Membrane. Normaalisti neonataaliaikaiset kalvot ja verisuonet, 

jotka peittävät pupillin surkastuvat ja häviävät ennen syntymää, mutta joskus osa niistä jää jäljelle. Persistoivat 

pupillamembraanit ovat silmän etukammiossa olevia sidekudos- ja verisuonijäänteitä. Nämä juosteet kulkevat pupillin 

yli iriksestä irikseen, iriksestä sarveiskalvon takapinnalle, iriksestä linssin etupinnalle tai muodostavat kalvoa 

etukammioon. PPM on pysyvä ja synnynnäinen tila, jolle ei ole olemassa hoitokeinoa. Useimmiten PPM ei aiheuta 

minkäänlaista ongelmaa koiralle, ainoastaan ne juosteet, jotka kulkevat linssin ja sarveiskalvon välillä voivat aiheuttaa 

sokeutta. PPM:t, jotka eivät ole surkastuneet yhden vuoden ikään mennessä katsotaan perinnölliseksi, mutta 

periytymistapa on tuntematon. Vaikea-asteista PPM vaivaa sairastavaa koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen. 

RD 

Kirjainlyhenne RD tulee sanoista retinan dysplasia, joilla tarkoitetaan verkkokalvon synnynnäistä kehityshäiriötä. 

Sairaus voi esiintyä eri asteisena verkkokalvon hienoisesta poimuuntumisesta aina täydelliseen irtoamiseen. RD:n 

epäillään vahvasti olevan perinnöllinen, joskin kokeellisesti on voitu myös osoittaa, että lieväasteinen RD (mRD) 

saadaanaikaan esimerkiksi antamalla emälle sikiöaikana herpesvirusta. 

RD jaetaan kolmeen luokkaan: 

* mRD (multifokaali RD) on taudin lievin aste. Diagnoosin mRD saa koira, jolta löytyy silmäpeilauksessa yksikin 

poimu jommankumman silmän verkkokalvolta. Tässä tapauksessa poimu tai poimut ovat niin vähäisiä, että ne eivät 

vaikuta näkökykyyn millään tavalla 

* gRD (geograafinen RD) on edellistä laajempi, koiran näkökykyyn jo selvästi vaikuttava RD-sairauden aste. 

* tRD (totaali-RD) tarkoittaa verkkokalvon yleensä täydellistä irtoamista ja on asteeltaan vakava, sillä tällainen koira on 

sokea. 

Multifokaalia retinan dysplasia-sairasta koiraa voidaan käyttää jalostukseen, mutta on suotavaa, että kumppani on RDvapaa. 

Muut tämän sairauden asteet ovat niin vakavia, että tällaisia koiria ei tule käyttää jalostukseen lainkaan. 

30

Kivesvika 

Piilokiveksisyys eli kryptorkismi tarkoittaa sitä että toinen tai molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta 

kivespusseihin. Jonkinasteisena kiveksen laskeutumishäiriönä voidaan pitää myös myöhään laskeutunutta kivestä sekä 

ns. hissikivestä, jolloin kives liikkuu pitkän ajan edes takaisin nivuskanavan ja kivespussin välillä ja asettuu paikoilleen 

vasta huomattavan myöhäisessä vaiheessa. 

Kivesten laskeutumisesta: 

Kivesten laskeutuminen nivuskanavista kivespussiin voi viedä pidemmän tai lyhyemmän aikaa eri yksilöillä. 

Piilokiveksisyystaipumusta säätelevät perintötekijät, joita tulee kivesvikaiselle urokselle molemmilta vanhemmilta. 

Todennäköisesti mukana on useita geenejä. Luultavasti on myös aste-eroja, niin että tietty vika-aste voi ilmetä toisen tai 

molempien kivesten myöhäisenä laskeutumisena. Kivesten laskeutuminen tapahtuu yleensä 1-3 viikon sisällä 

syntymästä, mutta spontaani laskeutuminen on mahdollista aina 6-8 kk:n ikään saakka. Käytännössä kuitenkin 

katsotaan, että bouviereilla urospennun molempien kivesten tulisi olla laskeutuneina luovutusikään mennessä. 

Vielä ei tarkoin tunneta syytä kivesvikaisuuteen. On oletettu, että mekaaniset syyt, kuten nivuskana- vien virheellinen 

rakenne, tai jokin vika jänteessä, johon kives on kiinnittynyt, voisivat olla syynä. Myös hormonaaliset ja 

ravitsemukselliset tekijät voivat vaikuttaa. Kivesvikaisuuden periytyvyyttä ei voida kiistää, vaikka sitä ei kovin hyvin 

tunnetakaan. 

Piilokives tuottaa hormonia normaalisti, mutta ei tuota siittiöitä. Mikäli piilokiveksiseltä koiralta poistetaan ainoastaan 

normaalisti laskeutunut kives, jää hormonitoiminta ennalleen, mutta siittiöiden tuotto loppuu. Piilokiveksisyydestä 

kärsivän uroksen leikkaamista suositellaan, koska sillä on moninkertainen kiveskasvaimen riski verrattuna 

normaalikiveksiseen urokseen. Yleisestikin ottaen kiveskasvaimet ovat koirilla yleisiä ja piilokiveksisyys kasvattaa 

tämän alttiuden moninkertaiseksi. Piilokiveksisyydestä voi aiheutua myös kiveskiertymä, joka on hyvin kivulias tila 

koiralle. Ell Dahlbom suosittelee piilokiveksisen uroksen leikkauttamista n. 2 v. iässä. 

Purentaviat 

Bouvierin purennan tulee olla rotumääritelmän mukaisesti joko leikkaava tai tasapurenta. Kannassamme esiintyy sekä 

ylä- että alapurentoja. Yläpurennan periytyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa mutta alapurennan on todettu periytyvän 

polygeenisesti. 

Purentavikaista koiraa ei tule käyttää jalostukseen. 

Hammaspuutokset 

Koirilla esiintyvät hammaspuutokset ovat perinnöllisiä tai ympäristön aiheuttamia. Bouvierin rotumääritelmässä 

sanotaan, että koiran hampaiston tulee olla täydellinen. Muun hampaan kuin yhden P1:n puuttuminen on 

rotumääritelmän mukaisesti hylkäävä virhe. 

Rodussamme esiintyy sekä hammaspuutoksia että ylimääräisiä hampaita. Yleisin puuttuva hammas näyttelyarvostelujen 

perusteella arvioituna on P3. Jalostukseen käytettävältä koiralta sallitaan yhden välihampaan tai välihammasparin 

puutos sillä edellytyksellä, että yhdistelmän toisella osapuolella on täydellinen hampaisto ja tällöin tulee kiinnittää 

erityistä huomiota myös kyseisten koirien lähisukulaisten hampaistoihin. 

Erilaiset syöpäsairaudet 

Syöpä on pahanlaatuisten kasvainten yleisnimitys. Syövälle on tunnusomaista, että se tunkeutuu kasvaessaan 

ympäröivään kudokseen, jolloin terve kudos tuhoutuu ja korvautuu kasvainkudoksella. Syöpä voi esiintyä 

kyhmymäisenä kasvaimena, vereshaavana tai solumuutoksena. Syövän etäpesäkkeitä kutsutaan metastaaseiksi ja niitä 

syntyy varsinkin imusolmukkeisiin, keuhkoihin, maksaan, luihin ja aivoihin. 

Suomessa bouviereilla on havaittu ainakin haima-, maksa- ja imusolmukesyöpää, leukemiaa, osteosarkoomaa sekä 

pahanlaatuisia nisäkasvaimia. Mitään rodulle tyypillistä syöpää bouviereilla ei kuitenkaan ole todettu vaan sairaudet 

jakaantuvat kaikkiin syöpäsairauksiin. Syöpäsairaudet näkyvät merkittävästi bouvierien kuolintilastoissa. Vuosina 2005 

-2009 23:sta kuolleeksi ilmoitetusta bouvierista yli puolella oli ollut jonkinlaisia kasvaimia tai syöpä. Vakuutusyhtiö 

Agrian tekemän tutkimuksen mukaan bouvierien suurin kuolinsyy myös Ruotsissa on ollut erilaiset kasvaimet ja syövät. 

Syöpään sairastutaan keskimäärin 6- vuotiaana. 

31

Immuunijärjestelmän sairaudet: 

Autoimmuunisairaudet 

Autoimmuunisairaudet liittyvät yksilön puolustusmekanismeihin. Autoimmuunisairaus tuhoaa virheellisesti yksilön 

omia kudoksia ja siihen liittyy usein perinnöllinen alttius. Autoimmuunisairauksia on lukuisia. Koirien 

autoimmuunisairauksiin kuuluvat kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, Addisonin tauti, trombosytopenia 

(verihiutaleniukkuus), immuunihemolyyttinen anemia (IMHA), reuman kaltaiset sairaudet, autoimmuuni 

aivokalvontulehdus ja erilaiset suolistosairaudet. 

Autoimmuunisairauksista IMHA on ollut bouviereilla kaikkein yleisin. Suomessa on kuollut IMHAan noin 10 bouvieria 

vuosien 1995-2009 välisenä aikana. Osa kuolleista oli lähisukulaisia keskenään. Vuoden 2005 jälkeen on yksi koira 

sairastunut erittäin harvinaiseen selkäydinkanavassa olevaan autoimmuunisairauteen. Autoimmuunisairaita koiria ei saa 

käyttää jalostukseen. Myös lähisuvun käyttöä tulee välttää. 

Epilepsia 

Epilepsialla tarkoitetaan aivojen toiminnan häiriötä, joka ilmenee säännöllisesti toistuvina kouristuskohtauksina. 

Kohtausten välillä koira on täysin terve. Sairaus ilmenee ensimmäisen kerran yleensä suunnilleen yhden ja kolmen 

ikävuoden välillä. Epilepsiaa on todettu monilla koiraroduilla, ja joillakin se on osoittautunut autosomisesti, 

resessiivisesti periytyväksi. Sitä on pidettävä perinnöllisenä myös muilla roduilla, joissa sairautta esiintyy tietyissä 

”linjoissa”. Tämän vuoksi ei epilepsiaa sairastavia koiria, eikä koiria, joilla on epilepsiaa sairastavia jälkeläisiä, saa 

käyttää jalostukseen. Myös lähisuvun käyttöä tulee välttää. 

Suomen bouvierkannassa on diagnosoitu jonkin verran epilepsiatapauksia ja ainakin osa niistä näyttäisi esiintyvän 

tietyissä linjoissa. Viime vuosina ei tietoon ole tullut uusia tapauksia. 

Atopiat ja allergiat 

Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, jonka synnylle on 

perimän lisäksi olemassa useita altistavia tekijöitä, kuten koiran elinympäristö ja olosuhteet. Atopia on elinikäinen 

vaiva, joka on kontrolloitavissa, muttei parannettavissa. Ruoka-aineallergia on koiralla atopiaa huomattavasti 

harvinaisempaa. Vain 10 % iho-oireisista koirista kärsii ruoka-aineallergiasta, jolloin koiralla on yleensä myös 

ruuansulatuskanavan oireita (ilmavaivat, ripuli). 

Atopia on tyypillisesti nuoren aikuisen koiran sairaus ja oireet alkavat suurimmalla osalla atoopikoista 6 kk – 3 vuoden 

iässä. Allerginen nuha, astma ja silmän sidekalvontulehdus ovat koiralla harvinaisia. Koira reagoi ihollaan ja atopia 

onkin koiran yleisin ihosairaus. Atopiaan liittyvien toistuvien ihon bakteeri- ja hiivatulehdusten esiintymisestä on 

päätelty, että atoopikkokoirilla olisi puutteellisesti toimiva soluvälitteinen immuunivaste. Atopialle tyypillistä on, että 

oireet helpottuvat ja pahenevat kausittaisesti ainakin sairauden alkuvaiheessa. Jos oireet ovat heti alkuun jatkuvia, 

voidaan hyvällä syyllä epäillä ruoka-aineallergiaa aiheuttajaksi. 

Atooppinen iho kutisee, minkä seurauksena koira raapii ihonsa rikki. Turkki on hilseilevä ja huonokuntoinen sekä ohut 

tai jopa paikoin kalju. Niiltä alueilta, joissa kutina on voimakkainta, iho paksunee jatkuvan raapimisen ja kalvamisen 

seurauksena sekä tummuu. Muutokset paikallistuvat naamaan (huulet ja silmien ympärys), korviin, tassuihin, jalkoihin, 

leukaan ja vatsan alle (kainalot ja nivuset). Joillakin koirilla jatkuva kutina aiheuttaa myös käyttäytymisen muutoksia, 

esim. ärtyisyyttä. Toistuvat korvatulehdukset ovat eräs tavallisimmista atoopikon iho-oireista. 

Koiran kutinan syy on selvitettävä huolellisesti. Jos muuta selittävää syytä ei löydy ja koiralla on atopiadiagnoosin 

tekemiseen oikeuttavat oireet, koiralle tehdään joko ihotesti tai allergiavasta-aineita etsitään verestä. Koiran atopian 

hoitoon käytetään monia eri hoitomuotoja. Kaikkein tärkein on allergeenialtistuksen vähentäminen esim. toistuvien 

pesujen ja ympäristön saneerauksen avulla. Jollei näiden toimenpiteiden ja sekundaaristen bakteeri – ja hiivatulehdusten 

hallinnalla päästä riittävään lopputulokseen, voidaan allergiatestin tulosten perusteella aloittaa siedätyshoito ja/tai 

lääkehoito. 

( Lähde Suomen Kennelliitto; Ell Nina Menna, Vetcare Oy ja Mäntsälän eläinlääkäriasema) 

Bouviereilla tavataan yksittäistapauksina erilaisia ja eriasteisia allergioita ja atopiaa. Atopiasta tai allergiasta kärsivää 

koiraa ei saa käyttää jalostukseen. 

32

Erilaiset selkäsairaudet 

Selkävioista bouviereilla on havaittu mm. sakralisaatiota (alimman lannenikaman yhteenkasvaminen ristiluuhun), 

luupiikkejä, nikamavälien ahtaumia, välilevyn pullistumia ja skolioosia (selän ja selkärangan kieroutuma). Rakenteensa 

puolesta bouvier ei ole herkkä sairastumaan selkäsairauksiin. 

Sydänsairaudet 

Sydänsairaudet eivät ole kovin yleisiä bouviereilla, mutta jalostustoimikunnan tietoon on tullut ainakin viisi tapausta, 

joissa nuori koira on sairastunut vakavasti sydänsairauteen. Yksi näistä kuoli alle 3-vuotiaana aortan ahtaumaan ja neljä 

alle 5-vuotiaana kardiomyopatiaan. Agrian tutkimuksessa sydänsairaudet olivat kasvainten ohella yksi suurimpia 

kuolinsyitä Ruotsissa. Tämä saattaa lähivuosina tulla ongelmaksi myös meillä. Tilannetta tulee seurata tietoja 

keräämällä ja terveystutkimuksin. 

Kondrodysplasia 

Kondrodysplasia tarkoittaa suomennettuna lähinnä virhettä kasvuruston kehityksessä. Sairaus ilmenee jo pentuiässä. 

Tyypillisin ensioire on haluttomuus liikkumiseen ja/tai ontuminen. Joissakin tapauksissa tulee kyseeseen leikkaushoito, 

mutta pahimmissa tapauksissa pennun lopettaminen on välttämätöntä. 

Bouviereilla kondrodysplasiaa ilmenee silloin tällöin, mutta äärimmäisen harvinaista on useamman pennun 

sairastuminen samassa pentueessa. Sairasta koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Terveiden sisarusten käyttö on sallittua, 

mutta parituskumppanin tulee olla tältä osin olla ehdottoman terveestä suvusta. 

Muita sairauksia 

Edellä mainittujen sairauksien lisäksi muutamia bouviereja on kuollut myös vatsalaukun kiertymään. Muutamalla 

vanhemmalla koiralla on myös todettu kilpirauhasen vajaatoimintaa. Myös yksittäisiä kurkunpäähalvaustapauksia on 

ollut, mutta viime vuosina ei tietoon ole tullut uusia tapauksia. 

Jalostustoimikunta aikoo kaudella 2011 - 2012 teettää jäsenistölle terveystietokyselyn (edellinen oli 1998), jossa 

kartoitetaan enemmän bouvierien sairauksia ja kuolinsyitä. 

4.3.3. Muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatut sairaudet bouviereilla 

Amerikan Bouvier des Flandres Clubin tekemän tutkimuksen mukaan bouviereilla tavataan edellä mainittujen lisäksi 

seuraavia sairauksia: kuurous, hermafroditismi, pitkänomainen pehmeä suulaki, huulihalkio, kitalakihalkio, 

kurkunpäähalvaus, lihasdystrofia, ektooppinen ureter, atooppinen dermatiitti, palleatyrä, ruokatorven laajentuma, 

mikroftalmia, portakavaalinen suntti, aorttaläpän kalkkeutumisesta johtuva ahtauma ja ”ärtyneen suolen oireyhtymä”. 

Näiden sairauksien esiintymisfrekvensseistä ei tutkimuksessa ollut tietoja. 

4.3.4. Lisääntymiskäyttäytyminen 

Lisääntymiskäyttäytyminen on rodussa hyvin normaalia eli ihmisen puuttumista asioiden kulkuun tarvitaan vain 

harvoin. Bouvierien pentuekoko on kohtuullisen suuri. Keskimääräinen pentumäärä on n. yhdeksän pentua/pentue ja 

pentukuolleisuus on hyvin pieni. Bouviernartut tarvitsevat vain harvoin apua synnyttämisessä ja pentueen hoitamisessa. 

Ongelmia saattaa joissakin poikkeustapauksissa olla lähinnä ensisynnyttäjillä. Astutukset ovat lähes poikkeuksetta 

luonnollisia. 

Tästäkin asiasta saamme lisätietoa terveyskyselystä. 

4.4 ULKOMUOTO 

Bouvierin ulkonäkö on muuttunut melkoisesti alkuperäisestä rodun suosion kasvaessa maailmanlaajuisesti. Aina 1970luvun 

puoliväliin asti koirat olivat huomattavasti nykyistä tyyppiä kevytrakenteisempia ja niillä oli vähemmän karvaa ja 

33

karva oli laadultaan karkeampaa. 70-luvun lopulta varsinkin hollantilainen bouvierkanta on muuttunut 

massiivisemmaksi ja runsasturkkisemmaksi, mikä aiheuttikin 1990-luvun lopulla belgialais-ranskalaisen 

rotumääritelmän tarkentamisen. 

Bouvierin ulkomuodossa tulee pitäytyä rotumääritelmässä ja välttää kaikkinaista liiallisuutta. Erityistä huomiota tulisi 

kiinnittää koirien kokoon ja painoon. Suurien ja raskaiden koirien suosiminen saattaa altistaa rodun terveydellisille 

ongelmille ja haitata rotumääritelmän mukaista käyttöä. 

Bouvierin silmiinpistävin ominaisuus on epäilemättä sen kaksinkertainen karvapeite. Alunperin turkki jakaantui selvästi 

karkeaan, kiillottomaan ja kuivaan päällyskarvaan sekä tiheään alusvillaan. Voimakas turkin lisääminen on kuitenkin 

saanut karkean peitinkarvan muuttumaan usein pehmeään, villaiseen suuntaan. Koirien karvapeitteisiin olisi syytä 

kiinnittää huomiota, koska pehmeät eivätkä myöskään liioitellut turkit vastaa rotumääritelmän mukaista linjaa. 

Ulkomuototuomarikokelaille tarkoitetussa materiaalissa todetaan seuraavaa: 

YLEISVAIKUTELMA: Tiivisrakenteinen, ei liioiteltu. Lyhytrunkoinen ja vahvarakenteinen: raajat ovat voimakkaat ja 

erittäin lihaksikkaat. Bouvier vaikuttaa voimakkaalta mutta ei kömpelöltä. Bouvier on ryhdikäs koira, jonka ilme 

kuvastaa älyä, tarmoa ja rohkeutta. Se on avoin ja valpas. Pelokkuutta tai agressiivisuutta ei tule sallia. 

KOKO JA PAINO: Säkäkorkeus on uroksilla 62-68 cm, ihanne 65 cm, ja nartuilla 59-65 cm, ihanne 62 cm. Bouvier 

uros painaa n. 35-40 kg ja narttu 27-35 kg. 

Massiivinen ulkomuoto ja liikapaino samoin kuin liika keveys ovat vakavia virheitä, koiran täytyy olla kykenevä 

työskentelyyn. 

PÄÄ: Pään tulee olla suhteessa kokoon ja rakenteeseen, yleisvaikutelmaltaan voimakas. Kallon ja kuonon pituuden 

suhde on 3:2. Kallon ja kuononselän ylälinjat ovat yhdensuuntaiset. 

Virheellisyyksinä mainittakoon kapeakalloisuus, liian pitkä ja / tai kapea kuono-osa ja heikko alaleuka kuin vastaavasti 

myös liian massiivinen pää. Silmäluomien ja huulten reunat ovat aina erittäin tummat. Vaaleat silmät ovat vakava virhe. 

HAMPAAT JA PURENTA: Hampaat ovat vahvat , terveet, valkoiset ja säännölliset. Leikkaava tai tasapurenta. 

Hampaiston tulee olla täydellinen. 

RAAJAT : Vahvaluustoiset ja lihaksikkaat, suorat ja yhdensuuntaiset sekä edestä että takaa katsoen. Käpälät lyhyet, 

pyöreät ja tiiviit. Kintereet ovat melko matalat, leveät ja kiinteät, eivät kulmikkaat. 

HÄNTÄ: Suhteellisen ylös kiinnittynyt , suoraan selkälinjan jatkeena. 

KARVAPEITE ja VÄRI: Bouvierilla on runsas turkki, joka muodostuu peitinkarvasta ja alusvillasta. Peitinkarvan tulee 

olla karkeaa, liian pehmeä tai villainen turkin laatu ei ole toivottavaa. Liian viimeistelty karvapeite ei ole toivottavaa. 

Karvapeite on yleensä harmaa, juovikas (brindle) tai hiilikko (charbonnee). Yksivärinen musta on myös sallittu, ei 

kuitenkaan suositeltava. Vaaleat eli haalistuneet värit ei ole sallittuja. Valkoinen tähti rinnassa hyväksytään. 

LIIKKEET: Bouvierin rakenteen tulee olla sopusuhtainen, jotta liikkeet voisivat olla vapaat, keveät ja ylväät. 

Tavallisimmat liikkumistavat ovat kävely ja ravi, myös tasa-astunta sallitaan. Bouvierin ravin tulee olla maatavoittavaa. 

34

5. YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA 

Edellinen jalostuksen tavoiteohjelma on tehty vuonna 2005. Tällöin jalostuksen painopisteiksi asetettiin niin 

ulkomuodon, luonteen kuin terveyden vaaliminen. Tavoitteena oli järjestää vuosittain jalostustarkastuksia. Vuosien 

2005-2009 pidettiin kuitenkin vain yksi jalostustarkastustilaisuus vuonna 2009. Tilaisuudessa jalostustarkastettiin 11 

bouvieria. Näistä 5 koiraa sai ”jalostustarkastettu”-tittelin, koska ne olivat suorittaneet myös luonnetestin. 

Jatkossa on tarkoitus järjestää jalostustarkastus mahdollisuuksien mukaan erikoisnäyttelyn yhteydessä. Vuosina 2005- 

2009 jalostukseen käytetyistä bouviereista vain hiukan yli puolella on ollut hyväksytty luonnetestitulos/ tulos 

palveluskoirakokeista. Jalostus on painottunut ulkomuoto-ominaisuuksiin luonne- ja käyttöominaisuuksien 

kustannuksella. 

Ulkomuodossa on saavutettu jo riittävän hyvä taso: näyttelyissä käyvistä koirista vain muutama on saanut EH:ää 

heikomman laatuarvosanan. Kasvatuksen pääpaino tulisikin keskittää ulkomuodon sijasta luonteeseen. Rotujärjestön 

tulee harkita pk-kokeen tai luonnetestin tai mh-kuvauksen ottamista pakolliseksi ja pevisaan merkittäväksi ehdoksi 

jalostuskoirille. 

Valtaosa lonkka- ja kyynärnivelkuvatuista koirista on ollut terveitä, mutta kahtena viimeisenä vuonna C-D-lonkkaisten 

koirien osuus on ollut nousussa. Suurin osa silmäpeilatuista koirista on ollut myös terveitä. Kuitenkin -tapausten 

äkillinen kasvu kahtena viimeisenä vuonna sekä muutama omistajan/kasvattajan itse ilmoittama glaukooma ovat 

nousussa. Silmäsairauksista PHTVL/PHPV:tä on havaittu useampia tapauksia, mutta niissä on ollut kyse sairauden 

ensimmäisestä asteesta. 

6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT 

6.1 Rotujärjestön tavoitteet 

Rotujärjestön tavoitteena on säilyttää bouvier rotumääritelmän mukaisena rotuna, jonka fyysiset kyvyt ja 

käyttäytyminen, aloitekyky ja älykkyys mahdollistavat sen käytön palvelus- ja työkoirana. 

6.2 Rotujärjestön strategiat 

• Rodussa esiintyvien sairauksien ja vikojen seuranta sekä niistä tiedottaminen. 

Jalostuksen tavoiteohjelman toteuttaminen ja seuranta. 

• Jalostustarkastukset 

• Tuomarikokelaiden ja ulkomuototuomareiden koulutus ja tuomarikollegioiden järjestäminen tarvittaessa 

• Terveyskyselyt, kuolinsyykyselyt 

• Jalostustoimikunnan jäsenten kouluttaminen 

• Tiedottaminen rodusta kiinnostuneille (muillekin kuin jäsenille) 

Pitkän aikavälin strategiat: 

• Jalostukseen käytettävien koirien jälkeläismääriä rajoittamalla pyritään tukemaan populaation tervettä 

rakennetta lyhyen aikavälin strategioissa annetuilla suosituksilla. Mikäli kasvattajat eivät huomioi 

jalostuskäytöstä annettavia suosituksia eikä yksittäisten koirien jälkeläismääriä saada rajoitettua alle 5 %:iin 

yhden sukupolven välisenä aikana, tulee jalostuksen tavoiteohjelman tarkistuksen yhteydessä anoa jälkeläisten 

rekisteröintirajoitus viralliseksi eli osaksi PEVISAA. 

• Tuontikoirat tulisi hankkia nykyinen populaatio huomioiden, useista ja toisistaan poikkeavista sukulinjoista 

sekä nykyistä runsaammin myös Belgian ja Ranskan bouvierkantaa hyödyntäen. 

• Jalostuspäivät pyritään järjestämään vuosittain. Jalostuspäivillä keskustellaan rotumme ajankohtaisista aiheista, 

annetaan rotukohtaista koulutusta uusille kasvattajille ja syvennetään kokeneiden kasvattajien tietämystä esim. 

asiantuntijavierailuin. (Esim. 2009 Ell Sanna Elfving) 

• Luonnetestien ja kokeiden järjestäminen. 

• Rodun erikoisnäyttely + jalostustarkastukset 

35

Lyhyen aikavälin strategiat: 

• Läheinen sukusiitos : Jalostustoimikunta suosittelee, että yhdistelmien sukusiitosasteen olisi oltava alle 6.25 % 

viidellä viidellä polvella laskettuna , mikä vastaa serkuksien sukusiitosastetta. Lasketaan ja tiedotetaan 

rekisteröityjen koirien sukusiitoskerroin. 

• Uusintayhdistelmät eivät ole hyväksyttyjä paitsi jos aiemmin tehdystä yhdistelmästä on rekisteröity vain 

korkeintaan kaksi pentua 

• Jalostustoimikunta ei hyväksy liiallista yksittäisten koirien käyttämistä jalostukseen. Jalostustoimikunta 

suosittelee, että uroksella saa olla jälkeläisiä kahden vuoden aikana 3 pentuetta tai 20 kpl (kuitenkin viimeinen 

pentue kokonaisuudessaan). Näistä jälkeläisistä tulisi olla 30 % tutkittuja terveyden osalta ja niillä tulisi olla 

koe- tai luonnetestitulokset ennen kuin jalostustoimikunta suosittelee uroksen jatkokäyttöä. Tutkittujen 

jälkeläisten tulee olla useammasta eri pentueesta. 

• Kunkin yksilön jalostuskäytössä tulee maksimoida populaatiolle saatava jalostuksellinen hyöty ja koiran 

parituskumppanien tulee olla suvuiltaan mahdollisimman toisistaan poikkeavia. 

• Näistä suosituksista tullaan kasvattajia jatkossakin muistuttamaan tiedottamalla lehdessä, jalostuspäivillä ja 

muissa mahdollisissa yhteyksissä. 

• Uroslistalle mukaan otettavalla uroksella tulisi olla: 

o A-,B- tai C-lonkat 

o Kyynärnivelet kuvattu, eikä kumpikaan kyynärnivel saa olla 1/1 huonompi 

o Silmät tarkastettu, oireettomiksi todettu ja tarkastuslausunto alle kaksi vuotta vanha. mRD, 

PHTVL/PHPV 1. aste ei ole este jalostuskäytölle, tällöin kuitenkin yhdistelmän toisen osapuolen on 

oltava oireeton. 

o luonnenäyttöä; Luonnetesti, MH- kuvaus, tulos palveluskoirakokeista tai pelastuskoirakokeista 

o virallisista näyttelyluokista 2 x EH tai mikäli koiralla on 3. luokan koulutustunnus 

palveluskoirakokeista, niin tällöin 1 x H 

6.3 Uhat ja mahdollisuudet 

Vahvuudet 

• Rodun terveydellinen tilanne on kohtuullisen hyvä (lonkat, kyynärät, silmät), myös koirien rakenne on terve. 

• Suurimmalla osalla koirista on yhteiskuntakelpoinen luonne. 

• Ei ole muotirotu. 

• Bouvier on monipuolinen palveluskoira, joka sopii niin käyttöön, näyttöön kuin perhekoiraksi. 

Heikkoudet 

• Passiiviset koiranomistajat: osa pentueista ”häviää taivaan tuuliin” eli niistä ei saada mitään informaatiota 

terveys-, koe- tai näyttelypuolelta. Kasvattajien tulisi pitää enemmän huolta siitä, että pentueet kuvataan. Voisi 

miettiä esim. sellaista mahdollisuutta, että kuvausmaksu hyvitettäisiin jo pennun hinnassa ja asiasta tehtäisiin 

sopimus. 

• Käyttöominaisuuksien häviäminen kannasta 

• Jalostukseen käytettävien koirien lukumäärä on pieni. Yhä edelleen vain n. 8 % koko kannasta. 

• Hollannissa, josta tuontikoiria tuodaan maahamme eniten, käytetään runsaasti linjasiitosta. 

• Tuontikoirien yksipuolisuus. Samasta kennelistä ja sukua keskenään. 

• Matador-jalostus lisännyt koirien sukusiitosastetta, jo nyt on osalle koirista vaikea löytää parituskumppaneita. 

• Muista kuin PEVISAan liittyvistä sairauksista vaikea saada yksilöityä ja/tai julkista tietoa. 

• Jako käyttö- ja näyttelylinjaisiin koiriin on jo vakiintunut. 

Mahdollisuudet 

• Säilyttää rodun hyvä luonne, tasapainoinen ja stressinsietokykyinen palveluskoira. 

• Säilyttää rodun hyvä terveys, tällä hetkellä ei olemassa vakavasti koiran elämää haittaavia sairauksia, jotka 

vaivaisivat koko populaatiota. 

• Säilyttää rodunomainen ulkomuoto. 

Uhat 

• Käyttöominaisuuksien katoaminen kannasta. 

36

• Rodunomaisen luonteen menettäminen; mm. hermorakenteen heikkeneminen 

• Vakavien koirien elämää haittaavien sairauksien yleistyminen; mm. sukusiitoksen kasvaessa. 

• Hedelmällisyyden heikkeneminen sukusiitoksen kasvaessa. 

• Rotutyypin täydellinen hämärtyminen, ulkomuodon täydellinen unohtaminen. 

• Kahden erilaisen linjan jako; jakaa populaatiot erilleen pienemmiksi ja tekee rodusta haavoittuvamman. 

6.4. Varautuminen ongelmiin 

Riski 1: KÄYTTÖOMINAISUUKSIEN JA RODUNOMAISEN LUONTEEN 

MENETTÄMINEN 

Syy: Luonnetta ja käyttöominaisuuksia ei huomioida jalostusvalinnoissa 

Varautuminen: Jalostuskoirilta luonnenäytöt, käyttötulos osana valionarvovaatimuksia 

Miten vältetään: Luonnenäytöissä oikea painoarvo rodun tavoiteltaville ominaisuuksille 

Toteutuessaan merkitsee: Rotu ei enää sovellu palveluskoiraksi 

Riski 2: GEENIPOOLIN PIENENEMINEN 

Syy: Jalostukseen käytettävien kotimaisten yksilöiden määrä on pieni, tuonnit samoista sukulinjoista. Typistys 

vaikeuttaa tuontia monista maista mm. Ranskasta ja Yhdysvalloista. 

Varautuminen: Rodun kokonaisuuden huomioiminen jalostusyksilöitä valittaessa 

Miten vältetään: Jalostuskoirien tasainen käyttö, tuonnit erilaisista sukulinjoista, linjojen sekoittaminen 

Toteutuessaan merkitsee: Sukusiitosasteen kasvamiseen liittyvät haitat, kuten esim. lisääntymishäiriöt ja perinnölliset 

sairaudet lisääntyvät. 

Riski 3: SAIRAUKSIEN YLEISTYMINEN 

Syy: Vähäinen tutkimusaktiviteetti virallisen lausunnon alaisuuteen kuuluvissa vioissa ja sairauksissa (lonkat, 

kyynärät, silmätarkastukset), virallisten tutkimusten ulkopuolelle jäävistä vioista ja sairauksista ei saada luotettavaa 

tietoa ( Immuunisairaudet, syövät, sydänsairaudet, epilepsia ym.) 

Varautuminen: PEVISA:n lonkkakuvausehto, jalostuskoirilta lausunto kyynärnivelistä ja 

silmätarkastuslausunto astutushetkellä alle 2v vanha. Muiden sairauksien osalta luotettava seuranta 

Miten vältetään: Kerättyjen tietojen julkaisu, terveyskyselyt, kuolinsyykyselyt, jalostusneuvonta 

Toteutuessaan merkitsee: Sairauksien hallitsematon leviäminen, kokonaisten sukulinjojen sammuminen, vaikeaa 

löytää terveitä jalostusyksilöitä 

6.5 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi 

• Kaikki viralliset terveystulokset, luonnetestitulokset, pk-, toko- ja agilitytulokset sekä näyttelytulokset 

julkaistaan aina jäsenlehdessä. 

• Jalostustoimikunta pyrkii järjestämään jalostuspäivät vuosittain ja hankkii tilaisuuteen paikalle asiantuntijan. 

• Uusille kasvattajille järjestetään rotukohtaista koulutusta tarpeen mukaan. 

• Suoritetaan ainakin yksi terveyskysely ja kuolinsyykysely jäsenistön keskuudessa. 

• Jalostustoimikunta pyrkii järjestämään 2-3 jalostustarkastusta vuosien 2010-2015 välisenä aikana. 

• Järjestetään vähintään yksi luonnetesti vuosittain. 

• Tuomarikokelaiden ja ulkomuototuomareiden koulutus sekä tuomarikollegioiden järjestäminen tarvittaessa. 

• Jalostustoimikunnan jäsenten kouluttaminen mahdollisuuksien mukaan. 

• Jalostuksen tavoiteohjelma tarkistetaan vuosittain jalostuspäivillä. 

7. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA 

Jalostustoimikunta selvittää yhdistyksen toimintakertomuksessa vuosittain, miten tavoiteohjelma on vuosittain 

toteutunut. Selvityksestä tulee käydä ilmi sekä toteutuneet että toteutumatta jääneet toimenpiteet ja myös syyt, miksi 

ohjelma joltain osin on jäänyt toteutumatta. 

Jalostusohjelma tarkistetaan vuosittaisilla jalostuspäivillä tarpeen mukaan. Arviointi suoritetaan vertailemalla 

voimassaolokautena saavutettuja virallisia terveystutkimus-, luonne- ja käyttötuloksia tässä tavoiteohjelmassa 

37

aportoituihin aiempiin (vuosilta 2005-2010) tuloksiin. Samalla arvioidaan terveyskyselyjen tulosten pohjalta myös 

rodun terveydentilaa muiden sairauksien kuin lonkkaniveldysplasian osalta. 

8. LÄHTEET 

- Genetic diseases of the bouvier des flandres: A guide to various diseases affecting the bouvier des flandres: 

http://www.bouvierhealthfoundation.org/genetic_health_issues.htm 

- Ell. Sanna Elfving 

- Ell. Merja Dahlbom, 

- SKL:n kirjausohje ja jalostustietojärjestelmä. 

- SKL:n artikkelit www.kennelliitto.fi/FI/jalostusjakasvatus/artikkelit/Anu Lappalainen ja Nina Menna. 

9. LIITTEET 

- Rotumääritelmä 

38

JTO - Suomen Kennelliitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?