kokkola.fi 2/2012
kokkola.fi 2/2012
kokkola.fi 2/2012
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>2 /<br />
<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong><br />
Jäätelö maistuu<br />
kesäisessä keskustassa<br />
Rannat kutsuvat<br />
uimareita<br />
<strong>2012</strong>
tässä numerossa<br />
1 Pääkirjoitus<br />
Ledare<br />
2 Ihanien tarinoiden Kokkola<br />
5 Kesä täynnä tapahtumia<br />
6 En sommar full av aktiviteter<br />
8 Kesäistä kukkaloistoa<br />
Lysande blomsterprakt<br />
10 Kirjastot elävät suurta murrosta<br />
11 Luckan expanderar<br />
12 Vettä jo monessa polvessa<br />
13 Karleby Vatten fyller 100 år<br />
14 Merta näkyvissä<br />
Wanha Elba tutuissa käsissä<br />
16 Uimarannat houkuttelevat<br />
17 Sommaren lockar till simning<br />
18 Retkeillään Kokkolassa<br />
20 Mikä nimeksi Laajalahdentielle?<br />
Vad ska Bredviksvägen heta?<br />
21 Asukaskyselyssä kehuja ja kehitysehdotuksia<br />
Invånarna gav både ris och ros<br />
toimitus<br />
Päätoimittaja Virpi Viertola<br />
kaupungin viestintäryhmä<br />
Toimitussihteeri Pasi Salmela, Creamedia<br />
Ruotsinkieliset käännökset (paitsi s. 1, 20 ja 21) Ole Granholm<br />
sähköposti: toimitus@<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong><br />
www.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong><br />
Seuraava lehti ilmestyy syksyllä <strong>2012</strong>.<br />
2 14<br />
10<br />
JulkaisiJa<br />
Kokkolan kaupunki<br />
PL 43<br />
67101 Kokkola<br />
Puh. (06) 828 9111<br />
Faksi (06) 828 9389<br />
PainoPaikka<br />
Lönnberg Print & Promo<br />
Painosmäärä 28 000 kpl<br />
18<br />
Kannessa Petra Witting, Wilma Seppä, Kalle<br />
Ulff ja Emilia Wentin. Kuva: Tomi Hirvinen<br />
ulkoasu<br />
Creamedia Hannele Ala-Hillilä<br />
kuvat<br />
Tomi Hirvinen, Aki Paavola,<br />
Jan Sandvik, Joni Virtanen,<br />
Kari Pihlajamäki, futureimagebank.com<br />
ISSN 2242-5888 (painettu)<br />
ISSN 2242-5896 (verkkolehti)
Kuva: Tomi Hirvinen<br />
Pääkirjoitus • Ledare • Pääkirjoitus • Ledare<br />
Kesämieli<br />
Millainen on ihanteellinen kesäpäiväsi? Jollekin se on tyyni<br />
ranta, raukeaa auringonottoa ja uimaan pulahtelua. Toiselle<br />
mieleen nousee pittoreski pikkukaupunki aukioineen, kujineen<br />
ja pikkupuoteineen. Joku kuvittelee itsensä heinäpellon laidalle.<br />
Kesää on kahvituokio lehtipuiden varjostamalla terassilla. Jäätelö<br />
on koko ajan kädessä ja rattaissa istuvalla pikkuväellä vähän<br />
nenänpäässä ja vaatteissakin.<br />
Mielikuvien kesä on kuin jatkuva festivaali, josta voi poimia<br />
mieleisensä ohjelman, seurustella ystävien kanssa ja vetäytyä<br />
aina halutessaan levähtämään.<br />
Voiko tuon mielikuvan koskaan todella kohdata? Ja missä? Ei<br />
kotikaupungissa, tuskinpa kotimaassakaan. Kotiympyröissä kaikki<br />
muistuttaa arjesta, vallitseva väri on harmaa. Kotikaupungin tori<br />
on tyhjä ja rannat koleat. Kesän ainoan tuulettoman päivän saat<br />
paeta sisätiloihin verenhimoisilta hyönteisiltä. Ohjelmaa kesäpäiviin<br />
tuovat kitisevät lapset ja väsähtänyt puoliso.<br />
Suomalainen matkustaa kauaskin saavuttaakseen kesämielen,<br />
lomamielen. Haluamme irtautua arkeen liittyvistä mielikuvista<br />
ja lomailemme siellä, missä työasiat eivät tule ensimmäisenä<br />
mieleen. Vaihtamalla maisemaa voimme samalla unohtaa<br />
oman arkiminämme.<br />
Oikea viritys auttaa kohtaamaan unelmien kesän myös kotitanhuvilla.<br />
Ihana kesäpäivä on mielentila, joka muokkaa käsityksemme<br />
ympäristöstämmekin. Loma-aurinkolasien läpi katsottuna<br />
kotikaupunkikin on aivan mainio ympäristö rentoutumiselle.<br />
Rohkea lähtö kesäisen kotikaupungin rannoille, luontoon, kaduille<br />
tai tapahtumiin voi siirtää harmaan arjen taka-alalle ja<br />
nostaa kirkkaat värit esiin myös omassa mielessämme.<br />
Tuo alun ihannekuvausta kesäpäivästä on todellisuudessa<br />
mitä kuvaavin kertomus Kokkolasta. Siksihän vuosittain yhä<br />
useammat tulevat kaukaakin kokemaan Kokkolan kesän. Suosittelen<br />
Sinullekin!<br />
Sampo Purontaus<br />
Kulttuuritoimenjohtaja – Kulturdirektör<br />
1<br />
Sommartankar<br />
Hur ser din idealiska sommardag ut? För någon kan det vara<br />
en vindstilla dag vid stranden, lättjefullt solbadande och ett<br />
dopp nu som då. För en annan är idealet en pittoresk småstad<br />
med öppna platser, gränder och småbutiker. Någon kanske<br />
drömmer sig till kanten av en åker. Sommar är kaffestunder på<br />
en terrass i skuggan av lövträd. Man har en glass i handen och<br />
de små i sina sittvagnar har lite av den på näsan och kläderna<br />
också. Fantasiernas sommar är som en ständig festival där man<br />
kan plocka åt sig det program man önskar, tillbringa tid med<br />
sina vänner och dra sig tillbaka för att vila när än man har lust.<br />
Kan denna fantasibild nån gång verkligen bli sann? Och var?<br />
Inte i den egna hemstaden, knappast ens i hemlandet. I hemmamiljön<br />
påminner allt om vardagen, allt ser grått ut. Den egna<br />
stadens torg är tom och stränderna kyliga. Sommarens enda<br />
vindstilla dag får man hålla sig inne för att inte bli attackerad<br />
av blodsugna insekter. Sommardagarna kryddas med gnällande<br />
barn och en slutkörd äkta hälft.<br />
Finländarna kan resa långt för att nå sommarstämningen,<br />
semesterkänslan. Vi vill komma loss från allt som har med vardagen<br />
att göra och <strong>fi</strong>rar våra semestrar på ställen där arbetet<br />
inte är det första man kommer att tänka på. Då vi byter landskap<br />
kan vi samtidigt glömma vardagsjaget.<br />
Rätt inställning är till hjälp då vi vill <strong>fi</strong>ra vår drömsommar i<br />
hemmatrakterna. En ljuvlig sommardag ser även omgivningen<br />
annorlunda ut. Genom semestersolglasögonen ser den egna<br />
hemstaden riktigt lämplig ut för rekreation. Den modige styr<br />
kosan mot hemstadens stränder, naturen, gator eller evenemang,<br />
glömmer vardagsgråheten och lyfter fram alla klara färger<br />
i sitt sinne.<br />
Idealbilden av en sommardag i början av texten är i verkligheten<br />
en mycket beskrivande bild av Karleby. Det är ju därför<br />
allt fler människor kommer till och med långa vägar för att<br />
uppleva Karlebys sommar. Rekommenderas varmt!
Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Tomi Hirvinen, Joni Virtanen<br />
Ihanien<br />
tarinoiden<br />
Kokkola<br />
kesäisessä keskustassa<br />
yhdistyvät historia ja<br />
rento nautiskelu<br />
kesäpäivä <strong>kokkola</strong>n keskustassa on parhaimmillaan<br />
täynnä elämyksiä. Historia herää henkiin<br />
kymmenissä tarinoissa Neristanin eli <strong>kokkola</strong>n<br />
vanhankaupungin ja oppistanin, eteläisen yläkaupungin,<br />
kaduilla ja rakennuksissa.<br />
Historiallisen keskusta-alueen lisäksi viihtyisän ja nuorekkaan<br />
kävelykeskustan rento syke monipuolisine palveluineen<br />
houkuttelee nauttimaan shoppailusta, hyvästä<br />
ruuasta, kupposesta kahvia tai ystävien ja tuttavien seurasta.<br />
– Kokkolan ainutlaatuinen historia tekee tästä oppaan ihannekaupungin.<br />
Sopivan kokoinen keskusta-alue, missä kaikki on<br />
aitoa, ja kävelymatkan päästä löytyvät niin Neristan kuin nykyaikaiset<br />
kaupan palvelut, ihastelee Kokkolan matkailuoppaana<br />
toimiva Tytti Blomqvist.<br />
2<br />
Hänen mukaansa ulkopaikkakuntalaiset ovat usein yllättyneet<br />
siitä, kuinka voimakkaasti Kokkola on kasvanut ja miten<br />
hieno kokonaisuus on yhtenäinen, 12 korttelin kokoinen<br />
vanhakaupunki. Asuntomessuvieraista monet sanoivat tulevansa<br />
uudestaan ja pidemmäksi aikaa, jotta he voivat tutustua<br />
perusteellisesti kaikkeen siihen, mitä Kokkola tänä päivänä<br />
tarjoaa.<br />
– Torikatu erotti ennen Oppistanin ja Neristanin toisistaan.<br />
Isokadulla asuivat varakkaat, Itäinen Kirkkokatu oli kapteenien<br />
ja perämiesten asuinaluetta, ja Läntinen Kirkkokatu Draken<br />
Tytti Blomqvistin tarinat päiväkävelyllä Neristanissa lennättävät ajatukset<br />
aikaan, jolloin tervaporvarit, merimiehet ja käsityöläiset kulkivat pitkin<br />
kansainvälisen satamakaupungin katuja.
3<br />
taloineen kuului käsityöläisille. Kustaa Adol<strong>fi</strong>nkadulla asuivat<br />
merimiehet, ja ihmiset tapasivat varoitella toisiaan, että siellä<br />
kannattaa pitää laukustaan kiinni, Blomqvist kertoo.<br />
Useat tulipalot muokkasivat Neristania vuosisatojen kuluessa,<br />
mutta jäljellä on edelleen satoja vuosia vanhoja, viehättäviä puutaloja,<br />
joita on kunnostettu nykypäivän <strong>kokkola</strong>laisten kodeiksi.<br />
Yksi sellainen on 1818 rakennettu Knapen talo, joka esittäytyi<br />
Asuntomessujen suosittuna oheiskohteena. Talon rakennutti<br />
silmäkirurgi ja kirjailija Ernst Viktor Knape, jonka tekstejä muun<br />
muassa Jean Sibelius sävelsi.<br />
Draken talo taas tunnettiin porvaristalona, jonka sisäpihalta<br />
löytyy nykyään viehättävä taiteilijaresidenssi.<br />
Mannerheiminaukiolla sijaitsee yli satavuotias Seurahuoneen<br />
kiinteistö. Rakennuksessa on edelleen osia Donnerin<br />
suvun rakennuttamasta Kokkolan ensimmäisestä kivitalosta.
Aukion toisella laidalla sijaitsevat Käsi- ja taideteollisuuskeskus<br />
Kankurin tilat, missä käsityöharrastus elää vahvana.<br />
Neristanista löytyy paljon mielenkiintoista myös shoppailijalle.<br />
Antiikkiliikkeet kuuluvat vanhaan kaupunkiin luontaisesti, ja tarjolla<br />
on myös vaikkapa sisustustarvikkeita maailmanmerkkeineen.<br />
Nälkä ja janokaan eivät pääse vaivaamaan, sillä Neristanissakin<br />
voi nauttia laadukkaista kahvila- ja ravintolapalveluista<br />
Neristan-esite<br />
Kokkolan Matkailusta<br />
Kokkolan Matkailun toimistosta Kokkolan Kauppatorilta voit<br />
hakea vanhastakaupungista kertovia esitteitä. Yleisesitteessä<br />
kerrotaan kuvien kanssa 12 korttelin<br />
kokoisesta historiallisesta alueesta.<br />
Askel askeleelta esitteen avulla<br />
Neristaniin on helppo tutustua<br />
myös omatoimisesti. Kävelykierroksen<br />
aikana avautuu niin<br />
kaupungin historia kuin vanhankaupungin<br />
rakennukset, henkilöt<br />
ja tapahtumat.<br />
Vuokrapyörällä ehdit<br />
pidemmälle<br />
Vuokraa polkupyörä, niin ehdit tutustua kesäiseen Kokkolaan<br />
hieman perusteellisemmin. Pyöräile<br />
vaikkapa Meripuistoon<br />
Vanhansatamanlahdelle, purjehdusseuroille<br />
Elbaan ja<br />
Mustakarille tai Kirkonmäen<br />
historialliselle alueelle.<br />
Pyöriä vuokraavat pyöräliikkeet<br />
A. Ylikorpi (Isokatu<br />
20) ja Lybäck (Isokatu 21)<br />
sekä Brinkin Wanha Pappila<br />
(Opettajankuja).<br />
4<br />
Kesäkuukaudet ovat vilkkaita Antiikkiliike PUU-MIssa.<br />
Kuvassa Mika Honkala.<br />
historiallisessa miljöössä. Myös majoitusta löytyy aivan Neristanin<br />
sydämestä.<br />
Neristanista kävelymatkaa on helppo jatkaa Oppistanin<br />
kautta kohti kävelykeskustaa. Oppistanin idyllisessä museokorttelissa<br />
sijaitsevat esimerkiksi K.H.Renlundin museo, luontokokoelma<br />
Kieppi sekä Vohvelikahvila taideleipomoineen.<br />
Viimeistään kävelykeskustassa kulkijalle käy selväksi, että historialtaan<br />
juureva Kokkola on nykyäänkin vilkas ja vahvasti kehittyvä<br />
kauppakaupunki.<br />
– Kävelykeskustasta on tehty niin nätti, että siellä viihtyy<br />
vaikka kuinka pitkään. Voi shoppailla, siemailla kupposen kahvia,<br />
syödä hyvin tai vain istua ulkosalla ja katsella ihmisiä, jotka ovat<br />
tulleet ostoksille usein matkojenkin päästä. Silmäniloa löytyy<br />
sekä nuorille että varttuneille, eikä kävelykeskustaa ole suotta<br />
sanottu kaupunkilaisten olohuoneeksi, Tytti Blomqvist kehuu.<br />
Kokkolan kesään mahtuu monia hienoja tapahtumia, joista<br />
yhdestä on kuitenkin tullut jo käsite. Keskiviikkoisin Kauppatorilla<br />
järjestetään Kokkolan matkailuoppaiden organisoima iltatori.<br />
Sen menestystarina jatkuu vuodesta toiseen, kun tori täyttyy<br />
tuhansista ihmisistä. Iltatoria ei voi sanoin kuvailla, sinne täytyy<br />
mennä itse paikalle.<br />
Tutustu näihin<br />
Neristan ja muu kaupunkikeskusta ovat täynnä<br />
mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Seuraavassa<br />
kolme tutustumisen arvoista kohdetta:<br />
Luontokokoelma Kieppi<br />
Luontokokoelma Kieppi on valtakunnallisesti<br />
arvokas luonnonhistoriallinen<br />
kokoelma. Sen perustajan Veikko Salkion<br />
syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi<br />
sata vuotta. Pitkänsillankatu 26.<br />
Käsi- ja taideteollisuuskeskus<br />
Kankuri<br />
Käsityöläiset kuuluivat Neristanin katukuvaan<br />
jo satoja vuosia sitten. Käsi- ja taideteollisuuskeskus<br />
Kankuri on upea esimerkki siitä,<br />
että käsityöläisperinne ja -osaaminen<br />
elävät alueella edelleen vahvoina.<br />
Mannerheiminaukio 3.<br />
Keskiviikon iltatori<br />
Kokkolan Matkailuoppaiden ideoima<br />
iltatori on kasvanut hulppeisiin<br />
mittoihin. Myyntipaikat<br />
alkavat täyttyä jo iltapäivällä, ja<br />
tunnelma on tiivis, kun kauppatorille<br />
kerääntyy kesäkeskiviikkoisin<br />
tuhansia ihmisiä.
Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Tomi Hirvinen, Aki Paavola, Joni Virtanen<br />
Vilkasta tapahtumakesää on <strong>kokkola</strong>ssa ihasteltu<br />
jo vuosikaudet, eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta.<br />
Myös kesän resepti on tuttu: suuri osa tapahtumista<br />
syntyy järjestöjen ja yhdistysten sekä<br />
<strong>kokkola</strong>n kaupungin kumppanuuden tuloksena.<br />
kaupungin tehtävänä on ennen kaikkea koordinoida ja<br />
luoda puitteita.<br />
– Kun esimerkiksi yhdistyksillä on erilaisia toiveita tilaisuuksien<br />
ja tapahtumien järjestämisestä, pyrimme niitä myös<br />
toteuttamaan, kertoo kulttuuriohjaaja Berit Store.<br />
Yksi merkittävä muutos on kuitenkin tapahtunut aikaisemmista<br />
kesistä. Wanhan Kallen kesäviikko ja Meijän Käläviä -pitäjäviikko<br />
on yhdistetty yhdeksi isoksi tapahtumakokonaisuudeksi,<br />
Kokkolan kesäviikoiksi. Kokkolan kesäviikkoja vietetään 30.6.–8.7.<br />
Vaikka nimet ovat muuttuneet, ohjelmaan mahtuu paljon<br />
tuttuja tilaisuuksia Arvon kuntoajosta Lohtajan merellisiin tapahtumiin<br />
ja Kokkolan kesämarkkinoihin. Yksi kesäviikkojen huipentumista<br />
on Saarella Soi Tankarissa 7.–8. heinäkuuta.<br />
5<br />
Täysin uusi tapahtuma on Suntin suurmarkkinat 8.–9.6. Kesälomakauden<br />
perinteinen avaus, Mustakari in Memories, kuullaan<br />
28.6.–1.7. Akkain Ajoissa poljetaan 10-vuotisjuhlapyöräily<br />
16. kesäkuuta, kokit kohtaavat kävelykadulla 20. heinäkuuta ja<br />
Vanhankaupungin markkinoille pääsee tekemään ostoksia 1.<br />
elokuuta.<br />
Venetsialaisia vietetään tuttuun tapaan elokuun viimeisenä<br />
viikonloppuna, ja silloin kuullaan musiikkia Jesse Kaikurannan<br />
ja kumppaneiden johdolla. Syyskuun 1. päivänä vietetään taas<br />
Keskiaikamarkkinoita Kaarlelan kirkonmäellä.<br />
Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlilla 29.7.–5.8. vanha kohtaa uuden<br />
ja uusi vanhan, tuttu vieraan ja vieras tutun.<br />
– Monet konserteista on koottu siten, että eri aikakausien<br />
teokset keskustelevat keskenään ja muodostavat mielenkiintoisen<br />
kokonaisuuden, sanoo Kirkkomusiikkijuhlien taiteellinen<br />
johtaja Juhani lamminmäki.<br />
Hän poimii ohjelmistosta muutaman esimerkin.<br />
– Saksofonisti Jukka Perkon sekä Teemu Viinikaisen ja Jarmo<br />
Saaren virsiproduktiota Kokkolan kirkossa odotan mielenkiinnolla.<br />
Täysiverinen gospel-konsertti kuullaan kälviäläisen Augustin<br />
soittamana, ja on erityisen hienoa saada mukaan omasta
maakunnasta tällainen kokoonpano. Isomman koneiston tapahtuma<br />
on tarjolla Lohtajan kirkossa pidettävässä Gloria-konsertissa,<br />
jossa esiintyvät muun muassa Keski-Pohjanmaan Kamarikuoro<br />
ja Vaasan kaupunginorkesteri.<br />
Lamminmäki kertoo, että alkuvaiheessa ohjelmakokonaisuutta<br />
suunniteltaessa haasteena oli runsaudenpula. Lopulta<br />
ohjelma syntyi varsin helposti, ja luvassa on varsin paljon sellaista<br />
antia, jota Lohtajalla ei ole aikaisemmin kuultu.<br />
– Musiikillisesti kokonaisuus on laaja, jazzista gospeliin ja<br />
gregoriaaniseen lauluun. Jokaiselle löytyy jotain. Kirkkomusiikin<br />
ystäville luvassa on aikamoinen paketti, Lamminmäki lupaa.<br />
Ullavassa runko samana,<br />
sisällöt muuttuvat<br />
Ullavan kuvataiteen ja musiikin viikko 24.–30.6 etenee paljolti<br />
edellisiltä vuosilta tutun mallin mukaan.<br />
– Runko on pysynyt samana, eli meillä on ohjelmassa useita<br />
kursseja ja näyttelyitä. Sen sijaan sisällöt vaihtuvat. Täysin uutena<br />
on mukana Kulttuuriosuuskunta Oravan Pyörän torstai-iltana<br />
esittämä lastennäytelmä Hoppus loppus.<br />
Toinen muutos koskee viikon pääkonserttia. Se järjestetään<br />
nyt keskiviikon sijasta tiistai-iltana, ja pitopaikka on myös vaihtunut<br />
Veikko Vionojan kouluksi. Kyseessä on suuri viihdekonsertti<br />
nimeltään Päivä, jolloin rakastat. Konsertti kuultiin vuosi<br />
sitten Meijän Käläviä -pitäjäviikolla, ja se sai yleisöltä hyvän<br />
vastaanoton.<br />
– Viikon tilaisuudet keräävät paikalle ensisijaisesti ullavalaisia<br />
ja Ullavan kesävieraita, mutta esimerkiksi konsertteihin saapuu<br />
perinteisesti yleisöä lähiseudultakin, kulttuurisihteeri kirsi<br />
Hänninen kertoo.<br />
6<br />
Tapahtuman järjestää Ullavan kuvataiteen- ja musiikinyhdistys<br />
yhteistyössä Kokkolan kaupungin kulttuuripalveluiden ja<br />
Kokkolan seudun opiston kanssa.<br />
Lisätietoja kesätapahtumista löytyy osoitteesta<br />
www.facebook.com/kulttuuri<strong>kokkola</strong><br />
en sommar full av aktiviteter<br />
Sommarevenemangen i staden har uppskattats i åratal.<br />
En stor del av dessa föds i samarbete med staden<br />
och olika organisationer och företag.<br />
I sommar har Gamle Kalles sommarvecka och Meijän<br />
Käläviä-sockenvecka samordnats till Karleby sommarvecka<br />
och <strong>fi</strong>ras 30.6–8.7.<br />
En av sommarens höjdpunkter är Melodier på Tankar<br />
som arrangeras 7–8 juli.<br />
Ett helt nytt evenemang är stormarknaden vid Sundet<br />
som anordnas 8–9 juni.<br />
Semestersäsongens traditionella öppning Mustakari in<br />
Memories arrangeras 28.6–1.7.<br />
Kärringkörningen som i år <strong>fi</strong>rar tioårsjubileum trampas<br />
den 16 juni, kockarna möts på gågatan den 20 juli och<br />
marknaden i Neristan ordnas den 1 augusti.<br />
Veneziaden <strong>fi</strong>ras som vanligt sista veckoslutet i augusti<br />
och då underhåller bland annat Jesse Kaikuranta.<br />
Vid kyrkomusikfesten i Lochteå 29.7–5.8 möts gammalt<br />
och nytt, känd och okänd och vice versa.<br />
Ullava bildkonst och musikvecka 24–30.6 anordnas<br />
enligt gammalt beprövat mönster.
Makupaloja Kokkolan kesään<br />
KESÄKIVAA<br />
8.–9.6. Suntin suurmarkkinat,<br />
käsityötori ja yhdistysten tori<br />
kauppatorilla ja Suntin rannalla<br />
15.6. Kesäilta Vanhassakaupungissa<br />
30.6. Kesäviikon avajaiset ja<br />
Wanha Kalle vaihtuu<br />
1.7. Marinkaisten kalajuhlat<br />
kalarannassa<br />
2.7. Wanhojen koululaulujen ilta<br />
Jokikylän kylätalolla<br />
2.7. Allsång på Kyrkbacken<br />
2.7. Yhteislaulutilaisuus Koivuhaan torilla<br />
3.7. Suvipäivä Alaviirteen<br />
Meripaviljongilla<br />
5.7. Yhteislauluilta Wanhojen<br />
soittajien kera Ruotsalon koululla<br />
6.7. Kotiseututori Kälviän<br />
Marttakodin pihalla<br />
15.7. Lohtajan Ohtakarin kalajuhlat<br />
18.–23.7. Eurooppalainen<br />
ruokatori Kokkolan kävelykeskustassa<br />
29.7. Tankarin karikokokous<br />
1.8. Vanhankaupungin markkinat<br />
11.8. Perinnepäivä Kaarlelan<br />
Kotiseutumuseolla<br />
24.–26.8. Kokkolan Venetsialaiset<br />
MUSIIKKIA<br />
16.6. klo 18 Kälviä Proms – Kamarimusiikin,<br />
jousiorkesterin ja puhallinorkesterin<br />
kavalkadi Keski-Pohjanmaan Opisto<br />
17.6. klo 15 Sinfoniaorkesterin<br />
konsertti Snellmansali<br />
26.6. klo 20 ”Päivä jolloin<br />
rakastat” -konsertti,<br />
Veikko Vionojan koulu, Ullava<br />
28.6. klo 19 ”Runolintuni”<br />
-konsertti, Rahkosen monitoimitalo<br />
28.6.–1.7. Mustakari in Memories<br />
1.7. KesäJazz Soi Kälviällä<br />
3.7. Keski-Pohjanmaan<br />
Kamariorkesterin kesäillan<br />
konsertti, Kaarlelan kirkko<br />
4.7. Pop n`Roll <strong>2012</strong> – <strong>fi</strong>naali,<br />
Kokkolan kauppatori<br />
4.7. Vohvelijazz,<br />
Vohvelikahvila & Taideleipomo<br />
6.7. Pelle Miljoona – YTS – Voxpihlaja<br />
konsertti Länsipuistossa<br />
7.–8.7. Saarella Soi,<br />
Tankarin majakkasaari<br />
8.7. Kokkolan kesäviikkojen<br />
piknik-konsertti Länsipuistossa<br />
29.7. klo 12 Kantelekonsertti,<br />
Lohtajan pappila<br />
3.–4.8. Kokkola Rock Festival Vol. VI<br />
TAPAHTUMAVIIKKOJA<br />
31.5.–9.6. Kokkolan Oopperakesä<br />
8.–17.6. Kälviän kansainvälinen<br />
musiikkileiri<br />
24.–29.6. Ullavan kuvataiteen ja<br />
musiikin viikko<br />
7<br />
30.6.–8.7. Kokkolan kesäviikot<br />
29.7.–5.8. Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat<br />
KESÄTEATTERIA<br />
lohtajan Harrastajanäyttelijät:<br />
Jätemylly<br />
Lohtajan Museonmäki<br />
Kirj. Saara Kesävuori ja Maria Syvälä<br />
Ensi-ilta 6.6. klo 19<br />
Teatteriryhmä Huvin Vuox:<br />
Kälviänjoen Loma ja Lepo<br />
Kälviän aluetoimiston takapiha<br />
Kirj. Arto Ojakangas<br />
Ensi-ilta su 10.6. klo 13<br />
kulttuuriosuuskunta oravan Pyörä:<br />
Lastenteatteriesitys Hoppus Loppus<br />
Vohvelikahvilan piha, Kokkola/<br />
kiertueella maakunnassa.<br />
Kirj. Niina Karttunen ja työryhmä.<br />
Vohvelikahvilan ensi-ilta 30.6. klo 16.<br />
Pystymehtä esittää: Juurihoitoa<br />
Puuduttamatta paras.<br />
Rahkosen NS-talolla la 30.6. klo 19.<br />
Ykspihlajan kesäteatteri esittää:<br />
Shanghai Starin paluu<br />
Ensi-ilta 28.7.<br />
Potinrannassa, Sahakatu 8.<br />
Esitykset jatkuvat 15.8. saakka
Kaupunginpuutarhan<br />
kukat loistavat<br />
kaupunginpuutarhan taitava väki on<br />
totuttanut <strong>kokkola</strong>laiset hyvälle. Pidämme<br />
kesäistä kukkaloistoa itsestäänselvyytenä.<br />
Viime vuonna, kun kaupunki oli täynnä kesävieraita,<br />
oli ilo kuulla, kuinka <strong>kokkola</strong>ssa<br />
vierailevat ihailivat istutuksiamme.<br />
8
Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen<br />
M<br />
oni yritti ostaa asuntomessualueella ihailtuja tervatynnyrinpuolikkaita,<br />
jotka olivat kaupungin omaa designia.<br />
Eipä hätää, komeita tynnyreitä ei myyty kenellekään.<br />
– Tynnyreitä on 50, ja lisäksi meillä on parisataa kukka-astiaa<br />
ja pyramidia. Niitä sijoitetaan sekä eri puolille keskustaa<br />
että tärkeimpien rakennusten edustoille. Kävelykeskustassa ja<br />
muualla on lisäksi kiinteitä kukka-astioita, puutarhuri sari eloranta<br />
kertoo.<br />
Kiinteitä kukkapenkkejä on enää harvassa, ja syytkin ovat selvät.<br />
– Kukka-astioissa kesäkukkia on helpompi huoltaa. Astian<br />
antama korkeus lisää istutuksen näyttävyyttä, Eloranta tietää.<br />
Kesän kukkaloiston taustalla on valtava määrä työtä. Kun<br />
edellisestä kesästä on selvitty, alkaa jo seuraavaan valmistautuminen.<br />
– Suunnittelu alkaa oikeastaan jo loppukesällä, kun kierrämme<br />
katselemassa istutuksia. Silloin usein jo näkee mielessään,<br />
mitä ensi vuonna haluaisi nähdä siinä paikassa. Joskus se on kokonaan<br />
erilainen, toisinaan muuttuu vain jokin osa, esimerkiksi<br />
kasvin väri. Vuosittain testaamme yleensä muutamia uutuuksia.<br />
– Syystalven pimeinä päivinä suunnittelemme valmiiksi seuraavan<br />
kesän kukkaloistoa pistokas- ja siemenluetteloita lukien.<br />
Orvokkitarjouspyynnöt lähtevät jo marraskuussa, ja heti<br />
kun kesäkukkasuunnitelmat ovat valmiina, lähetetään tarjouspyynnöt<br />
viljelijöille ja tilataan myös tarvikkeita. Sitten joulu on<br />
yleensä jo lähellä, ja on aika tehdä kävelykadun havuportti ja<br />
viedä se paikoilleen, Eloranta kertaa syksyn vaiheita.<br />
Puistoista ja liikuntapaikoista vastaava työpäällikkö Terho<br />
lindberg ja puutarhuri Eloranta tietävät monien ihmettelevän,<br />
miksi kaupunginpuutarhalla ei kasvateta kaikkia taimia itse.<br />
– Kaikkien kesäkukkien kasvattamista ei ole nähty järkeväksi.<br />
Kasvatamme itse sellaiset lajikkeet, joiden kasvattamisessa on<br />
itua, kuten suuret, näyttävät ja kalliit cannat sekä pyramideihin<br />
ja amppeleihin tulevat taimet. Yhtä komeita emme tilaamalla<br />
saisi, Lindberg selittää.<br />
Viimeiset istutetaan juhannuksena<br />
Talven aikana seuraavaan kesään valmistautumisen lisäksi Lindbergillä<br />
joukkoineen on runsaasti viherkasveja huolehdittavina<br />
kaupungin eri rakennuksissa. Vuodenvaihteeseen ajoittuu yleensä<br />
uimahallin silkkikasvien huolto. Kaupungin toimipisteiden viherkasvien<br />
isompi huolto tehdään helmi-maaliskuussa.<br />
Sitten mennään jo kovaa vauhtia kevättä kohti. Puistokalusteet<br />
ja kukka-astiat huolletaan tammi-, helmi- ja maaliskuussa,<br />
ja ensimmäiset viljelyt alkavat jo helmikuun puolivälissä. Kevät<br />
on puutarhan kiireisintä aikaa.<br />
Viljely alkaa viikolla 6 cannan juurakoiden istuttamisella. Sen<br />
jälkeen täytetään muoviset kukkapylväät, ja viikolla 10 istutetaan<br />
pistokkaat pylväisiin. Pistokkaita ostetaan ja siemeniä kylvetään.<br />
Siitä se kevät alkaa.<br />
Kukkien istutus alkaa orvokeilla ja narsisseilla yleensä vappua<br />
edeltävällä viikolla ja jatkuu muutaman viikon ajan. Sitten<br />
on vuorossa puiden ja pensaiden istutusta.<br />
– Kesäkukkien istutus alkaa kesäkuun 10. päivän tienoilla<br />
säistä riippuen. Viimeiset kesäkukat istutetaan juhannuksen jälkeisellä<br />
viikolla, Eloranta sanoo.<br />
Lindberg muistuttaa, ettei työ ole pelkkää kukkaloistoa. Talvella<br />
tehdään myös puisto- ja peruskorjaussuunnitelmia.<br />
9<br />
Joka vuosi on muutama puisto korjauskohteena, ja vuosittain<br />
rakennetaan myös uusia puistoja. Tänä vuonna Kuusimäkeen<br />
rakennetaan liikunnallinen puisto, johon tulee myös<br />
pienpeliareena.<br />
– Viime vuosina olemme rakentaneet paljon lähiliikuntapaikkoja.<br />
Kokkola sijoittuukin Suomessa ehdottomasti kymmenen parhaan<br />
kärkeen, kun on kyse lähiliikuntapaikkojen luomisesta. Toivoisin,<br />
että kaikenikäiset ihmiset ottaisivat liikuntapaikat omakseen ja<br />
aikuiset ja lapset harrastaisivat yhdessä aktiivista liikuntaa. Lähiliikuntapaikat<br />
on tarkoitettu kaikille.<br />
fakta<br />
• Kevät- ja kesäkukkalajeja on noin 50 ja lajikkeita noin 90.<br />
Tänä kesänä on kaksi uutta koristeheinälajia ja<br />
12 uutta kesäkukkalajiketta.<br />
• Kappalemäärä noin 16 000, joista valmiina tilataan 70 %<br />
ja itse kasvatetaan 30 %.<br />
• Värimaailma valkoisesta keltaiseen ja oranssiin, vaalean-<br />
punainen sekä lilan, sinisen ja punaisen eri sävyt.<br />
• Hauskimmat uutuudet: kaksiväriset timanttikukat<br />
kelta-vaaleanpunaisin raidoin sekä<br />
kelta-valkoinen tulikruunulajike. Näitä<br />
voi kesän aikana nähdä kävelykeskustan<br />
salmiakin muotoisissa kivialtaissa.<br />
• Viime vuosina on paljon käytetty<br />
erilaisia koristeheiniä, vihanneksia<br />
ja yrttejä, esimerkiksi lehtikaalia,<br />
persiljaa, salviaa ja timjamia. Niillä<br />
saa mukavaa ryhtiä istutuksiin ja<br />
kontrastia värikkäille kukkijoille.<br />
Ne ovat myös ajan muotia.<br />
I karleby lyser<br />
blomsterprakten<br />
Bakom sommarens blomsterprakt i Karleby ligger<br />
mycket arbete. Planeringen för följande sommar<br />
inleds genast under slutsommaren.<br />
– Beställningen av penséer sänds redan i november<br />
eller genast när planeringen av sommarblommorna är<br />
klar. Sedan är julen nära och hög tid att tillverka barrträdsporten<br />
till gågatan och sätta den på plats, berättar<br />
trädgårdsmästare satu eloranta.<br />
Arbetschef Terho lindberg som ansvarar för stadens<br />
parker och idrottsområden och trädgårdsmästare Eloranta<br />
är medvetna om att många undrar varför man inte i<br />
stadsträdgården driver upp alla plantor i egen regi.<br />
– Vi driver själv upp sorter som det är någon idé med<br />
som stora, ståtliga och dyra cannit samt plantor som används<br />
i pyramider och amplar. Lika prydliga går inte att<br />
beställa, konstaterar Lindberg.
Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Tomi Hirvinen Kirjastot<br />
elävät<br />
suurta murrosta<br />
Sähköisten palvelujen tarjonta kasvaa nopeasti<br />
Hiljaisuus kuuluu edelleen kirjastojen perusolemukseen,<br />
mutta viime aikoina kirjastot ovat<br />
muuttuneet entistä enemmän vilkkaiksi kohtaamispaikoiksi.<br />
aivan oma lukunsa on tietotekniikan kehitys ja sen vaikutus<br />
kirjastoihin.<br />
– Kokkolan pääkirjasto valmistui 1999, ja silloin emme<br />
voineet aavistaa, mitä kaikkea tietotekniikka tuo mukanansa.<br />
Jos se olisi tiedetty, meillä olisi enemmän internet-paikkoja ja hiljaisia<br />
työskentelytiloja, sanoo kirjastotoimenjohtaja Susann Forsberg.<br />
10<br />
Mielenkiintoisia asioita kävi ilmi myös asiakaskyselystä vuonna<br />
2010.<br />
– Yllättävän suuri osa kirjaston käyttäjistä hakee täältä nimenomaan<br />
viihdettä. Sitä kuvaa hyvin dvd-lainausten jatkuva<br />
kasvu. Viime vuonna Kokkolan kirjastoissa tehtiin yhteensä lähes<br />
100 000 dvd-lainaa.<br />
– Toki kirjastoon tullaan edelleen lainamaan kirjoja, mutta<br />
täällä tehdään paljon muutakin, Forsberg sanoo.<br />
Kirjastolla on asiakkaita, jotka tulevat lehtienlukusaliin lukemaan<br />
päivän lehdet. Näyttelytorista on kehkeytynyt niin suosittu,<br />
että näytteilleasettajien jonotuslistalla on mittaa lähes kaksi<br />
vuotta. Samoin Hongell-salia käytetään yhä enemmän luento-<br />
ja kokouskäyttöön.<br />
– Asiakaskysely yllätti siinäkin, että nuoret näkevät kirjaston<br />
toimintakonseptin aika konservatiivisesti. He haluavat, että<br />
kirjasto on hiljainen paikka, missä mikään ei muutu. Sen sijaan<br />
keski-ikäiset ja eläkeläiset halusivat kirjastoon tapahtumia<br />
ja muuta toimintaa.<br />
– Tulevaisuudessa pyrimme järjestämään erilaisia työtiloja, koska nykyään<br />
kirjastoon tullaan myös työskentelemään oman läppärin kanssa.<br />
Ihmisten ajankäytössä tapahtuvat muutokset ovat puolestaan asia,<br />
joka meidän pitää huomioida aukioloajoissa, sanoo Susann Forsberg.
Khia, Simone ja Vivi Berlin Alavetelistä<br />
lukevat pääkirjastossa lastenkirjoja.<br />
Kirjalainauksissa kaunokirjallisuus on ajamassa suosiossa kiinni<br />
tietokirjallisuutta. Erityisen ilahduttavana Forsberg pitää sitä,<br />
että lasten ja nuorten kirjoja lainataan entistä enemmän.<br />
– Tärkeä rooli on lisäksi kirjaston hakeutuvalla toiminnalla,<br />
eli kirjastoautolla, laitoskirjastolla ja kotipalvelulla. Parhaillaan<br />
selvitämme, mikä tulee olemaan kotipalvelun tarve jatkossa ja<br />
miten se voidaan käytännössä parhaiten toteuttaa.<br />
Varausmaksu poistui maaliskuussa, ja sen vaikutukset näkyivät<br />
nopeasti.<br />
– Varausmaksun poisto lisäsi lainauksia, ja nyt varataan paljon<br />
enemmän esimerkiksi kaunokirjallisuutta, vanhaa tietokirjallisuutta<br />
ja lasten ja nuorten kirjoja. Kaikissa Anders-kirjastoissa<br />
on yhteinen varausjono, jolloin kirja otetaan kiinni sieltä, mistä<br />
se vapautuu ensimmäisenä.<br />
Uutuudet nopeammin ladattaviksi<br />
Kirjasto sai rahoituksen digitointipalveluiden järjestämiseen, ja<br />
palvelu on käyttövalmis syksyyn mennessä. Se mahdollistaa<br />
vanhojen valokuvien, diojen ja VHS-kasettien tallentamiseen<br />
digitaaliseen muotoon.<br />
– Asiakkaan tarvitsee vain tuoda esimerkiksi cd- tai dvd-levy,<br />
ja kaikki muu on ilmaista.<br />
Kirjastotoimenjohtajan mukaan kirjastoissa on meneillään<br />
iso myllerrys myös e-aineistojen ympärillä. Tuskin kukaan osaa<br />
luotettavasti ennustaa, mitä kaikkea tulee tapahtumaan.<br />
– Kaunokirjallisuudesta ruotsinkielistä tarjontaa on tällä hetkellä<br />
paremmin saatavilla kuin suomenkielistä. eLib-palvelusta<br />
lukemista voi ladata ensin omalle kotikoneelle ja siitä iPadille<br />
tai muulle lukulaitteelle.<br />
Yhä useampi asiakas tulee kirjastoon lukemaan sähköisessä<br />
muodossa olevia sanoma- ja aikakauslehtiä perinteisen painetun<br />
lehden lisäksi. Kaupunginkirjastosta löytyvät ePress- sekä<br />
Library Pressdisplay-palvelut. Molempia palveluita tarjotaan veloituksetta<br />
myös alueen muille kirjastoille.<br />
Viime vuoden lopulla uusittu verkkokirjasto on Forsbergin<br />
mukaan entistä interaktiivisempi. Siellä voi nyt keskustella,<br />
kommentoida tai laatia omaa kirjahyllyä lukemistaan kirjoista<br />
tai niistä kirjoista, jotka haluaisi lukea.<br />
– Uudistus vaikutti kirjaston henkilökunnankin työhön, sillä<br />
nyt olemme myös sisällön tuottajia. Teemme sillä tavalla hyllyssä<br />
olevaa kirjatarjontaa elävämmäksi.<br />
Pääkirjaston ja kaupungin muiden kirjastojen käyttö eroaa<br />
joissakin tapauksissa toisistaan.<br />
– Silloin kun jostain aiheesta halutaan tavallista laajemmin tietoa,<br />
tietokirjallisuus haetaan pääkirjastosta. Sen lisäksi ruotsinkielisen<br />
aineiston lainaus tapahtuu pääkirjastosta ja kirjastoautosta.<br />
– Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot ovat tavallaan pääkirjastoja<br />
pienoiskoossa, ja niistä pitäisi löytyä lainattavaa laidasta laitaan.<br />
Koivuhaan kirjastoon on tulossa syksyllä iso kehityshanke.<br />
Sen myötä yritetään löytää uudenlainen palvelukonsepti, jonka<br />
voisi siirtää muihinkin lähikirjastoihin. Kirjastotoimenjohtaja<br />
uskoo, että uuden mallin myötä saadaan myös Koivuhaan kirjaston<br />
lainamäärät uuteen nousuun.<br />
11<br />
Text: Ole Granholm Foto: Aki Paavola<br />
luckan i karleby<br />
expanderar<br />
luckan i Karleby som grundades 2001 har befäst<br />
sin ställning som ett <strong>fi</strong>nlandssvenskt informationscentrum<br />
i nejden. Antalet kunder har nästan fyrdubblats<br />
sedan starten. I fjol besökte 7 000 personer informationscentret<br />
som <strong>fi</strong>nns i stadsbiblioteket.<br />
– Teoretiskt betyder det att varje svenskspråkig karlebybo<br />
haft ett årligt ärende till Luckan. Men i praktiken<br />
har vi betjänat även kronoby-, larsmo- och jakobstadsbor,<br />
<strong>fi</strong>nskspråkiga karlebybor, emigranter och turister. Vår<br />
förhoppning är att alla svenskspråkiga invånare i nejden<br />
anser sig ha nytta av Luckan i Karleby, säger informatör<br />
Reidunn Manderbacka.<br />
I höst flyttar Luckan till EU-informationens lokal som<br />
blir ledig.<br />
– Vi kommer fortsättningsvis att <strong>fi</strong>nnas i stadsbibliotekets<br />
fastighet. Men genom flyttningen får vi ett mera avskilt<br />
område och bättre utrymme för böcker, CD-skivor och<br />
annat material som vi förmedlar, påpekar Manderbacka.<br />
Luckan i Karleby är en del av det <strong>fi</strong>nlandssvenska nätverket<br />
med åtta verksamhetspunkter på olika orter i landet.<br />
Huvudman för Luckan i Karleby är KulturÖsterbotten<br />
vid samkommunen Svenska Österbottens förbund<br />
för utbildning och kultur. Verksamheten stöds av olika<br />
fonder. Karleby stad har stött verksamheten genom att<br />
upplåta utrymmen i stadsbiblioteket hyresfritt.<br />
Reidunn Manderbacka berättar att Luckan informerar<br />
om aktuella <strong>fi</strong>nlandssvenska frågor och om möjligheter<br />
att söka stipendier och understöd. Broschyrer från folktinget<br />
och andra <strong>fi</strong>nlandssvenska organisationer står till<br />
kundernas förfogande.<br />
– Luckans hemsida är också en viktig informationskanal.<br />
Den besöks månatligen av 300 personer. Sedan<br />
november 2010 <strong>fi</strong>nns vi även på Facebook. Det gäller<br />
att hållas med även i den digitala utvecklingen, framhåller<br />
Manderbacka.<br />
Förmedlingen av <strong>fi</strong>nlandssvenska böcker och CD-skivor<br />
samt biljetter till olika svenskösterbottniska evenemang<br />
fortsätter att öka. Många <strong>fi</strong>nlandssvenska författare<br />
har besökt Luckan och signerat sina böcker under<br />
årens lopp.<br />
– Speciellt överraskad är jag över den rikliga produktionen<br />
av böcker i norra svenska Österbotten. Luckan<br />
deltar även i Svenska veckan i Karleby och Kronoby i<br />
samarbete med Svenska Finlands folkting. Den kulminerar<br />
i en Svenska dagen-fest som senaste år hölls i Terjärv.<br />
I år hålls festen på Jungsborg i Karleby.
1900<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Eero Huiman arkisto<br />
<strong>kokkola</strong>n vesi 100 vuotta<br />
Vettä jo<br />
monessa<br />
polvessa<br />
Nykypäivänä on helppo pitää itsestäänselvyytenä,<br />
että kun kotona avaa hanan, niin putkesta tulee<br />
puhdasta, raikasta vettä. Sata vuotta taaksepäin<br />
vesi haettiin kaivosta eikä viemäriverkosta<br />
ollut vielä tietoakaan.<br />
1910-luvulla alkoi vesihuollossa tapahtua rivakkaan tahtiin. Viemäreitä<br />
ja vesijohtoja ryhdyttiin rakentamaan Kokkolan keskustaan,<br />
ja pikkuhiljaa verkosto laajeni. 1970-luvulla kanta-Kokkolan<br />
Veden vaiheita Kokkolassa<br />
• Vuonna 1901 vedenotto kaupungin<br />
ainoasta yleisestä kaivosta muuhun<br />
tarkoitukseen kuin juomavedeksi ja<br />
ruuanlaittoon kielletään.<br />
• Vuonna 1908 ryhdyttiin rakentamaan<br />
kahta uutta kaivoa, joista toinen<br />
Patamäkeen. Valtuusto myönsi varoja<br />
Patamäen veden laadun ja määrän<br />
riittävyyden tutkimiseen.<br />
1910<br />
• Viemäreiden rakentaminen alkoi<br />
kesällä 1910.<br />
• Heinäkuussa 1913 kaupunginvaltuusto<br />
päätti, että vesijohto rakennetaan<br />
T:mi Rob. Huberin laatiman suunnitel-<br />
man pohjalta.<br />
• <strong>kokkola</strong>n Veden ajanlaskun alku.<br />
12<br />
alueella oli enää muutama talo, joihin ei tullut juoksevaa vettä.<br />
Kun kaupungin ylläpitämät vesipostit suljettiin, liittyivät viimeisetkin<br />
kiinteistöt vesi- ja viemäriverkkoon.<br />
Edelleen käytössä oleva Patamäen pohjavesialue löydettiin<br />
jo 1900-luvun alussa. Valtaosa kanta<strong>kokkola</strong>laisten vedestä tulee<br />
edelleen Patamäeltä, varalla on Saarikankaan alue ja parhaillaan<br />
putkea rakennetaan kohti Lohtajan Karhinkangasta. Putki<br />
valmistunee kymmenen vuoden sisällä.<br />
– Kokkolan vesijohtoverkostossa on aina käytetty pohjavettä.<br />
Pohjaveden laatu ei ole paras mahdollinen, mutta puhdistusprosessi<br />
on melko yksinkertainen, eläkkeelle jäänyt vesilaitosjohtaja<br />
Juhani Jäntti kertoo.<br />
Patamäestä vettä on otettu jo sata vuotta, ja nykymuotoinen<br />
vedenpuhdistus aloitettiin 1957. Laitosta on viimeksi tehostettu<br />
vuonna 1984.<br />
– Laitos on edelleen täysimittaisesti käytössä. Lähivuosina<br />
on remonttia luvassa, nykyinen vesilaitosjohtaja esa jokela<br />
toteaa.<br />
– Esa haaveilee uudesta puhdistamosta, Juhani Jäntti kuittaa<br />
vierestä.<br />
Jäntti ja Jokela kertovat, ettei Kokkolan vedenlaadun kanssa<br />
ole koskaan ollut ongelmia. Laatua tarkkaillaan jatkuvasti.<br />
– Ympäristöluvassa on tarkat määräykset siitä, miten laatua<br />
tutkitaan ja seurataan. Viranomaisten hyväksymään valvontatutkimusohjelmaan<br />
kuuluu sekä päivittäisiä että viikottain laboratoriossa<br />
tutkittavia näytteitä. Yhden ainoan kerran 1990-luvun<br />
alussa yhdessä näytteessä oli vikaa ja sekin paljastui seuraavassa<br />
näytteenotossa vääräksi hälytykseksi, Jokela kertoo.<br />
1920<br />
• 1921 ensimmäinen<br />
vesitorni valmistuu.<br />
1930<br />
• <strong>kokkola</strong>n veden asiakkaana on noin<br />
300 kiinteistöä, joille vettä myytiin<br />
vuodessa n. 45 tuhatta kuutiota.<br />
• ensimmäinen viemäriputki vedettiin<br />
Hopeakivenlahdelle.
1950<br />
Kokkolan Vesi on huolehtinut jo 100 vuoden ajan <strong>kokkola</strong>laisten vesihuollosta.<br />
Tältä näytti vesilaitos vuonna 1923.<br />
Lähes 70 vuotta vesiputket olivat terästä tai valurautaa, viemärit<br />
betonia. Vasta 1980-luvulla muoviputket ajoivat ohi.<br />
– 1980-luvun alusta alkaen Kokkolan vesi- ja viemäriverkostoa<br />
on järjestelmällisesti uusittu ja vaihdettu vanhat putket<br />
muovisiin. Työ jatkuu koko ajan. Vesi- ja viemäriverkoston uudistaminen<br />
on loppumaton työsarka, Esa Jokela kertoo.<br />
Jokela katsoo eteenpäin hyvillä mielin.<br />
– Satavuotias on vastannut onnistuneesti niihin haasteisiin,<br />
joita sille on esitetty. Viime vuosien mittavilla investoinneilla<br />
tähdätään jo pitkälle tulevaisuuteen, uuden jätevedenpuhdistamon<br />
toiminta-ajaksi arvioidaan noin 30 vuotta ja Karhinkankaalta<br />
vettä riittää kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.<br />
Isot juhlat eivät kuulu satavuotiaan suunnitelmiin.<br />
– Syntymäpäiviä vietetään perhepiirissä, työn merkeissä, Esa<br />
Jokela virnistää.<br />
• Veden asiakasmäärä on<br />
500 kiinteistöä, myynti<br />
310 000 m³/vuosi.<br />
1970<br />
• asiakkaina nyt 2 000 kiinteistöä,<br />
myynti 1,6 miljoonaa<br />
kuutiota vuodessa.<br />
• Vuonna 1975 ensimmäinen<br />
jätevedenpuhdistamo.<br />
• kaarlelan kuntaliitoksen<br />
myötä kaarlelan vesilaitos<br />
ja kuusi vesiosuuskuntaa<br />
liittyi <strong>kokkola</strong>n veteen.<br />
1980<br />
• Muoviputket syrjäyttävät<br />
valurauta- ja betoniputket<br />
vesijohtoverkostossa ja<br />
viemäreissä.<br />
• Vuonna 1987 uusi vesitorni<br />
valmistui ja vanha poistettiin<br />
käytöstä. kun uusi vesitorni<br />
otettiin käyttöön, ei vettä<br />
saatu ensi yrittämällä ylös<br />
saakka. kova paine aiheutti<br />
kymmeniä putkistovuotoja.<br />
13<br />
karleby vatten 100 år<br />
I<br />
dag ser vi det som en självklarhet att det rinner rent<br />
och friskt vatten ur kranen. Men för etthundra år sedan<br />
hämtades vatten från brunnen och avloppsvattennät<br />
hade man ingen aning om.<br />
Patamäki grundvattenområde som, fortfarande är i användning,<br />
hittades i början av 1900-talet. Merparten av<br />
stamstadens invånare får fortsättningsvis sitt vatten från<br />
Patamäki. Saarikangas området <strong>fi</strong>nns i reserv och som<br />
bäst byggs en vattenledning till Karhinkangas i Lochteå.<br />
Ledningen torde bli klar inom tio år.<br />
– Grundvatten har alltid använts i stadens vattenledningsnät.<br />
Kvaliteten på grundvattnet är inte den bästa möjliga,<br />
men reningsprocessen är ganska enkel, berättar f.d.<br />
vattenverkschef Juhani Jäntti.<br />
Jäntti och vattenverkschef esa jokela berättar att man<br />
aldrig haft problem med vattnets kvalitet och att vattenkvaliteten<br />
kontinuerligt kontrolleras.<br />
– I miljötillståndet <strong>fi</strong>nns klara direktiv för hur kvaliteten<br />
granskas och uppföljs. Till det övervakningsprogram som<br />
godkänts av myndigheterna hör att vattenprov i laboratorium<br />
dagligen och veckovis granskas, berättar Jokela.<br />
Enligt Jokela har Karleby vatten lyckats svara på de<br />
utmaningar man ställts inför. Genom omfattande investeringar<br />
under årens lopp, är siktet inställt långt på framtiden.<br />
Verksamhetstiden för ett nytt avloppsreningsverk<br />
beräknas till ca 30 år och vattnet från Karhinkangas räcker<br />
i tiotals år framöver.<br />
1990<br />
• Veden asiakkaina jo n. 7 300<br />
kiinteistöä, myynti 2,3 Mm³.<br />
• 1994 <strong>kokkola</strong>n kaupungin<br />
vesilaitoksesta tuli kunnallinen<br />
liikelaitos.<br />
• Yli-Sokojan vesiosuuskunta<br />
liittyy <strong>kokkola</strong>n Veteen.<br />
2000<br />
• 2005 alusta <strong>kokkola</strong>n Vesi<br />
on kuulunut <strong>kokkola</strong>n kau-<br />
pungin konsernihallintoon.<br />
• Uusi jätevedenpuhdistamo<br />
• <strong>kokkola</strong>n Vedellä on asiakkainaan<br />
lähes 10 000 kiin-<br />
teistöä. Veden myyntimäärä<br />
on pysynyt suurin piirtein<br />
samana 1990-luvulta 2010luvulle,<br />
2,3 Mm³. liittymäkuntien<br />
viemäriverkko on<br />
siirtynyt <strong>kokkola</strong>n Veden<br />
huomaan.
Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Jan Sandvik, Jorma Uusitalo<br />
Merta näkyvissä<br />
Merellinen <strong>kokkola</strong> houkuttelee, kiehtoo ja rauhoittaa<br />
Veneily ja meri kuuluvat <strong>kokkola</strong>n kesään erottamattomasti.<br />
<strong>kokkola</strong>ssa on aina osattu rakentaa<br />
veneitä, ja nykyäänkin moni perhekunta<br />
suuntaa merelle <strong>kokkola</strong>laista veneenrakennustaitoa<br />
edustavalla laadukkaalla moottoriveneellä.<br />
kaupungissa toimii kaksi perinteikästä purjehdusseuraa,<br />
Gamlakarleby Segelförening GSF ja Kokkolan Purjehtijat.<br />
Kokkolan Purjehtijoilla on meneillään 66. toimintavuosi,<br />
ja GSF:llä on ikää peräti 140 vuotta. Seura on Suomen<br />
neljänneksi vanhin purjehdusseura, ja koko maailmastakaan ei<br />
löydy kuin 40 vanhempaa.<br />
– Juhlistimme 140-vuotisjuhlavuotta jo kertaalleen maaliskuussa<br />
seuran virallisen perustamispäivän aikoihin. Lisää juhlallisuuksia<br />
on luvassa heinäkuun puolivälissä, jolloin purjehditaan<br />
myös juhlaregatta, kertoo GSF:n kommodori Thomas Slotte.<br />
– Vietämme juhlavuotta erittäin merellisissä merkeissä. Järjestämme<br />
muun muassa kahdet SM-purjehdukset, ja merelle<br />
suuntaamme sekä moottori- että purjeveneillä nauttimaan yhdessäolosta<br />
isommalla porukalla.<br />
Slotte on aina asunut meren äärellä. Kuten moni muukin<br />
<strong>kokkola</strong>lainen, myös Slotte aloitti purjehduksen hyvin nuorena,<br />
noin 7-vuotiaana.<br />
– Aluksi purjehtimisessa viehätti eniten kilpaileminen, nykyään<br />
myös seuratoiminta. Purjehtimisessa vetoaa se tunne ja<br />
hiljaisuus, miten vene liikkuu. Tiedät, että hallitset veneen mutta<br />
sinun pitää kuitenkin olla varuillaan siitä, mitä nurkan takana<br />
odottaa. Luonto on aina arvaamaton, Slotte kuvailee.<br />
GSF ylläpitää Mustakarilla vierasvenesatamaa. Vieraille on<br />
tarjolla esimerkiksi sauna-, ravintola- ja polttoainepalvelut sekä<br />
jätehuoltopiste ja opaskartta. Suunnitteilla on lisäksi pyöräpal-<br />
14<br />
velu, jolloin veneilijät voisivat pyöräillä keskustaan tutustumaan<br />
kaupunkiin perusteellisemmin.<br />
– Meillä yöpyy kaudessa keskimäärin 110-130 venekuntaa.<br />
Kokkolan ohi purjehtii paljon veneitä, joista osa pysähtyy<br />
Tankarissa. Meidän haasteena on saada heidät tulemaan myös<br />
Mustakarille, Slotte sanoo.<br />
Kommodorin mielestä merellisyys näkyy Kokkolassa entistä<br />
enemmän.<br />
– Uusi asuntomessualue sijaitsee veden äärellä. Esimerkiksi<br />
Halkokarin pienkiinteistöyhdistys tekee omalta osaltaan hienoa<br />
työtä raivaamalla rantaa ja avaamalla näkymää merelle,<br />
Slotte kehuu.<br />
Venekoko kasvanut,<br />
varustelu parantunut<br />
Mustakarin vastakkaisella rannalla Elbassa pitää tukikohtaansa<br />
Kokkolan Purjehtijoiden purjehdusseura. KP:n kommodorin<br />
Pekka Tschokkisen mukaan naapurukset ovat tehneet jo pitkään<br />
hyvää yhteistyötä purjehduksen edistämiseksi.<br />
Wanha elba<br />
tutuissa käsissä<br />
kesäravintola Wanha Elba on jatkossa<br />
monellakin tavalla tutuissa käsissä,<br />
kun ravintoloitsija annika ojatalo<br />
vuokrasi ravintolatilat Kokkolan Purjehtijoilta.<br />
– Ensimmäisen kerran pidin Elbassa kesäravintolaa Andersonin<br />
Lei<strong>fi</strong>n kanssa 1984. Sannanranta on minulle tuttua<br />
ja rakasta seutua jo paljon kauempaa, sillä suvullamme<br />
on ollut mökki Sannanrannalla 1940-luvulta saakka, Ojatalo<br />
kertoo.<br />
Yrittäjän tavoitteena on kehittää Wanhaa Elbaa ja sen<br />
ympäristöä mahdollisimman nopeasti yhdessä purjehdusseuran<br />
kanssa.<br />
– Keittiössä on tehty remontti, sisätiloja sisutettu uudelleen,<br />
katetusta terassista tulee puutarhaterassi ja meriterassi<br />
on uusittu kauniiksi. Tästä tehdään viihtyisä Lyhdyn<br />
kesäravintola, jonne voi tulla silloinkin, kun ulkona sataa tai<br />
aurinko ei paista.<br />
– Minulle tämä on henkilökohtaisesti hieno tilaisuus<br />
päästä tarjoamaan asiakkaille herkullista ruokaa Sannanrannan<br />
historiallisessa ympäristössä, Ojatalo iloitsee
– Harrastuksessa on selvästi nähtävissä matka- ja vapaaajanpurjehduksen<br />
suosion lisääntyminen. Se on tuonut uusia<br />
ihmisiä lajin pariin. Samalla venekoot ovat kasvaneet ja veneiden<br />
varustetaso parantunut navigointi- ja muine välineineen,<br />
Tschokkinen kertoo.<br />
Myös KP:ssa kilpailut ovat keskeinen osa harrastusta.<br />
– Sekä kilpa- että matkapurjehtijat ovat sitoutuneet harrastukseen<br />
omalla tavallaan. Olemme järjestäneet kisoja myös<br />
matkaveneille, jotta hekin pääsevät maistelemaan kisatunnelmia.<br />
Kun purjehtija osallistuu aktiivisesti kilpailuihin, hänen tulee<br />
lähdettyä useammin merelle, vaikkei sää olisi aina paras<br />
mahdollinen.<br />
Maailmasta ei löydy kuin<br />
40 GSF:ä vanhempaa<br />
purjehdusseuraa.<br />
Kommodori Thomas Slotten<br />
mielestä merellisyys näkyy<br />
Kokkolassa entistä paremmin.<br />
15<br />
Monet paikalliset veneilijät suuntaavat vapaa-ajallaan kohti<br />
Tankaria, joka on sopivan matkan päässä. Venematka Pietarsaareen<br />
puolestaan tarjoaa silmäniloksi hienoja saaristomaisemia.<br />
– Minulle purjehdus on merkinnyt ennen kaikkea akkujen<br />
lataamista ja sitä, että saa ajatukset pois työasioista. Vaikka veneluokat<br />
saattavat välillä vaihtua, purjehduksesta saa helposti<br />
elämänmittaisen harrastuksen, Tschokkinen sanoo.<br />
Myös Kokkolaan saapunut kesävieras voi päästä nauttimaan<br />
merellisyydestä ja esimerkiksi Tankarin majakkasaaresta. Säännöllisestä<br />
reittiliikenteestä huolehtivat Vanhansatamanlahdelta<br />
Tankariin suuntaavat m/s Jenny ja m/s Jaana. Niiden lisäksi Tankariin<br />
pääsee tilauksesta pienemmillä taksiveneillä.<br />
Lisätietoja lähdöistä löytyy osoitteesta<br />
www.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>/matkailu
Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Jarmo Seikkula, Tomi Hirvinen<br />
Uimarannat<br />
houkuttelevat nauttimaan<br />
rantaelämästä Kanta-Kokkolassa suosittuja uimarantoja ovat myös<br />
<strong>kokkola</strong>laiseen kesään kuuluu ehdottomasti leppoisa<br />
kesäpäivä uimarannalla. Mukaan uikkarit,<br />
pyyhe ja eväät, ja sitten menoksi. Vaihtoehtoja<br />
löytyy vaikka kuinka paljon.<br />
Uimarantoja on Kokkolassa tarjolla tosi monipuolisesti.<br />
On pieniä poukamia ja esimerkiksi Ohtakari, joka on<br />
monellakin tavalla ainutlaatuinen kohde kotimaassa,<br />
kehuu liikuntatoimenjohtaja lotta Nyqvist.<br />
Ohtakarin upeat hiekkarannat meren äärellä ovat varsinkin<br />
lapsiperheiden suosiossa, ja rantapäivään voi hakea vaihtelua<br />
samoilemalla idyllisen kalastajayhteisön kujilla ja poluilla.<br />
Meripuisto Vanhansatamanlahdella on oma menestystarinansa.<br />
Merinäköala yhdistettynä hiekkarantaan ja laajaan viheralueeseen<br />
on tehnyt uutuudesta nopeasti suositun kohtaamispaikan.<br />
– Meripuistossa voi pelata rantalentistä ja frisbeegol<strong>fi</strong>a tai<br />
skeitata. On aina yhtä kiva nähdä, kuinka Meripuisto houkuttelee<br />
ihmisiä viihtymään, Nyqvist sanoo.<br />
Auringon laskiessa alueesta ja sen tunnelmasta nauttivat iltakävelijät<br />
ja pyöräilijät.<br />
Kokkolan uimarannat on jaettu kahteen kokoluokkaan; yleisiin<br />
uimarantoihin, joilla käy yli sata uimaria päivässä, ja pieniin<br />
yleisiin uimarantoihin.<br />
Rantavalvonta on järjestetty kahteen kohteeseen, Lahdenperään<br />
ja Vanhansatamanlahdelle. Valvonta-ajat ovat 18.6.–<br />
12.8. klo 11–19. Juhannusaattona ei ole valvontaa.<br />
16<br />
kalliomaisemistaan tuttu Palma, Långö Öjassa, Laajalahti<br />
sekä Trullevintien varressa sijaitsevat<br />
Punakalliot ja Valkohieta.<br />
Kesäpäivää veden<br />
äärellä voi viettää<br />
muuallakin, esimerkiksi<br />
Kälviän Klapurinjärvellä,<br />
Karhukorvenjärvellä Lohtajan<br />
ja Kälviän rajamailla, Ullavan<br />
Jokisuulla tai Rahkosen Ryöppäässä.<br />
– Kaupunki panostaa tänäkin kesänä rantojen ylläpitoon.<br />
Ruuhkahuiput luonnollisesti asettavat omat haasteensa sille, että<br />
ehdimme käydä kaikki paikat läpi riittävän ajoissa.<br />
Nyqvist muistuttaakin uimarannoilla viihtyviä kaupunkilaisia<br />
omavastuusta. On kaikkien yhteinen etu, että kävijät korjaavat<br />
talteen ainakin omat roskansa ja huolehtivat lisäksi siitä, että<br />
puitteet muutenkin pysyvät kunnossa.<br />
Vesiturvallisuuttakaan ei pidä unohtaa.<br />
– Vedessä oltaessa kannattaa käyttää järkeä eikä yliarvioida<br />
omia kykyjään. Koska usein liikkeellä on paljon ihmisiä, on hyvä<br />
pitää silmällä paitsi omia myös muiden lapsia.<br />
Paljon iloa lähiliikuntapaikoista<br />
Uimarantojen lisäksi lähiliikuntapaikat tarjoavat mahdollisuuksia<br />
viettää liikunnallista kesäpäivää. Nyqvistin mukaan lähiliikuntapaikkoihin<br />
tutustuminen sopii mainiosti vaikkapa pyöräretken<br />
ohjelmaan.
Meripuistossa merinäköala yhdistettynä hiekkarantaan ja laajaan<br />
viheralueeseen houkuttelee ihmisiä nauttimaan kesästä.<br />
– Lähiliikuntapaikkoja on eri puolilla Kokkolaa. Kanta-Kokkolassa<br />
Halkokarin lisäksi esimerkiksi Mäntykankaan, Hollihaan<br />
ja Koivuhaan kouluilta löytyvät tekonurmella päällystetyt miniareenat<br />
pelimahdollisuuksineen sekä kiipeilypaikat, jotka houkuttelevat<br />
monenikäisiä lapsia ja nuoria, Nyqvist sanoo.<br />
Tarkempia tietoja niin uimarannoista kuin lähiliikuntapaikoista<br />
löytyy Kokkolan kaupungin nettisivuilta osoitteista www.<br />
<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>/liikunta/uimarannat ja www.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>/liikunta/liikuntapaikat/lahiliikunta_alueet.<br />
Sommaren lockar<br />
till simning<br />
I<br />
Karleby <strong>fi</strong>nns ett mångsidigt utbud på simstränder. Små vikar<br />
och exempelvis Ohtakari, som på flera sätt är unikt i<br />
vårt land framhåller idrottsdirektör lotta Nyqvist.<br />
Förutom Ohtakari <strong>fi</strong>nns Havsparken i Gamlahamnsviken<br />
som har sin egen framgångshistoria. Havsutsikten tillsammans<br />
med sandstranden och ett vidsträckt grönområde, har snabbt<br />
blivit en populär mötesplats.<br />
Simstränderna i Karleby är indelade i två storleksklasser. Allmänna<br />
simstränder som besöks av etthundra simmare dagligen<br />
och små allmänna simstränder. Strandövervakningen är anordnad<br />
på två ställen, Lahdenperä och Gamlahamnsviken. Övervakningen<br />
fungerar 18.6–12.8 klockan 11.00–19.00, förutom<br />
midsommarafton då ingen övervakning förekommer. Trots det<br />
bör man inte glömma säkerheten.<br />
– När man är i vattnet lönar det sig att iaktta sunt förnuft<br />
och inte övervärdera sin förmåga. Eftersom det ofta är<br />
många personer i rörelse, är det skäl att även hålla ögonen<br />
på andras barn.<br />
Närmare upplysningar om simstränder och näridrottsplatser<br />
hittas på Karleby stads webbsida.<br />
Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Jan Sandvik<br />
17<br />
vetonaula keskellä kauPunkia<br />
Jos sadepäivä yllättää tai uimaranta ei juuri<br />
sillä hetkellä houkuttele, on Uintikeskus<br />
VesiVeijari vaihtoehto rentoutumiseen ja<br />
virkistävään yhdessäoloon.<br />
– VesiVeijari tuo iloa ja elämää kaikenikäisille<br />
säässä kuin säässä. Monipuoliseen<br />
uintikeskukseen tullaan viihtymään<br />
pitkienkin matkojen takaa,<br />
kertoo hallipäällikkö kaija Heinua.<br />
VesiVeijariin kuuluu yhdeksän<br />
altaan muodostama allaskokonaisuus.<br />
Kauniina kesäpäivinä voi yhdessä viettää<br />
aikaa maauimalassa, josta löytyy kolme allasta.<br />
– Grillikatos omien eväiden nauttimiseen ja aurinkotuolit<br />
mahdollistavat esimerkiksi nuorille ja lapsiperheille<br />
pitkän viipymisen maauimalassa. 80-metrinen ja lähes<br />
yhdeksän metrin korkeudesta lähtevä liukumäki vetää<br />
puoleensa kaikenikäisiä, Heinua kertoo.<br />
Oma lukunsa on saunamaailma. Varsinkin savusauna<br />
on ollut erittäin suosittu, ja sitä on käytetty myös kokousten<br />
yhteydessä.<br />
– Kokouspalvelut ovat olennainen osa VesiVeijarin<br />
kokonaisuutta. Yritystilaisuuksien lisäksi kokoustiloja varataan<br />
paljon muun muassa lasten synttärijuhliin, merkkipäivätilaisuuksiin,<br />
polttareihin ja seurojen käyttöön,<br />
Heinua luettelee.<br />
Kesän aukioloajat<br />
11.6.–26.8.<br />
ma, ti, ke, pe 10–20<br />
to 6–20 ja la, su 10–19<br />
Savusauna uintiasiakkaille:<br />
ke 17–18 naiset, 18–19 miehet<br />
su 14–15 miehet, 15–16 naiset<br />
Kaarlelankatu 55, 67100 Kokkola
Retkeillään<br />
Kokkolassa<br />
18
Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen, Kari Pihlajamäki<br />
<strong>kokkola</strong>ssa on mainiot retkeilyolosuhteet Öjasta<br />
ohtakariin ja Tankarista Ullavanjärvelle. Merkittyjen<br />
reittien varrella on vaihtelevia meri- ja<br />
erämaisemia. Reittejä on runsaat 200 kilometriä,<br />
ja lisää rakennetaan jatkuvasti.<br />
oka vuosi tapahtuu jotakin. Vanhoja reittejä kunnostetaan<br />
ja ylläpidetään, kylttejä uusitaan ja uusia opasteita<br />
suunnitellaan. Tänä kesänä avataan täysin uusi reitti Isokarissa,<br />
Friisin saaressa.<br />
– Saareen on rakennettu uusi lintutorni ja pohjoisrannalle<br />
katselulava, jonne pääsee myös pyörätuolilla, ympäristösihteeri<br />
Juhani Hannila kertoo.<br />
Myös Villa Elbaan valmistui talven aikana lintutorni, johon<br />
pääsee pyörätuolilla. Kesäksi Kokkolan kaupunki palkkaa työntekijän,<br />
jonka tehtävänä on huolehtia reiteistä.<br />
Ohtakarin luontopolun opastetaulut uusittiin pari vuotta<br />
sitten, ja koko vanha Karipolku kirkonkylästä Ohtakariin on<br />
kunnostettu ja opasteita lisätty. Ullavaan suunnitellaan Ullavanjärven<br />
kiertävää reittiä, kunhan rantaviiva on ehtinyt mukautua<br />
vedenpinnan nostoon.<br />
– Asia on ollut vireillä jo pitkään, ja se on EU-hankelistalla. Uimapaikkoja<br />
Ullavanjärvellä on jo kunnostettukin. Uusia opasteita<br />
on tulossa myös Kokkolan-Kälviän saariston Natura-alueelle.<br />
Alueelle on valmistunut hoito- ja käyttösuunnitelma. Sinne<br />
tulee kahdeksan opastuspistettä, neljä mantereelle ja neljä saaristoon.<br />
Kyltit kertovat esimerkiksi saariston luonnosta, historiasta<br />
ja linnustosta ja antavat retkeilyohjeita.<br />
Reittejä rakennettaessa ja kunnostettaessa tärkeää on turvallisuus.<br />
– Esimerkiksi Trullevin retkeilyreitille toteutettuun pelastussuunnitelmaan<br />
kuuluu vajaan kilometrin välein sijoitetut tolpat,<br />
joihin on merkitty paikan koordinaatit hätäilmoituksen tekoa<br />
varten. Samanlaisia kylttejä on tulossa muillekin reiteille.<br />
Hmmm… Miten toimia, kun <strong>kokkola</strong>lainen retkeilykärpänen<br />
puraisee? Miten retkeilyreiteille löytää?<br />
Pika-apu puraisuun löytyy osoitteesta: http://tekninen.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>/kaupunkiymparisto/ymparisto/ulkoilureitit.<br />
Valitettavasti sivut<br />
ovat jo viitisen vuotta vanhat, joten tiedoista puuttuvat Lohtajan,<br />
Ullavan ja Kälviän reitit sekä Kokkolan uusimmat ulkoilureitit.<br />
19<br />
Ympäristösihteeri<br />
Juhani Hannila.<br />
Lisäapua saa karttapalvelusta www.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>/ulkoilukartta.<br />
Sivut ovat työn alla ja kehittyvät jatkuvasti. Ulkoilukarttapalvelussa<br />
voi tutustua Kokkolan ulkoilureitteihin, niiden palveluihin<br />
ja reittien kuvauksiin sekä ottaa karttatulosteita. Tulostustapa<br />
riippuu käytettävästä selaimesta.<br />
– Kehitämme palvelua pikkuhiljaa. Käyttäjiltä saatu palaute<br />
ja toivomukset ovat erittäin tervetulleita, paikkatietosuunnittelija<br />
Juha Hiltula kertoo.<br />
Kehitystyötä auttaa Kokkolan kaupungin käyttämä nykyaikainen<br />
karttatietojärjestelmä.<br />
– Karttapalvelu on aina ajan tasalla. Kaikki meidän tekemämme<br />
päivitykset menevät suoraan tietokantaan ja ovat välittömästi<br />
käyttäjien nähtävissä.<br />
Paikkatietosuunnittelija Juha Hiltula.<br />
Ympäristösihteeri<br />
Juhani Hannilan tärpit<br />
• Öjassa on kolme hienoa reittiä, joiden varrella maisemat<br />
vaihtelevat aina kalliorannoista varjoisiin metsiin.<br />
• Perhonjoen erämaahenkinen retkeilyreitti on noin<br />
15 kilometriä pitkä ja tarjoaa elämyksiä niin kalastajalle<br />
kuin retkeilijälle.<br />
• Linnuista kiinnostuneen kannattaa suunnistaa<br />
Laajalahtea ja Rummelötä kohti tai jollekin Kokkolan<br />
yhdestätoista lintutornista.<br />
• Vattaja-Ohtakari -alue on yksinkertaisesti upea ja<br />
kaikenikäisille kokemisen arvoinen.<br />
Juhani Hannilas tips<br />
• I Öja <strong>fi</strong>nns tre <strong>fi</strong>na rutter längs vilka landskapet<br />
varierar från bergsstränder till mörka skogar.<br />
• En ca 15 kilometer lång ödemarkslik utfärdsrutt längs<br />
Perho å erbjuder upplevelser för både <strong>fi</strong>skare och<br />
utfärdsmänniskor.<br />
• Den som är intresserad av fåglar kan styra kosan till<br />
Bredviken och Rummelön eller till ett av Karleby<br />
stads 11 fågeltorn.<br />
• Vattaja-Ohtakari-området är helt fantastiskt och<br />
värt ett besök.
Nimistötoimikunta toivoo<br />
apua kaupunkilaisilta<br />
Tuoreen Satamatien linjaus katkaisi kaupungista Laajalahteen<br />
johtavan Laajalahdentien kolmeen erilliseen kadunpätkään.<br />
Niistä Kvikantiin ja Laajalahteen johtava osuus säilyttää nimensä.<br />
Kadun alkuosalle nimistötoimikunta on päättänyt hakea uutta<br />
nimeä julistamalla avoimen nimikilpailun. Uusi nimi on tarkoitus<br />
julkistaa Kokkola-päivänä.<br />
Katu, jolle nimeä haetaan alkaa keskustassa Torikadun – Tehtaankadun<br />
liikenneympyrältä ja jatkuu lounaaseen Satamatielle<br />
saakka. Kadun varrella on teollisuuden ja kaupan toimintoja ja<br />
laitoksia. Näin on ollut jo pitkään.<br />
Ennen peltoja, nyt marketteja<br />
Ennen rautatien tuloa kyseisellä alueella Kolumäen länsipuolella<br />
oli kaupunkilaisten peltoja ja niittyjä. Lähitienoolle radan<br />
varteen nousivat 1890-luvulla tavaramakasiinirivistöt, mm. iso<br />
ja komea tervahovi.<br />
1900-luvulla logistisesti edulliselle alueelle rakennettiin teollisuuslaitoksia<br />
mm. köysitehdas ja kookosmattokutomo, saippuatehdas<br />
ja höyrysaha, kahvinpaahtimo, kiviveistämö, leipomo<br />
sekä pahvilaatikkotehdas.<br />
1940-luvulla alueelle siirrettiin Hangosta forsiitti- ja dynamiittitehdas,<br />
joka sittemmin räjähti. Sähkölinja ja Havan muuntaja sekä<br />
sittemmin Kokkolan energian toiminnot ovat pitkään leimanneet<br />
alueen maisemaa kunnes 1900-luvun lopulla Mesilän teollisuusalue<br />
rakentui läheisille pelloille. Nykyisin alueen maisemaa määrittävät<br />
marketit, rautatie, teollisuuslaitokset ja avoimet niityt.<br />
Nimistötoimikunta pyytää kadun nimeämiseen apua kaupunkilaisilta;<br />
katu nimetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Jätä<br />
ehdotuksesi perusteluineen sekä omat yhteystietosi 30.6.<strong>2012</strong><br />
mennessä kaupungintalon kirjaamoon: laajalahdentie ”nimiehdotus”,<br />
Nimistötoimikunta, Pl 43, 67101 <strong>kokkola</strong> tai <strong>kokkola</strong>@<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>.<br />
Nimistötoimikunta ratkaisee kadun nimen elokuussa ja kilpailun<br />
voittaja julkistetaan Kokkola-päivänä 7.9.<strong>2012</strong>.<br />
20<br />
mikä nimeksi<br />
laaJalahdentielle?<br />
vad ska<br />
Bredviksvägen<br />
heta?<br />
Namnkommittén vill ha hjälp<br />
av stadsinvånarna<br />
Nya Hamnvägen skar av Bredviksvägen, som leder till Bredviken,<br />
i tre separata gatuavsnitt. Av dessa kommer avsnittet<br />
som leder till Kvikant och Bredviken att bevara sitt namn. För<br />
avsnittet i början av vägen har namnkommittén beslutat söka<br />
ett nytt namn genom att utlysa en öppen namntävling. Det<br />
nya namnet publiceras på Karlebydagen.<br />
Gatan för vilken ett namn söks börjar i centrum från rondellen<br />
vid Torggatan – Fabriksgatan och fortsätter mot sydväst<br />
fram till Hamnvägen. Längs gatan <strong>fi</strong>nns industri och affärsverksamhet.<br />
Så har det förhållit sig redan länge.<br />
Från åkrar till supermarketar<br />
Innan järnvägen kom till området hade stadsinvånarna åkrar<br />
och ängar väster om Skrammelbacken. I närområdena uppförde<br />
man på 1890-talet en rad godsmagasin längs med järnvägen,<br />
bl.a. ett stort och präktigt tjärhov. På 1900-talet byggde man<br />
industrianläggningar, bl.a. en repfabrik och en fabrik där man<br />
tillverkade kokosmattor, en tvålfabrik och en ångsåg, ett kafferosteri,<br />
ett stenhuggeri samt en fabrik med pafflådstillverkning<br />
på det logistiskt sett fördelaktiga området.<br />
På 1940-talet flyttades en forcit- och dynamitfabrik från<br />
Hangö till området. Sedermera exploderade fabriken. Kraftlinjen<br />
och HAVA:s transformator och senare Karleby Energis<br />
verksamhet präglade länge landskapet tills industriområdet<br />
i Mesil byggdes upp i slutet på 1900-talet på de närbelägna<br />
åkrarna. Numera domineras landskapet av supermarketar, järnvägen,<br />
industrianläggningar och öppna fält.<br />
Namnkommittén ber om stadsinvånarnas hjälp vid namngivningen<br />
av gatan; gatan ges både ett <strong>fi</strong>nsk- och svenskspråkigt<br />
namn. Lämna in ditt förslag med motiveringar samt dina kontaktuppgifter<br />
senast den 30 juni <strong>2012</strong> vid stadshusets registratorskontor:<br />
Bredviksvägen ”namnförslag”, Namnkommittén,<br />
PB 43, 67101 karleby eller <strong>kokkola</strong>@<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>.<br />
Namnkommittén avgör gatans namn i augusti och namnet<br />
på tävlingens vinnare publiceras på Karlebydagen den 7 september<br />
<strong>2012</strong>.
Teksti: Henna Birkman Kuva: Joni Virtanen Asukaskyselyssä<br />
kehuja<br />
ja kehitysehdotuksia<br />
kaupungin www-sivuilla oli edellisen Kokkola.<strong>fi</strong>-lehden<br />
ilmestymisen jälkeen puolitoista kuukautta kysely, johon<br />
sai vastata mistä pitää Kokkolassa ja missä olisi vielä<br />
kehittämisen varaa. Eniten vastauksissa puhuttivat kulttuuri<br />
ja liikennöinti kaupungin alueella.<br />
Kokkolalaisten mielestä kaupunki on viime vuosina kehittynyt;<br />
keskustaa on siistitty ja kasvavaan liike-elämään pyritty.<br />
Kaupat ja palvelut saivat hyvää palautetta monimuotoisuudestaan<br />
ja siitä, että ne löytyvät läheltä. Kaupunkia kehuttiinkin sopivan<br />
kokoiseksi.<br />
Meren ja luonnon läheisyys on kaupunkilaisten mieleen.<br />
Kaupungin viihtyisyyttä lisäävät Neristan ja kävelykeskusta kukka-asetelmineen.<br />
Keskustasta toivottiin entistä viihtyisämpää,<br />
esimerkiksi rauhoittamalla alue täysin autottomaksi. Kaupungissa<br />
on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, ja erityisesti<br />
kiitosta saivat kuntosalit, pyörätiet ja uimahalli.<br />
Välittävä ilmapiiri<br />
Kokkolan monipuolinen kulttuuritarjonta tuli esiin monissa vastauksissa.<br />
Kaupungin tapahtumia kehuttiin hyvin järjestetyiksi ja<br />
”Kokkola on kulttuurikaupunki ja huippumuusikoita täynnä”.<br />
Kevyen musiikin konserttien vähäistä määrää harmiteltiin, kuten<br />
myös sitä, ettei kaupungista löydy täysimittaista konserttisalia.<br />
Teatteritarjontaa ja harrastajateattereita pidetään laadukkaina<br />
ja kirjastoa hyvänä monipuolisine palveluineen.<br />
Monen asukkaan mielestä Kokkolassa on turvallinen ilmapiiri.<br />
Kieliriitoja ei ole, ja kaksikielisyyttä arvostetaan taas enemmän.<br />
Ihmiset välittävät toisistaan, ja kaupungissa nähdään myönteinen<br />
tulevaisuus.<br />
Liikenne ja ilme mietityttää<br />
Huonoista puolista kaikkein vahvimmin esille nousi liikennekulttuuri.<br />
Kokkolassa on ”levoton liikenne keskustassa/vauhtihurjastelijoita<br />
eikä jalankulkijoita oteta huomioon”. Valituksia tuli<br />
myös teiden huonokuntoisuudesta ja vähäisestä nopeusvalvonnasta.<br />
Useamman mielestä paikallisliikenne ei toimi ja maksaa<br />
liikaa. Liikenneyhteydet muualle saivat kehuja.<br />
Joidenkin vastaajien mielestä asuminen Kokkolassa on kalliinpuoleista<br />
asuntojen osto- ja vuokrahinnoilla mitattuna. Sisäil-<br />
21<br />
maongelmaiset koulut ja päiväkodit harmittavat monia, mutta<br />
kaupunkia kiiteltiin siitä, että asian korjaamiseksi on tehty toimenpiteitä.<br />
Ruotsin kieli herättää mielipiteitä; joidenkin mielestä<br />
on huonoa se, että on osattava ruotsia, kun taas joitakin haittaa<br />
ruotsinkielisen palvelun puute.<br />
Kaupungin viihtyisyydessä olisi parannettavaa monen mukaan:<br />
roskaamista saisi olla vähemmän. Parannusta saisi tapahtua<br />
myös Suntissa, johon yksi vastaaja ehdotti pienvenesatamaa.<br />
Purjelava ja torin ulkoasu saivat kielteistä palautetta, joskin iltatori<br />
toimintana ilahduttaa. Kaupungin ilmettä laskevat myös<br />
pienteollisuusalueiden ulkonäkö ja urheilutalo, joka kaipaisi uudistusta.<br />
Uudistussuunnitelmat siihenkin ovat jo vireillä.<br />
Kirjoittaja on tämän kevään ylioppilas, joka laati kirjoituksen toimiessaan<br />
kesäharjoittelijana Kokkolan viestinnässä.<br />
Invånarna gav både<br />
ris och ros<br />
efter utkomsten av föregående <strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>- tidning<br />
fanns det på stadens webbsida en enkät där invånarna<br />
<strong>fi</strong>ck berätta vad som är bra, och vad som är<br />
dåligt i Karleby. Det kom svar på både <strong>fi</strong>nska och svenska.<br />
Det som invånarna tycker är bra, är att staden utvecklats<br />
i en positiv riktning och att det är tryggt att bo i Karleby.<br />
Många tycker att Neristan och centrum är <strong>fi</strong>na, och<br />
att stadens storlek är passlig: havet, naturen och mångsidig<br />
service är närbeläget. Även de goda rekreationsmöjligheterna<br />
och kulturutbudet <strong>fi</strong>ck mycket positiv feedback.<br />
En del tycker att det är dåligt att de måste lära sig<br />
svenska, medan andra ogillar det att de inte får svensk<br />
service. I svaren kom det fram att tvåspråkigheten åter<br />
värderas högre och att det inte förekommer några språkstridigheter<br />
i staden. Många anser att fortkörning förekommer<br />
för mycket, och tra<strong>fi</strong>kövervakning för lite. Nedskräpningen<br />
borde minskas och Sundet åtgärdas. Torget<br />
<strong>fi</strong>ck negativ feedback pg. a. sitt utseende, men många<br />
tackade för kvällstorget.
Hauskaa<br />
kesää!<br />
Trevlig<br />
sommar!<br />
www.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong><br />
YkkÖsosoitteetoN<br />
Julkinen tiedote,<br />
jaetaan kaikkiin talouksiin.<br />
Of<strong>fi</strong>ciellt meddelande,<br />
delas ut till alla hushåll.
Change language