Liikenneministeri Merja Kyllönen: Turvallisuutta ... - Liikenneturva
25.09.2013 • Views
Share Embed Flag

Liikenneministeri Merja Kyllönen: Turvallisuutta ... - Liikenneturva

Liikenneministeri Merja Kyllönen: Turvallisuutta ... - Liikenneturva

Liikenneministeri Merja Kyllönen: Turvallisuutta ... - Liikenneturva

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
liikenneturva.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Liikkuva poliisi<br />

valvoo ja valistaa s. 16<br />

Vanhat autot<br />

heikentävät liikenneturvallisuutta<br />

s. 24<br />

<strong>Liikenneministeri</strong><br />

<strong>Merja</strong> <strong>Kyllönen</strong>:<br />

<strong>Turvallisuutta</strong><br />

arkisella työllä s. 8<br />

4<br />

2011

2 liiKenneVilKKU 4 | 2011<br />

Varaudu ja varustaudu<br />

talven tuloon<br />

SääennuSteet kertovat kovien pakkastalvien jatkuvan.<br />

Viimeisimpien talvien megalumien ja paukkupakkasten ansi-<br />

osta autoilijatkin ovat reagoineet valveutuneemmin tulevaan.<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n koulutusohjaajan Pentti tervon mukaan<br />

Rovaniemellä uutisoitiin, että ”autoilijat ovat selättäneet talven”.<br />

Paikallinen rengasmyyjä kertoi ilahtuneena autoilijoiden<br />

olleen kerrankin hyvissä ajoin liikkeellä renkaanvaihtoineen.<br />

Ennakointi onkin ykkösjuttu autoilijan muistilistalla talvikeleihin<br />

varautumisessa.<br />

– Talvisäähän valmistautumiseen kuuluu kuitenkin paljon<br />

muutakin kuin renkaiden vaihto, Tervo muistuttaa.<br />

– Perushuollossa on syytä tarkistaa tai tarkistuttaa ainakin<br />

öljyt, jäähdytysnesteet, suodattimet, pissapoika ja akun kunto.<br />

Tsekkausta ei kannata vetkuttaa ensipakkasiin asti. Asioiden<br />

etukäteen hoitamisesta ei ole minkään sortin haittaa.<br />

Tarkista nämä:<br />

• Vaihda hyvissä ajoin kunnossa olevat talvirenkaat.<br />

• Tarkista akun kunto, öljyt, jäähdytysnesteet, jarrunesteet ja suodattimet.<br />

• Ota käyttöön moottorinlämmitin ja sisälämmitin. Hyvä näkyvyys parantaa<br />

liikenneturvallisuutta olennaisesti.<br />

• Pidä lukkosulaa takin taskussa tai laukussa. Jos ovet jäätyvät, auton sisällä olevasta lukkosulas-<br />

ta ei ole apua.<br />

Uudetkaan renkaat tai järjestelmät eivät kuitenkaan tee<br />

kesää. Autoilijan on itse oltava aktiivinen, seurattava säätiedotuksia<br />

ja toimittava kelitilanne huomioiden. Kannattaa<br />

myös muistaa, että mikäli ei ihan pakko ole lähteä liikkeelle,<br />

ei kannata turhaan pahimpaan myräkkään lähteä. Tai käyttää<br />

mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä.<br />

– Ennakoi, suunnittele ja varaa aikaa – ja pidä ajonopeus<br />

sopivana. Lähde tarpeeksi ajoissa liikkeelle. Jos sitten vaikka<br />

huonon sään takia matka-aika venähtää ja sovittu tapaaminen<br />

lähestyy, pysähdy levikkeelle, ota puhelin käteen ja soita.<br />

Tulossa ollaan, rauhallisesti ja turvallisesti.<br />

TeksTi: Tuija hoLTTinen | kuVa: shuTTersTock<br />

• Varaudu lämpimillä vaatteilla, ettei vilu yllätä, jos joudut jostain syystä lähtemään autosta.<br />

• Autossa on hyvä olla myös varrellinen harja, huurrekaavin, käynnistyskaapelit ja hinausköysi.<br />

Tien päällä<br />

4 | 2011 liiKenneVilKKU 3

© JOHAnnA KAnnASMAA<br />

sisällys<br />

4 | 2011<br />

6<br />

12<br />

© MARiA GRönROOS<br />

2 | varaudu talven<br />

tuloon<br />

12 | Maanteillä<br />

harmaantuu<br />

16 | liikkuva poliisi<br />

tekee töitä yhteisen<br />

tavoitteen<br />

eteen<br />

22 | Matti Järvinen<br />

jää eläkkeelle<br />

24 | korkea autovero<br />

heikentää liikenneturvallisuutta<br />

26 | Tylösandin<br />

liikenneturvallisuusseminaari<br />

VAKIOT<br />

5 | Pääkirjoitus:<br />

Matti Järvinen<br />

6 | lyhyesti<br />

8 | Henkilö:<br />

<strong>Merja</strong> kyllönen<br />

28 | Näkökentässä:<br />

Jorma Helin<br />

30 | Svensk resumé<br />

© ninA MääTTä<br />

© PAULiinA SJöHOLM<br />

24 ©<br />

22<br />

LiiKenne<br />

vilkku<br />

Julkaisija<br />

<strong>Liikenneturva</strong><br />

Sitratie 7, 00420 Helsinki<br />

Puh. 020 7282 300,<br />

faksi 020 7282 303<br />

s-posti: etunimi.sukunimi@<br />

liikenneturva.fi<br />

www.liikenneturva.fi<br />

Päätoimittaja<br />

Matti Järvinen<br />

toimitussihteeri<br />

Kare Ojaniemi<br />

toimituskunta<br />

Matti Järvinen, Kare Ojaniemi,<br />

Pasi Anteroinen, Tuula Taskinen,<br />

Kaisa Hara, Antero Lammi, Sirpa<br />

Rajalin, Tuija Holttinen<br />

toimitus<br />

<strong>Liikenneturva</strong> ja Legendium Oy<br />

Melkonkatu 28 D, 00210 Helsinki<br />

Puh. 010229 1630<br />

taitto<br />

Pauliina Sjöholm<br />

kansi<br />

Kuva: Jari Härkönen<br />

tilaukset, peruutukset<br />

ja osoitteenmuutokset<br />

<strong>Liikenneturva</strong><br />

Tarja Hämäläinen<br />

PL 29, 00421 Helsinki<br />

Faksi 020 7282 303<br />

s-posti: tarja.hamalainen@<br />

liikenneturva.fi<br />

Painatus<br />

SP-Paino Oy<br />

Jakelu<br />

Suomen Posti Oy<br />

PL 6, 00011 Posti<br />

Puh. 020 4517 188<br />

faksi 020 4517 578<br />

ISSn 0355-6689<br />

58. vsk.<br />

Suomen Aikakauslehtien<br />

liiton jäsen<br />

LiiKEnnETURVA<br />

Unohtuiko nollavisio?<br />

pääKirjoiTUs<br />

Ihmisten tahallinen riskinotto ja puutteet tieliikenteen turvallisuusjärjestelmässä<br />

ovat suurin haaste kovien turvallisuustavoitteiden saavuttamiselle.<br />

Liikenteessä ei kenenkään pitäisi kuolla tai loukkaantua vakavasti. Tämä liikenteen<br />

turvallisuuden nollavision ydinsanoma näyttää olevan vain kovin<br />

pienen joukon ohjenuorana arjen liikenneratkaisuissa ja tuntuu kadonneen jo<br />

tyystin juhla puheistakin. Vision johdonmukainen seuraaminen auttaisi meitä kuitenkin pyrkimyk-<br />

sissämme saavuttaa kovat turvallisuustavoitteet tieliikenteessä. Valitettavasti tahtoa tähän ei ole<br />

riittävästi.<br />

Nollavisio lähtee ajatuksesta, että me ihmiset teemme virheitä liikenteessä, ja meidän kehomme<br />

kestää huonosti onnettomuuksissa jyllääviä voimia. Ihmisten tulee tienkäyttäjinä itse hoitaa<br />

oma osuutensa noudattamalla sääntöjä ja muun muassa käyttämällä turvalaitteita. Säntillisen<br />

tien käyttäjän turvallisuuden takaaminen on liikennejärjestelmän vastuulla: tiestöä, lainsäädäntöä,<br />

valvontaa ja ajoneuvokannan laatua tulee jatkuvasti parantaa niin, etteivät inhimilliset virheet johda<br />

kuolemaan. Tämä on liikenteestä päättävien ja sen suunnittelijoiden käsissä.<br />

Ihmiskehon hauraus on haastava tehokkuuden mittari liikenneturvallisuustyössä. Säntillisten<br />

autoilijoiden kuolonkolareita analysoinut Viola-tutkimus osoitti hyvin, miten liikennejärjestelmän<br />

eri kohdissa on yhä puutteita ja pullonkauloja, joissa kuljettajan virhe pääsee kärjistymään kolariksi.<br />

Ne koskevat sekä tieympäristöä, lainsäädäntöä että ajoneuvokantaa. Ihmiskehon suojeleminen<br />

korostaa myös lasten ja ikäihmisten huomioon ottamista liikenneratkaisuissa.<br />

Liikennevalistajan tehtävänä on edelleen tarjota virheitä tekevälle ja<br />

riskeihin taipuvaiselle asiakkaalleen tietoja, valmiuksia ja ajattelemisen aihetta<br />

hänen omasta turvallisuudesta. Nollavision hengessä on tärkeää myös tarjota<br />

kansalaisille perusteita ja turvallisuutta puoltavia näkökulmia tehokkaiden<br />

– ja usein kipeiden – turvallisuuskeinojen käytölle. Me tarvitsemme tulevaisuudessa<br />

passiivisten tienkäyttäjien sijaan tietoisia liikenteen kuluttajia,<br />

jotka pystyvät itse arvioimaan ja reagoimaan liikennejärjestelmän<br />

puutteisiin. Samanlaista turvallisuutta perustelevaa valistusta on<br />

yhä aktiivisemmin tarjottava myös niille, jotka suunnittelevat ja<br />

tekevät päätöksiä ihmisten liikkumiseen liittyvissä asioissa.<br />

Maan hallitus on asettanut tavoitteeksi tehdä Suomesta<br />

Euroopan turvallisin maa. Sen vuoksi tieliikenteen nollavisioajattelu<br />

tulisi ottaa järjestelmällisen tapaturmien torjunnan<br />

yleiseksi ohjenuoraksi.<br />

4 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 5<br />

MATTi JäRVinEn<br />

JOHTAJA<br />

JARi HäRKönEn

Pysy pystyssä<br />

-kiertue jatkuu<br />

keväällä alkanut Pysy pystyssä -kiertue jatkui loka- ja<br />

marraskuussa ympäri Suomen. Tapahtumissa ikäihmiset<br />

saivat tietoa turvallisesta liikkumisesta talven liukkaiden<br />

ja pimeiden kelien varalle. Lisäksi tarjolla oli vinkkejä siitä,<br />

miten tasapainokykyä ylläpidetään.<br />

Suutari hannu heiskanen Taitavista Suutareista kertoi<br />

pitävistä kengistä ja liukuesteistä. <strong>Liikenneturva</strong>n kouluttaja<br />

puolestaan muistutti kunnollisen heijastimen ominaisuuksista.<br />

Omaa näkyvyyttään voi parantaa myös esimerkiksi<br />

lisäämällä keppeihin ja rollaattoreihin heijastavaa tarraa.<br />

Suosittuja tilaisuuksia järjestävät Pysy pystyssä -kampanja<br />

ja <strong>Liikenneturva</strong>n aluetoimistot yhteistyössä kuntien ja<br />

vanhusneuvostojen kanssa.<br />

www.KOTiTAPATURMA.Fi<br />

Muusikot tempaisivat<br />

heijastimen puolesta<br />

Savon PoPMuSIIkkI ry aloitti tänä syksynä Katu-uskottavan<br />

heijastinkampanjan, jossa kuopiolaiset yritykset jakavat kampanjaa<br />

varten suunniteltuja pehmoheijastimia asiakkailleen.<br />

<strong>Liikenneturva</strong> tukee kampanjaa muun muassa kertomalla, mistä<br />

tunnistat asianmukaisen<br />

heijastimen.<br />

Kampanjatahot kertovat<br />

jakavansa heijastimia etenkin<br />

enemmän ja vähemmän<br />

mustiin pukeutuville asiakkailleen.<br />

Mukana kampanjassa<br />

on useita pohjoissavolaisia<br />

yrityksiä ja muita tahoja.<br />

www.SAVOPOP.nET/bLinG/<br />

Uusia autoja ostavat<br />

yli 60-vuotiaat miehet<br />

Yli 60-vuotiaat miehet ostavat jo lähes 40 prosenttia Suomen uusista<br />

henkilöautoista. Tänä vuonna myytävistä noin 125 000 autosta<br />

50 000 auton takana on yli 60-vuotias kuljettaja, kertoo Markkinointi<br />

ja mainonta verkkosivuillaan.<br />

TnS Gallup Automotiven johtajan Markku Wimanin selvityksestä<br />

käy ilmi, että uusien autojen ostajien keski-ikä kasvaa vuosi vuodelta.<br />

Viimeisen viiden vuoden aikana erityisesti yli 60-vuotiaiden<br />

osuus on jatkuvasti kasvanut ja alle nelikymppisten osuus hiipunut<br />

15–17 prosentin osuuteen.<br />

Uusi turvavyökampanja<br />

huomattiin hyvin<br />

lIIkenneturvan keSä-heInäkuuSSa toteutettu turvavyökampanja<br />

huomattiin hyvin. Sen kokonaishuomioarvo oli erinomainen<br />

81 prosenttia, eli merkittävästi korkeampi kuin yhteiskunnallisten<br />

kampanjoiden huomioarvot keskimäärin. Radio-, TV- ja<br />

nettikampanjan viesti turvavyön tärkeydestä muistettiin hyvin.<br />

– Vaikka TV-filmi oli pysäyttävä, kielteisiä kommentteja ei tullut<br />

juuri lainkaan. TV-toteutusta kuvailtiin muun muassa konkreettiseksi,<br />

”ei valmiiksi pureskelluksi” ja tehokkaaksi. Kouluarvosanoin<br />

mitattuna kampanja ylsi korkeimpaan keskiarvoon eli 8 plussaan,<br />

toteaa <strong>Liikenneturva</strong>n viestintäpäällikkö kare ojaniemi.<br />

– Oikea kohderyhmän valinta, puhutteleva tunteita herättävä<br />

viesti sekä kehotus oikeaan liikennekäyttäytymiseen ovat peruselementtejä<br />

kaikissa onnistuneissa valistuskampanjoissa, Ojaniemi<br />

jatkaa.<br />

Huomioarvomittauksen toteutti mediatoimisto Dagmar, jota varten<br />

iROResearchOy haastatteli 150 henkilöä heinäkuun lopussa 2011.<br />

Liikenteen itsemurhat puhututtivat<br />

lIIkenteeSSä tehdään arviolta<br />

70 itsemurhaa vuodessa.<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n mukaan näistä<br />

noin 20 on tieliikenteessä moottoriajoneuvolla<br />

ajettuja itsemurhakolareita.<br />

itsemurhan tekijät<br />

ovat tyypillisesti 25–35-vuo -<br />

tiaita miehiä. Tieliikenneonnet-<br />

tomuustilastossa itsemurhia ei<br />

tällä hetkellä erotella tieliikennekuolemista.<br />

Aihetta käsitellyt<br />

Suomen Mielenterveysseuran<br />

ja Surunauha ry:n seminaari<br />

pidettiin syyskuussa.<br />

Tilaisuudessa puhunut <strong>Liikenneministeri</strong><br />

<strong>Merja</strong> kyllönen<br />

totesi liikenneministeriön<br />

tukevan itsemurhien määrää<br />

vähentäviä toimia. Silti kaikkia<br />

itsemurhia ei voida rajoittaa<br />

alkolukoilla, keskikaiteilla tai<br />

hoitoon ohjauksella. Ministeri<br />

Kyllösen mielestä tehokkainta<br />

itsemurhien ehkäisyä on välittäminen.<br />

– Tunteista on uskallettava<br />

puhua ja apua saa pyytää,<br />

<strong>Kyllönen</strong> muistutti.<br />

ETSC kääntää<br />

katseensa pyöräilijöihin<br />

eurooPan liikenneturvallisuusneuvosto<br />

ETSC:n uusi<br />

projekti bike Pal kääntää katseet<br />

pyöräilyturvallisuuden lisäämiseksi.<br />

Lokakuussa aloitettu<br />

Euroopan komission tukema<br />

projekti tutkii aluksi, kuinka eri<br />

Euroopan maat ovat parantaneet<br />

pyöräilijöiden turvallisuutta.<br />

Suomella on paljon annettavaa<br />

projektille, sillä pyöräilyn turvallisuus<br />

on parantunut Suomessa<br />

viimeisten kymmenen vuoden<br />

aikana muita Euroopan maita<br />

paremmin.<br />

bike Pal -projektin on määrä<br />

tuottaa turvallista pyöräilyä<br />

edistävä käsikirja, ja sen puitteissa<br />

aiotaan järjestää myös koko Euroopan<br />

laajuinen luentokiertue.<br />

ETSC:n toiminnanjohtaja<br />

antonio avenoson mukaan<br />

projekti on tärkeä, sillä vuonna<br />

2008 Euroopassa kuoli 2 394<br />

pyöräilijää.<br />

Vuoden koululais-<br />

ajoneuvon kuljettajaksi<br />

valittiin Kaj öman<br />

lyhyesTi<br />

oPetuShallItukSen Ja lIIkenneturvan kansallisen<br />

Vuoden koululaisajoneuvonkuljettaja -kilpailun voitti tänä vuonna<br />

taksiyrittäjä kaj Öman Mustasaaresta.<br />

Tuttavallisesti ”Taksi-Kaj”-nimellä tunnettua ömania kuvailtiin<br />

valinnan yhteydessä kuljettajaksi, joka pitää oppilaiden turvallisuutta<br />

sydämen asianaan. öman sai kiitosta muun muassa siitä,<br />

että hän noudattaa nopeusrajoituksia, tarkistaa aina että kaikilla on<br />

turvavyöt kiinni ja huomioi kelin.<br />

Vuoden koululaisajoneuvonkuljettaja -kilpailulla halutaan korostaa<br />

ammattikuljettajan tärkeää merkitystä oppilaiden kasvattajana<br />

ja mallina liikennekäyttäytymisessä. Parasta kuljettajaa valittaessa<br />

kiinnitetään huomiota muun muassa kuljettajan palvelualttiuteen,<br />

turvallisuuskysymysten huomioon ottamiseen sekä esimerkilliseen<br />

liikennekäyttäytymiseen.<br />

6 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 7

8 liiKenneVilKKU 4 | 2011<br />

<strong>Liikenneministeri</strong> <strong>Merja</strong> <strong>Kyllönen</strong>:<br />

<strong>Turvallisuutta</strong><br />

keskustelemalla ja<br />

arkisella työllä<br />

<strong>Liikenneministeri</strong> <strong>Merja</strong> kyllönen<br />

näkee kainuulaisena kotimaan<br />

liikenteen koko laajuudessaan.<br />

hän haluaa nostaa liikenteen<br />

turvallisuusongelmat avoimeen<br />

keskusteluun ja tarjoaa reseptiksi<br />

niiden ratkaisemiseksi rohkeaa<br />

työhön tarttumista. Liikennepolitiikan<br />

ytimeen hän haluaa nostaa ihmisen<br />

päivittäisine liikkumistarpeineen.<br />

TEKSTi: MATTi JäRVinEn | KUVAT: JARi HäRKönEn<br />

<strong>Liikenneministeri</strong> <strong>Merja</strong> <strong>Kyllönen</strong><br />

on heti toimikautensa<br />

ensiaskelmilla ottanut jämäkästi<br />

kantaa tieliiken teen turvallisuuden<br />

puolesta. Eniten<br />

on saanut huomiota hänen myönteinen<br />

kantansa rattijuopumuksen promillerajan<br />

alentamiseen. Millaista vastakaikua ajatukset<br />

ovat saaneet ja millaiset ovat näkymät<br />

asian etenemisestä käytännön ratkaisuihin?<br />

– Asenneympäristö liikenneturvallisuusasioista<br />

puhumiselle ei näytä olevan<br />

kovin helppo. <strong>Liikenneministeri</strong>össä on<br />

otettu hyvillä mielin vastaan turvallisuudesta<br />

puhuminen. Kansalaisten palaute on<br />

sen sijaan ollut jopa hyökkäävää. Ihmiset<br />

kokevat, että turvallisuusasioissa, kuten<br />

vaikkapa turvavyön käytössä tullaan<br />

”iholle”, liian lähelle heidän yksityisoikeuttaan.<br />

Ministeri harmittelee sitä,<br />

että turvallisuutta koskevissa<br />

näkemyksissä ei näytä<br />

henKilö<br />

4 | 2011 liiKenneVilKKU 9

paljonkaan painavan se, että niistä aiheutuvat<br />

terveydenhoidon kustannukset tulevat<br />

yhteisesti maksettavaksi. Ajatus kansalaisten<br />

oikeudesta ajaa pienessä sievässä ei kuitenkaan<br />

kuulu Kyllösen mielestä enää tämän<br />

päivän maailmaan. Myönteisenä hän<br />

pitää sitä, että viranomaisten piirissä promilleasia<br />

etenee, vaikka oikeusministeriön<br />

näkökannat ovat vielä kantona kaskessa.<br />

nollavisio tuotava arjen<br />

liikenneratkaisuihin<br />

Valtakunnan liikenneturvallisuustyötä<br />

ohjaa virallisesti tieliikenteen nollavisio.<br />

Sen mukaan liikenne pitäisi suunnitella<br />

sellaiseksi, ettei kenenkään sääntöjä<br />

noudattavan säntillisen kansalaisen pitäisi<br />

kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.<br />

Miten tämä ”turvallisuus ensin”<br />

-periaate liikenteen päätöksissä mielestänne<br />

toteutuu?<br />

– Koen itse nollavision aidoksi yhteiseksi<br />

tavoitteeksi. Se antaa hyvän moraalisen<br />

pohjan keskustella turvallisesta liikkumisesta.<br />

Meillä on tieliikenteen turvallisuudessa<br />

tehty isoja tekoja, mutta nyt<br />

tarvittaisiin asennemuutosta, jotta pienissäkin<br />

asioissa päästäisiin eteenpäin. Siksi<br />

visio tulisi ottaa haasteeksi nimenomaan<br />

arjen ratkaisuissa.<br />

Ministeri Kyllösen mielestä visiosta<br />

keskustellaan toimialan sisällä. Hän on<br />

hämmästynyt siitä, miten vähän ihmisillä<br />

näyttää olevan valmiuksia keskustella<br />

julkisuudessa liikennepolitiikassa. Se vaikuttaisi<br />

asenteisiin ja olisi välttämätöntä<br />

turvallisuuden asiakokonaisuuksien hahmottamiseksi<br />

ja niiden tärkeysjärjestyksen<br />

pohtimiseksi.<br />

- Tuleville sukupolvillekin pitäisi näyttää<br />

positiivista mallia, jotta tulevaisuudessa<br />

vältyttäisiin ilmiöiltä, joita nyt on nähtävissä<br />

muun muassa mopoilukulttuurissa.<br />

liikenneoppi läheisten<br />

ihmisten kautta<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n vastuulla on huolehtia<br />

osaltaan liikennekulttuurin kehittämisestä.<br />

Elinikäisen liikennekasvatuksen<br />

tulisi tarjota kansalaisille riittävät tiedot ja<br />

valmiudet selviytyä liikenteessä eri ikävaiheissa<br />

ja eri kulkumuodoissa. Miten ja kenen<br />

kautta teidän liikenneoppinne on elämän<br />

varrella kertynyt?<br />

– Oppi kulkea turvallisesti on tullut<br />

lapsuudessa ensi sijassa vanhempien ja lähipiirin<br />

tätien ja<br />

setien kautta.<br />

Parhaiten opit<br />

jäivät päähän,<br />

kun ne liittyivät<br />

käytännön<br />

liikennetilanteisiin arkipäivän matkojen<br />

yhteydessä. Samalla korostettiin, että muut<br />

tiellä kulkevat on otettava huomioon. Kodin<br />

oppeihin verrattuna koulussa käsitellyt<br />

liikenneasiat tuntuivat kirjaviisauksilta.<br />

Lisäks i Enska Itkosen tarinat, tietois-<br />

kut sekä omat ja kaverien töppäilyt muistuttivat<br />

turvallisuuden merkityksestä.<br />

Ministeri Kyllösen mielestä liikennekasvatuksen<br />

pääpainon pitää olla lapsissa<br />

ja varhaisnuorissa. Asenteet syntyvät pienestä<br />

pitäen vanhempien esimerkistä. Siksi<br />

perheillä on päävastuu siitä, että lapset<br />

saavat alusta alkaen turvaa ja hyvän lähdön<br />

itsenäiselle liikkumiselle. Koulun tehtävä<br />

on hoitaa liikennekasvatuksessa oma<br />

osuutensa. Vanhemmat eivät saisi luovuttaa<br />

omaa osuuttaan tyystin muiden harteille,<br />

vaikka kiire ja yksin toimeen tulemisen<br />

ongelmat horjuttavat perheiden arjen<br />

hallintaa. Perheyhteisöjen hajoamisen<br />

vuoksi lähellä ei välttämättä ole enää muuta<br />

vanhempaa väkeä.<br />

Nuorten tilanne on jatkuva huolenaihe<br />

tieliikenteessä. Kyllösen mielestä liikennekasvatuksessa<br />

tarvitaan uutta suuntaa ja<br />

uusien keinojen kehittämisessä ei kannata<br />

lannistua.<br />

Asenteet syntyvät pienestä<br />

pitäen vanhempien esimerkistä.<br />

– Varhaisnuoret ovat paljon liikkeellä<br />

harrastustensa merkeissä. Nuoriso- ja urheilujärjestöissä<br />

voisi liikenteen turvallisuusasiat<br />

ottaa nykyistä järjestelmällisemmin<br />

esille. Nuoret kuuntelevat vertaisporukoita<br />

ja sitä kannattaisi hyödyntää, jotta<br />

viestit menisivät paremmin perille. Uskoisin<br />

liikenneasioiden sopivan hyvin jo nykyisin<br />

käytössä oleviin toimintatapoihin.<br />

kansainvälistä vertaistukea<br />

kilpailun sijaan<br />

Hallitusohjelmassa visioidaan Suomea Euroopan<br />

turvallisimpana maana. Tieliikenteessä<br />

olemme niukasti kymmenen kärkimaan<br />

joukossa. Motivoiko tällainen maaotteluhenki<br />

päättäjiä parantamaan vauhtia?<br />

Ministeri Kyllösen mielestä kansainvälisyyttä<br />

tulee käyttää hyväksi muuten kuin<br />

vain asettamalla maita samalle viivalle paremmuusjärjestykseen.<br />

– Ei ole meiltä pois, jos jokin maa on<br />

meitä parempi turvallisuudessa. Meidän<br />

kannattaa avoimesti ottaa oppia siitä, miten<br />

ja miksi ne ovat menestyneet. Maaotteluhengen<br />

lietsomisen sijaan me tarvitsemme<br />

kansainvälistä vertaistukea.<br />

kestäviin ratkaisuihin<br />

Suomessa tieliikenteen turvallisuus on jotakuinkin<br />

hyvällä tasolla. Tavoitteet ovat<br />

kuitenkin kovat, ja yhdenkin liikennekuoleman<br />

vähentäminen vaatii kovia ponnisteluja.<br />

Onko tavoitteet asetettu jo liian koviksi?<br />

<strong>Merja</strong> Kyllösen mielestä tavoitteet eivät<br />

ole liian kovat. Keinoja niihin pääsemiseksi<br />

olisi kuitenkin pantava uusiksi, ja asiaa<br />

tulisi miettiä erityisesti poliittisten päättäjien<br />

parissa. Kysymys on siitä, ollaan-<br />

ko meillä valmiita sitoutumaan tehtävään<br />

niin, että tuloksena on kestäviä ratkaisuja,<br />

jotka näkyvät tilastoissa.<br />

– Vähäinen liikennepoliittinen keskustelu<br />

viittaa siihen, että jotkut turvallisuuskysymykset<br />

on koettu poliittisesti helpommaksi<br />

jättää keskustelematta. Keinovalikoimassa<br />

on aina sekä pehmeitä että<br />

kovia keinoja. Tätä voisi pohtia esimerkiksi<br />

turvavyön käytön parantamisessa.<br />

Valistuksessa on ministerin mielestä<br />

keskityttävä lapsiin ja varhaisnuoriin.<br />

Heihin voidaan vielä vaikuttaa pehmeillä<br />

kasvatuksen keinoilla. Tämä ei kuitenkaan<br />

onnistu ilman riittävää taloudellista<br />

satsausta valistuksen toteuttamiseen.<br />

Myöhemmin tarvitaan rinnan kovia ja<br />

pehmeitä keinoja, sillä vikaan menneitä<br />

oppeja on vaikea korjata. Siinä ei päähän<br />

taputtelu auta.<br />

arvo työnteolle<br />

Jotkut turvallisuuskysymykset<br />

on koettu poliittisesti helpommaksi<br />

jättää keskustelematta.<br />

<strong>Merja</strong> Kyllösen kotikenttänä on Kainuu ja<br />

poliittisena kotina Vasemmistoliitto. Mi-<br />

ten nämä taustat näkyvät liikenneministerin<br />

tehtävien hoidossa?<br />

Pohjoinen kotikenttä antaa ministerin<br />

mielestä hyvän näköalan yli Keski-Suomen<br />

ja ymmärrystä pitkien välimatkojen<br />

merkitykselle liikenteessämme. Vasemmistolaisena<br />

hän haluaa tuoda liikennepolitiikan<br />

ytimeen ihmisen arkiset tarpeet.<br />

– Olen vasemmistolaisessa kodissa oppinut<br />

siihen, että aina ei voi odottaa korkeampia<br />

voimia avuksi, vaan on oikeasti tehtävä<br />

itse työtä asioiden eteen. Olen ollut<br />

innokas nostamaan asioita esille. Käytännön<br />

järjen tuominen liikennepoliittiseen<br />

keskusteluun on minulle itsellenikin iso<br />

haaste. Asioista on rohjettava puhua niiden<br />

oikeilla nimillä, hän toteaa.<br />

– Ministeriön väki varmaankin odottaa,<br />

että ”kunhan se <strong>Kyllönen</strong> aikansa<br />

sestoaa, se aikanaan vaikenee”. Olenkin<br />

miettinyt miten väki kestää sen, että en<br />

neljään vuoteen vaikenekaan.<br />

10 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 11

Sopiva auto<br />

ikäihmiselle<br />

ikääntyessä<br />

ihmisen huomiokyky<br />

heikkenee ja kehon<br />

haurauden vuoksi<br />

pienikin kolari voi olla<br />

kohtalokas. uusista<br />

autoista löytyy useita<br />

ajoergonomiaa<br />

ja turvallisuutta<br />

parantavia teknologisia<br />

ratkaisuja.<br />

TEKSTi: MARJO TiiRiKKA<br />

KUVAT: JOHAnnA KAnnASMAA<br />

Maantiellä harmaantuu.<br />

Noin 20 vuoden kuluttua<br />

jo joka neljäs kuljettaja on<br />

yli 65-vuotias. Uusien autojen<br />

ajomukavuutta ja turvallisuutta parantavat<br />

ominaisuudet helpottavat auton<br />

käsittelyä, liikenteen havainnointia ja vuorovaikutusta<br />

muiden liikkujien kanssa.<br />

Liikennevilkku vei helsinkiläisen<br />

Tauno Hammarin (84) ja <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

asiantuntijat Aulikki Schreyn ja Ari-Pekka<br />

Elovaaran espoolaiseen autokauppaan.<br />

Millainen olisi paras auto ikäihmiselle?<br />

Yhteyspäällikkö Pekka Kinnunen<br />

Veho Autotalot Oy:stä tiedustelee aluksi<br />

Hammarin tarpeita: miten paljon autolla<br />

ajetaan, millaiseen ajoon autoa tarvitaan,<br />

ja kuinka monta matkustajaa istuu yleensä<br />

kyydissä. Luonnollisesti myös hinta vaikuttaa<br />

päätökseen.<br />

Hammar käyttää autoa silloin tällöin,<br />

ja kesällä hän saattaa hurauttaa pidemmällekin<br />

vaimonsa kanssa.<br />

Kinnusen mukaan iäkkäät päätyvät<br />

usein varsin pieneen autoon. Sitä on helppo<br />

käsitellä, eikä kyydittäviä yleensä ole<br />

montaa. Pieni auto on myös energiataloudellisempi.<br />

– Myyjälle tärkeintä on kuunnella asiakasta.<br />

Jokaisella on omat tarpeensa ja toiveensa.<br />

Sen takia autoissa arvostetaan erilaisia<br />

asioita, eikä yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua<br />

ole, Kinnunen kertoo.<br />

automaattivaihde<br />

kannattaa<br />

Tutkimusten mukaan iäkkäille on hyötyä<br />

automaattivaihteisesta autosta, jolloin liikennemerkkien<br />

ja kanssaliikkujien havainnointiin<br />

jää enemmän aikaa. Erityisesti au-<br />

Yhtä ainoaa oikeaa<br />

vaihtoehtoa ei ole, koska<br />

tarpeet ovat erilaiset.<br />

tomaattivaihteista on hyötyä silloin, kun<br />

ajotaitoa hankitaan uudestaan pitkän ajamattoman<br />

jakson tai vähäisen ajokokemuksen<br />

jälkeen.<br />

– Suosittelen ikäihmisille automaattivaihteita.<br />

Tällöin ajaessa jää enemmän aikaa<br />

muun liikenteen huomioimiseen, Kinnunen<br />

sanoo.<br />

Tauno Hammarin nykyinenkin auto on<br />

automaattivaihteinen.<br />

– Jalka saa levätä, kun kytkintä ei tarvitse<br />

käyttää, Hammar toteaa.<br />

Turvallisuuden parantamiseksi auton<br />

mittariston pitäisi olla selkeä ja helppolukuinen.<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n suunnittelijan<br />

Aulikki Schreyn mukaan analogiset<br />

näytöt ovat usein parhaita. Auringonvalo<br />

saattaa nimittäin häikäistä digitaalista<br />

näyttöä tai mittariston välähtely voi häiritä<br />

kuskia.<br />

– On tutkittu, että iäkkäät havaitsevat<br />

paremmin äänisignaalit kuin näköön perustuvat<br />

merkit. Navigaattorista kannattaa<br />

siis kuunnella puheäänellä annettavia<br />

ohjeita sen sijaan, että yrittää seurata<br />

reittiä pieneltä näyttöruudulta, Schrey<br />

neuvoo.<br />

helposti autoon<br />

Autoon astuminen ja sieltä poistuminen on<br />

helpompaa, jos oviaukko on riittävän suuri.<br />

– Omat fyysiset rajoitteet on syytä huomioida.<br />

Korkeampaan autoon voi olla helpompi<br />

mennä sisään. Jos oven ja kuljettajan<br />

istuimen välissä on riittävästi tilaa,<br />

kävelykepin voi ajon ajaksi laittaa siihen,<br />

Schrey opastaa.<br />

Tauno Hammar ei keppiä tarvitse,<br />

mutta autosta pois tuleminen vaatii häneltä<br />

ponnisteluja.<br />

– Lisävarusteena autoon saa sähkösäätöisen<br />

istuimen, joka helpottaa oikeiden<br />

säätöjen löytymistä ja autosta poistumista,<br />

Kinnunen kertoo.<br />

– Hyötyä voi olla myös erikseen myytävistä<br />

apukahvoista, jotka voidaan sijoit-<br />

taa auton lukkoon uloskäynnin yhteydessä,<br />

Schrey lisää.<br />

Säädettävä ohjauspyörä tuo myös helpotusta<br />

kuskille. Ratin asentoa muuttamalla<br />

kuljettaja saa tarvittaessa itselleen<br />

lisää tilaa sisään- ja uloskäyntiä varten.<br />

Näkyvyyteen on hyvä kiinnittää huomiota.<br />

A-pilarin eli tuulilasin ja sivuikkunan<br />

välinen osa ei saisi peittää näkyvyyttä<br />

liikaa. Tarvittaessa näkyvyyttä voidaan parantaa<br />

lisäpeileillä, joista on apua myös silloin,<br />

kun pään kääntyminen on kankeaa.<br />

– Joissakin automerkeissä peilit ovat jo<br />

alunperin huomattavasti muita suuremmat,<br />

autokauppias kertoo.<br />

Tauno hammar aikoo pysyä ratissa niin<br />

pitkään kuin lääkärintodistus sen sallii.<br />

– ikäihmiset suosivat pieniä autoja, tietävät Vehon<br />

Pekka kinnunen ja <strong>Liikenneturva</strong>n aulikki schrey.<br />

12 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 13

turvavyö on edelleen<br />

tärkein turvavaruste<br />

Vanhetessaan ihmisen keho haurastuu, joten<br />

iäkkäämpi ihminen loukkaantuu vakavammin<br />

ja menehtyy nuorempaa kuskia<br />

useammin. Siksi kolariturvallisuuteen on<br />

kiinnitettävä erityistä huomiota.<br />

Uudet 2000-luvulla valmistetut autot<br />

ovat turvallisempia, ja suositeltavaa<br />

on, että auto on saanut viisi tähteä Euro<br />

NCAP-törmäystestissä. Turvatyynyt pehmentävät<br />

iskuja törmäystilanteessa ja suojaavat<br />

siten matkustajia vaaratilanteissa.<br />

– Etu- ja sivutyynyt ovat tarpeelliset, ja<br />

sivutyynyjä on sekä vakio- että lisävarusteena.<br />

Sivuikkunoiden turvaverhot avautuvat<br />

ikkunaan, mikä estää kuskia iskeytymästä<br />

lasiin. Jos lasi rikkoutuukin, sirpaleet<br />

eivät tule päälle, turvallisuusinsinööri<br />

Ari-Pekka Elovaara kertoo.<br />

Kolaritilanteessa raajat jäävät herkästi<br />

suojaamatta. Polviturvatyynyt suojaavat<br />

hyvin alaraajoja.<br />

– Turvavyö on kuitenkin edelleen kaikkein<br />

tärkein turvavaruste. Erilaiset turvatyynyt<br />

täydentävät turvallisuutta. Jos yksikin<br />

ihminen autossa ei pidä turvavyötä ja<br />

tulee törmäys, itsensä lisäksi turvavyötön<br />

vahingoittaa myös muita, Elovaara muistuttaa.<br />

– On erittäin tärkeää, että turvavyö on<br />

helppo kiinnittää. Muuten se jää helposti<br />

käyttämättä, Schrey lisää.<br />

tekniikka avuksi<br />

Useat tekniset laitteet, kuten kaistavahti<br />

tai katvealueen vahti, estävät tai korjaavat<br />

kuskin tekemiä virheitä. Myös vireyttä<br />

valvovasta järjestelmästä on hyötyä etenkin<br />

pitkillä matkoilla väsymisriskin kasvaessa.<br />

Siinä järjestelmä rekisteröi auton liikkeet,<br />

ja jos jotain poikkeavaa ajamisessa tapahtuu,<br />

tulee hälytys. Merkkivaloihin saattaa<br />

ilmestyä vaikkapa kahvikuppi muistuttamaan<br />

tauon paikasta.<br />

Parkkeerausongelmien helpotukseksi<br />

Kinnunen esittelee järjestelmän, joka mittaa<br />

kadulta autolla sopivan kokoisen parkkiruudun.<br />

– Kun oikeankokoinen paikka löytyy,<br />

järjestelmä osoittaa sen nuolella. Pysäytät<br />

auton, pistät peruutusvaihteen päälle<br />

ja hyväksyt painikkeella OK. Auto peruuttaa<br />

itse paikalle, eikä kuljettajan tarvitse<br />

painaa kuin jarrua tai kaasua, Kinnunen<br />

kertoo.<br />

Tauno Hammar käyttää ajaessaan usein<br />

vakionopeudensäädintä.<br />

Mukautuva vakionopeudensäädin menee<br />

jälleen pidemmälle – tutka pitää turvavälinkin<br />

vakiona. Jos väli ei ole riittävän<br />

suuri, auto saattaa jopa pysähtyä.<br />

kontrolli säilyy kuljettajalla<br />

Hammar kokee uudet tekniset apuvälineet<br />

erittäin tervetulleina varsinkin, jos hinta<br />

Tarkistuslista<br />

auton arvioimiseksi<br />

• Onko ovi helppo avata, sulkea ja lukita?<br />

• Onko oviaukko riittävän leveä ja korkea, että autoon<br />

on helppo mennä sisälle?<br />

• Pystyykö istuimen asentoa säätämään helposti?<br />

• Onko turvavyöhön tarttuminen helppoa?<br />

• Voiko ratin asennon säätää?<br />

• Onko näkyvyys eteen hyvä?<br />

• Onko taustapeilien välittämä näkyvyys hyvä?<br />

• Pystyykö kaikkia taustapeilejä säätämään helposti?<br />

• Saako käsijarrun päälle ja pois päältä helposti?<br />

• Pystyykö vilkkua käsittelemään vaivattomasti?<br />

• Pystyykö tuulilasinpyyhkijöitä käsittelemään?<br />

• Onko mittaristo selkeä ja helppolukuinen?<br />

• Voiko ajon aikana istua tukevasti ja rasittumatta?<br />

• Voiko autosta tulla ulos helposti?<br />

• Onko takaluukku helppo avata ja sulkea?<br />

• Onko tavaroiden pakkaaminen tavaratilaan helppoa?<br />

• Onko tavaratila riittävän iso?<br />

Turvatyö on edelleen kaikkein<br />

tärkein turvavaruste.<br />

niissä pysyisi kohtuullisena. Kaikista lisävarusteista<br />

eniten Hammaria kiinnostaisi<br />

etu- ja peruutustutka. Niska kun ei enää<br />

tahdo parkkeeratessa herkästi kääntyä.<br />

Jos autoon saadaan kytkettyä kaikki uutuudet,<br />

voidaan puhua jo älyautosta. Siinäkin<br />

on vaaransa. Älyauton turvallisuusvaikutus<br />

voi Schreyn mukaan hukkua siihen,<br />

että auton tekniikkaan ja turvallisuuteen<br />

luotetaan liikaa.<br />

– Tekniikan tuoman turvallisuuslisän<br />

saa nopeasti syötyä sillä, että ajaa vähän<br />

kovempaa ja luottaa liiaksi autoon. Oletetaan,<br />

että auto tekee kaiken ajajan puolesta.<br />

Kontrollin pitää kuitenkin aina olla<br />

kuljettajalla, Schrey muistuttaa.<br />

ikäihmiset pärjäävät liikenteessä<br />

Pääsääntöisesti ikäihmisten autoiluun<br />

suhtaudutaan myönteisesti,<br />

kertoo <strong>Liikenneturva</strong>n tekemä<br />

tuore kysely. Vastanneista 80<br />

prosenttia on sitä mieltä, että seniorit pärjäävät<br />

liikenteessä hyvin. Valtaosa iäkkäistä<br />

kuskeista ajaakin ilman liikennehaavereita<br />

ja rangaistuksia. Liikenteessä selviytymisessä<br />

näkyy heikkenemistä vasta 90.<br />

ikävuoden jälkeen.<br />

Kuusi vastaajaa kymmenestä koki, että<br />

ikäautoilijat ovat muita harkitsevampia ja<br />

noudattavat esimerkiksi nopeusrajoituksia<br />

muita paremmin. Puolet liitti kuitenkin<br />

iäkkäisiin kuljettajiin kielteisiä piirteitä.<br />

Varauksellisemmin suhtautuivat ne,<br />

joiden omassa lähipiirissä oli ikäkuljettaja,<br />

jonka terveydentila huolestutti.<br />

Puolet vastaajista kertoi pelkäävänsä<br />

iäkkäiden kuljettajien sairauskohtauksia.<br />

Sama osuus piti iäkkäiden maantieajoa liian<br />

hitaana ja toivoi, että heidän sääntöjen<br />

tuntemista testattaisiin.<br />

Positiivisimmin iäkkäisiin suhtautuivat<br />

ne, joiden lähipiirissä oli hyväkuntoinen<br />

iäkäs autoilija. Näistä harvempien mielestä<br />

iäkkäiden autoilua tulisi rajoittaa tai<br />

ajokykyä ja -terveyttä testata.<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n tekemää tutkimusta<br />

varten TNS Gallup keräsi tietoja kansalaisten<br />

suhtautumisesta ikäkuljettajiin<br />

haastattelemalla 1 365 ihmistä vuonna<br />

2010.<br />

www.LiiKEnnETURVA.Fi > TUTKiMUS ><br />

TUTKiMUSMOniSTEET<br />

Ikänsä ratissa -verkkosivusto<br />

ikäihmisen avuksi<br />

Millainen auto sopii ikäihmiselle?<br />

Entä millainen auto on turvallinen? Tai<br />

kun pää ei käänny riittävästi ohitustilanteessa?<br />

Muun muassa näihin<br />

kysymyksiin löytyy vastaus <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

vastikään avatulta ikänsä ratissa<br />

-verkkosivustolta.<br />

Sivusto tarjoaa monipuolista tietoa<br />

auton valinnasta ja ikäihmisiä auttavasta<br />

uudesta teknologiasta.<br />

www.LiiKEnnETURVA.Fi/iKAnSARATiSSA.Fi<br />

14 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 15

Liikkuva poliisi luottaa<br />

valvonnan ja valistuksen<br />

voimaan<br />

ylikonstaapeli<br />

teemu äikäs sanoo<br />

valvonnan vaikutta vuuden<br />

lisääntyvän toimivasta<br />

yhteistyöstä.<br />

Tieliikenteen turvallisuus suunnitelman myötä<br />

Liikkuva poliisi pyrkii lisäämään valistusta<br />

sekä tehostamaan valvonta resurssiensa<br />

käyttöä. Valistuksen painottaminen korostaa<br />

yhteistyötä <strong>Liikenneturva</strong>n kanssa.<br />

TEKSTi: ARi RYTSY | KUVAT: MARiA GRönROOS<br />

Liikkuvan poliisin ja <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

yhteistyöllä on pitkät<br />

perinteet, jotka juontavat<br />

juurensa lasten ja nuorten liikennevalistukseen.Kumppanuus<br />

liikenneturvallisuuden edistämiseksi<br />

on soljunut luonnollisesti eteenpäin.<br />

– Syksyllä toteutimme jälleen kesärenkaiden<br />

kuntoon huomiota kiinnittävän<br />

rengasratsian. Siihen liittyvässä tiedottamisessa<br />

<strong>Liikenneturva</strong> oli vahvasti mukana,<br />

kertoo ylikonstaapeli Teemu Äikäs<br />

Turun liikkuvasta poliisista.<br />

Rajalliset resurssit sekä poliisin tehtäväkentän<br />

pirstaloituminen luovat omat<br />

haasteensa liikenneturvallisuuden kehittämiselle.<br />

Tätä taustaa vasten Äikäs näkee<br />

Liikkuvan poliisin ja <strong>Liikenneturva</strong>n yhteistyön<br />

merkityksen erittäin tärkeänä.<br />

– Ennen yhdellä tv-mainoksella tavoitettiin<br />

lähes kaikki tielläliikkujat. Nyt eri<br />

medioita on niin monia, että se ei ole enää<br />

mahdollista. Pitää miettiä, kenet halutaan<br />

tavoittaa ja millä keinoin se onnistuu kaikkein<br />

parhaiten, Äikäs pohtii.<br />

Valistuksen onnistumisen kannalta on<br />

muistettava, että töitä tehdään yhteisen tavoitteen<br />

eteen.<br />

– Pyrimme samaan päämäärään, mutta<br />

eri keinoin. Liikkuvan poliisin pääpaino<br />

on liikenteen valvonnassa, <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

puolestaan valistuksessa ja tutkimustyös-<br />

On<br />

muistettava,<br />

että töitä<br />

tehdään<br />

yhteisen<br />

tavoitteen<br />

eteen.<br />

sä. Meidän on osattava hyödyntää toistemme<br />

osaamista näiden toimintojen rajapinnoissa,<br />

Äikäs listaa.<br />

turvallisuussuunnitelma<br />

vahvistaa valvonnan<br />

suuntaviivoja<br />

Liikkuva poliisi on suunnannut nykyisen<br />

toimintansa painopisteitä vuonna 2001<br />

hyväksytyn Suomen tieliikenteen turvallisuusvision<br />

mukaisiksi. Nyt suunnitteilla<br />

oleva Tieliikenteen turvallisuussuun-<br />

nitelma 2011–2014 noudattaa poliisin<br />

valvonnan osalta aikaisemman vision<br />

linjauksia. Vision tavoitteiden toistuminen<br />

uudessa turvallisuussuunnitelmassa<br />

osoittaa, että valvonnassa on tehty aikaisemminkin<br />

oikeita asioita. Kokonaisuus<br />

ei haasta pelkästään poliisia, vaan kaikki<br />

liikenne turvallisuuden sidosryhmät<br />

vähentä mään Suomen teillä tapahtuvia<br />

tiekuolemia.<br />

16 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 17

– Turvallisuussuunnitelmassa on positiivista<br />

se, että kaikille toimenpiteille on<br />

nimetty omat vastuuorganisaationsa. Näin<br />

voidaan varmistaa, että jokainen keskittyy<br />

omaan sektoriinsa parhaan lopputuloksen<br />

aikaansaamiseksi, Äikäs kiittelee.<br />

Monet turvallisuussuunnitelman asettamista<br />

linjauksista ovat yhteneväisiä Liikkuvan<br />

poliisin nykyisten valvontaa koskevien<br />

suuntaviivojen kanssa. Niissä korostuvat<br />

muun muassa ajonopeudet, turvalaitteet,<br />

rattijuoppous sekä riskikuljettajat.<br />

Tieliikenteen turvallisuussuunnitelman<br />

tavoitteet ovat siinä määrin haasteelliset,<br />

että kaikkia käytettävissä olevia keinoja ja<br />

toimintamuotoja on hyödynnettävä mahdollisimman<br />

kattavasti. Liikkuvan poliisin<br />

tavoitteena on suunnitella ja kohdentaa<br />

käytettävissä olevat valvontaresurssit<br />

tarkasti, jotta valittujen tieosuuksien onnettomuustrendiä<br />

saadaan muutettua.<br />

– Työnjohdon ja etukäteen tehtävän<br />

analysoinnin merkitys tulee varmasti korostumaan.<br />

Valvonta on myös kytkettävä<br />

entistä tiiviimmin tiedottamiseen. Valvonnan<br />

vaikuttavuus on sitä parempi, mitä<br />

useamman lähteen kautta siitä saadaan<br />

kerrottua ihmisille. Tässä meitä auttaa<br />

uusi tiedotteiden jakelujärjestelmä, jonka<br />

avulla tavoitamme kaikki mediat samanaikaisesti,<br />

sanoo Äikäs.<br />

uudet haasteet lisäävät<br />

yhteistyötä<br />

Liikkuva poliisi on aktiivisesti mukana<br />

kehittämässä liikenneturvallisuuteen vaikuttavia<br />

laitteita ja menetelmiä. Kansainvälisen<br />

yhteistyön ansiosta se pystyy myös<br />

hyödyntämään eurooppalaisittain parhaita<br />

käytäntöjä sekä tarjoamaan omaa osaamistaan<br />

muiden maiden poliisiorganisaatioille.<br />

Yhtenä esimerkkinä kansainvälisestä<br />

yhteistyöstä on Euroopan liikennepoliisijärjestö<br />

TISPOL, jonka tämänhetkisenä<br />

puheenjohtajamaana toimii Suomi.<br />

– Liikkuva poliisi tulee jatkossakin toimimaan<br />

pitkäjänteisesti ja suunnitellusti.<br />

Ajonopeuksiin, turvalaitteiden käyttöön<br />

sekä rattijuoppouteen keskittyvän valvonnan<br />

ohella meidän on valmistauduttava<br />

kohtaamaan uusia haasteita. Tällaisia ovat<br />

esimerkiksi lääke- ja huumausaineiden<br />

Muuttuva toimintaympäristö<br />

edellyttää entistä enemmän<br />

ajankohtaisuutta ja reagointikykyä.<br />

sekä ikääntyvien tienkäyttäjien määrän lisääntyminen<br />

liikenteessä. Näitä haasteita<br />

varten on työskenneltävä yhteistyössä eri<br />

toimijoiden kanssa ja etsittävä sopivia keinoja<br />

asianmukaiseen ennakointiin. Muuttuva<br />

toimintaympäristö edellyttää entistä<br />

enemmän ajankohtaisuutta ja reagointikykyä<br />

ajan ilmiöihin, Äikäs listaa.<br />

Liikkuva poliisi suuntaa uuden turvallisuussuunnitelman<br />

viitoittamalle tielle<br />

luottavaisin mielin. Liikennekuolemien<br />

laskevasta trendistä huolimatta Äikäs pi-<br />

tää lyhyen aikavälin tavoitetta suhteellisen<br />

vaativana.<br />

– Liikennekuolemien vähentäminen<br />

vaatii voimakasta panostusta kaikilta osapuolilta.<br />

Tavoite on haastava, mutta mielestäni<br />

saavutettavissa. Toisaalta lopputulokseen<br />

vaikuttaa muun muassa talouden<br />

kehittyminen. Laskusuhdanteen aikana<br />

autokannan uudistuminen hidastuu.<br />

Tämä voi heijastua lopputulokseen paljonkin,<br />

sillä uudet autot ovat kolaritilanteissa<br />

turvallisempia.<br />

Liikkuva poliisi<br />

Liikkuva poliisi on liikennevalvontaan eri-<br />

koistunut poliisin valtakunnallinen yksikkö.<br />

Se edistää liikenneturvallisuutta valvomalla<br />

liikennettä erityisesti pääteillä sekä huolehtimalla<br />

EU:n asettamista valvontavelvoitteista.<br />

Liikennevalvonta jakautuu nopeus-, ajotapa-,<br />

rattijuopumus- ja turvalaitevalvontaan sekä<br />

raskaan liikenteen valvontaan. Liikkuva<br />

poliisi valvoo myös moottorikelkkailua ja<br />

veneilyä, hoitaa kiireellisiä hälytystehtäviä<br />

sekä vastaa Helsinki-Vantaan lentoaseman<br />

poliisitoiminnasta, Tasavallan presidentin<br />

turvatehtävistä sekä poliisin valtakunnallisesta<br />

ajokoulutuksesta.<br />

LäHDE: www.POLiiSi.Fi<br />

Valistus<br />

herättelee<br />

tielläliikkujia<br />

Liikkuvan poliisin strategiana<br />

on olla yhteistyöhaluinen<br />

kumppani muiden liikenneturvallisuuden<br />

parissa operoivien<br />

toimijoiden suuntaan.<br />

Organisaatiotasolla toimivan kumppanuuden<br />

lisäksi tarvitaan myös alueellisen<br />

yhteistyön sujuvuutta. Turun alueella liikenneturvalaisten<br />

kanssa muodostetut hyvät<br />

henkilösuhteet ovat helpottaneet liikkuvan<br />

poliisin työtä.<br />

– <strong>Liikenneturva</strong> on meille merkittävä<br />

yhteistyökumppani. Esimerkiksi rengasratsian<br />

aikana se toi valittua teemaa vahvasti<br />

esille. Tästähän valistustyössä juuri<br />

on kysymys. Haluamme saada ihmiset<br />

miettimään asiaa ja tarkistamaan omien<br />

renkaidensa kunnon, Äikäs toteaa.<br />

Vaikka valistusta on tehty jo pitkään,<br />

Liikkuvassa poliisissa ei uskota sen merkityksen<br />

vähenevän. Ensimmäiset liukkaat<br />

yllättävät tielläliikkujat joka vuosi. Joka<br />

kevät syntyy myös uusi moposukupolvi,<br />

jonka asenteisiin ja ajattelutapaan halutaan<br />

vaikuttaa. Henkilökohtaisesti Äikäs<br />

uskoo valistuksen voimaan ja toivoo<br />

niinsanotun nollavision toteutuvan jonakin<br />

päivänä myös Suomessa.<br />

– Norjassa liikenneturvallisuuden perusajatuksena<br />

on se, että jokainen elämä<br />

on ainutlaatuinen ja korvaamaton, eikä<br />

liikenteessä tapahtuvia vammautumisia ja<br />

kuolemia tule hyväksyä. Mielestäni se on<br />

hieno visio, jonka saavuttamiseksi kannattaa<br />

tehdä töitä.<br />

18 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 19

ajat ylittävää<br />

lainvalvontaa<br />

syyskuun lopulla hyväksytty<br />

direktiiviehdotus rajat ylittävästä<br />

lainvalvonnasta tieliikenteessä<br />

on tarpeellinen työväline poliisille<br />

kaikissa eu-maissa.<br />

TEKSTi: TUiJA HOLTTinEn | KUVAT: PAULiinA SJöHOLM<br />

Kahden vuoden kuluttua voimaan<br />

astuvan eurooppalaista<br />

liikenneturvallisuutta edistävän<br />

direktiivin koko nimi on<br />

”direktiivi rajat ylittävän lainvalvonnan<br />

helpottamisesta liikenneturvallisuuden<br />

alalla”. Direktiivin valmistelussa<br />

mukana ollut, vastikään Euroopan liiken-<br />

nepoliisijärjestön, TISPOLin, presidentiksi<br />

valittu ylikomisario Pasi Kemppainen<br />

käyttää aiheesta puhuessaan mieluiten lyhennettä<br />

CBE (cross-border enforcement).<br />

– Direktiiviä on työstetty jo monta<br />

vuotta, joten tyytyväinen täytyy olla,<br />

kun EU-parlamentti ja EU-neuvosto ovat<br />

nyt ehdotuksen käsitelleet ja hyväksyneet.<br />

Matkan varrella neuvotteluja hidastivat<br />

muun muassa maiden rangaistusjärjestelmien<br />

eroavaisuudet sekä erityisesti se,<br />

että edellinen direktiiviehdotus olisi mennyt<br />

tietojenvaihtoa pidemmälle. Tällöin se<br />

olisi koskenut myös liikennerikkomusten<br />

täytäntöönpanoa, minkä katsotaan kuuluvan<br />

kansallisen suvereniteetin ydinalueeseen.<br />

Onneksi meille on nyt kuitenkin tulossa<br />

yhtäläinen tietojen vaihtoa koskeva<br />

rajat ylittävä työkalu käyttöömme.<br />

kirje poliisilta<br />

Pohjoismaissa<br />

cBe:tä vastaavalla<br />

tavalla on toimittu<br />

jo pitkään.<br />

Yksinkertaistettuna CBE tarkoittaa, että<br />

liikennerikkomuksen tehnyt kuljettaja<br />

saa rangaistuksen omassa maassaan, olipa<br />

rikkeen maantieteellinen tekopaikka mikä<br />

tahansa EU-valtio. Tämä tukee paitsi liikenneturvallisuutta,<br />

myös EU-kansalaisten<br />

yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.<br />

Jatkossa liikennerikoksen syyllistyneitä<br />

henkilöitä kohdellaan entistä varmemmin<br />

samalla tavalla riippumatta siitä, missä<br />

maassa ja kuka rikokseen on syyllistynyt.<br />

Kemppainen kertoo, että ulkomaisilla<br />

kuljettajilla on suhteellisen iso riski joutua<br />

onnettomuuksiin. Kotimaansa ulkopuolella<br />

– usein läpikulkumatkalla – ajavat<br />

kuljettajat suhtautuvat valitettavan<br />

usein välinpitämättömästi toisen maan<br />

tieliikennelakeihin.<br />

Vuonna 2013 jokaisella CBE-direktiivin<br />

allekirjoittaneella maalla on käytössään<br />

niin sanottu Eucaris-järjestelmä,<br />

jolla päästään käsiksi toisen maan liikennetietojärjestelmään.<br />

Tällöin esimerkiksi<br />

Ranskassa ylinopeutta ajanut, valvontakameraan<br />

tallentunut suomalaisajoneuvon<br />

omistaja, haltija tai muutoin yksilöity henkilö,<br />

saa kotiinsa kirjeen Ranskan poliisilta.<br />

Kirje toimitetaan vastaanottajan kotimaan<br />

virallisella kielellä.<br />

Kirjeessä todetaan mitä, missä ja milloin<br />

on tapahtunut sekä mitkä ovat rikkomuksen<br />

seuraamukset. Ellei kirjeen vastaanottaja<br />

maksa sakkoa, hän voi 60 päivän määräajassa<br />

lähettää kirjeeseen liitetyn palautuslomakkeen,<br />

jossa kertoo ajoneuvon kuljettajan<br />

henkilöllisyyden. Tämän jälkeen<br />

tekomaan poliisi ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.<br />

On myös syytä huomioida,<br />

että CBE-direktiivi antaa automaattivalvonnan<br />

lisäksi tekomaan<br />

poliisille mahdollisuuden<br />

hakea Eucariksen kautta<br />

tietoja myös niissä tapauksissa,<br />

joissa poliisi pysäyttää rikkomukseen syyllistyneen<br />

tienpäällä.<br />

CBe:n käyttömahdollisuudet<br />

CBE:tä voidaan käyttää seuraavissa liikennerikkomuksissa:<br />

rattijuopumus (alkoholi-,<br />

huumausaine- ja lääkeaineperustainen),<br />

ylinopeus, turvavyön käyttämättä<br />

jättäminen, punaista päin ajaminen, suojakypärän<br />

käyttövelvollisuuden laiminlyönti,<br />

kielletyn ajokaistan käyttö ja säädösten<br />

vastainen viestintävälineen käyttö.<br />

Kemppainen muistuttaa, että vastaavanlainen<br />

käytäntö on ollut Pohjoismaissa<br />

jo pitkään.<br />

– Euroopan laajuisena sopimuspohjaisena<br />

järjestelmänä tämä olisi kuitenkin ollut<br />

mahdotonta toteuttaa. Siksi tarvittiin<br />

direktiivi – jonka toistaiseksi Englanti, Irlanti<br />

ja Tanska jättivät valitettavasti tässä<br />

vaiheessa allekirjoittamatta.<br />

European Transport Safety Council<br />

(ETSC) on arvioinut, että CBE-direktii-<br />

Liikennerikkomuksen tehnyt<br />

kuljettaja saa rangaistuksen<br />

omassa maassaan.<br />

CBE tukee sekä liikenneturvallisuutta<br />

että EU­kansalaisten<br />

yhdenvertaisuutta.<br />

vin avulla säästetään vuositasolla noin 400<br />

henkeä.<br />

– Kun EU:n yksi tavoite on puolittaa liikenneonnettomuudet<br />

vuoteen 2020 mennessä,<br />

uskon, että siinä tavoitteessa CBE<br />

palvelee omalta osaltaan hyvin, Pasi Kemppainen<br />

sanoo. Hän toteaa myös, että TIS-<br />

POL on tehnyt lujasti töitä viimeisten vuosien<br />

aikana tämän direktiivin voimaansaamiseksi<br />

välittämällä liikennepoliisien<br />

mielipiteen Euroopan komission ja parlamentin<br />

jäsenille valmistelun eri vaiheissa.<br />

venäjän viisumikäytäntö<br />

vaikeuttaa sakoista lipsumista<br />

Venäjä ei kuulu CBE:n piiriin. Sen sijaan<br />

venäläisten kuljettajien Suomessa saatujen<br />

liikennesakkojen maksua säätelee tehokkaasti<br />

viisumikäytäntö. Mikäli rajan<br />

ylittäjällä on kontollaan maksamattomia<br />

sakkoja, ei viisumia jatkossa myönnetä.<br />

Samoin liikennerikkomuksiin syyllistyminen<br />

aiheuttaa viisumin uusimiseen ongelmia,<br />

vaikka seuraamukseksi määrätty<br />

sakko olisikin ajanmukaisesti maksettu.<br />

Niiralan raja-asemalla on parhaillaan<br />

kokeilussa käytäntö, jossa rekisterikilven<br />

lukijalaitteella tunnistetaan ajoneuvo,<br />

jonka omistajalla tai haltijalla on sakkoja<br />

maksamatta. Mikäli järjestelmä ilmoittaa,<br />

että kyseisen ajoneuvon haltijalla on maksamattomia<br />

sakkoja, kuljettaja ja maksun<br />

suorittaminen otetaan Rajavartiolaitoksen<br />

toimesta selvittelyyn. Tavoitteena on saada<br />

vastaava järjestelmä kaikkiin itärajan<br />

rajanylityspisteisiin.<br />

20 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 21

<strong>Liikenneturva</strong>n<br />

on<br />

kirkastettava<br />

omaa rooliaan<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n oman roolin<br />

kirkastaminen on tärkeää.<br />

Elinikäinen liikennekasvatus<br />

tarjoaa hyvän pohjan tuotteillemme,<br />

joissa koulutus ja<br />

viestintä liittyvät tiiviisti toisiinsa. <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

on myös aina varmistettava<br />

oma riippumattomuutensa korkeatasoisen<br />

asiantuntijatiedon tuottajana.<br />

Näin sanoo Matti Järvinen, joka on<br />

jäämässä vuoden vaihteessa eläkkeelle.<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n pitkäaikainen toimitusjohtaja<br />

on kasvanut työssään ”leipäpapista”<br />

syvälliseksi, jopa esimerkilliseksi julistajaksi.<br />

Matin omaa liikennekäytöstä ei ole<br />

koskaan ruodittu iltapäivälehtien palstoilla.<br />

Vuodet ovat kiteyttäneet työn merkityksen.<br />

– Säntillinen tielläliikkuja on jäänyt<br />

pakostakin taka-alalle. Olemme pääasiassa<br />

tekemisissä ihmisille sattuvien virheiden,<br />

erehdysten, itsekkyyden ja suoranaisten<br />

laiminlyöntien kanssa. Liikenteen arki<br />

on raadollista ja siksi ihastuttavan inhimillistä.<br />

Pahimmillaan kyse on korvaamattomista<br />

asioista kuten ihmishengen ja terveyden<br />

menetyksistä, ja se tuo työlle syvän<br />

yhteiskunnallisen merkityksen, hän arvioi.<br />

Kun Matti Järvinen aloitti työnsä <strong>Liikenneturva</strong>ssa,<br />

tieliikenteen hurjimmat<br />

”tappovuodet” olivat jo takanapäin. Vuon-<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n pitkäaikainen<br />

toimitusjohtaja ja Liikennevilkun<br />

päätoimittaja Matti järvinen<br />

vaihtaa vapaalle. oivaltava<br />

julistustyö vaihtuu<br />

eläkepäiviksi vuoden<br />

vaihteessa.<br />

TEKSTi: TUULA TASKinEn<br />

KUVAT: ninA MääTTä JA<br />

SHUTTERSTOCK<br />

Maria kaisa aula kiittää Matti järvistä<br />

tämän aktiivisesta työstä liikenneturvallisuuden<br />

nimissä.<br />

Matti järvinen ojensi <strong>Liikenneturva</strong>n sidosryhmätilaisuudessa uudelle toimitusjohtaja anna-Liisa<br />

Tarvaiselle kiven – ei heitettäväksi, vaan muistuttamaan, että valistaminen on pehmeä keino. jos<br />

se ei riitä, niin sitten pitää käyttää järeämpää konstia.<br />

na 1985 uhreja oli 541. Sittemmin turvallisuuskehitys<br />

on hidastunut liikennemäärien<br />

noustessa. Tänä vuonna näyttää siltä,<br />

että uhreja on kolmantena peräkkäisenä<br />

vuonna alle 300.<br />

viestin tultava<br />

asiakasta vastaan<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n roolina on ollut ymmärtää<br />

liikenteessä toimivaa ihmistä ja pyrkiä vaikuttamaan<br />

hänen käyttäytymiseensä. Järvisen<br />

mielestä viestijän täytyy aina tulla<br />

asiakastaan vastaan. Asiasisältöjen hyvällä<br />

tuntemisella voi parantaa viestien koskettavuutta,<br />

sillä se antaa tilaa erilaisille painotuksille<br />

ja esittämisen sävyille.<br />

Viestinnällä vaikuttamiseen pätee Järvisen<br />

mielestä Osmo A. Wiion vanha totuus:<br />

viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi<br />

sattumalta. Hyvällä asiakasanalyysillä<br />

ja suunnittelulla sattumaa voidaan ehkä<br />

auttaa. Uusi tieto menee helpostikin perille,<br />

mutta piintyneiden ajatusten muuttamiseksi<br />

tarvitaan vahvoja välikäsiä, painostavia<br />

viestejä ja viime kädessä pakkoa –<br />

eikä tulosta synny usein silloinkaan.<br />

– Hyvä viestintä vie halutun tiedon<br />

perille, herättää porukassa keskustelua<br />

tai jalostuu ajan mittaa liikennetilantees-<br />

sa oivallukseksi, joka saa sinut välttämään<br />

onnettomuuden. Viestinnän tutkija<br />

Matti Piispa kuvaa valistusviestin tuotosta<br />

satunnaiseksi klik-ilmiöksi, Järvinen<br />

kertaa.<br />

kampanja on<br />

välähdys pimeässä<br />

– Jos asiaamme ei muuten saada ihmisten<br />

ilmoille tai yhteiskunnan kaapin päälle,<br />

on tehtävä kampanja. Yleensä se edellyttää<br />

mainonnallista alkupärähdystä, jonka<br />

päätehtävä on herättää huomiota ja toimia<br />

sateenvarjona muille, usein tehokkaammille<br />

tai lähemmäs ihmisten arkipäivää<br />

meneville keinoille kuten valvonnalle, tapahtumille<br />

tai erilaisille koulutuskiertueille.<br />

Siksi kampanja onkin kuin välähdys<br />

pimeässä, hän sanoo.<br />

Järvisen oma suosikki on ”Jos otat et<br />

aja”, jossa omaksuttiin uusi tapa puhua<br />

rattijuopumuksesta. Se sälytti vastuun<br />

selvästi kuljettajille eikä julmistellut viinan<br />

käytölle. Kampanja tuli asiakkaita<br />

vastaan, kun asiat esitettiin neutraalilla<br />

eikä perinteisellä tuomitsevalla tavalla.<br />

Se on myös hyvä esimerkki monipolvisesta<br />

yhteistyöstä Alkon ja usean muun viranomaisen<br />

kanssa.<br />

verkostoituminen jatkuu<br />

<strong>Liikenneturva</strong>llisuustyö verkostoituu jatkossakin.<br />

Mukaan tulee ihmisiä, viranomaisia,<br />

yrityksiä ja järjestöjä, joiden toiminnassa<br />

turvallisuustyö on vain pieni<br />

osa. Ne toimivat omilla ehdoillaan, mutta<br />

tarvitsevat apua ja motivointia. Järvisen<br />

mielestä myös poliittisen lobbauksen merkitys<br />

kasvaa, kun turvallisuuden parantaminen<br />

jatkossa edellyttää yhä vahvempia<br />

keinoja, jotka vaativat muutoksia sekä<br />

liikennejärjestelmässä että muissa yhteiskunnan<br />

rakenteissa.<br />

<strong>Liikenneturva</strong> on Järvisen mielestä hyvissä<br />

asemissa liikennehallinnon muutoksissa,<br />

kun <strong>Liikenneturva</strong>n asiantuntemukseen<br />

luotetaan, ja yhteistyöverkosto laajenee<br />

jatkuvasti.<br />

Matti Järvinen<br />

• Tikkurilassa asuva paljasjalkainen<br />

vantaalainen<br />

• aloitti (kesä)työuransa pyörämyymälässä<br />

• valtiotieteiden kandidaatti<br />

• löysi Eija-vaimonsa Oriveden Rönnin<br />

lavatansseista<br />

• on isä ja isoisä<br />

• oli Eläkevakuutusyhtiö Kalervon kenttäpäällikkö<br />

ja myöhemmin tiedotus- ja<br />

koulutuspäällikkö<br />

• tuli <strong>Liikenneturva</strong>an 1985 tiedotuspäälliköksi<br />

• valittiin toimitusjohtajaksi 1998<br />

• on ollut asiantuntijana muun muassa<br />

liikenneturvallisuusalan neuvottelu -<br />

kunnassa ja valmistellut sisäisen turvallisuuden<br />

ohjelmaa<br />

• on toiminut Yhteiskuntaviestinnän<br />

yhdistyksen puheenjohtajana<br />

• on toiminut Pohjoismaiden liikenneturvallisuusneuvoston<br />

nTR:n puheenjohtajana,<br />

sisarjärjestöjen yhteistyöjärjestön<br />

PRi:n hallituksen jäsenenä sekä jäsenenä<br />

useissa OECD:n asiantuntija ryhmissä<br />

22 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 23

autoalan keskusliitto arvioi tulevan autoveronkorotuksen<br />

vähentävän tuntuvasti uusien autojen myyntiä.<br />

Vanhat ja turvavarusteiltaan huonot autot heikentävät<br />

liikenneturvallisuutta.<br />

TEKSTi: VESA ViLLE MATTiLA | KUVAT: PAULiinA SJöHOLM JA SHUTTERSTOCK<br />

Vanhassa vara<br />

huonompi<br />

Jotta Suomen autokanta ei vanhenisi,<br />

uusia autoja pitäisi vuosittain myydä<br />

noin 150 000 kappaletta. Viime<br />

aikoina ei kuitenkaan ole päästy edes<br />

lähelle sitä. Esimerkiksi tänä vuonna<br />

maassamme myydään runsaat 120 000<br />

autoa.<br />

– Autokantamme on jo nyt Länsi-Euroopan<br />

vanhin, keski-iältään noin 12 vuotta.<br />

Joukkoon mahtuu todella vanhoja ja<br />

turvattomia autoja. Yleensä niillä ajavat<br />

nuoret, joilla on vasta vähäinen ajokokemus.<br />

Se muodostaa varsin vaarallisen yhtälön,<br />

sanoo Autoalan Keskusliitto ry:n<br />

(AKL) toimitusjohtaja Pekka Rissa.<br />

kalliita ja<br />

yhä kalliimpia<br />

Syynä autokannan huolestuttavaan vinoumaan<br />

Rissa pitää autoverorakennetta.<br />

– Suomen autoverotus on jo nyt Euroopan<br />

toiseksi korkein. Tästä syystä uu-<br />

det autot ovat meillä kalliita, ja kuluttajien<br />

täytyy entistä useammin tyytyä ostamaan<br />

käytetty auto.<br />

Keväällä hiotussa hallitusohjelmassa<br />

linjattiin siirtyminen hankinnan verotuksesta<br />

käytön verotukseen. Siitä huolimatta<br />

valtiovarainministeriö päätti budjettiehdotuksessaan<br />

esittää autoveron nostamista<br />

keskimäärin 2,1 prosentilla.<br />

AKL arvioi, että entistä korkeampi autovero<br />

ja epävarma taloustilanne vähentävät<br />

uusien autojen myyntimäärää ensi vuonna<br />

yli 10 000 kappaletta tämänvuotisesta. Tällöin<br />

ei euroja kilahda valtion kassaan niin<br />

paljon kuin valtiovarainministeriö on arvioinut.<br />

– Mikäli myynti laskee 10 000 autolla,<br />

valtio menettää autoverotuottoja 75 miljoonaa<br />

euroa ja arvonlisäverotuottoja 50 miljoonaa<br />

euroa tähän vuoteen verrattuna,<br />

Rissa laskeskelee.<br />

korvamerkittyä rahaa<br />

liikenteeseen?<br />

Vuosittain valtio kerää liikenteestä noin<br />

kuusi miljardia euroa veroja. Siihen sisältyvät<br />

autovero, ajoneuvovero, bensavero<br />

ja dieselin käyttömaksut. Rissan mukaan<br />

summasta palautuu tiestöön vain miljardin<br />

verran.<br />

– Rahoja ei korvamerkitä, mutta voihan<br />

sitä leikitellä ajatuksella. Mitä, jos vaikka<br />

puolet pistettäisiin teiden parantamiseen ja<br />

kevyen liikenteen järjestelyihin? Se parantaisi<br />

aivan oleellisesti liikenneturvallisuutta.<br />

turvallista varustelukilpailua<br />

Euroopasta ja erityisesti Saksasta tuodaan<br />

vuosittain kymmeniä tuhansia keskimäärin<br />

10–11 vuotta vanhoja bensiinikäyttöisiä<br />

ja noin viisi vuotta vanhoja dieselkäyttöisiä<br />

henkilöautoja. Isoissa autoissa on<br />

paljon peltiä, mutta huonosti turvavarusteita<br />

verrattuna vaikka uusiin pieniin perheautoihin.<br />

Autokantamme on jo nyt<br />

Länsi­Euroopan vanhin.<br />

Varsinkin nuorilla, jotka ovat kokemattomia kuljettajia, on usein hyvin vanha ja turvaton auto.<br />

– <strong>Turvallisuutta</strong> lisäävät varusteet – esimerkiksi<br />

kaistavahdit – valuvat vuosittain<br />

kalliimmista automalleista halvempiin ja<br />

muuttuvat vähitellen lisävarusteista vakiovarusteiksi.<br />

Autojen turvallisuus rakenneratkaisuineen<br />

ja ajonhallintajärjestelmät<br />

ovatkin nykyään aivan eri luokkaa kuin<br />

vuosikymmen sitten, Rissa muistuttaa.<br />

Yhä edelleen tekniikka kehittyy huimaa<br />

vauhtia. Aktiivinen vakionopeussäädin<br />

mittaa jatkuvasti edellä kulkevan auton<br />

nopeutta ja tekee tarvittaessa hätäjarrutuksen<br />

kuljettajan puolesta. Uusinta uutta on<br />

myös hätäjarrutusmekanismi, joka jarruttaa<br />

ihmisen astuessa yllättäen auton eteen.<br />

Pahimpien rattijuoppojenkarsimiseenliiken-<br />

teestä Rissa toivoisi<br />

alkolukon<br />

yleistymistä. Hän<br />

uskoo sen teho-<br />

avan todellisiin ja toistuviin ongelmakuskeihin<br />

jopa paremmin kuin promillerajan<br />

alentaminen.<br />

hyvä yhteistyö vielä paremmaksi<br />

Liikenteen käyttäjien, alan etujärjestöjen<br />

ja viranomaisten yhteistyö Suomessa saa<br />

Rissalta kiitoksen.<br />

– Esimerkiksi <strong>Liikenneturva</strong> tarjoaa<br />

foorumin keskustella yhteisistä asioista.<br />

– Kun rahasta tekee tiukkaa, pitäisi yhdessä<br />

yrittää löytää kansantaloudellisesti<br />

parhaita liikenteeseen liittyviä ratkaisuja.<br />

Mihin sijoitetusta eurosta saisi eniten<br />

hyötyä?<br />

AKL:n nokkamiehen mielestä jo hyvää<br />

yhteistyötä tulisikin entisestään tehostaa<br />

ja saada myös eri ministeriöt samaan pöytään<br />

pohtimaan ja hakemaan yhdessä ratkaisuja.<br />

24 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 25

kruunuja<br />

turvallisempaan<br />

liikenteeseen<br />

Pienessä Tylösandin<br />

kylässa järjestetään<br />

vuosittain seminaari,<br />

jossa tehdään tärkeää<br />

liikenneturvallisuutyötä.<br />

TEKSTi: PASi AnTEROinEn<br />

KUVA: SHUTTERSTOCK JA TYLöSAnDS SEMinARiET<br />

Ruotsi on sitoutunut liikenneturvallisuustyöhön.<br />

Yhteistyötä ja<br />

yhteistä sitoutumista kuvaa hyvin<br />

joka vuosi järjestettävä Tylösandin<br />

liikenneturvallisuusseminaari,<br />

johon Ruotsin liikenneturvallisuusalan<br />

osaajat kokoontuvat avoimen keskustelun,<br />

ajankohtaisen tiedon ja debatin ääreen.<br />

liikenneturvallisuuden<br />

taloudelliset rajat?<br />

Etelä-Ruotsissa Halmstadin kaupungin<br />

kupeessa sijaitseva pieni Tylösandin kylä<br />

tunnetaan seitsemän kilometriä pitkästä<br />

hiekkarannastaan ja liikenneturvallisuusseminaarista.<br />

54 vuoden aikana seminaarista<br />

on kehittynyt erottamaton osa maan<br />

liikenneturvallisuustyötä.<br />

Tänä vuonna Roxette-tähtien omistamaan<br />

hotelli Tylösandiin tultiin puhumaan<br />

rahasta. Ruotsin käyttämä taloudellinen<br />

panos liikenneturvallisuuden<br />

edistämiseen on suuri. Seminaarivieraille<br />

esitetty kysymys kuuluikin, milloin liikenneturvallisuuden<br />

edistämisen talou-<br />

dellinen raja tulee vastaan? Paljonko ihmishengestä<br />

ollaan valmiita maksamaan?<br />

Seminaarissa esiteltiin myös laajasti, miten<br />

lisäraha voitaisiin käyttää liikenneturvallisuuden<br />

parantamiseksi niin liikennekäyttäytymistä<br />

tukien kuin uusinta tekniikkaa<br />

hyväksikäyttäen.<br />

– Esimerkillistä Tylösandissa on yhteen<br />

hiileen puhaltamisen henki, kuvailee<br />

seminaariin osallistunut <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

tiedottaja Lena von Knorring.<br />

vastuullista valistusta<br />

Yksi tämä vuoden teemoista oli yritysten<br />

rooli liikenneturvallisuuden edistämisessä.<br />

Selkeät tavoitteet<br />

Kuolleet<br />

Vakavasti<br />

loukkaantuneet<br />

lähtötilanne 2007 2010 tavoite 2020<br />

440<br />

5500<br />

* ruotsi poisti itsemurhatapaukset tieliikenneonnettomuuksista 2010.<br />

<strong>Liikenneturva</strong>llisuus voidaankin käsittää<br />

osana yritysten yhteiskuntavastuuta. Monet<br />

yritykset ovat jo heränneet tähän mahdollisuuteen.<br />

Seminaarin järjestää vuosittain MHF<br />

– Motorförarnas Helnykterhetsförbund,<br />

liikenneraittiutta tukeva moottoriliikenteen<br />

järjestö, yhteistyössä Ruotsin liikenteen<br />

merkittävimpien toimijoiden kanssa.<br />

Ensi vuonna seminaari siirtyy pidettäväksi<br />

Tukholmaan.<br />

270*<br />

4700<br />

Tavoitteen asettelulla<br />

tulokseen<br />

nollavision ohjaamaa turvallisuustyön tehostamiseksi ja koordinoimiseksi<br />

on Ruotsissa luotu monipuolinen järjestelmä. Siinä alan toimijat mittaavat ja<br />

arvioivat erilaisia tehtyjä toimenpiteitä ja näiden vaikutuksen kuolleitten ja<br />

loukkaantuneiden määrään. Lisäksi seurataan erilaisia liikenteen ilmiöitä ja<br />

asenteita. näitä ovat muun muassa nopeusrajoitusten noudattaminen, liikenneraittius,<br />

turvavyön käyttö ja liikenneturvallisuuden korkea arvostaminen.<br />

Kaikkien osalta on asetettu omat tavoitteet, jolloin onnistunut liikenneturvallisuustyö<br />

syntyy useiden eri asioiden summasta.<br />

26 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 27<br />

220<br />

4125

jorma helin toimi liikenneasiantuntijana<br />

Liikennevirastossa.<br />

Ajonopeus on kuin tuli<br />

– hyvä renki, mutta huono isäntä<br />

Tuli saattaa karata käsistä,<br />

niin autokin, kun nopeus<br />

on liian suuri. Yllättävissä<br />

tilanteissa, esimerkiksi liukkaalla<br />

tiellä, ajonopeuden tulee olla sallittuakin<br />

matalampi onnettomuuden välttämiseksi.<br />

Nopeus vaikuttaa aina ratkaisevasti törmäyksen<br />

seurauksiin.<br />

Miksi ajamme ylinopeuksilla? Tutkimusten<br />

mukaan ja poliisin pysäyttäessä<br />

useimmiten syyksi sanotaan kiire ja huomaamattomuus.<br />

Molemmat asiat ovat<br />

meistä itsestämme kiinni ja helposti korjattavissa,<br />

jos haluamme. Matkaan voi<br />

lähteä ajoissa, niin kiire ei hyppää rattiin.<br />

Rajoitusten seuraamiseen voi hankkia navigaattorin,<br />

elleivät omat ja apukuskin silmät<br />

riitä.<br />

Ehkä ylitysten taustalla on enemmän<br />

musta tuntuu -asioita. Sallittu nopeus<br />

tuntuu joistakin köröttelyltä ja jotkut<br />

nauttivat vauhdin hurmasta. Nopeus tarttuu<br />

helposti. Kun muut ajavat lujaa, niin<br />

ei haluta jäädä tien tukoksi. Tai kilpailuviettikin<br />

voi iskeä. Kokemukset automaattisesti<br />

valvotuilta teiltä kertovat, että liikenteen<br />

rytmi rauhoittuu, kun muutkaan<br />

eivät aja lujaa.<br />

Onnettomuuden mahdollisuus vaikuttaa<br />

meistä etäiseltä, mutta se on kuin lottopotti<br />

– joillekin se osuu. Rajoitukset on<br />

asetettu siten, että me kaikki ajokortin<br />

omaavat selviäisimme tienpäältä perille.<br />

kaikille turvallinen nopeus<br />

Mikä sitten on turvallinen nopeus? Eduskunta<br />

määrittelee turvallisuustasomme<br />

kansalaisia herkästi kuunnellen. Tienpitäjät<br />

yrittävät siltä pohjalta löytää turvallisen<br />

nopeuden meille kaikille. Samalla ajatellaan<br />

kulkemisen ja kuljettamisen tarpeita.<br />

Tämän hetkisen järjestelmän seurauksena<br />

teillämme viime vuonna kuoli lähes 300 ja<br />

loukkaantui lähes 7 700 ihmistä. Onko se<br />

sopiva määrä? Tuskinpa uhrien ja heidän<br />

omaistensa mielestä. Vaikka ajoneuvojen,<br />

kuljettajien ja teiden turvallisuusominaisuuksia<br />

jatkuvasti parannetaan, niin aina<br />

jäljelle jää perusasia eli liikkumisen nopeus,<br />

johon puuttumalla eniten vaikutetaan<br />

onnettomuuksiin.<br />

Tämän asian ymmärtämiseen tarvittiin<br />

yli 1 100 kuollutta vuonna 1972, minkä<br />

jälkeen vapaista nopeuksista luovuttiin<br />

teillämme. Olivathan nopeudet kasvaneet<br />

edeltäneiden kymmenen vuoden aikana<br />

keskimäärin 25 km/h. Katto nopeuksien<br />

ansiosta nopeudet putosivat noin 5 km/h<br />

ja lähtivät sitten uudelleen hitaaseen kasvuun.<br />

Vuoden 1972 tasolle päädyttiin laman<br />

alkaessa 1990. Lähes koko 90-luvun<br />

nopeudet pysyivät samalla tasolla, kunnes<br />

uuden vuosituhannen alkaessa jälleen<br />

nousivat muutamalla kilometrillä tunnissa.<br />

Kaiken tämän tiedämme tarkasti, koska<br />

Suomessa aloitettiin järjestelmällinen<br />

nopeuksien mittaus jo 60-luvun alussa.<br />

Tänä päivänä automaattiset laitteet mittaavat<br />

pääteillä miljoonien autojen nopeuden<br />

vuorokaudessa. Muutaman vuoden<br />

ajan on mitattu autojen matkanopeuksia<br />

3 000 kilometrillä pääteitä.<br />

lähes puolet<br />

kuljettajista kaahaa<br />

Kattavan seurantajärjestelmän ansiosta<br />

tiedämme, että talvella nopeudet laskevat<br />

2–6 km/h ilman talvirajoitustakin pimeyden,<br />

huonojen säiden ja kelien vuoksi. Talvirajoitus<br />

laskee lisää nopeuksia likimain<br />

saman verran. Pääteillä ajavista kuljettajista<br />

45 prosenttia ajoi yli tiekohtaisen tai<br />

Ajoneuvojen keskinopeudet 1961–2010<br />

100<br />

95<br />

90<br />

85<br />

80<br />

75<br />

70<br />

65<br />

60<br />

55<br />

50<br />

1961<br />

1963<br />

kaikki autot<br />

kuorma- ja linja-autot kuorma-autot<br />

1965<br />

1967<br />

1969<br />

1971<br />

ajoneuvokohtaisen rajoituksen. Kuormaautoilijoista<br />

62 prosenttia ylitti rajoituksen.<br />

Yli 10 km/h rajoituksen ylittää runsaat<br />

10 prosenttia autoilijoista ja parilla<br />

prosentilla kuljettajista ylitys on yli 20<br />

km/h.<br />

Viikonloppuisin, illalla ja yöllä ajetaan<br />

selvästi nopeammin kuin arkena ja päivällä.<br />

Ruuhkat eivät estä suuria nopeuksia<br />

muualla kuin Helsingin seudulla, ja sielläkin<br />

vain muutaman tunnin ajan joillakin<br />

teillä. Tuoreen selvityksen mukaan onnettomuuksia<br />

lisää myös nopeuksien suuri<br />

hajonta. Erilaiset nopeudet lisäävät ohittamistarpeita<br />

ja toisaalta muiden autojen nopeuksien<br />

arviointi vaikeutuu.<br />

Onnettomuus on kuin<br />

lottopotti – jollekin se osuu.<br />

1973a<br />

1974<br />

1976<br />

1978<br />

henkilöautot pakettiautot<br />

1980<br />

1982<br />

1984<br />

1986<br />

1988<br />

1990<br />

1992<br />

Poliisi yhtenäisti – mutta myös kiristi<br />

– toissa syksynä valvonnan puuttumiskynnyksiä.<br />

Näyttää siltä, että tämä on vaikuttanut<br />

nopeuksiin alentavasti. Vaikutus<br />

keskinopeuksiin on noin puolen kilometrin<br />

luokkaa tunnissa. Yli 10 km/h ylittäneiden<br />

osuus laski lähes kaksi prosenttia.<br />

Nopeuksien laskun arvioidaan vähentäneen<br />

liikennekuolemia 1,5 prosenttia ja<br />

yhden prosentin verran loukkaantumisia.<br />

Olemme vielä kuitenkin kaukana rajoitusmerkkien<br />

asettamasta tavoitteesta, kun lähes<br />

puolet kuljettajista ajaa ylinopeutta.<br />

viisaita valintoja tarvitaan<br />

1994<br />

1996<br />

Juuri voimaan tulleet talvirajoitukset koskevat<br />

noin 10 000 päätiekilometriä. Niiden<br />

arvioitiin alun<br />

perin säästävän 15<br />

kuolemaa ja 150<br />

loukkaantumista tal-<br />

1998<br />

2000<br />

2002<br />

2004<br />

näKöKenTässä<br />

ven kuluessa. Tienpitäjät ovat parin viimeisen<br />

vuoden aikana katsastaneet tiestön<br />

nopeusrajoituksia ja erityisesti asutuksen<br />

kohdalla rajoituksia on laskettu. Teiden<br />

ja kunnossapidon parantaminen parantaa<br />

turvallisuutta, mutta usein ne myös nostavat<br />

nopeuksia, mikä puolestaan heikentää<br />

turvallisuutta. Viisaita valintoja tarvitaan<br />

sekä autoilijoilta että tienpitäjiltä.<br />

Pitääkö nopeusrajoitusjärjestelmäämme<br />

uudistaa? Siltä ei näytä, jos uskomme<br />

kuljettajahaastattelujen tuloksia. Nopeusrajoitukset<br />

ovat tällä hetkellä sopivia 77<br />

prosentin mielestä, liian matalia 17 prosentin<br />

näkemyksen mukaan ja liian korkeina<br />

niitä pitää 4 prosenttia autoilijoista.<br />

Mutta tehokkaampaa valvontaa sanovat<br />

kaipaavansa lähes kaikki. Ovatko asiantuntijat<br />

samaa mieltä?<br />

28 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 29<br />

linja-autot<br />

JORMA HELin<br />

henkilö-<br />

ja pakettiautot<br />

2006<br />

2008<br />

2010

sVensK resUmé<br />

öVERSäTTninG OCH MERA inFORMATiOn: LEnA VOn KnORRinG<br />

rörliga polisen förlitar sig på<br />

övervakning och upplysning<br />

I enlIghet Med säkerhetsplanen<br />

för vägtrafiken strävar rörliga<br />

polisen till att öka upplysningen<br />

och effektivera användningen av<br />

övervakningsresurserna. betoningen<br />

på upplysning accentuerar<br />

samarbetet med Trafikskyddet.<br />

Samarbetet mellan rörliga<br />

polisen och Trafikskyddet har<br />

en lång tradition med ursprung<br />

i trafikupplysning för barn och<br />

ungdomar. Kompanjonskapet som<br />

började med det gemensamma<br />

målet att främja trafiksäkerheten<br />

har utvecklats naturligt.<br />

– Under hösten genomfördes<br />

åter däcksrazzian som uppmärksammar<br />

skicket på sommardäcken.<br />

Trafikskyddet deltog aktivt<br />

gällande informationen om den,<br />

berättar överkonstapel teemu<br />

äikäs från rörliga polisen i Åbo.<br />

begränsade resurser samt omfördelningen<br />

av polisens uppgifter<br />

medför sina egna utmaningar för<br />

utvecklingen av trafiksäkerheten.<br />

Mot denna bakgrund anser äikäs<br />

samarbetet mellan rörliga polisen<br />

och Trafikskyddet vara synnerligen<br />

viktigt.<br />

För att lyckas med upplysningen<br />

bör man komma ihåg att man<br />

arbetar för ett gemensamt mål.<br />

– Vi strävar mot samma mål,<br />

men på olika sätt. Huvudbetoningen<br />

för rörliga polisen ligger på<br />

övervakning av trafiken och Trafikskyddet<br />

betonar i sin tur upplysning<br />

och forskning. Vi måsta kunna<br />

dra fördel av varandras kunnande<br />

inom dessa ramar, säger äikäs.<br />

Säkerhetsplanen<br />

förstärker riktlinjerna för<br />

övervakningen<br />

Rörliga polisen har inriktat sina<br />

prioriteringar gällande verksamheten<br />

i enlighet med den 2001<br />

godkända säkerhetsvisionen för<br />

vägtrafiken. Den trafiksäkerhetsplan<br />

som nu är under planering<br />

2011–2014 följer beträffande polisens<br />

övervakning riktlinjerna för<br />

den tidigare visionen. Att målen för<br />

visionen upprepas i den nya trafiksäkerhetsplanen<br />

visar att man<br />

gällande övervakningen har varit<br />

på rätt spår. Helheten är inte bara<br />

en utmaning för polisen utan alla<br />

intressegrupper utmanas till att<br />

minska dödsfallen på våra vägar.<br />

– Det positiva med trafiksäkerhetsplanen<br />

är att ansvarsorganisationer<br />

har utsetts för alla åtgärder.<br />

På så sätt, kan man försäkra sig<br />

om att var och en koncentrerar<br />

sig på att uppnå bästa möjliga<br />

resultat inom den egna sektorn,<br />

berömmer äikäs.<br />

Flera av riktlinjerna i trafiksäkerhetsplanen<br />

stämmer överens<br />

med riktlinjerna för rörliga polisens<br />

TExT: ARi RYTSY<br />

FOTO: MARiA GRönROOS<br />

nuvarande övervakning. Man betonar<br />

bl.a. hastigheter, säkerhetsanordningar,<br />

rattfylleri och riskförare.<br />

Målen med trafiksäkerhetsplanen<br />

är en utmaning och alla sätt och<br />

verksamhetsmodeller måste<br />

utnyttjas maximalt. Rörliga polisens<br />

mål är att planera och rikta de<br />

övervakningsresurser som finns till<br />

förfogande noggrant, så att man<br />

får till en ändring av olyckstrenden<br />

för de valda vägavsnitten.<br />

– betydelsen av arbetsledning<br />

och förhandsanalysering kommer<br />

säkert att betonas. övervakningen<br />

ska ännu tätare kopplas samman<br />

med upplysningen. inverkan av<br />

övervakningen är bättre ju fler källor<br />

som stöder informationsspridningen.<br />

Här får vi hjälp av det nya<br />

spridningssystemet för pressmeddelanden<br />

med vars hjälp vi kan nå<br />

all media på samma gång, säger<br />

äikäs.<br />

Ledare<br />

Glömde man nollvisionen?<br />

Ingen Borde dÖ eller skadas allvarligt i<br />

trafiken. Detta nollvisionens kärnbudskap<br />

verkar endast i någon mån utgöra rättesnöre<br />

i de vardagliga trafiklösningarna och verkar<br />

ha försvunnit också från festtalen. Att följa<br />

visionen skulle dock hjälpa oss att uppnå de<br />

stränga trafiksäkerhetsmålen. Tyvärr verkar<br />

viljan inte räcka till för detta.<br />

nollvisionen utgår från tanken att vi människor<br />

begår fel i trafiken och att vår kropp<br />

dåligt klarar de krafter den utsätts för vid en<br />

kollision. Människan ska som trafikant själv<br />

En lämplig bil för seniorer<br />

oM ungefär 20 år, kommer redan var<br />

fjärde förare att vara över 65 år. nya bilars<br />

körkomfort och egenskaper som förbättrar<br />

säkerheten underlättar körningen, varseblivningen<br />

av trafiken och växelverkan med<br />

andra trafikanter.<br />

Seniorer som skaffar bil borde beakta både<br />

de egna behoven samt begränsningarna som<br />

följer med en stigande ålder.<br />

Enligt forskningen är en automatväxlad bil<br />

till nytta för seniorer då de får mera tid över till<br />

att varsebli trafikmärken och andra trafikanter.<br />

bilens instrumentpanel ska vara tydlig och<br />

sörja för sin del genom att bl.a. följa regler<br />

och använda säkerhetsanordningar. Det ankommer<br />

på trafiksystemet att garantera<br />

trafiksäkerheten för den skötsamma trafikanten<br />

genom vägnät, lagstiftning och övervakning.<br />

Kvaliteten på fordonsparken bör ständigt<br />

förbättras så att mänskliga fel inte leder till<br />

döden. Detta ligger i beslutsfattarnas och<br />

trafikplanerarnas händer.<br />

Uppgiften för den som sysslar med trafikupplysning<br />

är att fortsättningsvis erbjuda<br />

information och tankeväckande material till<br />

Liikennevilkku tog med<br />

helsingforsbon Tauno hammar<br />

(84) till en bilaffär i esbo för<br />

att ta reda på hurudan bil som<br />

vore bäst för seniorer.<br />

lättläst. Att stiga i och ut ur bilen ska vara lätt.<br />

En justerbar ratt underlättar också för föraren.<br />

Genom att justera rattens läge får föraren mer<br />

plats för att stiga i och ut ur bilen.<br />

Det är bra att uppmärksamma sikten. Vid<br />

behov kan man förbättra den genom att<br />

montera tilläggsspeglar som kan vara till hjälp<br />

också då man har svårt att vrida på huvudet.<br />

Av säkerhetsanordningarna är bilbältet det<br />

allra viktigaste. Krockkuddar kan komplettera<br />

säkerheten.<br />

TExT: MARJO TiiRiKKA<br />

FOTO: JOHAnnA KAnnASMAA<br />

de trafikanter som begår<br />

fel och är riskbenägna. i<br />

framtiden behövs medvetna<br />

trafikkonsumenter i stället för passiva trafikanter,<br />

som själva kan värdera och reagera<br />

på bristerna i trafiksystemet. Man bör allt<br />

aktivare erbjuda säkerhetsupplysning även till<br />

dem som planerar och fattar beslut som berör<br />

trafikanterna.<br />

TExT: MATTi JäRVinEn<br />

Gamla bilar försämrar<br />

trafiksäkerheten<br />

gaMla BIlar och bilar med undermålig<br />

säkerhetsutrustning försämrar trafiksäkerheten.<br />

– Vår bilpark är redan nu äldst i Västeuropa,<br />

i medeltal ca 12 år. Detta inberäknat<br />

verkligt gamla och säkerhetsmässigt farliga<br />

bilar. Oftast är det ungdomar med liten<br />

körerfarenhet som kör med dem. Det blir en<br />

ytterst farlig kombination säger bilbranschens<br />

centralförbund rf:s verkställande<br />

direktör Pekka rissa. Han anser att bilparkens<br />

oroande förfall beror på utformandet<br />

av bilskatten.<br />

– bilskatten i Finland är redan nu näst<br />

högst i Europa. På grund av den är nya bilar<br />

dyra hos oss och konsumenterna måste oftast<br />

nöja sig med att köpa en begagnad bil.<br />

i vårens regeringsprogramförhandlingar<br />

drog man upp riktlinjer för övergång från<br />

beskattning av anskaffning till beskattning<br />

av användning. Trots detta beslöt finansministeriet<br />

i sitt förslag till budget presentera<br />

en höjning av bilskatten med i medeltal 2,1<br />

procent.<br />

TExT: VESA ViLLE MATTiLA<br />

30 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 31

IKÄNSÄ<br />

RATISSA<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n uusi verkkosivusto<br />

www.ikansaratissa.fi<br />

► Tietoa helppokäyttöisistä ja turvallisista autoista.<br />

► Vinkkejä ajomukavuuden parantamiseen.<br />

Sisäänkäynti<br />

Säädöt<br />

Näkyvyys<br />

► Apuvälineitä auton arviointiin.Mittaristo<br />

Klikkaa ja lue vinkit!<br />

Tavaratila<br />

Uusi teknologia<br />

4 | 2011 liiKenneVilKKU 33

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!