kokkola.fi 2/2012
kokkola.fi 2/2012
kokkola.fi 2/2012
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1900<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Eero Huiman arkisto<br />
<strong>kokkola</strong>n vesi 100 vuotta<br />
Vettä jo<br />
monessa<br />
polvessa<br />
Nykypäivänä on helppo pitää itsestäänselvyytenä,<br />
että kun kotona avaa hanan, niin putkesta tulee<br />
puhdasta, raikasta vettä. Sata vuotta taaksepäin<br />
vesi haettiin kaivosta eikä viemäriverkosta<br />
ollut vielä tietoakaan.<br />
1910-luvulla alkoi vesihuollossa tapahtua rivakkaan tahtiin. Viemäreitä<br />
ja vesijohtoja ryhdyttiin rakentamaan Kokkolan keskustaan,<br />
ja pikkuhiljaa verkosto laajeni. 1970-luvulla kanta-Kokkolan<br />
Veden vaiheita Kokkolassa<br />
• Vuonna 1901 vedenotto kaupungin<br />
ainoasta yleisestä kaivosta muuhun<br />
tarkoitukseen kuin juomavedeksi ja<br />
ruuanlaittoon kielletään.<br />
• Vuonna 1908 ryhdyttiin rakentamaan<br />
kahta uutta kaivoa, joista toinen<br />
Patamäkeen. Valtuusto myönsi varoja<br />
Patamäen veden laadun ja määrän<br />
riittävyyden tutkimiseen.<br />
1910<br />
• Viemäreiden rakentaminen alkoi<br />
kesällä 1910.<br />
• Heinäkuussa 1913 kaupunginvaltuusto<br />
päätti, että vesijohto rakennetaan<br />
T:mi Rob. Huberin laatiman suunnitel-<br />
man pohjalta.<br />
• <strong>kokkola</strong>n Veden ajanlaskun alku.<br />
12<br />
alueella oli enää muutama talo, joihin ei tullut juoksevaa vettä.<br />
Kun kaupungin ylläpitämät vesipostit suljettiin, liittyivät viimeisetkin<br />
kiinteistöt vesi- ja viemäriverkkoon.<br />
Edelleen käytössä oleva Patamäen pohjavesialue löydettiin<br />
jo 1900-luvun alussa. Valtaosa kanta<strong>kokkola</strong>laisten vedestä tulee<br />
edelleen Patamäeltä, varalla on Saarikankaan alue ja parhaillaan<br />
putkea rakennetaan kohti Lohtajan Karhinkangasta. Putki<br />
valmistunee kymmenen vuoden sisällä.<br />
– Kokkolan vesijohtoverkostossa on aina käytetty pohjavettä.<br />
Pohjaveden laatu ei ole paras mahdollinen, mutta puhdistusprosessi<br />
on melko yksinkertainen, eläkkeelle jäänyt vesilaitosjohtaja<br />
Juhani Jäntti kertoo.<br />
Patamäestä vettä on otettu jo sata vuotta, ja nykymuotoinen<br />
vedenpuhdistus aloitettiin 1957. Laitosta on viimeksi tehostettu<br />
vuonna 1984.<br />
– Laitos on edelleen täysimittaisesti käytössä. Lähivuosina<br />
on remonttia luvassa, nykyinen vesilaitosjohtaja esa jokela<br />
toteaa.<br />
– Esa haaveilee uudesta puhdistamosta, Juhani Jäntti kuittaa<br />
vierestä.<br />
Jäntti ja Jokela kertovat, ettei Kokkolan vedenlaadun kanssa<br />
ole koskaan ollut ongelmia. Laatua tarkkaillaan jatkuvasti.<br />
– Ympäristöluvassa on tarkat määräykset siitä, miten laatua<br />
tutkitaan ja seurataan. Viranomaisten hyväksymään valvontatutkimusohjelmaan<br />
kuuluu sekä päivittäisiä että viikottain laboratoriossa<br />
tutkittavia näytteitä. Yhden ainoan kerran 1990-luvun<br />
alussa yhdessä näytteessä oli vikaa ja sekin paljastui seuraavassa<br />
näytteenotossa vääräksi hälytykseksi, Jokela kertoo.<br />
1920<br />
• 1921 ensimmäinen<br />
vesitorni valmistuu.<br />
1930<br />
• <strong>kokkola</strong>n veden asiakkaana on noin<br />
300 kiinteistöä, joille vettä myytiin<br />
vuodessa n. 45 tuhatta kuutiota.<br />
• ensimmäinen viemäriputki vedettiin<br />
Hopeakivenlahdelle.