Väänästen sukupuu 2 * 1945 - Väänästen Sukuseura ry

No 2 . 1945 

0

ILTIES'TYY 

vi;tNrisrEN suI(USEURAN R.Y. 

XUS'I'AN NUKSIILLA 

SAVON SANO}IAIN KIRJAPAINO OY. KUOl'IO 1945

:uaunuDDA 1.rD4so 

VYWVISISA Nf,JSYNVVA 

NUNVNVS.AA 

VfNSIVXIO 

IIauaIA a+lauuv 

'"' olel uelrsseT 

uoqIIIH erre]N 

snraidday ariaurg 

" 

F.raqlqels euuv 

' uBurJaqJ ,\uuaf 

" 

:SATTYSIS 

s/\sdTl\nxns - vlNNnxnxns 

vuJIsHiv^ NVTII NVTISSVT :uauDuDnA nslg 

VISVUSd 

-oxTV 

vf YISVI NSI IINOXnS NSJSVNVVA :xr'onosDr'al oUDnX 

fSUIAnXnS NSJSVNYII\ :uaupuppA annx 

VSSVTIddYd NVAnf 'IVVH JVSI/{OX :uauDuDDA D'Ilrr'of 

YJSVVW NUINOOUVXVW 

Vf NSINIISTSddV VIAITSJSINI,'I NSNIVHVA :UAUPUP!)A O\qlAA 

' ' ' ' 

II VISISXnnSIVNII IO VJSISI.ITQNNIUSd :uauDunDL D4qlt 

VNYHNT IJINY VfITIVTUIX Vf vfvJNUI Io ns :uaUDUDD A n1.1.r.a J 

VHVVHO>IOS NVTISSVT NVfTOd :uaunuDD A D1ur,o I 

VISXNJIOOSIJ NOJSIIAIIOJ 

II YII\ITSJSInIAISnnSdV'I',,VSI NSTTVX,, :uauDuDDA'g sn0'lx 

'' (eo>11et) OTSJJSnTNf,Syf NVUNSSNXNS NSJSVNVY. A 

uaaursdel uaueueg1 eslg et auuef :r>Ieleluesl UeIISSeT :JVA1X 

9S 

6S 

qq 

0l 

OB 

VB 

LB 

I6 

IOI 

90I 

t0I 

60r 

OII 

99 

L9 

2 t 

9L 

o, 

LL 

LL 

LO 

VY

SL] KIJTLINN E - SL]KL]YLP EYS 

Jokaisen yhteison menestykselliselle toiminnalle on aivan ratkaisevaa 

se tunne, joka 5uhteiscin jdsenien kesken vallitsee. Kuta kiintedmmin yhteiscin 

jdsenet tuntevat yhteenkuuluvaisuutensa, sitA paremmin he koettavat 

viedd yhteistd asiaansa eteenpdin. Ndin on laita ;zhtiihyvin taloudellisissa 

yrityksissii kuin aatteellisissakin jiirjestoissS. Sukuseuramme on parem- 

min aatteellinen jdrjestd kuin taloudellinen yritys. Mddrrityt taloudelliset 

pyrkimykset liittyvdt kuitenkin sangen kiinteiisti seuramme toimintaan. 

Vaikkapa me aatteellisesti olisimme kuinka ,,henked tdynnd", emme ilman 

taloudellista pohjaa piilisisi pitkiillekiidn. Tdlld kertaa jdtiimme kuitenkin 

taloudellisen tarkastelun sivuun ja pohdimme seuramme aatteellista perus- 

Kun seuramme pyrkimyksend on suunnata tutkimuksen valokeila 

sukumme menneisyyteen, me lciyddmme juuri sieltA, menneistd ajoista, 

oikean pohjan aatteellemme. Sukututkimus tunkeutuu vuosisatojen taakse 

esi-isiemme eldmdAn sikdli, kuin se on mahdollista. Se tuo pdivdnvaloon 

menneitten polvien eliimiiii ja ldhentdii meitd menneisyyteen. Kuta enemmdn 

tietopiirimme taaksepdin laajenee, sitA kiintedmmin tunnemme olevamme 

isiemme juurta. Tuo tunne, Ehteenkuuluuaisuus menneeseen, 

sukutunne antaa pohjan kaikelle seuramme toiminnalle. Sille vain vanhalle, 

esi-isiltd. peritElle pohjalle voidaan rakentaa uutta ja pysyviiistd. 

Kaikki uusi, milld eldmdn alalla tahansa, joka ei pohjaudu ennen elettyyn, 

on kuin juureton puu. Se ei jiiii pysyviiiseksi, vaan katoaa hetken oltuaan. 

Sukutunne liittee meidiit nykypolven ihmiset esi-isiemme menneisyyteen. 

Siten me liitymme yhdeksi suureksi perheeksi, joka on ollut olemassa 

jo vuosisatoja. Tiimii tietoisuus sukumme ulottuvaisuudesta taaksepdin 

aina sinne, missd ensimmdinen Vddndnen perusti perheensd ja istutti sukupuunsa, 

on meille kannustimena el5mdssdmme. T6std sukupuusta syntyi 

versoja ja uusia V6dndsperheitd muodostui laajalle alalle Savoon ja Kar- 

)s4(

nl.sx?ona?Dqnl. uaLpuu up'Ddno n11o nnytd n[ nps 'nsstsnunnly,ut7nsstau, wtlzs 

e[ 

'1eseueel 

urlalu aurrualo e]rs lel"rnnfsre>1roduo1e1 uo €sue>{ uaurons 

e[ 'elro ]nIIo alo uee>{so>l ra e4roduole1 uaureletuons 'aurure[o.r.raq 

erruo 

'nytndna 

?aalyo nuxv Durol?s4fi. au, au;.l.aalo'gugae11a4se>I uasrol laallo otuuralo 

euesue{ aru ede>pirel el}ntr,1l'glsalanuurFuat e}seJfou,elsasrelesrsonA 

Blsonl rlrr Blseed laaues>1el ura>Iro alo elarl aururo e1]a urru ,eursreld>1se>1 

uapleJar^ laauela euesue>{ uen€{ uBrrl auluralo aw 'auue}sapnnsrilesue>I 

elradld BIIo e€so aluura 'allapnnsrllesue{ eonre Bea>lro eelue BBSo ur€A 

a(utua lasreleurons aW 'elrs uo s.{ad1.{n>{ns ueqg^ elqd 'e,{paqqdod uo sfed 

-i,l.sr11esue4 uin>I ueqel glr{A 'ourure}snlns e1rad1,( eIIo aurwees Bursrn>lns 

-spupg1 oLu urotues uelre 'uBesuB>T 

uar.uons aulunlnn>i p11a 'e1rrs 

e1rad1,{ 

ello oruulees eursrBle(uons atu urn>{ uroLuBS ue^rv 'ailas{nulaslrex 

allea{ 

-ro>I eISIIIoIII)1 BiIo a[rurees elso[ 'r1ue ue[on1 eI ruuo rJnns uo aS'DSuDDul 

-DIa DuasxDurxoouxla nqft nn47n[ aluuLnqns unp?aut nllnla'Taaunututns nt, 

unnddol DSuDLuDIa laauola ?Dao a.LuruDSSpDur lnans puunqnl .1d4s"r.{ur 

leru 

-on1 ua[olesrson^ 1,rtue1sa>1 Bueluol]eurea>llel 'rlsasros>1ele1q^,{ 

uo alrluln{ 

-ns e]14 'elrrs elradld e11o orulurol a14 'a11d uaaqrad;nns ualseuge1 uasral 

-qd esueaqal nndn4ns IlllAaI uaasrol elsepesrson1 'esurrsrol laaq"radsrlnn 

lelnse ur>1uee11eleq gtugu l]slpq{ auun}nIns g^,(}}lll uaaultN 'uee1eI 

?g 'uaurolre uos alo re 'upg11g"radn>1ns 

ure.l, aapadld e>1ot ,sarur e11a ,e.re1 

-lalsrnw uo uepratr 'ugqggd 

I ugg[r{d} elsnou Bes ra sdadld eurel €1}n] I 

'n17fi.ad1ftnyns 

-Luesue>{ e1seu.{1qd"r g}Iaw e11a["ren aa1n1 uapdadldsrilesue>l urn>luuN 

'DDxuun4 

nsunqns DDULDd xqnl DDlsou lsr.oa uDollxoay n[ unay 

-pfu uprt n77a 'n1stnqln urru upppy D4xa Doa4r.o;l u??u uDD?lnans uDD?a4 ayo 

sddsrauuatu se>leruun>I orurun{ns ezre11a1.t yes 

eIIBurroA uapdadldnlns ugprau uo urru 'urqroqal urrleluole eeruun>l aur 

uaasee{>{eruun{ aluruarsr-rsa ueerur4"rdd eur.rdou lee>i>lolJe url 

-1d4 aruurelolo Elellalroso aruruellroa+ uo ugplo6 'D"l"lnl.rlunq 

a,ruLualulu Don? 

-yauun4 nutn unpLauL uo nyynu,zoa uapfiadyftn4ng 'umduaap n{ n4outu"a1fi, 

Duzn Darl?Lrfi.d n[, nanysnou uppLalu uo nIInoD ua6uatln4ns ,uao1un1n>1ng 

iBB+lroÎan eruun{ unnns 

I cc ( 

'eueurolleurgluawurn{ 

'uoo>1>1noI 

^'1gN yN y Y,\ 1U'l/Y S o

ELSit \r,i,iN,iN/:N, 

LASSILAN TILAN VAIHEITA 

Kun Kuopion lddnin Maanviljelysseura juhlassaan 1937 jakoi kunniakirjoja 

tiloille, jotka olivat olleet 200 vuotta saman suvun hallussa, herdsi 

k5rs5,mys, joko Lassilan tila Siilinjdrven pitiijiin Poljlin kyliissii pdiisisi 

kunniakirjan saajien joukkoon. Tiedettiin, ettd tila o1i kylid kauan ollut 

Vddndsen suvun asumana ja viljelemdnd. Asiaa tutkittaessa saatiin selville, 

ettd vuonna 1?39 Kuopion pitiijiistd, Kehvon kyl:issii olevasta Puiroolahden 

talosta tult Knut wiindinen, samannimisen Knutin poika, nykyisen 

SiilinjSrven (silloisen Maaningan) pitdjiin Pdlj?in kylddn, Lintuniemen taloon. 

sind aikana Lintuniemen talo kdsitti Lintuniemen, Koivulan sekd 

Lassilan tiiat, jotka myohemmin Lintuniemestd eroitettiin. Knutin poika, 

1?59 syntynyt Lors Samuel, tuli viljelemddn Lassilan taloa antaen sille 

nimensS. on vaikeata saada selville asiakirjoista, mind vuonna hdn saapui 

Lassilaan. Ruumiinvoimiltaan hiin kuului olevan vahva mies, silld perimdtieto 

kertoo hdnen kantaneen tynnyrin rukiita kumpaisessakin kaina- 

Iossaan. Suuren keltaisen tukkansa tiihden hiintii sanottiin "Lassilan kuhi- 

Lossilorr isiinliiuiifti; lonte io ]:1s,. \/riciniine' sola /rei,Jiin lop'-enso Honntt io l:'lsu. 

.) lo(

-arwelnel sodru uaa11o uee?.rureru uaupH '6gBI-gtgI .AA gupluesr €ssolel 

IIo ugH '16ll 

esselrssel rr{1uds 'e>1>1a4 ,e1sr[od 

ueedselqnx urque^ 

'ee>irod 

eluour ue€ssolrrlorle rlo gilloq €[ 

'uauLD.LD4qnH 

Du??lS DuuV rIo g6LI Blsaponl esuourrel uaueH .,,rs1eedse1 

91I9AI9I eSSUB>I uasDqsnna nuuv rs>Irsua :€ssrsrurreu rlsapr{e>l rlo u€H .euar{ 

eI e1ea4"rrl 'e1sra1,r{e1uod+ 

TIo gurglo uoleJ 'BoJ.roq 

uo1e1 rlqot r}sasro>leuo>{ 

-ne>I euaoluonl €uasr11guue1de4 eI euee44eulron,sa[1aA uaunuru-o,tuoIDS 

un>l 'ueellapnnso 

elleuro essan-redsnJesrs ueelsea>{io Bue}uesr IIo ugH 

'nqqad 

oq?rf rs>l€uuesr d11r4raru uo urqroltr>1 uaa>11ef e>1uo[ ,(gggt-Oggt) 

el1onl g eueluesr +nIIo xlnLuos, ass?T 'urque,L uo elsasdel elses>Iapq1 

'etrsapqelolJntr4l 

essu€>l uasxrDlplad DualaH uaa>11eI esueuralon>l ueueq eI 

e[ 'e1rol e[ e[n1ur1 'elo4qeu €sseurala1so rê{ e>plad oqnf .rlse 

essordony 

eI e11an"relurlrrs :€ue>{ne>I }€ArIo lrpondeddne>l un>l ,eeddne>ie11re .su so,,(ru 

utr11a1ro[;eq €ssoleJ 'rlse urr]uelFug urrlla1rlel e]ro1 'Bsuo]reur ]g^l]]dg{ 

1o1e1 ueld>1 essol 'r"ralraur urr11a1sn"rad uooleJ 'B]sorsue 

uoproq uasrg.red 

-erurol urldq rolse{ as e[ 'urrllesrl eeleo]Iad .€]se>{eqnnd rlsasrlondruour 

urel e>lso>I '€uoos-rad e.Lea>1>1od elsrs4a[1a.r, e]srnu uaallo ur4eelldeu ou 

-oIeS 'urqra>1undne4 

uopreuro>lln €[ ueeru ueuro uaallape elrru r.{u oruoleg 

-rsseT rla>{salo uol1ed eIIn^nI-0881 euasdel e4oL 'uaunuppy ?uuv e[e11edo 

-unlno>lesue>1'"rE1d1 esun>l>lras uaueH'€sseruellnlsrnru el.saugq e11a1onde1.,( 

ualo uelre uelrss€.I uo ur{€Iarl e4o[ 'o>1>1sJe>l 

rs{o}srnru d1qa1 uo allaupq 

-r11ele1sf uasrllaurep,{s unsruql uII>plIB>l rn}ne}qns eI uaarurol rlsasreruo 

-urJa €ssue>l uapreJarl p{as esuarJnde€u uaDI>Ir€>l r1n1 e4o[ ,,,guaqarlus€J 

-Jaq" €uasreluegra - gugll>iuaq guasrs>Io1de>1ele1sno[ 'euasre>l>ln]etutun] 

'guasral"nrdouarq 

uasro>lrJa uguuEsr-ouoles Esu€A€lsrnru lnuo+Ja>l uo ,esse1 

'rlsas 

ofDl uDlrssDJ 

)19 I

Salomon kuoltua 1891 isdnndn tehtdvdt jiiivdt Juho Pekan hartioille - 

Lassi Samuli-veli oli vuonna 1865 myynyt perintoosansa veljilleen ja 

muuttanut Nilsidn SiinkimAkeen torppariksi. Lassilan Jussi on kyldlAisten 

muistissa omalaatuisena henkilcinii. Hiin vaali edelleen liikemiehen perinteitd, 

perusti sahan, joka Puusteliin luona aloitti sahailla puita omiksi sekd 

kylSldisten tarpeiksi. Saha oli aina kevdisin jonkin kuukauden ajan kaynnissii. 

Mycihemmin se muutettiin Lassilaan. Suvun parasta omalla tavallaan 

katsoen Jussi erikoisen sduistelidiisti kiiytti talon metsid - siihen aikaan 

humisikin Lassilan ympdrillii juhlallinen mdnnikko' Vanhemmalla 

puolen ikiiiinsii hdn meni naimisiin Vilhelmzinq Rqqtikaisen kanssa Maaningan 

pitiijiin KiiArmelahden kyliistd. Hdnet, anoppini, muistan vanhan 

ajan arvokkaana emdntdtyyppind astelemassa Lassilan pihoilla, ja taitavana 

emdntdnii ja rauhallisella tavallaan hoiteli ja ohjaili taloa aikanaan sen 

vaikeissa olosuhteissa - varsinkin miehensA kuoltua 1924. 

Huolehtien poikiensa tulevaisuudesta Juho Pekka hankki aikoinaan 

heille omat talot. Vanhin, Janne jdi Lassilaan, Aatu meni viljelemAdn Pohjolanmiikeii 

ja Kalte Panninniemen taloa - ndin nykyinen sukupolvi pyr- 

kii tdyttiimiidn paikkansa renkaana Vddnds-suvun ketjussa. 

) 5 8 (

t/) 

' .l" 

/ |/ Or ) ,\ S'\"/ 1/:Ll O 7l/ 

YfSVUEcln)-IV Vf VISVI 

NEI,TINII) N S NSJSVNV-VA 

essapnnslell+ essasl€IIPl uapqeluas aaualI uaulruaslelen ua1s.{tudsrtq uapte5l 

.rs4rsr11aa11nnd ur,ldq auuolarl lg1nlnellroso uiollrs 'aaslr>iJaul as ellul 

et 1ni1n1 rs{aurunlns uo as urollrur e[ ualrw 

'essrur ueeldsd>1 sol e11nw 

'rturun>1ns uaul€IoABS uo uaugugg1 9]1a '99lal1 elsrour uaure>{of 

uasgupeA auluranl elleurioreda uro11o[ 'ulisllal>lunntu eI UIISIIaI{uaulons 

'ugeruqdr uaa1qe>i ee>ieI aulLuron ]aurrun{ns 1d1a1de>1 uee,{>1'.{u BSSoAeS 

'uee11e>1ed 

-nnsreletuons euluaulurd>1son,t auIIIA lePJa lenelsoponur ueurqd.r uauuetu 

-IOX .e1sd1r4tau_r uas uee>IBpar} orufua B>l>lreA 

'uepuqd-r ualsllal{uawons 

1n1io ueeln>{Ie uo gIIIurIu €III>i{e{ e11a 'uapnn}o} un}auun1 eunuds>1gldq 

sol 'grurrun{ns e}Ia>llo uee>lsodur 9{}9Îa g}IaH ugg}Itu a1o 1e.l'ra e41o[ 

,1aa>14uru ur>lurururaJed re1 laurru lnlalo eIInAB eIIASrIIoISons uolIIT uap 

-ele €Ilaalsnrad esue>1t ee>ieI ueeploA ]aurrun{ns }asllar{uauons uones 

'esuas>1d1r4Jaur uaurlleues etuo 

-seunl 

IIo e! uIISg>l ualslele>lsuel seel 

'^ 

ZI9I 3;oqs11g tnlnol Bssepos €s 

-sapnll 'uguruaqeA ue>Inrq essra8undnel 

'elsapnnsreruo €lsaurrelJr elsa>1re>I 

0I/I elinpnaseetu r1o 'leeuuni ur8toqsll[ rla oJaleadoq 's'u 'oJaA gurg;, 

('e11ouun1e1gdur gIIg>IIad lduurnlas UIoIIIS ra uee4rslong) 

'€lseuun>{ellel 

o>{o>{ uoralsn}nlonluapnnsleluo uasrrtlrra ueeure+}Irons lerrredor}Iel uelulotI 

->InJ 

+€Arnlsons Is{aslureesuoo{o>1 uBuruns uPIugJ 

'Is>{asrurBls€unl ueuull 

ur8"roqsylg ueurellroIIBA ualsrel€>lsuel elreleel 000'0Si urlllereeur IS>leA€114s 

-{eur urs}ontl 

'essrul}}a}s eqneJ UII}qa} OlsI 'A 'ueelse^ ee>{suBl essepos 

ellonl I lnllo rlo rslong 

'en€Brnas uo elJolsrt{d1u,{s uaploia}}anl uaplgN 

'009 

!I^ 

ugr{gl rsdol ueq elro[ 'elsrurlun>Ins g]SISi€Igulons uee]sltueedel essrola]]anl 

-o-raneadoq 

IlgI uaponl esslueel u€uurluoles €1sr>ll€>{ uo}sell} lnssre4lnf 

'(OBgt nllaured) ..ILgI uaalonl elslolo uluggl ueuurluoleg" ueessehl)isgilg^ 

essasreurlJeq o[ ueed4.{u e11nu'essnlauunl uo preqqaC sauuBH 

'urnuru 

ulqloque^r>Ir rlsaslo>Ieu 

-uapol Bllnw 

'urqroque.t 

uudq ur>I€ure nnlnn>{r ueueue€A ulru 

'rs>lroquel 

-r>1r erurrun>{ns Brsi€>Irer>ISa>I e>Ias Is>lroqueir ur,l,dq etd11a1de>1 essnle ue[e 

uapnn srrs 'e11nnnl-00SI eI rs>loquel ellaunlsoponur eIIIn^nI-gg1I e! -009I 

'rs>1.ronu glurlu e1reud1u.{s eIIIn^nI-006I e[ -008I atuuroues so1' 'urturqd"t 

)ost

tettava takaisin miljoonaila taalarilla, jota varten mddrdttiin maksettavaksi 

kuuden vuoden aikana raskas suostuntavero. Sitii joutuivat maksamaan 

Ruotsi-Suomen kaikki asukkaat kuninkaasta viimeiseen renkiin ja piikaan 

asti. Molempia kertoja varten tehdyt veronkantoluettelot ovat enimmdkseen 

sdilyneet. 

No niin. - Palatakseni Gebhardin viiitciskirjaan, joka monessa suhteessa 

on erinomainen Savon ja savolaisten entisyyden selvittdjS, en voi 

olla valittamatta, ettii hdnen tietonsa ja taitonsa eivdt ole riittdneet, kun 

on ollut muutettava hopeaveroluettelon savolaisia sukunimid kirjoitustavaltaan 

nykyaikaiseen muotoon. Niinpd hdn on tilastossaan yhdistdnyt 

Hqtsoiset ja Hossiset, luullut Putkoista ja Puttoista samaksi nimeksi ja 

lukenut Yldisen liltiiseksi. Ikdvintii meiddn 'kannaltamme on, ettii hdn on 

pitdnyt Viiiiniiistii ja Veniil.d.isfci samana nimend. Hdn ei ole tullut ajatelleeksi, 

ettd 1500-iuvun kirjurit usein merkitsivdt 5:n e:lid ja pitkiin d5nticjn 

yhdeild kirjaimella, joten heidiin iiiintdmistapansa ei ole eronnut nykyaikaisesta 

hetikddn niin paljon kuin heiddn kirjoitustapansa. 

Vendldisen tai Vdiindisen sukunimed kantavista verotetuista Savoniinnan 

liidnin eri nimismieskunnissa, s.o. koko Savossa, Gebhard esittiiii 

seuraavan tilaston v:lta 1571: 

Veniiliiinen (Venhelen, Wenhilainen, Wenelain, Venelen, Weneinen, 

Wdneinen) : Visulahdella 1, Pellosniemelld 5, Juvalla 1, Siiiimingissd 4, 

Rantasalmella 5 ja Tavinsalmella 4 eli yhteensd 20 verotettua Vendliiistii 

ja Viiiindistii. Kun alkuperdiset luetteiot ovat vield sotaa paossa, ei ole 

mahdollista saada selville, montako ndistd verotetuista on Viidndisid. 

Piilossa ovat mydskin muut 1500- ja 1600-luvun asiakirjat, mutta niistd 

on onneksi kAytettiivissd muutamia muistiinpanoja. Kun omat muistiinpanoni 

ovat hyvin yksipuolisia ja ViiiinAsten sukuarkistossa olevat toistaiseksi 

hajanaisia ja tarkistamattomia, olen turvautunut Antero Pelkosvainajan 

poimintoihin ja johtaja Viir,n6 Suurosen erinomaisen arvokkaisiin 

muistiinpanoihin Savon sukunimistd vuosien 1561 ja 1664 maakirjoissa. 

Ne koskevat ainoastaan tilallisia. Niiden mukaan oli Rantasalmen 

nimismieskunnan Tuusmden neljAnneskunnan Mielittyldn kyliin kymmeneskunnassa 

v. 1561 kaksi tilallista nimeltii Vdiiniiinen, nimittdin Mattt 

Jussinpoika Vtiiiniiinen ja Heikki Jussinpoika Viiiiniiinen. Asuinpaikan 

nimi ndyttiid olleen Mielitynmdki (v. 1664). - Pellosniemen nimismieskunnan 

Pitkdnlahden neljdnneskunnan Seppiildn kyldssii asuviksi v. 1561 

on merkitty Pekka Pekanpoika, Lauri Ollinpoika Viiiiniiinen ja OIIi Laurinpoika, 

mutta ei ole ihan varmaa, ovatko niiistii ensimdinen ja viimeinen 

Vdiindisiii, kuten luulisin. Pellosniemen hallintopitejd kAsitti 1500-luvulla 

nykyiset Anttolan ja Ristiinan kunnat sekd osia Mikkelin, Hirvensalmen, 

Miintyharjun ja Puumalan kunnista, joten tdssd ilmeisesti on kysymys 

) 6 0 (

urollrs lagu leAISlIIIeq esseuun>lsauue[1au uapqeIlles ueuun>lsallxsltulu 

uaurlesulle;, 

'ur>luool€S-srofqo4 o[ laautlqa ]asleue€A leAIIo I9SI 'A 

.esse[Jr>IEBur 

I]gI u:^ o[ ualnnur gilgg] ddlurrsa rruru uasleuee^ 

'e11e[e.r 

uelolluv ueqr uo e>1o[ 'e1se1d4 ueleuee1 ugfg]Id uIIa{{IW elsasrf4du 

]eArIO 'lnuuruteul ualo latulu uapto[ 'lasreueen Au IJnn[ €Ua (eeuIJeA alo Ia 

ualo[ 'uaa>i1gI esueualon>l uaueq eruautruf>1sonn ellallurun>1 essro[:I>l€€uI 

essror{u€A €B}}ees Iuriu uoll>luoq un>luof gfta 'uoottuonq ele}}a}o uO 

'aIIo^r{ax 

rlr>{olslntu urr11a1d1sfd ua}}IS BISonA enue}nnlu aIIo[ (uauleugg1 

i]]uv 

sarulelnel eures uo eulel TlsasIauIII 'ellanle-eEul €lInul ellasn e>las €elueJ 

-urolr{ax essapqd uauxouJ'xaqDil ?11O el uauxo'qrox ???uV 'uaumun'DA xl?uv 

eI uauro>11 'uauroqtoy 'uouIo>II€A 'uauro>liad uln>l ]arurun>Ins ]asrellas 

'e 

to44'red ersrluru-oul?p A el plpu'{)p A' uauznunn 1y el€1}rs}o uO 

.aIo ra eIo[-n>1eeur erduraque,l, €>lso>1'uaos4nufi4ln]rulluue{red enellnp 

-ne^Jnl uo ueproul uaa>11e[ uos el]nul 

'I?gI uaalcnn uredas>1ee] BSSOAES 

-rnns elsrurdlurlsa uolsreu€e^ €lBJnas aLuLuISIoA el{n^B ue[o["r14e1sy 

'BSsIo>lrBd esslururalour ol- uo elIaLI 

elln^nl-gggl g]]a 'rslnlruteut uIBA uoo>{Inl 

'e1}etuoIa}}ISP>I 

9P+}9f eelro>l 

e11e1 dd1de1 'uee1el"rey-srolqo4 eI urqreue-ra ua.tle[unlno r]lnnru g]loq 

elsru eI u]oill1 

'essones 

i 

gssgl{g1 e}}a essoles-Jnns e>ias oI rlo ersleu 

-99A eIIIoqIeAI>iso>I uepeslson^ unlrur€tu el}a 'olarl 99]111J allraul eurtues 

-sorsla ee"radnlle eI gg{I uaurrun>{ns 'erfelsruro uelrl uasr4luouelse IggI 'A 

e11e 'ueetugl+roulll aleed e.tasre111ll enlegl 'uaurnrrl>13fpe d11a1rr1 uo urqroI 

'puppA el ?o4I 'zot1toy '?o41nA ''!'otflad elslurruuolr>Iuaq 1e^nlqoI uaureueel 

rrurun>{ns IS>{ISuo eê}}oues l}sasle>lnul ualal>luauons SIIS ISIIO UEB}SeA>lIo 

'unsrela>11eI rel unn>{ns 

,uaasaaqtad uaqarur uasr€Ilel nnlnn>I o1>1uaq n>1oI 

'Itulunla ua]]rs eI 

srrs 'ueepqal ut>1uee.,(>ir(u elatn gssalal>lutre>Iun ualnli 

Brsre>Ire uapnnue>{Bd urasn 'eloquel essaulons lerro ''a'u'I ualo4qredelede 

'uarlees 

uoln>I 

'leturuue4red ut>11nnru ulosn eI laurruuel.{>1 leuurqueA 

elsr>IraH-srddney ur{elarl u€quee}nqnd la11e;4 uauleu 

-gg1 eI r]]uv uauioq-roy 'nseg uaureund 

'n1e;, uauro{Ie1 

'Il}etr41 uauro>llad 

'er.tn1qo[ e]slurun>ins ]BururaJonu 'e[n11apqof elsrtu re] erluruugll{uaq 

-un>I allaqarur le^rlo uaure>{rs eI uaurn[-rex u]n{ }aurrun>lns 1asre11es ueloI 

,e11nnsr11ooq"rn un["re>1es]ouI TlsaJnns ]a€u ]€,rI1.]IoIuun{ }asIeI€uIons las 

-rBurntr\I 'rlsasr>{ruar{ uln>I ua}nnu anIapnAJnquIAS en>Ins BIIo aslIAJe} UaISI 

-ISauoll{uar{ueule}Iael}eulllonque€}SauIN.IS>{aSIe>IIefUIoIIIUIIIS>IaS 

-re>11etuerg uroIIIu ueeloues else>lnse uEId{ ugtug} e}sere essol 'uehr>1 

-erse 

lfuqeu BSSolsI>IreuoIlIBA uaIO 'elsaqolru elsasllutu-n4lntuntsr esuaullu 

lnuees uo elleuralreda e>1o[ 

'e>11eluerg ellauru e1d>1 uo e11aoluauons 'urlsg 

-rellas elellaeq uo gssaelllsla eeladn4le ualsreugg1 9114 'ua4se urou€S 

'rs>{eIu 

) rq(

sia paikannimiii kuin Vddndinen, Viiiiniilii ja Viiiin5. KylSn tai talon 

nimend tavataan kahta ensiksi mainittua Savossa ja Pohjanmaalla, mutta 

valitettavasti ei voitane todistaa, ettd ne olisivat perdisin vuotta 1541 vanhemmalta 

ajalta. Entiis Vddndisen ja ViiAnbliin alkumuoto Viiiind? Onlco 

sitd olemassa missddn osassa Suomea? En tiedd miten nykyiiiin on laita, 

rr.utta Suurosen papereista se ldytyi kahdestakin kohdasta, nimitl Hin 

trVfiindn saaren ja Wiidndn niemen luhdan nimistd. 

Vuoden 1561 maal

I 

lnurol rsrlo elseueg1 Ia ls{,ltu uttu 'uautololtr J Iulruugfgltd e[ -nqns 

1n1 

-ln] uo olal6 e1sdturuuoll{uaq un{ ef 

'allaqalru 

ai1asr1q.{rouonq 

'411e>11rd 

ur.L.,(q sdlrurru uautodla>1o11.,(e>1 o41aur uaurelduee1 ueqISIIo utru 'essoa'.ue11 

ur{eule Itulun{ns e[ esseleftex g]lo BSSoatueH E{as IuIIu uBId{ uo uou 

-releurnlf uny 

'e]lrel 

uelewnq 

'tulsa 'etlse4souudo>1 eelalalra>llnl e3sll{ 

-.rau e>io[',,uautn1ftunoo" eues nlees €lselJnntrN e[ elsoru.ra4 uo uee[i'- uag 

'ua3 '(se4>1uee^t 

an1) ,,sn)1tuln{ro" luaurs>louudo>i 

'uauleJntual>1 ',pul1 

-?u!lpsl" lee1"rar4 'ggluggr{ 'ggluggl '(eurpuee.Lr) ,,nut'nuoom" lenalo essd-r 

--;id>1 'e,ra1o 

essn>lno>i 

'uautenndtel '(e1>ieueen 

:an1) ,,e>1eugerA" gssrnrrlaua8 

'(se>14euee.t 

:an1) ..sm1ouppl7" :eloues glAdUI]I ugqg] ertue]nntu elall uoo>l 

-elIturod elsef.n>1eues uruueuapar^\ 

'(,,aueeneurtA" rs>1o;itA uo souu.'(o>1 

-IuIIA uBB>Inur ue[-rr>1eues uasrel€s>IBS-sIeIoJrA lue(ua{eu u€ururlSnO) 'E+sQu 

-udo>lurrrr essaler>l unletueeJ'glsouudo>1'eo.ra4uo1 aosll>{Jaur e[,,euee.Ar\" 

essrnrrlauafi essaalJnur uolJeJ ,,ueeffi" uo uee>inlu tiellr>1eues uosl€Ies>les 

-srBIoJIA uluuetuapoI7y^ 'uppA IAIIlBururou 'olonrusnlad ueueel uo 'essrnrrl 

-auaF 'essas>1nede1 ur>l€sse] ualn>{ 'ulasn }elo }auruuelted €>lsoy 

'BIA{ Yott't 

ueleug9^ SIIS 

'e1^K4 unlunpA uo enlesdeell gllatlgl eIIe€uI3uBB1 9ss91d1 uaJalrled 

'eIIOIOndISUeI UOruaIu ulonJnns 

u.rolvBlrrawons aa>lsBl et e>11rd ur>1 gl uo 

'E1san-rgI uede1"r91 91s9lgild 

unJnnf ee>1ie e>1ot 't1of,napg7 r1a t4otunupl)A uo elleeurn[Je11-sro[qo4 

'Duqpd 

uo ltulu uouleIes1es uo sicru eI 

uEIdX 

'gZtI '^ 

o[ essrohr>1else uee]ruretu olslotu gurgJ 'n11a1ro1s1ed uo lfu 

e4ot 'otstoru uounoA esseld4 rlo ulurluasl€>{Iv 

'uealugl 

€lseuurlle; w>t 9Z 

'nuppA 

Dllau-Lxu nutasnaynnd uarlelner uaslallereede>1 ueuee1-ueuurlleJ 

trt6l '^ rlo esseuun>l esseril€S '96Z gIuIa[I]^ e[ ea{uaq 69g'1 eye>1>1nse 

ilo eurrs 

'A 'aw>l 

tt6i 

9l ue€lleleelurd '(p1en eu991) D?unq UDUDDA ee+os 

uauuo rlo essoJr1-srotqo4 elleerunl.reg (puo>11eqr4) essele]rd ue1ax 

'elsorIA ulellrurru'e11e1ondo>1ln uoleS 

€lr{o>{glqgl esstlellapdol ullua}rn>l aIIIF uo 'Ils€ uaarepeleurnluapne{IeJ 

ualsrelel.uoor u€e>lnlo1n re nndn{ns e[ rtulu ua]sl€uee^ e>I>II€A e]]ntrN 

'e11^,ta1qd ugglltu BIio IoA BIIIoues 9III9u ra11a 'e11ene1 rJa uol1ed rs>Irs uee] 

-auuge 

,,ugA" e[ ,,eueeA" r]s€Ae]]a]rlel €]1nu 'ttutu uas4nuo1 uaJe]]eleurnI 

-uapne>I>ler ualsreieurooJ urnl e1.rnnI eeures uo eI e1st11e^te1sd 

'e1srune4 '(F11 

-{slg) €ele}}a}se>{eJ aas}I>lJau eI ellnrrnl-gggl n11ayo[.rr4 uo euee1 uIn>I 

ueedel uBetuBS urnfq ueelalol-rt4 e>1o[ '(uaa.t :an1) ,,una" €ues e11d>1 uo 

€ssalar>{urs}ong '}alal>{uo.rrl e[ -uIslonJ guu]I{gI uaas4,{ru,,(sd>1 e11n1 E}sliaI{ 

elsreJarl lelrsrol'e1srde1 €>{Ia e}salar>1uefeuair eelqof IoA e]salarur uap 

-rolrlunluerse Ia eeu€s-euPel uny 'e1sas>1d1r1-raur ualoues ,,se>1euge,r" e[ 

.,g>l>{gugg^" leaudlqa-ra leô laslelauaruouqn{ e11a'ur>1ualln>{ ualnnT 

Zuaureuee1 e,{1uds 

) t q (

,,wddnikat, (lue: viiiinikka), ivallinen, pilkallinen, vastahakoinen, uppiniskainen, 

niskoitteleva (,,wddnikas cippima", huono oppimaan)' 

Nyt meilld on siis tiedossa Vdiiniiisille sekd kantaisii Viidnii ettii alkukoti, 

joko vddna tai viiSnla, Iisdksi oma kunta, oma joki ja oma rautatienasema 

- Poijdn pysdkin lisdksi. nen-pdatteen on sukunimi saanut 

vasta Savossa, kuten paikannimet Viiiiniin saari ja Vdiindn niemen luhta 

todistavat. Milloin se on tapahtunut, siitd voidaan esittdii vain arveluja, 

samoin siitii, milloin ja mitd tietd savolaisen Viiiindn esi-isdt tai hiin itse 

ovat tulleet Savoon. Vanhimman maakirjoissa mainitun Vdiindisen ja Viiiindn 

saarelle sekd VAdnrin niemen tuhdalle nimensd jdttiineen Viiiiniin 

viilillii saattaa olla sangen monta sukupolvea Viiiindisiii. 

Jos Vddnd on vironkieltd, kuten niiyttdd ilmeiseltd, ja jos se olisi kulkeutunut 

henkilcinnimend Savoon Karjalan kautta, niin odottaisi siitd jd5neen 

muistoja Karjalankin paikannimiin ja myos sukunimiin. Kun tiillaista 

ei ole voitu todeta ja kun ViiiiniiisiA on tilallisina Savossa 1500-Iuvun 

keskipaikoilla vain joku ainoa, pitdnee meiddn otaksua, ettii heidiin kantaisdnsd 

on muuttanut savoon vasta keskiajan lopulla. Jos hdn on jiilkeliii 

sineen.joutunut vendjdn puolelle Pdhkiniisaaren rajaa, ei heiddn nimense 

ole piidssyt sliilyneisiin maakirjoihin. Samoin on kdynyt Ruotsin puoleisessa 

Savossa asuneille, jos he ovat olleet tilattomia' 

Ei kuitenkaan ole pakko otaksua vlidntin tulleen savoon Karjalan 

kautta. Tiedetiidn ndet Viron saksalaisilla olleen jo 1200-Iuvu11a kauppasuhteita 

esim. Kymijoen suussa asuvien kanssa. Ros6nin tutkimusten mukaan 

savolaiset ovat olleet ensimmdisid Kymijoen suupuolen valtaamisessa. 

On ndin ollen ajateltavissa, ettd heiddn mukanaan joku saksalaisille 

herroille epdmieluinen Vaena olisi pdiissyt pujahtamaan Savoon sortajia 

pakoon. Sen olisi pitiinyt tapahtua ennen 132o-Iukua, jolloin savon yhteys 

Kymijoen suuhun alkaa olla lopussa. Toinen mahdollisuus olisi, ettii siihen 

aikaan kun Porvoon pitdjii, Sipoo ja Pernaja olivat liidnitettyind virossa 

Tallinnan 16he115, noin 15 km Keilasta I'ounaaseen sijainneelle linnoitetulle 

Paadisten sistersildisluostarille eli vuodesta 1351 vuoteen 1417 (?) 

joku viiSna olisi ldhetetty ,,pedJ.Iysmieheksi" tdnne suomeen ja jiiiinyt 

maahan. Vddnan moisiosta ei ole linnuntietd luostariin matkaa enemman 

kuin noin 25 km. Mainitulla luostarilla - paikan nykyinen nimi on 

Kloostri - oli myos lohenkalastusoikeus Vantaanjoessa, joten sekin on 

pakottanut luostarin liihettiimdiin tdnne edustajiaan ja luultavasti mvcis 

kalastajia. Olisikohan joku niiistii kalastajista tai heidiin jdlkeldisistiidn 

syystd tai toisesta siirtynyt Saimaan kalarikkaitle vesille ja antanut nimensd 

Viiiiniin saarelle? 

sen jdlkeen kuin edellii esitetty o1i pantu paperille, loysin eradn v. 1921 

Tartossa monistetun sukunimioppaan nimeltii,,75.000 uut s1t'gunime" 

)61 (

'eurr€>l 

ugsi€luBy ualsreu€€A n>{o[ l,{uela 

Bllepesison^ u1{gllg} elail uo essoJr1 el}a {Blsrllopqetu uo urru ,alunniy el 

'mpyauooly 

Dfuppy 

'nlpu!)!]A 'aTsaunoiy 'asynunnly 'nuppA 

grurrun>ins .ur.ru 

ueellalrsons eurrs uny 

'(n1 

pasnlaurol rsllas alaa{eurg asrlruraapeqy) 

:91Ialr{9'I 

:eulao>lo{ uasoJnns 

:pfpud uoo^rod 'I 'e€uruaulons 

ileeddorurrun>{ns }euresre>lln! 9€61 e! St6I ,?t6I .aa uo}rrT uapnnsreleuons 

:l,t6I'leutrteereugS E$1eS-rlsag'p?a/raa7g-6taqaaS-??aS 

:essolsr{Je uo4lel lef"rrleeu; uo,reg 

19y61 ',,uaau:ronS 

r>lloJrlsrr seru1o14,, ..8 i uarulese}uEt{ elolsrnru uelesrl.ug ,o.ta1uy ,uauoq,Lad 

:leOt 'IfA 'erpaadol>1ns1ug 

rlsag ,.A.t ,?USaA-.d .,Laarn7-E ,s!a1x 

:(snlrofJr>Irsex) 'euuo>llaql{ ellay .I .eo}srluruuelred 

uo.rrn ,uaunyyay-uastg 

:tt6l 'II 'I 'oeruec 

snsual JaqT-I sop alsripuellsg arcI ,lnnd ,uasuntloT 

:688I 'Il,gI uaolonl elsroio urueel ueuurluoles ,sauung ,p.LDUqa1 

i16gt 't 'ellele uolsruru uasrlleuoosrad uesue>{ uaurons Ers{nurl}nJ ,.A.V ,uDTustol 

'tz6l 'leureereugs 

es>lEs-llsag ,.r 'd ,uuDuLapaLl^ 

'1au-rru uolsnrunse ug[g]Id ullo>l{Itr\I ,???,LDW ,urpqn$at\l 

tc.o{ 

19g61

VIANASTEX SL]KL]\/IRS: 

Sanarrieskoo Vitirrdsten strkrrjt,ltl,,at, 

') '1. zli. 

Ompa immeisid t6nne tullunna, 

lasta. poekoo, miesta ja vaemoo. 

Ja ne oov vield toistesa ommaesia, 

monta toestesa tddtte kaemoo. 

Nua Viiindset ni6t ne kuv viiintiilityy 

tuon tuostai joukolla Yhtee, 

niin mikdhdn se lie siind oekeen sYY, 

ettd sammoo koyttd ne nYhtee 

nden tahtoo ja jaksaa ja viihtii vua? 

N{ikd voema ne liikkeelle lYkkee? 

- Sukurakkaatta eikci se lie tok tua, 

kaet toesistaan niin ne tYkkee. 

Kaet tuntoovat ne nidt olovasa 

kuj jdseniii yhteisen perreen. 

Lie esj-isdt niille antanna 

ser rakkaavven pisarav verreen. 

Ja se vuatii, ett6 on suatava 

sukmannia koossa nden ndhd. 

- Ja sentaatta myd nYt tultunna 

tdllii kertoo on talloon tdhd. 

Tuassa Vidndsten suuressa suvussa 

on miestd jos mihinkHhdir kohtaan: 

or rohvessl'orijd, tohtorija, 

joelle oppia pantu on ohtaan, 

on kddtdnncin miehiA viisaeta, 

jotka ieipdsd tienoo tycillii, 

3a suuria on solaherroja, 

joe1la rdhindremmit ov vYoIId. 

) 0 0 (

'ooururo 

nruruen{ns uo r44ae>1 au e[ 

'oo 

e11a1nnd elsrqarurg[I{a} Ia 

'ooruruoq 

ef g1pdf "[ oo>IJrA AenA 

oolqTAJBl eurrlBnur aallllu sof 

'sra4>1dd 

uas leruo lr"relsaur4rtd 

:1e[e1ua4e; sao ersra>I{€}unuo 

'sra>14d1 

eI au lenrso]qe] ua1nu 

'1enrsr1en1 

uas LrqalDI>IJB letuo 

'lselued 

ud.{1sdd uaura>{>{Blurtuo 

elelael rlundee4 ualseuern o.,tru 

'[se1ue 

sol uerrnl orllel ella 

'e11aelen4 

essgl uoo Buue>lele eurtr J 

'sraJJaq gssr4uad 1e[oo4>1ew e11a 

'rru 

srosral uaueuer1 t;e4>1ni et 

'sraua4 

ellrsaol erlqaloq e4ot 

'rr>l{or}uns 

as soo uaueuer1 ef 

'guugg>l 

e[n1no>1 sao urded as e[ 

[se11o11od e]euJ€ns BIIars saru ewo 

'9uu991 

as aa>I>le^ ualsEuer^ sao 

sedualoolqe{ urru - slo To>plJr>I etuo 

'saolsnur 

eI sraf"roru €rsao] un>I eu 

'fsellereeu 

i]saa>{>leur g}Iaur e11d4 unu 

'sao1sn.r 

Jn{ uaqaleruoues enu 

- se4efrad aol - 

].aqarurr]qal ]€uro 

'[se1ue>1 

aIIgId eI sao1se.t e11e 

'ueelrsao1 

1el[sn>14eeq ]aseuer1 An>I 

'fse1ue 

1as4o1erd uaupugrA unu 

'uee[o1un1sl 

lsglld un>1 ednlsenJ ef 

'uee41nd 

uaseuer1 uaueugrA sral 

'seo[ 

oourr.t sol s>1e[n1 uaueuerl n4of 

:uee>Ilnu ef ueelqo4 ueurela e4o[ 

sao ellesrrd u€r{r erseuel1 p}agN 

'II>pIas 

BlBlua{a} ualsBuer^ sao 

'saos 

oo44n{ele{ >lel ua}sguer1 An>l ef 

'rr>I>lauuenntu 

au ooJeêl saour 

'saour 

loseuer6 e[ fse1so laseuer1 €f 

)to1

Joku ViAndnen aena sinun eldmdssdsj 

joko jottai tekis tahi tiettiisj, 

joku Vidniinen viulua iillyyttdsj, 

kuv Viiindnen hdetAsai viett5sj, 

ja kuj jdldkeen el5mdn onnellisen 

sinun loppusj riemus ja vaivasj, 

joku haavvankaevaja ViAndnen 

se sinulle haavvan kaevasj. 

- NAen oon min5 kuar,'aellu usseesti 

sev Vidndsten kaapunnin elloo. 

Se se kaapuntiin oes kaapunti., 

sielld passoes soi-ttoo ja melloo. 

Ja kaapunnin ympiirj muakuntakii 

se kuulus Viiindsten lidniin. 

Koko mr-raliman melu se hukkusj nii 

sieild Vidndsten dmmien iiiniin. 

Sielld ViHndsel kessua kasvatlasj 

ja viljelis viljoo soilla. 

Ja kaalojammu myo rasvattasJ 

r.uan Vidndsel lehmtiv voella. 

Ja l

'olu€>l 

un{ nqJe>l e}laqaru urora^ 

'e1sr1ens 

BlIoIes e€s sarur [un>l 

:o1ue eI r]]o uooJon,r e1oI 

'eue11ae-r1ue 

[1o elqaru eiieot 

'uaqrrs 

euun{>{nu e11ei1r et 

laailauunn>l enIeBI uo ue4-rrs e11oI 

'uaqrru 

1e[e1aor1>1e.ra eI 

lOAUnlsnru eulur uoglr IBUeBSOIeS 

'ooY>lBr-u 

L:s5tEilnrx uenruuo,reg e>1of 

'uasrlue 

uo>1noI uagssr-lso 

'oo>l>lE] 

u-rTuuoru ui€llessonl 

LroJSi+LTo uoe>lae lefnse uerlq 

'r+laol 

a11es1die[r1r,t rf 

uos uo^ro>I Illnllel eurrs sarlu ualrlrr 

'I]lao{ 

oouraol eso:}sao} ou 

uouralu[rr e[ rd"ro4 ua]rur ,uopu gur111 

lll.\t?rlr..l ir OLI Jil i -rY L{O}SInLLI en:i 

ael.rgwur,r( [se11eso uoo>1ao e[ 

'nlens 

s>louurtad druruellrsi uo>IrLu 

'aa>1sr.Lre1 

elis [se11oflaoq e11e 

'urrlleuJ 

ulaLirrs ueeruela leru 

]€êeJ}Ee cu qlsralu relln{alr 

:uiriie{ uaalrBn s>lgeÂo aiiraLLr 

'nj.eni uaunns nruuroolsrnurn>{ns 

)6e(

ORI{A V.i.i,VAiVEN, 

KOMEAT HAAT JUVAN PAPPILASSA 

puiroolahden tilan isdnndlla, Mikko viiiin6sell6 ja h6nen 

vaimollaan Kaisa Hyvdrisellii oli avioliitossaan seitsemdn lasta' 

joista viides sai nimekseen A a r o n. Kun hiin osoittautui lukuhaluiseksi 

ja hyvdpiiiseksi, kuten vanhin veljensd E e r i k'kin pantiin hdnet kouluun, 

jorsa op"ttajat silloisen tavan mukaan vhlinsivdt hdnen nimensd muukaialssavyiseksi: 

tekivat Vdiiniisestii W e n e 1 1 in. Aaron piiiisi Porvoon lukiostaylioppilaaksiv'lB04jaryhtyiopiskelemaanTurunyliopistossa' 

Eerik, joka silloin oli jo maisteri, saattoi antaa nuoremmalle veljelleen hyvid 

neuvoja opiskelua varten. Turussa Aaronilla oli aluksi seuraa nuoremmasta 

veljestddn J ohan wenellistd, joka oli tullut ylioppilaaksi 

samana vuonna pari kuukautta mytihemmin ja ryhtynyt myoskin harjoittamaan 

yliopistossa opintoja. Hdn muutti kuitenkin jo seuraavana vuonna 

(1805) Tukholmaan suoritettuaan Turun Yliopistossa kauppatieteen tutkinnon. 

Aaronin opiskeluajan lopulla muutti hdnen nuorinkin veljensd 

Fredrik wenell Turkuun ja toimi siellarkauppiaana. Aaron vihittiin 

promotiossa v. 1810 maisteriksi ja seuraavana vuonna papiksi' V:sta 1812 

alkaen hdn toimi opettajana Kuopion triviaalikoulussa' 

JoopiskeluaikanaanAaronniiyttiidtutustuneenKaarloAkseli 

Gottlundiin,jonkasisarenAnnaUlrikan(Annetten)kanssahdn 

mycihemmin meni naimisiin. Gottlund, joka innostui nuorena ylioppilaana 

suomalaistenmuinaisrunojenkerdykseen,kehoittimyosAaronWenelliii 

niitd ,kotiseud.ultaan hankkimaan. Aaron noudattikin kehoitusta v' 1815 

Iiihettiien pikkuserkultaan, herastuomari P i et ar i v e a nd s e I t d saamiaan 

sekd muinaisrunoja ettS tlimdn omatekoisia runoja Gottlundille' 

Mutta kun Gottlund viimeksimainittuja moitti, Iopetti Aaron kerdyksensd' 

Aaronin ldhettdmid runoja Gottlund julkaisi mycihemmin kansanmiesten 

runoja sisdltiivdssii kokoelmassaan,,Vdindmciiset"' 

Seuraamme nyt Aaron wenellin elamdnvaiheita pddasiallisesti Kaarlo 

Akseii Gottlundin kirjekokoelman perusteella. Kirjekokoelma sisiiltdii 

m.m. suuren joukon Aaronin ja Annetten kirjeitii hdnelle monen k)'mmenen 

vuoden ajalta. Kokoelmaa siiilytetiilin Helsingin Yliopiston kirjastossa' 

Ensimmaisessd sdilyneessd kirjeessd, jonka Aaron tiihetti 1815 jouluk' 13 

p:nd Kuopiosta Juvalle, jossa Gottlund kotonaan oleskeli, sanoo hdn m.m.: 

-..Eilenlopetimmekoulutycimmetliltlivuodelta.Voittlskoa,ettdolin 

);o(

I I 

..'eeures eI g+q.( eeqnnd e11earede1l uaa:g opI ellnruee B]s:g opl e.l'ted eqoI 

un>{ - 'ur>i1e[od 

urn>i uaurg.l,d1.{d1 e[ uaurog elqf ueelulqel €].sopqo[ uas 

: elsaa I 

-JI{ a}O 

'gesadurlon>l 

ulllauai11 {IJpaJd serddne>1 esueleurearlol uePur 

-ellrlias 

lnllnl rlo uorev unn>IrnJ 'uee1esd11 alllpunl]1op elsnrnJ eunlnoI 

6IBI '^ Illaqgi uor€V e>1uo[ 

'g1saahr4 ]uII fg{ eurnlqede;, 'rn1qedel 6IBI '^ 

uallrs gIIIIp^ urpunlllog allauuv eI uaueq snelqr>l sauun{ 'erluron uato11d1 

ellalsnparl e€lsrnru Bure uorev ueessae1+rohr>1 eursonl ur{eurABBJnaS 

.('Blsasrellas 9Elall epees uBnleq urulullnlarur e} 

-Iru glla 'lgpell ugqguls Zgilals IBAIoA (laresrs uIIas>IV o1;eey) 1o1d1 e>lurn>1 

:rlo e>{rw '1r1nnlrs uerseged el}nur 'e1s:'tu'd Blsrs{nlrlnq rsessaaltrl ourIIA 

llllofrl{ guIS" - 'ueleernes 

aururanl un4 'euttuelleururd 

ugrugJ 

'ee>lsneq 

gssrru lnllo lnllo gllougr{ Ia}la e}}nw 'ga>lgrr uo[1ed ]nIIo rlo essro[ 'lastets 

-sue1 

1.{ue1rd ure11a4se rlo lpa}suapJoN IJoo}qaJI} e11a 'so.{ur oo}Ja>I uorev 

elregddo unlno>I elslslong lnuDI>Iueq rlo ueeIIIoJeA eIIIuo ulel 

-lrso ueq eluo[ 'uo1se[rr>1 uee>i>lolJe eI esualnnslewo o>Io>l essoled r]Tauaur 

ur>luorev gduIIN 'Bssos{nuua>{ernlno>l 

}Blrns€ aq gpa 'rsqonl uas uggurls 

-re>I 

laaunlnof 1e[e11ado rlsasrdlr"re ]elrlo e]rrs 'essnn{I}qnq uoporlA uelu€s 

uas 

'urru 

lduEllrngq r1o oledrln;, 'Bssolsrauonr{eJ>Ionl 'essralqnsolo €ssla>i 

-rel un{ro{re ulqreu rJalua4so.{1 nlno>l g11o 'enelltuteru uO 'essnlaJSILuIoA 

eI essoprelnlre>l>lorur e[ -rssuel sodru ue[e11ado r1sene11nn1 

'ee[e11ado e11nn 

rs>1e4 e[ elrauonr{e>1>Ionl Brsnn Bes nlno>l e11a 'oo1ta>l uorev uaallapg - 

rse.relsd uaureure unurs oollol ellonl BeAaInl elslo1 

e[ enddol uaponl B]srIIauuO -'euonl ulJJJopsuog rJal]eel)4>lfe rue]u€sl 

uasrlua elsrllenred uods ueeuel - 'uotpd 

urru gllauua>1sod1 Bes ua eurdded 

eurur e11a utru 'eltednlnol uo 1du e[ 'ZI oI>{ euod arurr,l 'ueeutods eo.rnnd 

-n1noI 

lnurru 1.{uelddd r1o e1o[ 'e1on1 urue1uourxary laqcrtrN setddne>1 UII]o{ 

UIInI - 'gsugg>Ilas ugqgl rBS Z uren essapnnslllapol un{ 

'nllerulns 

uo e1 

-sarurBlos g e>lnw esso[ 'rs4eutde4 unladdel ueuo]]e]Iu ]nue11lourlr uo u€q 

glla 'glIIS uaasnnlsel aaunlnoI g{{IIIggd utluaru>1d"r uelalo gllggl ueelrs 

uas 'ueeuo>{o>{; urr}}a}nedea 

'uee>1e11o 

1e[r1a>1srdo €{urn>l B}}nW 

'ueeruDl}n} 

eerse glsr8urslaH urJoouJalnlrleerua4 eI e]srJe]ard urrapurqqag l]laqgi 

rJ€sra>I elsopqot g{ulur 'essue4 ualsarurelos ua}srgleual }aauro>Ieqe{ ueq 

-eA essnrn;. lelrlo leelddorld ure11a4sy" - :e€ulela unJnl 

'ur'ru 

uallls aal 

-r€An>{ e[ 'esurqreq urr.tellapid euuonl eu€AeeJnas ueeurndees elpunl]loC 

ee1.{.{d ueH .('ruallaslr ueetue}lrol lnunlsruuo ualo uapne>pler eI uepdd.l' 

-e1sd e4uo[ 'e11a11auuv rse]Iaresrs r]sasro>lrJo e]]nur 'e11euur1snnr enno-r eI 

ellrlseloJ ISglIpsI gISIaAJa] aIinuIS ug1ai{gT 'euonl ruardwaquen uaISIoAre 

-eruun>{ uarâln} unurtu urlsodur e[ unurs '>l1rl Z ur{Aul eIIBAnf(' - 

) tt ( 

'ilauala'v

Maisteri Aaron wenell on kaikesta piiiittaen ollut rovasti Gottlundille 

mleleinen vdvy - olihan hdnet jo v. 181? valittu Kuopion triviaalikouiun 

rehtoriksi - koskapa seuraavana syksynd, kun hd6t vietettiin, niistd muod.ostui 

todellinen merkkitapaus Juvalla. Kaarlo Akseli Gottlundin pdivdkirjassa 

kerrotaan niistii seuraavaa: 

1820 17 P.sYYsk. 

Kokotiimdjaviimeviikkopidettiinkauheatamelua,jottasaataisiin 

uusi rakennus niin valmiiksi, etta hiidt voitaisiin pitiiii siinii' vieralta oli 

pyydetty liihes viikkoa ennen hdtipdiviid' 

Annplle \\'unull, ..s. Qo,ll,,tr,l, 

roucsli Aoron \\'nr,.,llit. Pt,oliso 

s' rTeN [' rsst' 

20 p. syysk. 

Hdiden aattona. Kaskin torpparien tuoda 10 suurta veneellistd suoria 

ndreita ja kuusenoksia. Kuusenhavuilla peitin kaikki paaluaidat rakennusten 

ympiirilld sekii sillan ja nuoria niireitd istutin ympiiri suulen etupihan, 

johon meni useita satoja, sekd tein puistokdytiiviin sillaita rakennuksen 

irro. - Sit6paitsi olin mind jo kahtena pdivAnd antanut lytidli jdrveen paa- 

1uja, jonkun matkan pdiihdn rannasta matalilkolle molempien nimikirjai- 

*Lt 1a. W. - A. U. G.), perspektiivisesti ikkunasta katsoen' ja niiden vdlillli 

oli sydiin. Joka kirjain saattoi olla 90 syltd kaukana, mutta asettuipa 

mihin muuhun paikkaan tahansa, ei niikynyt muuta kuin joukko paaluja, 

) 7 2 (

'nn1 

-selsapo e[ rlonq o>lo>l rlo ellnurru e[ ,rslaurru 

urBA ueelsea{ro rlo 

'Euasrol 

ugq pllls 

urlo oslr gurru ur1>I 'ur4rnlsons 

ueeJlalaiw ugr{ ulqlw .is{e>ilesJ'ru 

rs{esro} g}ugq 1due1d,{d ef lnuellrohry urlo eurru a11of ,ur1esetr41 

4r.rua11 rnd 

-ees els'uurluoês un{ - ueelqod enleed rol e]sarw eeâlo essaaua^ rs>{B>i 

uee>inlu rurleeuFrs unurru e[ 'e11e ueun>I>ir urles Bsseqrelsouueqr^ undda4 

-auJar{ eun}}oprs eurrlguau urosras eunu e}}a ,urolel 

e1ils inlqeclel e>10[ ,efn1 

-eed eisrarurrl esser.uB]1ase irnnI urlo eurtr 'aAre] 

I os]r urny rdrue-rnns eoiled 

llo JuorseJel glta urru 'eeurJon>l e1lrotu e]rru ]nur>l{ueq uDIurIo eui141 ,e1rnd 

-elJol enddru 00i II^ ruew uaqrrs .gIII{ajI 

erlasrurs le.rrroled au p}}a 

'g1srt'rds 

urru 

essa[1ef uarure[-rr>1 ur>lun>{ lealsrd eI elsrndruel elsrnepd n]]alrel 

llo '9IIII9A r1o eqo[ ,ugp,{s ruord .ueerueledurrsrellaldlds e41o[ ,e1srs>i'Ara:] 

'rno; elelqol rlo ueqeed u'1eed uasre>rof 'ur>ros ur>1is d11a1d1sdd r10 elroI 

lB^rosras eue>Ie} urJed uoronN 'gi{f elrs eelsa>I €e}}ao>l re^ sold E}snou eel 

-lrr,{ uauEr{ g)il}ld ,1duuer1 la ugr{ B1}n*' ,ug.r,r(1.rodd 

uaueq urse4led eurur eI 

'elsrdeir 

urorurr^ ro{Ie u'q gll's 'ea11auuv 

ur>lursJe^ r}rrseJ as glra ,aurrurs 

-Euronq 

lnnur r>l>{re>l €! .urrlon} 

9UII I unn}la}rel ualsel e}JeA uaa+qe>l uBeA 

'ueBrJlel 

laauuelou ]e^ra aq grus 'rs>1iea>1rB^ 

allraq IA9>I as .uorrr^ uasreuo>lo>l 

eelnel Ilqa upq e11a ,uene>1 

urru ueellillod e11o upplaq rolue rurrloruqdl on1 

B1]nLu 'ur.t.{q e11r(1 uas l{a} ugg .uasrur>lqrl 

llllrulo} ppe9 rls€ôu .ee>ire 

ualnl e€110po rs>1e41rd uerrl rê>l e{so>l 'esso1€a. 

ue.l,red urTnlqede} as urru 

'esso1e.t 

ualnl rsrnlqedel uaururl>lqll plla ,1n11o 

r1o snuro>{r€ e>l{Ie1 

'lnunlna>llns 

rlo IIauaiA uoqo[ ,rurueure>1r 

unu 

-rru aluurrseed aru sauun>I 'essrl.rrd 

ursua rnlr{ede1 as len1ne11re1 ueq 

'lnunlna{nd 

ro}qe} 

elarzr }nIIo ra ueq uny - .ulgu 

rs>laruirl }augr{ gurur un{ urol 

-Irs uourBqe.L eI ruard ueen]Io eJ.]nnlaloJ et e11nn1rd ]nuelse>{ rulatquapop 

lpuJag r10 uolpd urru 'ea1unl lnuro^ ua eunu e10[ ,e"r.raq 

uauro] rlnl. eue>lnur 

uruepled lpurog .ruepl€d sIIN ef tlaJuolorC lpurag lllepe>l ,elseeurqal -ualorC 

11ay 

a11ey et e1srp"re8n"r,4 lraJualor9 e11ey et ruepled aIIeX 

'ruepled +rlueulnnl 

?purag e[ 11e;ua1o"r3 JIopV ]r]u€]In>lsne uapna{roraoq ,punluorg 

rrelsarurls.,d 'ruru 'elsrsro-ro1 044not IIo gISIpIglglldo{In .e[onnauo[e 

eI 

eisoâq uaa1.{e1 uesodel r1n1 eqrdr>1so>l g}}a urru ,elserad esualsrol lerrrndees 

+nunel lasroJ 'ur>lqnnur i>{>{Ie>i ualla}rqe^ urru eI elIBAe>IinS uat8ol r-rolserI 

eI ueaurlnoJ ppeD rlselor rTnl ue]]rs .1nun11nnd 

ugpllw re11a ,e1srur1e,r 

urru rlo nnur r>l>lre>l e]lnry .Blraunlna>lnd 

urolgs elarl ?aallo aurura oW .I{g^ 

uglIIsIIX rndees euursug .rs4:dr t oF{ IIo ns}nx _ (.en11nnd lduelrd ugg}ltu 

ia11e ',t11e1sa[-reI 

uriu ]lo I>{>{IeN) 

-;e,L eelqnl ]aassnou o[ I>l>{]e>l }BArIo ellnur€e ur€qre1 .g 

^ I g d p g U 

'>1 

s.{.{ s 'd 

I Z 

l € i (

molemmat marsalkat ja 4 morsiusneitoa, hiukan vinosti morsiamen puo- 

Ieen. - vanhemmista seisoi diti naisten joukossa ja isd herrojen. vdhin 

liikutettuja olivat rkaikki, minussa se niikyi kaikista vdhirrrmin' Kun iltanen 

ei valmistunut ennenkuin klo 10 tienoissa ja kun se laitettiin vanhaan rakennukseen, 

ei mikdan estSnyt meitii tanssimasta uudessa. - Kun o1i juotu 

Iujasti hienointa punssia ja bishoffia mitd toivoa saattaa ja sokerinamustarjottimet 

kiertdneet useita kertoja yit'ympari, tarjottiin viinaa, ja vieraat 

astelivat vanhaan rakennukseen yli hdyliityistii sahalaudoista tehdyn 

sillan. Herrat tarjosivat kdsivartensa naisille, ja ken oli hyvin kohtelias, 

tarjosi kahdelle. silloin kiiskin minii 10 miestd, jotka jo kauan olivat olleet 

siihen valmiina, juoksemaan vytrtdisiddn myoten kylmiiiin veteen ja sytyttdmddn 

kuivat tervaskasat tuleen, heillii kun oli pitkiit tulisoihdut joi11a he 

virittiviit tulen helposti syttyviidn puuhen. Kun me olimme jalkeiila, juoksuttivat 

ndmd tulta jdrvessa oikealle ja vasemmalle. Tarkoitukseni oli, ettd 

kaikki olisi ollut valmiina siksi ikuin me saavuimme saliin, mutta se ei kiiynytkiian 

niin nopeasti, niin ettd kaikki olivat jo istuutuneet pdytiidn kun 

juhlavalaistus jiirveila oli kauneimmillaan. Silloin mind vedin rullauutimet 

ylos ikkunoista ja sanoin: herrasvdki on hyvd ja katsoo valaistusta jiirvelld, 

joka ntikyy ikkunoihin, jossa he eivdt jaksaneet kyllikseen seisoa ja katseila. 

Ilotulitus oli niin voimakas, ettd se synnytti katsojissa kauhua ja sublimisuuden 

tunteita, siliii lukemattomista halkokasoista voitiin kuvitella 

miltii nayttSviit kokonaiset kaupungit tulessa sodan ja vainon aikana. Kaikki 

ylistiviit sitd kaunista tapaa, milld mind olin ajatu'kseni toteuttanut' Saliin 

oli katettu suunnattoman suuri hevosenkengdn muotoinen pdytd, sitSpaitsi 

stjivdt nuoret herrat ja naiset sivuhuoneissa' Ateria kesti monta tuniia, 

silld oii 1B ruokalajia, jos oikein muistan. Meidiin piidtehtdvdmme oli 

esittiiii maljoja. Minii aloitin juomalla nuolen parin maljan, sitten esitti 

Masalin vanhempien maljan i.n.e. - Aterian lopulla riensivdt kaikki nuoret 

herrat alas uuteen rakennukseen katsomaan erdstd silmiinkiiiintajaa' 

joka oli saapunut t6nne ja joka teki heille kaikenlaisia temppuja' 

Kiiskiliin vdki, rovasti Gadd, Logr6n ja nuori Godenhjelm jiiivdt meille, 

Me istuimme vield kauan ja juttelimme uudessa salissa, joIIa-aikaa nuorelle 

pariskunnalle laitettiin vuode. Lopuksi vetiiytyi morsian neitsyineen 

sinne. He viipyiviit siellii runsaan tunnin, minii tunkeuduin sistidn ndkemadn, 

mitd he tekivdt. He riisuivat parhaillaan hSnen korujansa pois. Heidiin 

kiihkedstii pyynncistiidn minii laksin sieltd pois. Hetken kuluttua tahtoi 

wenell mennd sisdSn, mutta ei piiiissyt. Hdn pysiihtyi edessa olevaan kamariin 

ja kun mind aioin tulla siihen, sulki han oven eikd pdlistdnyt minua 

edes siihen huoneeseen, jossa hiin oli. Siiloin tein mind hdnelle aika kepposen, 

suljin oven ulkoa, niin ettei hiin pdiissyt ulos eikii sisiiSn, sillii hiin 

Li paassyt siihen huoneeseen, missd tytdt olivat, eikd myiiskdiin saliin ta- 

)zq(

"rrXll"ll?ii:il;:;"îlil"Jil# T::""; 

-nas aIIIpunIUoC ee11ro["tt>1 

uorev uoordony €]Ie^nf uee]se>lleureeH 

leaunluoo>{o{}enrloruiralo}ele11ado 

unurtr41'uaallnndugruglISeAro>I 

aruuras>1d1r(pdd1 et orrlurolr uauresls ueplaur e]]nu 

'ouonq 'ruool€] 

IIo IIoX 

ununu eI ualleuuy urt4undne>1 'dl g oFI eurelue["rad ual]rs eI ue€IeArN alu 

-urrnêes eue.tred eueAeernas 'essrreâl>lllsa>l uBleuqel aruurrdnod eI uee>1 

-leru atuurrsqel 'esuolnnq-eerrnq allraur lnuel]oqoq rlo anrnas uny'( - 

:0zBI 'I '0t B€Aeer 

((.ue€>Inluuasl.{1salleIeIuorueuae>11eIua}}ISeIelonlueJJoqeeru 

uae>lle efnlreJar^ Br^nlnn>{ueBrse uo>lnol aruurtal eulelueuBeur e[ eFer 

-ar^ 

'elsro^rBn 

ellrau rlo Burelunuuns 

aultue>Il€Iu auiursedal €ulelu€nBT 

'+rlooq-JJoqslq e[ -rssund 1aauelsrtuleir eI ueeure]]opo g]'[aur auulr]o>I 

€Ilnunu e>{urn>I 

'o>1sn 

1g" 

- :allrpunll}oC I1}Io[Jr>I uorev 'e1ser;og al+auuv 

'uee1sa"re11d} glsasleurunlsug r('ulol€l ul{Ie>l esuelu€Ia uaueq ee}}n}solns 

'uosrlond 

rs€Arol uI>iIlseuIJBA lollol 

Iseulels€>l€J ISaIIaslI |B€S UBJJe>{r eUIS 

unx!r - :.Lu.ur uoJBV rllneuronq 

'ueeurnlnn>1 

lnuua^nJ BllBLUIIonq 91sl9u 

-uf.,(d elsraunlsrpnn ra elrlu un4 e[ '1ee11e'r 

]ouarq e1se1esd11 ueeul>1{ueq 

erpunl]}oc eelr(dd uoJ€v (.ue€>lnru esualalul €ssaalqns €UIIS ul>in>I aa>Io+ 

ur>Iua1rnx 'oolqel sol 'errred e4ot epqal rol uro]sel elrs ela1uf,e>lnlreJall 

'uaurendlrtdl e{Ie ualo eultu ulqlru 

'ellasnurssue} ueBIIolIAnq UIoAJ€q UeIII 

ue^rB e}}A (essaalqns eurrs uofled ueBISIOI }€Aellnlslnru le^€}uglu€Ia ualslel 

-e.rnI eI ualsrelordonx" :uaallaharr tZgt essnn>Iltuurel eelyo[I>I seel BAnoJ 

rJonN ,,.ruod1n1no{ uaure^rede>1oI uo ellnultr{ 'essae}la}oue€}seA elIeJoIA Ie} 

'esstled 

€ssapqa+ e[nII€JaIA ]e^nln>{ 1elrede1l 

esuars>1n1aduro aala}ua>1s9'(} 

allauuv ursrlr€dnurev'aurru€lslare>I6e sodtu ee1all lauolqel 9uIS" 

:.ru.tu eellrof.rr>1 uorev 

.ue^n>I ueruelnntu alutuelo elslolo uordony 

'(,,essn1e un^nl-608I elslole+ eI elsrolo 

ueAn1" :elsnyo[.n>1 's14) ,,1duqeu uee{so{ auarl ra eldded equel uelnf 

eelqnt eedureauro>1 e11a 'essealr{ns gulrs snnsrelr} uaurllr>IJaw 1€^rlo 0ZBI 

g.r'A 

'4sdds 

77-96 leeq urllaualA uorev rralsretu eI urpunlllo5 a11auuy" 

e11a,elsrru u€erunsn€I u a s r B I >l r e I'A'Jo"rd edlqd aluullo^ e['1d1a1salleI 

ilsasroruuarnns ueBrsol }e€q +e^rlo 'lduurzrlas aauall Blsaslfiapa ua]nx 

uasrurrorosolrruo>{I€>t}ISIe}}Ef 

'.,",r,'r,n"]fi TH,H:ITT;Tlt'""H1:Jj 

-rB1 rlsasrllelqnl unllrqll ei gUBI 'A e]salr>l url]lauua>I€J aS 'uaurlun]srur 

-IeA uolelnlno>l uapnn TIo BSSeIueIa ualsrBlordon4 snedel €ê11r{Jatr i 

'eu:d I '>llrulaq esuaas{n}ro>I 

et ueurFul €rraqo{>lirl4 uaaqnd rlrd rulslong 

-o>I>IJp{ uas{aluJnN esuBAa>I€tI uorev ee}}roulll Buuon^ eueêeJnas 

'IIauaI[ UOJBV rJolqar rs{eur}Bl 

)sl( 

ueq lro 'urIIBS urseled uaallet .'.,o

herraksi. Tdhdn olivat lahinnd syyn6 taloudelliset seikat. Kirkkoherran 

virka oli paremmin palkattu kuin koulumiehen. v. 1B2g hdnet nimitettiinkin 

virkaan, ja perhe muutti Kuopiosta Nurmekseen. Annette-rouva kirjoitti 

veljelleen v. 1831 uusista oloistaan: 

- 

,,olen nyt kohta asunut 2 vuotta Nurmeksen pitdjiissd, joka sijaitsee 

Karjalan erdmaiden syvyy'dessd. - Asumme 14 pk:n piidssd Kuopiosta, 

iossa on ldhin postitoimistomme. pitdjdssd asuu sangen vdhdn siiiityhenkiioitii 

ja useimmat heistd ovat kciyhia. Mutta koska en aikalsemminkaan ole 

ollut erikoisen ihastunut huvitteluun, en kaipaa sitd niin paljon, vaan viihdvn 

oikein h.vvin Nurmeksessakin tyytyvdisend omaan kotiimme ja per- 

Maria Louiso \\/enell &om;ss. nrcorr- 

mi.ttari Ernst Lllrik Hillbo,,,u, pro- 

liso s. ls2.l. 

rlnno Sofic Wenell rouosti C'orl 

I Ionrih Stahll>erglin puoliso 

s. 1,,r2.?. 

heeseemme. Meillii on 4 lasta: 3 tytt6ii ja 1 poika, jotka muitten taloustciiden 

oheila antavat minulle tarpeeksi puuhaa." 

Ndinii vuosina kdvi Elias Lcinnrot, jokatoimi Kajaanissa liidkdrind, 

runonkeruumatkoillaan usein Nurmeksessa ja tutustui Aaron wenelliin 

ja hdnen perheeseensii. 

Lehtori o.Koistinen kertoo tutkielmassaan 

,'Lcinnrotin matkat Yld-Karjalassa" runonkeriidjistd, ettd he ,,nd.kyvdt pelanneen 

korttia ja luultavasti he ovat kiiyneet mycis Aaron Wenellin Iuona, 

jonka kodissa Lcinnrot mycihemminkin niin tuttavallisesti vieraili. Tiimii 

(Aaron) oli leikkisd savolainen, lyhyt, lihava, kdhdrdtukkainen mies, myohemmiilld 

iSllii6n pehmedkielinen, puhui m.m. halarranvalsista (pro haravanvarsista). 

Gottlundin vaikutusta tuntui Wenellissd ainakin sen verran. 

, 1() (

;l-retrN 'glr9lA] elsrol uruoJev uaallasle>I elle^.^.qrlarlu urloruuoT oolra>l 

olar1rlsrntrN '(ilsl?ôJ eI euaqo4>IJr>l uaJeesledre;, rlnl urLuruaqodru elsoI 

'I 

I a u a 1.1 u e q o f' s r a p u y'e>1rod ursgupglA rrelord rreuronlseroq esun>l 

-4.rasn>14d uaueq Z7-6Z8I'.tzr sodtu rlo euosrelnde uruo-rey - 'urrsnureu 

essue>l uare11,(1 uaseueg71\ rJelard serddne>1e["rr4 

'un>1.ras uiuor€V urururaq 

-oiru ruaru e>1o[) er4cr13ra11 rulaqtrlA ].purag e€An]na>{nI urqrauue.raq 'uee1 

-srelnde [raugq ururwnnlarru Buonl uapreJr€s ue€ursonn eursrerurrn uaueq 

"iir11e1.Le>i 

'uaa1-{dsreuueJoq 

1.,(u.(11rr1 ra IIaualA un14 - 'a'u'I 

rs1e1eotr41 

uglggtr,1i 'ts4aso>1>1gad uaso>l>l€e4 urqro[-rr>1uo>{ri>l I}}Io[ri>T snlsoI ugr{ g}}o 

lrDl.l lrorJuDtjuirl 

Dllol-tDlL) dt11uJ 

!l!2lDJ')d'llauar\\ 

-d1oi 

'essue>l 

ururoqllrH +surg rrBllrurueetu 'ssrulo>I 'A 

zgBI urrsrlureu ur>lualrn>l 

ruaru esrrloT elretr l (,,'essue4 urliaual6 allasrouapeur uepra urqrolqr>1 ldu 

-uaru uo serlg ella'uee1o"r,ra1 esseuadrg" -:LIBI gu:d 66'{ESa{ allaqqeg 

ueessaal"rr4 uI{uor}seJ 'V 

seIlBII eB}srAr{€A ugurpl) 'eesrrloT 

/'D,) 

r(uua t

lddninkamreeri KarI Leopold Keppleruksen kanssa ja Jenny 

vilhelmiina v. 1856 rehtori KarI Arnold Thermanin kanssa. 

Emiiia-tyttdrestd kerrotaan (kts. oravala:,,Paavo Ruotsalaisen eldmdkerta"), 

ettd hiin aiheutti vdlillisesti erddn merkillisen jutun Paavo Ruotsaiaista 

vastaan. HAn alkoi ntiet naimisiin mentyeen vastoin miehensd, kamreeri 

Keppleruksen, mieltii karttaa maaiimallismielistd seuraa ja kiiydii sen 

sijaan herdnneiden kokouksissa. Sattui niin, ettd kun erddnd pdiviind 1847 

Kepplerus-herrasvden piti mennii rovastinrouva Ingmanin hautajaisiin, 

syntyi erimielisyyttd rouvan pukukysymyksestii. Puku oli tdhiin aikaan 

ylen tiirked seikka herdnneiden piirissii. Rouva Kepplerus kdvi kysymiiss[ 

iehtori Berghin mieltii asiassa. Bergh kehoitti h6ntii noudattamaan omantuntonsa 

6dntA. Ja kun puolisot eivdt piidsseet yksimielisyyteen, sai herra 

Kepplerus mennd yksin hautajaisiin. Mutta seuraavana pdiviinii Kepplerus 

vei rouvansa kaupungin kappalaisen Jdderholmin puheille ja ilmoitti pyrkiviinsii 

eroon avioliitostaan. Kuultuaan, mikd osa lehtori Berghilld oll 

ollut asiassa, liihti Kepplerus kiukustuneena sinne. Berghin tyyni ja levollinen 

puhe siitd, miten tiirkedtd on, ettd annamme'kunkin seurata omaatuntoaan, 

kiihdytti vain Kepplerusta. Vihaa ja uhkauksia tdynnd hdn poistui 

Berghin luota. Kun sitten Kurkiharjussa pidettiin erdiit hiiiit, joissa 

m.m. Paavo Ruotsalainen oii ldsnd, jdrjesti Kepplerus muutamien toveriensa 

kanssa niin, ettd Paavo joutui epdluulonalaiseksi ja syytteeseen juopumuksesta. 

Tdmdn hiin teki ndyttddkseen vaimolleen, millainen mies 

Paavo muka oli. Todellisuudessa Paavo oli ollut sairas, ja pitkien oikeudenkdyntien 

jdlkeen syyte raukesi. 

Aaron Wenellin valistuneisuus osoittautui esim. siin6, ettd hdn antoi 

arvoa naisten sivistysharrastuksille. Niinpd hiin vei vanhimmat tyttdrens5, 

Sofian ja Marian, omalla hevosellaan Turkuun, jossa oli ldhin oppilaitos 

tyttojii varten. sielki tytot saivat opiskella yhtSmittaa 2 vuotta, ennenkuin 

heidSn isdnsa nouti heidiit pois. Nuorin tytdr, Jenny, kdvi my6hemmin 

Kuopiossa jonkin aikaa neitien Soldanien koulua, kunnes ndmd muuttivat 

pois. Juhana Vilhelm Snellmanin heriitteestd sdiityldisnaiset perustivat 

Kuopioon ,,Koyhain koulun", jossa Jenny Wenell'kin (alias: Jenny 

Therman) toimi opettajana aina vuoteen 1872, jolloin koulu muuttui kansakouluksi. 

Edellii jo mainittiin, ettd Aaron Wenell ei liittynyt herdnneihin, vaan 

edusti uskonnollisilta mielipiteiltd'dn vanhaa, maltillista suuntaa. Ei hiin 

kuitenkaan vastustanut herdnndisyyttd, mikd niikyy siitd, ettli hdn apulaisenaan 

piti heriinniiispappia. Luullakseni saamme Aaronin uskonnollisten 

mielipiteiden syntymiselle ja kehittymiselle selvityksen tarkastelemalla 

hdnen tutkielmiaan tdlld alalla. Nuorena vlioppiiaana hiin kdsitteli v. 1805 

julkaistussa yliopistollisessa tutkielmassaan ,,De Christo Resurrectionem 

) 7 8 (

-re>{nJonu uee>p1etqe1 un4uoI uaau€]ue]sn>I E{os }o{es ln}ruron} elsasrrun+ 

-srlleso urqrornas alptoduolel allaauueJaq aIIeBra uaaues>lelu sofru ueel 

-oJra>l uIuoJBV 

-uaponlourre uasreJ€eturld rsres u99d199f TS{e{soI 9sui1l9 

uaueq e11o[ 'e.tellalauaur rsllo ueure] ua]rur 'uaa11o8ue1 gg]lllas uoJev essroI 

,essra[.n1 'snnslellnl€ 

€ssluotu IIuII aalnl snnsleultuo 9uI9I 

:€]]euas]Iu 

-re[u uo e>1o[ 'ar.rrrd seJa nnlnn>I €lsaa]uonl urIIauoIA uoJev ueeln;4 

'rlsasrllouuo4sn essanldlr>IJaur Bssasrllelel rel essasreu 

-rsJe1 e{ra €}Ieuue4 ua["reI ueruld>1r alxulas>leoues uIIu 

'r1sasr111rr"r>I ulIS 

->1druds,,{>1 urrsrllouuo>1sn rn}ne+qns ueq e1la 'a11raur uelel}Ioso eelldeu uutu 

',,uee11alyrr 

-1a1ro[r>1 urllaualA uoJev uaururn]snlnl 

eI ueelrlneu ula>llo 

au "{urn>I €IIas}€>I Bssasr€unur{IgI eI ielsdruelleruurf eI eolrdallesrs eBr>IIo 

uIeuBS uapreu ellalsDIln+ BSSeso essasrllapa ueprau aalnl 'enle€I uas>In€unrs 

enllalrotruluaala ellelerunf 9181 PglJgurur'( ura4ro e11a e11ntr I" :ueeso uaal 

-qB>Ir €suas4dlrsa e€{eI ueH 

'r]sasrlleurlalsatlef eI rlsasrFooloa] elsdru,tsd4 

' 

Bnllrureul €ssoa{{es}o aalellrse{ u€q essrur 

',,sd1qag ue$lneunrs u€JJaH" 

ueurlar>{}n1 rsre4lnI IIaualA uoJBV 'rs>Iasr€AJe{uaJal 

l,?BI ue€ualonlurlony 

uapa^ rse[te.n nlarl uaurBund eue4re ueÎnl UIIIIN un>1 'rs>1ala^ ue^n]lnnul 

uarsal aIIoeJBBJ IIallo{sn'elsrorurluouuonl eI elsralqnso]s€urlr urtddFg 

elprad urndq r1o e4o[ 

'sasootr41 

911a ueel 

'aruqr uee4]nllo Bssapnnsrllap 

-o1 'o'>I 'gg}+Ilas 

ra aurr{r uaurlln}eueeJ 9}14 11aualA uoJBV ueesse[Jr>1so]rel 

urJalsreur rlsasrflua gduIIN '"1puue>I uaalunl uasrilouuo>Isrl urfl{r ual.reI 

uBrfruraua ers>1dudsd4 Brsrllnleueer (rs4a.rarr elsasnunllnnul uaISaA 

'1 'e1srs 

_>Ineslr^ urlddSg:) ,,uraurn8ues ur ulnJenbe auorlelnulsueJJ ACI 

'I 'slcell 

-dd8ay srrFel4 aC" ueesseht>1so1rezr ulJalsletu Bssnlsre{InI e Ogf 'n e[ (esuas 

->lnruasnousold ueuro eelsnuua e>1o['e1sas4n1suy:) ..aluaclpaeJd ruens 

'elstaqrBûgurela ualuese[ €suaaqJad uaueq 

eI uaueq laa]Jlrde€d €>ias s.{dsrllgll{uaq uaqorure>{rll uoaua}qel E}sn^ns 

_sreqrloduolel un^nl-0081 uasreloês uasrlltdddl ueele 1duur.l,1es uIJeBut ur>l 

-essof uo a1le[r4nl 9]]o 'aruLuollo] uas>1'(psa ugtug] oluLuessae']1ado1 

'IBSI '^ 

euequel uaponl tB IId essordony uallon{ 

uer uea>IJo>{ r+lnêes IIauaIA a}}auuv 

'uoordony l}lnnru uaa4iel uaponl 

-ourJe uaaursdel Buurlsnnr Elso[ 'uaas>laulJnN eu:d 91 '>Igulaq Ull]]epneq 

'elualon>{ 

laugH 

e[ snealequep.{s rse}r{o>I eu:d 61 unn>lesa{ }augq EiIoIS 

'urrueeley allr]oruuoT L?BI essnn{gsa{ ullrg{ggi ruaru u9q eI{€} e>{urlu 

,urpneluepds res ugq e11a 

'euas>lneJnas r1o elsapr{dqdt e[ B]sapnnABqIT 

'essue>{ esue}un{eJnas sodur IIo ugq gssralen essr'l'dg 'louutdonlno{ uas 

)61 (

1_K K,l 

PEITIN NOLLISISTA OMINAIS LI L]KSISTA 

II 

Kun saman suvlln iisenid tarkastelee loytdiikseen heistA --hteisid pririeiid, 

niin saa varmaarr sellaisen vaikutelman, eltd 5'h1eise1, iimeisesti perinntjLliset 

sukupiirteet ia -ominaisuudet orrat jakaantuneet suvun jdsenten 

kesken ilman mit55n sddnnonmukaisuutta, ndkojddn aivan sekaisin. 

Suuresta sisarussariasta sa,attaa tosin osa olla isdn neikdisid, osa didin 

ndkciisiS, muita osa voi poiketa niin suttresti vanhempLensa ndcistd, eitd 

heit:.i ei tuntisi saman perheen jdseniksi. Joskus voi koko lapsiparvi periS 

isdns:i suuren ,,perunanentin'' eikd yksikddn lapsista ole saanut iiitinsd 

siroa profiilia. Vaikka perheen isdlld olisi komea lauluHdni, saattaa silti 

suurestakin lapsijoukosta esim. vain yksi olia laulunlahjoilla varustettll. 

Hengenlahjoiltaan aivan keskinkertaisten vanhempien lapsesta saattaa 

tulla nerokas maternaafikko, ia tarmokkaan ja eteviin iiikemiehen pcjasta 

voi tu1la juoppo nahjus. Toisinaan taas tavataan kolmessa, jr:pa neljtissdkin 

polvessa perdkkdin lahiakkaita musiikkimiehiii. 

Nrivttad ndin ollen siitd, ettii periytyminen tapahtuisi todellakin 

ilman siiiinncinmukaisuutta. Niin ei kuitenkaan ole asianlaita. Tieteelliseli:i 

tutkimukseila on todettu, ettd periytyminen tapahtuu aina luonnoulain 

o,nkaralla .iohdonmukaisuudella ja tarkoin md.iiriitvlld tavalla. Tdstli 

tavasta voi tosin joskus esiintyd poikkeuksia, mutta ne johiuvat suorastaan 

periytymiskoneiston omasta rakenteesta, eivdtkd periaatteeliiselta 

kannalta katsottuna edusta suinkaan minkddnlaista,,sekavuutta" periytvmisessa. 

Sen iuonnonl:rin, mitA periytymisilmiot noudattavat, keksi itdvaltalainen 

luonnontutkija M e n d e I n. 80 vuotta sitten. Hdnen mukaansa 

sitii nimitetiiiinkin Mendelin laiksi. Koska periytymisilmicjiden ymmdrtdminen 

on mahdotonta ilman tiimiin lain tuntemista, on syytd selostaa sen 

piripiirteit:i. 

Mendelin lain havainnollistamiseksi tarkastelemme esimerkiksi mustan 

ja valkoisen kanan risteyttdmistd. Musta kana on perinyt mustan verin 

aiheuttavan perintcitekijdn, geenin, kr"rmmaltakin vanhemmaltaan, joten 

sen jokaisessa solussa on kaksi ,,mustaa geenie"' Sen sukusolujen syntyminen 

tapahtuu kuitenkin toisella tavalla kuin muiden solujen, nimittdin 

)so(

UASIOIIEA IS{E{ UBESSINIOS ESSTNUI ESSI>{iE{ EIIEUE{ EIIASIO>{IEA UO UIOAE} 

Bllerues 'Blsrlr{uraque^ 

ueue{ e}Ielrlwn>l elleururol 1.{ud1.(r"red uo e>{rru 

',,uruaa8 

uelsnru" ucpq,( ur€A eellesrs nlosn>lns uaure>1oI uBuB{ ue}snru 

ua}]S 'urqrnlosnlns 

rJa lennlno[ . eruaaF ee1sntu,, rs{e>] euleu e11e ,ua1rs 

:rlseêeJnes uig+1rulIu 'e11ene1 

rJa eII:? enlqedel uaunu.{1qd ua[n1osnlns 

uaprru ron 'ueeua4sa>I ueetrolr(a1sr.r eeue>I e1€eurreq e1srellel rs>1e>i 1du sop 

',,uruaa8 

u€a11en" eso e[ ,.uruaaF uB]snur" gE]IgsIS eso elsrnlosn>lns ueus>l 

ueeurrerl ualrs 'urqrnlosn>lns 

rJo uosee] nnlueeleI r.redruaeS eê]lnar{r€ 

ulJen urru 'e[n1osn4ns 

ee]soponru ee>Tle eue>l eelu.r€ri uo:]]rs unx 

'eeruJer{ 

uee}Ir.rel ur{uo uaurelleJ .,,uruaa8 

uosro>11e2r,, e11e 

((u€1snur" e{as srrs 99}IFSIS nlos uaure>lol uopsld uaaudluds uo]qJ .ugg^ 

-gllpsls 

,,uruea8 uasro11e.L" ueerudlq.( nlosn>Ins eê?Iesrs ,.uruao8 ue1sntu,, 

srrs nnlnoI essedl.{a1sir uBue>I uasro{Ie^ ef uelsn;41 .rs>1.{ 

uren ur{essn>l 

uo efauaaF elreu essro[ 'ueessrnlosn>1ns 

rslred 'eruaa8 eene]:]noqre urJeA 

(r 

\ (' 

(s 

(t 

€lsnlu ,{.{1u.{s urollof ,,,urruoa8 ueelsnlu,, d.{+lltt ,,ruae8 eisnru,, 

eelureq d,{1uds uro11o[ ,.,urruaa8 ueeor11eA,, ,{r(t+llt ,,ruao8 e}snur.. 

'eue>1 

eeurre-rl .td1u,(s urollof ,,.urruoa8 

uBelsnlu,, ddt}Ilt ,,ruaaF ee41e,r,,, 

'eue>T 

ea{len d,(1uds uro11o[ ,,,urruaa8 ueee11ea,, ,({+fgi ,,ruaaF ea11el,, 

'eue>1 

'€ue>l 

9pqal eluolopr-{€ur uo ellaalsnJad uns€rurlr r}sauoul ua8ues uee^ .nnlqedel 

gssosrud+drrad urJpl ualoue>I urn>{ 'urru en1ee1 (urdddioua8) unsen"rad 

else[1ed Bure uee>Irrrns ra (rdd,{dlouay) nserurF g11a ,e,re11euronq uo is{gs 

-lLrs>Iasre{}nuruotu urn.{q nn}}nnw uau[ud1dr-rad uapnnsieurluo ueur€] 

-lnar{re uaprru urru 'urqrnl0sn>{ns 

r"ra e10feq ]eêl]ees lewlalsrpqdr-redruaaF 

lasrellel essadlu.{s ue[n1osn>1ns un>l e]lnur ,er4e1 urlepuery e11d>1 ee]]epnou 

uaas>lrJa r-redruaa3 ul>{nx 'elsr"redruaaF 

elsapqd urn>i B}seruureasn uaure^ 

-nddrrr eilo urell.rruru rol uaururdllrqa>I uapnnsreurruo uAle-ree11 .essasrur 

-,{1dr"rad ur"rgn uafoue>l o[uruesseure]]rsa urn>l uaurel"ra>1urs4d elqf uro.t"req 

uuad uo n>lin{ uoprru ur{e>i>lrel ,lorurlsrtudldr.rod 

I>I{Ie>i 1e.l,n1qede1 rlses 

-re>lnur uas 'urel 

urlapuatrAl oasrerulr elee{srwdluir"rad d11a1rsa gss?J 

'elra>IIBA 

,fi el elrellrrer{ ,Brlsnu 

Z/I VIT uo elsrsrelo{IeI elsrau.{1uds 

essas>1d1.{e1sr-r ua[oue4 uaprBurrer.{ 'o'd e11a ,eues{o1n1 uo ,e[oue>1 

e]reLuJer{ 

BE110n1 rs>1e>1 ueelrsuas un{'e[oue4 €]ra>lle^ rs4d et e[oue>1 er]sn(u e€]]on1 

rs>1d ure,t elsrol€1sr(ud1q,{ e4soy 'e1srs>1nede} 

e}sr{rey ess:o/0 g6 urou d.{1 

-urrso ede1srrud1q.,( ur>1n4 glla ,glls aaslr>{roru eurg} essouug}.{E>I .en}no}o} 

snnsrilopqeur rJnns elqd uo elsroAelsrludlqd elsetlau elsrBu ellasre>lof 

) r8 (

varmoja johtopiidtciksid peruasusta. Ndin on usein asianlaita silloin, kun 

geeniparin puolikkaista toinen edustaa vallitsevaa (dominoivaa) ominaisuutta 

ja toinen viiistyvdii (resessiivistd) ominaisuutta. Tiimdn ilmicjn valaisemiseksi 

tarkastelemme vield ihmisen silmien vdrin periytymistS. 

Ajatelkaamme, ettd ruskeasilmdinen mies ja sinisilmiiinen nainen 

solmivat avioliiton. Minkdviiriset tulevat olemaan heidAn lastensa silmdt? 

Vaimon kaikki sukusolut sisiiltiivdt sinisilmiiisyyttd aiheuttavan geenin' 

Tdmd voidaan pAiitelld siitii, ettii sinisilmdisyys on vdistyvd ominaisuus. 

Jos siis vaimolla olisi silmien vdrid aiheuttavan geeniparin toisenapuoiikkaana 

,,ruskea geeni", niin silloin sinisilmiiisyys olisi viiistynyt ruskeasilmiiisyyden 

tiettZi ja vaimo olisikin ruskeasilmdnen. Niiin ollen tieddmme, 

ettd vaimon jokaisessa sukusolussa on ,,sininen geeni". Tiillaista yksiltid 

sanomme sinisilmiiisyyteen ndhden homozygootiksi. Ruskeasilmdinen mies 

saattaa myciskin olla homozygootti ruskeasilmdisyyteen niihden. Silloin 

hdn on perinyt ,,ruskean geenin" kummaltakin vanhemmaltaan, ja silloin 

on hdnen jokaisessa sukusolussaan ,,ruskea geeni". Esimerkkind olevassa 

avioliitossa syntyvistd lapsista saa siis jokainen isiiltdiin "ruskean geenin" 

ja iiidiltiiiin ,,sinisen geenin". Koska ruskeasilmliisyys on vallitseva ominaisuus, 

tulee siten jokaisesta lapsesta ruskeasilmdinen. Tdmiin avioparin 

on siis turhaa toivoakaan, ettd joku lapsista voisi saada iiitinsii ,,kauniit 

siniset silmdt". 

Olettakaamme nyt, ettd mies ei olekaan homozygootti, vaan ettii hiin 

on perinyt ,,ruskean geenin" ainoastaan toiselta vanhemmistaan ja toiselta 

hdn on perinyt ,,sinisen geenin". Silloin sanomme hdntd ruskeasilmiiiseksi 

heterozygootiksi. Hdnen sukusolujensa muodostuessa jakautuu tdmd ruskean 

ja sinisen vdrin aiheuttavan geenin muodostama geenipari siten, ettd 

puolet sukusoluista Saa ,,ruskean geenin" ja toinen puoli ,,sinisen geenin". 

Puheena olevassa avioliitossa saattaa siis syntyii sekd sellaisia lapsia, jotka 

perivdt isiiltdiin ,,ruskean geenin" ja iiidiltiiiin ,,sinisen geenin" ettii sellaisia 

lapsia, jotka periviit kummaltakin vanhemmaltaan ,,sinisen geenin". 

Edellisestd lajista tulee ruskeasilmdisid, jiilkimmdisestii sinisilmdisiii. 

Kuinka paljon kumpiakin lapsia syntyy, riippuu sattumasta, s.o. siite, 

kumpaa vdriii aiheuttava geeni sattuu sisiiltymiiiin siihen sukusoluun, mikd 

hedelmrjittymisen on aiheuttanut. Jos p.o. perheellii olisi lapsia hvvin paljon, 

esim. 20, niin niistii olisi ruskeasilmdisid suunnilleen puolet ja sinisilmdisid 

toinen puoli. Tdmii johtuu siitii, ettii kumpaakin vArid aiheuttavia 

sukusoluja on yhtii paljon. Mutta olettakaamme, ettd perheelld olisikin 

lapsia vdhdn, esim. 3. Silloin voisi varsin hyvin sattua niin, ettii niimii 

kaikki 3 lasta olisivat sinisilmdisiii. Jos perhe saisi vielii neljdnnen lapsen, 

hdn voisi jo sangen suurella todenniikoisyydellii olla ruskeasilmdinen. 

olemme siis todenneet, ettd avioliitossa, missd toinen puolisoista on 

) 8 2 (

:rlseêeJnas ellap 

'UaUrgtuFsrurs 

uaurol. eI uaurerulrsea>IsnJ 

(s 

k 

(r 

'(upqgrr uo ersdel urollot) ersrelulrsrurs l€Ao 1asde1 I$IIB>I 

'grsreurlsrurs 

eso 'ersrgrupsea{snJ 

uo elsrsdel eso 

'ersrgurpsea>lsnJ 

lelo 1asde1 FHIeX 

'esuas>l^lrlas 

uasrllou 

-uonI 'ua{so{ 

lnuees ualuaseI un^ns r]sasrllouueeseda uuad uaaunluee>IeI 

uaIIalsB>lJel rlsasrlondelurd 1erre11,{eu lapnnsreurwo }asrllouuuad e11a 

'olurezreq 

aruureuraslrureuJ essnle onl uo uallo urBN .rs>{ele}}rse>l 

unlns 

uasreuo>lo>I aurruaanlesnun>llnl aruureuuafeel elarl soI ur>1urs"ren ,1asre1 

-Ja{uruour 

}apna>lreA lelo essasrrul>l}n} uars>lnnsreunuo uaprnru uardturasn 

'urqroIr>1a1srurf1dr.rad 

uars{nnsreururo urrurnnJSrurqr urrdurrsrelralurs>1d 

ura>l{re>l nnlnn>{ uaururfldr.rad ur"r€A uarrulrs g}la ,e11eurr1onq 

ur>I€}rrs uo 

ulpN 'urs>{nnsrllopr{Btu 

urlaloessrlellale[e ul>Ile>{ €Ilapqrel }rrgl uarulrs 

ualsel +elrol essr"rrrd uaaq"rad ueoure uapqd o! glla ,srrs atuuraslrel€H 

) € F ( 

-qre^ lrJe^ uartulrs ualsBl le^ro^

VEIKKO \/AANAIVEN: 

vAHAINEN MIJISTELMA APPELSIINIEN JA 

MAKAROONIEN MAASTA 

Rohkenen kajota aiheeseen, joka jumata paratkoon koskee meitii jo- 

kaista liiankin iikeltii, nimittiiin sycimiseen. Mutta kun nyt lienee jo lupa 

toivoa aikaa parempaa ja lakata tekemdstii uusia reikiii ndltkhvyohcin, ei 

pidettiine rienauksena eikii hiirn6yksend, jos muistelen niitd aikoja, jolloin 

rieska ja hunaja vuotivat muualla ja v6hin meilldkin"Aikomukseni on kertoa, 

mitd hyvAii loysin kymmenisen vuotta sitten kalakukon ja kokkelipiiman 

vastikkeeksi ihanasta ja silloin ylttikylliiisestii Italian maasta' 

Aina ja kaikissa olosuhteissa vaatii maallinen tomumajamme osuutensa. 

Vast'ikddn olit renesanssin vdrikylliiisessii ilmapiirissS, silmiiisi hivelivdt 

Botticellin terheniset luonnottaret, Tizianon liimminhipidiset Venukset, 

lukemattomat muut mestariteokset, ja saivat sinut hetkeksi unohtamaan 

muun olevaisen. Mutta vain hetkeksi. Astuttuasi tuosta taikamaailmasta 

ulos Firenzen, Danten kaupungin, kapeiden katujen kuhinaan, 

on eliimiillasi vain yksi ja ehdoton tarkoitus: ndlkdsi tyydyttiiminen. 

Astumme, matkatoverini ja allekirjoittanut, ensimmeiseen trattoriaan 

eli ravintolaan, minka saalistavan suden katseemme keksivdt. se ei ole 

suuruudella pilattu, yksi ainoa huone, noin 4 x I m, jonka tiiyttiiii kuusi 

poytda; oven suussa pienoinen viinipciytd, periitlii avonainen keittio, kuin 

nAyttiimolava ikddn. Meidiit osoitetaan ndrkoisimmiille paikalle, tilaamme 

spaghettimme ruokalistaan katsomatta ja syomme sen maan tavalla - kii- 

,"".r t u,tp"lla hotkien. Sitten meiilii onkin aikaa, pahimmasta ndliistd pdlist),dmme, 

silmdilll ympdrillemme tdssd italialaisessa miniatyyriravintolassa. 

viinipoytiid hoitaa mamma, jonka pikimustan tukan alta kiiluvat suuret 

kultaiset korvarenkaat. Marmoripoydiilliiiin hdn mittaa viiniS puolen tai 

neljiinneslitran karahveihin ruokavieraille vietiivdksi. Hdn mycis pesee ja 

jakaa salaatin. Samalla baaripoydiillii pullojen, rkarahvien, salaatin, sipuiin 

1a appetsiinien keskellii on paikkansa mycis talon kissalla (jokaisella ita- 

Iialaisella ravintolalla on kissansa), joka taidokkaasti latkii vetti baarin 

aina vuotavasta hanasta. Tarjoilusta pitiiviit huolen tytSr ja poika, kahdenkymmenen 

korvissa, mustatukkaisia ja -silmiiisid hekin' Mutta tdrtkein 

henkilo talossa on isdntd itse, Beppino nimeltddn, kuten kilvestii luimme: 

Iyhyenldntd, vatsakas niinkuin ammattiin kuuluu, ka1ju, suu ainaisessa hvvdntuulen 

virneessd. Tdmiin tiistii laulahdellen hdn hdiirdri pannujensa, 

) 8 4 ( 

I 

l

eulrs ueessapnnsreuo>{o1 uo e1o[ 'esseuun4€]Iel esuaprolr-red eI esua[o1ed 

-Hq pglslrl>{ 'eeqer ggrgg^ allaueq e1ohe1 'efo1urq Bruropnn]qo{ Blloueq 

eo>Isr>i 

'e1sre1e>1nnru 

eellndrnq eI ee11ad urone] uruolu 1ele11u.{ lasrel€rl€}r 

g11a 'urndq ur>Iuerrl e11d>1 uepall 'uIIN 'ende 

re1 enlazrpd .(uopre{>lnsen>l 

-Ie(( ue€uraslrnJel nnlnoI esueqe] €ssrru 'essrololurneJ 'essrun[ 'essra>1>p1 

Ba{o{ BBS uas 'uaurll€Ae}sd uo esurrsrruqressue>I ueessaalqns ueq e11a 'uas 

->inlsnuunl rls€ruollas>ln€Jel ursrelue elsesrelerlell uIIu 'elseue>1 

so1' 

lourddag on1 'r.rn>1e1 ueelseJons ra11a 

'rrnlreJ 'Bsurruoo"re eI esunqeur eAnI 

-nn{ allrs 'euro uo essr[e1e>1on-r e4oI ef 'n]rolrJed rs1esd.,(4 uee{>{nqaur uo 

eled urlsted ueureund nlsi€AJns uauuaurrqo urn>Iuee{r urrunn urollru 'srtu 

-IeA uo solra{ ul>lltu urollnu 'allourddag 

u€AouBS gg}}rtgu o}srel uaurllaaur 

-ql ul>iof 'glilaur uolrruurrasn urfr>{r €esseur elsreruolalddq e1sre11es e>ila 'oou 

-€s uaurelerlelr urn{urru {.e€An}un1 esseedtueq,, eIIo eelrd laeu uas 'e11ned 

-d1e.n elsro>1lJa gilgfgllra{ rrleen eun}la}srulel uro>lro 'ruoo"re>1eru 'e>1ont 

-eed ualsrele1lell e11a 'uoo>1elleruong 'gsseurdsdr(>l BelJa{ ellerues elso}ra>I 

B-g uo gllaugq e1la urru 'ulp{>lallggd esse111e4 essaurlo{ essr"red gg}}Ia{ 

ueq:esulruaalsds euro uo €IlrJelsauorllra4-elrslrololurler €IlosrelazuoJrJ 

9IIH ellnw 'gg}lr(Eu 

elsnurru urru 'uallen 

e€sle^ eI elnns gluaururd4ualond 

esslla>plltr\I euolo>l u€euro{re gillaur urn{ uauro{o>luewes ur>1ua1o[ - '111nn 

-utlsred eI e11aq uaure{ieuequel uaurllel€} uo eurrs 'aururessine}Io}se>{re1 

ueElleso l}ln>lre^ uar{IIS 'e}reror^ 

ersrllouueBs esuerJo}ler} uaueq IInl 91 

-slatu e11a 

'elorsue 

uafo1urq ualod1eq eI uar4on"r uapre{>lneur uourddeg ure.L 

lrlllo Ig - 'uaurlleêls.r( 

uasrllaurepfs uo - €eâ>{a}uapqd uo as 'ra re1 uau 

-tru.{1o.,{q Buas>ln}ro>lJelnlrs uoo>Ilo - uaallasrgrurulqgl ers4nlanied ea>ia1 

uauielerlelr elpru 'ede;, 'uaas>lrJa erse uo as e+lntr I 'au[ efoqeteuronl e11au 

ej.sas{nurdos p}sasra}qrt rs>11ndo1 ualnddo1 e[ - elleeru BIIe€JarA re] euo]o>{ 

uallrs urrllo 'eAelllpn! ueer{>lr€>I e}Ja>l uo 1du ueqellonl B:}}nn - ee>14red 

Blsre>Inw aururrssndeqet eI aurwn{eur uorsla er4undne>1 }aallarrar>l aurwrlO 

'euonl 

uourddeg ollee uaponnuapnn ggllal^ r1o snlele uaurllauuo 

'eBSrI 

Aur 

-urrpe€A aurup.{1ods e[ - uapqd aururaa]o ur>1druru1 atuwees ;s.{pqa-rg 'e[ 

-n>l{ee>l ueursn} uon} o>io>i glltaur Be}}es>leur r1s.{1ar1 aS 'urr}}a}ndrnq seel 

eISIeIe€uro{In B}raw 1du 'ruas>1as}r ururnn} 'eeqv 'elsaa>l{rrlur"rndral 

elsas 

-Iaqgl 

lnuelnou eelp[ns>1onI IIo ueq e41o[ 'ers4o^tra1 

eruerlr uasrlpllad uas 

-reuo>lo>i oruruaala aa{sel uaelsrnrr ururrxgonal B}st}ua eI awurgssapa sBB] 

oI ur>1uo ueq 'r,{dreq ura>iro aurtue}uesr g>lulqltu 'e11en"re essaellr-rd uepraru 

e[ elsano soln eelud"r ueq €sseru€S 'e]Fsrele{nnur ueeur uasre{ne>{ g>trulru 

sarl Bllraur u€elsel las{nelr} aslr ee}}o e>1o[ 

'ourddag ooues ',,a"rou8rs 19,, 

'e,{1se11d4 

'e11s4o.l,ra1 'aururros 

ellars e{uo[ 'arurueue]e 

uasreururrsua €]Bunn"r>1 uolsrd 

-ugqggd aururres 'nlolriol uaurllelels.{ ueruollrlen aruruetuees e11ars so.{ru 

)s8(

valitsimme kaikkein vaatimattomimman, Beppinon. Muita vieraita ei ollut 

vield saapunut, mutta tavallisuudesta poikkeavaa oli, ettd vasemman puo- 

1en pciyd6t, joissa vakituiset ruokavieraat tavallisesti istuivat, oli sysiitt;r 

yhteen, ja juhlaa ennustivat erittiiinkin netjii pulleavatsaista fiascoa eli 

viinipottua. Kellon kbydessd kymmenettd he saapuivat, samoja nuorehkoja 

miehiii, joita otimme ndhneet siellii joka piiivii aterioimassa, arvattavasti 

liikeapulaisia tai pikkuvirkamiehid, heistd vain yksi naisineen - muulsn 

tyypillistii Italiassa, siellii ei rouvaa yleensd oteta mukaan ulos juhlimaan. 

Alun pitiien on ddndkkyys jonkin pykdliin korkeammalla tavallista italialaista 

puheensorinaa, kohoten tasaisessa crescendossa - osansa siind on 

varmaan ahkerasti kiertiivillii fiascoilla. Mutta ilonpito on harmitonta ja 

hyvdnluontoista, meikdliiisestii ehkii hieman lapsekasta. Suuri salaattikulho 

liihetettiin ilman halki pciyddn toisesta pddstii toiseen, koppaajan ote 

luisti - kulho sen tuhansina palasina, samoin sen alle jiiiinyt lautanen. 

Nauruksi pistettiin koko juttu, eikd sille vdhiten nauranut Beppino itse. 

Ehtipii hdn itsekin keitticjkiireiltii5n huvittamaan vieraitaan. Kesken kaiken 

hdn ryntiiii lasiovelle, ulkona muka tapahtuu jotakin erinomaista. 

Kaksi nuorukaista juoksee hdnen perdstddn, Beppino kumartuu - kuuluu 

sdrkyvdn lasin hetdhdys. Ovilasi ? kyselevdt muut vdhiin pcilliihtiineinii. 

Mutta Beppino pitelee kupeitaan naurusta, johon toiset kohta yhtyviit: tyhjiillii 

viinipullolla oli saatu aikaan mokoma ilo. Sattuu siinii riihiikdssd pais- 

ti viihdn palamaan, ja siitdkos nousee meteli: kuka vaatii kaasunaamaria, 

kuka vakuuttaa olevansa 'kuolemaisillaan ndlkidn, kuka muuten vaan 

huutaa. Silloin Beppino, pelastettuaan ensin paistin, syciksyy esiin ja palauttaa 

jiirjestyksen ja arvovallan heilauttamalla punaisena hehkuvaa hiilikoukkua 

pahimpien riiyhiidjien nendn alla, jotka empimiittii antautuvat 

ja rukoilevat armoa. 

Pidimme turvallisimpana ldhted tiehemme ennen kello kahtakymmentiineljiid. 

Kaikkialla iloittiin. Suurissa ravintoloissa, joissa vilahtelivat 

koreat iltapuvut, lenteliviit konfetit, paukahtelivat shamppanjapullot. 

Mutta missddn ei tunnelma ndyttdnyt olevan yhtii viilitdn ja aito kuin se 

oli dsken ollut Beppinon pikku trattoriassa. Totesimme mielihyvin, ettd 

vaistomme ja - kukkaromme olivat auttaneet meitii tekemddn oikean valinnan. 

) 8 6 (

JIJgNYNYVA I)TIdgT 

VNYHNI ITINV 

I V|VJNENONS 

ua11a1rohr4 e[ uaeluaurons gsuas]r r]]€Ia e>1o[ ,uaugugalA eueqnf rl]uv 

1due1a eIIrar{reADISa>l unlnl-g08I uo glrrs euas>{n}srpo} gua}q1 .r}seesunJ 

o>{Iatu uenauarulr essnlns uaseueE1 gg}}dgu ers4nurndrel ersrlle[.rry 

Ilon>l) Jasoof rJelard 'Bsrosr rugsrosr srrs 'e1sapqe1edee11 uonr{ax uauguee11\ 

e>1oduo4rtr41 relrl rlo esr urJasoof rJelard 'elsrslontl ursrolo{ r1o e>1ot ,ulo-r1s 

-IIaS 's'o 'e1aa"re8re1q 

euuy e[ Jasoof rJe1ard serddne>1efrr>l 1€ArIo esued 

-waquel uaueH '0ZBI 'A 

essordonl4 rrtluds uaueueal\ eueqnf llluv 

'erselJr>l ^ 

rlserJeq rlsasro>Irra ueq eueerddne>1el"rr>1 eI sarusrguug.raq r1o (gpg1 .A 

-{ouur r}}o uaueuga71\ esseuunleso essasrele[-re>I-oAeS 'eIInAnI-0?BI 

esso] 

-srdorld urFurslall else[r1a>1srdo eTsasrLurusreletuons g]sasreururrsua glsgI 

-1au rsld uallo urru IIo ugH '€olonur elsrllaalJnru e1e1 uele esueruela o>lo>l 

I+1dg>I eI rs>laseueal\ uas rsua(uons eueqnf r]luv r$leelddorld ueedlseed 

ellnur 'rs>1r11aua6 

urrualnnur uee>{nur uele} Tl?[e esuaurrun>Ins uaueq BSSnI 

-noy 'eueerlonl-IZ 

slls 'ItBI '.r 

rs>1eelddor1d r1n1 elsol ,uoor>lnl 

uoolJod 

uellrs rdlrrrs ellnru 'essordon;4 

esurlude4unlno>l IllIoIe Bueqnf rlluv 

'uBBi.seuururrol 

BlsasrllrlsrJ>I elsos 

-rlondruotu nllauunl ur{ua}nnu r1o eI elsrurg]]Ilel ua[o["ru1 ua]srllouuo>lsn 

'elolonru 

ersrelones uoI 

-1ed uo 9UIIS 'Z?BI ellaponn uo souuaurons .(uolee4 uarr"relr-reeg,, .e1sn1ne1 

-euonI uruewllag elseeJo e4as e1sr1.{pr e}s:IIX e[ ,,e1solee4 ual.refr.reeg,, 

urS.raqaung las>louuee>l Illpf ugq ualrel enpedl4 e1sr1p[-rr1 ueuun>Ieso 

'BSSue{ 

uase{)ir;. oleed essapq{ urqroluaus.{}srlTs urrsrllesue>l eeso r}se>l 

pssarq esuefoied ellars ueer{ ros 

€-{ue{ esurrqrsdel eI esuorureryr 

rllno ueeq llelBurnf unASe>I ellnw 

urelror{ esue[o4res rlseradn 

BIIeelu ellasrelleq oêed uournur 

rnse eilrrqe>lue>l ua^Jpfr"reeg 

'1ee"roo 

1a1ond uaparn esue>I se>{}eur 

'I11Iaq 

leres solaru 'r1n1 lpiray 

'lÎ,(>I 

sodu eI r1ud4 'r1a11r[o 

)zs( 

NENVNVSA\ 

VII-IIVIUI) V

kesd tuli, halla Pani tdhteet' 

Paavon eukko suruissansa sanoi: 

Paavo, Paavo, kovan onnen ukko' 

Tartum sauvaan. Herra meitii vihaa' 

Kova kiert kovemPi ndlkee niihti' 

Paavo ottain vaimons kiittii sanoi: 

Herra koittaa vain' eihddn meitd hylkee pois soista' 

pane puoliks sekoitinta leiPdiin 

mina kaivan sYvemmdt ojat. 

Tahtoin kasvun Herraltamme torvoo 

eukko pani Puoleks sekoo leiPddn, 

ukko kaivoi usiammat ojat, 

myyen lamPaat, osti ruista, kYlvi' 

Kevdt tuli, nietos sarat heitti' 

kaunihiisti viherjciitsiit laihot, 

kesii tuli taivahaasta rakeet 

kumoon lciiviit puolet rukiin touvot, 

syksy tuli, halla Pani tiihteet. 

Paavon eukko murheessansa sanor: 

Paavo, Paavo, kovan onnen ukko' 

Kuolkaam Jumalalta vieroitetut' 

Kova murhs - ksvsrnpi niilkiidn kuolta' 

Paavo ottain vaimons kiittii sanoi: 

Herra koittaa vain, ei hiiSn meitd hylkee pois soista, 

pane kaksi vertaa sekoo leiPiidn' 

mind kaivan ankarammat ojat, 

myen lehmdt, osti ruista, kYlvi. 

Keviit tuli, nietos heitti sarat' 

kaunihiisti viherjditsit orraat' 

kesii tuli taivahasta rakeet 

voimattomat, heitit tahket pystyyn' 

syksy tuli, ihanimmat touvot 

keltaisena outit sirPPimiestd. 

Polvillensa Paavo lankein sanoo: 

Herra koitta, vain ej hdiin pois soista. 

Polvillansa sanoo Paavon eukko 

ukolleensa iloisasti lausuin: 

Paavo, Paavo, ota sirPPi kdtees, 

nyt on aika eiee riemuisasti, 

nyt on aika Pojes Panna Petdiin. 

Nyt saan leipoo ait rukiista leipee' 

) 8 8 (

'lolnol 

ualsrol lelo 1aaun11a1ed 

'ueedral 

oo>{as slalond elarzr aued 

'1aadre1 

uasreururrqel urelsrnur e>1oI 

'ueelseoure 

eJJaH eellro{ e}rs 

:Joues Blle{ suorule^ ure}}o oêed 

'rurso'etAnlunlueeJno4 

rle.rad rBl ersrllas>In+rAn>IrIarw 

ur,rdq o>1o[ 1e.l,o laurru ua]soal '€rure]lrohr>l 

ualsarusreuugJaq 1€Ao elsrru 

lewelnnur ur>ieurv'e1uauur.{>luasrlau u€eD1>Ire{ uo ers>louueey'eueI 

-Eluaurons uefohr1 ualsrlla8uar{ €Ael}eruonq ur.tdq uo eueqnf r}}uv 

'e.La1ed 

rlsasrlleJrl lnllo ra ueq e{so{ 

'uIll}gl.{r{ 

snurouv 

'elleeuruuo{ul 

ueln uasrelnde ueJraqo>l>lrr>l urJa}unJ uaas>lepees eednl 

e11t1n1rde4orulonl roue uaueugalA unuruaqodu ersonl erurelnntr 'e]leru 

[ 

-e11nle€s g+Iaugq reI on.re uaururaa]e{e uauqlndol egnur 'e[o1ur>11n1 

ur4e1 

-roI r11r"rons eI erddosnnpurnI e11a4srdo ro{IB uau€u€ol1 eueqnf I}}uV 

'7?BI 'A 

rs4auaseI ueJnas uapnnsrlehr>I uas 

-rBIBuronS urr11ds4e.r.{q uaueueal\ rs{onl esuelsn}seJreq ualsrllehr;4 

.,'llougg a1o'aue>1re1" 

.('se^rr>{ alo" 

!!'allrsolrau eI elpsre4nronrr sn€ueur uas{nrar.{lnT rl}Jetr I r,rolqo;," 

'IgBI 'A 

.{1qa1 

'sdtudsrt4 

ue.tnntrI (('eruarunnJ rla efnsr1'1" 

(.'louaur et 1o1n1 uf1r1su4 uapq;" 

.('uaururee>I{raIueIne>I ue[e1se4 sauuer{of" 

,,'rdon1 uauuo nlluo1 eldq r1a sddqdo>1 e[ sne4>19" 

'o1ue41e[ 

((uoo]qa uapralauddy",,'nLuB€ ualnurartl" 

'ellrlrsJe>l 

elrasneT (.'oolqa uapralauddy" 

'gglugla 

elsrlrer ursdel ueelalarl essauuerulo>1 eI essasrur]]neu uaruronl 

-r>{el e}}nnlqo>l ee}}epnou uee}a}r.r.{ seel essasrol 'g}sg}dg{ elsasre,Lrede4oI 

ueulr^ ueeIIr€>ISJa>{ uee}sBrons essapql 'eole}srel€eur 

e€AB1}epnou erlqB+ 

-ueurgla elsrelrra aurlo)i gFlTISo rs>{as>{nuuo[o elpnur ueq 1du e[ uaure.Lnd 

-re+ urrruon[r>1eir urldq lnllo ueeuro>lesepddorld ur4ursrel rlo u€H ',,loIB] 

-undeelq" uase["rr>1snr]lrer uasrelellado rsreqlnI eueqnf I+]uV TgBT 'A 

'eBqô>l 

elar^ 

rlo snnsrlle[n1 ur>luaurllouuo{sn elps 'rs4dpodq ueetu"rel +elrlo €}souuaur 

-ons Bluarurud>1uasr1au ue[r1e[.rr4 a1pfelsnpa uerugla uasrlle8uaq ue[y 

snnlqo>l sodru ualys eI snoddonI ursua ualla]rqe1 

urqdlopy II .ÂelsnC se8uruny idlsaup (Z,Sgt) urruuraqodru ellonl erulox 

'nnlseJ 

-nBA uBelsrrunlseJnel r>iBA uolel uelelleuue>l BllnrllreJ ellnur 'e11nnuro1 

) 0 8 ( 

-+auuo gg>i>llad lelellonl

Historia", jonka A. J. Wedniinen julkaisi omalla kustannuksellaan. ,,Historia" 

kertoo vdhdn kuninkaan suvusta ja hallitustoimista, mutta etupdiissii 

hdnen sotaisista urotoistiidn, ennen kaikkea 30-vuotisen sodan aikana. 

M.m. Lech-virran kuuluisasta taistelusta on vauhdikas kuvaus. OIi kysymyksessd 

virran ylitys (s. 22,23). 

,,Nyt lyotiin varasilta suomalaisilta sotamiehiltii, joita jo silloin kehuttiin 

tottuneiksi kirwesmiehiksi, ja sitd myoten juoksi kolme sataa 

suomalaista toiselle rannalle, vihollisen tuiman tulen tuiskuessa, ja warustettuna 

ainoastaan lapijoilla ja kuokilla, sotawarustusten walmistamiseksi. 

Heitd heti seurasi toiset kolme sataa, tiiysiss6 sota-aseissa, Kaarle 

Gustaw Wrangelin johdon alla. - - Kyllii wiholliset koettivat tulleita 

jiilleen toiselle puolelle wiskata; waan sieltl tuiskuna tuli ja suomalaisten 

kowat herneet taiwuttivat heitii tiistii kokeestansa kiiruhtamaan. Kenraali 

Altringer saattoi heitii uudestaan tuleen tciytiimddn, waan nyt hdn itse 

tainnuksiin lyritiin muutamalta tykin luodilta, ja jiilkeen tdytyi h5nen 

wdkensd wAistiiytyii. Nyt tuli itse wanha TiIIy, wanhain wallooneinsa 

kanssa waan paetappa heid6nkin tdytyi tykkikiistd ja pyssyistd lentiiviitii 

tervetuloa." 

Suuren kuninkaan kuolema on kuvattu jiirkyttiivdsti. 

,,Marraskuun 6. piiivii alkaa enteellisesti. Kohonnut aurinko kauwan 

kdtkettiin sakialta sumulta, niinkuin olisko se tahtonut olla tdtii ptiiviiii ja 

Lytsenin ketoa kokonaan valaisematta." Pdivdn kohtalokasta tapahtumaa 

kuvataan seuraavasti:,,Kuninkaan haawoitettu, yltdnsd werinen hevonen, 

tyhjdlld satulallansa, sytytti surullisen aavistuksen Ruotsalaisten syddmmissd. 

Tdstii syntyi jokaisessa syvd murhe, synked epdilys ja kova koston 

into - - ja pakosallepa nyt viholliset pakenivat, joukko waan joukon 

perdstd, ja kuolleen kuninkaan raadeltu ruumis ryiistettiin heidiin kynsistdnsd." 

,,Kuningas Gustaw II Adolph uhrasi voimansa ja henkensd 

ihmiskunnan hyviiksi ja vapaudeksi." 

Kirjailijan kieli on ajan mallin mukaista. Omia savolaisia murteellisuuksiaan 

hdn on luonnollisesti liittiinyt mukaan ja kiiyttiiii joskus itse 

sepittiimiddn sanoja, esim. kylkeilld-makailla, kaksikiista:kaksintaistelu, 

intolainen: intomielinen, piiiisodankiiyttdjii: sotavden vlipiidllikkii, 

tappelusketo:sotatanner, vitsavalta:hirmuvalta. 

Antti Juhana Wedndsen myohemmistd eldmdnvaiheista ei sukuseuralla 

ole tietoia. Hiin kuoli naimattomana v. 1863. 

)()o(

ueeuuefqod s€ne{ ueeurerlal rnlnol e]Irs olar] e[ uaa]nnsl>11nt e11erre1 e1 

-lee)p1oqal urellrJa esuas>ldpqara uaueq lnu€llees rlo as eIIIS 'elsopqoI un1 

-nel uaseuee1 lnllalnuJeq e€lJa>{ B}uour aauarl z1tt4 e[e1roqut11n;, 

qdasol elt1te>11eusntuillnl'se;atl uaure>ln€{ alpeuue[qo4 uaa11eI uerun1 

-qede1 ee{Ie ur{uo! plall edrnlleg 'elruretu ueelualrn>l eUIIS ra €ounr uaseu 

-.e.g1 '(ZZ o:u '1 

uayyoqra$O uDll uauurhl apDrpung) ueeso uaasleururrsua 

esuarurlalsrnur IUIII ueq e>iuiw 'ueur1a1n[ eIIIS I]€BI else-rad ualuaurul.{>l 

-rsonA ugr{ g}}a 'rlsgnds urru lnunlrnnI ewnlqedel 1nun1]€s ueeursonluap 

-nnsdel uaueq Eurgl IIo uaalalLu uxuxl,poA\ DJ,nnS 'ur>1a11a1ondo41n ua[oler 

'uoolarl 

uapraurddo ur>{uapreusdlsrnts ua}Jnns 

esuounJ uaueq B[ ,,uaugu€A(. l€Arn]noI e]]ne>{ u9urgJ 'uas{dllesls 

uounJ 

uitseuee^ ggillsa urellialrrrdeed ul{uiwwn>{ eunw'nllienonur r}seede^ 

ei1d4 uo e{o[ (r 'uas>louuee{ uasrlar>luruuelSua uasle}}rurounJ ellaa}snr 

-ad ueuu{>lln} g}lls r}eel IqraBV'uounr uasBuee1 urt1sofi,ut, aqqnJ'X'['X 

Brraqe€ur ulugEI ueseeA Illlsa'uaalnounluesuB>I lnunlsrpqo>l ess€nlu 

unnur rlo olurr{uolarur e^n}loln alleBluoru e4uo[ 

'alleqarur a11e7" 

'zqt'a6y 

uaseueeA rlS€{Jel uaslo{laul ee}}epnOu sn}solas uauleuesgJons eAAIo essas{ouIed 

essasrele>Isueg - 'gIt-IIt 'ss 'I 'Z0BI 

uopuo'I 

'66LI pue 86lI srea.{ aql ut 

'ade3 

ql-roN aq) o] puelde-J pue pueluld 

'uepo.,ro'g qFno;q1 slaêJJ : .Lql'a)V Udasot G 

'e1sd11ests uounl 

YYNVISIEA NSTSVNYY^ 

'GZV-AW'ss'uzxu,taTnf 

D?sD'loJLJ6y) uee>1nu uasIlqaI>pIJB 

uequel lnssre>11n[ euesrllapde] uounJ uo sautlr1soN 'A 'V - 'uee11d.{sr1 

-lgursgl 

ldugllauau ueJJaA ur4uoI uo ueessa]rlal l1sasrlleuesnns ounJ e]]a 

'gllls 

Iel elsou€durrlsrnur else>{releda enlqo[ 1ele11ees au ellnur 'uo 

utsol 

eurrs ers>1ddsr11aaq;rrrellruounJ pllgrg '1ennlns 

ulel]rra ur{ueellee}ua>I 

-er 

l€Ao lee>l€s uas e[ gsl>l{Ial e[ se>11n ueelpellne>l uo sneln>{ uas 'se>I 

-orsuB ueFuBS ur>{uee}loueduoo>1o4 uo ounr IS>tgsII eI essBuun>leeul o>lo>I 

enurarr r1sd1ar1 Illgraq allerrar{rllnl alln}eqr^ uauodda>1 

'gg^gl 

}nun}sruuo 

-Ialauqr ue?>lalQ Ia as '(I0BI essesee^ 'ured 'e1so>1n{ele>l B}seururn>{ p}IIs nI 

-nBIounJ uaur1l1sd1) .,nlnelounr,, uaseuee1 eurel urn{ e}lnnslnlnn{ elsrel 

-las 

lnuellnlees alo €lsrounJ ualsaruruesue>I ualsrelefqod ugg{Iru Ig,, 

: (6gr-l9I 

'ÎS '1 

t rurong) €€Aeernas DtsasDuDDA ?q4!aH oolra>i SVXO.IVS ONIS 

((BUe>lIe uell€A ulslonu aururalnounrr>{Je uaurll€BlAl,, ueessas>{null>{}nJ 

'96-88 'ss 'II 't08I 'A esslsllJed I.{}saulll 

I ttr (

Acerbi sanoo, ettd runoilija oli kciyhii, koska hdn enemmdn rakasti 

mielikuvituksensa suomia iloja kuin maamiehen velvollisuuksia, mutta 

hiin oli erittiiin ilomielinen ja tervetullut vieras kaikkiin maalaistaloihin, 

koska h5n huvitti ihmisid kertomuksillaan ja leikkipuheillaan. 

Elias Lcjnnrot'in kirjoituksessa "Om ndrvarande tids poesie hos finska 

allmogen" (julkaistu J. Grot'in toimittamassa teoksessa: Calender tiII 

minne af Kejserliga Alexanders-IJniversitetets andra secularfest, vuonna 

1842) on tiistii Vii5ndsen runosta osittainen ruotsinkielinen kiiiinnos. 1) 

flstillinen 8uno,foulu 5iftA fummasta 

1{olo'lfufostc 

t-sNu min sAnrg jag hafver ordnad, 

Or.den vdi tillsammansbundna. 

Om bescikarns leda mA1tid. 

Den befiingda fiskpirogen, 

$op' on loulu [citettuno 

6onot iomot iolmettuno 

Stqtfin ruo9to rumo9to 

SummoBta Sofo,SufoBto, 

5 $of;ong' oti ponbu lBolbomo6io 

Sotti forrponen fifrilrin, 

,$ioio itri,fUlriid 

$albomo€fc moinioBfo. 

Serron fe6fenfri ifdnndt 

ro Stonnin miebi6lri rupeifit 

SUbci ilbona pu!u[1un, 

,Sulf riesti ifitelefien, 

Suin on Dulucio polojo, 

tullilofin turfaiio, 

1) Kiiiinncis on seuraavanlainen. 

periiisiin siikeisiin. 

Dit i Palda.mo man inlagt, 

Frist med hulI och h6r en katta, 

I det cisterut beldgna 

Stora. vidt omtalta Paldarrno. 

Numerot viittaavat vastaaviin alku- 

;tt2(

sI 

.ualgaruolluru plqpoo 

plgrar glgllgol lgolalol ulnu 

'1a(1aru ulnng plqql uuttrl$ 

'u1o(ur 

ilrplgql tpolg6g 

'DlgDnr uu0l5llnu larnul 

'rJonot,putaQ ouonQ uo ,lllDS 

,ualp(lool uUol]ool plal$ 

uafuul uyol D[nu uG ez 

: uJgrBundnul upDulalgdpu 

uDnal uuBulut uilllgpE 

clnaolol anDllotll Dlgnu 

;urruoddunl uilpoj 1qu olgng 

:Dqlapot upt6l td66j6g oz 

llgoolDllol u00s u0lu3 

'ua(1a101 Dnlng uafiog se 

'uoQotutjruur uDgDDul,o116 

lJlpqrd plil prqps 

'auupJgalapu plltd ultolfr 

DnrouDJ plllgalu u0 ,ilratffi 

:lDolouDl ualDlgD{u ua9llg oe 

poalgupplt6 laqrl1tr 

'1l5ora1Qo oouD l,llO 

'ltF16l 

lxplg0o PllO 

plgaar uDolalo llpu ulnu os 

'$glod uul{oot uilllpg 

urauullol oQlnuru ulqllalS 

'lngalgarnd ruororo$ 

'l6u6f6d DJgltslnu Dnn?fr 

uDolnDl Duolol 110 Dlos 9' 

'uolrot 

upqpol ldruo uoog 

'uJS18undnu1 ua(lafrpdpg 

ualnnur uqDullu uilllqpd 

'aXuuuruo[(od galrod gtQpE 

Dnnulu pjgalalu gUG oD 

'uu(lulaornol pna, unlnos 

Pn61 on1o1 odo$ 

: nigoaf uapu ldoouog 

pull[ uDrol 130 ulQog 

) € 6 ( 

.

13 18 Att i UleAborg det finnes 

En si glupsk bescikarskara; 

Huru Konstnadsfritt de iita, 

Lefva utan allslags mdCat 

Huru slddorna de plundra. 

Fara a.[ med btinders vdgkost. 

3s 39 Visst Hr man nu frl och iedig 

FrAn hemarbete fcir iulen. 

42 -56 Hvarfcir Sfven jag tdnkt resa. 

Ned till UleAborg bege mig. 

Men ett litet hinder har jag. 

Snm har'linse prd"mt mjtt sinne. 

PlAgat Ar frAn Ar mitt min,ne: 

VAIdsamt blef jag sista gAngen 

Plundrad pd en prektig kalfstek, 

Som bescikarn s6g i sldCen. 

$9gfi pgortiold friiinni. 

Dtinti mieB fonon liirrelle, 

u lpuleEfelin puoleBtoni: 

Gn loota etnriBtd ponno 

Egfikini, lBttirotini I 

poie6, motfon pitfrin priri8fci. 

ng[dpd ttiiiflri tortuittoroi 

eo Surrsfefio lportuori6fo - 

Seipri fittefin rudf fin. 

6en fonio meni iifrille, 

Sieki fiitti frnttuionfo, 

.$9roin !o:ti fgniirinld. 

55 Suin otuot toieffoot lDiridt 

Dmin mielin ottomobon 

lolon poifoin emriBtri. 

6itte fun tulin fotis 

.$eti foin fgtci6id tietci 

7s 2[ffoni fomon ofion, 

,$o6tc oflc oifaloifio 

Dtinuo toruu to[ruonogi, 

Sun en minri futfoo fritelen 

9gidnngnnri €giifriritle. 

zt ?Inbo lcille lemmon lrnbu 

Dno[e tuflinrilfriilelle, 

fiuutuupi fgflri puf1umon, 

; t)1 ( 

sl-6zDen omfamnade han han kdriigt, 

Den sA entriiget han tiggde, 

Ba'd mig med upprdtta hiinder. 

Ej det hjelpte, att jag talte, 

Att jag vAgrade och sade: 

"Icke 

kan jag, bdstei granrne! 

AfstA vdgkonsten ifrAn mig; 

Ata liir nnan dock behrifva 

Afven om rnan dr i staden." 

Det oaktadt tog han steken, 

Smog med hast sig in i rummet, 

Ncijd att dock si vigt han undkom, 

Och att s:i,kra klor han iigde. 

Huru listiga och qvicka 

Aro ej de dock att rdfva 

Egenm,dgtigt bondens viigkost!

'uu(odo1 ua{alto1 P(43 

uruuoQoJuot plrlol UDIDDO 

Duolol pull[ uuguol u0ll3 

'agrplq6O 

laQauug!6e 

'uQary1 aX;Qatu tnng eB 

laQauuguo uo pfuBjauualS 

'nilulil riBrotaf Dnlogft 

'pQauggur ofuol uuotgog 

!a(lauolgrrd oJuonnuuo$ 

.uDlol galrnotu u,rQouolog 08 

llgDuoltr lDuDlnnu u0 llo 

'uoo0lDl uDllol uelu 

06 

lolnl uofoluod prpp$ 

'o1gtolofo1u1 

ldnnlrug 

'rlgn(nlr1 uoJcg ldlllG 

gJgallururPl urlrtd tuu$ 

'ug!g6l uaru( ruf gullg eG 

'llgllnu uofiopnu uluntl 

'00lol uolo uDlllG 

iltol pquplS 9dlailO 

'pgugua upgplgr gradnl6 

'ugrolal upgpl[ up0lrE 

'luunxoUglnd 

lolQnnd ulpng 

rparail t[ltnr pdpf]tg 

rloruollo(uu uall6u uu16 

'olguunlnou n{g11 oorn6 eol 

guu6uuaha(1 oha(1 uo loog 

:DllDl DIJDUDI ld00uD6 

DiuanouuPJg pguPllrO 

'ojuol uDoltul uuollud ouur$ 

upqpJil un1n1 otflog ool 

ualruqglDd ualgai uaqru 

'uilUpot uo(1ou uttrgfraB6 elt 

galod ua:on1 9llil t0u utng 

'anlqptgql aXuplghg 

1(r1o por6fi utallg 

rronu oarr1J ou1J pdpX6gi 

^,, 

:rdpnllnlnud rronol,DlrDtb 

u' 

rdnnQnd Dgtlunn ollll 

,)s6(

9iitcipri ggitfdrit ruPioi6 

2{rruele[1en oituoBtonfo, 

Gtt on tii!cin iiftitliin 

rro $rine6 ponbu $olbumo6io. 

6irtri mielef1en menifi 

tolonpoitoin tomorot, 

Sa6tofin repio refiri, 

Grori!iii etti6feli6. 

ret 2[nno rllo fotti forruonenfo, 

gttd tulee tunbemof;on, 

!ftit' on ponbu lFolbomo6fo, 

Soottu fuorien fiicibrin, 

!oberrettu toifino!on. 

rao €cmo6to iono6to tri6tci 

$ritoi frirrggi emiinbri, 

Supioopi rolfio6ti 

Soufullo foPofeuro[10n. 

ltron piiritri uunin pciri[Li, 

nl Soqn ei tofi tobtinunno, 

@rt' oli tuoori tuoftoclloinen, 

Sgll' olig muori muuten lgiingt, 

lolon toiere6tri tofonutt, 

?Iiidr Pdiitd oitootoifio. 

l40 Sliinbri ibaBteleepi, 

Sieben toierelen tiPuuPi. 

ut-tzgMen nu ville hustrun hindra 

Fcirekomma, atl ej mannen 

Finge s6, med fulla hdren. 

Baka katten in i brodet. 

Hustrun vdnde sig till honom. 

ltalte iill sin man och sade: 

Eftersom vAr katt nu uPPhdrt 

med sitt jamande i verlCen, 

Me jag hellst fi skinnet af den; 

Deraf kan dock gciras nAgAt. 

Kragens brydnad pA rnin skinnpels." 

98-108 

"Ack du goda gArdsvdrdin'na. 

Hur beskedlig du dig visar 

Mot den gluPska tullbesokarn! 

Nu du cjnskar taga huden, 

Envisas att rifva skinnet 

) q 6 ( 

FrAn den snart halfstekta katten; 

Mycket ldtt det kunde hiinda, 

Att da tullbesdkarn trodde, 

Det i Paldamo marn inlargt, 

Gdrmt en hare i pirogen, 

Snart han fiqge h,ci,gre ansPr6k, 

I(unde sA en annan resa 

Rifva hela s,l,Adan scinder, 

Di han snokar efter vdgkost. 

LAt du katten fe behella 

HulI och hAr! dA mArker tullnd'rn 

Hvad i Paldamo man inlagt, 

Samlat inom tunna skorpan, 

](nAdat vackert in i degen." 

''Tror 

1g2 du nu, din dum,ma bonde! 

Att du rir i eget pdrte,

'ua(a101 onlnG uaqog 

uoJuol n1gnlo un$n196 

uDgoru[rou DulDguDuDlf6 

Dnlol rdralqpl aillo 

'upqpJil uUp! rdaauDS osr 

,ilpl0u Dlgtunn goln 

'riur8unl angpd uuo6 

rSoorol llnt DultlDg 

'rolnl anpgd rronl urnl uaillo 

'gnplil uolq ilorng ell 

'ugoJglunu n8uror al glarg 

'upqpuctrgl 

loouDl uuuu 

'uu(orunlgrud UDJgU luu€b 

.an0qal utxooluugau 

lDalunl 916l (ruainrnns 

'uaqaru uggngt DltnDl ptuuopu oer 

'auunoltl Dlglilnl uouulE 

pmuauau ouol l6u olos 

luor010l ttaq lluudunu 

'oturuudunl Dlqol il6gE 

uaSoqnlff gi6t Unt ulnu ssr 

:lnurqnd aillodr0lo3 oil 

luuouxaduilO 6Xa11 go .uug 

'0uDlnl 

illllq pllalo 

'aila0l 

ilrntno! Filo 

'psn(1nrtq ruulll plarg 

uJuol uroluQ urqqlng sel 

ua(a?nrnng njgonl UG 

luuDultaqullo l(unoffi Dgl,9 

'ollaU uDxraquDDl{G 

Ir1ntgoln urol{ olgn8ln} plgpt 'uouruaqln; 

tjl6 tto unnlnG olgainrnng uagq(rur lrgol p}q 

alurD;lolu ltalga ruuoluxacturrg uag(plpJullrr 'utrg 'yo 

ouo:rrafr1ill *16S gol ,anpj* opnul 

urllnlgo8uo; lDalalnl '1oara;1r1 urr0undnol uaqghu Blrrluoour olgainnnl o11ol 

'goo1 1a(auuu; 

'lDu al6 'rinnJ unlng pnautlu gXapalQ6 gnaqq(t uooinJlnl ,1ooro or;o[ u11ond urunualoru 

'u1o(upod 

uao! pnnl o11o[ 'p;1t19or unlnq o[ uaimnns 'puuqpl(r1 

a6 .urrDxlot uomaq 

Ullll DDJID uoornol 'lnlloq uo o[ o;o[ 'Bglauru r9groJro6 FB]g6g 136 loJlaJgaga oJr1nl 

'rtuull purlg 'rlr13u1orn1 ulggq6ur DlorsDlnnu plrJ au loon;1nog :rir1n16p0ur uoolnJlnl 

pfaulu o1aJ1o1 gq6u olof 'Dltnol utnnlouurl uu8undnDt anpJll urloJlnl uaqq0ur orlog 'ucg 

g6u plarluuoru Bga ,ur;ol plal unnpg ollaoqol toorrllnl olgainrnng 'olgr8undnol oru1n1 

.ruad dft :urgd uoouroglo$ ulgnlng lrootUllgag uaulBrutuqq utatlol aJ uo gnrnn$ (, 

)zrr1

Har med tiggare att skaffa; 

Eller vill du gdckas med mig? 

Du har ju l5ngt bAttre saker, 

NAgon fiskpirog i sdcken; 

rszLAt mig fA hellst en utaf dem. 

Att jaB kan fcir andra ta1a, 

Huru i tillreden vd1 dem!" 

"Afbet fcirst en bit frAn kanten 

Hugger i ftjr andra gAngen. 

Tassen i hans mun nu rAkar. 

I(lorna rispa uti tungan. 

Tror det vara gAddans tiinder, 

Eller hvassa braxenkdkar, 

Anar ej tiil n5got orfld. 

Fiirrn i 1u han skdr Pirogen. 

Men nu iippnades hans 6gon. 

Gi foo menne lpiefi6 nnief1et 

@ifri uruu llltuftoue torifi 

gifti fdUd $:lbomo6to 

Dulun 6u!un oflenfono 

tzr Sura tulhbin fufono 

Oiilen fiifolo ifoio 

Suliettotuot RuuiomoBto 

Suno6to poron [i[1oc 

Soitfo ientiilen rndliifen 

lso ttorioxg6i tocilictd iooPi 

tutummilbo tuflin luono 

Suuiornon miitimo!oi[ba. 

Sle iotfo iofio ciroott 

Utqtlq tullisto tufe[1en, 

tsr Oimpermonnin fri6[9n foutto 

Songo6 tullilin ldtuimtit. 

$ietrtt eniin Pienen leitocin 

tulli lerrolle fritelen 

giigtiipii lerra leriemntdgi 

tso RotDin foiropi tuPefi 

€onoo $erro !rlPitigti, 

.Qetti finci trillti feriuloi€to 

$itfoot pila,ifrinbci, 

Dmpo iullo iuremPio 

tsr Solofuffoio fomeito, 

)qs( 

Ser en hArig katt derinne, 

Grep dA till en kraftig s,vordom, 

Bi'ten svAngde dn i munnen, 

DA i vre.desmod han taiar, 

Siiger dessa ord hcigst uPPbragt: 

"Aldrig, arme man, jag trodde, 

Att den satans bonden s'kulle 

Si mig gii,cka och bedraga. 

Att den bofven haft ens hjerta 

Att se skdmma bort Guds-l5ne1. 

Sijla ned rp6 detta sdrtlet! 

Aldrig vet en fattig menska. 

Hvad hon, syndens ird'l. f5r iita 

UppA sina gamla dagar; 

Forr, s,om ung, :man, aldrirg hdrde 

Om sA afskyvdnda saker."

'ulurunotro5b 

sallod pg1a1g s1, 

.anngol ruau paf 0a11ft 

lajrolnj unQnn| r6d66m 

'1nuuu] 

lopuJ Uo ulng 

.rlpJy ugloullal plalffi 

'tilun$ oguo laJJog oQul6 soz 

'etr$golnr 

1il106 n1lng 

'uofiodn1 ua(aru uprlgg 

nma(rXng Ucpl pdltag 

'D1uau00otlDl lt1u1 nquu$ 

'DJCU upplil rro ,1uofo$ 663 

'aaQt191 uo1n1 fpJ6g 

pngatqq Dnalaru af Salilfi 

'u1r3r1g1uu auuooru uplag 

uo(nluonn annu Duul6 

pqugJl pull u0 urnu esz 

'riunilad pnalaya* 

uauo;od gulu l6u nlnnE 

uoolDlgolrnl Dlonl pdl6 

:pllot DIIDUDJ ouog 

'r1gp18u6f uluugOJ ualga6 osz 

unaQ {orq pdtas 

: pnplil uuol ualuouuu 

ppatJ uooralo 1daa1o6 

'uDgpnrflaal ptr]lq la urn6 

ouulu[ua olgn pdlg ezz 

'rinn1u1na1 uuu(101 rlg 

rirQodruuff urornu(1 ynng 

'l{}adnr ua(a1ar1 lauubgi 

'unQnnl plpdgl nXDl oS 

'uoma1 uajrol rdaalulnog oau 

'plgpgd ualulud fo11nn$ 

'atrpllll aXaJoqlg 

'{adnr aXunr {1(g utng 

'pug16t Dlrnnl uloilro 

unroolooJ lnno gllo urng elz 

'uaJu1ul uulol $ro1(1o3 

'[yn1 ulgn11ud aXrg 

'gglalpuppffi 

61ppor louD9 

'oungalnul nlnol uo purDg 

) 6 6 (

$itonnut poro$on tuiljon, 

luo[o [oi[a tuflronnunno. 

Gi fitii tiebri i!mi6 tuffo, 

$?itci fD0bti f9nni6 Poroon 

246 SoBto tnonlono Pitddpi, 

.Quin ei nuoxro nditri ntiftg, 

Vtuita fummio rumio. 

$op' on loulu lo6fettuno 

IlopPu loofiBti rofettu 

245 Gomo$ommillo fonoiflo. 

8oPPu. 

) 100 (

,NgNyNyy^ Yl.{do/ 

vEVYHn)ns NV-llSSVl NYI-IOd 

Blsrsrllapnole+ BB+ra>{ 9II9} ull}1f1gpld 91IIS e1}nru 'rduanlas 1n11o gpgtu 

-alteda rsrlo Bln>Ierreey 'srod ,tffafpI ele]lrseJ ee[r4n1 eI ea>pe1 ueuruaqen 

uo ellepqo>1 uaprol 

']gll>{uaq 

}€ururla>Ire} ueJeeqn{ns urel nl}alo uo urq 

-rnlnel uIqIpN 

'rurg eponl urrsrelrol eeAn>lBAeB>{ uerulr e[n1ne1n4ns urole] 

gillru' elus rs>Iaal1deu n11a1ro>{re} uo eJeeqn>lns uelrsseT d11a1rsad11y 

-.e.gL ?l?rDI/[ o>l>Iru>la] e>Ias uaueue.eL xlnn'I el otoy ]rrelsauauo>1 :gruaselrs 

-onn '(2,1 ';,) uaueuee I\ Dqjfl; IJ9>I99I eI uaupuee L Dqqr?S BnnoJ 'uaueugen 

x-Ln1s1 rJolqal g{as (9I ';,) uaueueel\muJof rJa]sretu e[ uaueueeL "nDX 

rrolqal 

'(f '.1) 

t oluzqnsx1 oI??N el DuunH etellado 

'>lesu€>I '(O '.t) 

uaueu 

-gpy ?uuv e[e11ado'>IBSue>l eruaseI ersleut>len '(O ''f,) uaugue€A DpxI rlrav 

'elelrduehr>I B! (ZI 'tr) uaupueEL auur[ g]ugsl :eruase[e1ue>l :]oIDIuaq 

lBABBJnas ueeJnasn>{ns ualseuee^ le^nlnn>I B}seJBeqn{ns uelrssBT 

'elsrAS 

'(f '.D 

t uaupu€e1 x1auuv'ddotld 

'urlol 

el uaun4yuDy DSnl Blnor'(gf 

'l) uaueuee1 ?opH ennoJ '(gt ',1,) uau€u 

-.e.gl\ DI?DW B^nor et t"opaqT '1qo[uod1 9>1as (tI 'L) uauxDqxllo osxTx B^nor 

'(tt 'I) o?unqDSLA nuxJ'DoX rJalsretu 

'(Ot '.t) pr'oqqvrl ouxv elrror eluaueu 

'Jllo14lo.1;- 'eueluesl 

rlon{ lnu)il 

out{.y IlSeAelInnI :ourre1 

ess€IurloJ u1?o4 gsua! 

'dNoxIW 

-IaA uaugr{ essolel uapqploorrnd uBId>I uo^qaN Inse NSNIVNYA 

JflNX 

'Z 'I 's;4 'uaaurelunJulT ugflAd lllnnur 60LI's'lnuy 

'uee(ualunlurl u9!I9d lJlnnru 90LI's'???uV 

sLLt-hzL',1,1;",iJIi?l,JXllX':iJ,'*1,' 

'8 'J, 's){ '691I 's '(ianules sre'I) '!'Lnlurs 1:ssn'I 

:ersdel '.Ln?n&nssoJ au6xs 

'.o:Il 'r1on>1 urollot 

'g9ll-6tlI 'A,\ essaur€IunlurJ uetlod rnse 

'essapqelooJrnd 's 'dNIJON>I 

60lI 

JON' 

:ersdel 

'uauxuo1\rH nux?Js nuuv :o:A 

'Zt8I Ilse 

esueBuralon>{ rlo eue}uBsr e>1uof 

'uelrsseT Ilsnrad 

's 'dNIIoNx 

69ll I'InI IVS ISSV'I 

'e 

n"rnvJ 

't 'J 's>l 'Z6lI s 'n44ad 

'I N'INVJ 

'u n"rnvJ 

) tot (

Tahuo, s. 1809, k. 1842. V:o: Soaro Kortel'ai'nen. Lapsia: yksi tytdr Miina Airaksinen, 

s. 1840. 

Antti. s.1813. ks. T. 5. 

TAULU 4. 

PEKKA LASSINP. s. 1?97. Lassilan isiintd. vv. 1842-1860, joltroin kuoli. Lautamies. 

V:o: 1) Anna Loui,isa Ruuskanen,2) Helena Pekkarinen. Lapsia: 

Lassi Samul| s. 1821, ks. T. 6. (Aiti: Anna Loviisa Ruuskanen). 

AnnaKalri, s. 1825, (5iti: sama k. ed.) mies: rnv. Pekka Viitiniinen Koivulasta. 

Maria Sofia, s. 1831 (diti: Helena Pekkarinen, samoin kuin seura'avienikin), rnies: 

Aaro Toi,uanen. Lapsia m.rn. Ida Rissanen, Pciljiin Pulasteen emdntA. 

Eeua, s. 1839, rnies: Augllst Ktnnunen. 

Juho Pekka, s. 1842, ks. T. 7. 

Erkki, s. 1848, k. 1912. V:o: Johanna Toiuanen. Lapseton. 

TAULU 5. 

ANTTI LASSINP., s. 1813. Y:o: Maria Stiina Kejonen. Lapsia: 

Aatu, s. 1844, ks. T. 8. 

Antti, s. 1847, ks. T. 9. 

Juho, s. 1849, k. 1895. R5dteli Helsingissd. Naimisissa, mutta lapseton. 

TA"IJLU 6. 

LASSI SAMULI PEKANP., s. 1821. Lassilan isantd w. 1860-1865, jolloin myi perintciosuutensa 

veljilleen ja osti torpan NilsiAn Sdnkirniiestli. Kuoli 1907. V:o: Eeua 

Sofia Pitkiinen. Lapsia: 

Aaro Heikki, s. 1856, ks. T. 10. 

KaLLe Vilho, s. 1860, ks. T. 11. 

Anna Katri, s. 1866. Mies: ruumisarkkukar-rppias Aappo Kiiiirmekangos. Muutti 

I(anadaan. missd kuoli 1917. 

TAULU 7. 

JUHO PEKKA PEKANP., s. 1842. Isdntd varsinaisesti v:sta 1891 naimattoman vanhimman 

veljensd Salomon kuoltua. Salomo toimi Lassilan isdntdnd vv. 1865- 

1891. Juho Pekan v:o: Vilhelmiina Raatikainen. Larpset: 

Janne. s. 1895. ks. T. 12. 

Aatu, s. 1897. V:o: Jenny Piippo. Pohjolanmden isdntS. 

Kal,Ie, s. 1900, ks. T. 13. 

TAU "U 8. 

AATU ANTINP., s. 1844. Toimi merimiehend ja koneenkdyttiijdnd Volgalla. I{uoli 

1892 Vend.j5lld. V:o: Kristiina Honkanen. Lapsia: 

Maria, s. 1876. Mies: Aksel Arola (l\ Lahdessa. 

Aruid,. s. 18?9. ks. T. 14. 

Theod"or, s. 1889. ks. T. 15. 

) l02 (

'6 n'rrnvJ 

:ersoeT ' ar[ 

:o:L 'essordony Efe]srurouolel ,6ggl .{ ,ttgl .s ,.dNIJNV IJJNV 

'esslFurs1a11 

efelrduet.rrl ,0BgI .s .op?I 

'BssrFurslaH 

uense 'e11ea1riela 'ete}}ado 

1.{u 

.{esue>l ,yyg1 .s,tuug 

'essrslonu essrlle^spuns eueruolletu{eu 906I rlonx .ete11e["rr4 ,]/.BI .s ,xroqso 

'0I n.rovJ 

'8t6I 's '01, 

-LTDDX Daag :rel[J 'uossr,apuv 

xunnv ..o:L .essBlnqreX 

oy{ru{al .906I .s ,?]UDN 

'$tod.tnfl od.LnY o??zN o{>Irsnnur :sarXI .g6gl .s ,liuung 

'UDqqD.I oun ?sur,g 'seurreJ :sartr 'gssrla{qrtr 

l 

J serddne>{rle>iruray .96gl .s 1rod rs4n 

'essordonx 

uaunrnJ lno sorure{JrAr?sod :sartrÎ 

-elrd ueJJrAedda-I'.La 6or.X 

'e[rlrE>lJln 

urlaqnd ,1161 .s ,I)a]IuI 

'It6I 's 'yq)flaH 

ei 8g6I 's ,Dllnry :1asde1 .essef 

saLLuDH 'flrûeeru 

:sar111 'e[e11ado '{esuer{ ,696y .s .of"l1 

'C'6I 's ,ilnnry 

el lg6l .s .osa4 :1esde1 

'esst8urs1a11 'uauzn4t116 

sDrur.V rruoouoJFe :sartr41 .elielroquesse>i ,106I .s .uxt\nx 

) E0l ( 

-IlsloN nsxlao-I'DtrDW 

-I1YA

TAUiI,U 15. 

THEODOR AATUNP., s. 1889. Tydnjohtaja l(uopiossa' Y:o: Maria Pitkiinen' Poika 

Theod,or, s. 1916. Ylioppilas, akt.luutnantti' I(aatui 1942' 

TA,IJILU 16. 

KALT-E VIHTORI KALLENP., s. 1888. Fil.maisteri, vanhempi lehtori, kirjailija ja 

runoilija. V:o: Al,ma Maria Vanamo (VLlander). Poika: KaIIe Jormo, s' 1912' 

Maisteri. V:o: osastosihteeri HeLui Haapio (alkuaan Hcirkonen)' Lapset: Kolle 

Ilmari, s. 1940, Aino Inkeri, s. 1942 ia Ania Inari, s. 1943. 

TAIJLU 17. 

OSI

'N:rNyN!.1yA t/ Slty?) 

Vst N 3tt v) 

VIAITgISINIÎSNNSdV'] 

rs>Ieeur e1o[ 'uenrel ugrug] ueessae]ua>ler uelrel uoJnns ul1u I{pu uer 

-Je>I eleurnf unx 

'a11as>1f1rqa>I 

ueuun>{sruqr o>lo>l rs>lepd rs>leelre>l uen 

-Blleruonq 

IdUIqa{ e1o[ 'ueeuaruo unnJ]auun] uaqrrs ueessroqre>1 e[ uees 

-sl^g{l 'gÎas 

}eAIn}Ja{re} 9tu9N rlo sneJnas 'essrsrrlered 

Bssrrune>{ uouuonl 

ueeurela ua{sa{ uapqe>l au ueessauued e[ g]slruql rs>l€>l uren ueessap 

-onl ilsasrllealsntad 1n11a1e[e rlo eleurnf ur>lsnl g11a ,rsolsre^ ugH .ueelro>l 

uaauour esunlleuree; lnua>1n1 e[ uaurllouuo{sn rlsends IIo I>l{IaH 

'9IIaI} 

BIIasra>PlBpqo uasrurnl 

-so1eI uasr>luaq uasdelsruqr 1fue11rr"r ueeurs>1d p1salarw u]>llaH ra rsrrle"red 

uouuoni uee>luraune>l ellnni 'a11al"reI 

allrrune{ eI a11a"rnns uaauroleo>IEu 

€>{as uaauro}uere>l>larq aurnfq elleuuer uapaêlley e11e4red gllesrllaa^Ja} 

eI e]lrrune>{ uuad ellolsrel ellasreruourJa }nuurlel }Io ugq esuelr} 

-BetrN 'u€e>leruuad 

1,{uuarrl re 'surd urqralnq e}lnur ,1nun11nnd 

uee>{so>l 

ellttod re eeqeref.ny 'uolpd 

uasrllaa]qns I{nI ueq asll .ueso uelas}Ilier{ 

essnlars esseerlaturol ul{IaH }nuuellen sIIS IIo uauedJe>{unn}}InX 

oslJonu e11a'rsedre>l nlars ualsel uarAeASe>I r"rnnI ef nlarssrurqr elrur,ur^t{q 

uasrllaalqns ueerualunl lnurddo u€essaurrole[e11ado ur>lursJ€A eI eue4re 

esugurgla uastlonluauwd>1rur1o>{ 'ueenrel 

ITo l{>{laH uaasrrune{ ueqel eeI 

-elsn{1eu ee}BS ure}urr{el }nuon1 urelurs>1f Ia ugH rs>lrlu urru ,ue€1oues 

-grugllpurplllel ueruollopqa a11es>1d1rqa>I Bsuolsel ugq Illd uallo urBN .rs>Irs 

-i€Iesueli uouun{ ef rs>1ne1sd ue€ruuesr rs>lrsro}}on} eI rs>1e>1o rsrdllrqa>1 

-eBui uruEgl aslr esueesa>1 1.,(ue1latA ellelrlBeur ur>{raH rlo euBsa{ guggJg 

'uaas>iefeuepnnsdel 

eernas gglr(q ueururrsrllopq€u lelrsres gueu e11a ,gu 

--radsrellundne>1 erlelsnpa Brsrol eursa>l eururelnntu eI uaauraq"rad BrrDq 

-Ialluunnsrrnnllin>l uI>lIoH'esso>lrr^ eelra>I rs>iB>i urBn csselB]ueu gp.:..?>1 

laau€lleed lBrraqBArBI lelrlo 1.{u r"rnn[ €]]nw 'gÎgd 

e>ioI essrtn]rel ur>lroIl 

1du,{e>1 e,trele[e1sn>I]eur rlo pursal eurdtuasre>1rv 

'uaa]onl eJSaponl BSSBIBI 

-uBU uegurrt+r{llrr }e^rsrln} gurgu e11a 'esua>1>{Ie>l gpqa} Io}qe} eI ellaq"redeI 

-e11ado eelelsnpa atulo>i uoos>ireJarlesa>i rs>lrneernas lnuurle^ rio l{{ieil 

uaelrdellerulls glgl eI uee4nlno{esue>l of e11n1 lelro>lle 1elod ur>1ag 

'911aq 

II 

) s0l (

miin eivdt tdllaiset pddtcikset soveltuneet ja hdn hankki itselleen oman 

Kaino-nimisen matkustajalaivan ryhtyen kilpailemaan laivaherrojen 

kanssa myciskin matkustajaliikennijitsijAnii. Toimien itse laivan pe:illikkcinii 

hiin voi joka piiivii hoitaa sekd talonsa ettd muut liikeasiat kaupungissa 

ja illoiksi jeada maatilalleen huolestamaan maataloustehtdviii. Omat 

ja ottopoikansa hdn pani vuorotellen toimimaan laivansa apumiehind, 

saaden niiille tilaisuuden vaihtelevaan ja vinkistdvddn merimiestoimintaan, 

jossa he saivat jonkin verran teknillist5 praktiikkaa ja samalla oppia 

palvelemaan ja sulautuvalla ymmdrtdmyksellii suhtautumaan erilaiseen 

matkustavaan yleiscion. Laivapuut Heikki sai omalta maatilaltaan ja palkattua 

viiked laivassa oli vain konemestari, joten Heikin laivan kannattavaisuus 

ja kilpailukyky pysyi vuodesta vuoteen kohtuullisena' 

Kalle tiiytti sin[ kesin6 rkuusi vuotta, kun Kaino ostettiin ja keviiiin 

kuluessa oli hiin ehtinyt kysyii isiiltddn useampaan kertaan, tuleeko Aino 

mycis ensi kesiiksi Rantalaan. Tulee, tulee, oli Heikki vastaillut. Aino oli 

edellisten kesdvieraiden kaksitoistavuotias suloinen ja vilkas tytiir, joka 

oli monet kerrat katkerasti valittanut sitd, ettei hdn ollut syntynyt poikana, 

koSka hdnen vanhempansa eivit sallineet tyttcijen ratsastaa. Kalle teki 

Ainolle melkeinpii joka piiivd uuden kaarnaveneen ja oli erittdin iloinen 

ja onnellinen, kun Aino kiitti suloisesti hymyillen ja joskus otti hiinet 

polvelleenkin istumaan. Ilmankos Kalle odottikin kaiholla ja ikiiviillii sekd 

kesdn ettii Ainon tuloa. 

Mainostaakseen uutta laivaansa mursi Heikki ensimmdisend laivareitin 

avoimeksi ja Kalle seurasi iloisena ja tyytyvdisend Kainon mukana 

jddnmurtamismatkoilla. Kalle pyysi isdiinsd kutsumaan myciskin Ainon 

mukaan jollekin jddnmurtomatkalle, sillii hiin olisi erikoisen mielellddn 

tahtonut niiyttdii Ainolle oikeata rautalaivaa kaarnaveneiden asemasta ja 

juosta Ainon kanssa vuoroin keulassa katselemassa jiiiden murtumista 

laivan alla ja vuoroin perdssd silmiiilemdssd niiden pakenemista potkuri- 

virrassa. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska Aino oli vield koulutehtdvissddn. 

)106(

'I 

'rs4ruaseI 

aruureJnasn4ng ueeudllrrl e[n11a1 

-na>Iro elnnru ueurlr leô DI>Ir€>l glugu - 

JgSdVT 1aaue11de1 Bllonn 

BI) NSIUVIJVNVVA ualnllrureur €ssepqol gssasrllapa pl>IIBx 't 

'urqrn>Ins urqrnru laau.\}}nl ellne>I uolrll 

-orle 

lBAo e{lo[ '(IgUVJJyNyVn) 

laseueen lasrlondsrcu r>l{rex 'Z 

'(e11onn 

91 1aaue11dgl leô e11o[ '1asde1 

: rs>lesrT 

', 

VIUNIIOCIEIJ NOISINIOJ 

:rlseêeJnas €Brs€ aasi€Ie^ 

etelroquolsrturol 

'IS{aua 

se I a urueJnas n>l nS ugg urdf +tlt 

nllalna{ro uo €>{n>l'e1rrs ellnnsrolarleda ldudlurisa uo B>{soX 

e[ loune.t sodru sns) eoruru NUSVNVVA ]eê]ue>l e41of 'au H{IeX 

-snrad uas4druds>1gldq uaslno>lo>{ ueJnasn>Ins eI uasldlrsa ueuun>I 

-otqof uernasn>Ins 'a'u'I JgSdV'I NSCIIVN E{as JSSdVTNSJSVT 

NSITIVIJYNVVA ue€{nu u:ruotu u:$ ualoluees uernasn>lns 

-eed uop>1uaq uasrelpl uee>{uaua>I ee}sa opqe} Ia B}un>io}qof 

'eelururrol ueJnas ea>In} 

rlsasrilapnoFl Iel elsnttlr>llnl aruum{ns 991slpa r}sasl^rrl>le rlsasrel 

-qo{euo oolqe} ugq g}la 'eueAelons eelrd e11nru 'ueernasn4nS eds 

'ellaa} 

-ro1. nlrol alo IS>lonA uas ra aIIo[ et (urqrn>11ns d11r>1laur esso1a11an1uasg[ 

Bsseâlo essoJafunu I Nnodnxns uo esuaal+roso u9plaq) esuellaloso 

Bllnn uoolsrurol laauelllotull alo lelra e>11o[ 

'ersrelo]Jrrs ur>{uISJeA 'Pruas9[ 

Brsrlua eluoru BIaIA uo ur{ua}rny 

'e}relel{ u€eprol elso>11eI uo1a11an1uaseI 

elselalo 60I eIInAIS ualn>l 'uaa11eI uasrurdlsarulr uoJatunu uasrllapa Nnnd 

-nXnS rlsenellewonq lnunllJe>I uo eJeeuuaseI ue;nasrulns ua]seuee1 

'enllnlsrurlB^ uaprlu 

rlaq allruasgl ueelaef 

'sfuuo.l,1as 

]guuees lapnn 

uaurelu-{1a1lsa ueelqo{ 

ugqgl gpqa+ euas{n}ro>IJe} uo 'eurrre11a1sr>{J€} ueellreqrcd lelo e>11o[ 

'urq 

-I91u99s ueJnasn>Ins 

'er>Flueq uoo+sr>IJB ueJnas ellrsrBuloueJr^ urrsrelro^ 

sntui{}n}eso 

'o'>I g1lur 'alpJnas g}srwa{a} uas>Inllo[q€I uasrellas 

'lulsa 

euenrdos ueelaptd Tlsasr[apnoleJ 'uoolsr>lren>{ns au gg}}aqgl et (e11a1ond 

esurlrersa uBAnInn{ unn{ns-seuggn rrnnt) }opall esueJeer{n>Ins u€uro elsroI 

-rr>{uo>{Jr>l 

IpT>Iueq e11a 'ua1rs 'urrsa e€}}rJons roa ueq e1o.{lsnrul>l}nJ 

) 10r (

mittaa kiertokirjeitd eikd SUKUPUUTA. Pyydetiiiin, ettd ne, jotka tietiiviit 

heiddn nykyisen olinpaikkansa, ilmoittaisivat sen viipymdttii toimistoon. 

Samoin on olemassa useita suvun jiiseniS, jotka eivdt ole syystii tai 

toisesta tulleet liittyneeksi Sukuseuraan. NUKKUVAT OLISI SYYTA 

HERATTAA, koskapa emme usko kenenkddn ainakaan periaatteellisesti 

voivan olla Sukuseuraan liittymistii vastaan. Mikii uoisLkuun olla luonnol- 

Lisemp,aa kuin se, ettii olemme kiinteiissd, kosketuksessa orruaan suureen 

sukuumme ja optmme sen hguin tuntetnqqn - se kiig parh'aiten piiinsii 

LiittErniittd Sukuseuran jiiseneksi ja tutkimalla om'aa sukujulkais't.Lrrturrle, 

tiitii V iiiiniisten SukuPuuta! 

Toimistonhoitaja ilmoittaa tisiiksi, ettd sukulaiset, joiden omaisia on 

kaatunut sodissa, Iiihettiiisiviit sankarivainajista el5mdkertatiedot sekd - 

mikdli mahdollista - valokuvan toimistoon ensi tilassa. 

Sukuseuran toimiston osoite on: Helsinki, Ratakatu 2l B 2, puh. 66287. 

Seuran sihteeri, maisteri Jorma Viidndnen on tavattavissa kaikkina 

muina arkipiiivinii, paitsi lauantaisin, klo 15.30-16.30. 

) t08 (

O'IEJIEN-INESVf NVHNESN)INS NIISVNVVA 

:-G]uasB[?fu")I 

'd 

ouJ,Bv 'ua;treueen 

ea.I 'solnnJ. 

Iaqlg 'uaureloÊed 

:pluosEs €lslstqqtsa 

au{.ref 'ua,ueuEE^ 

epl 'uaueuee^ 

a 

A 

'rr:rrprrpo 

{{r5rrp,TtDD 

'd 'uaueueEA 

'ue'u€uep^ 

'Uaueu€eA 

n rpv 

IIrUV'UAUeUeeA 

T Tp A rr 

euuv 'uauoqns 

TJlex 'uauosad 

ElJEtr I 'UaUelJed 

o,urv 'uauou]O 

eraa^ 

'r>l{rnNl 

eplrH '{raue>isrN 

IuroJ| 'eIn roN 

ourotl 'elnnrox 

eurlrH 'uauollev 

:gluosgfisona 

o{{IaA 'uaueueB4 

otrax 'uaueue€A 

srrl lwdruulJll\ 

e{{ad 

'solnnJl 

esrrT-Buuv 'uau€ugeA 

IIauuv 'uaueuee^ 

epv 'uaueu€e^ 

BplrH -uauern€E^ 

lJEUrg 

EUUeIJ ' .r.aueuee^ 

'g 

srrrEJd 

'uau€uEe^ 

e{rrJ'g 'ua,ueuee^ 

Irrutg 'uauguBe^ 

IIIS 'u,aueueB^ 

n? JoN 'uauguelE^ 

olinex 'uau€,ueBA 

etrEX 'uaueuBeA 

e,urJeex 'ueugrreB^ 

o,qnf .uau,euEeA 

oqlnf 'uaueueB^ 

lJa>iul t;Uau€uBe^ 

rJErxlI 'H 'uauEuee^ 

llsr,lx 

ollnJ. 'ua,u€UEEA 

'f olslu 

'uaurEruE9^ 

o>I{JId 'uaueuee^ 

o>l>{Jld 'uaueuEe^ 

Tuuo 'uaueuee^ 

EAIO 'iuAuBueeA 

llsn){ '{rauEuee^ 

Jol>1lA 

aunv 'EIlssnfl-el^ 

o[JiL '.uoueu€E^ 

ouie^ 'uaueu.ee^ 

our A uoueue€A 

(vo)-LVf) 

9+upsI 

1lIa,u 'e[€lrdu€frrX 

9lu9sI 

'{t^r' a .".'^r 

uuw, tA u-'iol 

EANOJ 

e^noJ urJ€{>laaldE 

]Ji.I]J 

o{}ilulal€slaur 

lJr?LuOnleJBA 

pf pl rrdl^'vpcrrpv 

EANOJ 

rlqslr}1>iJL 

EANOJ 

EAIlOJ 

EANOJ 

eJueura 

E NOJ 

EANOJ 

plpr.idn vpcrrpw 

Df pi rar{ncnntpr 

TlSrJn>lOJd 

-br-f'.ît''^ 

Jc+c!rtouwu 

ualsleul 

soItusaAJ'I>l 

lllau 

'ddorld "lsrurro^ 

B !ellado'{ESue>l 

rJEIeeui 

{liau 

Illau 

oI{rIIe€do}sere A 

enJ'eloJarq 

'lqp[ 'u{at 

TJEJNNIIJ 

'IIrAueeul 

IlTAU 

selrddolld 

EANOJ 

'Ilraiueeru 

l sr>{Je u r u e 

'ddotld'1ty 

E I 

etel+nn 

eddes 

'r{rlnrr,( rpprrr 

efrlolsrdio 

!liau 

E NOJ 

etElqot 

'r{dnrr r 'rrvor 

e lie]]ado'>iesue>{ 

solru,eunl 

'IlrAueeur 

) 60r ( 

'1roquo 

Ehed 

r>lurslaH 

rrrrDrrrrdDd 

rsaAnJnrx 

rAdeIsreddEA 

rsaAauuox 

r{urslaH 

eJeeAoruqiv 

EId>1se^df 

.l>1,urs1aH 

I>lursIoH 

EIouTaI{ 

JAJBIUIIIIS 

r{urslaH 

rlqEIuol>lqv 

rlqEIuol{qv 

r>lursIaH 

I{,ulslaH 

orulllex 

JAJEISI€dJE]\ 

IlqelorrA 

r>lursIaH 

r>{uIsIoH 

l{Eruu9r,91ld 

r)iursIaH 

r>{urslaH 

ef rlo.I 

€,uurlurrudx 

rlqeiuor{qv 

r>{uISIaH 

rYurslal{ 

uaureJrex 

rAJ€tSredteA 

EI,{dP>I 

l^.returlrrs 

lSaArJO 

I{urslaH 

r>lursIaFI 

rueelEx 

'[>lu1sIaH 

rlqBluorliqv 

r>{urslaH 

1>lursIaH 

r{ursIaH 

oldonx 

B>iueurrH 

eletiiol 

elou{aH 

J>luIslaI{ 

sne{JeA 

'I{rursIaH 

'I{,ursiaH

Ni,misivun kiiAnt

Väänästen sukupuu 2 * 1945 - Väänästen Sukuseura ry

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?