kokkola.fi 2/2012

More documents

Recommendations

Info

Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Tomi Hirvinen Kirjastot elävät suurta murrosta Sähköisten palvelujen tarjonta kasvaa nopeasti Hiljaisuus kuuluu edelleen kirjastojen perusolemukseen, mutta viime aikoina kirjastot ovat muuttuneet entistä enemmän vilkkaiksi kohtaamispaikoiksi. aivan oma lukunsa on tietotekniikan kehitys ja sen vaikutus kirjastoihin. – Kokkolan pääkirjasto valmistui 1999, ja silloin emme voineet aavistaa, mitä kaikkea tietotekniikka tuo mukanansa. Jos se olisi tiedetty, meillä olisi enemmän internet-paikkoja ja hiljaisia työskentelytiloja, sanoo kirjastotoimenjohtaja Susann Forsberg. 10 Mielenkiintoisia asioita kävi ilmi myös asiakaskyselystä vuonna 2010. – Yllättävän suuri osa kirjaston käyttäjistä hakee täältä nimenomaan viihdettä. Sitä kuvaa hyvin dvd-lainausten jatkuva kasvu. Viime vuonna Kokkolan kirjastoissa tehtiin yhteensä lähes 100 000 dvd-lainaa. – Toki kirjastoon tullaan edelleen lainamaan kirjoja, mutta täällä tehdään paljon muutakin, Forsberg sanoo. Kirjastolla on asiakkaita, jotka tulevat lehtienlukusaliin lukemaan päivän lehdet. Näyttelytorista on kehkeytynyt niin suosittu, että näytteilleasettajien jonotuslistalla on mittaa lähes kaksi vuotta. Samoin Hongell-salia käytetään yhä enemmän luento- ja kokouskäyttöön. – Asiakaskysely yllätti siinäkin, että nuoret näkevät kirjaston toimintakonseptin aika konservatiivisesti. He haluavat, että kirjasto on hiljainen paikka, missä mikään ei muutu. Sen sijaan keski-ikäiset ja eläkeläiset halusivat kirjastoon tapahtumia ja muuta toimintaa. – Tulevaisuudessa pyrimme järjestämään erilaisia työtiloja, koska nykyään kirjastoon tullaan myös työskentelemään oman läppärin kanssa. Ihmisten ajankäytössä tapahtuvat muutokset ovat puolestaan asia, joka meidän pitää huomioida aukioloajoissa, sanoo Susann Forsberg.
Khia, Simone ja Vivi Berlin Alavetelistä lukevat pääkirjastossa lastenkirjoja. Kirjalainauksissa kaunokirjallisuus on ajamassa suosiossa kiinni tietokirjallisuutta. Erityisen ilahduttavana Forsberg pitää sitä, että lasten ja nuorten kirjoja lainataan entistä enemmän. – Tärkeä rooli on lisäksi kirjaston hakeutuvalla toiminnalla, eli kirjastoautolla, laitoskirjastolla ja kotipalvelulla. Parhaillaan selvitämme, mikä tulee olemaan kotipalvelun tarve jatkossa ja miten se voidaan käytännössä parhaiten toteuttaa. Varausmaksu poistui maaliskuussa, ja sen vaikutukset näkyivät nopeasti. – Varausmaksun poisto lisäsi lainauksia, ja nyt varataan paljon enemmän esimerkiksi kaunokirjallisuutta, vanhaa tietokirjallisuutta ja lasten ja nuorten kirjoja. Kaikissa Anders-kirjastoissa on yhteinen varausjono, jolloin kirja otetaan kiinni sieltä, mistä se vapautuu ensimmäisenä. Uutuudet nopeammin ladattaviksi Kirjasto sai rahoituksen digitointipalveluiden järjestämiseen, ja palvelu on käyttövalmis syksyyn mennessä. Se mahdollistaa vanhojen valokuvien, diojen ja VHS-kasettien tallentamiseen digitaaliseen muotoon. – Asiakkaan tarvitsee vain tuoda esimerkiksi cd- tai dvd-levy, ja kaikki muu on ilmaista. Kirjastotoimenjohtajan mukaan kirjastoissa on meneillään iso myllerrys myös e-aineistojen ympärillä. Tuskin kukaan osaa luotettavasti ennustaa, mitä kaikkea tulee tapahtumaan. – Kaunokirjallisuudesta ruotsinkielistä tarjontaa on tällä hetkellä paremmin saatavilla kuin suomenkielistä. eLib-palvelusta lukemista voi ladata ensin omalle kotikoneelle ja siitä iPadille tai muulle lukulaitteelle. Yhä useampi asiakas tulee kirjastoon lukemaan sähköisessä muodossa olevia sanoma- ja aikakauslehtiä perinteisen painetun lehden lisäksi. Kaupunginkirjastosta löytyvät ePress- sekä Library Pressdisplay-palvelut. Molempia palveluita tarjotaan veloituksetta myös alueen muille kirjastoille. Viime vuoden lopulla uusittu verkkokirjasto on Forsbergin mukaan entistä interaktiivisempi. Siellä voi nyt keskustella, kommentoida tai laatia omaa kirjahyllyä lukemistaan kirjoista tai niistä kirjoista, jotka haluaisi lukea. – Uudistus vaikutti kirjaston henkilökunnankin työhön, sillä nyt olemme myös sisällön tuottajia. Teemme sillä tavalla hyllyssä olevaa kirjatarjontaa elävämmäksi. Pääkirjaston ja kaupungin muiden kirjastojen käyttö eroaa joissakin tapauksissa toisistaan. – Silloin kun jostain aiheesta halutaan tavallista laajemmin tietoa, tietokirjallisuus haetaan pääkirjastosta. Sen lisäksi ruotsinkielisen aineiston lainaus tapahtuu pääkirjastosta ja kirjastoautosta. – Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot ovat tavallaan pääkirjastoja pienoiskoossa, ja niistä pitäisi löytyä lainattavaa laidasta laitaan. Koivuhaan kirjastoon on tulossa syksyllä iso kehityshanke. Sen myötä yritetään löytää uudenlainen palvelukonsepti, jonka voisi siirtää muihinkin lähikirjastoihin. Kirjastotoimenjohtaja uskoo, että uuden mallin myötä saadaan myös Koivuhaan kirjaston lainamäärät uuteen nousuun. 11 Text: Ole Granholm Foto: Aki Paavola luckan i karleby expanderar luckan i Karleby som grundades 2001 har befäst sin ställning som ett finlandssvenskt informationscentrum i nejden. Antalet kunder har nästan fyrdubblats sedan starten. I fjol besökte 7 000 personer informationscentret som finns i stadsbiblioteket. – Teoretiskt betyder det att varje svenskspråkig karlebybo haft ett årligt ärende till Luckan. Men i praktiken har vi betjänat även kronoby-, larsmo- och jakobstadsbor, finskspråkiga karlebybor, emigranter och turister. Vår förhoppning är att alla svenskspråkiga invånare i nejden anser sig ha nytta av Luckan i Karleby, säger informatör Reidunn Manderbacka. I höst flyttar Luckan till EU-informationens lokal som blir ledig. – Vi kommer fortsättningsvis att finnas i stadsbibliotekets fastighet. Men genom flyttningen får vi ett mera avskilt område och bättre utrymme för böcker, CD-skivor och annat material som vi förmedlar, påpekar Manderbacka. Luckan i Karleby är en del av det finlandssvenska nätverket med åtta verksamhetspunkter på olika orter i landet. Huvudman för Luckan i Karleby är KulturÖsterbotten vid samkommunen Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur. Verksamheten stöds av olika fonder. Karleby stad har stött verksamheten genom att upplåta utrymmen i stadsbiblioteket hyresfritt. Reidunn Manderbacka berättar att Luckan informerar om aktuella finlandssvenska frågor och om möjligheter att söka stipendier och understöd. Broschyrer från folktinget och andra finlandssvenska organisationer står till kundernas förfogande. – Luckans hemsida är också en viktig informationskanal. Den besöks månatligen av 300 personer. Sedan november 2010 finns vi även på Facebook. Det gäller att hållas med även i den digitala utvecklingen, framhåller Manderbacka. Förmedlingen av finlandssvenska böcker och CD-skivor samt biljetter till olika svenskösterbottniska evenemang fortsätter att öka. Många finlandssvenska författare har besökt Luckan och signerat sina böcker under årens lopp. – Speciellt överraskad är jag över den rikliga produktionen av böcker i norra svenska Österbotten. Luckan deltar även i Svenska veckan i Karleby och Kronoby i samarbete med Svenska Finlands folkting. Den kulminerar i en Svenska dagen-fest som senaste år hölls i Terjärv. I år hålls festen på Jungsborg i Karleby.
Page 1 and 2: kokkola.fi2 / kokkola.fi Jäätelö
Page 3 and 4: Kuva: Tomi Hirvinen Pääkirjoitus
Page 5 and 6: 3 taloineen kuului käsityöläisil
Page 7 and 8: Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Tomi
Page 9 and 10: Makupaloja Kokkolan kesään KESÄK
Page 11: Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tom
Page 15 and 16: 1950 Kokkolan Vesi on huolehtinut j
Page 17 and 18: - Harrastuksessa on selvästi näht
Page 19 and 20: Meripuistossa merinäköala yhdiste
Page 21 and 22: Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tom
Page 23 and 24: Teksti: Henna Birkman Kuva: Joni Vi

kokkola.fi 2/2012

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?