Kalastusalueisiin kahden kerroksen väkeä? - Vetouistelu.com
Kalastusalueisiin kahden kerroksen väkeä? - Vetouistelu.com
Kalastusalueisiin kahden kerroksen väkeä? - Vetouistelu.com
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kanta-Häme<br />
Pirkanmaa<br />
Päijät-Häme<br />
Hämeen eLY-KeSKUKSen KaLataLoUSrYHmän tiedotUSLeHti 1/2010<br />
Kalastuslain uudistuksessa uuden organisaation<br />
suuntaviivat alkavat hahmottua.<br />
Varsin laajasti hyväksytään ajatus, että kalastusalueen<br />
tyyppinen toimija vesialueen<br />
omistajien ja alueellisen viranomaisen väliin<br />
tarvitaan. Se on välttämätöntä vesien omistuksellisesta<br />
pirstoutumisesta johtuvien ongelmien<br />
poistamiseksi.<br />
Samoin tuntuu vallitsevan laaja yksimielisyys<br />
siitä, että tuon organisaation – jonka<br />
nimeksi kalastusalue ei oikeusoppineiden<br />
mukaan käy – rajat on piirrettävä puhtaasti<br />
vesistöalueiden rajojen mukaan, ja että kalastusalueiden<br />
olisi oltava nykyisiä selvästi<br />
suurempia. tämäkin on järkevää, jos halutaan<br />
turvata kalastusalueille riittävät toiminnalliset<br />
resurssit.<br />
erilaisia mielipiteitä tuntuu olevan siitä,<br />
mistä asioista tuleva kalastusalue voisi päättää,<br />
ja ketkä olisivat päätöksiä tekemässä.<br />
on esitetty, että käyttö- ja hoitosuunnitelman<br />
lisäksi kalastusalue voisi päättää myös<br />
useimmista vesialueen omistajille kuuluvista<br />
asioista, kuten kalastuksen järjestämisestä<br />
ja kalavarojen hoidosta. tämän ehtona olisi<br />
kuitenkin se, että uuden kalastusalueen<br />
päätöksentekoon tuolloin osallistuisivat vain<br />
vesialueen omistajat. muilla tahoilla – lähinnä<br />
ammatti- ja vapaa-ajankalastajien edus-<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Hämeen kalastusaluepäivillä maaliskuussa <strong>väkeä</strong> oli monessa kerroksessa. Kuva: Vesa Lehtimäki<br />
<strong>Kalastusalueisiin</strong> <strong>kahden</strong><br />
<strong>kerroksen</strong> <strong>väkeä</strong>?<br />
Jukka Muhonen<br />
tajilla – olisi läsnäolo- ja puheoikeus, mutta<br />
ei äänivaltaa.<br />
nähdäkseni tärkeintä on, että uudessa<br />
laissa saadaan selvä liikahdus siihen suuntaan,<br />
että kalastusalueista tulee kalavesillemme<br />
todellisia päättäjiä. muuten emme<br />
ikinä pääse eroon pirstoutumisen aiheuttamista<br />
ongelmista. omistajien tehtäväksi jäisi<br />
lähinnä edunvalvonta sekä edustajan nimeäminen<br />
kalastusalueeseen.<br />
toisaalta ehdotettu malli, jossa kalastusalueen<br />
päättäjät jakautuvat <strong>kahden</strong> <strong>kerroksen</strong><br />
väkeen, olisi monessa suhteessa ongelmallinen.<br />
on ilmeistä, että se vähentäisi<br />
muiden kuin omistajien motivaatiota osallistua<br />
kalastusalueen toimintaan. todennäköisesti<br />
se myös lisäisi ristiriitoja kalavesillä.<br />
Kansainvälisestikin arvostettu kalavarojen<br />
yhteishallinnan periaate korostaa, että kaikkien<br />
asianosaisten on aidosti päästävä mukaan<br />
päätöksentekoon.<br />
Yhteishallinnan periaatteeseen on väitetty<br />
liittyvän se perustuslaillinen ongelma, että<br />
muut kuin omistajat päättäisivät omistajille<br />
kuuluvista asioista. ongelmaa on mielestäni<br />
vahvasti liioiteltu. on täysin selvää, että jokaisella<br />
uudella kalastusalueella vesialueen<br />
omistajat olisivat aina päättäjien ylivertainen<br />
enemmistö.<br />
Juha Kedosta<br />
kalastusneuvos<br />
tasavallan Presidentti myönsi 27.11.2009<br />
kalastusneuvoksen arvonimen hienon uran<br />
tehneelle limnologi Juha Kedolle. mister<br />
Vesijärvenä tunnetun Juhan näyttävimmät<br />
saavutukset liittyvät Lahden Vesijärven kunnostukseen.<br />
Sinilevien vaivaamasta rehevöityneestä<br />
altaasta on kehitetty erinomainen<br />
kalavesi taitavan ja laajan yhteistyön<br />
seurauksena. Järvestä on poistettu ja poistetaan<br />
edelleen hurjia määriä vähäarvoista<br />
kalaa, rantoja niitetään, vettä hapetetaan ja<br />
kalastusta säädellään. ani harva kykenee<br />
esittämään vaikeatkin asiat yhtä mielenkiintoisesti,<br />
kansantajuisesti ja positiivisesti<br />
kuin Juha. Uutisrysä onnittelee myös kansainvälisesti<br />
ansioitunutta kalastusneuvosta<br />
ja toivottaa aktiivisia eläkepäiviä!<br />
teKSti: VeSa LeHtimäKi
oiVa - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu tarjoaa<br />
mahtavan määrän tietoa myös<br />
kalatalouden toimijoille<br />
Tiivistelmä Oiva –palvelun tietosisällöstä<br />
Ladattavissa olevat paikkatietoaineistot<br />
Asuinalueet -paikkatietokanta<br />
Liikennealueiden riskiluokitus -paikkatietokanta<br />
Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet<br />
-paikkatietokanta<br />
Luonnonsuojelualueet -paikkatietokanta<br />
Luonnonsuojeluohjelmat -paikkatietokanta<br />
Luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet -paikkatietokanta<br />
Maasto- ja vesiliikenteen rajoitusalueet -paikkatietokanta<br />
Metsäkasvillisuusvyöhykkeet ja niiden lohkot -paikkatietokanta<br />
Natura 2000 -paikkatietokanta<br />
Pohjavesialue -paikkatietokanta<br />
Suokasvillisuuden aluejako -paikkatietokanta<br />
Valtakunnallinen maakuntakaavapaikkatietokanta<br />
Valuma-alueet ja merialuejako -paikkatietokanta<br />
Yhdyskuntarakenteen aluejaot -paikkatietokanta<br />
CORINE Land Cover 2000 -paikkatietokanta<br />
2 UUTISRYSÄ<br />
teKSti: Harri mäKeLä<br />
KUVa: tommi mUiLU<br />
Palvelu tarjoaa ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin<br />
tallennettua tietoa vesivaroista,<br />
pintavesien tilasta, pohjavesistä, eliölajeista,<br />
ympäristön kuormituksesta ja alueiden<br />
käytöstä sekä ympäristöön liittyviä paikkatietoaineistoja.<br />
tietoja ovat tuottaneet ja<br />
keränneet sekä valtion ympäristöhallinnon<br />
virastot, erityisesti alueelliset ympäristökeskukset,<br />
1.1.2010 alkaen elinkeino-, liikenne-<br />
ja ympäristökeskukset (eLY) ja Suomen<br />
ympäristökeskus, että muut tahot. Palvelulla<br />
ympäristöhallinto haluaa edistää ympäristötiedon<br />
saatavuutta ja käyttöä. osoite on:<br />
http://www.ymparisto.fi/oiva<br />
Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti asiantuntijakäyttöön.<br />
Palvelun käyttö on maksutonta.<br />
Palvelun käytön edellytykset<br />
Käyttäjältä edellytetään rekisteröitymistä,<br />
jota varten hänen tulee antaa rekisteröintilomakkeessa<br />
pyydetyt tiedot palveluntarjoajalle<br />
ja hyväksyä palvelun käyttöehdot. rekisteröitymisen<br />
jälkeen käyttäjälle toimitetaan<br />
palvelussa tarvittava salasana. Käyttäjän<br />
henkilötietoja käytetään vain palvelun rekisteriselosteessa<br />
mainittuun tarkoitukseen.<br />
Tässä syntyy OIVAmateriaalia<br />
Janakkalan<br />
Kernaalanjärvellä.<br />
Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta<br />
Vesivarat (Hydrologiset havainnot, Järvet (järvirekisteri))<br />
Pintavesien tila (Vedenlaatu, Pohjaeläimet, VHS Seuranta,<br />
Vesimuodostumat)<br />
Pohjavedet (Pohjavesialueet, Havaintopaikat, Seuranta-asemat)<br />
Eliölajit<br />
Ympäristön kuormitus (Ilmapäästöt)<br />
Alueidenkäyttö (Elinympäristön seuranta, Kaavoituksen seuranta,<br />
Kaavoituksen seurantalomakkeet)<br />
Karttapalvelu<br />
Koodilistat (kooste Hertassa käytössä olevista eri aihealueiden<br />
koodeista)<br />
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä Vahti<br />
EPER-tiedot<br />
Jätevedenpuhdistamoiden kuormitustiedot<br />
Vesihuoltolaitosten tietoja vedenhankinnasta ja viemäröinnistä
Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen voimakolmikko vasemmalta oikealle<br />
PJ Markku Lappi, isännöitsijä Tomi Ranta ja VPJ Matti Leppänen.<br />
Tehokasta toimintaa<br />
Päijänteellä<br />
teKSti Ja KUVa: VeSa LeHtimäKi<br />
Etelä- ja Keski-Päijänteen, eli EKP:n<br />
kalastusalue urakoi huhtikuun puolivälissä<br />
kauaskantoisia päätöksiä.<br />
Kalastusalueen varsinainen kokous<br />
hyväksyi sekä virta- ja pienvesien<br />
että Tainionvirran erillisen käyttö- ja<br />
hoitosuunnitelman.<br />
tainionvirran suunnitelma tehtiin yhdessä<br />
Hartolan kalastusalueen kanssa. molemmista<br />
töistä huomaa vahvan tavoitteen:<br />
Päijänteen villin taimenen rippeet pitää<br />
pelastaa ja kannat on saatava nousuun.<br />
Keinoina ovat mm. kaikkien taimenistukkaiden<br />
rasvaeväleikkaus, jolloin villit taimenet<br />
voidaan tunnistaa ja mahdollisuuksien<br />
mukaan vapauttaa. Lisäksi taimenten nousumahdollisuudet<br />
lisääntymisalueille on<br />
turvattava kalateillä sekä kapeikoiden rau-<br />
hoituksilla. elinympäristökunnostuksia on<br />
syytä edelleen jatkaa. tainionvirran suunnitelmassa<br />
painotetaan myös kalastuksen<br />
järjestämistä, sillä joki on arvostettu matkailukalastuskohde.<br />
molempiin suunnitelmat<br />
sisältävät kunnianhimoiset kalastojen<br />
seurantaohjelmat.<br />
Vauhtiin päästyään kokous nuiji myös<br />
uudet alamitat ja solmuvälit Päijänteelle<br />
sekä alueeseen kuuluvalle ruotsalaisen<br />
osalle. Kuhan alamitaksi asetettiin 40 cm<br />
ja taimenen sekä järvilohen alamitaksi 50<br />
cm. Verkoissa ei saa enää käyttää solmuvälejä<br />
36-49 mm. Päätös mahdollistaa mm.<br />
Päijänteen luontaisen pikkusiian pyynnin,<br />
mutta samalla pyritään lisäämään kuhan ja<br />
lohikalojen saalista pyyntikokoa nostamalla.<br />
Käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat jos<br />
astuneet voimaan, mutta uudet solmuvälit<br />
ja alamitat tulevat sitoviksi siirtymäajan jäl-<br />
keen vuodesta 2013 eteenpäin. Fiksuimmat<br />
kalastajat alkavat noudattaa näitäkin päätöksiä<br />
välittömästi.<br />
eKP:n isännöitsijä tomi ranta on ottanut<br />
toimintakertomusta tehdessään käyttöön<br />
mukavan tavan, jonka soisi yleistyvän, muistin<br />
parantamiseksi ja väärinkäsitysten välttämiseksi<br />
toimintakertomukseen merkitään<br />
vuosittain kaikki voimassa olevat säätelypäätökset.<br />
Kalastusalueella on vihdoin myös<br />
mainiot kotisivut http://www.ekpk.fi/2009/<br />
näitä on moni odottanut. aktiivisuudestaan<br />
eKP:n kalastusalue ansaitsee erityismaininnan,<br />
haastava toimintasuunnitelma pursuaa<br />
hyviä hankkeita. Juhliakin kalastusalue on<br />
aina osannut, nyt on edessä 25 vuotiaan<br />
toiminnan kunniaksi omarahoitteinen tutustumismatka<br />
islannin kalatalouteen. toivottavasti<br />
tuhka ei sotke suunnitelmia.<br />
UUTISRYSÄ 3
ammattikalastajat taklaavat ilmastomuutoksen<br />
hydrokopterilla ja<br />
moottorireellä<br />
teKSti: Jorma KirJaVainen<br />
KUVat: taPio PeLtomäKi<br />
Perinteisten moottorikelkkojen ja<br />
mönkijöiden lisäksi Päijänteen jäillä<br />
voi tulevaisuudessa törmätä hieman<br />
eksoottisempiinkin kulkuneuvoihin,<br />
joilla ammattikalastajat yrittävät pysyä<br />
pinnalla niin ankarina lumitalvina<br />
kuin ilmastomuutoksen aiheuttamassa<br />
rospuuttokelissäkin.<br />
menopelien kehittely on ollut viime vuosina<br />
tarpeen, sillä välillä jäät eivät kanna edes<br />
suksimiestä ja välillä jäällä on polviin asti<br />
vetistä sohjoa, jossa hyytyy niin moottorikelkka<br />
kuin mönkijäkin, sanoo ammattikalastaja<br />
tapio Peltomäki Päijänteen Virmailansaaresta.<br />
Uudenlaisen, erilaisissa<br />
sääoloissa kalastuskäyttöön sopivan kaluston<br />
kehittely vie aikaa ja tupakkia, mutta<br />
hankeen ei auta jäädä makaamaan; pyydyksille<br />
on päästävä kelissä kuin kelissä.<br />
ammattimaisen talvikalastuksen kuljetusvälineiden,<br />
kuten mönkijöiden ja moottorikelkkojen<br />
hankinta voidaan tukea euroopan<br />
kalatalousrahastosta (eKtr). tukea saa<br />
enimmillään 40 % hankintakustannuksista.<br />
Kalankuljetukseen soveltuvien kylmäkoneilla<br />
ja kylmäeristyksellä varustettuihin<br />
autoihin tuki on enimmillään 30%.<br />
4 UUTISRYSÄ<br />
ammattikalastuksessa tarvittavan tai<br />
muuhun elinkeinokalatalouteen liittyvän innovatiivisen<br />
toiminnan ja kaluston kehittelyä<br />
rahoitetaan eKtr:stä pilottihankkeina,<br />
joissa edellytetään pääsääntöisesti myös<br />
omarahoitusta. tuki on hankkeen julkisuudesta<br />
riippuen joko 60% tai 90% hankkeen<br />
kokonaiskustannuksista.<br />
Ammattikalastajille kehitetty, navigointilaitteella<br />
ja säätölapapotkurilla<br />
varustettu kevyt ja halpa<br />
hydrokopteri ei jätä pulaan edes<br />
kelirikkoaikana jäiden sulaessa.<br />
Tapio Peltomäen Suzuki Samuraista kehittelemä<br />
umpihangessa kulkeva telahirmu on TraFin<br />
(ent. AKE) päätöksen mukaan moottorireki<br />
(ei siis moottorikelkka, koska se painaa enemmän<br />
kuin 500 kg). Ja vetää tuollaiset 1800<br />
kg eli neljän moottorikelkan verran eli sillä saa<br />
kuljetettua raskastakin talvinuottakalustoa ja<br />
muhkeaa saalista.
Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme ovat<br />
edelleen Suomen vilkkainta seutua vapaaajankalastuksessa.<br />
Hämeen maakunnat<br />
saavat tästä syystä kalastuksenhoitomaksuvaroja<br />
vapaa-ajan kalastuksen kehittämiseen<br />
eniten Suomessa, yli 15 % koko maan<br />
kertymästä. Kalastuskorttivaroja ohjataan<br />
kalatalouden edistämiseen, kalastusalueiden<br />
toiminnan avustamiseen ja korvauksena<br />
kalavesien omistajille.<br />
eLY-keskus jakoi Kanta-Hämeeseen,<br />
Päijät-Hämeeseen ja Pirkanmaalle<br />
yli puoli miljoonaa<br />
euroa kalastuskorttivaroja<br />
teKSti: HannU SaLo. KUVa: VeSa LeHtimäKi<br />
Korttivaroja enemmän kuin vuosiin<br />
Vuonna 2010 korttivaroja on käytettävissä<br />
Hämeen ja Pirkanmaan alueilla noin 585<br />
000 euroa, jotka ovat kertyneet kalastajien<br />
maksamista valtion kalastuksenhoitomaksuista.<br />
nyt käytettävissä on noin 100 000<br />
euroa enemmän kalastuksenhoitomaksuvaroja<br />
kuin edellisenä vuonna. Kertyneistä<br />
varoista kalastusaluetoiminnan tukemiseen<br />
ohjattiin 236 000 euroa ja kalavesien omistajille<br />
ohjattiin 193 000 euroa korvauksena<br />
yleiskalastusoikeudella tapahtuvasta onkimisesta<br />
ja pilkkimisestä. Kanta-Hämeen<br />
osuus kalastuskorttivaroista on 21 %, Päijät-Hämeen<br />
28 % ja Pirkanmaan 51 %.<br />
Nuorten ja lasten kalastusharrastuksen<br />
tuleminen tärkeää<br />
Kalatalouden edistämismäärärahojen käytön<br />
painopiste vuonna 2010 on lasten ja<br />
nuorten kalastusharrastuksen tukeminen.<br />
erilaiset tapahtumat, koulutus- ja tiedotushankkeet<br />
saivat 47 % myönnetyistä edistämisvaroista.<br />
Lasten- ja nuorten kalastustapahtumia<br />
järjestetään mm. Hartolassa,<br />
Heinolassa, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa<br />
ja mänttä-Vilppulassa. Pääosan<br />
kalastusharrastustapahtumista järjestävät<br />
vapaa-ajankalastuspiirit ja kalastusseurat,<br />
mutta mukana ovat myös kalastusalueet<br />
ja neuvontajärjestöt. Hämeen vapaa-ajankalastuspiirillä<br />
on hyvin tärkeä rooli nuorison<br />
kalastusharrastuksen edistämisessä,<br />
ja piirille myönnettiinkin avustusta useiden<br />
eri tapahtumien järjestämiseen yhdessä<br />
kalastusseurojen kanssa.<br />
tapahtumien joukkoon sisältyy hyvin erilaisia<br />
ja kohdejoukoltaan erikokoisia hankkeita,<br />
mutta pääosalla hankkeista on ta-<br />
voitteena tutustuttaa nuoria kalastukseen<br />
ja houkutella heitä kalastusharrastuksen<br />
pariin. Kalastusharrastus kilpailee harrastajista<br />
kuten muutkin harrastukset. monille<br />
nuorille kynnys alkaa kalastusharrastus<br />
saattaa olla liian suuri ilman kannustusta<br />
ja kavereiden mukanaoloa. Vanhempien<br />
tuki ja kannustus ainakin harrastuksen alkuvaiheessa<br />
on lähes välttämätöntä. on<br />
tärkeää, että nuorille ja lapsille suunnatut<br />
tapahtumat ovat kaikille avoimia ja niihin<br />
on helppo tulla. myös lasten ja nuorten<br />
vanhemmat olisi hyvä saada mukaan kalastusharrastukseen.<br />
Kuinka siinä onnistutaan,<br />
nähdään muutaman vuoden päästä.<br />
Voimavaroja suunnitteluun<br />
ja selvityksiin<br />
Kalatalouden edistämisvaroja ohjattiin<br />
myös kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien<br />
laadintaan ja niihin liittyviin<br />
selvityksiin. Selvityshankkeiden kirjo oli<br />
laaja. ne sisälsivät virtavesien kunnostukseen<br />
ja kalakantojen tilaan liittyviä hankkeita.<br />
Selvitykset tuottavat kalastusalueiden<br />
käyttöön tietoa taimen-, harjus-, siika-,<br />
muikku- ja kuhakantojen tilasta sekä useiden<br />
virtavesien kalayhteisöjen rakenteesta.<br />
muutamat kalastusalueet saivat avustusta<br />
myös kalakantojen seurantaan tai seurannan<br />
aloittamiseen. Jotta selvitysten tulokset<br />
eivät jäisi vain muutamien henkilöiden<br />
tietoon, selvitykset on hyvä julkaista kalastusalueiden<br />
internet-sivustoilla, jolloin<br />
kaikki asiasta kiinnostuneet voivat niihin<br />
tutustua.<br />
Vuonna 2010 ainoastaan Hämeenlinnan<br />
kalastusalueella myönnettiin avustusta kalastusalueen<br />
käyttö- ja hoitosuunnitelman<br />
laadintaan. Useiden kalastusalueilla käyt-<br />
Kalastuskorttivaroilla tuetaan mm. Aulangon järven pilkkitapahtumaa<br />
vammaisille. Jäällä liikkuu hienoja kulkuvälineitä.<br />
tö- ja hoitosuunnitelmat ovat juuri valmistuneet<br />
tai valmistumassa vuoden 2010 aikana,<br />
jolloin avustusten tarve oli vähäisempi kuin<br />
edellisinä vuosina. avustuksen myöntämistä<br />
harkittaessa otettiin huomioon myös, onko<br />
hakijalla keskeneräisiä käyttö- ja hoitosuunnitelmia.<br />
Hankeideoita kannattaa jalostaa<br />
tänä vuonna hankehakemuksia tuli Hämeen<br />
eLY-keskukseen 94 kappaletta, ja 77 hanketta<br />
sai edistämisvaroja. Kaikkia hankkeita<br />
ei voida rahoittaa, ja kaikille hankkeille ei<br />
pystytä myöntämään kaikkea niille haettua<br />
avustusta. Hankehakemusten valmistelu<br />
kannattaakin aloittaa ajoissa ja tehdä huolella.<br />
oman toiminnan ja ideoiden vertaaminen<br />
muiden kalatalouden toimijoiden ja yhteisöjen<br />
toimintaan ei ole pahitteeksi vaan voi antaa<br />
omalle toiminnalle uutta puhtia. Hankeen<br />
hyvät perustelut, toimenpiteiden selkeys ja<br />
realistinen aikataulu auttavat avustushakemuksen<br />
läpimenossa.<br />
Hankkeita valmisteltaessa on hyvä selvittää,<br />
onko jossakin jo tehty vastaava hanke<br />
tai selvitys ja onko tietoa saatavissa muualta<br />
vai kannattaako selvitys tehdä itse. Hyvät<br />
perustelut ja osoitus siitä, että hakija on<br />
tutustunut asiaan, helpottavat hakemuksen<br />
käsittelyä. Hyvän selvityksen tunnusmerkki<br />
on, että siinä käytetään yleisesti hyväksyttyjä<br />
menetelmiä ja tulokset raportoidaan selkeästi.<br />
Vuoden 2011 hankkeiden valmistelu kannattaa<br />
aloittaa hyvissä ajoin. ideoita kannatta<br />
kerätä ympäri vuoden ja mikään ei estä kirjoittamasta<br />
hakemustekstiä valmiiksi hyvissä<br />
ajoin ennen edistämänärärahojen hakuajan<br />
alkamista. Lisätietoja avustusten hakemisesta<br />
saa Hämeen eLY-keskuksesta.<br />
UUTISRYSÄ 5
Erikoinen<br />
istutusongelma<br />
Näyttää siltä, ettei merkittävä osa<br />
Päijänteen taimen- ja järvilohi-istutuksista<br />
kirjaudu rekistereihin. Tilastovirhe<br />
saattaa olla tuhansia kaloja.<br />
Miksi näin tehdään, on toistaiseksi<br />
arvoitus, mutta ilmeisesti toimintaa<br />
ohjaa enemmän hyvä tarkoitus kuin<br />
kalabiologinen tietämys.<br />
teKSti: VeSa LeHtimäKi<br />
Kalaveden suunnitelmalliselle hoidolle tämä<br />
voi olla karhunpalvelus, sillä toiminnan vaarana<br />
ovat ylitiheät istutukset. taimen ja järvilohi<br />
ovat erittäin riippuvaisia muikkukannan<br />
tilasta, erityisesti pikkumuikun, hotan<br />
määrästä. Kuorekannankin vahvuudella on<br />
merkityksensä. Jo pitkään on tiedetty liian<br />
suuren taimenmäärän pystyvän syömään<br />
hotan niin vähiin, ettei muikkukanta pysty<br />
runsastumaan. tästä seuraa, että muikunystävät<br />
rannoilla jäävät nuolemaan näppejään.<br />
raskaimmin virheestä maksavat<br />
Pekka nappasi Busterin Pyhäjärvestä<br />
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen<br />
kalamerkkiarpaisten päävoitto,<br />
alumiinivene Buster S, 20<br />
hv:n moottorilla varustettuna osui<br />
Pirkkalalaiselle Pekka Rintamaalle.<br />
Onnekasta merkkiä kantoi selässään<br />
45 cm:n mittainen järvitaimen.<br />
arpajaisilla pyrittiin vauhdittamaan kalamerkkien<br />
palauttamista. merkintä on kallista<br />
ja siitä saatava tieto vielä arvokkaampaa.<br />
takanreunalle tai kalapakkiin unohtuneet<br />
merkit kismittävät tutkijoita.<br />
Palkinto osui täsmälleen oikealle miehelle,<br />
rintamaa palauttaa aina merkit, tässäkin<br />
tapauksessa useita. Se on hänestä vä-<br />
hintä mitä voi tehdä kalakantojen hoidon<br />
eteen. Usein ja monipuolisesti kalastava<br />
mies ei tuleva kesänä juuri olisi Busteria<br />
ehtinyt käyttää, vaan siitä saadut rahat<br />
sijoitettiin rakenteilla olevan talon jätevesijärjestelmän<br />
hankintaa. myös Pirkkalan<br />
kalastusalueen toiminnassa mukana<br />
ollutta Pekkaa askarruttavat aivan samat<br />
asiat kuin alan ammattilaisia. mitä lajeja<br />
ja minkä kokoisina kannattaa istuttaa?<br />
liittyykö istutuksiin tautiriskejä tai vaaroja<br />
kalakantojen perimän muutoksista?<br />
Kannattaako yleensä istuttaa mitään,<br />
vai pitäisikö edistää luonnonmukaista<br />
lisääntymistä ja parantaa pyynnin säätelyllä<br />
kalojen kokoa.<br />
Vaikka Pyhäjärven järvitaimenistutusten merkintäkoe<br />
on edelleen kesken, on sen tuloksia<br />
ehditty jo hyödyntää. merkkipalautusten mukaan<br />
aivan tampereen kupeeseen muodostettu<br />
rauhoituspiiri ei suojannut riittävästi kookkaita,<br />
jo neljävuotiaita istukkaita. otaksuttavasti järven<br />
syvyyssuhteista johtuen istukkaita hakeutui<br />
nopeasti rauhoituspiirin ulkopuolelle, jossa ne<br />
tulivat pyydetyksi samaan tahtiin kuin vertailualueiden<br />
merkintäerät. istutustekniikkaa tulee<br />
muuttaa siten, että kalat levitetään laajemmalle<br />
alueelle ja pidemmällä aikajaksolla Pyhäjärven<br />
eri osiin. näin kalastuselämyksiä voidaan jakaa<br />
entistä useammille.<br />
teKSti: VeSa LeHtimäKi<br />
Löydetyistä merkeistä maksetaan viiden euron palkkio ja ne voi palauttaa maksutta osoitteella KALANTUTKIMUS 33333.<br />
Tiedon toimittaminen tutkimuslaitokselle onnistuu myös sähköisesti linkissä<br />
http://www.rktl.fi/kala/kalamerkinta/palauta_kalamerkit/merkkipalautuslomake.html<br />
6 UUTISRYSÄ<br />
ammattikalastajat. tilanne on kohtalokas<br />
myös taimenille itselleen, jota käyttävät<br />
loppuun oman ravintovaransa. Kukaan ei<br />
hyödy tilanteesta.<br />
Päijänteellä turvallinen taimentiheys on<br />
hyvän ravintotilanteen aikana 0,5 -1 yksilöä/ulappahehtaari<br />
(istutettu taimen muikkukannan<br />
säätelijänä,Valkeajärvi ym.1997).<br />
mikäli istutetaan myös järvilohta, on taimenten<br />
määrää vähennettävä. niukassa<br />
ravintotilanteessa määrät ovat huomattavasti<br />
vähäisempiä ja huonoina muikkuvuosina<br />
on harkittava istutuksista luopumista.<br />
Kalakoulun opettajani, Pekka Heikkilä,<br />
rinnasti jo 70-luvulla kalaveden osuvasti<br />
ryytimaahan, jos porkkanoita on penkissä<br />
sopivasti, ei niitä pidä mennä laittamaan<br />
siihen lisää. rajallinen kantokyky se on<br />
vesilläkin, eritoten karuilla vesillä. rekisteröimättömistä<br />
istutuksista puhuttaessa<br />
herää myös epäilys siitä, ovatko istukkaat<br />
rasvaeväleikattuja, kuten pitää ja oikeaa<br />
kantaa, eli rautalampilaista.<br />
istutusten kokonaismäärän on oltava<br />
aina tiedossa, jotta määrä voidaan sopeuttaa<br />
kulloiseenkin ravintovaraan. ainoa oikea<br />
taho tätä asiaa hoitamaan on suunnittelusta<br />
vastaavat kalastusalue, jolle kaikki<br />
taimen- ja järvilohi-istutukset kannattaisi<br />
keskittää. Suunnitelmallisuus Päijänteellä<br />
on edistynyt pitkin harppauksin. Käyttö- ja<br />
hoitosuunnitelmien toteutumista vaalitaan,<br />
selvityksiä laaditaan ja seurantaa kehitetään.<br />
älä siis pilaa hommaa istuttamalla kaloja<br />
kalastusalueen ja osakaskunnan tietämättä.<br />
laadi istutuksesta aina pöytäkirja ja toimita<br />
jäljennös vähintään eLY-keskukseen.<br />
näin tieto kulkee sinne, minne sen pitääkin.<br />
Jos jollain on liikaa massia, neuvottele sen<br />
käytöstä etukäteen kalastusalueen kanssa.<br />
rahareikiä löytyy hallituista istutuksista<br />
aina luontaisia taimenkantoja tukeviin virtavesien<br />
kunnostuksiin.<br />
asiaa selvitellään ja Hämeen eLY-keskus<br />
ryhtyy toimenpiteisiin, jotta rekistereistä<br />
pois jääneet istutuserät saadaan kirjoihin<br />
edes taannehtivasti.
Kalastusalueilla on tulevaisuutta<br />
teKSti: JUKKa mUHonen. KUVa: VeSa LeHtimäKi<br />
näin arvioi ylijohtaja Pentti Lähteenoja<br />
Hämeen kalastusaluepäivillä pitämässään<br />
esityksessä. Lähteenoja totesi, että kalastuslaissa<br />
säädettävien tehtävien hoitamiseksi<br />
viranomaisen ja vesialueiden<br />
omistajien väliin tarvitaan kalastusalueen<br />
kaltainen toimija. nimi tosin voi vaihtua,<br />
koska kalastusalue ei oikeusoppineiden<br />
mielestä yleiskielen terminä ole hyvä organisaation<br />
nimi.<br />
Lähteenoja sanoi vuoden vaihteessa julkaistun<br />
kalastuslakiuudistuksen välimietinnön<br />
(mmm 2010:1) tunnistavan nykytilan<br />
kipupisteet ja keskeisimmät haasteet. Siinä<br />
on myös esitetty alustavia näkökohtia uudistusvaihtoehdoista.<br />
Keskeisiä asioita ovat<br />
mm. tehtävien organisointi, elinkeinonharjoittajien<br />
kalavaroille pääsy, kalatalouden ra-<br />
teKSti: JUKKa mUHonen<br />
Kalatalouden alkutuotanto on Suomessa vaikeuksissa. Kalastajien<br />
määrä on vähentynyt niin rannikolla kuin sisävesilläkin.<br />
osittain kyse on luonnollisesta rakennemuutoksesta; kalastus<br />
on tehostunut ja ammattimaistunut. mutta on myös muita syitä:<br />
ala ei vedä nuoria ja rannikolla kalastusta vaikeuttaa harmaahyljekannan<br />
raju kasvu. iso ongelma koko maassa on vaikeus<br />
saada riittäviä kalastusoikeuksia tehokkaaseen ja kannattavaan<br />
pyyntiin.<br />
Vesiviljely eli Suomessa kukoistuskauttaan 1990-luvun alussa,<br />
kun kirjolohta tuotettiin lähes 20 mkg vuodessa. Sen jälkeen on<br />
menty alaspäin, eikä uusien lajien ja tuotantomenetelmien käyttö<br />
ole vielä kompensoinut kirjolohen tuotannon vähenemistä. merkittävin<br />
syy tuotannon laskuun on ollut ympäristölupapolitiikka,<br />
joka on kaventanut erityisesti rannikon verkkokassikasvatuksen<br />
edellytyksiä.<br />
molempiin ongelmiin haetaan nyt ratkaisua sijainninohjauksella.<br />
eLY-keskusten johdolla käynnistetään suunnittelu, jossa<br />
pyritään kartoittamaan ne vesialueet, jonne ammattikalastusta<br />
ja vesiviljelyä voitaisiin ohjata. Suunnittelu toteutetaan yhteistyössä<br />
alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. tavoitteena on,<br />
että maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa alueellisten suunnitelmien<br />
pohjalta valtakunnallisen ohjelman. Vaikkei ohjelmalla<br />
olekaan oikeudellista sitovuutta, sen ajatellaan ohjaavan ammattikalastuksen<br />
luvansaantia ja vesiviljelyn ympäristölupia niin, että<br />
kalantuotanto Suomessa saataisiin kasvuun.<br />
Suunnittelu käynnistyy ennen kesää myös Hämeessä ja Pirkanmaalla.<br />
täällä painopiste on ammattikalastuksessa, jolle varmasti<br />
löytyy kasvumahdollisuuksia etenkin kaukana taajamista<br />
olevilla suurilla järvillä. Vesiviljelyssä ei sisämaan alueella voida<br />
ajatella muita kuin nykyaikaisia kiertovesilaitoksia. Suunnittelussa<br />
selvitetään kohteita, joihin tällaisten laitosten kuormitusta<br />
voitaisiin haitattomasti johtaa, ja jossa olisi helposti saatavissa<br />
hukkalämpöä kasvatuksen tarpeisiin.<br />
hoitus ja valvonta. Uudistusta valmistelaan<br />
avoimesti ja hanketta voi seurata internetissä<br />
osoitteessa www.mmm.fi/kalastuslaki.<br />
Lähteenojan esitys herätti vilkkaan keskustelun.<br />
Useimmissa puheenvuoroissa<br />
kalastusalueiden toimintaa pidettiin tärkeänä<br />
jatkossakin. Kalastusalueiden koon<br />
suurentamiseen oltiin valmiita, kunhan pysytään<br />
järkevissä raameissa, niin että ”läheisyysperiaate”<br />
säilyy<br />
Hämeen eLY-keskuksen järjestämä perinteikäs<br />
25. kalastusaluepäivä kokosi<br />
teiskon murikkaan lähes 100 henkeä. Kalastuslakiuudistuksen<br />
lisäksi päivän esityksissä<br />
tarkasteltiin monipuolisesti Hämeen<br />
ja Pirkanmaan vesien tilaa sekä raputalouden,<br />
kalastusmatkailun ja vapaa-ajankalastuksen<br />
tulevaisuutta.<br />
Ylijohtaja Pentti Lähteenojan lainuudistusesitys<br />
herätti Hämeen kalastusaluepäivillä<br />
vilkkaan keskustelun.<br />
Kalastusalueipäivän esityksiin voi tutustua internetissä osoitteessa<br />
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/HameenELY/Ajankohtaista/tapahtumat/Aineistot/Sivut/Kalastusaluepaiva1032010.aspx<br />
Ammattikalastuksen ja vesiviljelyn<br />
sijainninohjaus käynnistyy<br />
UUTISRYSÄ 7
Hieman historiaa<br />
Kokemäenjoen vesistö on ollut toutaimen,<br />
tuon suureksi kasvavan petomaisen särkikalamme<br />
merkittävin elinalue. Vesistöjen<br />
rakentaminen ja vedenlaadun huonontuminen<br />
johtivat toutainkantojen taantumiseen<br />
1960–1980-luvuilla. Kannat taantuivat siinä<br />
määrin, että nähtiin tarpeelliseksi istutustoiminnan<br />
aloittaminen. toutainta ei näihin<br />
aikoihin ollut vielä viljelyksessä, joten<br />
istutustoiminnan aloittamisessa oli omat<br />
haasteensa.<br />
istutustoiminnan aloittamista varten<br />
emokaloja pyydettiin Kokemäenjoen yläpuolella<br />
sijaitsevista järvistä, Kulo- ja<br />
rautavedestä. Hyväksi emokalojen pyyntipaikaksi<br />
osoittautui Siuronkoski. aikaisin<br />
keväällä virta-alueisiin kutevana kalana<br />
toutaimen mäti on pohjaan voimakkaasti<br />
takertuvaa, mikä lisäsi aluksi haasteita viljelytoiminnassa.<br />
Viljelykikkojen oppimisen jälkeen viljelytoiminta<br />
pääsi vauhtiin ja istutusmäärät<br />
kasvoivat suuriksi 1990-luvulla. istutuksia<br />
tehtiin niin Kokemäenjokeen, Loimijoen<br />
alueelle kuin myös järvialtaille. toutainta<br />
istutettiin Kulo- rautaveden lisäksi myös<br />
tampereen Pyhäjärveen. Viimeiset toutainistutukset<br />
tehtiin vuosituhannen vaihteessa<br />
ja nykyisin kannan tila on riippuvainen<br />
luontaisesta lisääntymisestä.<br />
Lisääntyykö toutain Kokemäenjoen<br />
vesistöalueella?<br />
toutaimen luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi<br />
käynnistettiin pilottitutkimus,<br />
jonka riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos<br />
toteutti vuonna 2008. Hanke sai jatkoa<br />
vuonna 2009, kun Kokemäenjoen vesistön<br />
8 UUTISRYSÄ<br />
mitä kuuluu<br />
Kokemäenjoen<br />
toutaimelle?<br />
vesiensuojeluyhdistys ry jatkoi siitä, mihin<br />
rKtL:n tutkimus oli jäänyt. tutkimus tehtiin<br />
alueellisten kalatalousviranomaisten<br />
myöntämillä kalatalousmaksuvaroilla.<br />
Vuonna 2009 toutaimen luontaisesta<br />
lisääntymisestä peräisin olevia poikasia<br />
etsittiin Kulo- ja rautavedestä verkkokoekalastuksilla<br />
sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella<br />
poikasnuotalla. tutkimuksen tuloksia<br />
voidaan pitää lupaavina, sillä luontaisesta<br />
lisääntymisestä peräisin olevia toutaimia<br />
saatiin lähes kaikilta tutkimusalueilta.<br />
Kulo- ja rautaveden viiden havaintopaikan<br />
verkkokoekalastukset tuottivat yhteensä<br />
26 toutainta. Selvästi eniten (11 kpl)<br />
pieniä toutaimia saatiin tupurlanjärveltä,<br />
joka on ohuen salmen kautta yhteydessä<br />
Kuloveteen. tulosten perusteella pienet<br />
toutaimet suosivat tupurlanjärven kaltaista,<br />
matalaa ja suojaista aluetta. Kulo- ja<br />
rautaveden avoimemmat koealat ja vuollealueet<br />
eivät antaneet yhtä hyvää toutainsaalista,<br />
vaikka pieniä toutaimia näiltä alueilta<br />
saatiin. ikämääritysten mukaan kaikki<br />
saadut toutaimet olivat peräisin luontaisesta<br />
lisääntymisestä. Suurin osa saaduista<br />
yksilöistä olivat syntyneet vuonna 2006 eli<br />
iältään ne olivat 3- vuotiaita.<br />
Kokemäenjoen ja Loimijoen kahdeksalta<br />
havaintopaikalta saatiin poikasnuotalla<br />
yhteensä 72 kesänvanhaa toutaimen<br />
poikasta. Vuosi 2009 näytti olevan toutaimen<br />
lisääntymisen kannalta suopea,<br />
sillä poikastiheydet olivat vuoden 2008<br />
pilottitutkimuksen tuloksiin nähden lähes<br />
kaksinkertaisia. toutaimien määrä vaihteli<br />
havaintoalueiden välillä 2–21 yksilöä.<br />
eniten toutaimia saatiin Kokemäenjoesta<br />
isosuon koealalta, joka sijaitsee Loimijoen<br />
laskukohdan alapuolella. toinen hyvä paikka<br />
sijaitsi äetsän alapuolella, Villilänvuol-<br />
Jo 5 cm:n pituisena toutain (yllä) on helposti<br />
erotettavissa samankokoisesta säynävästä<br />
(alla) sen suuresta, toutaimelle tyypillisestä<br />
suusta.<br />
teessa. Loimijoen havaintoalueelta saatiin<br />
puolestaan kolme kesänvanhaa toutainta.<br />
toutaimen poikasten löytyminen kaikilta<br />
Kokemäenjoen havaintoalueilta osoittaa,<br />
että toutain lisääntyy alueella useissa paikoissa.<br />
tulosten perusteella toutain näyttäisi<br />
myös lisääntyvän ainakin Loimijoen<br />
alaosassa.<br />
toutaimen lisääntymisestä ei näin ollen<br />
tarvitse kantaa huolta. Vuosiluokkien vahvuudessa<br />
näyttäisi tosin olevan selviä eroja,<br />
mikä johtunee ympäristötekijöistä, eläähän<br />
toutain meillä levinneisyysalueensa<br />
pohjoisrajalla. nyt istutusten tauottua kysymys<br />
kuuluukin, mille tasolle toutainkannat<br />
asettuvat vesistöissämme luontaisen<br />
lisääntymisen kautta? on todennäköistä,<br />
että laajamittaisella istutustoiminnalla<br />
nostettiin toutainkannat tasolle, joka luontaisen<br />
lisääntymisen puitteissa ei olisi ollut<br />
mahdollista. Velvoitetarkkailutulokset<br />
osoittava, että ainakin tampere–Lempäälä<br />
välisen Pyhäjärven toutainsaaliit ovat lähteneet<br />
laskuun. Kulo- ja rautavedellä saaliit<br />
eivät vielä ole laskeneet samassa suhteessa,<br />
mikä johtuu oletetusti toutaimen<br />
voimakkaammasta lisääntymisestä alueella.<br />
Pitkäikäisenä ja myöhään sukukypsyyden<br />
saavuttavana kalana, kannan tilassa<br />
tapahtuvat muutokset ovat hitaita. tämän<br />
takia toutaimen luontaista lisääntymistä ja<br />
saaliiden kehitystä tulee jatkossakin tarkkailla.<br />
teKSti Ja KUVa: HeiKKi HoLSti
Päijänteen villin taimenen<br />
tunnistaa pyrstön<br />
tyvessä olevasta ehjästä<br />
rasvaevästä. Tämä kala<br />
voitiin vapauttaa hyväkuntoisena.<br />
TEKSTI: JUKKA SyRJÄNEN. KUVA: MIIKA SARPAKUNNAS<br />
Päijänteen villi järvitaimen<br />
-lautaselle vai luontoon?<br />
Villi järvitaimen, eteläisten järviemme viimeinen kolmesta suuresta alkuperäisestä<br />
lohikalalajista, on katoamassa niin Päijänteeltä kuin koko Järvi-<br />
Suomestakin. Järvikalastuksen aiheuttama kalastuskuolevuus on liian suuri,<br />
jotta kutukannat voisivat säilyä.<br />
t. H. Järven, ossi Seppovaaran ja Seppo Hurmeen<br />
vanhojen artikkelien mukaan villi järvitaimen<br />
eli ja voi hyvin Kymijoen vesistössä sata<br />
vuotta sitten. Vaelluspoikaset lähtivät koskista<br />
järviulapoille, tankkasivat siellä muikkuja 2-5<br />
vuoden ajan ja palasivat sitten synnyinkoskeensa<br />
ensimmäiselle kudulle 2-8 kg:n (56-82<br />
cm) kokoisina. Kuteneet kalat palasivat ulapoille<br />
seuraavana keväänä. ne kävivät kudulla<br />
parhaimmillaan neljäkin kertaa vielä tuohon<br />
aikaan, mutta luonnontilassa kutukertoja on<br />
voinut olla enemmänkin. Huomionarvoista on,<br />
että 1900-luvun alussa Järvi-Suomen kaikki<br />
virtavedet oli perattu ja osa myös padottu.<br />
Vaelluskalat todennäköisesti vähenivät, mutta<br />
eivät kadonneet. Järvitaimenen villit kannat<br />
romahtivatkin vasta 1950-1960-lukujen kuluessa,<br />
ja tämä ajanjakso osuu yksiin nailonverkkojen<br />
yleistymisen kanssa. Järvitaimenen<br />
lisääntymisalueiden tila on nyt virtavesikunnostusten<br />
myötä parantunut ja paranee edelleen,<br />
mutta kannat eivät ole elpyneet.<br />
Virtavesien saalistietojen ja koekalastusten<br />
sekä kutupesien mittausten ja näköhavaintojen<br />
perusteella Päijänteeseen yhteydessä<br />
olevissa virtavesissä kutevat nykyään<br />
pääosin paikalliset vaeltamattomat 30-50<br />
cm pituiset taimenet, joskin yksittäisiä havaintoja<br />
järvivaeltajista saadaan kutupaikoilta<br />
yhä. merkittyjen villien jokipoikasten<br />
merkkipalautustietojen perusteella virtavesistä<br />
lähtee yhä vaelluspoikasia järville.<br />
Päijänteestä virtavesiin palaavia kudulle asti<br />
pääseviä emokaloja lienee kuitenkin vain<br />
joitakin kymmeniä Padasjoen Kirkkojoen<br />
positiivisista uutisista huolimatta. Hurmeen<br />
mukaan 1920-1930-luvuilla taimensaalis<br />
Päijänteestä oli useita tuhansia tai joitakin<br />
kymmeniä tuhansia kaloja, ja kalat pyydettiin<br />
täkysiimalla, nuotalla ja uistimella. Kalat<br />
olivat peräisin luonnonkudusta tai jossain<br />
määrin vastakuoriutuneiden istutuksista,<br />
sillä suurempia taimenia ei siihen aikaan<br />
juuri istutettu. Päijänteestä vuosittain kudulle<br />
lähtenyt kutukanta lienee ollut tuhansia<br />
yksilöitä.<br />
Kuha-ahven toistaiseksi varmistamatta<br />
teKSti: VeSa LeHtimäKi<br />
markku ja Juha Heino pyydystivät Porin<br />
Pihlavanlahdelta viime kesänä huikean<br />
erikoisuuden, kalan jolla oli sekä ahvenen<br />
että kuhan piirteitä. noin sata grammaa<br />
painava saalis tarttui Juhan jigiin. Helsin-<br />
gin yliopiston kalataloustieteen professorin<br />
Hannu Lehtosen mukaan kyseessä voi<br />
morfologisten, anatomisten ja geneettisten<br />
tuntomerkkien perusteella olla hyvinkin risteymä.<br />
asia tutkitaan perusteellisesti, on<br />
todennäköisin tutkijoiden arvioima syy<br />
vaeltavien taimenkantojen viimeiseen romahdukseen<br />
on voimakkaan järvikalastuksen,<br />
erityisesti verkkokalastuksen, aiheuttama korkea<br />
kalastuskuolevuus. Kalastus poistaa järvivaelluksella<br />
olevat yksilöt lähes tyystin. taimen<br />
on elintavoiltaan väli- ja päällysvedessä<br />
aktiivisesti liikkuva ja saalista etsivä laji, joka<br />
törmää helposti verkkoon ja vahingoittuu tai<br />
kuolee siinä nopeasti. Kudulle pääseviä yksilöitä<br />
on siten vähän, ja ne ovat kooltaan pieniä<br />
ja useimmiten koiraita. Villin järvitaimenen mädintuotanto<br />
eli virtavesiin laskema mätimäärä<br />
lienee nyt keskimäärin suuruusluokkaa 1 %<br />
luonnontilasta niilläkin koskilla, joilta on esteetön<br />
reitti järville ja joiden vedenlaatu on vähintään<br />
hyvä. on myös mahdollista, että villien<br />
kantojen perimä on muuttumassa ja kannat<br />
ovat vähitellen tammukoitumassa, muuttumassa<br />
paikallisiksi.<br />
Kalatalouden toimijoiden olisi nyt kalastuslain<br />
uudistuessa hyvä miettiä kalavesien<br />
käytön ja hoidon tavoitteita seuraavalle 10-30<br />
vuodelle. Villi järvitaimen ja vapaa verkkokalastus<br />
eivät voi elää etelä-Suomessa rinnan,<br />
ja voimakas järvikalastus vaikuttaa todennäköisesti<br />
myös muiden petokalalajien kutukantoihin<br />
ja perimään vuosikymmenien kuluessa.<br />
Verkkokalastukseen Päijänteellä on saatu nyt<br />
solmuvälirajoituksia, mutta välikoon pienen<br />
solmuvälialueen poistaminen käytöstä ei taimenta<br />
vielä pelasta. Jos villiä järvitaimenta<br />
alettaisiin elvyttää tarkoituksella, kielletty välikoon<br />
solmuvälialue pitäisi olla pääosan vuotta<br />
20-80 mm tai 30-100 mm. toinen vaihtoehto<br />
olisi säädellä pyynnissä olevien verkkojen<br />
lukumäärää inarinjärven pyyntiponnistuksen<br />
tasolle, 3-4 verkko-vrk/ha/vuosi, kun ponnistus<br />
oli v. 2000 etelä- ja Keski-Päijänteellä 7 ja<br />
Pohjois-Päijänteellä 17 verkko-vrk/ha/vuosi.<br />
Villi, ehjän rasvaevän omaava taimen olisi samalla<br />
hyvä rauhoittaa kaikessa kalastuksessa<br />
koko vesistöalueella. nyt voimaan astunut<br />
suositus villien yksilöiden vapauttamisesta on<br />
toki sekin jo historiallinen päätös Suomen järvikalastuksessa.<br />
tainionvirtaan toivottavasti<br />
valmistuvat kalatiet avaisivat väylän Päijänteeltä<br />
Hartolan koskiin, mutta reitin vaellustaimen<br />
tarvitsisi tuekseen tehokkaan kalastuksensäätelyn<br />
elpyäkseen.<br />
Järvitaimenen viljelykantoihinkaan ei saada<br />
enää järvivaelluksen tehneitä emoja. rautalammin<br />
reitin viljelykantaa on uudistettu<br />
2000-luvulla koskista kerätyillä jokipoikasilla,<br />
jotka kasvatetaan viljelylaitoksessa sukukypsiksi.<br />
Vuoksen järvitaimenen viljelykantaan on<br />
saatu 2000-luvulla mätiä vuosittain 1-4 järvivaelluksen<br />
tehneeltä naaraalta. Lajin tilannetta<br />
heikentävät myös tutkimuslaitosten säästöohjelmat,<br />
jotka vähentävät entisestäänkin hyvin<br />
niukkoja resursseja kalakantojen seurannassa<br />
Järvi-Suomessa ja pahimmillaan lopettavat<br />
koordinoidun taimentutkimuksen. Löytyisikö<br />
tilalle yksityisiä tukijoita?<br />
esim. suljettava pois mahdollisuus, ettei<br />
kyse ole idänkuhasta (S. volgensis), joka<br />
olisi saapunut itämereen siirtojen seurauksena.<br />
Yliopisto tiedottaa tuloksista niiden<br />
valmistuttua.<br />
Harvinainen saalis on nähtävissä netissä mm. sivuilla<br />
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194635269519/artikkeli/porin+pihlavanlahdelta+virveloitiin+harvinainen+kuha-ahven.html<br />
UUTISRYSÄ 9
Otto Höllin hyppy<br />
tuntemattomaan<br />
teKSti: JUKKa mUHonen<br />
Keväällä 2008 Längelmäveden<br />
kalastusalueen isännöitsijä<br />
vaihtui. Tehtävässä aloitti Otto<br />
Hölli, joka tuolloin opiskeli<br />
ensimmäistä vuottaan Turun<br />
ammattikorkeakoulussa kala- ja<br />
ympäristötaloutta.<br />
otto kertoo, että tehtävään hakeminen oli<br />
osittainen hyppy tuntemattomaan, vaikka<br />
hän saikin tehtävän luonteesta taustatietoa<br />
tuttaviltaan ja pitkäaikaiselta kalastusaluetoimijalta<br />
Kyösti Lauttajärveltä. työ itsessään<br />
on oton mielestä vastannut ennakkoodotuksia.<br />
Uutisrysä haastatteli tuoretta isännöitsijää,<br />
joka kesällä 2010 harjoittelee Hämeen<br />
eLY-keskuksessa tehtävänään ammattikalastuksen<br />
ja vesiviljelyn sijainninohjaukseen<br />
liittyvät selvitykset.<br />
Miten luonnehtisit isännöitsijän työtä.<br />
Mikä on kaikkein haastavinta?<br />
isännöitsijän työssä oleellista on tulla toimeen<br />
erilaisten ajatusten ja mielipiteiden<br />
10 UUTISRYSÄ<br />
kanssa, samalla pyrkien ideoimaan ja esittelemään<br />
uusia asioita päätökset tekeville<br />
elimille. työ koostuu pitkälti vuosittain<br />
toistuvista tehtävistä sekä arkipäiväisistä<br />
rutiineista, kuten kalastusalueen talouden<br />
hoidosta. edellä mainittujen lisäksi vastaan<br />
tulee usein uusia asioita - ainakin näin uran<br />
alkutaipaleella – joihin joutuu perehtymään<br />
toisinaan lyhyellä aikataululla. näistä esimerkkinä<br />
voisi mainita erilaiset edunvalvontaan<br />
liittyvät lausunnot ja muistutukset.<br />
Kohdallani suurimpana haasteena olen<br />
kokenut töiden aikatauluttamisen opintojen<br />
yhteyteen, sekä isännöinnin osittaisena<br />
etätyönä lounais-rannikolta. tässä on ollut<br />
suurena apuna joustavuutta osoittanut<br />
alueemme hallitus, jolloin esimerkiksi kokouksia<br />
on voitu pitää silloin, kun koulun<br />
puolesta olen ollut kotiseudullani.<br />
Onko kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa<br />
onnistuttu määrittelemään<br />
riittävän selvät tavoitteet<br />
ja toimenpiteet kalavesien käytölle ja<br />
hoidolle?<br />
tällä hetkellä voimassa oleva käyttö- ja<br />
hoitosuunnitelma on vuodelta 1996, jolle<br />
olen tekemässä manttelinperijää vuosille<br />
Oton lempiharrastus on isännöinnin<br />
lisäksi kalastus. Tietysti!<br />
2011–2016 osana opinnäytetyötäni. edellinen<br />
suunnitelma esitti tavoitteet ja toimenpiteet<br />
mielestäni selkeästi ja ymmärrettävästi.<br />
toki suunnitelman valmistumisen<br />
jälkeen kalavesiä kohtaan on kehittynyt<br />
uudenlaisia intressejä, kuten kalastusmatkailu,<br />
johon suunnitelmassa ei ole otettu<br />
kantaa. edellisen suunnitelman vahvuuksia<br />
oli myös verkkokalastuksen ajankohtaan<br />
sidotut rajoitukset, joilla pyrittiin hyödyntämään<br />
tehdyt siikaistutukset, huomioiden<br />
samalla kuhan kasvun edesauttaminen.<br />
Ohjaako käyttö- ja hoitosuunnitelma<br />
riittävästi vesialueiden omistajien<br />
päätöksentekoa?<br />
osittain kyllä ja osittain ei. tällä hetkellä<br />
käyttö- ja hoitosuunnitelman suositteleva<br />
luonne ei mielestäni velvoita ja sido vesialueiden<br />
omistajia riittävästi. Pirstaleisesta<br />
vesialueiden omistusrakenteesta johtuen<br />
samassa järvessä saattaa olla ristiriitaisia<br />
määräyksiä kalastuksen järjestämisestä ja<br />
kalaveden hoidosta. tämä johtuu osittain<br />
siitä, että paikka paikoin osakaskuntien<br />
käymä keskinäinen vuoropuhelu ja yhteistoiminta<br />
on valitettavan vähäistä. ei välttämättä<br />
tiedetä, mitä vastakkaisella rannalla
ollaan istuttamassa ja kuinka paljon. osa<br />
osakaskunnista toki noudattaa käyttö- ja<br />
hoitosuunnitelman suosituksia määräyksiä<br />
antaessaan, sekä suunnittelee toimintansa<br />
yhdessä saman alueen osakaskuntien<br />
kanssa.<br />
Onko kalastusalue osannut käyttää<br />
sille lain mukaan kuuluvaa päätösvaltaa<br />
kalastuksen säätelyssä?<br />
Längelmäveden kalastusalueen kalastuksen<br />
säätelyä koskeva päätäntävallan<br />
käyttö on konkretisoitunut kuhan alamitan<br />
nostolla 40 cm:iin. Seuraavat kaksi<br />
vuotta voimassa olevaan Kalapassiin<br />
kalastusalue nosti uutta käyttö- ja hoitosuunnitelmaa<br />
ennakoiden kuhan alamitan<br />
45 cm:iin, sekä järvitaimenen ja – lohen<br />
alamitan 50 cm:iin yhtenäislupa-alueella.<br />
Voitaisiinko Längelmäveden reitillä<br />
toimivien kalastusalueiden yhteistyötä<br />
lisätä nykyisestä? Missä asioissa?<br />
Yhteistoiminnan kehittäminen niin osakaskunta-,<br />
kuin kalastusaluetasolla on<br />
varmasti yksi tulevaisuuden tärkeimpiä<br />
haasteita. Yhteistoiminnan kehittämiselle<br />
Längelmäveden reitillä on mielestäni<br />
hyvät lähtökohdat, sillä Längelmäveden<br />
kalastusalue ja roineen- mallasveden-<br />
Pälkäneveden kalastusalue toimivat jo<br />
nyt yhdessä järjestämällä vuosittain ”Kalastus<br />
alkaa Kaivannosta” kuoretapahtuman.<br />
Yhteistoimintaa voisi kehittää esimerkiksi<br />
koko reitin kattavan yhtenäislupaalueen<br />
muodossa. tälle uskoisin olevan<br />
kysyntää kalamiesten keskuudessa, joilla<br />
kalastus tapahtuu usein molempien kalastusalueiden<br />
yhtenäislupa-alueilla. Laaja<br />
yhtenäislupa-alue kohdentaisi myös<br />
viehekalastuksen tulot läänikohtaista<br />
lupajärjestelmää tarkemmin kalastusrasituksen<br />
kohteena olevalle alueelle, sekä<br />
säilyttäisi kilpailukykynsä varteenotettavana<br />
lupavaihtoehtona.<br />
Miten kalastusalueiden toimintaa pitäisi<br />
mielestäsi kehittää tulevan kalastuslain<br />
muutoksen yhteydessä?<br />
oleellisimpana kehityksen kohteena<br />
tulevaa kalastuslakia ajatellen näkisin<br />
käyttö- ja hoitosuunnitelmien painoarvon<br />
lisäämisen. Kalastusalueet käyttävät<br />
suunnitelmiensa uusimiseen ja taustatiedoksi<br />
tarvittaviin selvityksiin merkittäviä<br />
summia rahaa ja talkootunteja, joten olisi<br />
vähintäänkin kohtuullista, että suunnitelmat<br />
myös velvoittaisivat osakaskuntia<br />
suosituksien sijaan. alueiden omarahoituksen<br />
lisäksi suunnitelmiin käytetään<br />
myös eLYjen myöntämiä harkinnanvaraisia<br />
kalatalouden edistämisvaroja. Suunnitteluvaiheessa<br />
osakaskunnat pääsevät<br />
kuitenkin myös osallistumaan ja vaikuttamaan<br />
suunnitelmien tekemiseen, joten<br />
sanelupolitiikasta asian ei pitäisi kiikastaa.<br />
Virtaan voimalaitokselle haettava vesilupa<br />
teKSti: JUKKa mUHonen. KUVa: FUtUreimageBanK<br />
Pitkään odotettu korkeimman hallinto-oikeuden päätös (7.4.2010 taltio 742) vahvisti<br />
jämäkästi aiemmat päätökset: tainionvirran alaosalla olevalle Virtaan voimalaitokselle<br />
on haettava vesilain mukainen lupa. mikäli lupaa ei haeta, voimalaitoksen<br />
toiminta voidaan keskeyttää.<br />
Voimalaitoksen omistava Virtaankosken Voima oy on koko hallintopakkoprosessin<br />
ajan väittänyt, että voimalaitoksella olisi lainvoimainen lupa toimintaansa.<br />
Korkein hallinto-oikeus totesi väitteen perusteettomaksi.<br />
Päätös on erittäin merkittävä. tulevassa lupaprosessissa tullaan ratkaisemaan<br />
voimalaitoksen velvollisuus kalatien rakentamiseen, jota kalatalousviranomainen<br />
luonnollisesti tulee vaatimaan. Valitettavasti on ennakoitavissa, että lopullinen ratkaisu<br />
edellyttää uutta KHon päätöstä, jolloin lupaprosessi tulee jälleen kestämään<br />
useita vuosia.<br />
tutkimusten mukaan Päijänteen taimenkannat ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.<br />
tainionvirta on ollut yksi tärkeimmistä Päijänteen taimenen lisääntymisalueista.<br />
Sen palauttaminen jälleen sellaiseksi vaatii, että joen alaosalla oleviin voimalaitoksiin<br />
rakennetaan kalatiet.<br />
Valmiiksi mietittyä valvontaa<br />
teKSti: VeSa LeHtimäKi. KUVa: VeSa LeHtimäKi<br />
Kalastusalueiden kiinnostus järjestää kalastuksenvalvonta keskitetysti lisääntyy<br />
jatkuvasti. Järjestelyn edut ovat kiistattomia, näyttävät valvontaiskut säikäyttävät<br />
paatuneimmatkin pinnarit ja lisäävät lupatuloja sekä kalastusalueelle että osakaskunnille.<br />
ollaan oikeudenmukaisuuden asialla. naapuruussuhteetkaan eivät joudu<br />
koetukselle kun työ toteutetaan ulkopuolisten toimesta.<br />
Julkisuuden voima on oivallettu myös etelä- ja Keski-Päijänteen valvontasuunnitelmassa<br />
(Janne ruokolainen 2008), jossa median edustajia pyritään erityisesti<br />
alkukesästä saamaan mukaan toimintaa uutisoimaan. eKP:n kalastusalueen tilaama<br />
tuote tarjoaa paljon muutakin kättä pitempää valvojan työtä helpottamaan.<br />
Suunnitelmassa on mietitty valmiiksi seuraavat asiat:<br />
• Valvontaiskujen määrä, ajoitus ja siihen kuluva työaika. Ravustuskauden<br />
alku on huomioitu.<br />
• Keskitytäänkö tiettyyn kalastustapaan, vai tarkastetaanko kaikki kalastajat<br />
ja pyydykset?<br />
• Reittisuunnitelma Päijänteellä osakaskunnittain sekä työn toteuttaminen<br />
muilla järvillä<br />
• Kapeikkojen rauhoitusalueet ja virtavedet koskittain<br />
• Valtuuksien hankinta osakaskunnilta<br />
• Osakaskuntien oman valvonnan osuus<br />
• Valvontamenetelmät, puuttumiskynnys ja takavarikointi<br />
• Luettelo valvojan välineistä ja valvojaa koskevista vaatimuksista<br />
ei paha. Vastaavasta voisi olla hyötyä muillekin kookkaille, miksei pienemmillekin<br />
kalastusalueille.<br />
UUTISRYSÄ 11
Ahkerasti lahnasteleva nuoripari on onnellinen! Kuva: Vesa Lehtimäki<br />
Mikäli haluat Uutisrysän sähköpostiisi<br />
tai sähköpostiosoitteesi on muuttunut,<br />
ilmoita siitä kalatalousyksikköön Eliisa Mikkolalle<br />
eliisa.mikkola@ely-keskus.fi.<br />
Uutisrysän toimitus toivottaa lukijoille<br />
oikein hyvää kesää!<br />
UUTISRySÄN TOIMITUS<br />
Päätoimittaja<br />
Vesa Lehtimäki<br />
Hämeen te-keskus, kalatalousryhmä<br />
raatihuoneenkatu 11, 13100 HmL<br />
puh. 050-356 8317<br />
e-mail:<br />
vesa.lehtimaki@ely-keskus.fi<br />
taitto: mirja näkki oy<br />
Hämeen eLY-keskus<br />
Kalatalousryhmä<br />
raatihuoneenkatu 11<br />
13100 HämeenLinna<br />
Pirkanmaan palvelupiste:<br />
PL 297<br />
Kauppakatu 4<br />
33101 tamPere<br />
toimialue Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa<br />
Puhelin 020 63 60130<br />
Sähköiset yhteystiedot<br />
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi<br />
www.ely-keskus.fi/hame<br />
Henkilökunta<br />
Kalatalouspäällikkö<br />
Jukka muhonen; gsm. 0500-446 788<br />
Kalastusbiologi<br />
Jorma Kirjavainen; gsm. 050-356 8344<br />
Piirikalastusmestari<br />
Vesa Lehtimäki; gsm. 050-356 8317<br />
Kalastusmestari<br />
Jari Pelkonen; gsm. 0500-317 375<br />
tarkastaja<br />
eliisa mikkola; gsm. 050-434 0183<br />
Pirkanmaan palvelupiste:<br />
Kalastusbiologi Hannu Salo; gsm. 050-356 8328
Change language