Lataa Vuorityö ja-tekniikka 2006 - Vuoriteknikot
27.09.2013 • Views
Share Embed Flag

Lataa Vuorityö ja-tekniikka 2006 - Vuoriteknikot

Lataa Vuorityö ja-tekniikka 2006 - Vuoriteknikot

Lataa Vuorityö ja-tekniikka 2006 - Vuoriteknikot

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
vuoriteknikot.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

VUORITYÖ<br />

JA - TEKNIIKKA<br />

VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI<br />

VUOSIJULKAISU <strong>2006</strong><br />

1<br />

www.vuoriteknikot.fi

VUORITYÖ<br />

JA - TEKNIIKKA<br />

VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU <strong>2006</strong><br />

<strong>2006</strong><br />

Julkaisi<strong>ja</strong><br />

<strong>Vuoriteknikot</strong> ry<br />

Päätoimitta<strong>ja</strong><br />

Jaakko Lindén<br />

Toimituskunta<br />

Aku Turunen<br />

Erkki Hinkkanen<br />

Timo Ra<strong>ja</strong>la<br />

Kalevi Laakkonen<br />

Taitto <strong>ja</strong> toteutus<br />

Arkkiset Tiina Nilsson<br />

Ilmoitusasiat<br />

<strong>Vuoriteknikot</strong> ry<br />

Kansikuva:<br />

Täällä se on alkanut, läpi<br />

harmaan kiven.<br />

Nordkalk Oyj Abp Louhen Kaivos<br />

Kuvannut: Timo Ra<strong>ja</strong>la<br />

Ilmoitushinnat:<br />

Koko 4-väri MV<br />

1/1 sivu 550 e 350 e<br />

1/2 sivu 450 e 200 e<br />

1/4 sivu 200 e 120 e<br />

Lehden painoala<br />

A4 offset<br />

Ilmoitusmateriaali<br />

filmi tai paste up<br />

Tekstimateriaali rtf-tiedosto<br />

Kirjoituksia lainattaessa<br />

mainittava lehden nimi<br />

ISSN 1238-3066<br />

Painatus<br />

Arkkiset, Ur<strong>ja</strong>la<br />

Yhdistyksen osoite<br />

<strong>Vuoriteknikot</strong> ry<br />

c/o Jaakko Lindén<br />

Tukkimiehentie 1, 31760 Ur<strong>ja</strong>la<br />

SISÄLLYSLUETTELO:<br />

PEKKA JAUHIAINEN Luonnonkiviteollisuudella myönteiset näkymät 2<br />

JYRKI SALMI Kaivoskierros Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksella 5<br />

HEINO ALANISKA, Agnico-Eagle, Kittilän kaivos 10<br />

JYRKI KORTENIEMI,<br />

<strong>ja</strong> JUHA RIIKONEN<br />

JUKKA KAIKKONEN Perustietoa räjähdelainsäädännöstä <strong>2006</strong> 13<br />

KALEVI LAAKKONEN Tausto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> historiaa kaivosmiehen työstä 17<br />

HEIMO VOUTILAINEN Railonporaus, tarkkuutta vaativa laji 18<br />

PETRI VIHAVAINEN Isältä po<strong>ja</strong>lle, Kankikauppias Vihavainen 21<br />

TIMO RAJALA <strong>Vuoriteknikot</strong> avaruusaikaan!! 22<br />

JUHA HALONEN VUOLI-projekti, Louhintatyö Myraksen ruhjevyöhykkeessä 24<br />

AKU TURUNEN Pora-/kairareikien taipuminen 28<br />

GEBWELL OY Lämpöpumppujen uusi tuleminen 31<br />

KALEVI LAAKKONEN Muistelmia 34<br />

ARI RAHKONEN Daveytronic II diginallit urakoitsijoiden käytössä 39<br />

KALEVI LAAKKONEN Erkki Kontiokorpi, elämäntyönä kallionlouhinta 44<br />

ANTTI M J LAHTINEN Kairan kuulumisia 47<br />

YHDISTYSTOIMINTA 51<br />

MAINOSTAJAT:<br />

AGNICO-EAGLE FINLAND<br />

ARKKISET<br />

ATLAS COPCO<br />

BACKFLASH<br />

BOART LONGYEAR FINLAND<br />

E. HARTIKAINEN OY<br />

FORCIT<br />

GEBWELL OY<br />

GIA INDUSTRI AB<br />

KALLIOSUUNNITTELU OY<br />

KALLIOTEKNIIKKA<br />

KIUKAISTEN ASENNUSPALVELU OY<br />

KONE LAPPI OY<br />

1<br />

KYMEN KALLIOTYÖ OY<br />

LOUHINTAVARUSTE VIHAVAINEN KY<br />

LUJITUSTEKNIIKKA OY<br />

MIRANET<br />

OUTOKUMPU TORNIO WORKS<br />

PALIN GRANIT OY<br />

PORA-AGENTTI OY<br />

PYHÄSALMI MINE OY<br />

ROBIT<br />

SANDVIK MINING<br />

TALVIVAARA<br />

TOLAROCK OY<br />

YIT

PEKKA JAUHIAINEN, toimitusjohta<strong>ja</strong><br />

Kiviteollisuusliitto ry<br />

Luonnonkiviteollisuudella myönteiset myönteiset näkymät<br />

uonnonkiviteollisuuden odo-<br />

LLmyönteiset.<br />

tukset tulevalle vuodelle ovat<br />

Kiven kotimaisen käytön<br />

uskotaan kasvavan kaikissa tuoteryhmissä<br />

<strong>ja</strong> myös vienti vetää.<br />

Luonnonkiviteollisuuden liikevaihto<br />

on noin 200 miljoonaa euroa<br />

<strong>ja</strong> alalla työskentelee lähes 2000 ihmistä.<br />

Yrityksiä alalla lasketaan olevan<br />

noin 200, jotka Tulikiveä lukuun<br />

ottamatta ovat pk-yrityksiä. Euroopassa<br />

kivialan yrityksiä on kaikkiaan<br />

40000, joiden palveluksessa on<br />

lähes puoli miljoonaa ihmistä. Suomen<br />

kiviteollisuus on kansainvälisesti<br />

tunnettu vuolukivestä <strong>ja</strong> graniitista.<br />

Vuolukiviteollisuudessa olemme<br />

maailman markkinajohta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> graniitin<br />

viejänä seitsemänneksi suurin.<br />

Graniitin tuottajista suurin yritys<br />

Suomessa on Palin Granit Oy.<br />

Suomen kiviteollisuuden liikevaihdosta<br />

yli 40% tulee viennistä. Vuonna<br />

2005 viennin arvo oli 85 miljoonaa<br />

euroa. Tärkeimmät vientimaat ovat<br />

Saksa, Kiina <strong>ja</strong> Italia. Saksa keikkuu<br />

tilastojen kärjessä vuolukivitulisi<strong>ja</strong>viennin<br />

perusteella kun taas Kiinaan<br />

<strong>ja</strong> Italiaan viedään graniittia. Graniittia<br />

viedään runsaasti myös Espan<strong>ja</strong>an<br />

<strong>ja</strong> Puolaan. Kaikkiaan vientiä oli<br />

vuonna 2005 noin 40 maahan. Kaukoitä<br />

<strong>ja</strong> erityisesti Kiina on muodostunut<br />

tärkeäksi suomalaisen kiven<br />

markkina-alueeksi. Kivi ei tosin jää<br />

aina Kiinaan vai <strong>ja</strong>tkaa matkaansa<br />

<strong>ja</strong>lostettuna kolmansiin maihin kuten<br />

Japaniin <strong>ja</strong> USA:n länsirannikolle.<br />

Ylämaalta louhittava Baltic Brown –<br />

graniitti on ollut viime vuosina USA:<br />

ssa joko suosituin tai kakkossi<strong>ja</strong>lla<br />

keittiötasokivenä. Suomalaisilla yrityksillä<br />

on ollut jopa vaikeuksia tyydyttää<br />

kovaan kiven kysyntää.<br />

Suomeen tuodaan myös kiveä <strong>ja</strong><br />

kivituotteita. Tuonnin arvo oli vuonna<br />

2005 noin 14 miljoonaa euroa eli<br />

viennin arvo oli noin kuusinkertainen<br />

tuontiin nähden. Tuontimaista<br />

tärkeimmät ovat Kiina, Italia, Nor<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> Espan<strong>ja</strong>. Kiinasta tuodaan kivituotteita<br />

erityisesti ympäristörakentamiseen.<br />

Suomen viennin arvo<br />

Kiinaan on kolminkertainen Kiinasta<br />

tuontiin verrattuna.<br />

Kiviteollisuusliitto selvitti jäsenyritystensä<br />

suhdannenäkymiä vuodelle<br />

2007. Selvityksen perusteella yritykset<br />

odottavat kasvua oikeastaan kaikilla<br />

mittareilla mitaten. Tuotannon,<br />

tilauskannan, henkilöstön, investointien<br />

<strong>ja</strong> viennin odotetaan edelleen<br />

kasvavan. Myös tuonnin kasvuun uskotaan.<br />

Yksikään suhdannekyselyyn<br />

vastannut yritys ei odota liikevaihtonsa<br />

supistuvan. Myönteisimmät<br />

kasvuodotukset ovat sisustuskivi-,<br />

ympäristökivi- <strong>ja</strong> tulisi<strong>ja</strong>tuoteryhmissä.<br />

Hautakivituotannossa odotukset<br />

ovat varovaisemmat.<br />

Myönteisten odotusten vastapainona<br />

ovat kuitenkin kiristyvä kilpailu<br />

<strong>ja</strong> kasvavat tuotantokustannukset.<br />

Kivialan keskeiset uhkatekijät<br />

liittyvät kiristyvän kilpailun <strong>ja</strong> hal-<br />

2<br />

patuonnin ohella ammattitaitoisen<br />

työvoiman pulaan. Työvoimapulasta<br />

kärsivien yritysten lukumäärä on<br />

kahden viime vuoden aikana kaksinkertaistunut<br />

aikaisempiin vuosiin<br />

verrattuna.<br />

Pidemmässä juoksussa työvoimapulaan<br />

voidaan vastata koulutuksella.<br />

Onkin hyvin myönteistä, että<br />

neljä oppilaitosta aloittaa vuonna<br />

2007 aivan uuden kivitekniikan perustutkinnon<br />

opetuksen. Uuteen<br />

tutkintoon tähtäävää koulutusta järjestetään<br />

Joensuussa, lahdessa, Vammalassa<br />

<strong>ja</strong> Pyhäjärvellä.<br />

Luonnonkivestä <strong>ja</strong> kivialasta saa tietoa<br />

kiviportaalista: www.finstone.com.

JYRKI SALMI<br />

Kaivososaston päällikkö, Kemin kaivos<br />

Kaivoskierros Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksella<br />

Taustaa<br />

KK<br />

aivostoiminta Kemissä on siirtynyt<br />

avolouhoksesta kokonaan<br />

maanalle. Maanalainen tuotanto<br />

alkoi vuonna 2003, jolloin malmia<br />

nostettiin 150000 tonnia. Vuoteen<br />

2008 mennessä maanalaisen kaivoksen<br />

tuotanto kasvaa reiluun 1.2<br />

miljoonaan tonniin, joka on Kemin<br />

kaivoksen suunniteltu täyden tuotannon<br />

taso tänäkin päivänä.<br />

Avolouhinta päättyi vuoden 2005<br />

lopussa kestettyään kaikkiaan 39<br />

vuotta. Viimeiset malmit avolouhoksen<br />

216-tasolta louhittiin maanpinnan<br />

välivarastoihin nopeutetussa<br />

tahdissa kattopuolen seinämän<br />

liikuntojen riskin kasvamisen takia.<br />

Näitä välivarasto<strong>ja</strong> käytetään vielä<br />

vuoden 2007 toukokuulle saakka<br />

osana rikastamon syöttöä.<br />

Maanalaisen kaivoksen rakentaminen<br />

käynnistyi vuonna 1999 vinotunnelin<br />

peränajotöillä <strong>ja</strong> päättyi<br />

vuoden <strong>2006</strong> huhtikuussa maanalaisen<br />

liikkuvan kaluston pesupaikan<br />

valmistumisen yhteydessä. Ensimmäinen<br />

malmikappa kaivoksesta<br />

maanpinnalle nostettiin 1.9.2003.<br />

Suunniteltu kaivoksen nimelliskapasiteetti<br />

on 2.7 miljoonaa tonnia<br />

vuodessa. Tuotannon kasvattaminen<br />

suunniteltuun määrään edellyttäisi<br />

kuitenkin sekä rikaste- että<br />

ferrokromituotannon kasvattamista<br />

nykyisestä tasosta. Maanalaisen kaivoksen<br />

rakentamiskustannus oli 66<br />

miljoonaa euroa.<br />

Kemin maanalainen kaivos<br />

Työsuojelu<br />

Turvallisuuteen <strong>ja</strong> työsuojeluun<br />

satsataan paljon <strong>ja</strong> se on näkyvästi<br />

esillä koko a<strong>ja</strong>n. Kaikista ilmoitetuista<br />

vaaratilanteista tehdään kir<strong>ja</strong>llinen<br />

tutkinta. Vuonna <strong>2006</strong> vaaratilanteita<br />

tullaan ilmoittamaan pelkästään<br />

kaivososastolla toista sataa. Samoin<br />

myös kaikista tapaturmista tehdään<br />

kir<strong>ja</strong>llinen tutkinta.<br />

Henkilöstö<br />

Kaivososaston vahvuus on 56<br />

henkilöä, joista 26 on kaivosmiehiä,<br />

14 oppisopimuskoulutettavia <strong>ja</strong><br />

16 toimihenkilöitä. Urakoitsijoiden<br />

henkilöstöä kaivoksessa on lähes<br />

40 henkeä lastaus- <strong>ja</strong> kuljetustöissä,<br />

varustelutöissä, panostustöissä<br />

<strong>ja</strong> metallirakennetöissä. Kaivoksen<br />

normaalityövuorot ovat aamuvuorot<br />

maanantaista per<strong>ja</strong>ntaihin <strong>ja</strong> iltavuorot<br />

maanantaista torstaihin.<br />

5<br />

Malmit<br />

Kemin kromimalmiesiintymä si<strong>ja</strong>itsee<br />

2.4 mil<strong>ja</strong>rdia vuotta vanhassa<br />

kerrosintruusiossa, joka on lähes<br />

pystyssä asennossa, noin 70 asteen<br />

kulmassa maanpintaan nähden.<br />

Kromimalmin muodostumakivi on<br />

heikkoa talkkikarbonaattikiveä, jossa<br />

malmin kattokontakti on terävä<br />

mutta <strong>ja</strong>lkapuolella kromipitoisuus<br />

pienenee vaiheittain malmin <strong>ja</strong> muodostumakiven<br />

kontaktia lähestyttäessä.<br />

Kemin kromiesiintymä muodostuu<br />

kaikkiaan 11 mineralisaatiosta<br />

4.5 kilometriä pitkällä vyöhykkeellä,<br />

jossa malmin paksuus vaihtelee<br />

5-105 metrin välillä keskimääräisen<br />

paksuuden ollessa 40 metriä. Malmi<br />

<strong>ja</strong>tkuu syvyyksiin - mahdollisesti jopa<br />

1000 metriin - syvimmän kairareiän<br />

ulottuessa 750 metriin.<br />

Vuoden <strong>2006</strong> alussa kokonaismineraalivaranto<br />

oli 134 miljoonaa<br />

tonnia cut-off –pitoisuudella 22%<br />

Cr2O3. Malmivaro<strong>ja</strong> maanalaisessa<br />

kaivoksessa 500-tason <strong>ja</strong> avolouhok-

Kemin kromimalmiot<br />

sen poh<strong>ja</strong>n välillä on 41 miljoonaa<br />

tonnia pitoisuudella 24.5% Cr2O3. -<br />

Mineraalivaranto<strong>ja</strong> on lisäksi 86 miljoonaa<br />

tonnia pitoisuudella 29.1%<br />

Cr2O3.<br />

Kaikkiaan avolouhoksista louhittiin<br />

malmia lähes 31 miljoonaa tonnia<br />

pitoisuudella 25.4% Cr2O3 <strong>ja</strong> sivukiveä<br />

yli 131 miljoonaa tonnia.<br />

Maanalainen kaivos<br />

Vinotunneli on pääasiassa 8 metriä<br />

leveä <strong>ja</strong> 5.5 metriä korkea kaltevuudella<br />

1:7. Se ulottuu 600-tasolle<br />

saakka nostokuilun poh<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong> on<br />

asfaltoitu suurimmalta osaltaan.<br />

Huoltopaikko<strong>ja</strong> on kolme, 115-,<br />

350- <strong>ja</strong> 500-tasolla. Viimeksi mainittu<br />

on kaivoksen päähuoltopaikka<br />

muiden paikkojen ollessa luovutettu<strong>ja</strong><br />

urakoitsijoiden käyttöön. Päähuoltopaikan<br />

yhteydessä si<strong>ja</strong>itsevat<br />

myös automaattiset pesupaikat sekä<br />

pienautoille että kaivoskoneille.<br />

Pääpumpaamo si<strong>ja</strong>itsee 350-tasolla<br />

<strong>ja</strong> sen kapasiteetti on 2 x 250<br />

m3/h. Slurry-pumput pumppaavat<br />

kaivosvettä maanpinnalle 360 metrin<br />

nostokorkeuteen. Kaksi muuta<br />

suurempaa pumppaamoa si<strong>ja</strong>itsevat<br />

500- <strong>ja</strong> 580-tasoilla.<br />

Tuuletusjärjestelmä käsittää yhden<br />

4 metriä halkaisi<strong>ja</strong>ltaan olevan<br />

raitisilmanousun <strong>ja</strong> kaksi 3.5 metriä<br />

halkaisi<strong>ja</strong>ltaan olevaa poistoilmanousua.<br />

Raitisilmakapasiteetti on<br />

190 m3/s <strong>ja</strong> poistoilmakapasiteetti<br />

250m3/s. Talvikautena kaivokseen<br />

puhallettava ilmavirta lämmitetään<br />

polttamalla siinä nestekaasua. Paikallispuhaltimia<br />

ollaan muuttamassa<br />

kaukokäyttöisiksi Wlan –verkkoon<br />

tukeutuen.<br />

Murskaamo si<strong>ja</strong>itsee 560-tasolla <strong>ja</strong><br />

siellä si<strong>ja</strong>itsee karamurskain, jonka<br />

kapasiteetti on 1000 t/h. Murskainta<br />

syötetään kahdella tärysyöttimellä<br />

halkaisi<strong>ja</strong>ltaan kahdeksan metrisistä<br />

kaatonousuista, jotka ulottuvat<br />

jokaiselle tuotantotasolle. Lisäksi<br />

malmia voidaan syöttää murskaimelle<br />

kuorma-autoilla vaunusyöttimen<br />

avulla suoraan 550-tasolta. Murskauksen<br />

jälkeen malmi johdetaan<br />

hihnakuljettimella 500 metrin päässä<br />

oleville esimurskesiiloille odottamaan<br />

nostoa.<br />

Peränajo<br />

Peränajo on yksi kaivoksen kriittisimmistä<br />

työvaiheista. Perää aje-<br />

Maanalaisen kaivoksen pelkistetty pituusleikkaus, jossa on esitetty<br />

keskeisimmät päärakenteet.<br />

6<br />

taan vuonna <strong>2006</strong> noin 3500 metriä<br />

kuukausitavoitteen ollessa noin 300<br />

metriä. Määrä tulee nousemaan yli<br />

viiden kilometrin vuonna 2007.<br />

Kaikkien kulkureittien peräkoko<br />

on 5.3x5 metriä (lxk) <strong>ja</strong> 25 m2 <strong>ja</strong> louhintaperien<br />

peräkoko 7.6x5.3 metriä<br />

<strong>ja</strong> 32 m2. Molempiin porataan 61<br />

reikää. Porauskaaviot siirretään tällä<br />

hetkellä langattoman verkon välityksellä<br />

koneiden oh<strong>ja</strong>amoon porarin<br />

käytettäväksi. Käytössä on Atlas<br />

Copcon kaksipuominen Boomer L2C,<br />

joista toinen saapuu kaivokselle joulukuussa<br />

<strong>2006</strong>.<br />

Jalkapuolen graniitti on hyvin<br />

pysyvää mutta paljon peränajon aikaista<br />

tuentaa joudutaan tekemään<br />

muodostumakivessä, jossa kaikki<br />

perät systemaattisesti pultataan paisuntakuoripulteilla<br />

<strong>ja</strong> ruiskubetonoidaan<br />

teräskuitumassalla.<br />

Panostukseen sekä perissä että<br />

louhoksilla käytetään emulsioräjähdysainetta.<br />

Käytössä on kaksi panostusajoneuvoa.<br />

Malmin tuotanto<br />

Louhinta tapahtuu 25 metrin tasovälein.<br />

Louhokset louhitaan kohtisuoraan<br />

malmin kulkua vastaan.<br />

Ensimmäisen vaiheen kovettuvalla<br />

täytöllä täytettävät louhokset ovat<br />

15 metriä <strong>ja</strong> toisen vaiheen raakkutäyttöiset<br />

louhokset 20 metriä leveitä.<br />

Tyypillinen louhoskoko on 20-<br />

40000 tonnia.

Pitkäreikäporaus tehdään huonoista<br />

kiviolosuhteista johtuvista<br />

turvallisuussyistä alakätisenä. Reikäkoko<br />

on 51 mm <strong>ja</strong> etu 2 metriä. Käytössä<br />

on kaksi Atlas Copcon Simbaa<br />

M6C <strong>ja</strong> L7C. Koneissa on yhden reiän<br />

porausautomatiikka. Suunnitelmissa<br />

on viedä porausta autonomisempaan<br />

suuntaan <strong>ja</strong> ottaa mahdollisesti käyttöön<br />

viuhkanporausautomatiikkaa.<br />

Poraussuunnitelmat siirretään tällä<br />

hetkellä langattoman verkon välityksellä<br />

koneiden oh<strong>ja</strong>amoon porarin<br />

käytettäväksi. Koneen keräämät porauksen<br />

aikaiset tiedot palautuvat<br />

samaa tietä kaivoksen tietokantaan.<br />

Louhokset tuetaan vaijeripulteilla.<br />

Lisäksi peräajon aikana asennetaan<br />

louhintaperiin verkot paisuntakuoripulteilla<br />

<strong>ja</strong> ruiskubetonoidaan<br />

kahteen kertaan. Vaijeripultitukseen<br />

käytetään Atlas Copcon kaksipuomista<br />

Cableteciä poraus- <strong>ja</strong> pultituspuomilla,<br />

verkotukseen Atlas Copcon<br />

kaksipuomista Boltecia poraus-<br />

<strong>ja</strong> verkonkäsittelypuomilla <strong>ja</strong> ruiskubetonointiin<br />

Normetin Spraymeciä.<br />

Kovettuva täyttöliete, joka sekoitetaan<br />

maanpinnan sideaineliettämöllä<br />

<strong>ja</strong> pumpataan kaivokseen putkilin<strong>ja</strong>a<br />

pitkin, koostuu sementistä,<br />

masuunikuonasta <strong>ja</strong> lentotuhkasta.<br />

Liete johdetaan täyttönousun alapäähän<br />

kivikasaan, jossa se sekoitetaan<br />

sivukivilouheeseen, lastataan<br />

kuorma-autoihin <strong>ja</strong> ajetaan täytettävään<br />

ensimmäisen vaiheen louhokseen.<br />

Kahden kovettuvatäyttöisen<br />

ensimmäisen vaiheen louhoksen<br />

välistä louhittava toisen vaiheen louhos<br />

täytetään pelkällä peränajosta <strong>ja</strong><br />

maanpinnan sivukivikasoista täyttönousun<br />

kautta saatavalla sivukivellä.<br />

Ensimmäisen vaiheen louhosten louhinta<br />

etenee aina tasoväliä ylempänä<br />

kuin toisen vaiheen louhokset.<br />

Pengerlouhinta<br />

500-tasolta ylöspäin tapahtuva<br />

pengerlouhinta on päälouhintamenetelmänä.<br />

Tuotanto tapahtuu tällä<br />

hetkellä 450- <strong>ja</strong> 500-tasojen välissä.<br />

Sekä ensimmäisen että toisen vaiheen<br />

louhoksia on jo louhittu. Vuo-<br />

Tyypillinen peräajon layout tuotantotasolla.<br />

sitasolla louhoksia tulee olemaan<br />

noin 50 kappaletta täyden tuotannon<br />

aikaan. Ominaisporaus on noin<br />

10 m/t <strong>ja</strong> ominaispanostus noin 120<br />

g/t.<br />

Louhosten avausreiät porataan<br />

Atlas Copcon Simballa M4C, joka on<br />

asennettu kuorma-auton rungolle.<br />

Laitteella saadaan porattua halkaisi<strong>ja</strong>ltaan<br />

305 mm reikää.<br />

Tällä hetkellä pengerlouhinnasta<br />

<strong>ja</strong> peräajosta muodostuva nosto on<br />

80000 tonnia kuukaudessa. Loput<br />

tuotannosta 20-25000 tonnia tulee<br />

levylouhinasta <strong>ja</strong> avolouhoksen välivarastoista.<br />

7<br />

Louhoksen a) tukemis- <strong>ja</strong> b) porausmalli<br />

Levylouhinta<br />

210- <strong>ja</strong> 225-tasoilla tehtävää levylouhintaa<br />

Elijärven avolouhoksen<br />

länsipään alapuolella on toteutettu<br />

testimielessä vuoden <strong>2006</strong> aikana.<br />

Tulokset varsinkaan ylimmän 210-tason<br />

louhinnan suhteen eivät ole olleet<br />

houkuttelevia louhinta- <strong>ja</strong> täyttöteknisten<br />

ongelmien takia. Alempi<br />

taso tullee kuitenkin osoittautumaan<br />

helpommin louhittavaksi. Levylouhintalalue<br />

tultaneen kuitenkin<br />

<strong>ja</strong>tkossa valmistelemaan reserviin<br />

päätuotannon tullessa pengerlouhinnasta.

Louhintaperiaate ensimmäisen <strong>ja</strong> toisen vaiheen louhoksilla.<br />

8<br />

WLAN<br />

WLAN-verkko kaivoksessa saadaan<br />

valmiiksi kevään 2007 aikana.<br />

Tällöin otetaan myös käyttöön internet-puhelimet<br />

<strong>ja</strong> -puhelut. Kaikki<br />

kaivoksen tietoliikenne tulee tämän<br />

myötä <strong>ja</strong>tkossa siirtymään langattomaan<br />

lähiverkkoon.

HEINO ALANISKA, JYRKI KORTENIEMI, JUHA RIIKONEN<br />

AGNICO- EAGLE<br />

Kittilän kaivos<br />

uonna 1986 Geologian tutkimuskeskus<br />

löysi Kittilän kun-<br />

VVnasta Kiistalan kylän pohjoispuolelta<br />

kultaesiintymän, joka nimettiin Suurikuusikon<br />

esiintymäksi.<br />

GTK tutki esiintymää aina vuoteen<br />

1998 asti, jolloin se luovutti tutkimusaineiston<br />

Kauppa- <strong>ja</strong> teollisuusministeriölle.<br />

KTM myi esiintymän<br />

valtausoikeudet julkisen tarjouskilpailun<br />

perusteella ruotsalaiselle Tukholman<br />

pörssissä listatulle Riddarhyttan<br />

Resources AB:lle.<br />

Toronton <strong>ja</strong> New Yorkin pörsseissä<br />

listattu kanadalainen Agnico-Eagle<br />

Mines Ltd teki keväällä 2005<br />

Riddarhyttanin osakkeenomistajille<br />

julkisen osakkeiden vaihtotarjouksen.<br />

Vuoden 2005 loppuun mennessä<br />

oli 97% Riddarhyttanin osakkeista<br />

vaihdettu Agnico-Eaglen osakkeiksi<br />

<strong>ja</strong> Riddarhyttan oli siirtynyt osaksi<br />

Agnico-Eagle Mines Ltd:ä.<br />

Kesäkuun alussa <strong>2006</strong> Agnico-Eagle<br />

teki kaivoksen rakentamispäätöksen,<br />

<strong>ja</strong> tässä yhteydessä Suurikuusikon<br />

esiintymää hyödyntämään<br />

rakennettava kaivos nimettiin Kittilän<br />

kaivokseksi <strong>ja</strong> rakennustyöt<br />

käynnistettiin välittömästi. Kaivosalueella<br />

työskentelee tällä hetkellä<br />

tutkimus- louhinta- <strong>ja</strong> rakennustöissä<br />

yhteensä noin 130 henkilöä.<br />

Kaivoksen tunnetut malmivarat<br />

ovat noin 14 milj. tonnia, <strong>ja</strong> suunniteltu<br />

vuosituotanto noin 1 milj. tonnia<br />

malmia vuodessa. Kittilän kaivoksen<br />

tuotanto käynnistyy vuonna<br />

2008 <strong>ja</strong> kultaa tuotetaan vuosittain<br />

noin 4,700 kg.<br />

Animaatiokuva kaivosalueesta<br />

Geologia<br />

Suurikuusikon kultamalmi si<strong>ja</strong>itsee<br />

Keski-Lapin Vihreäkivivyöhykkeen<br />

keskiosassa - kahden, pääosin<br />

basalttisyntyisen kivilajimuodostuman<br />

(Vesmajärven <strong>ja</strong> Kautoselän<br />

muodostumat) välissä. Malmivyöhykkeen<br />

kivet kuuluvat nk. Porkosen<br />

muodostumaan, jossa kivilajit ovat<br />

hyvin vaihtelevia <strong>ja</strong> alkuperältään<br />

sekä sedimenttejä että vulkaniitte<strong>ja</strong>.<br />

Yleisesti esiintyy mm. grafiittiliuskeita,<br />

lasimaista kvartsia <strong>ja</strong> sulfidisia<br />

rautamuodostumia (BIF). Kivilajimuodostumien<br />

ikä on n. 2 mil<strong>ja</strong>rdia<br />

vuotta.<br />

Malmivyöhykkeelle ovat tyypillisiä<br />

hyvin voimakkaat pohjois-eteläsuuntaiset<br />

<strong>ja</strong> lähes pystyt hiertovyöhykkeet.<br />

Näissä ruhjeissa <strong>ja</strong> breksioissa<br />

kivi on yleensä grafiittirikasta<br />

<strong>ja</strong> paikoin hyvin rikkonaista.<br />

Suurikuusikon ruhjevyöhyke on il-<br />

10<br />

meisesti hyvin vanha <strong>ja</strong><br />

se on ollut aktiivinen<br />

jo pitkään. Tästä ovat<br />

merkkinä vyöhykkeen<br />

reunoilla olevien kivien<br />

muuttuminen kuumien<br />

hydrotermisten<br />

fluidien vaikutuksesta.<br />

Yleisiä muuttumistyyppejä<br />

Suurikuusikossa<br />

ovat varsinkin albiittiutuminen<br />

<strong>ja</strong> karbonaattiutuminen.Hydrotermiseen<br />

muuttumiseen<br />

liittyy myös malminmuodostus,<br />

joka ilmenee arseeni- <strong>ja</strong><br />

rikkikiisun määrän kasvuna. Yli 90<br />

% kullasta esiintyy mikroskooppisen<br />

pienenä arseeni- <strong>ja</strong> rikkikiisun<br />

atomihilassa. Kullasta n. 75 % on arseenikiisussa<br />

<strong>ja</strong> 21 % rikkikiisussa <strong>ja</strong><br />

vain noin 4 % on nk. vapaata kultaa.<br />

Suurikuusikon kultamalmi esiintyy<br />

3-5 rinnakkaisessa vyöhykkeessä,<br />

jotka ovat pohjois-eteläsuuntaisia <strong>ja</strong><br />

paksuudeltaan keskimäärin 5-10 m.<br />

Vyöhykkeille on tyypillistä malmin<br />

paksuuden voimakas vaihtelu kaikissa<br />

suunnissa. Malmin pitoisuus sen<br />

si<strong>ja</strong>an vaihtelee vähemmän, keskipitoisuuden<br />

ollessa 5 ppm. Huippupitoisuudet<br />

ovat harvoin yli 30 ppm.<br />

Suurikuusikon malmivarat ovat 14<br />

miljoonaa tonnia, jossa oleva kultamäärä<br />

on 2.4 miljoonaa unssia.<br />

Tämä on enemmän kuin Suomessa<br />

louhittujen kultamalmien (Haveri,<br />

Orivesi, Pahtavaara <strong>ja</strong> Saattopora)<br />

yhteenlaskettu kultamäärä.

Vinotunnelin avoleikkauksen tuentaa<br />

Louhinta<br />

Malmivaroista noin 4 miljoonaa<br />

tonnia louhitaan avolouhintana <strong>ja</strong><br />

loput maanalaisena louhintana. Avolouhinta<br />

keskittyy Suurikuusikon<br />

päämalmioon, mutta myöhemmin<br />

alueelle on tulossa muitakin pienempiä<br />

avolouhoksia.<br />

Kaikki avolouhintaan liittyvät irrotus-<br />

maansiirtotyöt urakoidaan. Tällä<br />

hetkellä E.Hartikainen Oy suorittaa<br />

tarvekiven louhintaa alueen teiden<br />

<strong>ja</strong> rikastushiekka-altaiden patorunkojen<br />

rakentamiseen. Pääavolouhoksen<br />

maanpoisto suoritetaan kesällä<br />

2007 <strong>ja</strong> sivukiven louhinta alkaa syksyllä<br />

2007.<br />

Maanalainen kaivos avataan tuotantovalmiuteen<br />

seuraavien noin 5<br />

vuoden aikana. Vinotunnelin ajo alkoi<br />

lokakuun lopulla YIT-Rakennus<br />

Oy:n toimesta <strong>ja</strong> tavoitteena on a<strong>ja</strong>a<br />

vinotunnelia noin 2 km vuoden 2007<br />

loppuun mennessä. Vuoden 2007<br />

syksyllä käynnistellään myös omaa<br />

peränajoa omalla kalustolla <strong>ja</strong> miehistöllä.<br />

Maanalainen louhintamenetelmäksi<br />

on kaavailtu pengertäyttölouhintaa<br />

30-40 m tasovälillä, mutta<br />

edessä on vielä paljon kairaustarvetta<br />

<strong>ja</strong> kalliomekaanisten olosuhteiden<br />

Rikastamon perustukset lokakuussa <strong>2006</strong><br />

todentamista. Ensimmäisen vaiheen<br />

louhokset tullaan täyttämään kovettuvalla<br />

täytöllä, mihin yhtenä vaihtoehtona<br />

selvitellään pastatäyttöä.<br />

Malmi tullaan nostamaan trukkinostona<br />

<strong>ja</strong> esimurskaus tapahtuu<br />

maan päällä.<br />

Rikastus<br />

Rikastamon syöttö tulee olemaan<br />

noin miljoona tonnia malmia vuodessa.<br />

Esimurskattu malmi <strong>ja</strong>uhetaan<br />

11<br />

yhdessä SAG-myllyssä <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>uhetusta<br />

malmista erotellaan vaahdottamalla<br />

rikki- <strong>ja</strong> arseenikiisut.<br />

Kullan ns. refraktorinen esiintymistapa<br />

aiheuttaa sen, että vaahdotusrikasteen<br />

sulfidimineraalit on<br />

ensin hajotettava autoklaavissa <strong>ja</strong><br />

sitten liuotettava syanidilla kullan<br />

talteen saamiseksi.<br />

Liuotettu kulta erotetaan elektrolyysissä,<br />

sulatetaan <strong>ja</strong> valetaan harkoiksi,<br />

joiden kultapitoisuus on noin<br />

95 %.<br />

Aikataulu, kustannukset, henkilöstö<br />

Kaivoksen rakentaminen alkoi kesäkuussa<br />

<strong>2006</strong> <strong>ja</strong> tuotannon on määrä<br />

käynnistyä vuoden 2008 aikana.<br />

Rakentamisvaiheen kustannusarvio<br />

on noin 110 miljoonaa euroa.<br />

Tuotantovaiheessa Kittilän kaivos<br />

tulee työllistämään noin 200 henkeä.

JUKKA KAIKKONEN<br />

Forcit Ab<br />

Perustietoa räjähdelainsäädännöstä <strong>2006</strong><br />

PANOSTAJALUOKAT JA KÄYTTÖRAJOITUKSET<br />

Suomessa olivat aikaisemmin käytössä seuraavat panosta<strong>ja</strong>luokat: räjäyttäjä, nuorempi panosta<strong>ja</strong>, vanhempi, panosta<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> ylipanosta<strong>ja</strong>. Muutama vuosi sitten säännökset (Valtioneuvoston asetus 122/02) muuttuivat siten, että nyt<br />

ovat voimassa ainoastaan seuraavat luokat: räjäyttäjä, panosta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ylipanosta<strong>ja</strong>.<br />

Samaan aikaan annetulla toisella valtioneuvoston asetuksella (123/02) muutettiin VNp räjäytys- <strong>ja</strong> louhintatyön järjestysohjeista.<br />

Muutoksessa on mm. eri panosta<strong>ja</strong>luokkien käyttömäärät uusittu.<br />

Eri panostajille sallitut räjähteiden käyttömäärät ovat seuraavat:<br />

Käytettävä määrä Asutulla alueella Muualla<br />

Yli 500 kg/vrk <strong>ja</strong> yli 10 kg/panostila Ylipanosta<strong>ja</strong> Panosta<strong>ja</strong><br />

Enintään 500 kg/vrk <strong>ja</strong> enint. 10kg/ Panosta<strong>ja</strong> Panosta<strong>ja</strong><br />

panostila<br />

Koulutus <strong>ja</strong> lupakir<strong>ja</strong>t<br />

Samaan aikaan annettiin vielä STM:n asetus ”panosta<strong>ja</strong>n pätevyyskir<strong>ja</strong>n myöntävästä viranomaisesta <strong>ja</strong> pätevyyskir<strong>ja</strong>n<br />

saamiseksi vaadittavasta koulutuksesta (124/02)”. Panosta<strong>ja</strong>n peruskurssi kestää 280 oppituntia (aikaisemmin<br />

216) <strong>ja</strong> ylipanosta<strong>ja</strong>n kurssi 160 tuntia (aik. 120) . Räjäyttäjien peruskurssin vähimmäispituus määräytyy räjäyttäjäryhmittäin.<br />

Panosta<strong>ja</strong>n lupakir<strong>ja</strong> on edelleen kerrallaan voimassa 10 vuotta mutta loppuu kuitenkin 65 vuoden iässä.. Uusimisen<br />

yhteydessä edellytetään kertauskurssilla käymistä. Kurssin pituus on 8 oppituntia eli siis yksi päivä. Kertauskurssille<br />

pitää ilmoittautua kaksi kuukautta ennen pätevyyskir<strong>ja</strong>n vanhentumista.<br />

Panosta<strong>ja</strong>n lupakir<strong>ja</strong>t myöntää <strong>ja</strong>tkossa Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto Tampereella.<br />

Oheisena ote kyseisen työsuojelupiirin kotisivuilta:<br />

PANOSTAJAN PÄTEVYYSKIRJAN HAKEMINEN<br />

Pätevyyskir<strong>ja</strong>n saamiseksi tulee toimittaa seuraavat asiakir<strong>ja</strong>t:<br />

Kir<strong>ja</strong>llinen hakemus, jossa ilmoitetaan seuraavat tiedot:<br />

− täydellinen nimi <strong>ja</strong> henkilötunnus<br />

− kotiosoite sekä tarvittaessa erillinen toimitusosoite ( esim. joku muu maksaa pätevyyskir<strong>ja</strong>n)<br />

− puhelinyhteystiedot<br />

− omakätinen allekirjoitus<br />

Lääkärintodistus<br />

suositellaan enintään kolme kuukautta aiemmin suoritettua terveystarkastusta, josta ilmenee, että haki<strong>ja</strong><br />

on terveydeltään panosta<strong>ja</strong>n tehtäviin sopiva (suositellaan lääkärin käyttävän T- lomaketta).<br />

Kurssitodistus (jäljennös) hyväksytysti suoritetusta kurssista.<br />

Kuulustelutodistus (jäljennös) enintään kaksi vuotta aikaisemmin hyväksytystä tutkinnosta.<br />

Työtodistukset tai työselvitys vaadittavasta työkokemuksesta, joista ilmenee;<br />

- Minä a<strong>ja</strong>nkohtana työkokemus on hankittu ?<br />

- Missä työt tehty ? (kohde)<br />

- Millaisia räjäytystöitä tehty ?<br />

- Kenelle? ( työnanta<strong>ja</strong>lta/ työn teettäjiltä todistus.)<br />

13

Yksityinen urakoitsi<strong>ja</strong> tai muuten itsenäisesti työskentelevä räjäyttäjä/ panosta<strong>ja</strong> voi tehdä työselvityksen<br />

itse, mutta todistuksessa tulee olla kahden esteettömän todista<strong>ja</strong>n allekirjoitus (ei lähiomainen).<br />

- Kuka toiminut räjäyttäjänä/panosta<strong>ja</strong>na ?<br />

(kenen alaisuudessa työt on tehty?)<br />

Pätevyyskir<strong>ja</strong>n hinta:<br />

Panosta<strong>ja</strong>n pätevyyskir<strong>ja</strong> 110 e<br />

Panosta<strong>ja</strong>n uusi kortti 40 e (esim. kadonneen tilalle)<br />

Toimitusosoite: Lisätieto<strong>ja</strong> tarvittaessa:<br />

Hämeen työsuojelupiiri toimistosihteeri<br />

PL 272 Sirpa Stenvik<br />

33101 TAMPERE puh. (03) 260 8820<br />

Panostajien kuulusteluoikeuksia on tällä hetkellä seuraavilla henkilöillä:<br />

Timo Etelämäki, Kouvola, 0400-555 924,<br />

Seppo Janhunen, Järvenpää, 0400-474 217,<br />

Kauko Jokela, Kuopio, 040-547 3776,<br />

Timo Kinnunen, Outokumpu, 050-523 4387<br />

Kari Lavikainen, Joensuu, 050-345 0475<br />

Pentti Sainio, Helsinki, 040-553 6995,<br />

Arvo Tolmunen, Koria, 0400-153 557,<br />

Raimo Vuolio, Helsinki, 040-865 7193<br />

Siirtotodistus<br />

EU:n mukana tuli Suomessa käyttöön räjähteiden siirtotodistus. Nimi johtaa osittain harhaan, kyseessä ei ole mikään<br />

kuljetukseen liittyvä todistus vaan luovutukseen liittyvä lupatodistus, jota haetaan Turvatekniikan Keskukselta<br />

(TUKES). Jotta esim. kauppias voi myydä räjähteitä käyttäjäfirmalle (louhintaliike), pitää louhintaliikkeen toimittaa<br />

kopio siirtotodistuksesta. Siirtotodistuksen haku on sinänsä yksinkertaista. Hakemuskaavake löytyy mm. TUKESin<br />

kotisivuilta (www.tukes.fi), sen käsittely vie muutaman päivän <strong>ja</strong> se on normaalisti voimassa viisi vuotta. Todistuksen<br />

hinta on tällä hetkellä 66 eur. TUKESin puhelinnumero on 010 6052 000.<br />

Kuljetukset<br />

Vaarallisia aineita koskevat kuljetusmääräyksiö päivitetään Euroopan tasolla (ns. ADR-järjestelmä) kahden vuoden<br />

välein. Tämän hetken tilanne on seuraava.<br />

Vapaara<strong>ja</strong>t<br />

Vapaara<strong>ja</strong>a pienempiin kuljetuksiin ei tarvita muita erikoisvaatimuksia kuin rahtikir<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sammutin<br />

Vapaara<strong>ja</strong>t tavallisimmille louhintaräjähteille ovat seuraavat:<br />

Anfo, dynamiitti <strong>ja</strong> sukulaisaineet, Aniitti, Kemix, 50 kg<br />

Räjähtävä tulilanka, 20 kg<br />

Aikatulilanka, ei rajoitusta<br />

Räjäytysnallit 20 kg (= 20 000 kpl nalle<strong>ja</strong>)<br />

Yli vapaara<strong>ja</strong>n menevien määrien kuljettamiseen vaaditaan katsastettua ajoneuvoa <strong>ja</strong> kuljetta<strong>ja</strong>lta ADR-tutkintoa.<br />

Seuraavassa on vaatimukset, jotka koskevat enintään 1000 kg:n kuljetuksia.<br />

Lähes normaali dieselkäyttöinen pakettiauto (esim. VW Transporter, Toyota Hiace, Ford Transit) riittää mutta on<br />

syöpymisvaaran vuoksi on hyvä olla esim. vanerointi . Asioita yksinkertaistaa, jos tavaratilassa ei ole ikkunoita (kannattaa<br />

keskustella etukäteen paikallisen katsastusmiehen tai muun asiantunti<strong>ja</strong>n kanssa)<br />

Varusteet<br />

- kaksi 2 kg sammutinta tai jos kokonaismassa ylittää 3,5 tonnia yksi 2 kg <strong>ja</strong> yksi 6 kg sammutin<br />

- riittävän iso pyöräkiila, peräkärrylle omansa<br />

- kaksi hei<strong>ja</strong>stavaa kolmioita tai kartiota tai merkkilamput<br />

- varoitusliivi jokaiselle miehistön jäsenelle<br />

14

- taskulamppu (esim. kumipäällysteinen) jokaiselle miehistön jäsenelle<br />

- merkinnät (pommikyltti edessä <strong>ja</strong> takana)<br />

- liukkaan kelin aikana käytettävä nastarenkaita tai lumiketju<strong>ja</strong><br />

Asiakir<strong>ja</strong>t<br />

- rahtikir<strong>ja</strong><br />

- kuljetta<strong>ja</strong>n ajolupa<br />

- kir<strong>ja</strong>lliset turvaohjeet (kuljetta<strong>ja</strong>npuoleinen sivutasku)<br />

- ajoneuvon katsastustodistus (mikäli tarpeen)<br />

- siirtotodistus<br />

Peräkärry<br />

Peräkärryissä ei saa kuljettaa kuin 50 kg räjähteitä, jollei niissä ole vetoauton kanssa ”yhteinen” <strong>ja</strong>rrujärjestelmä.<br />

Nallien <strong>ja</strong> räjähdysaineiden <strong>ja</strong> nallien kuljettaminen samassa kuormassa on pääsääntöisesti kiellettyä. Kuitenkin on<br />

mahdollista kuljettaa enintään 300 kg (tarkkaan ottaen 299,5 kg) räjähdysaineita <strong>ja</strong> 500 nallia samassa kuormassa jos<br />

nämä on erotettu selvästi toistaan vähintään metrin etäisyydelle esim. käyttäen 10 mm muottivanere<strong>ja</strong>.<br />

Säilytys <strong>ja</strong> varastointi<br />

Ensin termeistä. Säilytyksellä tarkoitetaan ”varastointia”, johon ei tarvita viranomaisen antamaa lupaa. Työmailla voi<br />

panosta<strong>ja</strong> säilyttää (siis myös yön yli) 60 kg mutta edellytyksenä on, että räjähteet pidetään standardin SFS 4398 tai<br />

TUKESin (Turvatekniikan keskus) tyyppihyväksymässä varastosuo<strong>ja</strong>ssa. Tämän hetken tyypillinen käytännön ratkaisu<br />

on suo<strong>ja</strong>-aitauksella varustettu eristetty kontti. Suo<strong>ja</strong>etäisyysvaatimukset ovat lyhyet; asutuista rakennuksista <strong>ja</strong> teistä<br />

10 metriä, naapurin ra<strong>ja</strong>sta 5 metriä.<br />

Työmaalle voidaan tuoda kentän tarvitsema räjähdemäärä tai jos kyseessä on pieniä kenttiä, päivän tarve. Jos räjähteitä<br />

ei <strong>ja</strong>eta suoraan rei’ille, on ne säilytettävä standardin SFS 4398 tasoisessa ratkaisussa. Yleensä työsuojeluviranomaiset<br />

ovat katsoneet, että esim. eristetty kontti ilman aitausta täyttää tämän vaatimuksen.<br />

Isoilla työmailla, jotka ovat esim. taa<strong>ja</strong>mien ulkopuolella, voi tulla kyseeseen tilapäinen varastointi.<br />

Lupaa haetaan TUKESilta . Yleensä tilapäisessä varastoinnissa käytetään kontte<strong>ja</strong>, joita on esim 8, 10 <strong>ja</strong> 20 <strong>ja</strong>lkaisia.<br />

Jalkamäärä kuvaa kontin pituutta (1 <strong>ja</strong>lka = n. 30 cm) , joten esim 20 <strong>ja</strong>lkainen kontti on n. 6 metriä pitkä. Yleensä 8<br />

<strong>ja</strong>lan kontissa voidaan varastoida 1000 kg, 10 <strong>ja</strong>lan 2500 kg <strong>ja</strong> 20 <strong>ja</strong>lan kontissa 5000 kg. Edellytys on, että suo<strong>ja</strong>etäisyydet<br />

täytetään. Seuraavassa taulukossa on valmiiksi laskettu eräitä etäisyyksiä:<br />

Räjähdemäärä Etäisyys asunnoista, teistä yms.<br />

1000 kg 150 m<br />

2500 kg 204<br />

4000 kg 238<br />

5000 kg 256<br />

Kontit on ympäröitävä 2,4 metriä korkealla aidalla. Käytännössä tilapäisessä varastoinnissa käytetään elementtiaitauksia.<br />

Aitauksen on oltava sivuilta <strong>ja</strong> takaa vähintään 0,5 metrin etäisyydellä kontista.. Edessä tilaa on oltava säännösten<br />

mukaan vähintään metri jo käytännön syistä reilusti enemmän (ovien aukeaminen).<br />

Varasto on myös merkittävä. Seuraavat merkit vaaditaan tilapäisessä varastoinnissa: ”pommin kuva”, avotulen <strong>ja</strong> tupakanpolton<br />

kieltvä taulu, vastaava hoita<strong>ja</strong>n nimi <strong>ja</strong> osoite (kännykkänumero), ”Räjähteitä, Eksplosiva varor” –kyltti.<br />

15

KALEVI LAAKKONEN<br />

Tausto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> historiaa kaivosmiehen työstä<br />

Outokummussa (60 <strong>ja</strong> 70 vuotta sitten)<br />

utokumpu-yhtiön menestys<br />

OOtuloksesta<br />

riippui Outokummun kaivoksen<br />

<strong>ja</strong> siksi yhtiön johto yritti<br />

kaikin voimin edesauttaa menestymisen<br />

edellytyksiä. Noina aikoina<br />

<strong>ja</strong> erikoisesti sota-aikana oli kaikki<br />

kiinni ammattitaitoisesta kaivosmiehestä,<br />

ammattimiehiä jouduttiin<br />

korvaamaan työvelvollisilla <strong>ja</strong> jopa<br />

sotavangeilla. Sotavanke<strong>ja</strong> oli enimmillään<br />

120. Heidän leirinsä oli Räsälänmäen<br />

rinteessä n. 200 metriä<br />

yhtiön pääkonttorista. Sama matka<br />

oli myös kotiini, joten paikka tuli<br />

tutuksi. Leiri käsitti kaksi parakkia.<br />

Samanlaisissa lähistöllä asui kaivosmiehiä<br />

perheineen. Parakit olivat<br />

ympäröity piikkilangoin <strong>ja</strong> vartioitu<strong>ja</strong>.<br />

Me pikkupo<strong>ja</strong>t olimme tietenkin<br />

uteliaina tutustuneet paikkaan <strong>ja</strong><br />

jopa teimme vaihdantaa asukkien<br />

kanssa. Kohteena oli kessu, jota viljeltiin<br />

kompostin takana. Vaihtona<br />

saatiin taidokkaita pienesineitä.<br />

Vankien työntekoa ovat aikalaiset<br />

kuvanneet varsin tehokkaaksi, osasyynä<br />

lienee ollut raskaan työn ruoka-annokset,<br />

jotka olivat isompia.<br />

Ruuasta oli tuolloin yleisesti puutetta,<br />

myös siviiliväki oli aliravittua.<br />

Vangit kuljetettiin muodostelmassa<br />

kaivokseen <strong>ja</strong> vuoron päätyttyä takaisin.<br />

Työ kaivoksessa oli olosuhteista<br />

johtuen verrattain vapaata.<br />

Ammattitaidottomasta työvoimasta,<br />

ankarista olosuhteista, kovasta työtahdista<br />

<strong>ja</strong> tavoitteista johtuen tapaturmien<br />

määrä kasvoi. Kaivosmiesten<br />

vaihtuvuus oli melkoinen, moni<br />

kävi kokeilemassa <strong>ja</strong> jätti uransa<br />

yhteen vuoroon, kaivoslegendat tietävät<br />

kertoa lyhyemmistäkin ajoista.<br />

Hyvä esimerkki vaihtuvuudesta on<br />

vuodelta 1945, jolloin yhtiöön otet-<br />

tiin työhön 1388 henkeä <strong>ja</strong> lopputilin<br />

otti 1128 henkeä.<br />

Yhtiöllä oli todella vaikeuksia<br />

saada ammattitaitoista työvoimaa.<br />

Tapaturma-altis <strong>ja</strong> raskas kaivostyö<br />

ei kiinnostanut. Lisäksi silikoosin<br />

pelko sai jättämään kaivostyöt sikseen.<br />

Hyljeksintään vaikutti edellisten<br />

seikkojen lisäksi ammattikoulutuksen<br />

<strong>ja</strong> ylpeyden puute. Oli aika<br />

parantaa olo<strong>ja</strong>. Kaivosammattikoulu<br />

perustettiin 1953. Perustamista<br />

edelsi jo 1930-luvulla yhtiön johdon<br />

taholta pohdittu kaivosammattikoulutuksen<br />

aloitus Outokummussa. yhtiön<br />

varasi tontinkin koululle, mutta<br />

hanke jäi asuntojen <strong>ja</strong> tehdasrakentamisen<br />

<strong>ja</strong>lkoihin. Näin jälkeenpäin<br />

katsoen päätös tuli kalliiksi. Maanalainen<br />

kaivostyö pysyi pitkään liki<br />

muuttumattomana, työ vaati paljon<br />

lihasvoimaa, oli raskasta <strong>ja</strong> kuluttavaa.<br />

Kaivosmiehiä, etenkin porareita,<br />

vaanivat monet vaarat, irtoavat<br />

kivet, räjähtämättä jääneet dynamiitit<br />

<strong>ja</strong> monet muut. Pahinta oli kuivaporauksessa<br />

syntyvät kivipöly, joka<br />

sisälsi kvartsia. Tämä pöly hengitettäessä<br />

kulkeutui keuhkoihin <strong>ja</strong> asettui<br />

keuhkorakkuloihin tuhoten ne<br />

vähitellen, aiheuttaen hitaan tukehtumisen<br />

<strong>ja</strong> ennen pitkään kuoleman.<br />

35 vuoden ikäisenä oli kaivosmiehen<br />

ura lopussa <strong>ja</strong> loppuelämä 10-15<br />

vuotta tehtiin työtä maanpäällä kevyissä<br />

<strong>ja</strong> myös kevyemmin palkatuissa<br />

töissä.<br />

Vasta vuonna 1938 ryhdyttiin porauksessa<br />

käyttämään vettä huuhteluaineena,<br />

tämän mahdollisti porakoneiden<br />

<strong>ja</strong> porien teknillinen<br />

kehittyminen. Pölyongelma oli aivan<br />

yhtä vakava myös käsinlastauksessa,<br />

joka oli tavallinen tapa tyhjentää<br />

17<br />

ammuttu kivikasa perästä, samoin<br />

louhoksen puhdistus tapahtui käsin.<br />

Ammuttu kivikasa pölysi sekä kivipölystä<br />

että räjähdyskaasuista. Kaasut<br />

olivat erittäin myrkyllisiä. Ohjeiden<br />

mukaan kasa pitää kastella, mutta<br />

kuivien kivien lastaaminen oli helpompaa<br />

kuin liejuisten. ei myöskään<br />

ymmärretty näitä näkymättömiä uhkia.<br />

Vuosina 1936-1947 todettiin keskimäärin<br />

12 silikoositapausta vuodessa,<br />

se oli 2 % kaivoksen maanalaisesta<br />

työvoimasta.<br />

Kaivosmiehen työasuna oli alkuaikoina<br />

40-luvulle saakka vanhat <strong>ja</strong><br />

kuluneet arkivaatteet: työn kovuus,<br />

pölyisyys <strong>ja</strong> hikisyys kuluttivat vaatteita.<br />

Tavallinen asu oli takki-pusakka,<br />

housut <strong>ja</strong> nahkasaappaat. Takki<br />

oli tehty vahvasta kankaasta <strong>ja</strong> kyllästetty<br />

öljyllä. Päässä oli huopalierihattu<br />

tai lippalakki.<br />

Työasu alkoi muuttua 40-luvulla<br />

kun työturvallisuuteen kiinnitettiin<br />

enemmän huomiota. Haalarit yleistyivät,<br />

nahkasaappaat vaihtuivat kumisiin.<br />

Bakeliittiset kypärät otettiin<br />

käyttöön, vaikka kaivosmiehet nurisivat<br />

niiden painon <strong>ja</strong> hankalan istuvuuden<br />

vuoksi. Yhtiö <strong>ja</strong>koi työasu<strong>ja</strong><br />

maksua vastaan. Porarit saivat kumiset<br />

suo<strong>ja</strong>-asut, kankeat <strong>ja</strong> raskaat,<br />

mutta pysyihän ainakin alkuvuoron<br />

kuivana.<br />

Työn luonne <strong>ja</strong> rasittavuus muuttuivat<br />

työvaiheiden mekanisoinnin<br />

myötä, mutta kaivosmies oli edelleen<br />

prosessin osa.

HEIMO VOUTILAINEN<br />

Kymen Kalliotyö Oy<br />

Railonporaus, tarkkuutta vaativa laji<br />

RR<br />

akennusten poh<strong>ja</strong>n teossa on<br />

yhä useammin otettava huomi-<br />

oon louhinnan aiheuttama tärinä <strong>ja</strong><br />

työmaata ympäröivät rakennukset.<br />

Nykyaikainen <strong>tekniikka</strong> ei kestä perinteistä<br />

louhintatyötä vaan on käytettävä<br />

herkempiä menetelmiä.<br />

Railon-, auki- <strong>ja</strong> irtiporaus ovat<br />

nimityksiä samalle menetelmälle,<br />

jossa kalliosta poraamalla irrotetaan<br />

louhittava kallionosa. Menetelmän<br />

etuna on, että jäljelle jäävä kallion<br />

osa on ehyttä myös porauksen jälkeen.<br />

Poraaminen aloitetaan niin sanottujen<br />

pulpukkareikien tekemisellä<br />

62 mm välein koko railon mitalle.<br />

Reikien tekemiseen käytetään sapluunaa<br />

<strong>ja</strong> reiät ovat halkaisi<strong>ja</strong>ltaan<br />

89 mm <strong>ja</strong> 150- 200 mm syviä.<br />

Seuraavassa työvaiheessa pulpukkareiät<br />

syvennetään halutuiksi <strong>ja</strong> täl-<br />

Tunnelin suuaukko, sivut <strong>ja</strong> ”otsa” aukiporattu<br />

9,0 metrin syvyyteen.<br />

Pulpukanreijät porataan ø89mm:n retrac-terällä<br />

löin poraukseen käytetään apuna oh<strong>ja</strong>usputkea<br />

sekä vatupassia. Reikien<br />

suoruus varmistetaan porauksen<br />

edetessä vatupassilla. Mittaaminen<br />

pitää tehdä 300 mm välein porattaessa<br />

<strong>ja</strong> se tehdään oh<strong>ja</strong>usputken molemmilta<br />

sivuilta. Suuntaus on oltava<br />

oikein alusta lähtien, koska toisella<br />

tangolla ei suuntausta pysty muuttamaan.<br />

Yleinen virhe <strong>ja</strong> sitä kautta<br />

reiän suoruuden heitto tapahtuu jo<br />

pilot-reiän tekoa aloitettaessa.<br />

Viimeisessä vaiheessa käytetään<br />

ohjurikalustoa porattaessa pois jäljellä<br />

olevat reikien välit eli kannakset.<br />

Kannasten aukiporaus on menetelmän<br />

työläin vaihe, koska reikään<br />

kertynyt kivenmuju, liian suuri välikangas,<br />

epätarkasti tehdyt pilottireiät<br />

sekä usein esiintyvä vuoripaine<br />

vaikeuttavat porauskaluston ylös<br />

nostamista. Poraustyö vaatii hyviä<br />

18<br />

hermo<strong>ja</strong> poraa<strong>ja</strong>lta, sillä poraustyöhän<br />

on muutenkin yksitoikkoista <strong>ja</strong><br />

reikien välien aukiporaus vie lisäksi<br />

runsaasti aikaa.<br />

Käytössä parhaimmaksi on osoittautunut<br />

2-tuuman, eli 52 mm tankokalusto<br />

<strong>ja</strong> 210 mm pitkillä erikoisvalmisteisilla<br />

retrakterillä varustetut<br />

porakruunut. Kyseisiä teriä saa ainoastaan<br />

kahdelta valmista<strong>ja</strong>lta erikseen<br />

tilaamalla.<br />

Tärinän etenemisen esto<br />

Kymen Kalliotyö Oy on 16-vuoden<br />

a<strong>ja</strong>n aukiporannut lukuisan määrän<br />

railo<strong>ja</strong> itse kehittämällään porauskaluston<br />

lisälaitteilla. Railot ovat olleet<br />

noin kahdeksan cm:n levyisiä <strong>ja</strong> jopa<br />

11 metriä syviä kanaale<strong>ja</strong>. Kanaaleita<br />

on pääasiassa käytetty erottamaan<br />

louhittava alue, esimerkiksi rakennuksen<br />

poh<strong>ja</strong> tai voimalaitoksen<br />

uudisosa jo olemassa olevasta rakennuksesta.<br />

Railonporauksella voidaan eliminoida<br />

louhintaräjäytyksissä syntyvien<br />

tärinöiden välittyminen lähistön<br />

rakennuksiin <strong>ja</strong> niissä oleviin herkkiin<br />

laitteisiin. Herkkiä <strong>ja</strong> tärinästä<br />

helposti vaurioituvia laitteita ovat<br />

muun muassa tietokoneet, elektroniset<br />

mittauskojeet, röntgenlaitteet<br />

<strong>ja</strong> käynnissä olevat voimalaitoksen<br />

turbiinit. Railo<strong>ja</strong> on käytetty Kuusankosken,<br />

Kymin <strong>ja</strong> Juankosken<br />

voimalaitostyömailla, Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan<br />

keskussairaalan laajennuksessa <strong>ja</strong><br />

Nokian tietotalojen teossa Ruoholahdessa,<br />

sekä Kampin keskuksessa Helsingissä<br />

<strong>ja</strong> HYKS:n poh<strong>ja</strong>työmaalla.

Aukiporausta ø102mm:n terällä<br />

Menetelmä käytössä myös kiviteollisuudessa<br />

Kiviteollisuudessa railoa on tehty<br />

perinteisesti polttamalla, mistä<br />

nykyisin on luovuttu sen haittavaikutusten<br />

takia. Uusi menetelmä on<br />

otettu käyttöön vähitellen ensimmäisten<br />

90-luvun alussa tapahtuneiden<br />

koeporausten jälkeen <strong>ja</strong> nykyisin<br />

porauksia tehdäänkin ympäri<br />

vuoden. Töitä Suomessa riittää, koska<br />

meillä on toista kymmentä rakennuskiveä<br />

louhivaa yritystä <strong>ja</strong> heillä<br />

useita louhimoita.<br />

Porauskalusto vaativaan työhön ei<br />

löydy suoraan kaupasta vaan muutostöitä<br />

on tehtävä. Kymen Kalliotyö<br />

Oy:ssä on vuosien mittaan kehitetty<br />

erilaisia lisälaitteita juuri kyseiseen<br />

työhön sopivaksi <strong>ja</strong> samalla ratkaisut<br />

on myös patentoitu. Vuosittain<br />

yritys poraakin noin 15000-20000<br />

neliömetriä.<br />

Säästöjä <strong>ja</strong> kauneusarvo<strong>ja</strong><br />

Maanteiden ylikulkusiltojen kohdat<br />

voitaisiin aukiporata tien louhinnan<br />

aikana tai railona etukäteen.<br />

Tällöin seinämä jäisi rikkonaisessakin<br />

kalliossa ehjäksi <strong>ja</strong> lisäksi säästyisi<br />

suuri määrä tartuntarauto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

betonia.<br />

Eri suuaukkojen ympärys saadaan<br />

helposti kauniin näköiseksi <strong>ja</strong> tunneleissa<br />

jää jopa kallion otsa ehyeksi.<br />

Alhaalta louhittaessa kuilun suuaukko<br />

voidaan ympäriporata ylhäältä<br />

käsin esimerkiksi kuuden metrin<br />

syvyyteen, mistä on etua muun muassa<br />

asutustaa<strong>ja</strong>missa porattaessa.<br />

Rakennusten läheisyydessä voidaan<br />

sähkö- <strong>ja</strong> puhelinkaapelien upotukset<br />

tehdä paikkoihin, joihin ei sallita<br />

kanaaliräjäytyksiä. Railo porataan<br />

1-1,5 m syvyyteen <strong>ja</strong> kaapelien<br />

asentamisen jälkeen täytetään railo<br />

hienolla hiekalla. Säästöä syntyy,<br />

mikäli joudutaan asentamaan lisää<br />

kaapeleita. Tällöin ei tarvitse kaivaa<br />

railoa auki kaivinkoneella vaan<br />

hieno hiekka voidaan puhaltaa pois<br />

paineilmalla. Menetelmä on myös<br />

turvallisempi, eikä vaurioita jo asennettu<strong>ja</strong><br />

kaapeleita.<br />

Rakennusten vesisuo<strong>ja</strong>ukset<br />

Useassa kalliopintaiseen rinteeseen<br />

rakennetussa rakennuksessa on<br />

ongelmana yläpuolelta valuva vesi.<br />

Vettä valuu sokkelin <strong>ja</strong> perustusten<br />

läpi tai ali kellariin. Kyseinen haitta<br />

voidaan eliminoida poraamalla railo<br />

yläpuoliseen kallioon <strong>ja</strong> johdattamalla<br />

vedet railoa pitkin normaaliin sa-<br />

Valmista railoseinää tarvekivilouhoksella<br />

Ylämaalla<br />

19<br />

devesikaivoon. Menetelmää voidaan<br />

soveltaa myös kallioleikkauksissa<br />

paannejään muodostumisen estämiseksi.<br />

Kyseisiin railoihin pitää laittaa<br />

salao<strong>ja</strong>putki tai useampia, jotta vedet<br />

virtaavat nopeasti pois. Railoa ei<br />

huomaa ympäristöstä, koska se on<br />

täytetty salao<strong>ja</strong>soralla <strong>ja</strong> hiekalla.<br />

Hinta riippuu kohteesta<br />

Railonporauksen hintaan vaikuttaa<br />

kaluston siirtomatka, railojen määrä<br />

kohteessa, syvyydet, porauspaikan<br />

olosuhteet <strong>ja</strong> kalliopinnan muoto.<br />

Joissakin kohteissa joudutaan tekemään<br />

niin sanottu tasausvalu betonista,<br />

koska porauksen aloittaminen<br />

vaatii tasaista alustaa. Tasausvalua<br />

käytetään usein jo louhituilla pinnoilla.<br />

Porausta vaikeuttaa erityisesti<br />

jokainen lusto kalliossa, joista jokainen<br />

aiheuttaa enemmän tai vähemmän<br />

suunnan muutosta. Hinta neliömetriä<br />

kohden muodostuukin 100<br />

<strong>ja</strong> 200 euron välille neliömetriä kohden.<br />

Hyvissä olosuhteissa voidaan<br />

kahdeksan tunnin työvuoron aikana<br />

saada porattu 10 – 15 neliömetriä.

HYVÄT TYÖNANTAJAT<br />

Kun haette alan ammattilaisia palvelukseenne, voitte<br />

ilmoittaa avoimista työpaikoista Vuoriteknikoiden<br />

kotisivuilla osoitteessa:<br />

www.vuoriteknikot.fi. Tilatkaa henkilökohtainen salasana<br />

<strong>ja</strong> käyttäjätunnus, jonka avulla pääsette täyttämään<br />

hakulomakkeen. Palvelu on ilmainen.<br />

Ota yhteyttä Timo Ra<strong>ja</strong>laan. Puh. 0400-373 873 tai<br />

sähköposti: timo.ra<strong>ja</strong>la@robit.fi<br />

20

PETRI VIHAVAINEN,<br />

Louhintavaruste Vihavainen Ky<br />

ISÄLTÄ POJALLE,<br />

Kankikauppias Vihavainen<br />

”Myymäläauto” on lastattu <strong>ja</strong> viikkoreissu<br />

voi alkaa<br />

LL<br />

ouhintavaruste Vihavainen Ky<br />

on vuonna 1981 perustettu Leppävirralla<br />

toimiva yhtiö, jonka perusta<strong>ja</strong><br />

oli Kari Vihavainen. Karin juuret<br />

johtavat syvälle kivimaailmaan, olihan<br />

hän Vesi-Pekan <strong>ja</strong> Lappeenrannan<br />

Tekun kasvatte<strong>ja</strong>, kuten myös<br />

hänen jo edesmennyt veljensä Hannu,<br />

joka kulki saman tien kautta sittemmin<br />

Kometa Oy:n palvelukseen.<br />

Yritysideana oli alunperin kallioporien<br />

<strong>ja</strong> ilmavasaroiden varaosien<br />

myynti itäsuomen alueella suoraan<br />

toimitettuna työkohteisiin, josta yritys<br />

on tunnettu laa<strong>ja</strong>sti louhinta - <strong>ja</strong><br />

maansiirtopiireissä.<br />

Yrityksen alkutaipaleella, kun Kari<br />

hoiti koko asiakaskuntaa oli hänen<br />

silloin reilu kymmenen vuotta vanha<br />

poikansa Petri hänelle apupoikana <strong>ja</strong><br />

matkaseurana, josta seurasikin luontevasti<br />

se, että Petri tuli virallisesti<br />

töihin yritykseen suoraan koulujensa<br />

jälkeen 1988, jolloin Kari keskittyi<br />

hoitamaan Kaakkois-Suomen<br />

rakennuskiviteollisuutta <strong>ja</strong> Petrille<br />

lankesi penkkaporausurakoitsi<strong>ja</strong>t ak-<br />

selin Helsinki – Tampere – Joensuu<br />

itäpuolella. Sittemmin Petri tuli yrityksen<br />

osakkaaksi 1995, jolloin hän<br />

rupesi hoitamaan myös toimistoa,<br />

mm. hoitaen kaikki ostot.<br />

Kari loukkaantuu, vetovastuu siirtyy<br />

Petrille.<br />

Joulukuussa 2003 yrityksessä tapahtui<br />

suuri <strong>ja</strong> ennaltaarvaamaton<br />

muutos, kun Kari jäi pois yrityksen<br />

operatiivisesta toiminnasta, koska<br />

hän halvaantui tapaturman vuoksi <strong>ja</strong><br />

oli suoraan puolen vuoden sairaalareissulla,<br />

jonka jälkeen joutui suoraan<br />

sairaseläkkeelle.<br />

”Seuraavat puoli vuotta oli kiireellistä<br />

<strong>ja</strong> haasteellista aikaa, kun<br />

koko yrityksen vetovastuu tuli yhdellä<br />

puhelinsoitolla minulle, alueeni<br />

laajeni puolella, tuli isän taloremontti<br />

hoidettavaksi <strong>ja</strong> parin viikon<br />

kuluttua syntyi toinen poikani, joten<br />

ei ollut vapaa-a<strong>ja</strong>n ongelmia”<br />

kertoo nopeasta muutoksesta Petri<br />

Vihavainen.<br />

Vankkojen asiakassuhteiden johdosta<br />

homma lähti kuitenkin pyörimään<br />

hyvin <strong>ja</strong> Petri sai yrityksen<br />

kasvun tielle kehittämällä hieman<br />

yrityksen toimintatapo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tehokkuutta.<br />

Suuren arvon toiminnalle<br />

antaa nykyään se tosiasia, että asiakkaat<br />

voivat luottaa viikoittaisiin<br />

tavarantoimituksiin.<br />

Omat tavarat omassa varastossa.<br />

”Viikoittainen kierrokseni kaikkien<br />

asiakkaiden luona sekä suuret<br />

varastomääräni takaavat sen, että<br />

21<br />

asiakkaat saavat varmasti tavaransa<br />

<strong>ja</strong> voivat täten pienentää varastointimääriään<br />

<strong>ja</strong> tietoa tavaran toimitusajoista<br />

saa reaalia<strong>ja</strong>ssa yhdestä<br />

puhelinnumerosta, eikä tarvitse taistella<br />

tietokoneiden <strong>ja</strong> kuljetusyhtiöiden<br />

kanssa, koska vien ne aina itse<br />

perille.” <strong>ja</strong>tkaa Vihavainen.<br />

Yrityksellä onkin mm. kiviteollisuudessa<br />

laa<strong>ja</strong>lti käytössä käytäntö,<br />

missä ollaan urakoitsi<strong>ja</strong>n kanssa sovittu<br />

varastointimäärät eri tuotteille<br />

<strong>ja</strong> Vihavainen käy omatoimisesti<br />

tarkastamassa varastot joka viikko <strong>ja</strong><br />

täyttää ne sovittuun määriin asti, jolloin<br />

asikkaat tarvitsevat varastoonsa<br />

vain viikon tarpeita vastaavan määrän.<br />

Suurten tavarantoimittajien varastoinnista<br />

Vihavaisella on myös oma,<br />

jyrkkä mielipiteensä.<br />

”Suuret tavarantoimitta<strong>ja</strong>t vain<br />

pienentävät varasto<strong>ja</strong>an, <strong>ja</strong> muutamalla<br />

niitä ei ole enää Suomessa<br />

Kaikki tavara on omassa varastossa<br />

Leppävirralla tai ”myymäläautossani”<br />

eikä niitä ruveta sitten haalimaan kun<br />

kauppa on saatu.

ollenkaan, siihen saumaan minä isken,<br />

meillä varastointimäärät vain<br />

kasvavat, kaikki tavara on omassa<br />

varastossa Leppävirralla <strong>ja</strong> ”myymäläautossani”<br />

eikä niitä ruveta haalimaan<br />

sitten, kun kauppa saadaan<br />

vaan olemme valmiita tavarantoimitukseen<br />

välittömästi kun tilaus tulee<br />

<strong>ja</strong> voin täten luvata myös tarkan<br />

toimitusa<strong>ja</strong>n mikä pitää varmasti,<br />

laskutan myös itse kaikki myymäni<br />

tavarat, joten ei tule sekaannuksia<br />

toteutuneiden kauppojen <strong>ja</strong> lähetettyjen<br />

laskujen välillä.”<br />

TIMO RAJALA<br />

<strong>Vuoriteknikot</strong> ry<br />

<strong>Vuoriteknikot</strong><br />

avaruusaikaan !!<br />

yt on sitten meidänkin yhdistys<br />

NNnettiin.<br />

siirtynyt avaruusaikaan eli inter-<br />

Osoitteesta www.vuoriteknikot.fi<br />

löytyy yhdistyksen omat<br />

kotisivut. Sivuston tarkoituksena<br />

on edistää sekä oman jäsenkunnan,<br />

että alan sidosryhmien välistä kanssakäymistä.<br />

Sivuston tärkeimpänä<br />

”elinehtona” on materiaalin saatavuus.<br />

Toivommekin hallituksessa,<br />

että yhdistyksemme jäsenet toimittaisivat<br />

runsaasti alan materiaalia<br />

niin, että voisimme ylläpitää mielenkiintoisia<br />

www-sivu<strong>ja</strong>.<br />

Etusivulla julkaisemme uutisia <strong>ja</strong> tiedotteita.<br />

Toivommekin saavamme<br />

jäsenistöltä runsaasti materiaalia tähän<br />

osioon. Mikäli sinulla on jotain<br />

mielenkiintoista asiaa alalta <strong>ja</strong> jonka<br />

tiedon haluat <strong>ja</strong>kaa kanssamme,<br />

otamme mielellämme materiaalia<br />

vastaan. Uutiset <strong>ja</strong> tiedotteet julkaistaan<br />

saapumisjärjestyksessä. Yhdis-<br />

Villi <strong>ja</strong> vapaa Vihavainen<br />

Yrityksen tämän hetken päätoimiset<br />

tavarantoimitta<strong>ja</strong>t ovat Boart<br />

Longyear, Robit Rocktools Ltd,<br />

Würth <strong>ja</strong> Tyrolit, lisäksi tavaravalikoimasta<br />

löytyy porareijän suo<strong>ja</strong>tulpat,<br />

paineilmaletkut, käytetyt<br />

kompressorit, maakiilakoneet sekä<br />

laukaisulaitteet.<br />

”Kun on villinä yrittäjänä ilman<br />

liian sitovia sopimuksia, voi helposti<br />

muuttua markkinoiden mukana,<br />

koska kuten on taas viimeisen kym-<br />

tys-linkin alta löytyy historiatietoa<br />

yhdistyksestä <strong>ja</strong> alan<br />

koulutuksesta sekä vahno<strong>ja</strong> valokuvia.<br />

Yhteystiedot-linkin alta löytyy<br />

yhdistyksen osoitetiedot sekä hallituksen<br />

jäsenten yhteystiedot. Palautelomakkeella<br />

toivomme saavamme<br />

jäsenkunnalta palutetta <strong>ja</strong> ideoita<br />

sivuston kehittämisen suhteen.<br />

Toki muunkinlainen palaute on tervetullutta.<br />

Louhintatyömaat-linkin<br />

alta löytyy sitten päivitettyä tietoa<br />

alkavista <strong>ja</strong> loppuvista louhintatyömaista.<br />

Avoimet työpaikat-linkki on<br />

tarkoitettu saattamaan alan työnanta<strong>ja</strong>t<br />

<strong>ja</strong> työpaikkaa hakevat <strong>Vuoriteknikot</strong><br />

yhteen. Työnanta<strong>ja</strong> saa<br />

henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen<br />

<strong>ja</strong> salasanan, jonka avulla hän<br />

pääsee kir<strong>ja</strong>utumaan ko. linkkiin <strong>ja</strong><br />

täyttämään siellä esitäytetyn hakulomakkeen.<br />

Tämä palvelu on täysin<br />

ilmaista työnantajille. Toivommekin,<br />

22<br />

menen vuoden aikana nähty, voimasuhteet<br />

eri valmistajien välillä vaihtelevat<br />

nopeasti, joten minä myyn<br />

mitä vaan, mutta aina kuitenkin sitä,<br />

missä on paras hintalaatu-suhde.” lopettaa<br />

Vihavainen, lastaa autonsa <strong>ja</strong><br />

lähtee taas viikoittaiselle reissulleen<br />

Lappeenrannan, Kotkan <strong>ja</strong> Helsingin<br />

kautta takaisiin kotiin Leppävirralle,<br />

jossa pitäisi olla taas parin, kolmen<br />

päivän päästä.<br />

että alan työnanta<strong>ja</strong>t käyttäisivät kyseistä<br />

palvelua runsaasti hyväkseen.<br />

Mainosnurkkaus on varattu alan<br />

yritysten maksullisille mainoslogoille.<br />

Yritys voi hankkia mainospaikan<br />

logolleen kyseisestä nurkasta hintaan<br />

50 e / vuosi. Logoa klikkaamalla<br />

avautuu kyseisen yrityksen omat<br />

www-sivut. <strong>Vuorityö</strong> <strong>ja</strong> –<strong>tekniikka</strong><br />

lehden linkistä voi sitten lueskella<br />

vuoden 2005 <strong>ja</strong> <strong>2006</strong> vuosijulkaisu<strong>ja</strong><br />

PDF muodossa.<br />

Kaikissa sivustoon liittyvissä asioissa<br />

on yhteyshenkilönä Timo Ra<strong>ja</strong>la.<br />

Puh. 0400-373 873.<br />

Sähköposti: timo.ra<strong>ja</strong>la@robit.fi

Arkkitehti JUHA HALONEN<br />

Kalliorakennus-Yhtiöt Oy<br />

VUOLI- projekti, Louhintatyö Myraksen ruhjevyöhykkeessä<br />

Ratalin<strong>ja</strong>us Vuosaaren satamasta<br />

Savion liittymään<br />

Taustaa:<br />

MM<br />

yraksen ruhje lävistää Vuosaaren<br />

satamahankkeen ratatunnelilin<strong>ja</strong>uksen<br />

Kalliorakennus- Yhtiöt<br />

Oy:n urakkaosuudella Vantaan Kuninkaanmäessä.<br />

Kyseessä on tunnettu<br />

heikkousvyöhyke jota jo suunnitteluvaiheessa<br />

osattiin arvioida tähän<br />

mennessä yhdeksi Suomen vaativimmista<br />

tunnelilouhintakohteista. Ratatunnelin<br />

poikkipinta-ala suhteutettuna<br />

olemassa oleviin kallio-olosuhteisiin<br />

<strong>ja</strong> käytössä olevaan kalustoon<br />

ajoi toteutusratkaisun ns. ositettuun<br />

louhintatapaan <strong>ja</strong> louhintatyön aikaiseen<br />

systemaattiseen lujitusmalliin.<br />

Koko peränajoprosessi edellytti<br />

erityshuomiota kaikilla osa-alueilla<br />

tilaa<strong>ja</strong>tasolta aina toteuttavaan<br />

portaaseen saakka. Koko louhintaprosessin<br />

aikana työmaa sai nauttia<br />

menetelmään kohdistunutta suurta<br />

mielenkiintoa sekä ammattilaisten<br />

että asukkaiden taholta. Tähän mennessä<br />

ruhjealue on louhittu <strong>ja</strong> työnaikaisesti<br />

lujitettu siihen tasoon että<br />

lopullisen teräsbetonikehärakenteen<br />

tekeminen voidaan aloittaa suunnitelmien<br />

mukaisesti.<br />

Työpäällikkö urakassa on Ins.<br />

Markku Halonen. Työmaan vastaavana<br />

työnjohta<strong>ja</strong>na toimii Rak.mest.<br />

Erkki Tuunela <strong>ja</strong> työmaainsinöörinä<br />

DI Vesa Miettinen. Betonirakentamisen<br />

vastaavana työnjohta<strong>ja</strong>na toimii<br />

Yhdyskuntatekn. Ilkka Puro. Työmaan<br />

valvo<strong>ja</strong>na on louhintaurakan<br />

aikana toiminut DI Jakke Huovinen<br />

CM- Urakointi Oy:stä. Pääsuunnitteli<strong>ja</strong><br />

kohteessa on RI Reino Pöyhönen,<br />

kalliorakennussuunnittelusta vastaava<br />

suunnitteli<strong>ja</strong> DI Esko Orivuori <strong>ja</strong><br />

geologina urakkaosuudella toimii<br />

FM Piri Harju Pöyry Infra Oy:stä.<br />

Lisäksi ansion saavat koko työmaan<br />

henkilökunta joita urakan eri<br />

vaiheissa on keskimäärin työskennellyt<br />

n. 40 henkilöä arkisin kolmessa<br />

vuorossa.<br />

Rakennusgeologinen näkökulma<br />

Kun hankkeen suunnittelu käynnistyi<br />

vuosia aikaisemmin, oli jo<br />

24<br />

silloin selvää että Myraksen alueen<br />

kallioperää <strong>ja</strong> muita ympäristön olosuhteita<br />

tullaan tarkastelemaan <strong>ja</strong><br />

tutkimaan erityisellä huolellisuudella.<br />

Aikaisempien rakennusgeologisten<br />

kartoitusten perusteella voitiin<br />

päätellä että kriittisin kohta tulee<br />

si<strong>ja</strong>itsemaan aivan keskellä vilkkaasti<br />

liikennöityä Helsinki- Lahti moottoritietä.<br />

Kuitenkin ruhjetta tutkittiin<br />

perusteellisesti erityyppisillä menetelmillä<br />

joista eniten tietoa antoivat<br />

eri suunnista tehdyt kallionäytekairaukset<br />

joiden osuus koko hankkeen<br />

kairausmääriin verrattuna on noin<br />

puolet.<br />

Lävistykset ruhjeen kohdalla osuivat<br />

melko hyvin kohdalleen <strong>ja</strong> ennakkotietoa<br />

tulevasta saatiin Piri<br />

Harjun mukaan riittävän paljon luotettavan<br />

analyysin poh<strong>ja</strong>ksi. Ruhjeen<br />

työnaikainen kartoitus osoitti että<br />

saatu ennakkotieto vastaa toteutunutta<br />

kalliolaatua.<br />

Piri Harjun mielestä geologian<br />

kannalta suurimmat haasteet olivat<br />

heikot kiviolosuhteet ennen varsinaista<br />

savitäytettä. Pääkivilajit louhittavalla<br />

alueella ovat graniitti <strong>ja</strong><br />

kiillegneissi. Kivilajien heikkous johtuu<br />

niiden ruhjoutumisesta useassa<br />

vaiheessa. Vanhimmat ovat noin 1,8<br />

mil<strong>ja</strong>rdia vuotta vanho<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> nuorimmat<br />

mahdollisesti muutamia sato<strong>ja</strong><br />

miljoonia vuosia vanho<strong>ja</strong>. Muokkautumisprosessia<br />

tutkitaan <strong>ja</strong>tkossa<br />

myös muiden organisaatioiden toimesta<br />

<strong>ja</strong> siitä saataneen lisätietoa<br />

tulevina vuosina.<br />

Myraksen ruhjeessa oleva liki ratatunnelin<br />

suuntainen pystyasentoinen<br />

savitäytteinen rakovyöhyke oli<br />

keskimäärin 300 mm paksu. Savivyöhyke<br />

alkoi pohjoisen suuntaan mentäessä<br />

ratatunnelin länsireunalta <strong>ja</strong><br />

todettiin tunnelin perässä noin 120

metrin matkalla. Varsinainen heikkousalue<br />

<strong>ja</strong>kaantui neljään osaan<br />

joiden luokitusperusteena geologi<br />

käytti mm. kivityypin RQD- menetelmää.<br />

Työn aikainen kartoitus osoitti<br />

paalulta 38115 alkaen voimakkaasti<br />

ruhjoutunutta kivilaatua joka jouduttiin<br />

tukemaan työnaikaisilla lujitustoimenpiteillä.<br />

Ensimmäisten<br />

kymmenien metrien RQD oli 10- 30<br />

heikentyen vyöhykkeittäin aina paa-<br />

Kuvat 1-4, eri kalliotyypit<br />

Kuvaa<strong>ja</strong> Piri Harju<br />

Kuva 1. Ruhjoutunutta kalliota ennen savivyöhykettä<br />

Kuva 2. Savivyöhyke tunnelin länsiseinällä<br />

lulle 38055 asti lukemaan RQD

Kalliorakennustekninen näkökulma<br />

Myraksen ruhjeen louhinta<strong>tekniikka</strong><br />

<strong>ja</strong>lostettiin prosessiksi jossa<br />

jokainen tunnelin etenemiseen liittyvä<br />

vaihe pyrittiin sovittamaan tehokkaasti<br />

toisiinsa huomioiden betonirakenteiden<br />

vaatimat sitoutumisa<strong>ja</strong>t<br />

<strong>ja</strong> louhintarajoitukset ympäristössä.<br />

Lopulliseksi työmenetelmäksi<br />

suunnitteli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> tilaa<strong>ja</strong> päätyivät<br />

käyttämään ositettua louhinta- <strong>ja</strong> lujitusmenetelmää<br />

jonka periaate on<br />

että tunneliprofiilin ulkopinta lujitetaan<br />

etukäteen ennen varsinaista<br />

louhintaa. Profiili louhittiin kattoperä-<br />

pengerlouhintana. Osa kattoperästä<br />

jouduttiin lisäksi louhimaan<br />

osissa kallion pysyvyyden varmistamiseksi.<br />

Kyseistä menetelmää on jouduttu<br />

aikaisemmin käyttämään Kalliorakennus-<br />

Yhtiöt Oy:n Helsingin keskustassa<br />

si<strong>ja</strong>itsevalla yhteiskäyttötunnelityömaalla<br />

jossa Kluuvin ruhjealue<br />

häiritsi louhinto<strong>ja</strong> noin sadan<br />

metrin matkalla. Kokemusta siis oli<br />

tulevasta <strong>ja</strong> nöyrä asenne työn tekemiseen<br />

liittyen.<br />

Louhintaprosessin työvaiheet olivat<br />

kattoperässä seuraavat:<br />

1. systemaattinen esi-injektointi<br />

2. esipultitus 15 metrin pituisilla porapulttiviuhkoilla<br />

<strong>ja</strong> 6 metrin har<strong>ja</strong>teräspulteilla<br />

3. katkon (pituus 5-2,5 metriä) louhinta<br />

<strong>ja</strong> koneellinen rusnaus<br />

4. turvaruiskubetonointi n. 100 mm<br />

sekä edellisen ruiskubetonikerroksen<br />

vahvistaminen<br />

5. Ct- pultitus 1-2 metrin ruutuun,<br />

vähintään kattoon<br />

6. kohta 1. tai 2. määriteltiin kulloisenkin<br />

kalliolaadun mukaan<br />

Lisäksi suoritettiin lopullinen pultitus<br />

5 metrin har<strong>ja</strong>teräs- tai porapulteilla<br />

1 metrin ruutuun. Lujitus<br />

seurasi välittömästi louhintaa. Porapulttiviuhko<strong>ja</strong><br />

näin ollen oli tiheim-<br />

millään kolmessa kerroksessa.<br />

Työaikaa kattoperän louhintaan<br />

kului 32 viikkoa etenemän ollessa<br />

6,25 metriä viikossa. Kiven ollessa<br />

Piri Harju <strong>ja</strong> Erkki Tuunela tarkastamassa rusnattua kallioseinää kattoperässä.<br />

Kuvaa<strong>ja</strong> Jakke Huovinen<br />

huonoimmillaan tunnelia ”louhittiin”<br />

koneellisesti rusnaamalla useita<br />

metrejä katkon räjäytyksen jälkeen.<br />

Työntekijät tokaisivatkin osuvasti<br />

kysyttäessä kiven laadusta että sehän<br />

alkaa olla kohta jo hyvää kukkamultaa.<br />

Kattoperän louhinnassa toteutuneet<br />

lujitusmäärät olivat suuria;<br />

Injektointiviuhko<strong>ja</strong> 22 kpl, 15<br />

metrin porapulttiviuhko<strong>ja</strong> 25 kpl,<br />

ruiskubetonia n. 1 000 m³, Ct- pultte<strong>ja</strong><br />

n. 900 kpl, har<strong>ja</strong>teräspultte<strong>ja</strong> n.<br />

2 200 kpl, 5 metrin porapultte<strong>ja</strong> n.<br />

400 kpl jne.<br />

Varsinainen pengerlouhinta suoritettiin<br />

nostolouhintana jumbolla.<br />

Louhinta edistyi suunnitellusti <strong>ja</strong> val-<br />

26<br />

mistui syyskuussa <strong>2006</strong>. Seuraavana<br />

vaiheena Kalliorakennus- Yhtiöt<br />

aloitti teräsbetonisen tukivalurakenteen<br />

tekemisen. Lujitusrakenne<br />

poistaa lopullisesti heikon kivilaadun<br />

aiheuttamat riskit. Näin annetaan<br />

mahdollisuus tavaraliikenteen<br />

kulkea raiteilla turvallisesti <strong>ja</strong> ympäristöä<br />

häiritsemättä Vuosaaren satama-alueelta<br />

Saviolle asti. 19 kilometriä<br />

pitkä rata liittyy Saviolla Riihimäen<br />

päärataan <strong>ja</strong> 14,1 kilometriä<br />

tästä matkasta kulkee tunneleissa.<br />

Uusi satamarata mahdollistaa, että<br />

kolmannes maakuljetuksista voitaisiin<br />

hoitaa junakuljetuksina ympäri<br />

Suomea.<br />

Nostolouhintavaiheesta<br />

Myraksen ruhjeessa.<br />

Kuvaa<strong>ja</strong><br />

Reijo Piispanen

AKU TURUNEN<br />

Miranet Oy<br />

Pora-/kairareikien taipuminen<br />

aikki pora- <strong>ja</strong> kairareiät taipu-<br />

KKsuunnastaan.<br />

vat johonkin suuntaan aloitus-<br />

Jos tiedetään miten<br />

paljon <strong>ja</strong> mihin suuntaan reikä on<br />

taipunut, voidaan päättää onko se<br />

käyttökelpoinen käyttötarkoitukseensa,<br />

esim. louhintareiäksi tai esiinjektointireiäksi.<br />

Tutkimusreikien<br />

si<strong>ja</strong>innin kulun ollessa tuntematon,<br />

koko reiän hyöty on kyseenalainen,<br />

kohde ohitetaan tai saadaan väärää<br />

informaatiota.<br />

Yleensä louhinta- <strong>ja</strong> injektointireikien<br />

taipumia ei säännöllisesti<br />

mitata, vaikka tarvetta olisi. Jo muutama<br />

silloin tällöin tehty mittaus tuo<br />

taipumat esiin <strong>ja</strong> sen mukaan voidaan<br />

parantaa suuntausta <strong>ja</strong> poraus<br />

tai kairaus<strong>tekniikka</strong>a.<br />

Esimerkki mittaustuloksista<br />

Tässä esitetään mittaustuloksia<br />

eräältä louhintatyömaalta eteläisestä<br />

Suomesta. Mittaus on tehty noin<br />

vuosi sitten, mittalaitteena oli Reflex<br />

AQ-EMS taipumien mittalaite. Esitettyjen<br />

reikien mittaus vei työmaalla<br />

noin 1,5 tuntia.<br />

Mittalaitteen pohjoisen määritys<br />

perustuu kolmikomponentti-magnetometriin<br />

<strong>ja</strong> siten karttapohjoista<br />

varten erantokor<strong>ja</strong>us on 7º itään<br />

pohjoisesta. Jos kohteessa on liikaa<br />

esim magneettista kivimateriaalia,<br />

lukemat eivät ole luotettavia. Tulostusohjelma<br />

antaa kuitenkin liian<br />

Reikien suunnan mittalaite Reflex AQ-EMS <strong>ja</strong> käsimikro Palm T5.<br />

suurista häiriöistä ilmoituksen <strong>ja</strong> ne<br />

voidaan sulkea pois tuloksesta.<br />

Mittalaite mittaa kaltevuuden<br />

kiihtyvyysantureilla <strong>ja</strong> lukema on aina<br />

erittäin tarkka.<br />

Reikiä porattaessa alkusuuntauksessa<br />

on käytetty suuntakulmaa<br />

340º karttapohjoisesta mitattuna <strong>ja</strong><br />

kaltevuutta -80º vaakatasosta mitattuna.<br />

Karttapohjoinen on 360/0º <strong>ja</strong><br />

vaakataso on 0º, alaspäin lukemat<br />

ovat – merkkisiä.<br />

Reikien suulta mitatut todelliset<br />

aloitusuuntakulmat vaihtelevat noin<br />

28<br />

–10º + 20º asteen välillä(siis noin<br />

30 asteen haarukka.<br />

Jyrkillä rei’illä aloitussuuntakulman<br />

virheen vaikutus heikkenee.<br />

Tässä tapauksessa -80º rei’illä 1º virhe<br />

aiheuttaa noin 5 cm virheen 16 m<br />

pituisen reiän poh<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> 10º asteen<br />

virhe noin 48 cm virheen reiän poh<strong>ja</strong>lla.<br />

Reiän pystykaltevuusvirhe aloituksissa<br />

on luokkaa +/– 2º. Kaltevuudessa<br />

1º virhe aiheuttaa kuitenkin<br />

jo 28 cm suuruisen virheen 16<br />

m pituisen reiän poh<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> jokainen<br />

lisäaste lisää virhettä edelleen noin<br />

28 cm.

Taulukossa esitetyt tiedot tarkoittavat:<br />

Poikkeama halutun suunnan mukaisesta pisteestä, jossa reiän poh<strong>ja</strong> olisi, jos ei taipumaa olisi tapahtunut.<br />

Lukemat ovat metriä L= vasemmalle, R= oikealle, U= ylös <strong>ja</strong> D= alas.<br />

Yhteenveto rei’ittäin:<br />

Sivus. Pystys. Selitys poikkeamasta<br />

Reikä 0 0,20 m L 0,20 m U, mittaussyvyys 6 m, ei mennyt alemmaksi<br />

Reikä 1 0,70 m R 0,47 m U, rei’än pituus 16 m, loiveni selvästi, kääntyi oikealle<br />

Reikä 2 0,28 m R 1,61 m U, rei’än pituus 16 m, loiveni voimakkaasti, melko suora<br />

Reikä 3 0,42 m R 1,04 m U, rei’än pituus 16 m, loiveni voimakkaasti, hieman oik.<br />

Reikä 4 0,67 m R 0,57 m U, rei’än pituus 16 m, loiveni selvästi, paljon oikealle<br />

Reikä 5 0,40 m R 1,14 m D, rei’än pituus 16 m, jyrkkeni voimakkaasti, hieman oik.<br />

Reikä 6 0,64 m L 0,61 m D, rei’än pituus 16 m, jyrkkeni selvästi, selvästi vas.<br />

Reikä 7 0,02 m R 0,84 m U, rei’än pituus 16 m, loiveni selvästi, suora<br />

Reikä 8 0,03 m R 1,32 m U, rei’än pituus 14 m, loiveni voimakkaasti, suora<br />

Reikä 9 0,39 m L 0,75 m U, rei’än pituus 14 m, loiveni selvästi, hieman vas.<br />

Reikä 10 0,00 m R 0,00 m U, mittaus epäonnistui näppäilyvirheen vuoksi<br />

Reikä 11 0,69 m L 0,37 m U, rei’än pituus 10 m, loiveni hieman, paljon vas.<br />

Reikä 12 0,10 m L 0,36 m U, rei’än pituus 16 m, loiveni hieman, suora<br />

Reikä 13 0,41 m L 0,95 m D, rei’än pituus 16 m, loiveni selvästi, hieman vas.<br />

Reikä 14 0,21 m L 0,26 m U, rei’än pituus 14 m, loiveni vähän, melko suora<br />

Reikä 15 0,22 m L 1,29 m D, rei’än pituus 16 m, jyrkkeni voimakk., melko suora<br />

Reikä 16 0,12 m L 1,36 m U, rei’än pituus 16 m, loiveni voimakkaasti, suora<br />

Reikä 17 0,02 m L 0,04 m U, rei’än pituus 14 m, suora molempiin suuntiin<br />

Reikä 18 0,59 m R 0,61 m D, rei’än pituus 16 m, jyrkkeni selvästi, selvästi oik.<br />

Reikä 19 0,67 m L 0,44 m U, rei’än pituus 16 m, loiveni hieman, selvasti vas.<br />

Reikä 20 0,28 m L 0,51 m U, rei’än pituus 16 m, loiveni hieman, melko suora<br />

Reikä 21 0,04 m R 0,72 m U, rei’än pituus 16 m, loiveni hieman, suora<br />

Reikä 22 0,48 m R 1,03 m U, rei’än pituus 16 m, loiveni voimakkaasti, selvästi oik.<br />

Reikä 23 0,02 m R 0,34 m D, rei’än pituus 16 m, jyrkkeni hieman, suora<br />

Reikä 24 0,56 m R 0,29 m D, rei’än pituus 16 m, jyrkkeni hieman, selvästi oik.<br />

Keskimäärin reiät poikkesivat sivusuunnassa<br />

35 cm <strong>ja</strong> pystysuunnassa<br />

72 cm aloitussuunnastaan. Suurimmat<br />

poikkeamat ovat pystysuunnassa<br />

1,61 m <strong>ja</strong> sivusuunnassa 0,70<br />

m tavoitteesta.<br />

Johtopäätös:<br />

Tämän tyyppisessä porauksessa on<br />

tärkeää, että etenkin aloituskaltevuus<br />

on tarkasti oikein, aloituksen<br />

suuntakulmavirhe vaikuttaa jyrkillä<br />

rei’illä vähemmän.<br />

Taipuminen voi tapahtua mihin<br />

suuntaan vain, tässä tapauksessa<br />

yleisin suunta on ollut ylöspäin eli<br />

reiät pyrkivät loivenemaan. Sivusuunnassa<br />

sekä oikealle että vasemmalle<br />

taipuneita on suunnilleen yhtä<br />

paljon.<br />

Tässäkin tapauksessa eräät reiät<br />

olivat todellisuudessa melkein kiinni<br />

toisissaan tai niin että etu lähes kaksinkertaistui.<br />

Kun tarkastellaan esim. tunne-<br />

29<br />

lilouhinnan esi-injektointireikiä <strong>ja</strong><br />

injektoinnista saatua hyötyä, liikaa<br />

taipuneet reiät ovat loppuosaltaan<br />

osittain tai kokonaan hyödyttömiä <strong>ja</strong><br />

turhia kustannuksia aiheuttavia.

GEBWELL OY, Leppävirta<br />

Lämpöpumppujen uusi tuleminen<br />

Gebwell Oy Rakenna <strong>ja</strong> Remontoi -messuilla Vantaalla helmikuussa <strong>2006</strong><br />

itkään <strong>ja</strong>tkunut energian hin-<br />

PPtiukkenevat<br />

nan nousu <strong>ja</strong> tulevaisuudessa<br />

päästömääräykset vaikuttavat<br />

enenevässä määrin ihmisten<br />

energiapäätöksiin. Suomessa pientalojen<br />

lämmityksenä on ollut pääasiassa<br />

sähkö-, öljy- tai kaukolämpö.<br />

Keskeisinä syinä tähän on ollut edullinen<br />

sähkö <strong>ja</strong> polttoöljy sekä taa<strong>ja</strong>mien<br />

tiheä kaukolämpöverkko.<br />

Euroopan johtava lämpöpumppumaa<br />

on ollut Ruotsi. Ruotsissa<br />

on tällä hetkellä käytössä yli 450<br />

000kpl lämpöpumppua, joka vastaa<br />

energiatuotantona noin 2,5 ydinvoimalaa.<br />

Käytännössä Ruotsin hallitus<br />

on rakentanut tarvittavan energiantuotantokapasiteetin<br />

pientalojen<br />

teknisiin tiloihin. Ihmiset on oh<strong>ja</strong>ttu<br />

valitsemaan lämpöpumppu energiantuotantomuodoksi<br />

antamalla investoititukea<br />

lämpöpumppujen hankintaan.<br />

Suomessa pientalojen lämmitysmuotona<br />

lämpöpumput ovat alkaneet<br />

yleistyä vasta 2000 –luvun<br />

puolella. Tällä hetkellä Suomessa<br />

on käytössä arviolta alle 30 000<br />

maalämpöpumppua, mutta määrä<br />

kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Kysyntä<br />

kasvaa rajusti koko a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> tänä<br />

vuonna Suomeen toimitetaan noin<br />

5000kpl maalämpöpumppua. Maalämpöpumppu<strong>ja</strong><br />

myyviä <strong>ja</strong> valmistavia<br />

yrityksiä on markkinoilla toista<br />

kymmentä.<br />

Gebwell Oy:n porauskalustoa<br />

31<br />

Gebwell tuo auringon energian<br />

maasta<br />

Maalämpö on kotisi lähiympäristöön<br />

varastoitunutta luonnon omaa<br />

energiaa, joka odottaa otta<strong>ja</strong>ansa<br />

välivarastossa omassa pihapiirissäsi.<br />

Kyseisen energiavarannon hyödyntämistä<br />

varten on maalämpöpumppu<br />

suunniteltu. Maalämpöpumpulla<br />

saat tuotettua kaiken kotisi lämmitys-<br />

<strong>ja</strong> lämpimän käyttöveden vaatimasta<br />

energiasta. Sähkön <strong>ja</strong> öljyn<br />

hinnan noustessa maalämpö on<br />

lyönyt itsensä läpi varsinkin uudisrakentamisessa,<br />

mutta myös saneerauskohteissa.<br />

Varma kotimainen valinta<br />

Maalämpö on hinnaltaan vakaata<br />

<strong>ja</strong> edullista sekä ympäristöystävällistä<br />

lämmitysenergiaa. Gebwell<br />

tarjoaa säästävän, hil<strong>ja</strong>isen, helppokäyttöisen<br />

<strong>ja</strong> huoltovapaan lämmitysjärjestelmän.<br />

Käyttäjälle etsitään<br />

optimoidut tuotteet eri tehoalueille<br />

niin saneeraus- kuin uudiskohteisiin.<br />

Asiakas saa pitkäikäisen, toimintavarman<br />

<strong>ja</strong> laadukkaista komponen-

teista valmistetun takuutuotteen.<br />

Kannattaa myös muistaa, että kohteessaan<br />

maalämpöpumppu vie tilaa<br />

vain noin 2 neliömetriä. Muu lämmitystapa<br />

tarvitsee helposti 5 neliötä,<br />

jopa enemmänkin polttoainevaraston<br />

kanssa. Lisäksi tilaa ei tarvitse<br />

rakentaa palosuo<strong>ja</strong>tuksi. Rakenta<strong>ja</strong><br />

selviää ilman kalliiden neliöiden rakentamista<br />

<strong>ja</strong> varustamista.<br />

Gebwell tarjoaa kotimaisen, korkealaatuisen<br />

maalämpökeskuksen,<br />

jolla on jo vakiotuotteena laa<strong>ja</strong><br />

toimitussisältö. Gebwell on laajennettavissa<br />

helposti asennettavilla,<br />

Lämpökaivon porausta Tahkovuorella heinäkuussa <strong>2006</strong><br />

tarkoitukseen suunnitelluilla <strong>ja</strong> viimeistellyillä<br />

laajennusosilla. Valmismoduulien<br />

avulla tarvittavien venttiiliryhmien<br />

paikalla kokoaminen<br />

minimoituu <strong>ja</strong> tuotekokonaisuuden<br />

ulkonäkö siistiytyy <strong>ja</strong> yhdenmukaistuu.<br />

Maalämpöpumpun laajennusosia<br />

ovat muun muassa: maapiirin venttiiliryhmä<br />

<strong>ja</strong> säätöryhmät 1:lle <strong>ja</strong> 2:<br />

lle lämmityspiirillä. Laajennusten<br />

avulla varmistetaan se, että käyttäjälle<br />

tulee riittävästi tuoretta <strong>ja</strong> lämmintä<br />

käyttövettä.<br />

Gebwellin etu<strong>ja</strong> ovat myös lyhyet<br />

toimitusa<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> toimitusvarmuus. Lisävarusteena<br />

saa GSM-modeemiyhteyden<br />

<strong>ja</strong> kaukovalvontavalmiuden<br />

tai huoltosopimus/laajennettu takuu<br />

–palvelukonseptin.<br />

Oikea mitoitus ratkaisee<br />

Gebwellin osaamista ovat suunnittelu<br />

<strong>ja</strong> mitoitus, keruupiirin toteutustavan<br />

valinta <strong>ja</strong> tekeminen,<br />

tarvittavat maatyöt <strong>ja</strong> läpiviennit,<br />

käyttöönotto <strong>ja</strong> käytön opastus.<br />

Oikean mitoituksen avulla asiakas<br />

saa maksimoitua lämpöpumpun<br />

hyödyt <strong>ja</strong> samalla minimoitua kustannukset.<br />

Mitoituslaskelman avulla<br />

32<br />

selviää talon optimaalinen lämpöpumpun<br />

koko <strong>ja</strong> siten kustannusten<br />

<strong>ja</strong> investoinnin suuruus. Gebwellin<br />

täystehomitoitus tarkoittaa sitä, että<br />

saat kaiken tarvitsemasi lämmityksen<br />

vaatimasta energiasta tuotettua<br />

maalämpöpumpun kompressoriyksiköllä<br />

ilman lisäsähköä. Tällä varmistamme,<br />

että saat maksimaalisen<br />

energiamäärän taloosi omasta pihasta.<br />

Osatehomitoituksissa, joita osa<br />

maalämpötoimittajista tekee, tuotetaan<br />

osa tarvittavasta energiasta<br />

sähkövastuksilla kompressoriyksikön<br />

lisänä.<br />

Gebwell-maalämpöpumppujen<br />

valmistuksessa käytetään korkeaa<br />

kotimaista ammattitaitoa sekä tuotanto<strong>tekniikka</strong>a.<br />

Gebwellin <strong>ja</strong>tkuva<br />

kehitystyö johtaa uusiin innovaatioihin<br />

<strong>ja</strong> merkitsee sinulle toimivinta<br />

mahdollista lämmitysjärjestelmää <strong>ja</strong><br />

ylivoimaista taloudellista etua. Ja mikä<br />

parasta, saat koko maalämpöjärjestelmän<br />

”avaimet käteen” periaatteella<br />

yhdeltä toimitta<strong>ja</strong>lta.<br />

Gebwell Oy on panostaa myös<br />

kallionporaustoimintaan. Leppävirralle<br />

on hankittu vuoden <strong>2006</strong> aikana<br />

5kpl täydellisiä porausyksiköitä.<br />

Yksiköt on sijoitettu Leppävirralle,<br />

Kiiminkiin <strong>ja</strong> Riihimäelle, joka mahdollistaa<br />

tehokkaan valtakunnallisen<br />

palveluverkoston. Gebwell voi<br />

toimittaa sekä vesikaivot että lämpökaivot<br />

Utsjoelta Hankoon asti <strong>ja</strong><br />

olemassa oleva kapasiteetti mahdollistaa<br />

lyhyet toimitusa<strong>ja</strong>t.<br />

Gebwell porakaivo tehdään asiakkaalle<br />

valmiiksi <strong>ja</strong> kytketään tarvittaessa<br />

kiinteistön vesijärjestelmään.<br />

Toimitussisällössä on mukana poraus,<br />

porakaivopumppu, putket <strong>ja</strong><br />

muut tarvittavat lisävarusteet sekä<br />

painesäiliöpaketti. Asiakas saa koko<br />

järjestelmän yhdeltä toimitta<strong>ja</strong>lta.<br />

Uudet nykyaikaiset poravaunut<br />

mahtuvat liikkumaan pienilläkin taa<strong>ja</strong>matonteilla<br />

puutarho<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> pihamaita<br />

särkemättä. Ne ovat myös ympäristöystävällisempiä,<br />

meluhaitat <strong>ja</strong><br />

päästöt ovat huomattavasti pienempiä<br />

kuin yleisesti käytössä olevissa<br />

vanhoissa laitteissa.

Kymen<br />

Kalliotyö Oy<br />

Louhinnan asiantunti<strong>ja</strong><br />

KYMEN KALLIOTYÖ OY<br />

Vallinkatu 4B<br />

55100 Imatra<br />

puh. (05) 476 1222<br />

fax (05) 476 1193<br />

33<br />

BACKFLASH<br />

Int’l Trading House Oy<br />

Esimerkkejä<br />

tuotteidemme hinnoista:<br />

Rock Split Red- / White-putkipanos: 0,30 / 0,35 €/kpl<br />

(vastaa suurin piirtein suomalaisia K- <strong>ja</strong> F-putkia)<br />

Nitrocord 10 räjähtävä tulilanka 10g: 0,30 €/m<br />

Nitronel QS 4,8m (kaikkilla hidastimilla): 1,60 €/kpl<br />

(vastaa Nonel UNIDET/SL 4,8 m johtimella)<br />

Nastakruunu, 76mm: 77,00 €/kpl<br />

(T45), retrac, drop center<br />

Poladyn Dynamiitti: Erittäin kilpailukykyisiää tarjouksia!!!<br />

(Huom! Poladyn on tavallista vahvempi dynamiitti!)<br />

Hinnat eivät sisällä toimituskulu<strong>ja</strong>, ALV 0%. Em. hinnat alk. hinto<strong>ja</strong> jotka<br />

edellyttävät vuosisopimuksia sekä suuria kertatilauksia.<br />

Pidämme oikeuden hintamuutoksiin.<br />

www.backfl ash.fi Puh: 09-6211237 Fax: 09-6211238

KALEVI LAAKKONEN<br />

Muistelmia<br />

Lappeenrannan teknillisessä<br />

koulussa aloitettiin kaivostekniikan<br />

opetus v. 1957, joten ensi vuonna<br />

tulee kuluneeksi 50 vuotta opetuksen<br />

aloituksesta. Tämän merkkipaalun<br />

innoittamana pyysin kaikilta<br />

silloin aloittaneilta, elossa olevilta<br />

(12) katsauksen uraan <strong>ja</strong> eloon, sen<br />

jälkeen kun koulun ovet sulkeutuivat<br />

teknikon paperit salkussa. Historiikin<br />

sain viideltä <strong>ja</strong> kun lasken<br />

itseni mukaan, niin 50 % oli tulos.<br />

Monessa olemme olleet mukana <strong>ja</strong><br />

paljon olemme saaneet aikaiseksi<br />

maamme vuoritoimen hyväksi.<br />

Seuraavassa muistelmia viideltä<br />

kaivosteknikolta aakkosjärjestyksessä.<br />

Pentti Helske, Yrjö Hirvonen,<br />

Jorma Home, Taisto Lahti <strong>ja</strong> Teuvo<br />

Marjoneva. Omalle muistelmalleni<br />

löytynee tilaa lehtemme seuraavassa<br />

numerossa.<br />

PENTTI HELSKE<br />

Tässä muutamia muistiinpano<strong>ja</strong><br />

työssäoloa<strong>ja</strong>sta Loh<strong>ja</strong>n Kalkkitehtaalla,<br />

joka myöhemmin tunnettiin<br />

Loh<strong>ja</strong> Oy:nä.<br />

1946 aloitin kaivosmiesurani Tytyrin<br />

avolouhoksella sekä kaivoksessa,<br />

jossa toimin porapoikana<br />

siihen saakka, kun kovametalliporat<br />

tulivat markkinoille 1950 luvun<br />

alussa.1951-1953 geologin apulaisena.<br />

1954- Tytyrin kaivosmittaa<strong>ja</strong>na<br />

Lappeenrannan koulun alkamiseen<br />

saakka. Koulun jälkeen palasin Tytyriin<br />

kaivosmittaa<strong>ja</strong>ksi.<br />

Kesällä 1959 alkoi Apatiitin tutkimustyöt<br />

Siilinjärvellä. Olimme Marjonevan<br />

Timmun kanssa siellä myöskin<br />

kesän 1960 marraskuuhun saakka,<br />

jolloin Loh<strong>ja</strong> lopetti tutkimustyöt.<br />

Tutkimustulokset osti Kemira <strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong>tkoi edelleen tutkimustöitä, jotka<br />

myöhemmin johtivat Apatiitin louhimiseen<br />

<strong>ja</strong> tehtaan perustamiseen.<br />

1961 siirto O<strong>ja</strong>mon kaivokselle<br />

mittaustöihin. O<strong>ja</strong>molla alkoi kolmen<br />

kuukauden pituiset kaivosmieskurssit.<br />

Kursse<strong>ja</strong> pidettiin kaikkiaan<br />

kuudet. Toimin kurssien vetäjänä<br />

sekä opetin louhinta<strong>tekniikka</strong>a. O<strong>ja</strong>molla<br />

ollessani suoritin mittaustöitä<br />

Nilsiän avolouhoksella, Mailion<br />

avolouhoksella, Sipoon kaivoksessa<br />

sekä Inkoon sataman rakennusvaiheessa.<br />

1965 O<strong>ja</strong>mon kaivos lopetti<br />

toimintansa.<br />

Kaivoslaitospalvelu perustettiin<br />

kaivoksen sulkemisen jälkeen. Päälliköksi<br />

tuli Raimo Matikainen. Laitoksen<br />

alaisuuteen kuului Mailion avolouhos<br />

<strong>ja</strong> Sipoon kaivos. Matikaisen<br />

johdolla suoritettiin vuosipainemittauksia<br />

monessa Suomen kaivoksissa.<br />

Loh<strong>ja</strong> Oy:n konepa<strong>ja</strong>koulussa alkoi<br />

2-vuotinen kaivoslin<strong>ja</strong>. Opetin<br />

siellä kaivosmittausta. Oppilaista on<br />

erikoisesti jäänyt mieleen meidän<br />

kaikkien tuntema Olavi Seppänen,<br />

joka myöhemmin kävi Lappeenrannan<br />

kaivoslin<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> valmistui kaivosteknikoksi.<br />

1972 Raimo Matikainen siirtyi<br />

pois Loh<strong>ja</strong> Oy:stä Pyhäsalmen kaivokselle<br />

<strong>ja</strong> samalla kaivosmittauspalvelu<br />

lopetettiin. Siirryin vakituisesti<br />

Sipooseen kaivokseen päälliköksi,<br />

jossa hommassa olin kaikkiaan 14<br />

vuotta. Eläkkeelle siirryin 1.8.1986<br />

railakkaiden läksiäisjuhlien jälkeen.<br />

Voidaan sanoa ehkä näin: ”Älä<br />

yritä muuttaa paikkakuntien <strong>ja</strong> ihmisten<br />

olosuhteita, vaan sopeudu<br />

niihin.”<br />

YRJÖ HIRVONEN<br />

Tässä lyhyt katsaus menneestä 70<br />

vuodesta, jonka a<strong>ja</strong>n allekirjoittanut<br />

34<br />

on tallannut tät Suomen maaperää.<br />

Synnyin Kuusjärvellä Varislahden<br />

kylässä. Isäni oli siihen aikaan kaivosmies<br />

Outokummun kaivoksessa,<br />

joka aiheutti hänelle työkyvyttömyyden<br />

<strong>ja</strong> vuonna 1948 ennenaikaisen<br />

kuoleman. Saatuani kansakoulun<br />

suoritettua, vaikkakin hiukan tuplaten,<br />

tuli eteen työn etsintä. Niihin<br />

aikoihin oli kova työttömyys <strong>ja</strong> alle<br />

16-vuotiaita ei otettu muuanne töihin<br />

kuin savottaan <strong>ja</strong> jos oli rengin<br />

paikko<strong>ja</strong>. Koitti kesä 1953 <strong>ja</strong> kuulin,<br />

että Outokumpu Oy aloittaa Outokummussa<br />

kaivosmiesten ammattikoulutuksen.<br />

Niinpä lähetin hakemukseni<br />

sinne, tuli kutsu kokeisiin<br />

<strong>ja</strong> viikon perästä kutsu lääkärintarkastukseen,<br />

jonka jälkeen alkoi tämä<br />

kolmevuotinen uurastus Kaasilan<br />

maatilan pirtissä. Niin alkoi opintie<br />

meidän 25 nuoren po<strong>ja</strong>n yhteistaipaleena.<br />

Opettajina oli kansakoulun <strong>ja</strong><br />

yhteiskoulun opettajia sekä yhtiön<br />

eri alojen esimiehiä.<br />

Työn opetuksesta huolehtivat vanhemmat<br />

työnjohta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> teknikot.<br />

Koulupäivät olivat kahdeksan tuntia,<br />

alkuun oli kolme päivää koulua <strong>ja</strong><br />

kolme töitä, josta tuli myöhemmin<br />

kaksi koulua <strong>ja</strong> neljä töitä. Palkkaakin<br />

meille maksettiin ensimmäisen<br />

vuoden aikana 100 mk päivältä<br />

(myös koulupäiviltä). Työharjoittelu<br />

oli maanpäällisissä töissä eri osastoilla.<br />

Kesä meni malminetsinnässä<br />

lohkareen etsinnässä Juuka-Nurmes-<br />

Rautavaara maastoissa. Toinen lukukausi<br />

oli kolme koulua <strong>ja</strong> kolme<br />

töitä, kaivoksessa erilaisia töitä opetellen<br />

mm. poraus, lataus, kor<strong>ja</strong>amo,<br />

rakentaminen. Palkka tai apuraha<br />

oli 1000 mk/viikko. Seuraava kesä<br />

malminetsinnässä Rautavaa-Muuka-<br />

Nurmes maastoissa. Kolmas vuosi<br />

oli maan alla neljä päivää töitä, kaksi<br />

koulua, palkka 1500 mk/viikko. Kesä<br />

taas maailmalla, Varpaisjärvi-Nilsiä <strong>ja</strong><br />

syksyllä Outokummun alueella.

Kuvassa vasemmalta: Taisto Lahti, Veli Laitinen, Kalevi Laakkonen, Eero Laine,<br />

Reijo Voutilainen <strong>ja</strong> Jorma Home.<br />

Lokakuu 1956 vei asepalveluksen<br />

Kontiorantaan, jossa palvelin kahdeksan<br />

kuukautta valmistuen hevosmieheksi<br />

1 ½ päivän kokemuksella<br />

<strong>ja</strong> runsailla sairaalassa oloilla. Tuli<br />

kesä 1957 <strong>ja</strong> jälleen malminetsintään<br />

Kuhmoon, jonne tuli tieto teknillisen<br />

koulun kaivoslin<strong>ja</strong>n alkamisesta<br />

Lappeenrannassa, jonne lähetin hakupaperini<br />

<strong>ja</strong> kävin kokeissa. Niin<br />

tulin hyväksytyksi niiden 27 oppilaan<br />

joukkoon, jotka aloittivat opintona<br />

1.9.1957. Urakka oli kova <strong>ja</strong><br />

päivät pitkiä, meillä oli koulua myös<br />

lauantaisin, kun muut lin<strong>ja</strong>t olivat<br />

lauantait vapaalla. Niin kului kaksi<br />

talvea eli 16 kk ankaran, mutta asiallisen<br />

rehtori Järven suojeluksessa.<br />

Ammattiaineiden opetta<strong>ja</strong>t olivat Paraisten<br />

kalkilta <strong>ja</strong> Outokumpu Oy:ltä.<br />

Välikesä meni malmia etsiessä Juuan<br />

<strong>ja</strong> Enon alueilta, löytyen myös kulta-aihe,<br />

joka johti myöhemmin niin<br />

sanottuun <strong>ja</strong>lkapuuhun. Koulu päättyi<br />

30.4.1959, jonka jälkeen olen<br />

työskennellyt Outokummun Malminetsinnällä.<br />

Tämän kultain vein kirkonkellojen<br />

kilinään 4.6.1960. Tämä<br />

tapahtuma ei ole haitannut malminetsintää,<br />

jota eri tehtävissä <strong>ja</strong> paikoissa<br />

kesti 31.5.1991, siirtyessäni<br />

silloin vapaaherraksi. Monet erilliset<br />

vaiheet kerkisi tapahtua ennen kesäkuuta<br />

1991.<br />

Teknillisen koulun jälkeen työt al-<br />

koivat Outokummussa erilaisilla,- <strong>ja</strong><br />

vaiheisilla malminetsinnän maastotöillä<br />

siirtyen sitten niin sanottujen<br />

kansannäytteiden käsittelijäksi <strong>ja</strong><br />

vastaa<strong>ja</strong>ksi sekä mielenkiintoisten<br />

näytteiden analyysin lähettäjäksi.<br />

Näistä metalliaiheiltaan mielenkiintoisten<br />

näytteiden lähtöpaikan tarkastuskännyt<br />

maakuntiin isäntien <strong>ja</strong><br />

lähes kaiken ammatinharjoittajien<br />

luokse. Siellä oli joitakin erikoisia<br />

persoonia, jotka pysyvät mielessä,<br />

nämä vaatisi niin pitkän selvityksen<br />

etten katso siihen olevan aihetta.<br />

Yhden mielenkiintoisen <strong>ja</strong> merkittävän<br />

lisän toivat maatalousnäyttelyt<br />

<strong>ja</strong> maakuntien messut, joissa vierailimme<br />

kiviä <strong>ja</strong> malminetsintää esitellen.<br />

Seuraava merkittävä muutos oli<br />

koko osaston siirto Espoon Niittykumpuun<br />

kesällä 1971. Lisäksi tuli<br />

Malmibussi, jossa oltiin valistuskierroksilla<br />

mukana. Samoin mielenkiintoa<br />

toivat erilaiset malminetsintäkilpailut<br />

<strong>ja</strong> niiden palkintojärjestyksen<br />

esittäminen <strong>ja</strong> palkintojen<strong>ja</strong>kotilaisuudet,<br />

jotka olivat vuoden juhlatapahtumat.<br />

Työn ohella olin osastomme<br />

teknisten luottamusmiehenä.<br />

Vapaa-aikaan kuului Espoossa keväisin<br />

<strong>ja</strong> talvella kalastus sekä työväenopistossa<br />

puukurssit tehden<br />

monia tarve-esineitä puusta. Kesällä<br />

<strong>ja</strong> syksyllä olen lomieni aikana ollut<br />

35<br />

Outokummussa kotimökillä pienissä<br />

metsänkunnostuspuuhissa. Syksystä<br />

1962 asti olen kuulunut metsästysseuraan,<br />

jossa lähinnä hirvenmetsästysseurueeseen<br />

kuuluen on tullut<br />

monet hirvipaistit.<br />

Keväästä 1991 lähtien olen yrittänyt<br />

viettää enemmän aikaa siellä<br />

maalaismaisemissa kalastellen, mar<strong>ja</strong>staen<br />

sekä kesäpaikkaa kunnostaen.<br />

Vanhuus ei ole tullut yksin, mukaan<br />

on tullut erilaisia sairauksia,<br />

kuten polvet on keinonivelletty, sydäntä<br />

on verkon kanssa pallolaajennettu,<br />

silmät on kaihileikattu. Nyt on<br />

tämäkin kulta-aihe ollut kotihengettärenä<br />

vuoden verran, joten kahteen<br />

henkeen on rattoisampi vaikka sairastella.<br />

Lopuksi toivon meille kaikille<br />

12:lle elossa olevalle vuoriteknikolle<br />

terveyttä <strong>ja</strong> pitkää ikää. Kaikkia<br />

tuttu<strong>ja</strong> tervehtien, Yrjö Hirvonen.<br />

JORMA HOME<br />

Työhistoriaa pääpiirteittäin<br />

Viimeisenä koulukeväänä v. 1959<br />

kävimme Aulis Valtosen kanssa Helsingissä<br />

ilmoitusmatkalla kurssijulkaisuun.<br />

Melkein jokainen firma tarjosi<br />

töitä – oli mistä valita.<br />

Aloitin Outokummussa vuorotyönjohta<strong>ja</strong>n<br />

kiistellyn Taneli Tiilikaisen<br />

alaisena. Tanelista minulla ei ole pahaa<br />

sanomista, oh<strong>ja</strong>si <strong>ja</strong> opetti – ei<br />

koskaan moittinut. Sitten siirryin<br />

rationalisointitoimistoon Olavi Alarodun<br />

leipiin, esimiehet vaihtuivat,<br />

Jorma Porkka, Matti Kilpinen, Pentti<br />

Raike.<br />

Tutkin lähinnä peräporausta, josta<br />

sain sellaisen ammattitaidon, että<br />

olisin uskaltanut ko. asioista keskustelemaan<br />

kenen kanssa hyvänsä.<br />

Loppuaikana pöydälläni oli kaikkien<br />

maanalaisten työntekijöiden<br />

palkka-asiat. Siirryttiin suorista maksuista<br />

ns. kokonaispalkkaukseen<br />

(onkohan termi oikein?).<br />

1963 Julius Tallberg Oy Atlas Copco<br />

–osasto tarjosi myyntityöt. Tartuin<br />

tilaisuuteen. Siihen aikaan työ

ei ollut pelkkää myyntiä, sain käyttää<br />

Outokummussa hankittua työkokemusta.<br />

Monen urakoitsi<strong>ja</strong>n kanssa<br />

selvitettiin työmenetelmiä, usein<br />

siinä syntyi kone- <strong>ja</strong> kalustokauppa<br />

kertaistumalta koko projektiin. Työ<br />

oli todella mielekästä.<br />

1965 perustettiin Tampereelle<br />

myyntikonttori, jonka päällikkönä<br />

olin eläköitymiseeni asti 1994. Konttorissa<br />

toimi myös teräs,- hitsaus- <strong>ja</strong><br />

työkaluosastot.<br />

Olin perustamassa Tampereella<br />

kolmea konttoria, ensin Järvensivulle<br />

<strong>ja</strong> sitten Aarikkalankadulle. Kun<br />

Tallberg Oy loppui, perustin Jussinkadulle<br />

pelkän Atlas Copcon toimipisteen.<br />

Vuonna 1998 menin toiseen avioliittoon<br />

seurusteltuani 27 vuotta<br />

Riitta Hilskan kanssa. Hänestä tuli<br />

rouva Home Hawain Mauin saarella.<br />

Vihkiminen tapahtui palmujen katveessa<br />

meren rannalla. Lapsista vanhin<br />

asustaa <strong>ja</strong> on töissä Ylöjärvellä,<br />

nuorin on ollut Rodoksella 26 vuotta,<br />

siellä oleva ainut lapsenlapseni<br />

on jo 25 vuotias arkeologi. Kiviperinteet<br />

<strong>ja</strong>tkuvat.<br />

TAISTO LAHTI<br />

Synnyin Kokkolassa v. 1931 työläisperheen<br />

toisena lapsena, lisänä<br />

sisarelleni. Minun jälkeeni saatiin<br />

vielä myöhemmin toinenkin poikalapsi.<br />

Vuosi 1931 oli tuon 30-luvun<br />

vaikeinta lama-aikaa, jolloin sekä työ<br />

– että liike-elämässä elettiin epävarmoissa<br />

oloissa. Tuohon viittaa tuolloin<br />

minunkin etunimi Taisto – näin<br />

olen saanut jälkeenpäin kuulla. Minä<br />

silloin en kuitenkaan noista vaikeuksista<br />

tiennyt, vaan elin suhteellisen<br />

huoletonta lapsuutta. Kokkolassa<br />

elämäni kuudelta ensimmäiseltä<br />

vuosilta jäikin muistoihini vain pari<br />

merkkitapausta. Nelivuotiaana, asuessamme<br />

korkeahkon mäen ylärinteessä,<br />

yritin laskea mäen potkukelkalla,<br />

kelkkani ei totellut oh<strong>ja</strong>ustani,<br />

vaan törmäsi naapuritontin aidankulmaan.<br />

Minä, kielellä auton ääntä<br />

matkien, pidin sitä hampaiden välissä.<br />

Kelkan törmätessä, iskeytyi leu-<br />

kani käsipuuhun <strong>ja</strong> kieleni hampaiden<br />

välissä katkesi lähes kokonaan.<br />

Se roikkui vain toiselta reunaltaan<br />

suussani. Seurasi kiireisiä toiminto<strong>ja</strong>,<br />

<strong>ja</strong> minä kohta totesin makaavani<br />

ensiavun lääkäri-käsittelyssä ommeltavana.<br />

Tuo olikin ilman puudutusta<br />

tuskallinen toimenpide, muistan siitä<br />

huutoni.<br />

Toinen merkkitapaus oli, kun viisikuusivuotiaana<br />

olin päivät ruotsinkielisessä<br />

lastentarhassa. Kokkolahan<br />

oli tuolloin ruotsalaisenemmistöinen.<br />

Vuoden 1938 tammikuussa vierailimme<br />

Kälviällä, äitini kotimaisemissa.<br />

Minä ihastuin välittömästi maalaiselämään,<br />

varsinkin, kun enoni<br />

siellä oitis etsi minulle sukset <strong>ja</strong> vei<br />

mukanaan lenkille <strong>ja</strong> laskettelemaan,<br />

myös monet eläimet, hevosta <strong>ja</strong> kissaa<br />

myöten talossa, tulivat kohta ystävikseni.<br />

Ilmoitin jääväni tänne, <strong>ja</strong><br />

niin vanhempani saivat palata ilman<br />

minua Kokkolaan. Tuo ilmoitukseni<br />

olikin pysyvää laatua, sillä vielä samana<br />

vuonna, siis 1938, aloitin kansakoulun<br />

Kälviän Passo<strong>ja</strong>n kylällä <strong>ja</strong><br />

sen suoritinkin kokonaan siellä, sillä<br />

seurasihan kohta sota-aika, joka<br />

toi omat ongelmansa asiaan, joten<br />

minun oli parasta olla maaseudulla.<br />

Vuoteen 1938 sisältyi vielä, tuolla<br />

seudulla ilmennyt Polio-epidemia,<br />

josta minäkin sain osani, kuumeilun<br />

<strong>ja</strong> nivelkipujen merkeissä, <strong>ja</strong> tauti hidasti<br />

kasvuanikin.<br />

Kokkolaan muutin vakituisesti<br />

vasta v. 1946 keväällä, saatuani<br />

kansakoulun <strong>ja</strong>tkoluokatkin onnellisesti<br />

ohi. Maalla olin jo sotavuosina<br />

joutunut monien rankkojen töiden<br />

tekijäksi, tahi niihin osallistu<strong>ja</strong>ksi,<br />

niinpä ei minulla Kokkolassakaan aika<br />

ilman töitä kulunut. välittömästi<br />

etsiydyin sekatavarakaupan asiapo<strong>ja</strong>ksi<br />

keväällä –46. Pidin helppona<br />

työtäni, vaikka jouduinkin kolmirattaisella<br />

pakettipyörällä kuljettamaan<br />

kauppaan jopa <strong>ja</strong>uhot, ryynit <strong>ja</strong> sokeritkin.<br />

Pääasia oli, että minulla oli<br />

pyörä poljettavana, niinpä ei raskaatkaan<br />

taakat tuntuneet painavilta. Silloin<br />

elettiin vielä sota-a<strong>ja</strong>n jälkeistä<br />

korttiaikaa, <strong>ja</strong> kaikista tarvikkeista<br />

oli puutetta. Vuoden 1948 alusta<br />

siirryin tuttuun tukkuliikkeeseen<br />

varastomiesharjoitteli<strong>ja</strong>ksi. Olin tuk-<br />

36<br />

kuliikkeen toimintaan tutustunut jo<br />

asiapoika tehtävieni aikana.<br />

Armei<strong>ja</strong>sta palattuani, en heti<br />

mennyt entiseen työhöni, sillä<br />

tunnetusti armei<strong>ja</strong>n jälkeen ollaan<br />

rahanpuutetilanteessa. Niinpä meninkin<br />

Kokkolan satamaan laivanlastaus-<br />

<strong>ja</strong> lautatarhatöihin, jotka olivat<br />

urakkaluonteisia, vieläpä hyvin palkattu<strong>ja</strong>kin,<br />

tosin rankko<strong>ja</strong> töitä. Helmikuulla<br />

1952, kun satama jo jäätyi,<br />

palasin entiseen työhöni, tukkuliikkeen<br />

varastotehtäviin, siellä toimin<br />

siirtomaatavaroiden osavaraston,<br />

varastonhoita<strong>ja</strong>n tehtävissä. Varastotöissä<br />

palkkaus oli kehnoa, <strong>ja</strong> oli<br />

satamatöissä todennut kykeneväni<br />

arvokkaampaan.<br />

Näissä mietteissä 15.7.1953 jätin<br />

monivuotisen työpaikkani, sillä kuulin<br />

parilta Ruotsissa työskenneeltä<br />

kaveriltani, heidän Kokkolassa lomaillessa,<br />

Ruotsin Malmbergetin kaivostöistä<br />

<strong>ja</strong> siellä vallitsevasta työvoimapulasta.<br />

Hakeuduttuani Malmbergetiin<br />

<strong>ja</strong> aloitin siellä 22.7.1953<br />

kaivostöissä, ensiksi rännilastaa<strong>ja</strong>na.<br />

Rankka työ miellytti minua <strong>ja</strong> totesin<br />

siinä pärjäileväni mukavasti urakkaansioiden<br />

suhteen, sillä ensi kuukautena<br />

oli viisinkertaistanut ansioni<br />

entiseen varastotyöhöni verrattuna.<br />

Rankka työ vaati sitten veronsa.<br />

Syyskuussa umpisuoleni puhkesi.<br />

Tosin olin ehtinyt jo hakeutua sairaalaan<br />

tutkimuksiin, kun tuo puhkeaminen<br />

tapahtui. Olin sairaalan tiloissa<br />

<strong>ja</strong> sain nopeasti apua. Tuo oli<br />

kohdallani jo kolmas vakavahko terveysongelma<br />

siihenastisessa elämässäni.<br />

Sairaalahoitoni kesti 10 päivää<br />

<strong>ja</strong> sen jälkeinen sairaslomani taisi<br />

olla pari viikkoa. Sairauteni aikana<br />

koin sosiaalisen huollon tärkeyden,<br />

sillä töihintuloni yhteydessä tehtyjen<br />

vakuutusten ansiosta, en juurikaan<br />

kokenut ansion menetyksiä.<br />

Sairaslomani jälkeen aloitin työt<br />

kaivosveturin vaihdemiehenä. Tehtäväni<br />

oli kiireisiä hyppyjä- <strong>ja</strong> rivakoita<br />

juoksu<strong>ja</strong>. Veturissa tuli jo ennakkoon<br />

arvioida edessä olevan vaihteen<br />

asento <strong>ja</strong> tarkistaa se. Vuoden 1954<br />

alusta minut kepuutettiin jo kaivosveturin<br />

kuljetta<strong>ja</strong>ksi. Veturimiesten<br />

työt olivat alkuun tuntipalkattu<strong>ja</strong>,<br />

mutta v. 1954 meidät liitettiin mukaan<br />

lastareiden urakkatöihin, sillä

hoidimmehan heidän vaunuhuoltoaan.<br />

Vuoden 1955 elokuussa siirryin<br />

konelastaukseen. Aluksi LM 500<br />

kauhakuormaa<strong>ja</strong>lle, joka liikkui telaketjuin,<br />

poiketen vallalla olleesta,<br />

raiteilla liikkuvasta kalustosta. Työskentelytasomme+350:nalapuolelle<br />

oli avattu uusi +400 taso, jonne<br />

kaikki massat tasoltamme ryhdyttiin<br />

kippaamaan. Nyt vanhat rännit purettiin<br />

<strong>ja</strong> tyhjentyneiden <strong>ja</strong> tyhjentyneiden<br />

makasiinien jäänteet saatiin<br />

näin loppuun, poraamalla sivuperien<br />

kattorei´itykset, jotka reikärivi kerrallaan<br />

ammuttiin alas. Noita masso<strong>ja</strong><br />

me lastasimme koneilla, jotka<br />

kaikki olivat telaketjuilla, tahi kumipyörillä<br />

liikkuvia, kuten Joh Loaderkalusto,<br />

joka sähkökäyttöisenä toimi<br />

kolmensadan metrin säteellä, myös<br />

tasokuljetuksessa.<br />

Noissa lastaustehtävissä työskentelin<br />

v. 1957 elokuulle, jolloin<br />

siirryin minulle outoon koulupo<strong>ja</strong>n<br />

ammattiin. Ennen tuota ehdin kokea<br />

erään elämäni suurista järkytyksistä,<br />

kun läheinen kaverini Ahti, joka<br />

työskenteli makasiiniporarina, menehtyi<br />

komun alle. Kyseessä oli v.<br />

1956 <strong>ja</strong> viimeinen työvuoromme ennen<br />

joulua. Siten Ahti joutui aiottua<br />

pidemmälle joululomalle.<br />

Keväällä 1959 totesin koulumme<br />

päästötodistukseni yltävän keskiarvollaan<br />

luokkamme keskiarvon yläpuolelle.<br />

Häpeätahrana todistuksessani<br />

oli meille ensimmäisenä vuotena<br />

käydyn, suppean lujuusoppikoulutuksen<br />

viitonen.<br />

Olin jo keväällä1959, pääsiäisen<br />

tienoilla hakenut helsinkiläisen Rautakonttori<br />

Oy:n ilmoittamaa kallioporakoneiden<br />

esittelijän tointa. Kävin<br />

myös kutsuttuna ko. yrityksessä<br />

lähemmissä keskusteluissa, joissa<br />

päädyimme sopimukseen. Näin ollen,<br />

minulla oli työpaikka jo valmiina<br />

koulumme päättyessä. Paikan saannin<br />

apuna oli välttävällä ruotsinkielelläni<br />

merkitystä.<br />

Hakeuduin kohta vapun jälkeen<br />

uuteen toimipaikkaani, joka oli, kuten<br />

sanotaan, ”puhtaan kauluksen<br />

toimi”, verrattuna entisiin, haalariasuisena<br />

tehtyihin töihini. Tosin työpaikkaesittelyissä<br />

käytin haalareita<br />

edelleen.<br />

Hankittuani asunnon Helsingin<br />

seudulta, tapahtui myös yksityiselämässäni<br />

suuri muutos, kun vielä<br />

joulukuussa 1959 avioiduin. Perheelämäni<br />

aloitin Lappeerantalaisen<br />

vaimoni kanssa 1960 keväällä, hänen<br />

muutettua Helsinkiin.<br />

Vakiinnuimme Helsingin seudulle,<br />

joskin minun työni ulottui koko<br />

maankin alueelle. Matkapäiviä kertyi<br />

vuosina 1050-1963 jopa 200 vuosittain.<br />

Noina vuosina tutustuin laa<strong>ja</strong>lti<br />

Suomen kaivoksiin, suuriin louhintatyömaihin<br />

<strong>ja</strong> alan urakoitsijoihin, sekä<br />

suureen määrään mainittujen alojen<br />

henkilöstöä, joista monet ovat<br />

tänäänkin luettavissa ystävikseni.<br />

Muistiini jäi erikoisesti v. 1962 maaliskuu,<br />

jolloin hoidin kallioporakokeilua<br />

Lampinsaaressa, Outokumpu<br />

Oy:n kaivoksessa. Taisin viipyä siellä<br />

parisen viikkoa. Oli kovia pakkasia,<br />

joista huolimatta hiihtelin vapaa-aikoinani<br />

paljon. Eräänä yönä heräsin<br />

ankaraan, oikeanpuoleiseen rintapistokseen.<br />

Kului pari seuraavaakin<br />

yötä, eikä pistos hellittänyt. Koska<br />

nukkua en noina öinä voinut, olin jo<br />

melko väsynyt. Niinpä lauantaipäivänä<br />

hakeuduin kunnallisen lääkärin<br />

vastaanotolle, jonka diagnoosi oli:<br />

”Oikeanpuoleisen keuhkon nesteytymä”,<br />

<strong>ja</strong> minut määrättiin lääkityksineni<br />

pitkälle sairaslomalle. Tämä<br />

taisi olla jo neljäs minua kohdannut<br />

vakavahko terveysongelma elämäni<br />

kuluessa. Sitten töihin palattuani,<br />

seuraavana syksynä alkoi Tuloman<br />

voimalaitostyömaa <strong>ja</strong> siellä Kuolan<br />

niemimaalla vietin minäkin useita<br />

työrupeaia vuorotellen ruotsalaisen<br />

poravalmista<strong>ja</strong>n edusta<strong>ja</strong>n kanssa <strong>ja</strong><br />

yhdessä kilpailevien. myös ruotsalaisten<br />

poramerkkien henkilöiden<br />

kanssa. Ikimuistoinen kokemus.<br />

Kotimaisen Tampella porakoneiden<br />

markkinoinnin siirryttyä Rautakonttori<br />

Oy:ltä valmista<strong>ja</strong>n perustamalle<br />

Tamrock-yhtiölle, muistaakseni<br />

v. 1964, niin myös samoihin aikoihin<br />

edustamamme ruotsalainen poravalmista<strong>ja</strong><br />

ilmoitti omista aikeistaan<br />

lopettaa osaltaan alan kova ruotsalaisten<br />

kilpailu markkinoista <strong>ja</strong> laajentaa<br />

tuotantoaan erikoisteräksien<br />

alueelle. Nuo olivat luonnollisesti<br />

minulle epämiellyttäviä ilmoituksia,<br />

sillä merkitsihän se samaa, kuin että<br />

37<br />

suuri osa työsektoristani päättyi, siis<br />

olin pelkkä puhelinmyyjä.<br />

Rautakonttori Oy:ssä oli kuitenkin<br />

pääosa edustuksista brittiläisiä, jopa<br />

siten, että Birminghamissa heillä oli<br />

sisaryhtiökin, joka hoiti Suomesta<br />

annettu<strong>ja</strong> impulsse<strong>ja</strong> sikäläisiin valmistajiin<br />

päin. Juuri v. 1964 syksyllä<br />

ilmoittikin brittiläinen putkivalmista<strong>ja</strong><br />

eräästä uudesta putkituotteestaan.<br />

Kyseessä oli kuumavalssaamalla<br />

valmistetut, neliön- <strong>ja</strong> suorakaiteen<br />

muotoiset, putkimaiset muototeräkset.<br />

”Tuotteemme tulevat<br />

mullistamaan alalla kaiken entisen,<br />

tuotteemme erinomaisten ominaisuuksien<br />

ansiosta.” Jouduin mukaan<br />

joukossamme ainoana omaamani<br />

teknillisen koulutukseni johdosta.<br />

Ja kun valmista<strong>ja</strong> järjesti kutsuna<br />

arkkitehti- <strong>ja</strong> suunnittelutoimistoille<br />

suunnatun esittelytilaisuuden, me<br />

Rautakonttorilaiset joukolla osallistuimme<br />

siihen.<br />

Tilaisuuden jälkeen kyseisen tuotteen<br />

markkinointi sysättiin minulle<br />

<strong>ja</strong> se tiesi työni <strong>ja</strong>tkumista edelleen<br />

Rautakonttori Oy:ssä, joten tehtävä<br />

oli mieluinen. Parin vuoden kuluttua<br />

oli kyseinen RHS_putkipalkki Rautakonttori<br />

Oy:n eniten myyty tuote,<br />

sillä osoittautui, ettei valmista<strong>ja</strong>n<br />

alussa lanseeraama mainoslause ollut<br />

pelkkää olettamusta. Tuote todella<br />

mullisti muototeräsmarkkinat,<br />

jopa avasi siellä aivan uusia näkymiäkin.<br />

Työpaikkani nimi, Rautakonttori<br />

Oy, katosi käytännössä markkinoilta<br />

v. 1988, jolloin Tukkukauppojen<br />

Oy hankki haltuunsa yrityksemme<br />

osake-enemmistön. Jatkoin tukolaisena<br />

parisen vuotta samo<strong>ja</strong> oppimiani<br />

tehtäviä, eikä niihin tapahtunut<br />

muuta muutosta, kuin että paperibyrokratia<br />

lisääntyi suuresti.<br />

Vuoden 1990 lopulla hain vaikeutuneen<br />

sepelvaltimotaudin vuoksi<br />

täysin palvelleena (n. 32 v) yksilöllistä<br />

varhaiseläkettä, joka sitten vuoden<br />

lopulla astuikin voimaan.<br />

Eläkeläisalkuvuosinani harrastin<br />

työväenopistossa useana talvena.<br />

Olin kir<strong>ja</strong>llisuus – sekä myös kirjoitta<strong>ja</strong><br />

piirissä mukana. Mutta kuitenkin<br />

eniten vietin aikaani perheeni<br />

kanssa jo v. 1969 hankkimallamme<br />

kesämökillä Heinolan liepeillä. Tont-

timme, runsas puustoinen metsätontti,<br />

Pirttijärven rannalla, työllisti<br />

minua aikanaan. Lähes omin käsin<br />

rakensin sekä hirsimökin, että erillisen<br />

saunan sinne vuosien 1969-1972<br />

kuluessa. Vuonna 1973 savotoin tontin,<br />

alaltaan va<strong>ja</strong>at puoli hehtaaria,<br />

josta kertyi lähes sata runkoa tukke<strong>ja</strong>kin<br />

<strong>ja</strong> latvuksista meille polttopuita<br />

vuosiksi eteenpäin. Vuonna 1998<br />

totesin, että olisi samanmoinen<br />

savotta edessä, sillä maasto suosi<br />

erikoisesti metsänkasvua. Samana<br />

vuonna, kesäaikaan, myimme tuon<br />

palastamme rakennuksineen, sillä<br />

minun sairauteni ei sallinut enää<br />

savotointia. Vuoden 1999 syksyllä<br />

jouduin jälleen terveysongelmiin<br />

(kohdallani viidensiin), <strong>ja</strong> minulle<br />

suoritettiin sydämen ohitusleikkaus.<br />

Näin <strong>ja</strong>tkuu eläkepäivät nyt sairaseläkeläisenä.<br />

TEUVO MARJONEVA<br />

Kurssimme jälkeen <strong>ja</strong>tkon palveluani<br />

Oy Loh<strong>ja</strong> Ab:n eri tehtävissä.<br />

Aluksi olin suuren Siilinjärven apatiittiesiintymän<br />

tutkimus- <strong>ja</strong> kartoitustöissä.<br />

Menetelminä oli syväkairaus,<br />

magnetometraus <strong>ja</strong> pintakaivantojen<br />

teko.<br />

Vuonna 1962 sain siirron Kemiön<br />

saarelle etsimään <strong>ja</strong> tutkimaan<br />

pegmatiitti-esiintymiä. Tulosten perusteella<br />

päätettiin rakentaa maasälpärikastamo.<br />

Minun tehtäväkseni<br />

annettiin varsinaisen rikastamon<br />

suunnittelu. Sitä varten olin Ruotsin<br />

Sallassa 3,5 kuukautta. Sieltä tuli rikastamon<br />

kaikki koneet <strong>ja</strong> laitteet.<br />

Kesken rakennustöiden sain komennuksen<br />

Sotkamon Lahnaslammelle.<br />

Siellä oli käynnistetty talkkirikastamon<br />

koelaitos. Sinne tarvittiin<br />

paikallaolevaa työnjohtoa. Koeajotulokset<br />

antoivat aiheen rakentaa<br />

varsinaisen tuotantolaitoksen. Suunnitteluvaiheen<br />

aikana toimin projektisihteerinä.<br />

Rakennustyömaalla sain<br />

tehtäväkseni oh<strong>ja</strong>ta <strong>ja</strong> valvoa rakennusaikaisia<br />

mittauksia sekä johtaa<br />

maanpoistoa <strong>ja</strong> louhoksen avaustöitä.<br />

Laitos valmistui vuosina 1969-<br />

1970.<br />

Sitten olikin vuorossa Polvijärven<br />

38<br />

talkkiesiintymän hyödyntäminen.<br />

Projekti oli samankaltainen kuin Sotkamossa.<br />

Lisänä oli alussa syväkairaukset.<br />

Rakennuspaikaksi valittiin<br />

Outokummun Vuonos, josta hyödynnettiin<br />

jo lopettanut rikastamo.<br />

Rakennusaikaiset toimet samat kuin<br />

Sotkamossa. Laitos valmistui 1974.<br />

Tämän jälkeen olin Tervolassa<br />

aloittamassa liuskesirotelaitoksen<br />

toimintaa.<br />

Vuoden 1976-1983 toimin Kokemäen<br />

kuona- <strong>ja</strong> hiekkalaitoksen paikallispäällikkönä.<br />

Siellä hyödynnettiin<br />

Har<strong>ja</strong>vallan Ni-kuonaa murskaamalla<br />

siitä hiekkapuhallukseen sopivaksi.<br />

Paikallista hiekkaa <strong>ja</strong>lostettiin<br />

valimoilla sopivaksi. Täältä laitos<br />

siirrettiin Sipoon kalkkitehtaan yhteyteen,<br />

jossa toimin vuoromestarina<br />

vuoden 1990 loppuun, jolloin jäin<br />

eläkkeelle.<br />

Eläkepäiviä vietin mökkeillen, kalastelle<br />

<strong>ja</strong> matkustellen. Jäätyäni leskeksi<br />

v. 2002, olen asunut pääasiassa<br />

Espan<strong>ja</strong>n Torrevie<strong>ja</strong>ssa.

ARI RAHKONEN, Avainasiakaspäällikkö<br />

Oy Forcit Ab<br />

DAVEYTRONIC II<br />

diginallit urakoitsijoiden käytössä<br />

DD<br />

iginallit rantautuivat Suomeen<br />

vuonna 2005 <strong>ja</strong> OY FORCIT AB<br />

aloitti niiden testaamisen välittömästi<br />

yhteistyössä muutamien ennakkoluulottomien<br />

louhinta-alan<br />

pioneerien kanssa. Testisar<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkui<br />

syksyyn <strong>2006</strong> saakka, jolloin katsottiin<br />

saaduksi riittävästi näyttöä järjestelmän<br />

eduista urakointikäyttöön<br />

siirtymiseksi. Tänään DAVEYTRO-<br />

NIC II – järjestelmä on maassamme<br />

käytössä sekä pintalouhinnassa että<br />

maan alla.<br />

Kerrataanpa vielä, mikäli asia on<br />

päässyt unohtumaan tai on peräti aivan<br />

uusi, mistä oikein on kysymys.<br />

MIKÄ ON DAVEYTRONIC II?<br />

Järjestelmä koostuu digitaalisista,<br />

ohjelmoitavista räjäytysnalleista sekä<br />

ohjelmointi- <strong>ja</strong> laukaisuyksiköistä.<br />

Myös louhinnan <strong>ja</strong> nallituksen<br />

suunnitteluun tehdyt tietokone-ohjelmistot<br />

täydentävät järjestelmää.<br />

Suomessa DAVEYTRONICia edustaa<br />

FORCIT.<br />

MIKÄ ON DIGINALLI?<br />

Digitaalinen nalli (elektroninen<br />

nalli) on räjäytysnalli, jossa perinteisen<br />

nallin pyroteknisestä massasta<br />

tehty hidaste-elementti on korvattu<br />

mikropiirillä, eräänlaisella kellolla,<br />

jolla määrätään nallin syttymisviive<br />

sytytysimpulssin saamisen jälkeen.<br />

MIKSI KÄYTTÖÄ KANNATTAISI EDES<br />

HARKITA?<br />

Digitaaliset nallit tarjoavat etu<strong>ja</strong><br />

joita ei voi saavuttaa perinteisillä<br />

nalleilla. Järjestelmä on todellinen<br />

työkalu urakoitsijoille <strong>ja</strong> rakennuttajille<br />

kohteissa, joissa olosuhteet<br />

ovat vaativat.<br />

Nallien toimintaperiaatteet<br />

DAVEYTRONIC-nalli johtimineen <strong>ja</strong> kytkentäpistokkeineen<br />

39

Tärinän hallinta<br />

Nallien tarkkuus mahdollistaa räjähdyspanosten<br />

<strong>ja</strong>kamisen varmuudella<br />

eri aikaan räjähtäviksi. Momentaaninen<br />

räjähdysainemäärä on ensimmäistä<br />

kertaa tarkka <strong>ja</strong> varma.<br />

Lohkaroituminen<br />

Sytytysjärjestys voidaan optimoida<br />

geologiset tekijät <strong>ja</strong> porausparametrit<br />

huomioiden: Poraus, panostus,<br />

räjäytys.<br />

Turvallisuus<br />

Epäherkkyys ympäristön häiriötekijöille,<br />

ei syty sähköimpulssilla tai<br />

muulla sähköisellä virtalähteellä.<br />

Luotettavuus<br />

Jokaisen nallin toiminta on testattu<br />

valmistusvaiheessa. Laitteisto testaa<br />

nallin <strong>ja</strong> kytkennän sekä ohjelmoitaessa<br />

että ennen laukaisua; esim.<br />

peittämisvaiheessa auenneet liitokset<br />

tai rikkoontuneet johtimet havaitaan<br />

välittömästi <strong>ja</strong> vika voidaan<br />

paikantaa <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>ta helposti <strong>ja</strong> nopeasti.<br />

DAVEYTRONICIN TEKNINEN SUORI-<br />

TUSKYKY JA JÄRJESTELMÄN OSAT<br />

- Jopa 1500 nallia/kenttä, täysin ohjelmoitavissa<br />

aikavälillä 1-4000 ms,<br />

1 ms välein<br />

- Tarkkuus 1/10 ms!<br />

- Nallin voimakkuus <strong>ja</strong> mitat samat<br />

kuin perinteisissä nalleissamme<br />

- Lisävarusteiden avulla voidaan sytyttää<br />

jopa 3000 nallia samassa kentässä.<br />

- Ohjelmointiyksikkö<br />

Kentällä käytettävä testausohjelmointilaite<br />

Testaa kytkentäjohdon vuotojen <strong>ja</strong><br />

katkosten varalta<br />

Ohjelmoi nallit <strong>ja</strong> tarkastaa nallien<br />

kytkennän<br />

Vastusmittari<br />

Varastoi nallien tiedot<br />

Laukaisuyksikkö<br />

Vastaanottaa kentän dataa ohjelmointi-yksiköltä<br />

Tarkastaa jokaisen nallin tilan ennen<br />

laukaisua<br />

<strong>Lataa</strong> laukaisuenergian jokaiseen<br />

nalliin<br />

Antaa syttymiskoodin halutulla<br />

hetkellä kun laukaisuenergiat on<br />

ladattu<br />

Ohjelmointiyksikkö<br />

Datan siirto ohjelmointiyksiköstä laukaisuyksikköön<br />

40<br />

KUKA SAA KÄYTTÄÄ DAVEYTRO-<br />

NICia?<br />

DAVEYTRONIC II –järjestelmää saa<br />

valmista<strong>ja</strong>n määräyksestä käyttää<br />

vain järjestelmän käyttöön täsmäkoulutettu<br />

henkilö, joka on hyväksytysti<br />

läpäissyt koulutuksen. Koulutta<strong>ja</strong>na<br />

voi toimia vain laitevalmista<strong>ja</strong>n<br />

koulutuspätevyyden hankkinut<br />

henkilö. Suomeen koulutusoikeus<br />

on myönnetty toistaiseksi ainoastaan<br />

FORCITin Jorma Leinoselle, joka<br />

pitää rekisteriä ”sertifioiduista”<br />

DAVEYTRONIC II -panostajista.<br />

Asia ei ole kuitenkaan niin hankala<br />

<strong>ja</strong> vaikea, kuin miltä se saattaa<br />

kuulostaa. Kaikki koulutuksiin osallistuneet<br />

ovat tutkinnon läpäisseet,<br />

jopa allekirjoittanutkin, mitä yleensä<br />

voi pitää mittapuuna <strong>ja</strong> melkoisena<br />

haasteena mille tahansa koulutuspaketille.<br />

Järjestelmän käyttö <strong>ja</strong> sen<br />

tarjoaman lisäarvon hyödyntäminen<br />

vaatii kuitenkin erilaista huolellisuutta<br />

<strong>ja</strong> järjestelmällisyyttä, mihin<br />

tähän saakka tarjolla olleiden vaihto-

ehtojen kanssa on totuttu. Siksi on<br />

katsottu olevan aiheellista kouluttaa<br />

erikoismiehiä <strong>ja</strong> –naisia operaattoreiksi.<br />

Perinteisen panosta<strong>ja</strong>koulutuksen<br />

saanut maestro ei kenttää<br />

saa inahtamaankaan, siltäkin osin<br />

taataan epäherkkyys ulkopuolisille<br />

häiriötekijöille.<br />

Operaattoreiksi koulutettavat etenevät<br />

”opinnoissaan” teoriasta käytännön<br />

tasolle siten, että koulutuksen<br />

tavoitetaso katsotaan saavutetuksi,<br />

kun koulutettava itsenäisesti<br />

<strong>ja</strong> onnistuneesti ohjelmoi <strong>ja</strong> räjäyttää<br />

kentän tai pari.<br />

Testikenttä 18.10.<strong>2006</strong> Vantaalla<br />

oli sekä erään oppilaan näyttökoepäivä<br />

että aloitus testisar<strong>ja</strong>lle, jossa<br />

FORCIT yhteistyössä louhintaurakoitsi<strong>ja</strong>n<br />

<strong>ja</strong> mm. tärinäkonsultointiin<br />

erikoistuneen yrityksen kanssa lähti<br />

keräämään tutkimustietoa nallitusten<br />

vaikutuksesta tärinöihin, ilmanpaineaaltoihin<br />

etc.. Pengerkorkeu-<br />

TYÖMAAKUVIA VANTAALTA<br />

VANTAA 18.10.<strong>2006</strong>. Panostettu <strong>ja</strong> kytketty! Kenttä<br />

testataan vielä ennen runkokaapelin vetoa laukaisupaikalle.<br />

det kohteessa vaihtelevat kuudesta<br />

metristä 13:een metriin. Kyseessä ei<br />

ole murskalouhintakohde, vaan louhe<br />

ajetaan täyttöihin. Louheen kuormaus<br />

kyseisellä työmaalla tapahtuu<br />

kaivinkoneella.<br />

Vertailussa DAVEYTRONIC II-diginallien<br />

kanssa ovat luonnollisesti<br />

NONEL -nallit, joita tähän saakka on<br />

pidetty ylivertaisina perinteisiin sähkönalleihin<br />

verrattuna pyrittäessä<br />

pitämään louhintatärinät sallituissa<br />

rajoissa <strong>ja</strong> samanaikaisesti räjäyttämään<br />

entistä suurempia kenttiä. Erityyppiset<br />

nallitukset <strong>ja</strong> nallien syttymistarkkuus<br />

ovatkin pääosassa tässä<br />

tutkimuksessa<br />

Tärinämittareita sijoitettiin alueelle<br />

määräetäisyyksille siten, että mittaustuloksia<br />

saadaan mahdollisimman<br />

laa<strong>ja</strong>lta säteeltä kattavampaa<br />

analysointia varten.<br />

Kohteessa on käytettävä patrunoitua<br />

räjähdysainetta <strong>ja</strong> erityisen tärkeää<br />

on ollut kir<strong>ja</strong>ta huolellisesti jo-<br />

41<br />

kaiseen reikään käytetyt räjähdysaineet,<br />

muuten panostuksessa ei tässä<br />

testissä ole mitään poikkeavaa.<br />

Ensimmäiset kokemukset diginalleista<br />

ovat olleet rohkaisevia <strong>ja</strong><br />

juuri sen suuntaisia, kuin on oletettukin,<br />

mutta tässä vaiheessa on ennenaikaista<br />

tehdä tarkempaa selkoa<br />

aikaansaannoksista. Yhteenveto tulee<br />

testisar<strong>ja</strong>n päätyttyä <strong>ja</strong> tulosten<br />

tultua analysoiduksi. Selvää kuitenkin<br />

on, että tutkimustyö – nyt kun<br />

se on saatu alulle - tulee <strong>ja</strong>tkumaan<br />

muissakin kohteissa. Halukkaita yhteistyökumppaneita<br />

on ilmaantunut<br />

ilahduttavasti, mutta lisääkin mahtuu.<br />

Lisätieto<strong>ja</strong> aiheesta <strong>ja</strong> aiheen vierestä<br />

tarjoilevat kiinnostuneille Forcitin<br />

nuoriso-osaston po<strong>ja</strong>t<br />

Jorma Leinonen, p. 050 539 0313<br />

Ari Rahkonen, p. 040 869 0593<br />

VANTAA 18.10.<strong>2006</strong>. Laukaisuyksikkö tarkastaa kentän <strong>ja</strong> nallien<br />

tilan ennen kuin laukaisuenergian lataaminen nalleihin aloitetaan,<br />

huomaa hymy. Helppoa kun sen osaa!

LOUHINTAVARUSTE<br />

VIHAVAINEN KY<br />

Teollisuustie 14, PL 62, 79101 LEPPÄVIRTA<br />

Puh. (017) 554 1850, Gsm 0400-710 945<br />

Faksi (017) 554 2953<br />

42

www.vuoriteknikot.fi MAINOSNURKKAUKSESSA<br />

on myynnissä alan yrityksille edullista <strong>ja</strong> nä-<br />

kyvää mainostilaa hintaan 50 €/kalenterivuosi.<br />

Yrityksesi logoa klikkaamalla luki<strong>ja</strong>t pää-<br />

sevät kätevästi yrityksesi omille www-sivuille.<br />

Toimi nopeasti, sillä tilaa on rajoitetusti.<br />

Ota yhteyttä Timo Ra<strong>ja</strong>laan. Puh. 0400-373 873 tai<br />

sähköposti: timo.ra<strong>ja</strong>la@robit.fi<br />

KIRJELOMAKKEET<br />

KIRJEKUORET<br />

ITSEJÄLJENTÄVÄT LOMAKKEET<br />

ESITTEET<br />

JÄRJESTÖLEHDET<br />

KIRJAT<br />

TARRAT<br />

VÄRIKOPIOT JA TULOSTEET<br />

KOPIOPAPERIT<br />

YM. PAINOTYÖT<br />

43<br />

VUODESTA 1987<br />

Orikoskentie 22, 31700 Ur<strong>ja</strong>la<br />

Puh. (03) 546 1593<br />

Faksi (03) 546 1592<br />

kir<strong>ja</strong>paino@arkkiset.fi<br />

www.arkkiset.fi

KALEVI LAAKKONEN<br />

Erkki Kontiokorpi,<br />

eläm elämänt äntyönä yönä kallionlouhinta<br />

Erkki, olet syntynyt 31.12.1947, joten<br />

kuusikymmentä tuppaa päälle. Mitkä<br />

ovat mietteet?<br />

Aika on mennyt kuin siivillä , mieli<br />

on kuin koulupo<strong>ja</strong>lla, mutta peili on<br />

toista mieltä.<br />

Louhi<strong>ja</strong>n ura aukeni sinulle jo nuoruudessasi;<br />

olet aloittanut kuusikymmentä<br />

luvun alkupuolella kivisen<br />

leivän tienaamisen, kuinka kaikki<br />

oikein alkoikaan? Oliko leipä otettava<br />

mistä sai?<br />

Sattuman kautta a<strong>ja</strong>uduin Rilkkeen<br />

työmaalle työnhakumatkalla kansakoulun<br />

jälkeen. Tauno Mäki pestasi<br />

panosta<strong>ja</strong>n apulaiseksi.<br />

Olet toiminut monena <strong>ja</strong> pitkään louhinta-alalla<br />

porapoikana, rusnarina,<br />

porarina, panosta<strong>ja</strong>na, kaikki tehtävät<br />

olivat tuttu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ns. hanskassa <strong>ja</strong><br />

leipää riitti. Kuitenkin päätit lähteä<br />

opiskelemaan vuori<strong>tekniikka</strong>a, mikä<br />

sai miehen opintielle?<br />

Työn ohessa rupesi kallionrakentaminen<br />

laajemaltikin kiinnostamaan<br />

<strong>ja</strong> siihen liittyvät mahdollisuudet.<br />

Tiedonhalu ajoi opiskelemaan.<br />

Olet valmistunut 1980 kaivosteknikoksi<br />

<strong>ja</strong> ikääkin oli silloin ihan aikamieheksi<br />

asti. Taisit olla luokkasi nestori? Kerro<br />

vaiheistasi kouluajoilta.<br />

Olin luokkani vanhin iältäni, mutta<br />

en mieleltäni. Luulenpa olleeni,<br />

luokkatoverini <strong>ja</strong> minä, hyvässä vuorovaikutuksessa<br />

elämään <strong>ja</strong> opiskeluun<br />

liittyvissä kysymyksissä. Myös<br />

monissa työelämään liittyvissä asioissa<br />

usein kysyttiin mielipidettäni.<br />

Olimme Kahran Kaukon kuukkelipoikia<br />

<strong>ja</strong> viimeiset kaivosteknikot.<br />

Erkki Kontiokorpi <strong>ja</strong> Kalevi Laakkonen Savion tunneliaukon “pääma<strong>ja</strong>ssa”<br />

Teknikon paperit salkussa alkoi louhintatyömaiden<br />

aika. Muistele joitakin<br />

kohteita joissa olet vaikuttanut. Mitä<br />

on jäänyt mieleen?<br />

Työmaat ovat olleet suurista tunnelihakkeista<br />

avolouhostyömaihin. Kohteita<br />

on kymmeniä. Toimenkuvani on<br />

vaihdellut työnjohta<strong>ja</strong>sta vastaavaan<br />

mestariin. Kaiken kaikkiaan minulle<br />

siunaantui työurani aikana hyvät<br />

miehet louhintaan <strong>ja</strong> päälliköt parhaasta<br />

päästä.<br />

Tätä nykyä toimit valvo<strong>ja</strong>na Vuosaaren<br />

satamaradan louhintatöissä <strong>ja</strong> eritoten<br />

tunnelihankkeissa. Katselet työtä<br />

<strong>ja</strong> louhintaa eri kantilta kuin aiempina<br />

vuosinasi. Eipä taida olla haitaksi<br />

omat kokemuksesi louhi<strong>ja</strong>na? Kerro<br />

tämän hetkisestä työstäsi.<br />

Eipä tuosta taida olla haittaakaan.<br />

Luulen ettei minua myydä ”Persia-<br />

44<br />

laisella torilla”, ei ainakaan halvalla<br />

kuten isäukkoni tapasi sanoa. Lyhyesti<br />

sanoen työni on valvoa työvaiheita<br />

niin, että tilaa<strong>ja</strong> saa tilauksen<br />

mukaisen tunnelin. Parasta teemme.<br />

Eräässä vaiheessa tätä haastattelua<br />

kävimme em. louhintatyömaalla,<br />

samalla tuli tutustuttua nykyaikaiseen<br />

<strong>ja</strong> huipputehokkaaseen tunnelityömaahan.<br />

Kyseisen kohteen vastaavana<br />

toimii kollegamme Aulis Partala. Eero<br />

Turunen kuuluu myös niihin kollegoihin,<br />

joita on mukava kätellä. Paljon<br />

meillä neljällä oli yhteisiä muisto<strong>ja</strong>.<br />

Huoliakin oli: mistä lähivuosina pätevät<br />

<strong>ja</strong> ammattiylpeät vuorimiehet.<br />

Erkki miten näet tilanteen <strong>ja</strong> onko<br />

medisiiniä?<br />

Kollegat Aulis <strong>ja</strong> Eero jotka<br />

tapasimme, ovat rakentaneet laadukasta<br />

tunnelia omalta n. 1600 m:n

Aulis Partala<br />

osuudelta tästä 13,5 km:n kokonaisosuudesta.<br />

Lääkettä tuohon kysymykseesi<br />

on koulutuksen pikainen<br />

aloitus vuoripuolella <strong>ja</strong> pian.<br />

Nukutko yösi hyvin? Onko työmaa<br />

tullut vuodetoveriksi?<br />

Kiitos kysymyksestä, olen saanut<br />

syntymälah<strong>ja</strong>na hyvät unenlah<strong>ja</strong>t,<br />

kaksi minuuttia, niin nukkumatti<br />

jo unehen vie. Laulunlahjo<strong>ja</strong> ei ole<br />

mutta unenlahjo<strong>ja</strong> on.<br />

Siirrytään lapsuuteen. Kertoisitko a<strong>ja</strong>stasi<br />

Simpeleellä, siellä olet syntynyt,<br />

kasvun alkuun päässyt.<br />

Olen seitsemästä veljeksestä kolmas<br />

<strong>ja</strong> koko sar<strong>ja</strong>sta viides. viisi siskoa<br />

meillä kaikilla pojilla on. Paperitehdaspaikkakunnalla<br />

isä oli tehtaalla<br />

värimiehenä. Kalaa isä hommasi<br />

Simpelejärvestä <strong>ja</strong> piti jälkikasvuaan<br />

mukana halukkuuden mukaan.<br />

Aina löytyi lähtijöitä. Myös sienet <strong>ja</strong><br />

mar<strong>ja</strong>t haettiin leivän <strong>ja</strong>tkeeksi.<br />

Olet aina mahdollisuuksien mukaan<br />

ollut mukana yhdistyksemme toiminnassa<br />

<strong>ja</strong> osallistunut vuoripäiville.<br />

Mitkä ovat vaikutelmat näin jälkikäteen<br />

<strong>ja</strong> miten näet tulevaisuuden?<br />

Tapaamiset ovat aina olleet antoisa<br />

tapahtuma, on mukava tavata kollegoita<br />

<strong>ja</strong> tuttu<strong>ja</strong> vuosien varrelta.<br />

Vielä tällainen harmaapartanuorukainen<br />

saa niistä uusia virikkeitä <strong>ja</strong><br />

vihjeitä työhön.<br />

45<br />

Mikä on ollut parasta?<br />

Tulipa visainen kysymys. Tässä muutama<br />

hyvä: Näkee työnsä jäljen, työyhteisön<br />

yhteishenki, vaihtelevuus;<br />

paikkakunnat, kallio, porukat, menetelmät,<br />

kalusto....<br />

Mitä toivot?<br />

Työtä tekeville <strong>ja</strong> terveyttä, eläkeläisille<br />

hyvää loppuelämää, kaikille rauhallista<br />

eloa.<br />

Tykkäät kukista <strong>ja</strong> mehiläisistä. Tuntuuko<br />

pahalta kun pitää rikkoa kallio,<br />

jotta pääsee kohteeseen?<br />

Hyvin tehdyn tunnelin suuaukolla<br />

kasvaa nykyisin kukkia <strong>ja</strong> mehiläiset<br />

mettä keräävät.<br />

Nyt mielivitsi tai juttu<br />

Hauskaa ei näe jos ei katso<br />

Mottosi<br />

Tee työsi tosissasi vaan älä tosikkona.<br />

HISTORIATEOS OUTOKUMMUN KAIVOKSESTA<br />

Outokummun kaivosmuseolta valmistuu historiateos Outokummun kaivoksesta <strong>ja</strong> sen ympärille muodostuneesta<br />

yhdyskunnasta touko-kesäkuun taitteessa 2007. Kir<strong>ja</strong>ssa tullaan käsittelemään mm. kaikki tärkeimmät kaivoksen<br />

osa-alueet <strong>ja</strong> osastot, Outokumpu Oy:n paikallinen malminetsintätoiminta sekä kaivosyhdyskunnan erilaisia ilmiöitä<br />

<strong>ja</strong> ihmisiä. Teos tuo luki<strong>ja</strong>nsa myös lähihistoriaan, sillä kir<strong>ja</strong>ssa käsitellään hieman kaivostoiminnan jälkeistäkin<br />

a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksoa vuodesta 1989 aina nykypäivään saakka. Tämä auttaa luki<strong>ja</strong>a hahmottamaan millä tavoin täysin kaivoksen<br />

ympärille rakentunut yhdyskunta on <strong>ja</strong>tkanut elämäänsä. Teoksen luonteeseen kuuluu siis melko kokonaisvaltainen<br />

käsittely mitä Outokummun kaivoksella aikanaan tapahtui. Tämä näkökulma on puuttunut aikaisemmista<br />

tutkimuksista <strong>ja</strong> julkaisuista.<br />

Historiateos no<strong>ja</strong>utuu pitkälti kuvalliseen materiaaliin, koska tarkoituksena on, että myös aihepiiristä tietämättömätkin<br />

pääsisivät helposti <strong>ja</strong> havainnollisesti tutustumaan 1900-luvun kaivos<strong>tekniikka</strong>an <strong>ja</strong> -kulttuuriin. Kuvallista<br />

materiaalia edustavat valokuvat, kartat <strong>ja</strong> erityisesti teosta varten tehdyt havaintokuvat. Jokaista kaivoksen <strong>ja</strong> kaivosyhdyskunnan<br />

erillisaluetta tarkastellaan vielä tarkemmin artikkelien avulla. Kaivostekniikan parissa tänä päivänä<br />

työskentelevät saavat teoksen avulla hyvää käsitystä viime vuosisadan kaivostekniikan kehityksestä.<br />

Teos on värillinen <strong>ja</strong> sivumäärä 112. Teosta voi tilata ennakkoon Outokummun kaivosmuseosta.<br />

Pekka Piiparinen, Outokummun kaivosmuseo

Vuoriteknikko, Lehtori ANTTI M J LAHTINEN<br />

Sodankylän ammatti-instituutti<br />

Kairan kuulumisia kuulumisia<br />

TT<br />

erhveiset kairasta, jo vain. Taitaapi<br />

olla talavi tulosa ko mittarhin<br />

on tullu joku lyhyt viiva lukeman<br />

ethen. Täsä ko menin aamula moottori<br />

pyörälä, 6.10, sorhvin äärhen,<br />

niin lämpömittari näytti 0,2 astetta.<br />

Ei tullu yhthän kylymä jos luulette.<br />

Ruskaretket on tehty, nokipannukahavit<br />

juotu, karhun repimät kannot<br />

on nähty, eikä pelottanu yhthän. Met<br />

olema aloittanhet toisen sisäänoton<br />

kaivosalan koulutuksesa täälä Pyssykyläsä.<br />

Koulutushan on koekoulutusta<br />

<strong>ja</strong> siihen oli suunniteltu kaksi<br />

sisäänottoa eli net ovat menheet<br />

mutta met aijoma <strong>ja</strong>tkaa kaivosalan<br />

koulutusta täälä. Sillehän on tillaus<br />

olemasa. Opiskelijoita onluokallinen<br />

<strong>ja</strong> toinen mokoma on Torniosa.<br />

Lapland´s mine news<br />

Kuten kollegat muistavat, mitä<br />

mie tulin sanonekshi Naantalisa<br />

mennä kevväänä, jotta Suurikuusikko<br />

alakaapi pian. Meni veikkaukseni<br />

muutamhan päivän pielhen mutta<br />

panhan se vanahuuven piikhin.<br />

Pahtavaaran kultakaivos takkoo<br />

tulosta kokoa<strong>ja</strong>n kovala kullan hinnala<br />

tuosa ihan naapurisa, taitaapi<br />

olla matkhaa pari poronkusemaa.<br />

Tolopin Raimohan se on sielä suittisa<br />

ko Alaniskan Heino palasi takaisin<br />

Kittilhän, Suurikuusikon eli Kittilä<br />

Minen johta<strong>ja</strong>ksi. Kaivos-yhtiöhän<br />

on Kanatalainen Agnico-EagleMines<br />

Ltd. Sovankylän kaivosalan opiskeli<strong>ja</strong>t<br />

tekivät mennäviikola 310 tutus-<br />

47<br />

tumiskäynnin Kittilän kaivokseen.<br />

Jo vain oli pantu hihat heilumhan,<br />

turpheita poistethin, tarvekiveä louhithin,<br />

tulevan tunnelin avolouhoksen<br />

osuuvela panostethiin,oli Hartikaisen<br />

Enskan porukka töisä kuten<br />

myöski muisa maansiirto- <strong>ja</strong> louhoskuletuksisa.<br />

Isot olivat konheet <strong>ja</strong><br />

niin pittääki, ei niistä pienilä seleviä.<br />

Tulevien rakennusten pohojia tehthin<br />

eli hommaa piisaa.<br />

Riikosen Juha oli tullu myöskin<br />

kairaan ko oli saanut Kemin maanalaisen<br />

kaivoksen valamiiksi osalthan.<br />

Nyt alakoi uusi haaste mutta<br />

tuttuahan homma on. Maanalaisen<br />

tunnelin louhintaurakoisi<strong>ja</strong> on jo<br />

valittu, mutta sitä ei vielä ole julukistettu.<br />

Kaivoshan toimiipi avo- <strong>ja</strong><br />

maanalaisena kaivoksena sitte ko<br />

varshinainen toiminta alakaapi. Kaivoksenkokonaisinivestointikustannukshet<br />

ovat 106,6 milj. euroa.<br />

Kuten jo vuosia sitten kirijoittelin<br />

tähän samhaan julukaisuun, niin<br />

toisthan vieläkin, että kyllä meijän<br />

passaa olla täälä Suomen kaivosaitasa.<br />

Tulosa on Kevitsa. Scandinavian<br />

Mineralssin liiketoiminnan johthon<br />

tullee mies Suomen kaivostoiminnan<br />

huipulta nimittäin Krister Söderholm.<br />

Hän tullee myöskin toimimhan<br />

Scandinavian Mineralssin Suomen<br />

tytäryhtiön Kevitsa Miningin toimitusjohta<strong>ja</strong>na.<br />

Uuvet toimet hän aloittaa<br />

1.11.<strong>2006</strong>, Terhvetuloa kairhan!<br />

Kevitsahan on tuosa ihan likelä, olisiko<br />

jottain kolomen poronkuseman<br />

pääsä. Kevitsan malamile tehhään<br />

kojetehasmittakaavasa rikastustestit<br />

<strong>ja</strong> sen tekkeepi GTK. Alueelahan on<br />

tehty kojelouhinttaa 10-12 m:n syvvyyteen.<br />

Kannattavvuuslaskelmien<br />

perusthela Kevitsa olisi kannattava

palijon nykhyistä alhaisimmila nikkelin<br />

hinnoila. Kevitsan inivestointikustannukshet<br />

ovat 86 milj. euroa.<br />

Muualaki tapahtuu Suomen kaivosrintamala.<br />

Oriveelä kuulemma<br />

louhivat periä malamiin <strong>ja</strong> tekevät<br />

valimistelevia töitä, avvaavat uuvestaan<br />

kultakaivoksen vuojen vaihtesa.<br />

Samala yhtiölä eli Polar Miningilä<br />

on toimintaa Huittisisa.<br />

Talavivaara <strong>ja</strong>tkaa kovaa etenemistä<br />

kohti avattavvaa kaivosta,<br />

saapinähä, ostaako sen joku vai teemäkö<br />

sen ite? Yhtiöhän on menosa<br />

pörshin. Juuri loppuneela rahoituskieroksela<br />

rahaa tuli 33 milj.e.<br />

Rovaniemen liepeilä Narkauksen<br />

kaivoshankheesta on Gold Fields<br />

Arctic Platinum Oy toimittanut Lapin<br />

ympäristökeskuksele ympäristövaikutustehen<br />

arviointiohojelman eli<br />

YVA-ohojelman. Kaivoshanke käsittääpi<br />

kolome erilistä platinaryhymän<br />

esintymmää, Nutturalammen,<br />

Kuohungin <strong>ja</strong> Siika-Kämän. Suuria<br />

avolouhoksia ompi tulosa <strong>ja</strong> maanallaista<br />

kaivostoimintaa myös. Kaivostoiminta<br />

on tarkhoitus aloittaa<br />

2011 <strong>ja</strong> toiminta-a<strong>ja</strong>ksi arvioivat kaheksaa<br />

vuotta.<br />

Ranuan <strong>ja</strong> Rovaniemen ra<strong>ja</strong>la sij<strong>ja</strong>itseva<br />

Suhangon kaivoshanke<br />

etenee. Nykhyisin vetovastuusa on<br />

North Atlantic Palladium (NAP), joka<br />

on tehenyt osakassopimuksen Gold<br />

Fieldsin kansa 50 rosentin osuuven<br />

ostosta Suhanko-hankhen omistavasta<br />

Arcitc Platinum Project nimisesthä<br />

yhtivöstä. Viihmeisthän vuojen 2007<br />

lopula tai 2008 alusa seleviää avataanko<br />

Suhangon palladiumkaivos.<br />

Sokliki on ollu täälä metiasa ko<br />

entinen Kemira, nykhyinen Kemira<br />

GrowHow haluaapi pittää aluveen ittellään<br />

eli tulleepi hakemhan <strong>ja</strong>tkova<br />

kaivosvalhaukselleen.<br />

Uraanikaivoshankhet tulevat YVAmenettelyn<br />

piirhin riippumatta siitä<br />

kuinka palhjon net meinaavat louhia<br />

vuositasola. Tämä valtioneuvoston<br />

päätös on tullut voimhan syyskuun<br />

aluvsta. Urraani hankheitahan on<br />

Suomesa usiampia.<br />

Onhan meilä Suomesa palijon<br />

muitakin kaivoshankheita mutta täsä<br />

muutama aluksi.<br />

Tulevat mainarit Suurikuusikossa lehtori Antti J Lahtisen kanssa<br />

Lapland‘s news<br />

Kultakuume se vain <strong>ja</strong>tkuupi täälä<br />

pohjosesa sorakullan aluela. Taasen<br />

ovat löytänhet isomuksia kultapuroilta.<br />

Lemmenjoelta löythyi 15:<br />

nneksi suurin isomus <strong>ja</strong> se painoi<br />

88,3 krammaa. Löytäjät olivat Olavi<br />

Telilä <strong>ja</strong> Rai<strong>ja</strong>-Liisa Kar<strong>ja</strong>lainen. Löytöpaikka<br />

oli Miessijokhen laskeva<br />

Kaarreo<strong>ja</strong>. Isomushippu on menosa<br />

myynthin <strong>ja</strong> sen hinnaksi on arvioithu<br />

jopa 25000 euroa. Suuri Suomesta<br />

löydetty isomushan painoi 393<br />

Kultahippu,<br />

isomus,<br />

paino 88,3<br />

krammaa<br />

48<br />

krammaa <strong>ja</strong> sen löysi Kiviniemen Eevertti<br />

Luton latvalta vuona 1935.<br />

Mennä suvena piethin sitten net<br />

Kullanhuuhvonnan MM-kisat Tankavaarasa,<br />

tulihan niihin otettuva<br />

ossaa. Menestys oli etellisten vuosien<br />

kalthainen eli välieräpaikka oli<br />

hilikula. Kisat menivät kaikilta osin<br />

hienosti, osallistujiahan oli kolomestatoista<br />

kansallisuuvesta, kilipailusuorituksia<br />

tehthiin 2400 kappaletta,<br />

kaukaisimmat vierhat olivat<br />

kenkurumaasta, meikäläiset veivät<br />

39:stä pokkaalista 27 kappaletta.

Eli vaskauksen valatikka on lu<strong>ja</strong>sti<br />

Suomesa! Ja mestarit olivat, ensin<br />

ylleiset naiset: Hollantilainen Ester<br />

van Diggelen <strong>ja</strong> paras meikäläinen<br />

oli Anita Räsänen <strong>ja</strong> hän sai palakinnoksi<br />

matkan ensi vuojen MM-kisoihin,<br />

jotka pijetään Kanadasa Dawson<br />

Citysä 20.-26.8.2007. Jo vain passaa.<br />

Miesten MM meni Keräsen Veikole,<br />

joka on vanaha kehäkettu näisä ympyröisä<br />

tai paremminkin althaisa. Ja<br />

sama palakinto Veikollekki eli matkapiletti<br />

Tawosiin. Onneksi olokhon<br />

molemile!<br />

Extrat<br />

Mennä kevväänä ko Suvivirsi soi<br />

mejänki koulusa sain suurela ilola<br />

ojentaa <strong>Vuoriteknikot</strong> ry:n lahajoittamat<br />

tipentit kaivos 05:n opiskelijoille.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>t KIITTÄVÄT tässä<br />

nyt saamasthaan huomionosoituksesta!<br />

KIITOKSET saavat myöskin<br />

oma opinahajo <strong>ja</strong> aikaisemmin saavun<br />

tipentin luovutta<strong>ja</strong>, Scandinavian<br />

Minerals, josta myöskin tipentejä<br />

<strong>ja</strong>ethin. Itekki KIITÄN niitä useita<br />

taho<strong>ja</strong> jotka ovat olhet mukana täsä<br />

kaivosalan koulutuksesa tavala tai<br />

toisela minun kanssani. En rupia niitä<br />

luettelemhan koska joku kuitenkin<br />

unohtuupi <strong>ja</strong> se saapi siitä sitten<br />

pahan mielen eli mukana olheet tietävät.<br />

Ps. Ja lopuksi pieni vitsi: Mitä eroa<br />

on Koffilla <strong>ja</strong> Lapin Kullalla? Koffi ei<br />

soittele perhän.<br />

49<br />

Ps2. Ei meiläkhän panha hoota joka<br />

paikhan.<br />

Ps3. Sodankylä=Sovankylä=Pyssykylä=Dussarby,<br />

ainaki minusta.<br />

Ps4. Saapi nähä, miten kiri<strong>ja</strong>paino seleviääpi<br />

tavutuksitha, toivoa soppii.<br />

Kuvat: Antti M J Lahtisen arkistot, Antti<br />

Peronius, isomushippu

VULCAN<br />

16 mm = markkinoiden korkein<br />

Nastaterät<br />

Jatkotangot<br />

VULCAN 16 mm terä on uusi ulottuvuus timantti-<br />

kairauksessa. Voit valita kolme erilaista matriisin<br />

muotoa: Standardi suorakaide, cyclone tai turbo.<br />

Lisäksi Fordia-terät toimivat hyvin laa<strong>ja</strong>lla kivilaji-<br />

alueella, esim. 6-9 <strong>ja</strong> 9-11.<br />

Teroituskoneet<br />

Teroituskupit<br />

50<br />

Maaporaus<br />

Suihkupaalutus<br />

PORA-AGENTTI OY<br />

Sahalaikat<br />

Poraputket<br />

PORA-AGENTTI OY<br />

Matti Lehtomäki<br />

puh. 0400 - 261 921<br />

fax: 017 - 364 5575<br />

sähköposti: matti.lehtomaki@pora-agentti.<br />

www.pora-agentti.

<strong>Vuoriteknikot</strong> ry<br />

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2005<br />

Toimintavuotemme merkittävin tapahtuma oli yhdistyksemme <strong>ja</strong>tkokoulutuspäivät<br />

21-22.4.2005 Vantaalla. Osallistujia oli 40 henkilöä <strong>ja</strong> luennoitsijoita 8 kpl alamme<br />

eri sektoreilta.<br />

Jatkokoulutuspäivien yhteydessä pidettiin sääntöjen määräämä vuosikokous.<br />

Kokouspöytäkir<strong>ja</strong> on julkaistu ”<strong>Vuorityö</strong> <strong>ja</strong> -<strong>tekniikka</strong>” lehdessä.<br />

Yhdistyksemme ”<strong>Vuorityö</strong> <strong>ja</strong> -<strong>tekniikka</strong>” lehden painos oli 800 kpl <strong>ja</strong> se postitettiin<br />

myös kaikille VMY:n kaivos<strong>ja</strong>oston jäsenille. Lehti sai hyvän vastaanoton.<br />

Yhdistyksemmme on edelleen edustettuna Outokummun kaivosmuseosäätiössä.<br />

Jäsenrekisterin mukaan yhdistyksemme jäsenmäärä vuodenvaihteessa<br />

oli 193 henkilöä.<br />

Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 6 kertaa.<br />

Lempäälässä 22.2.<strong>2006</strong><br />

YHDISTYSTOIMINTA<br />

Jaakko Lindén Timo Ra<strong>ja</strong>la<br />

Aku Turunen Erkki Hinkkanen<br />

51

YHDISTYSTOIMINTA<br />

52

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!