Ympäristövaikutusten arviointiselostus - Ramboll

Kristiinankaupungin edustan 

merituulivoimapuisto 

Havsvindpark utanför Kristinestad 

Ympäristövaikutusten arviointiselostus 

Miljökonsekvensbeskrivning

Kristiinankaupungin edustan merituulipuisto 

Havsvindpark utanför Kristinestad 

Ympäristövaikutusten arviointiselostus - Program för miljökonsekvensbeskrivning 

SISäLtö 

ESIPUHE 6 

YHTEENVETO 8 

JOHDANTO 45 

1 HANKKEESTA VASTAAVA 49 

1.2 PVO-Innopower Oy 51 

1.1 Pohjolan Voima 49 

2 HANKKEEN KUVAUS 55 

2.1 Hankkeen tausta 55 

2.1.1 Kokkolan merituulivoimatutkimus 55 

2.1.3 lmastonmuutoksen vaikutus lintuihin 58 

2.1.4 Tuulisuus 59 

2.2 Hanke 61 

2.2.1 Arviointiohjelman suunnitelma 62 

2.2.2 Uusi suunnitelma 63 

2.3 Hankkeen vaihtoehdot 65 

2.3.1 Arviointiohjelman vaihtoehdot 65 

2.3.2 Uuden suunnitelman vaihtoehdot 67 

2.3.3 Karsitut vaihtoehdot 69 

2.4 Tuulivoimalan rakenne 69 

2.4.1 Tuulivoimalaitosten sijainti ja rakenne 69 

2.4.2 Torni 71 

2.4.3 Roottori 71 

2.4.4 Konehuone 71 

2.4.5 Tuulivoimaloiden valaistus ja merkinnät 72 

2.5 Tuulivoimalan rakentaminen maalle 73 

2.5.1 Tuulivoimalan vaihtoehtoisia perustamistekniikoita 73 

2.6 Tuulivoimalaitoksen rakentaminen merelle 76 

2.6.1 Merituulivoimapuiston sijainti ja rakenne 76 

2.6.2 Vaihtoehtoiset perustamistavat 77 

2.6.3 Ajoksen merituulivoimalan koeperustusten rakentaminen 79 

2.6.4 Massojen ruoppaus, siirtäminen ja läjitys 80 

2.7 Sähkönsiirto 80 

2.7.1 Sähkönsiirto merialueella 80 

2.7.2 Sähkönsiirto maa-alueella 81 

2.8 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 83 

2.9 Hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen merkitys, 

liittyminen ohjelmiin 84 

2.10 Liittyminen muihin hankkeisiin 87 

3 YmPärISTöVAIKUTUSTEN ArVIOINNIN läHTöKOHDAT 91 

3.1 Arviointitehtävä 91 

3.2 Hankkeen vaikutusalue 92 

3.3 Käytetty aineisto 93 

3.4 Vaikutusten ajoittuminen 93 

3.4.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 93 

3.4.2 Käytön aikaiset vaikutukset 93 

3.4.3 Toiminnan lopettamisen vaikutukset 94 

4 YmPärISTöN NYKYTIlA, ArVIOIDUT VAIKUTUKSET JA 

ArVIOINTImENETElmäT 97 

4.1 Vesistö 97 

4.1.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 97 

4.1.2 Merialueen ja sen valuma-alueen yleiskuvaus 98 

4.1.3 Kuormitus ja vedenlaatu 98 

INNEHÅLL 

7.1.2010 

FörOrD 6 

SAmmANDrAG 8 

INlEDNING 45 

1 PrOJEKTANSVArIG 49 

1.1 Pohjolan Voima 49 

1.2 PVO-Innopower Oy 51 

2 PrOJEKTBESKrIVNING 55 

2.1 Projektets bakgrund 55 

2.1.1 Undersökning av havsbaserad vindkraft i Karleby 55 

2.1.2 Klimatförändringen 56 

2.1.3 Klimatförändringens inverkan på fåglarna 58 

2.1.4 Vindförhållanden 59 

2.2 Projekt 61 

2.2.1 Plan enligt bedömningsprogrammet 62 

2.2.2 Ny plan 63 

2.3 Projektalternativ 65 

2.3.1 Alternativ i bedömningsprogrammet 65 

2.3.2 Alternativen i den nya planen 67 

2.3.3 Bortgallrade alternativ 69 

2.4 Ett vindkraftverks konstruktion 69 

2.4.1 Vindkraftverkens placering och konstruktion 69 

2.4.2 Torn 71 

2.4.3 Rotor 71 

2.4.4 Maskinrum 71 

2.4.5 Vindkraftverkens belysning och utmärkning 72 

2.5 Byggande av vindkraftverk på land 73 

2.5.1 Alternativa typer av teknik att bygga fundament för 

vindkraftverk 73 

2.6 Byggande av vindkraftverk till havs 76 

2.6.1 Vindkraftsparkens placering och konstruktion 76 

2.6.2 Alternativa sätt att bygga fundament 77 

2.6.3 Fundamentbygge för havsbaserade vindkraftverk i Ajos 79 

2.6.4 Muddring, flyttning och deponering av massor 80 

2.7 Elöverföring 80 

2.7.1 Elöverföring i havsområdet 80 

2.7.2 Elöverföring på land 81 

2.8 Planeringssituation och tidsplan för att genomföra projektet 83 

2.9 Projektets betydelse på regional och nationell 

nivå, anknytning till olika program 85 

2.10 Anknytning till andra projekt 87 

3 UTGåNGSPUNKTEr För mIlJöKONSEKVENSBEDömNINGEN 91 

3.1 Bedömningsuppgift 91 

3.2 Projektets influensområde 92 

3.3 Material som använts 93 

3.4 Tidpunkt för konsekvenserna 93 

3.4.1 Konsekvenser under byggtiden 93 

3.4.2 Konsekvenser under driften 93 

3.4.3 Konsekvenser efter avslutad verksamhet 94 

4 mIlJöNS NUVArANDE TIllSTåND, UPPSKATTADE 

KONSEKVENSEr OCH BEDömNINGSmETODEr 97 

4.1 Vattendrag 97 

4.1.1 Utgångsinformation och bedömningsmetoder 97 

4.1.2 Allmän beskrivning av havsområdet och dess 

avrinningsområde 98 

4.1.3 Belastning och vattenkvalitet 98 

1

2 

4.1.4 Meriveden korkeus, virtaukset ja aaltojen korkeus 100 

4.1.5 Jääolot 101 

4.1.6 Rakentamisen aikaiset vaikutukset vesistöön 101 

4.1.7 Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset vesistöön 103 

4.1.8 Sähkönsiirron käytön aikaiset vaikutukset vesistöön 103 

4.2 Merenpohja 103 


4.2.2 Nykytilanne 104 

4.2.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset merenpohjaan 105 

4.2.4 Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset merenpohjaan 106 

4.2.5 Sähkönsiirron käytön aikaiset vaikutukset merenpohjaan 106 

4.3 Vesieliöstö 106 


4.3.2 Vedenalaiset luontotyypit, vesikasvillisuus ja pohjaeliöstö 107 

4.3.3 Merinisäkkäät 109 

4.3.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset vesikasvillisuuteen ja 

pohjaeliöstöön 110 

4.3.5 Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset 

vesikasvillisuuteen ja pohjaeliöstöön 113 

4.3.6 Sähkönsiirron käytön aikaiset vaikutukset 

vesikasvillisuuteen ja pohjaeliöstöön 113 

4.4 Kalasto ja kalastus 114 


4.4.2 Kalasto, kalastus ja kalankasvatus 115 

5.4.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset kalastoon, 

kalastukseen ja kalankasvatukseen 119 

4.4.4 Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset kalastoon, 

kalastukseen ja kalankasvatukseen 121 

4.5 Linnusto 124 

4.5.1 Yleistä tuulivoimapuiston linnustovaikutuksista 124 


4.5.3 Linnuston nykytila 132 

4.5.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset linnustoon 143 

4.5.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset pesimälinnustoon 144 

5.5.6 Tuulivoimapuiston vaikutukset muuttolinnustoon 147 

4.5.7 Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon 155 

4.6 Natura ja muu suojelu 156 


4.6.2 Natura-arviointi osana YVA-menettelyä 157 

4.6.3 Natura-alue Kristiinankaupungin saaristo 

FI0800134 (SPA/SCI) 161 

4.6.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Natura-alueen 

suojeluarvoihin 173 

4.6.5 Käytön aikaiset vaikutukset ja Natura-alueen 

suojeluarvoihin 176 

4.6.6 Yhteenveto Naturavaikutusten arvionnista 178 

4.6.8 Muut suojelualueet 178 

4.7 Lepakot 180 


4.7.2 Nykytila 180 

4.7.3 Tuulivoimaloiden vaikutukset 182 

4.8 Maisema ja kulttuuriympäristö 184 


4.8.2 Nykytila 190 

5.8.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemaan 

ja kulttuuriympäristöön 195 

4.8.4 Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan 197 

5.8.5 Tuulivoimaloiden vaikutukset kulttuuriympäristöön ja 

arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin 202 

4.8.6 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja 

kulttuuriympäristöön 206 

4.9 Valo ja varjostus 207 


4.9.2 Valon ja varjostuksen nykytila 208 

4.9.3 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset 208 

4.10 Meluvaikutukset 212 

4.10.1 Meluvaikutusten arviointimenetelmät 212 

4.10.2 Nykyinen melutilanne 212 

4.10.3 Häiriintyvät kohteet 213 

4.1.4 Havsvattenstånd, strömmar och våghöjd 100 

4.1.5 Isförhållanden 101 

4.1.6 Konsekvenser för vattendraget under byggtiden 101 

4.1.7 Konsekvenser för vattendraget under vindkraftsparkens drift 103 

4.1.8 Elöverföringens inverkan på vattendraget under driften 103 

4.2 Havsbottnen 103 


4.2.2 Nuläge 104 

4.2.3 Konsekvenser för havsbottnen under byggtiden 105 

4.2.4 Vindkraftsparkens inverkan på havsbottnen under driften 106 

4.2.5 Elöverföringens inverkan på havsbottnen under driften 106 

4.3 Vattenorganismer 106 


4.3.2 Submarina naturtyper, vattenvegetation och 

bottenorganismer 107 

4.3.3 Havsdäggdjur 109 

4.3.4 Konsekvenser för vattenvegetationen och 

bottenorganismerna under byggtiden 110 


bottenorganismerna under driften 113 

4.3.6 Elöverföringens inverkan på vattenvegetationen och 

bottenorganismerna under driften 113 

4.4 Fiskbestånd och fiske 114 


4.5.2 Fiskbestånd, fiske och fiskodling 115 

4.4.3 Konsekvenser för fiskbestånd, fiske och fiskodlingar under 

byggtiden 119 

4.4.4 Konsekvenser för fiskbestånd, fiske och fiskodling under 

driften 121 

4.5 Fågelbestånd 124 

4.5.1 Allmänt om vindkraftsparkens inverkan på fågelbeståndet 124 


4.5.3 Fågelbeståndets nuvarande tillstånd 132 

4.5.3 Konsekvenser för fågelbeståndet under byggtiden 143 

4.5.4 Vindkraftsparkens inverkan på det häckande fågelbeståndet 144 

4.5.6 Vindkraftsparkens inverkan på flyttfåglarna 147 

4.5.7 Elöverföringens inverkan på fågelbeståndet 155 

4.6 Natura och annat skydd 156 


4.6.2 Naturabedömning som en del av MKB-förfarandet 157 

4.6.3 Naturaområdet Kristinestads skärgård 

FI0800134 (SPA/SCI) 161 

4.6.4.1Havsbottnens art på Naturaområdet 162 

4.6.5 Konsekvenser för Naturaområdets skyddsvärden under 

byggtiden 173 

4.6.6 Konsekvenser för Naturaområdets skyddsvärden under 

driften 176 

4.6.7 Sammandrag av bedömningen av konsekvenserna för 

Naturaområdet 178 

4.6.8 Andra skyddsområden 178 

4.7 Fladdermöss 180 


4.7.2 Nuläge 180 

4.7.3 Konsekvenser av vindkraftverken 182 

4.8 Landskap och kulturmiljö 184 


4.8.2 Nuläge 190 

4.8.3 Konsekvenser för landskapet och kulturmiljön 

under byggtiden 195 

4.8.4 Konsekvenser av vindkraftverken för landskapet 197 

4.8.5 Konsekvenser av vindkraftverken för 

kulturmiljön och värdefulla områden och objekt 202 

4.8.6 Elöverföringens inverkan på landskapet och kulturmiljön 206 

4.9 Ljus- och skuggeffekter 207 


4.9.2 Ljus och skuggor i nuläget 208 

4.9.3 Skuggeffekter från vindkraftsparken 208 

4.10 Buller 212 

4.10.1 Metoder för bedömning av buller 212 

4.10.2 Nuvarande bullersituation 212 

4.10.3 Ställen som kan bli störda 213

4.10.4 Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset 213 

4.10.5 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset 213 

4.10.6 Vedenalainen melu 221 

4.10.7 Sähkönsiirron meluvaikutukset 221 

4.11 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja liikenne 221 


4.11.2 Sijainti 221 

4.11.2 Nykyinen alueiden käyttö 222 

4.11.3 Maa- ja vesialueiden omistus 224 

4.11.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset alueidenkäyttöön 225 

4.11.5 Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön 226 

4.11.6 Liikenne maa-alueella 226 

4.11.7 Liikenne merialueella 227 

4.11.8 Lentoliikenne 228 

4.12 Kaavoitus 228 


4.12.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 228 

4.12.3 Seutukaava 229 

4.12.4 Maakuntakaava 230 

4.12.5 Yleiskaavat 232 

4.12.6 Asemakaava 233 

4.12.7 Tuulivoimapuiston kaavoittaminen 234 

4.12.8 Sähkönsiirron vaikutukset kaavoitukseen 234 

4.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 235 

4.13.1 Tuulivoimapuiston elinkaari 235 

4.13.2 Tuulivoimapuiston hiilijalanjälki 237 

4.13.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään 238 

4.14 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon 239 

4.15 Vaikutukset elinkeinoelämään 240 


4.15.2 Nykytilanne Kristiinankaupungissa 240 

4.15.3 Tuulivoimateknologian kehitys 242 

4.15.4 Rakentamisen ja käytön aikainen työllisyys ja 

elinkeinovaikutukset 243 

4.15.5 Verotulot 243 

4.16 Riskit ja niiden torjunta 244 


4.16.2 Rakentamiseen liittyvät riski- ja häiriötilanteet 244 

4.16.3 Tuulivoimapuiston mahdolliset riski- ja häiriötilanteet 244 

4.16.4 Sähkönsiirron mahdolliset riski- ja häiriötilanteet 245 

4.17 Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen 246 


4.17.2 Asumisen ja toiminnan nykytila 249 

4.17.3 Asukkaiden näkemykset tuulivoimasta ja 

hankkeen vaikutuksista 252 

4.17.4 Vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen ja elinoloihin 256 

4.18 Vaikutukset ihmisten terveyteen 259 

4.19 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 259 

4.19.1 Maisema ja kulttuuriympäristö 260 

4.19.2 Sähkönsiirto 260 

4.19.3 Linnut 260 

4.19.4 Kalat ja kalastus 261 

4.19.5 Elinkeinoelämä 261 

5 HAITAllISTEN VAIKUTUSTEN VäHENTämISKEINOT 265 

5.1 Maisema ja kulttuuriympäristö 265 

5.2 Vesiympäristö 265 

5.3 Meluvaikutukset 266 

5.4 Valo- ja varjostusvaikutukset 266 


5.6 Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen 268 

5.7 Riskit ja onnettomuudet 268 

6 VAIHTOEHTOJEN VErTAIlU JA HANKKEEN 

TOTEUTTAmISKElPOISUUS 271 

6.1 Vaihtoehtojen vertailu vaikutuksittain 271 

6.1 1 Vesistö, merenpohja ja vesieliöstö 271 

6.1.2 Kalasto, kalastus ja kalatalous 271 

6.1.3 Linnusto 272 

6.1.4 Suojelu 272 


6.1.6 Valo ja varjostus 273 

4.10.4 Buller under byggtiden 213 

4.10.5 Buller från vindkraftsparken 213 

4.10.6 Undervattensbuller 221 

4.10.7 Buller av elöverföringen 221 

4.11 Samhällsstruktur, markanvändning och trafik 221 


4.11.2 Läge 221 

4.11.2 Nuvarande områdesanvändning 222 

4.11.3 Mark- och vattenområdenas ägare 224 

4.11.4 Konsekvenser av vindkraftsparken för 

områdesanvändningen 225 

4.11.5 Elöverföringens inverkan på markanvändningen 226 

4.11.6 Trafik på landområdet 226 

4.11.7 Trafik i havsområdet 227 

4.11.8 Flygtrafik 228 

4.12 Planläggning 228 

4.12.1 1Utgångsinformation och bedömningsmetoder 228 

4.12.2 Riksomfattande mål för områdesanvändningen 228 

4.12.3 Regionplan 229 

4.12.4 Landskapsplan 230 

4.12.5 Generalplaner 232 

4.12.6 Detaljplan 233 

4.12.7 Planläggning av en vindkraftspark 234 

4.12.8 Elöverföringens inverkan på planläggningen 234 

4.13 Konsekvenser för utnyttjande av naturresurserna 235 

4.13.1 Vindkraftsparkens livscykel 235 

4.13.2 En vindkraftsparks koldioxidavtryck 237 

4.13.3 Konsekvenser för jordmån och berggrund 238 

4.14 Konsekvenser för luftkvalitet och klimat 239 

4.15 Konsekvenser för näringslivet 240 


4.15.2 Nuläget i Kristinestad 240 

4.15.3 Vindkraftsteknologins utveckling 242 

4.15.4 Sysselsättning och inverkan på näringslivet i 

byggskedet och under driften 243 

4.15.5 Skatteinkomster 243 

4.16 Risker och hur de kan avvärjas 244 


4.16.2 Risker och störningar i anslutning till byggandet 244 

4.16.3 Eventuella risker och störningar orsakade av 

vindkraftsparken 244 

4.16.4 Eventuella risker och störningar orsakade av elöverföringen 245 

4.17 Konsekvenser för levnadsförhållanden och trivsel 246 


4.17.2 Boendets och verksamhetens nuvarande situation 249 

4.17.3 Invånarnas åsikter om vindkraften och projektets 

konsekvenser 252 

4.17.4 Konsekvenser för människornas levnadsförhållanden 

och trivsel 256 

4.18 Konsekvenser för människornas hälsa 259 

4.19 Samverkan med andra projekt 259 

4.19.1 Landskap och kulturmiljö 260 

4.19.2 Elöverföring 260 

4.19.3 Fåglar 260 

4.19.4 Fiskar och fiske 261 

4.19.5 Näringsliv 261 

5 mETODEr ATT mINSKA DE NEGATIVA KONSEKVENSErNA 265 

5.1 Landskap och kulturmiljö 265 

5.2 Vattenmiljö 265 

5.3 Buller 266 

5.4 Ljus- och skuggeffekter 266 


5.6 Konsekvenser för levnadsförhållanden och trivsel 268 

5.7 Risker och olyckor 268 

6 JämFörElSE AV AlTErNATIV OCH PrOJEKTETS 

GENOmFörBArHET 271 

6.1 Jämförelse av alternativ per konsekvens 271 

6.1.1 Vattendrag, havsbotten och vattenorganismer 271 

6.1.2 Fiskbestånd, fiske och fiskerinäring 271 

6.1.3 Fågelbestånd 272 

6.1.4 Skydd 272 


3

4 

6.1.7 Meluvaikutukset 273 

6.1.8 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja liikenne 274 

6.1.9 Kaavoitus 274 

6.1.10 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 274 

6.1.11 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon 274 

6.1.12 Vaikutukset elinkeinoelämään 274 

6.1.13 Riskit ja niiden torjunta 274 

6.1.14 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 275 

6.2 Vaihtoehtojen vertailu taulukkona 276 

6.2.1 Vertailun periaatteet 276 

6.2.2 Vertailutaulukko 277 

6.2.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 279 

6.3 Epävarmuustekijät ja niiden vaikutus arvioinnin 

johtopäätöksiin 279 

6.3.1 Vesistö, merenpohja ja vesieliöstö 279 

6.3.2 Kalasto, kalastus ja kalatalous 280 

6.3.3 Linnusto 280 

6.3.4 Suojelu 281 


6.3.6 Valo ja varjostus 282 

6.3.7 Meluvaikutukset 282 

6.3.8 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja liikenne 282 

6.3.9 Kaavoitus 282 

6.3.10 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 282 

6.3.11 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon 282 

6.3.12 Vaikutukset elinkeinoelämään 283 

6.3.13 Riskit ja niiden torjunta 283 

6.3.14 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 283 

6.3.15 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 283 

6.4 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus 283 

6.4.1 Ympäristö 283 

6.4.2 Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys 283 

6.4.3 Taloudelliset edellytykset 284 

7 YmPärISTöVAIKUTUSTEN ArVIOINTImENETTElY JA 

OSAllISTUmINEN 287 

7.1 Arviointimenettelyn lähtökohdat 287 

7.2 Arviointimenettelyn aikataulu 287 

7.3 Arviointiohjelman kuulutus ja nähtävillä olo 288 

7.4 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet 289 

7.5 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta 289 

7.6 Arviointiselostuksen kuulutus ja nähtävillä olo 291 

7.7 YVA-menettelyn päättyminen 292 

7.8 Arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen 292 

7.8.1 Suunnitteluryhmä 292 

7.8.2 Ohjausryhmä 292 

7.8.3 Seurantaryhmä 293 

7.8.4 Yhteysviranomainen 293 

7.8.5 Kansalaisten osallistuminen 293 

7.8.6 Yleisö- ja tiedotustilaisuudet 294 

7.8.7 Tiedottaminen 294 

8 VAIKUTUSTEN SEUrANTA 297 


8.2 Vesistö 297 

8.3 Kalasto 298 

8.4 Natura 298 

9 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT 301 

9.1 Ympäristövaikutusten arviointi 301 

9.2 Hankkeen yleissuunnittelu 301 

9.3 Sopimukset 301 

9.3.1 Liittymissopimus sähköverkkoon 301 

9.3.2 Sopimukset maanomistajien kanssa 301 

9.4 Kaavoitus 301 

9.5 Vesilain mukaiset luvat 302 

9.6 Rakennusluvat 302 

9.7 Voimajohdon luvat 302 

9.8 Ympäristöluvat 302 

9.9 Lentoestelupa 303 

6.1.6 Ljus- och skuggeffekter 273 

6.1.7 Buller 273 

6.1.8 Samhällsstruktur, markanvändning och trafik 274 

6.1.9 Planläggning 274 

6.1.10 Konsekvenser för utnyttjande av naturresurserna 274 

6.1.11 Konsekvenser för luftkvalitet och klimat 274 

6.1.12 Konsekvenser för näringslivet 274 

6.1.13 Risker och hur de kan avvärjas 274 

6.1.14 Konsekvenser för människorna 275 

6.2 Jämförelse av alternativ i tabellform 276 

6.2.1 Jämförelsens principer 276 

6.2.2 Jämförelsetabell 277 

6.2.3 Sammandrag av jämförelsen av alternativ 279 

6.3 Osäkerhetsfaktorer och deras inverkan på bedömningens 

slutsatser 279 

6.3.1 Vattendrag, havsbotten och vattenorganismer 279 

6.3.2 Fiskbestånd, fiske och fiskerinäring 280 

6.3.3 Fågelbestånd 280 

6.3.4 Skydd 281 


6.3.6 Ljus- och skuggeffekter 282 

6.3.7 Buller 282 

6.3.8 Samhällsstruktur, markanvändning och trafik 282 

6.3.9 Planläggning 283 

6.3.10 Konsekvenser för utnyttjande av naturresurserna 283 

6.3.11 Konsekvenser för luftkvalitet och klimat 283 

6.3.12 Konsekvenser för näringslivet 283 

6.3.13 Risker och hur de kan avvärjas 283 

6.3.14 Konsekvenser för människorna 283 

6.3.15 Samverkan med andra projekt 283 

6.4 Projektets genomförbarhet 283 

6.4.1 Miljön 283 

6.4.2 Samhällelig godtagbarhet 284 

6.4.3 Ekonomiska förutsättningar 284 

7 FörFArANDE VID mIlJöKONSEKVENSBEDömNING OCH 

DElTAGANDE 287 

7.1 Utgångspunkter för bedömningsförfarandet 287 

7.2 Bedömningsförfarandets tidsplan 287 

7.4 Kungörelse om bedömningsprogrammet och 

framläggning till påseende 288 

7.4 Erhållna utlåtanden och åsikter om 

bedömningsprogrammet 289 

7.5 Kontaktmyndighetens utlåtande om 

bedömningsprogrammet 289 

7.6 Kungörelse av konsekvensbeskrivningen samt 

framläggning till påseende 291 

7.7 Avslutning av MKB-förfarandet 292 

7.8 Hur bedömningsförfarande och deltagande ordnats 292 

7.8.1 Planeringsgrupp 292 

7.8.2 Styrgrupp 292 

7.8.3 Uppföljningsgrupp 293 

7.8.4 Kontaktmyndighet 293 

7.8.5 Invånarnas deltagande 293 

7.8.6 Möten för allmänheten och presskonferenser 294 

7.8.7 Informering 294 

8 UPPFölJNING AV KONSEKVENSErNA 297 


8.2 Vattendrag 297 

8.3 Fiskbestånd 298 

8.4 Natura 298 

9 BEHöVlIGA PlANEr OCH TIllSTåNDFör PrOJEKTET 301 

9.1 Miljökonsekvensbedömning 301 

9.2 Allmän planering av projektet 301 

9.3 Avtal 301 

9.3.1 Avtal om anslutning till elnätet 301 

9.3.2 Avtal med markägarna 301 

9.4 Planläggning 301 

9.5 Tillstånd enligt vattenlagen 302 

9.6 Bygglov 302 

9.7 Tillstånd för kraftledningen 302 

9.8 Miljötillstånd 302 

9.9 Flyghindertillstånd 303

YHtEYStIEDOt 

Hankkeesta vastaava: PVO-Innopower Oy (Pohjolan Voima) 

Käyntisoite: Töölönkatu 4, Helsinki 

Postiosoite: PL 40, 00101 Helsinki 

Yhteyshenkilöt: Lauri Luopajärvi, puh. 050 386 2610 

Ari Soininen, puh. 050-386 2523 

etunimi.sukunimi@pvo.fi 

Yhteysviranomainen: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja 

ympäristökeskus 

(ent. Länsi-Suomen ympäristökeskus) 

Käyntiosoite: Ympäristötalo, Koulukatu 19, Vaasa 

Postiosoite: PL 262, 65101 Vaasa 

Yhteyshenkilöt: Egon Nordström, puh. 0400-417904 

Riitta Kankaanpää-Waltermann, 

puh. 0400 809 335 

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi 

YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy 

Postiosoite: Terveystie 2, 15870 Hollola 

Yhteyshenkilöt: Matti Kautto, puh. 0400 493 709 

Minna Miettinen, puh 040 748 4020 

Dennis Söderholm puh. 040 486 5330 

etunimi.sukunimi@ramboll.fi 

KONtAKtUPPGIFtER 

Projektansvarig: PVO-Innopower Oy (Pohjolan Voima) 

Besöksadress: Tölögatan 4, Helsingfors 

Postadress: PB 40, 00101 Helsingfors 

Kontaktpersoner: Lauri Luopajärvi, tel. 050 386 2610 

Ari Soininen, tel. 050-386 2523 

förnamn.efternamn@pvo.fi 

Kontaktmyndighet: Södra Österbottens närings-, 

trafik- och miljöcentral 

(tid. Västra Finlands miljöcentral) 

Besöksadress: Miljöhuset, Skolhusgatan 19, Vasa 

Postadress: PB 262, 65101 Vasa 

Kontaktpersoner: Egon Nordström, tel. 0400-417904 

Riitta Kankaanpää-Waltermann, 

tel. 0400 809 335 

förnamn.efternamn@ely-keskus.fi 

MKB-konsult: Ramboll Finland Oy 

Postadress: Terveystie 2, 15870 Hollola 

Kontaktpersoner: Matti Kautto, tel. 0400 493 709 

Minna Miettinen, tel 040 748 4020 

Dennis Söderholm tel. 040 486 5330 

förnamn.efternamn@ramboll.fi 

5

6 

ESIPUHE 

ESIPUHE 

Suomi ja Euroopan Unioni ovat yhdessä kansainvälisen yhteisön 

kanssa ryhtyneet toimiin ilmaston muutoksen torjumiseksi. 

Yksi pääsuunta tässä toiminnassa on vähentää kasvihuonekaasujen 

määrää ilmakehässä. Tässä tärkeä rooli on 

energian tuotannon lisääminen keinoilla, jotka eivät tuota kasvihuonekaasuja 

ilmakehään. 

Suomi on asettanut tavoitteeksi uusiutuvien energialähteiden 

käytön voimakkaan lisäämisen energian ja sähkön tuotannossa. 

Tuulivoiman osalta tavoitteeksi on asetettu, että 

vuonna 2020 tuulivoimalaitosten sähköntuotantokapasiteetti 

on 2000 MW. Tämä tarkoittaa, että 10 vuoden aikana rakennetaan 

tuulivoimalaitoksia 14 kertaa enemmän kuin tähän 

mennessä on rakennettu. 

Suomen sähkönkulutus 2008 

Finlands elförbrukning 2008 

(86,9 TWh) 

Lähde: Energiateollisuus Ry 

20.10.2009 

Stenkol / 

Naturgas / 

Olja / 

/ Nettoimport 

PVO-INNOPOWER OY, Lauri 

Luopajärvi 

Suomen sähkön kulutus vuonna 2008. Tuulivoimalla tuotettiin vain 

0,3 % Suomessa kulutetusta sähköstä.(Lähde: Energiateollisuus Ry) 

Pohjolan Voima pyrkii omalta osaltaan rakentamaan 

Suomeen erilaista sähköntuotantokapasiteettia, jolla kasvihuonekaasujen 

määrä vähenee. Tässä toiminnassa oma 

tehtävänsä on ydinvoimalaitosten, monipolttoainekattiloiden, 

bio-, vesi- ja myös tuulivoimalaitosten rakentamisella. 

Pohjolan Voimassa tuulivoiman rakentamisen tehtävä on 

sen tytäryhtiöllä PVO-Innopowerilla. PVO-Innopower Oy on 

Suomen merkittävin tuulivoimalla tapahtuvan sähkön tuottaja. 

Yhtiö tutkii mahdollisuuksia rakentaa tuulivoimalaitoksia mm. 

Kristiinankaupungin, Kemin Ajoksen ja Haukiputaan – Oulun 

edustan merialueilla. Näiden hankkeiden ympäristövaikutusten 

tutkiminen ja arviointi ovat tärkeä osa näiden suurten investointien 

valmistelua. 

Kristiinankaupungin ja Närpiön edustan merituulivoimalaitoksen 

teho voi nousta 400 MW. Tämä on 20 % Suomen 

tuulivoimatavoitteesta. 

FöRORD 

Finland och Europeiska Unionen har tillsammans med det 

internationella samfundet vidtagit åtgärder för att bekämpa 

klimatförändringen. En huvudriktning i detta är att minska 

mängden växthusgaser i atmosfären. Ökad energiproduktion 

med metoder som inte ger upphov till växthusgaser spelar 

då en viktig roll. 

Finland har ställt som mål att kraftigt öka användningen av 

förnybara energikällor i energi- och elproduktionen. För vindkraften 

är det uppställda målet att vindkraftverken år 2020 ska 

ha en elproduktionskapacitet på 2000 MW. Det innebär att 

14 gånger mera vindkraftverk än vad som hittills har byggts 

måste byggas inom 10 års tid. 

/ Kärnkraft 

/ Vattenkraft 

/ Avfall 

/ Vind 

/ Torv 

/ Biomassa 

5 (22) 

Finlands elförbrukning år 2008. Med vindkraftverk producerades 

endast 0,3 % av den el som förbrukades i Finland. (Källa: Finsk 

Energiindustri rf) 

Pohjolan Voima har som mål att bygga olika typer av elproduktionskapacitet 

i Finland för att mängden växthusgaser ska 

minska. Då har både kärnkraftverk, flerbränslekraftverk, bio-, 

vatten- och också vindkraftverk sin egen uppgift. 

Vid Pohjolan Voima är det dotterbolaget PVO-Innopower 

som har hand om utbyggnaden av vindkraften. PVO- 

Innopower Oy är Finlands största producent av el med vindkraft. 

Bolaget undersöker möjligheterna att bygga vindkraftverk 

bl.a. i havsområdena utanför Kristinestad, Ajos i Kemi 

och i Haukipudas–Uleåborg. Undersökningen och bedömningen 

av miljökonsekvenserna av dessa projekt är en viktig 

del av förberedelserna för dessa stora investeringar. 

Vindkraftsparken utanför Kristinestad och Närpes kan få en 

effekt på upp till 400 MW. Det utgör 20 % av Finlands mål för 

vindkraftsproduktionen.

Ympäristövaikutusten arviointi 

Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään 

Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten 

arvioinnin tulokset. Arviointiselostuksen 

on laatinut PVO-Innopower Oy:n toimeksiannosta Ramboll 

Finland Oy. Sen laatimiseen ovat osallistuneet yksikön 

päällikkö, RA Matti Kautto; johtava asiantuntija, MMM Antti 

Lepola; vanhempi ympäristötutkija, FM biologi Tarja Ojala; 

tutkimusins., DI Minna Miettinen; johtava asiantuntija, FM 

Ari Hanski; ins. (AMK), fil. yo (limnologia) Anne Mäkynen; 

suunnittelija, maisema-arkkitehti Elina Kalliala; maanmittausins. 

(AMK) Markus Hytönen; ympäristötutkija, FM (luonnonmaantiede) 

Kirsi Lehtinen; ins. (AMK) Janne Ristolainen; HM 

(aluetiede) Hanna Herkkola; PsM Anne Vehmas; suunnittelija, 

FM (suunnittelumaantiede) Dennis Söderholm; muotoilija 

(AMK) Sampo Ahonen ja suunnitteluavustaja Kirsti Kautto. 

Arviointiselostuksen on kääntänyt ruotsiksi Marita Storsjö. 

Yhteysviranomaisena tässä YVA-menettelyssä toimii Etelä- 

Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ent. 

Länsi-Suomen ympäristökeskus). 

Ympäristövaikutusten arviointiprosessia on on ohjannut 

ohjausryhmä, jonka tehtäviin kuului myös osaltaan varmistaa 

arvioinnin asianmukaisuus ja laadukkuus. Ohjausryhmässä 

olivat mukana: 

• Kristiinankaupunki 

• Närpiön kaupunki 

• Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 


• Pohjanmaan liitto 

• Metsähallitus 

• Museovirasto 

• Merenkulkulaitos 

• Pohjanmaan TE-keskus 

• Pohjolan Voima 

• Ramboll Finland 

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Kristiinankaupungin 

tekninen johtaja Sven Söderlund. 

FöRORD 

Miljökonsekvensbedömning 

I den här miljökonsekvensbeskrivningen presenteras resultaten 

av miljökonsekvensbedömningen av en havsbaserad 

vindkraftspark utanför Kristinestad. Bedömningsbeskrivningen 

har uppgjorts av Ramboll Finland Oy på uppdrag av PVO- 

Innopower Oy. Deltagare i uppgörandet av programmet har 

varit enhetschef, byggn.ark. Matti Kautto; ledande expert, 

AFM Antti Lepola; äldre miljöforskare, FM biolog Tarja Ojala; 

forskningsing., DI Minna Miettinen; ledande expert, FM Ari 

Hanski; ing. (YH), fil.stud. (limnologi) Anne Mäkynen; planerare, 

landskapsarkitekt Elina Kalliala; lantmäteriing. (YH) Markus 

Hytönen; miljöforskare, FM (naturgeografi) Kirsi Lehtinen; 

ing. (YH) Janne Ristolainen; FöM (regionvetenskap) Hanna 

Herkkola; PsM Anne Vehmas; planerare, FM (planeringsgeografi) 

Dennis Söderholm; designer (YH) Sampo Ahonen och 

planeringsassistent Kirsti Kautto. Konsekvensbeskrivningen 

har översatts till svenska av Marita Storsjö. Kontaktmyndighet 

i det här MKB-förfarandet är Södra Österbottens närings-, trafik- 

och miljöcentral (f.d. Västra Finlands miljöcentral). 

Miljökonsekvensbedömningsprocessen har letts av en 

styrgrupp till vars uppgifter hörde att säkerställa att bedömningen 

gjorts på ett tillbörligt och kvalitativt sätt. I styrgruppen 

deltog: 

• Kristinestad 

• Närpes stad 

• Södra Österbottens närings-, trafik- och miljöcentral (tid. 

Västra Finlands miljöcentral) 

• Österbottens förbund 

• Forststyrelsen 

• Museiverket 

• Sjöfartsverket 

• Österbottens TE-central 



Styrgruppens ordförande var Kristinestads tekniska direktör 

Sven Söderlund. 

7

8 

YHtEENVEtO 

YHtEENVEtO 

Suomi ja Euroopan Unioni ovat yhdessä kansainvälisen yhteisön 

kanssa ryhtyneet toimiin ilmaston muutoksen torjumiseksi. 

Yksi pääsuunta tässä toiminnassa on vähentää kasvihuonekaasujen 

määrää ilmakehässä. Tässä tärkeä rooli on 

energian tuotannon lisääminen keinoilla, jotka eivät tuota kasvihuonekaasuja 

ilmakehään. 

Suomi on asettanut tavoitteeksi uusiutuvien energialähteiden 

käytön voimakkaan lisäämisen energian ja sähkön tuotannossa. 

Tuulivoiman osalta tavoitteeksi on asetettu, että 

vuonna 2020 tuulivoimalaitosten sähköntuotantokapasiteetti 

on 2000 MW. Tämä tarkoittaa, että 10 vuoden aikana rakennetaan 

tuulivoimalaitoksia 14 kertaa enemmän kuin tähän 

mennessä on rakennettu. 

Pohjolan Voima pyrkii omalta osaltaan rakentamaan 

Suomeen erilaista sähköntuotantokapasiteettia, jolla kasvihuonekaasujen 

määrä vähenee. Tässä toiminnassa oma 

tehtävänsä on ydinvoimalaitosten, monipolttoainekattiloiden, 

bio-, vesi- ja myös tuulivoimalaitosten rakentamisella. 

PVO-Innopower Oy suunnittelee Kristiinankaupungin edustan 

merialueelle merituulivoimapuistoa. Hankkeen ympäristövaikutukset 

on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 

annetun lain mukaisesti. 

Arvioinnin yhteydessä on jatkettu hankkeen suunnittelua. 

Sen jälkeen kun vaikutusarvioinnin keskeiset tulokset ovat 

selvinneet, on laadittu hankkeen uusi suunnitelma. Uuden 

suunnitelman tavoitteena on vähentää hankkeen haitallisia 

ympäristövaikutuksia. 

PVO-Innopower esittää Pohjanmaan liitolle, 

Kristiinankaupungille ja Närpiölle, että kaavoihin tehdään varaus 

uuden suunnitelman mukaiselle merituulivoimapuistolle. 

SAMMANDRAG 

Finland och Europeiska Unionen har tillsammans med det 

internationella samfundet vidtagit åtgärder för att avvärja 

klimatförändringen. En huvudriktning i detta är att minska 

mängden växthusgaser i atmosfären. En viktig roll spelar då 

ökad energiproduktion med metoder som inte ger upphov till 

växthusgaser i atmosfären. 

Finland har ställt som mål att kraftigt öka användningen av 

förnybara energikällor i energi- och elproduktionen. För vindkraften 

är det uppställda målet att vindkraftverken år 2020 ska 

ha en elproduktionskapacitet på 2000 MW. Det innebär att 

14 gånger mera vindkraftverk än vad som hittills har byggts 

måste byggas inom 10 års tid. 

Pohjolan Voima har som mål att bygga olika typer av elproduktionskapacitet 

i Finland för att mängden växthusgaser ska 

minska. Då har både kärnkraftverk, flerbränslekraftverk, bio-, 

vatten- och också vindkraftverk sin egen uppgift. 

PVO-Innopower Oy planerar en havsbaserad vindkraftspark 

i området utanför Kristinestad. Projektets miljökonsekvenser 

har bedömts i enlighet med lagen om förfarandet 

vid miljökonsekvensbedömning. 

I samband med bedömningen har projektplaneringen fortsatt. 

Efter att de viktigaste resultaten av konsekvensbedömningen 

framkommit har en ny plan för projektet utarbetats. 

Målet för den nya planen är att minska projektets negativa 

miljökonsekvenser. 

PVO-Innopower föreslår för Österbottens förbund, 

Kristinestad och Närpes att en reservering för en havsbaserad 

vindkraftspark enligt den nya planen ska göras i 

planläggningen.

HANKE 

Hankkeena on tuulivoimapuiston rakentaminen 

Kristiinankaupungin Karhusaaren voimalaitosalueelle ja kaupungin 

ja osin Närpiön edustan merialueelle. 

Kristiinankaupungin edusta on hyvin edullinen alue tuulivoimapuiston 

rakentamiseen, koska: 

1. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen 

keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa 

Kristiinankaupungin edustalla on vuositasolla tarkasteltuna 

8-9 m/s luokkaa. Tuulen nopeus kasvaa korkeuden 

kasvaessa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan 

9-10 m/s taso. Kristiinankaupungin edustalla vuositasolla 

saavutetut tuulennopeudet ovat erinomaisia Suomen 

mittakaavassa tarkasteltuina. Korkeampia tuulennopeuksia 

saavutetaan ainoastaan kauempana Pohjan- ja 

Suomenlahdella sekä Ahvenanmaan saaristomerellä. 

2. Tuulivoimalaitos voidaan aluksi kytkeä suoraan Karhusaaren 

voimalaitoksen sähköasemaan ja voimajohtoihin. 

3. Merituulivoimalaitoksen rakentaminen ja huolto tapahtuu 

suhteellisen lähellä Karhusaaren satamasta. 

4. Karhusaaren voimalaitoksen tukipalvelut palvelevat myös 

tuulivoimalaitosten toimintaa. 

5. Karhusaaren satamaan tulee syvä väylä ja sinne johtaa 

hyvä tieyhteys valtakunnan päätieverkosta 

Arviointiohjelman suunnitelma 

Tuulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan 

maksimissaan noin 80 tuulivoimalaa, joiden yksikkötehot ovat 

nyt tiedossa olevalla tekniikalla noin 3 – 5 megawattia (MW). 

Yhteensä kaikkien voimaloiden yhteenlaskettu teho voi olla 3 

MW voimaloilla 240 MW ja 5 MW voimaloilla 400 MW. 

Uusi suunnitelma 

Arvioinnin yhteydessä on jatkettu hankkeen suunnittelua. Sen 

jälkeen kun vaikutusarvioinnin keskeiset tulokset ovat selvinneet, 

on laadittu hankkeen uusi suunnitelma. Uuden suunnitelman 

tavoitteena on vähentää hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. 

Siksi uudessa suunnitelmassa on: 

• maisemallisten vaikutusten vähentämiseksi on poistettu 

rantaa lähinnä suunniteltuja tuulivoimalaitoksia alueen 

pohjois- ja eteläosassa 

• Natura-alueen luontoarvoihin kohdistuvien vaikutusten 

vähentämiseksi on poistettu lintuluotojen lähelle ja meren 

pohjan Natura-luontotyyppien kohdalle sijoitettuja 

tuulivoimalaitoksia 

• on lisätty merialueelle tuulivoimalaitoksia kauempana 

merialueella 

• on lisätty tuulivoimalaitoksia Pohjolan Voiman voimalaitosalueella 

Karhusaaressa 

• on ryhmitelty tuulivoimalaitokset maisemallisten arvojen 

kannalta jäntevimpiin muotoihin. 

PROjEKt 

Projektet består av att bygga en vindkraftspark på kraftverksområdet 

på Björnön i Kristinestad och på havsområdet utanför 

staden och delvis utanför Närpes. 

Området utanför Kristinestad är ett mycket gynnsamt område 

för en havsbaserad vindkraftspark av följande orsaker: 

1. Enligt vindatlasens modellberäkningar är vindens aritmetiska 

medelhastighet (m/s) på 100 meters höjd utanför 

Kristinestad på årsnivå ungefär 8–9 m/s. Vindhastigheten 

ökar med stigande höjd och på 200 meters höjd är den 

9–10 m/s. De vindhastigheter som på årsnivå nås utanför 

Kristinestad är utmärkta med tanke på finländska förhållanden. 

Högre vindhastigheter nås endast längre ute i 

Bottniska viken och Finska viken samt i Skärgårdshavet 

på Åland. 

2. Vindkraftverken kan till en början kopplas direkt till elstationen 

vid kraftverket på Björnön och till kraftledningarna 

där. 

3. Vindkraftsparken i havsområdet byggs och underhållet 

sköts relativt nära från Björnö hamn. 

4. Stödfunktionerna för kraftverket på Björnön betjänar också 

vindkraftverken. 

5. Det finns en djup farled till Björnö hamn och på land finns 

en god vägförbindelse från huvudvägnätet. 

Plan enligt bedömningsprogrammet 

Vindkraftsparken omfattar enligt de preliminära planerna 

högst cirka 80 vindkraftverk, som vart och ett enligt nu känd 

teknik har en effekt på cirka 3–5 megawatt (MW). Den sammanlagda 

effekten av alla kraftverk med 3 MW kraftverk kan 

bli 240 MW och med 5 MW kraftverk 400 MW. 

Ny plan 

SAMMANDRAG 





miljökonsekvenser. Därför har följande ändringar gjorts i den 

nya planen: 

• för att minska konsekvenserna för landskapet har de vindkraftverk 

som planerades närmast stranden i områdets 

norra och södra del tagits bort 

• för att minska konsekvenserna för Naturaområdets naturvärden 

har vindkraftverken i närheten av fågelskären 

och vid Natura-naturtyperna på havsbottnen avlägsnats 

ur planen 

• fler vindkraftverk har lagts till längre ut i havsområdet 

• fler vindkraftverk har lagts till på Pohjolan Voimas kraftverksområde 

på Björnön 

• vindkraftverken har grupperats i former som bättre passar 

in med tanke på landskapsvärdena. 

9

YHtEENVEtO 

Uusi suunnitelma on pyritty laatimaan niin, että siitä ei 

aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen 

suojeluarvoille. 

Hankeen uusi suunnitelma koostuu seuraavista osista: 

• Karhusaaren voimalaitosalue, alue A – enintään 7 voimalaitosyksikköä, 

alue 180 ha, rakentamisalue 3,5 ha (2 %) 

• Kristiinankaupungin merialue, alue B – enintään 36 voimalaitosyksikköä, 

3 000 ha, rakentamisalue 18 ha, (0,6 %) 

• Kristiinankaupungin merialue, alue C – enintään 30 voimalaitosyksikköä, 

1 600 ha, rakentamisalue 15 ha, (0,9 

%) 

• Yhteensä enintään 73 voimalaitosyksikköä, alue 4 800 ha, 

rakentamisalue 37 ha, alle 1 % alueesta. 

Karhusaaren voimalaitosalueen voimalat ovat teholtaan 2 

- 3 MW. Siten sen alueen yhteenlaskettu teho on noin 14 – 21 

MW. 

Merituulivoimalaitosyksikön teho on noin 3 MW. Se voi kohota 

lähivuosina 5 MW ja muutamien vuosien jälkeen jopa 10 

MW. Kun käytetään suurempia voimalaitosyksiköitä, tulee ne 

sijoittaa kauemmaksi toisistaan. Siten yksiköiden lukumäärä 

vähenee, jos voimalaitoskokoa kasvatetaan. Näin merituulivoimalaitoksen 

teho on lähivuosina enintään 230 – 390 MW. 

Mikäli osittain päädytään jopa 10 MW voimaloihin, voi merituulivoimapuiston 

teho olla noin 400 MW. Se voidaan saavuttaa 

noin 50 voimalalla. 

Voimalaitosyksikön perustus vaatii enintään noin 0,5 ha 

rakentamisalan. Siten voimalaitosten yhteenlaskettu rakentamisala 

on noin 35 ha. Merituulivoimalaitos sijoittuu alueelle, 

jonka pinta-ala on enintään 4 800 ha. Rakentamisen kohteeksi 

tuleva alue on 0,8 % tästä alueesta. 

Tuulivoimalaitosten sähkö siirretään maa- ja merikaapeleilla 

Karhusaaren voimalaitosalueelle. Sieltä sähkö siirretään 

olemassa olevaa voimansiirtoverkostoa hyväksi 

käyttäen Fingridin uudelle sähköasemalle, joka rakennetaan 

Kristiinankaupungin pohjoispuolelle. 

10 

Uuden suunnitelman vaihtoehdot 

• Vaihtoehto 0+: Toteutetaan seitsemän voimalaitosta 

Karhusaareen voimalaitoksen alueelle eli alueelle A. 

• Vaihtoehto 1: Toteutetaan alueet A ja B (Karhusaaren 

voimalaitoksen alue ja sen edustan merialue 

• Vaihtoehto 2: Toteutetaan vaihtoehto 1 ja lisäksi uusi 

alue C (Murgrundin ja Kristiinankaupungin majakan välinen 

alue) 

Den nya planen har gjorts upp med avsikt att den inte ska 

medföra kännbara negativa konsekvenser för Naturaområdets 

skyddsvärden. 

Projektets nya plan består av följande delar: 

• Björnö kraftverksområde, område A – högst 7 kraftverksenheter, 

område 180 ha, byggnadsareal 3,5 ha (2 %) 

• Kristinestads havsområde, område B – högst 36 kraftverksenheter, 

3 000 ha, byggnadsareal 18 ha (0,6 %) 

• Kristinestads havsområde, område C – högst 30 kraftverksenheter, 


• Sammanlagt högst 73 kraftverksenheter, område 4 800 

ha, byggnadsareal 37 ha, mindre än 1 % av området. 

Kraftverken på kraftverksområdet på Björnön har en effekt 

på 2–3 MW. Den sammanlagda effekten på det området blir 

alltså cirka 14–21 MW. 

Vindkraftverksenheterna i havsområdet har en effekt på 

cirka 3 MW. Inom de närmaste åren kan den stiga till 5 MW 

och om några år upp till 10 MW. Då större kraftverksenheter 

används måste de placeras på längre avstånd från varandra. 

Därmed minskar antalet enheter om kraftverkens storlek ökar. 

Havsvindkraftsparkens effekt blir då inom de närmaste åren 

högt 230–390 MW. Om det fattas beslut om att delvis bygga 

10 MW kraftverk, kan havsvindparken få en effekt på cirka 400 

MW. Det kan uppnås med cirka 50 kraftverk. 

Fundamentet för en kraftverksenhet kräver högst cirka 0,5 

ha byggnadsareal. Kraftverkens sammanlagda byggnadsareal 

blir då cirka 35 ha. Havsvindparken placeras på ett område 

vars areal är högst 4 800 ha. Det område som kommer 

att bebyggas är 0,8 % av det här området. 

Elektriciteten från vindkraftverken överförs med jord- och 

sjökablar till kraftverksområdet på Björnön. Därifrån överförs 

elektriciteten via det befintliga kraftledningsnätet till Fingrids 

nya elstation som byggs norr om Kristinestad. 

Alternativ enligt den nya planen 

• Alternativ 0+: Sju kraftverk byggs på kraftverksområdet 

på Björnön, alltså på område A. 

• Alternativ 1: Områdena A och B byggs (kraftverksområdet 

på Björnön och havsområdet utanför) 

• Alternativ 2: Utöver alternativ 1 byggs ett nytt område C 

(området mellan Murgrund och Kristinestads fyr)

Taulukko Uuden suunnitelman mukaiset hankkeen vaihtoehdot. 

VE 0+/ 

uusi 

VE 1/uusi VE 2/uusi 

Alueet A A, B A, B, C 

Yksikkökoko MW 3 3 3 - 5 3 3 - 5 

Lukumäärä 7 43 7 + 36 73 7 + 66 

Pinta-ala km 2 1,8 32 48 

Teho MW 21 129 201 219 369 

Mikäli merialueella voidaan käyttää suurempia, esim. 10 

MW voimalaitoksia, voi hankkeen kokonaiskapasiteetti voi 

olla 400 MW. Silloin voimaloiden lukumäärä voi jäädä noin 

50 kpl. 

Sähkönsiirto 

Tuulivoimalaitokset kytketään toisiinsa ja edelleen Kristiinan 

voimalaitoksen kytkinkenttään merikaapeleilla. 

Tuulivoimapuiston kaikkien vaihtoehtojen sähkön siirtojohdot 

kootaan yhteen alueittain ja yhdistetään Karhusaaren voimalaitoksen 

kytkentäkentällä. 

Tuulivoimapuiston ensimmäisissä vaiheissa voimansiirto 

valtakunnan verkkoon voi tapahtua Karhusaaren sähköaseman 

kautta. Myöhemmin kun hankkeen teho ylittää 100 MW 

tulee rakentaa yhteys uudelle sähköasemalle, jota Fingrid 

suunnittelee Kristiinankaupungin pohjoispuolelle. Tämä uusi 

yhteys voidaan rakentaa Karhusaaresta lähtevän johtokadun 

alueelle joko olemassa oleviin pylväisiin tai korvaamalla heikommantehoinen 

voimajohto uudella 400 kV johdolla. 

Tabell Projektalternativ enligt den nya planen. 

ALT 

0+/nytt 

ALT 1/nytt ALT 2/nytt 

Områden A A, B A, B, C 

Enhetsstorlek 

MW 

Antal 

3 3 3 - 5 3 3 - 5 

7 43 

7 + 

36 

Areal km 2 1,8 32 48 

73 7 + 66 

Effekt MW 21 129 201 219 369 

Om större kraftverk, t.ex. 10 MW, kan användas i havsområdet 

kan projektets totalkapacitet bli 400 MW. Då kan antalet 

kraftverk stanna vid cirka 50 st. 

Elöverföring 

SAMMANDRAG 

Vindkraftverken kopplas ihop och en sjökabel dras till ställverket 

vid kraftverket i Kristinestad. 

Elöverföringsledningarna från vindkraftsparkens alla alternativ 

sammanförs områdesvis och sammankopplas vid kraftverkets 

ställverk på Björnön. 

I vindkraftsparkens första skede kan elöverföringen till riksnätet 

ske via elstationen på Björnön. Senare, då projektets 

effekt överstiger 100 MW, måste en förbindelse byggas till 

en ny elstation som Fingrid planerar norr om Kristinestad. 

Den här nya förbindelsen kan byggas på ledningsgatan från 

Björnön, antingen på de existerande stolparna eller genom 

att en kraftledning med svagare effekt ersätts med en ny 400 

kV ledning. 

11

YHtEENVEtO 

12 

VAIKUtUKSEt ILMANLAAtUUN jA ILMAStOON 

Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei toimintavaiheessaan 

tuota lainkaan ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä, 

joissa kokonaismäärissä mitattuna merkittävin 

aine on hiilidioksidi (CO ). Näin ollen suunnitellun tuulivoi- 

2 

mapuiston avulla voidaan osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. 

Jos tuulivoimalla korvataan hiililauhdevoimalla tuotettua 

sähköä, tuulivoiman on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä 

keskimäärin 800–900 gCO /kWh. 2 

Kaikkiaan suunnitellun tuulivoimapuiston avulla pystytään 

sen toimintakauden aikana vähentämään Suomen energiantuotannon 

aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä noin 115 000−630 

000 tonnia vuodessa laskentatavasta riippuen, jos hanke tullaan 

toteuttamaan suurimman hankevaihtoehdon. 

Taulukko Kristiinankaupungin edustan tuulivoimapuiston avulla 

saavutettavat vähentymät ilmapäästöjen osalta. 

Yhdiste 

Päästövähenemät Suomen sähköntuotannon 

päästökertoimien 

mukaan (tn/v) 

Rikkidioksidi (SO 2 ) 370 670 

Typen oksidit (NO x ) 460 1 000 

Hiilidioksidi (CO 2 ) 115 000 630 000 

Förening 

Utsläppsminskningar enligt utsläppsfaktorerna 

för finländsk elproduktion 

(ton per år) 

Svaveldioxid (SO ) 2 370 670 

Kväveoxider (NO ) x 460 1 000 

Koldioxid (CO ) 2 115 000 630 000 

KONSEKVENSER FöR LUFtKVALItEt OcH 

KLIMAt 

Elproduktion med vindkraft producerar i driften inte alls några 

utsläpp av växthusgaser som bidrar till klimatförändringen. 

En av de mängdmässigt viktigaste växthusgaserna är koldioxid 

(CO ). Med den nya planerade vindkraftsparken kan 

2 

man alltså bidra till att hejda klimatförändringen. 

Om vindkraften ersätter el som producerats vid ett kolkondenskraftverk 

har vindkraften uppskattats minska koldioxidutsläppen 

med i genomsnitt 800–900 g CO /kWh. 2 

Med den planerade vindkraftsparken kan man totalt under 

hela dess livstid minska koldioxidutsläppen från Finlands 

energiproduktion med cirka 115 000–630 000 ton om året 

beroende på hur man räknar, om projektet genomförs enligt 

det största projektalternativet. 

Tabell Uppnåbar minskning av utsläpp i luften med hjälp av en 

vindkraftspark utanför Kristinestad. 

Päästövähenemät hiililauhdevoimalan 


mukaan (tn/v) 

Utsläppsminskningar enligt 

utsläppsfaktorerna för kolkondenskraftverk 

(ton per år)

MAISEMA jA KULttUURIYMPäRIStö 

Alkuperäinen suunnitelma 

Vaihtoehto 0+: 

Vaihtoehdossa rakennettavat neljä voimalaitosta Karhusaaren 

ranta-alueella tulevat muuttamaan Kristiinankaupungin eteläosan 

maisemakuvaa näkyessään Kristiinankaupungin niemen 

yli kaupungin itäpuolelle. Tärkeä näkymä sillalta kohti 

kaupunkia tulee muuttumaan, kun kaupungin siluetissa näkyvät 

uudet voimalat. Tuulivoimalat näkyvät nykyisen hiilivoimalan 

piipun läheisyydessä kirkontornien ja kaupungin rakennusten 

eteläpuolella. Kaupunkikuvan hahmottaminen on 

vielä selkeää, kun uudet maamerkit ovat hieman etäämpänä 

vanhasta kaupunkirakenteesta ja maamerkeistä. 

Vaihtoehto 1: 

Vaihtoehdossa toteutettavat alueet A ja B sijaitsevat aivan 

Kristiinankaupungin edustalla. Voimakkaimmat vaikutukset 

kohdistuvat merialueelle ja loma-asunnoille, jotka sijaitsevat 

lähellä tuulivoimalaa tai joilta avautuva merinäkymä peittyy 

tuulivoimaloihin. Lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat noin 500 

metrin päässä loma-asutuksesta. 

Vaihtoehdolla 1 on merkittävämpiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön 

kuin vaihtoehdolla 0+. Tuulivoimaloita rakennetaan 

vaihtoehdossa 1 (44 kpl) merialueelle kaupungin edustalle. 

Voimaloiden lavat tulevat näkymään merialueen lisäksi myös 

kaupunkikuvassa laajemmalla alueella kaupunkiin saavuttaessa. 

Alueen luonteen ja maisemakuvan muuttuminen voi 

heikentää alueen kulttuuriympäristöllisiä arvoja. 

Uudessa suunnitelmassa on poistettu kaupunkiin näkyviä 

voimaloita mm. tästä syystä. 

Vaihtoehto 2: 

Vaihtoehdossa toteutetaan edellisen vaihtoehdon lisäksi 

alue C (Norra Storbådan – Medelgrund – Storbådan ), joka 

sijoittuu edellisten alueiden eteläpuolelle. Tuulivoimalat levittäytyvät 

pohjois-eteläsuunnassa yhteensä noin 12 kilometrin 

alueelle ja muuttavat merimaiseman laajalta alueelta. Alue C 

sijaitsee noin 3,5 kilometrin päässä mantereesta. 

Vaihtoehto 3: 


alue D (Sandskäristä pohjoiseen). Alue sijaitsee noin 1,5 kilometrin 

päässä pohjois-eteläsuuntaisten kapeiden loma-asutuskäytössä 

olevien saarien länsipuolella. Tuulivoimaloiden lavat 

näkyvät myös osittain saarien yli loma-asunnoille. Suoraa 

ja laajaa näkymää tuulivoimaloille ei muodostu loma-asuntojen 

pihapiireistä, sillä ne sijoittuvat uloimmassa saaressa, 

Sandskäretissä, ainoastaan mantereen puolelle. 

LANDSKAP OcH KULtURMILjö 

Den ursprungliga planen 

Alternativ 0+: 

De fyra kraftverk som ska byggas på Björnö strandområde 

i det här alternativet kommer att förändra landskapsbilden 

i Kristinestads södra del, då de kommer att synas över 

Kristinestads udde till stadens östra sida. Den viktiga utsikten 

från bron mot staden kommer att förändras, då de nya kraftverken 

syns i stadens silhuett. Vindkraftverken syns i närheten 

av det nuvarande kolkraftverkets skorsten söder om kyrktornen 

och stadens byggnader. Man får fortfarande ett klart intryck 

av stadsbilden, då de nya landmärkena ligger lite längre 

bort från den gamla stadsstrukturen och dess landmärken. 

Alternativ 1: 

Områdena A och B i det här alternativet ligger alldeles utanför 

Kristinestad. Störst blir konsekvenserna för havsområdet 

och de fritidsbostäder som ligger nära vindkraftverken 

eller vilkas öppna havsutsikt kommer att skymmas av vindkraftverk. 

De närmaste vindkraftverken ligger cirka 500 meter 

från fritidsbosättningen. 

Alternativ 1 påverkar kulturmiljön mera än alternativ 0+. I 

alternativ 1 byggs vindkraftverk (44 st) i havsområdet utanför 

staden. Kraftverkens rotorblad kommer att synas förutom i 

havsområdet också i stadsbilden på ett större område vid 

infarten till staden. Förändringen av områdets karaktär och 

landskapsbild kan försämra områdets kulturmiljövärden. 

I den nya planen har de kraftverk som syns till staden avlägsnats 

bl.a. av den här orsaken. 

Alternativ 2: 

I det här alternativet kompletteras föregående alternativ 

med område C (Norra Storbådan – Medelgrund – Storbådan), 

som ligger söder om föregående områden. Vindkraftverken 

placeras på ett sammanlagt cirka 12 kilometers område i 

nord-sydlig riktning och förändrar havslandskapet på ett 

vidsträckt område. Område C ligger cirka 3,5 kilometer från 

fastlandet. 

Alternativ 3: 

SAMMANDRAG 


med område D (norrut från Sandskäret). Området ligger cirka 

1,5 kilometer väster om de smala holmar som finns i nord-sydlig 

riktning och har många fritidsbostäder. Vindkraftverkens 

rotorblad syns också delvis över holmarna till fritidsbostäderna. 

Någon direkt och vid utsikt mot vindkraftverken uppstår 

inte från fritidsbostädernas gårdsmiljöer, eftersom fritidsbostäderna 

på den yttersta ön, Sandskäret, finns endast på den 

sida som vetter mot fastlandet. 

13

YHtEENVEtO 

Koska alkuperäinen suunnitelma aiheuttaa voimakkaita 

maisemavaikutuksia alueen D kohdalla ja Karhusaaren lähistöllä, 

on uudessa suunnitelmassa poistettu alue D ja useita 

Karhusaaren ranta-alueilla olevia voimaloita. 

14 


Vaihtoehto 0+/uusi: 

Uuden suunnitelman alue A:n toteutuessa Karhusaareen 

rakennettavien seitsemän tuulivoimalan vaikutukset ovat vastaavat, 

mutta hieman voimakkaammat kuin alkuperäisessä 

suunnitelmassa, jossa voimaloita rakennettaisiin vain neljä. 

Uuden suunnitelman voimalat sijoittuvat lämpövoimalaitoksen 

tontilla lähemmäs keskustaa ja Karhusaaren eteläosan 

loma-asuntoja. 

Kristiinan kaupungin arvokkaan kulttuuriympäristön kannalta 

tuulivoimalat aiheuttavat haitallisimmat vaikutukset sisääntulosillalta 

katsottuna, kun tuulivoimalat näkyvät vanhan 

kaupungin osan eteläpuolella nykyisen Karhusaaren voimalaitoksen 

piipun ja voimalaitosrakennusten ympäristössä. 

Vaihtoehto 1/uusi: 

Uuden suunnitelman alue B:n toteutuessa vaikutukset kohdistuvat 

Kristiinankaupungin ja Närpiön edustan meri- ja rannikkoalueille. 

Tuulivoimalat tulevat muuttamaan merimaisemaa 

erityisesti Kristiinankaupungin länsirannalta katsottuna. 

Kristiinankaupungin länsipuolella sijaitsevien loma-asuntojen 

merimaisema muuttuu tuulivoimaloiden peittäessä suuren 

osan merinäkymästä. 

Alue B:n lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat noin kolmen kilometrin 

päässä asutuksesta. Tuulivoimalat eivät täytä koko 

merimaisemaa loma-asuntojen näkymäsektorilla sijoittuessaan 

hieman sivuun nykyisen voimalaitosalueen kohdalla. 

Tuulivoimalat jäävät osittain saarien taakse ja kauemmas horisonttiin 

tärkeimmiltä näkymäsektoreilta rannan loma-asunnoilta 

sekä Björkskäretin viheralueelta. Vaikutukset Kaskisen 

eteläpuolen ranta-alueisiin ovat lievemmät kuin alkuperäisessä 

vaihtoehdossa. 

Tuulivoimalat eivät näy merkittävästi kulttuuriympäristöllisesti 

arvokkaan Kristiinankaupungin kaupunkikuvassa vanhan 

ruutuasemakaava-alueen kohdalla, mutta ovat nähtävissä 

kaupungin eteläpuolella nykyisen voimalaitoksen piipun 

ympäristössä (alue A). 


Uuden suunnitelman alue B:n ja C:n toteutuessa vaikutukset 

kohdistuvat paitsi Kristiinankaupungin edustan, myös 

Härkmeren edustan meri- ja rannikkoalueille. Eteläisemmän 

alue C:n vaikutukset rannikon maisemaan ovat pienemmät 

kuin alue B:n. Yhdessä alueet B ja C muodostavat merimaisemaa 

merkittävästi muuttavan noin 11 kilometrin levyisen 

teknisen luonteisen tuulivoima-alueen. 

Alue C sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä mantereesta. 

Hankealueen ja mantereen välissä on useampi pieni saari, 

jotka katkaisevat suorat näkymät hankealueelle. 

Eftersom den ursprungiga planen medför omfattande konsekvenser 

för landskapet vid område D och i närheten av 

Björnön, har område D och flera av kraftverken på strandområdena 

på Björnön lämnats bort i den nya planen. 

Ny plan 

Alternativ 0+/nytt: 

I den nya planen byggs sju vindkraftverk på område A på 

Björnön. Konsekvenserna av dem blir desamma men något 

större än i den ursprungliga planen, som omfattade bara fyra 

kraftverk. Kraftverken i den nya planen ligger på värmekraftverkets 

tomt närmare centrum och fritidsbostäderna i södra 

delen av Björnön. 

För Kristinestads värdefulla kulturmiljö orsakar vindkraftverken 

de negativaste konsekvenserna vid infartsbron, då 

vindkraftverken syns söder om den gamla stadsdelen i omgivningen 

kring det nuvarande kraftverkets skorsten och 

kraftverksbyggnaderna på Björnön. 

Alternativ 1/nytt: 

Då område B enligt den nya planen byggs kommer konsekvenserna 

att beröra havs- och kustområdena utanför 

Kristinestad och Närpes. Vindkraftverken kommer att förändra 

havslandskapet, speciellt sett från Kristinestads västra 

strand. Havslandskapet från fritidsbostäderna i västra delen 

av Kristinestad förändras, då vindkraftverken kommer att 

skymma en stor del av havsutsikten. 

De närmaste vindkraftverken på område B ligger cirka tre kilometer 

från bosättningen. Vindkraftverken skymmer inte hela 

havslandskapet inom fritidsbostädernas utsiktssektor, då de 

placeras en aning vid sidan om vid det nuvarande kraftverksområdet. 

Vindkraftverken hamnar delvis bakom holmar och 

längre bort vid horisonten från de viktigaste utsiktssektorerna 

vid fritidsbostäderna på stranden samt från grönområdet på 

Björkskäret. Konsekvenserna för strandområdena söder om 

Kaskö blir lindrigare än i det ursprungliga alternativet. 

Vindkraftverken syns inte nämnvärt i Kristinestads stadsbild 

med dess värdefulla kulturmiljö på det gamla rutplaneområdet, 

men de syns i omgivningen kring det nuvarande 

kraftverkets skorsten söder om staden (område A). 


Då område B och C enligt den nya planen byggs kommer 

konsekvenserna att beröra området utanför Kristinestad 

samt också havs- och kustområdena utanför Härkmeri. 

Konsekvenserna av det sydligare C-området för kustlandskapet 

blir mindre än för område B. Områdena B och C bildar 

tillsammans ett vindkraftverksområde av teknisk karaktär. Det 

blir cirka 11 kilometer brett och kommer att förändra havslandskapet 

väsentligt. 

Område C ligger cirka sex kilometer från fastlandet. Mellan 

projektområdet och fastlandet finns flera små holmar som 

bryter den direkta utsikten mot projektområdet.

tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset 

Varjostusvaikutus ulottuu enimmillään noin 0,5–1 kilometrin 

etäisyydelle tuulivoimalaitoksista Varjostusalue on pääosin 

merta eikä siten aiheuta käytännössä häiriötä. 

Varjostusilmiötä voi esiintyä lähinnä alkuperäisen suunnitelman 

sijoitusalueilla A ja B, rantaa ja saaria lähimpien tuulivoimaloiden 

osalta. Sen sijaan alueilta C ja D ei vilkkuvaa 

varjostusta mallilaskennan perusteella ulotu rantaan saakka. 

Uuden suunnitelman voimaloista voi aiheutua varjostusvaikutusta 

vähintään 8 tuntina vuodessa ainoastaan 

Karhusaaren niemessä 8 loma-asunnolle. Loma-asunnoista 6 

sijaitsee pohjois-koilliseen hiilivoimalaitoksesta ja 2 etelään. 

Arvioinnissa ei ole huomioitu sitä, onko ko. loma-asunnoilta 

suoraa näköyhteyttä voimalaitoksiin vai peittääkö esim. 

puusto yhdistettynä maastonmuotoihin tuulivoimaloiden näkymisen 

ja samalla myös varjostusilmiön: muiden tekijöiden 

suhteen varjostusvaikutusta voi kuitenkin näissä 8 kohteessa 

esiintyä. Laskennassa oletuksena oli, että mantereelle rakennettavien 

tuulivoimalaitosten koko olisi 2 MW. 

Skuggeffekter från vindkraftsparken 

SAMMANDRAG 

Skuggeffekterna sträcker sig som längst cirka 0,5–1 kilometer 

från vindkraftverken. Det område som drabbas av 

skuggor är främst hav och orsakar därför i praktiken inga 

störningar. 

Skuggeffekter kan förekomma främst på den ursprungliga 

planens förläggningsområden A och B för de vindkraftverk 

som ligger närmast stranden och holmarna. Den blinkande 

skuggan från områdena C och D når däremot enligt modellberäkningen 

inte ända till stranden. 

Skuggeffekter från kraftverken enligt den nya planen kan 

förekomma i minst 8 timmar om året endast vid 8 fritidshus på 

udden av Björnön. Av dessa fritidsbostäder ligger 6 stycken 

nordnordost om kolkraftverket och 2 söder om kraftverket. 

I bedömningen har det inte beaktats om det finns direkt 

synkontakt från de aktuella fritidsbostäderna till kraftverken 

eller om t.ex. träd i kombination med terrängformer skymmer 

så att vindkraftverken och samtidigt skuggeffekterna inte 

syns. Beträffande andra faktorer kan skuggeffekter dock förekomma 

vid dessa 8 platser. I beräkningen antogs att de vindkraftverk 

som byggs på fastlandet är av storleken 2 MW. 

15

YHtEENVEtO 

16 

VAIKUtUKSEt ELINOLOIHIN jA VIIHtYVYYtEEN 

Asukaskysely 

Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuistohankkeen 

YVAn asukasosallistumisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi 

toteutettiin asukaskysely vuodenvaihteessa 2008–2009. 

Kysely postitettiin 1850 Kristiinankaupungin, Kaskisten ja 

Närpiön alueella asuvalle. 

Suhtautuminen tuulivoimaan 

Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston asukaskyselyyn 

vastanneista 68 prosenttia toivoi Suomeen rakennettavaksi 

uusia tuulivoimalaitoksia. Muista energiantuotantomuodoista 

halutaan lisätä bio- (50 %) ja monipolttoainevoimalaitoksia 

(49 %). 

Suhtautuminen Kristiinankaupungin merituulivoimapuistoon 

Pääosa (79 %) Kristiinankaupungin asukaskyselyn vastaajista 

suhtautuu hankkeeseen myönteisesti; tuulivoimapuiston 

hyötyjä pidetään suurempina kuin haittoja. Suurin 

osa vastaajista pitää vaikutuksiltaan kielteisimpänä nollavaihtoehtoa 

eli että hanketta ei toteuteta missään muodossa. 

Myönteisimpänä pidetään hankkeen toteuttamista koko laajuudessaan 

(VE 3). Vaihtoehdon 3 osalta on kuitenkin huomattava, 

että se on saanut 0-vaihtoehdon jälkeen eniten vastustusta. 

Muita kielteisemmin hankevaihtoehtoihin suhtautuivat 

ne, jotka kokevat ulkomeri- ja rannikkoalueet itselleen 

läheisimmiksi. Myös aktiivinen meri- ja ranta-alueiden käyttö 

(ulkoilu, veneily, kalastus) lisäsi kriittisyyttä hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja 

kohtaan. 

Asukkaiden näkemykset hankkeen vaikutuksista 

Asukaskyselyn vastaajat arvelivat, että Kristiinan tuulivoimapuistohanke 

vaikuttaisi kielteisesti linnustoon, maisemaan, 

melutilanteeseen, merenpohjaan ja kalastukseen. Myös vaikutuksen 

tärkeänä pidettyyn asumisviihtyisyyteen uskottiin 

olevan kielteinen. 

Hankkeen arvioitiin vaikuttavan myönteisesti taloudellisiin 

ja elinkeinoelämään liittyviin asioihin, kuten työllisyyteen, 

kunnan talouteen ja imagoon sekä energian hintaan. Lisäksi 

hankkeen ajateltiin vaikuttavan myönteisesti ihmisten terveyteen 

ja yleiseen turvallisuuteen. Näitä pidettiin myös kaikkein 

tärkeimpinä asioina. Käsitys tuulivoiman myönteisestä vaikutuksesta 

yleiseen turvallisuuteen voi perustua siihen, että 

lisääntyvä energiaomavaraisuus parantaa yleistä turvallisuutta. 

Tuulivoima energiantuotantotapana koetaan oletettavasti 

myös yhdeksi turvallisimmista. 

KONSEKVENSER FöR LEVNADSFöRHÅLLANDEN 

OcH tRIVSEL 

Invånarenkät 

Som stöd för invånarnas deltagande och konsekvensbedömningen 

i MKB för projektet att bygga en havsbaserad vindkraftspark 

utanför Kristinestad gjordes en invånarenkät vid 

årsskiftet 2008–2009. Enkäten postades till 1850 personer 

som bor i Kristinestad, Kaskö och Närpes. 

Inställning till vindkraft 

Av dem som besvarade invånarenkäten om en havsbaserad 

vindkraftspark utanför Kristinestad önskade 68 procent 

att det ska byggas nya vindkraftverk i Finland. Andra energiproduktionsformer 

som de svarande vill ha mera av är bio- 

(50 %) och flerbränslekraftverk (49 %). 

Inställning till en havsbaserad vindkraftspark i 

Kristinestad 

Största delen (79 %) av dem som besvarade invånarenkäten 

i Kristinestad är positivt inställda till projektet; fördelarna 

av vindkraftsparken anses vara större än nackdelarna. Största 

delen av de svarande ansåg att det alternativ som är mest negativt 

i fråga om sina konsekvenser är nollalternativet, dvs. 

att projektet inte genomförs i någon form. Positivast anser de 

svarande att det är om projektet genomförs i sin helhet (ALT 

3). När det gäller alternativ 3 är det dock skäl att observera 

att det, näst efter 0-alternativet, fick mest motstånd. De som 

ansåg sig ha det närmaste förhållandet till öppna havet och 

kustområdena var mer negativt inställda till projektalternativen 

än andra. Aktiv användning av havs- och strandområdena 

(friluftsliv, småbåtsfärder, fiske) ökade också den kritiska 

inställningen till projektets olika genomförandealternativ. 

Invånarnas åsikter om projektets konsekvenser 

De som besvarade invånarenkäten ansåg att projektet att 

bygga en vindkraftspark i Kristinestad skulle medföra negativa 

konsekvenser för fågelbeståndet, landskapet, bullersituationen, 

havsbottnen och fisket. Inverkan på boendetrivseln, 

som anses vara viktig, antogs också bli negativ. 

Projektet antogs ha positiv inverkan på frågor i anslutning 

till ekonomi och näringsliv såsom sysselsättning, kommunekonomi 

och image samt energipris. Dessutom ansågs projektet 

påverka människornas hälsa och den allmänna säkerheten 

i positiv riktning. Dessa ansågs också vara de allra 

viktigaste frågorna. Uppfattningen om vindkraftens positiva 

inverkan på den allmänna säkerheten kan vara baserad på 

att ökad självförsörjning på energi förbättrar den allmänna 

säkerheten. Vindkraften som energiproduktionssätt upplevs 

troligen också som ett av de säkraste.

Ve/Alt 0 

Ve/Alt 0+ 

Ve/Alt 1 

Ve/Alt 2 

Ve/Alt 3 

Lähialueelle ja koko Suomelle tärkeä ja tarpeellinen 

/ Viktig och nödvändig för närområdet och hela 

Finland 

Edut ovat selvästi suuremmat kuin haitat / 

Fördelarna är betydligt större än nackdelarna 

Enemmän myönteisiä kuin kielteisiä puolia / Fler 

positiva än negativa sidor 

Yhtäpaljon myönteisiä ja kielteisiä puolia. Ei osaa 

ottaa tt kkantaa. t / Lik Lika många å positiva iti som negativa ti 

sidor. Kan inte ta ställning 

Enemmän kielteisiä kuin myönteisiä puolia / Fler 

negativa än positiva sidor 

Haitat ovat selvästi suuremmat kuin edut / 

Nackdelarna är betydligt större än fördelarna 

Lähialueelle ja koko Suomelle haitallinen ja 

tarpeeton / Skadlig och onödig för närområdet och 

för hela Finland 

6 

Mikä merituulipuiston hankevaihtoehdoista on vaikutuksiltaan / 

Vilket av havsvindparkens projektalternativ har de 

9 

10 

11 

14 

17 

% 

24 

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 % 

3 

4 

27 

6 

7 

0 5 10 15 20 25 30 35 

Kuva Vastaajien kokonaisnäkemys Kristiinan merituulivoimapuistosta (N=713). 

Figur De svarandes helhetsuppfattning om en havsbaserad vindkraftspark i 

Kristinestad (N=713). 

Kuva Vastaajien näkemys vaihtoehdoista (N=515). 

Figur De svarandes åsikt om alternativen (N=515). 

35 

23 

25 

46 

31 

kielteisin / 

negativaste 

konsekvenserna 

myönteisin / 

positivaste 


SAMMANDRAG 

17

YHtEENVEtO 

18 

Myönteinen 

1 

Vaikutus 

-2= Erittäin kielteinen, 2=Erittäin myönteinen 

0,5 

Liikenne 

0 

1 1,5 

Retkeily Lomailumahdollisuudet 

2 2,5 3 

Muu merialueen käyttö 

Asumisviihtyvyys 

Jäällä liikkuminen Veneily 

Tärkeät 

Natura-alue Kalakanta 

Merenpohjan muutokset 

Kalastus Maisema 

Melu 

kielteiset vaikutukset 

Linnusto 

-0,5 

Kielteinen 

Ei tärkeä Asian tärkeys 

Tärkeä 

Kuva Hankkeenvaikutukset ja asioiden tärkeys (N= 646–657). 

Positiv 

Inverkan 

-2=mycket negativ, 2=myckett 

positiv 

Negativ 

1 

0,5 

0 

-0,5 

Trafik 

Tärkeät myönteiset 

vaikutukset 

Luonnonvarat 

Meriveden laatu 

Naturresurser 

Viktiga positiva 

aspekter 

Havsvattnets kvalitet 

Elinkeinot 

Työllisyys 

Kunnan talous 

Kunnan imago 

Energian hinta 

Ihmisten terveys 

Ilmanlaatu 

Yleinen turvallisuus 

Kiinteistöjen arvo 

Luftkvalitet 

Jokin muu 

Näringar 

Sysselsättning 

Kommunens ekonomi 

Kommunens image 

Allmän säkerhet 

Fastigheternas värde 

Något annat 

Energipris 

Människornas hälsa 

1 1,5 

Röra sig på isen 

Utflykter 

Annan användning av 

havsområdet 

Småbåtstrafik 

Viktiga negativa 

aspekter 

2 

Möjlighet att semestra 

2,5 

Boendetrivsel 

Naturaområde Fiskbestånd 

Förändringar på havsbottnen 

Fiske 

Landskap 

Buller 

Fågelbestånd 

3 

Inte viktig 

Aspektens viktighet 

Figur Projektets konsekvenser och frågornas viktighet (N= 646–657). 

Viktig

VAIKUtUKSEt IHMIStEN tERVEYtEEN 

Tuulivoimalla tapahtuva sähkön tuotanto ei aiheuta ihmisen 

terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään. 

Tuulivoima korvaa muita sähköenergian tuotantotapoja, 

joista aiheutuu tuotantomuodoista riippuen erilaisia 

päästöjä. 

Tuulivoimaan ei liity suuria onnettomuusriskejä, joilla voi olla 

laajoja vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Onnettomuus 

riskit liittyvät voimaloiden lähiympäristöön. Koska voimalat sijoitetaan 

useiden satojen metrien etäisyydelle asutuksesta, ei 

terveysriskejä muodostu. 

Tuulivoimalat synnyttävät ääntä. Tuulivoimalat on sijoitettu 

niin että niiden melu ei aiheuta terveydellisiä vaikutuksia. 

Voimaloiden varjostus vaikutus jää loma- ja vakituisen asutuksen 

kohdalla niin lyhyt aikaiseksi ja harvoin tapahtuvaksi, 

että se ei aiheuta terveydellistä haittaa. 

SAMMANDRAG 

KONSEKVENSER FöR MäNNISKORNAS HäLSA 

Elproduktion med hjälp av vindkraftverk orsakar inga för människornas 

hälsa skadliga utsläpp i luften, vattendraget eller 

marken. Vindkraften ersätter andra sätt att producera elenergi. 

Dessa andra produktionsformer orsakar olika former av 

utsläpp beroende på produktionssätt. 

Vindkraften är inte förknippad med några stora olycksrisker 

med omfattande konsekvenser för människorna och samhället. 

Olycksriskerna sammanhänger med kraftverkens näromgivning. 

Eftersom kraftverken placeras flera hundra meter 

från bosättningen uppkommer inga hälsorisker. 

Vindkraftverken ger upphov till ljud. Vindkraftverken är placerade 

så att bullret från dem inte ska påverka hälsan. 

Skuggeffekterna från kraftverken blir så kortvariga och inträffar 

så sällan vid fritidsbostäderna och den fasta bosättningen 

att detta inte medför några olägenheter för hälsan. 

19

YHtEENVEtO 

20 

NAtURA jA MUU SUOjELU 

Natura-alue Kristiinankaupungin saaristo 

FI0800134 (SPA/ScI) 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueen pinta-ala on 

8 059 hehtaaria. Alue muodostuu useasta erillisestä osaalueesta 

Kristiinankaupungin, Närpiön ja Kaskisen edustalla. 

Natura-alueeseen sisältyy 1 462 hehtaarin suuruinen 

Domarkobbanin rantojensuojeluohjelma-alue (RSO100055) 

lähellä Merikarvian kunnanrajaa. 

Natura-alueen suojelu vesialueilla toteutetaan pääasiassa 

vesilailla, maa-alueilla suojelun toteutuskeinoja ovat luonnonsuojelulaki 

ja rakennuslaki. 

Kristiinankaupungin saaristo on vahvasti rannikon mukaan 

suuntautunutta. Avokalliot ovat yleisiä. Rannat vaihtelevat kallio- 

ja lohkarerannoista pienialaisiin sora- ja hiekkarantoihin. 

Saaristo koostuu lukuisista, enimmäkseen pienistä puuttomista 

luodoista ja saarista tai harvapuustoisista kallioisista saarista. 

Suuria metsäpeitteisiä saaria on vain muutama. Monella 

saarella on edustavia rantaniittyjä, joilla on rikas kasvillisuus 

ja runsas pesimälinnusto. Ulkomeren äärellä olevien saarten 

länsirannalla on paikoin suuria rakkolevävalleja. Myös saarten 

kasvilajisto on rikas ja siihen kuuluu useita uhanalaisia tai 

harvinaisia lajeja. 

Södra Yttergrundilla on majakka ja siihen liittyviä rakennuksia, 

samoin Gåsgrundilla on pieni majakka. Muutamaa 

vanhaa kalamajaa ja loma-asuntoa lukuun ottamatta alue on 

rakentamaton. 

Merenpohjan laatu Natura-alueella 

Natura-alueella tämän ympäristövaikutusten arvioinnin kuluessa 

tutkitut 18 pohjaa olivat kivikko- tai sora- ja hiekkapohjia. 

Kuvauspaikkojen syvyydet vaihtelivat 1,5–13 metrin välillä. 

Suurin osa paikoista sijaitsi noin 10 metrin syvyydessä. 

Vain yhdellä Natura-alueen kuvauspaikalla esiintyi hyväkuntoista 

rakkolevää 80 % peittävyydellä. Täällä vesisyvyys oli 

poikkeuksellisesti vain 1,5 metriä. Pohja koostui tällä paikalla 

isoista kivistä ja lohkareista. Suurella osaa Natura-alueen kuvauspaikoista 

tavattiin muuta makrolevää kuin rakkolevää. 

Natura -luontotyypit 

Natura-alueella tavattavista 14 luontotyypistä ainoastaan vedenalaiset 

hiekkasärkät on vedenalainen luontotyyppi, muut 

ovat merenrantaluontotyyppejä. Mielenkiintoisen poikkeuksen 

muodostaa luontotyyppi rantavallit, joka on täysin riippuvainen 

vedenalaisista rakkoleväyhteisöistä. Muut alueella tavattavat 

Natura -luontotyypit ovat rannikon luontotyyppejä, joihin 

hankkeella ei voi katsoa olevan vaikutusta. 

NAtURA OcH ANDRA FORMER AV SKYDD 

Naturaområdet Kristinestads skärgård FI0800134 

(SPA/ScI) 

Naturaområdet Kristinestads skärgård har en areal på 8 059 

hektar. Området består av flera separata delområden utanför 

Kristinestad, Närpes och Kaskö. I Naturaområdet ingår 

Domarkobbans område som hör till strandskyddsprogrammet 

och omfattar 1 462 hektar (RSO100055) i närheten av 

gränsen till Sastmola kommun. 

Skyddet av Naturaområdet på vattenområdena genomförs 

främst med stöd av vattenlagen. På land genomförs skyddet 

med stöd av naturskyddslagen och byggnadslagen. 

Kristinestads skärgård är tydligt orienterad i kustens riktning. 

Kala klippor förekommer allmänt. Stränderna varierar från 

klippor och stenblock till små områden med grus- och sandstränder. 

Skärgården består av många, oftast små, trädlösa 

skär och holmar eller holmar med klippor och glest trädbestånd. 

Det finns bara några stora skogbevuxna öar. På många 

holmar finns representativa strandängar med en rik vegetation 

och ett stort bestånd av häckande fåglar. På väststranden 

av holmarna intill öppna havet finns ställvis stora vallar 

av blåstång. Beståndet av växtarter på holmarna är också rikt 

och omfattar flera hotade eller sällsynta arter. 

På Södra Yttergrund finns en fyr med tillhörande byggnader. 

På Gåsgrund finns också en liten fyr. Med undantag av några 

gamla fiskarstugor och fritidsbostäder är området obebyggt. 

Havsbottnens art på Naturaområdet 

De 18 bottenområden som undersöktes på Naturaområdet 

i den här miljökonsekvensbedömningen bestod av sten eller 

grus och sand. Djupet på de fotograferade platserna var 

1,5–13 meter. Största delen av platserna låg på cirka 10 meters 

djup. 

Endast vid en fotograferingsplats på Naturaområdet förekom 

blåstång i gott skick med 80 % täckning. Vattendjupet 

här var undantagsvis endast 1,5 meter. Bottnen bestod här av 

stora stenar och stenblock. På en stor del av de fotograferade 

platserna på Naturaområdet påträffades andra makroalger 

än blåstång. 

Natura-naturtyper 

Av de 14 naturtyper som påträffas på Naturaområdet är endast 

sublittorala sandbankar en submarin naturtyp, de övriga är 

naturtyper vid havsstrand. Ett intressant undantag är naturtypen 

strandvallar, som är helt beroende av blåstångssamhällen 

under vattnet. Andra Natura-naturtyper som påträffas 

på området är kustnaturtyper som projektet inte kan anses 

påverka.

Taulukko Natura –vaikutusten arviointiin sisällytetyt luontotyypit 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella. 

Luontotyyppi Koodi Pinta-ala, % Pinta-ala, 

ha 

Vedenalaiset hiekkasärkät 1110 0 % 0-40 

Rantavallit 1210 0 % 0-40 

Ulkosaariston boreaaliset 

luodot 

160 4 % 320 

Rakentamisen aikaiset vaikutukset Natura-alueen 

suojeluarvoihin 

Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit 

Natura-alueella tehtyjen videokuvausten yhteydessä yhdellä 

kuvauspaikalla (piste 78) havaittiin hiekkapohjalla särkkämäistä 

muodostumaa, jonka tulkittiin kuuluvan luontotyyppiin 

vedenalaiset hiekkasärkät. Luontotyyppiin kuuluva alue ei 

kuitenkaan sijaitse niiden kolmen tuulivoimalaitoksen alueella, 

jotka sijoittuvat Natura-alueelle. 

Keskisen ja pohjoisen saariston alueella tehtiin yksi havainto 

rakkolevän muodostamasta vallista. Murgrundin saaren 

länsirannan suojaisassa lahdessa sijaitseva valli oli inventointiajankohtana 

kuitenkin kasviton, minkä vuoksi sen ei voi 

lukea kuuluvan luontotyyppiin rantavallien yksivuotinen kasvillisuus. 

Hankkeen vaihtoehdoilla VE 1 ja VE 2 ei siten voida 

katsoa olevan vaikutusta luontotyyppiin. Tuulivoimalaitosten 

rakentaminen Natura-alueen länsipuolelle vähentää jonkin 

verran rakkolevälle soveliaita kasvupaikkoja, mutta muutoksen 

ei arvioida vaikuttavan rantavallien määrään tai levinneisyyteen 

koko Natura-alueen mittakaavassa. 

Valtaosa Natura-alueen saarista ja luodoista kuuluu 

luontotyyppiin ulkosaariston boreaaliset luodot ja saaret. 

Luontotyypille on Kristiinankaupungin edustalla ominaista 

karut, lähes kasvittomat kivi-, kallio- ja lohkarerannat, jotka 

ovat säilyneet ihmistoiminnan ulkopuolella. Tämän vuoksi 

myös luontotyypin edustavuus on Natura-alueella hyvä. 

Rakennustyöt eivät tule aiheuttamaan lisäaallokkoa, joka lisäisi 

rantojen eroosiota. Saaria ja luotoja ei tulla käyttämään 

rantautumiseen eikä työvälineiden väliaikaiseenkaan varastoimiseen. 

Siten rakentamisesta luontotyypille aiheutuva haitta 

vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2 on arvion mukaan hyvin vähäinen 

tai haittaa ei ole lainkaan. 

Luontodirektiivin liitteen II lajit 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella tavataan 

luontodirektiivin liitteen II lajeista itämerennorppaa ja harmaahyljettä. 

Merituulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida 

olevan vaikutusta em. lajien mahdollisuuksiin elää ja saalistaa 

merialueella. 

Tabell Naturtyper som inkluderats i Natura-bedömningen för 

Kristinestads skärgårds Natura-område. 

Naturtyp Kod Areal, % Areal, 

ha 

Sublittorala sandbankar 1110 0 % 0-40 

Strandvallar 1210 0 % 0-40 

Boreala skär i yttre skärgården 

SAMMANDRAG 

160 4 % 320 

Konsekvenser för Naturaområdets skyddsvärden 

under byggtiden 

Naturtyperna i naturdirektivets bilaga I 

Vid de videofotograferingar som gjordes på Naturaområdet 

upptäcktes en sandbanksliknande formation, som tolkades 

höra till naturtypen sublittorala sandbankar, vid en fotograferingsplats 

(punkt 78). Det område som hör till den här naturtypen 

ligger dock inte på området för de tre vindkraftverk som 

placeras på Naturaområdet. 

På den mellersta och norra skärgårdens område gjordes 

en observation av en vall som uppkommit av blåstång. Vallen, 

som hittades i en skyddad vik på Murgrunds västra strand, 

var vid inventeringstillfället dock vegetationslös. Därför kan 

den inte räknas till naturtypen annuell vegetation på driftvallar. 

Projektalternativ ALT 1 och ALT 2 kan därför inte anses 

påverka den naturtypen. Om vindkraftverk byggs väster 

om Naturaområdet minskar i någon mån de växtplatser 

som är lämpliga för blåstång, men förändringen bedöms inte 

påverka mängden strandvallar eller deras spridning i hela 

Naturaområdets skala. 

Största delen av holmarna och skären på Naturaområdet 

hör till naturtypen boreala skär och småöar i yttre skärgården. 

Kännetecknande för den här naturtypen utanför Kristinestad 

är karga, så gott som vegetationslösa sten-, klipp- och blockmarksstränder 

som har bevarats fria från mänsklig verksamhet. 

Därför är naturtypens representativitet också god på 

Naturaområdet. Byggarbetena kommer inte att orsaka något 

extra vågsvall som kunde öka stranderosionen. På holmarna 

och skären kommer man inte att gå i land eller ens tillfälligt 

förvara redskap. De olägenheter som byggandet orsakar för 

naturtypen i alternativ ALT 1 och ALT 2 blir därför enligt uppskattning 

mycket obetydliga, eller också uppstår inga olägenheter 

alls. 

Arter i naturdirektivets bilaga II 

Av arterna i bilaga II till naturdirektivet påträffas östersjövikare 

och gråsäl på Naturaområdet i Kristinestads skärgård. 

Att en havsvindpark byggs bedöms inte påverka nyssnämnda 

arters möjligheter att leva och jaga i havsområdet. 

21

YHtEENVEtO 

Lintudirektiivin liitteen I lajit 

Hanke ei suoraan vaikuta pesimälinnuston kannalta merkittävien 

saarten ja luotojen nykytilaan tai niiden ominaispiirteisiin, 

sillä tuulivoimapuisto sijoittuu Natura-alueen luotojen ja 

saarien länsipuolelle. Linnuille aiheutuvaa meluhäiriötä vähentää 

oleellisesti seikka, että tuulivoimalaitosten rakennuspaikat 

sijoittuvat kauas pesimäalueista – saarista ja luodoista. 

Natura-alueella pesivä ja alueen läpi muuttava lintulajisto 

käyttää lähiympäristön matalikkoja ruokailualueinaan, minkä 

vuoksi merenpohjassa rakentamisen seurauksena tapahtuvat 

muutokset voivat vaikuttaa niiden mahdollisuuksiin käyttää 

alueita ruokailuun. Rakentamisen seurauksena häviävien 

elinympäristöjen on arvioitu palautuvan ennalleen 2–4 vuoden 

kuluessa rakentamisen päättymisen jälkeen. 

Käytön aikaiset vaikutukset ja Natura-alueen 



Tuulivoimaloiden käytön aikana erityisiä haitallisia vaikutuksia 

vedenalaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin tai niiden eliöstöön 

ei arvioida aiheutuvan. Sen sijaan vähitellen voidaan olettaa 

alkavan esiintyä positiivisia vaikutuksia kun vesieliöstö alkaa 

asuttaa perustusten vedenalaisia osia. 


Merituulivoimapuiston käytöllä ei arvioida olevan vaikutusta 

itämerennorpan tai harmaahylkeen mahdollisuuksiin elää 

ja saalistaa alueella. Merinisäkkäitä on käsitelty tarkemmin. 


Lintudirektiivin liitteen I lajien törmäysriski tuulivoimaloihin 

on niin pieni, että sillä ei katsota olevan merkittävää haitallista 

vaikutusta lajeihin. 


Natura-alueella merikaapelit joko lasketaan merenpohjaan 

tai niille kaivetaan kaapeliojat. Olemassa olevan tiedon 

mukaan merikaapeleiden vaikutukset vesien eliöstöön arvioidaan 

vähäisiksi. 

22 

Arter i fågeldirektivets bilaga I 

Projektet påverkar inte direkt det nuvarande tillståndet på 

holmar och skär som är betydelsefulla för häckande fåglar 

eller dessa platsers särdrag, eftersom vindkraftsparken placeras 

väster om de holmar och skär som ingår i Naturaområdet. 

Den störning som bullret innebär för fåglarna minskas väsentligt 

av att vindkraftverkens byggplatser ligger långt från 

häckningsområdena – från holmarna och skären. 

De fåglar som häckar på Naturaområdet och de som flyttar 

genom området utnyttjar de grunda ställena i näromgivningen 

för att söka föda. De förändringar som byggarbetet på 

havsbottnen ger upphov till kan därför påverka deras möjligheter 

att använda områdena för att hitta föda. De livsmiljöer 

som förstörs till följd av byggarbetet bedöms bli återställda 

inom 2–4 år efter avslutat byggarbete. 


under driften 


Under vindkraftverkens drift bedöms inga speciellt negativa 

konsekvenser uppstå för de submarina skyddade naturtyperna 

eller deras organismer. Däremot kan man anta att positiva 

konsekvenser småningom kan börja uppstå, då vattenorganismer 

börjar ta fundamentens undervattensdelar i 

besittning. 


Havsvindparkens drift bedöms inte påverka östersjövikarens 

eller gråsälens möjligheter att leva och jaga i området. 

Havsdäggdjuren har behandlats närmare. 


Risken för att arter i fågeldirektivets bilaga I ska kollidera 

med vindkraftverken är så liten att den inte anses ha någon 

betydande negativ inverkan på arterna. 


På Naturaområdet läggs kablarna ned på havsbottnen eller 

också grävs kabeldiken för dem. Enligt tillgänglig information 

bedöms sjökablarna ha obetydlig inverkan på organismerna 

i vattnet.

LINNUStO 

Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon voivat aiheutua 

seuraavista tekijöistä: 

• Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten 

vaikutukset alueen linnustoon 

• Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset 

lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä yhdyskäytävillä 

sekä muuttoreiteillä 

• Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen 

vaikutukset alueen linnustoon ja lintupopulaatioihin 

Törmäysriskit 

Ihmisen toiminnasta linnuille aiheutuvan törmäysvaaran 

kannalta tuulivoimaloiden merkitys voidaan kuitenkin nähdä 

yleisesti varsin vähäisenä, mikä johtuu osaltaan tuulivoimaloiden 

pienestä määrästä suhteessa muihin ihmisen pystyttämiin 

rakennuksiin ja rakenteisiin. Maa-alueilla ihmisen rakenteista 

merkittävimmän uhan linnuille Suomessa aiheuttavat 

erityisesti törmäykset tieliikenteen sekä rakennusten kanssa, 

joiden on arvioitu aiheuttavan yhdessä liki 5 miljoonan linnun 

kuoleman vuosittain. Vastaavasti merialueilla lintukuolemia 

aiheuttavat erityisesti yöaikaan valaistut majakat, joiden luota 

on vilkkaan muuttoyön jälkeen löydetty pahimmillaan jopa 

satoja kuolleita lintuyksilöitä, jotka ovat joko törmänneet majakkarakennukseen 

tai lentäneet itsensä väsyksiin majakan 

valon ympärillä ja nääntyneet kuoliaaksi. Majakoiden osalta 

törmäysriskiä kasvattaa erityisesti niissä käytetty valo, joka 

houkuttelee yömuutolla olevia lintuja puoleensa (nk. majakkaefekti). 

Tuulivoimaloissa käytetyt lentoestevalot eivät tehokkuudessaan 

yllä läheskään majakoiden vastaaviin, minkä 

takia majakoiden tapaisia lintujen massakuolemia ei niiden 

osalta ole havaittu. 

Taulukko Lintujen arvioidut törmäyskuolleisuusmäärät ihmisten 

pystyttämien rakenteiden ja tieliikenteen kanssa Suomessa (Koistinen 

2004) 

Törmäyskohde Lintukuolemat/vuosi 

Tieliikenne 4 300 000 

Rakennukset päivällä (ml. ikkunat) 

500 000 

Sähköverkko 200 000 

Puhelin- ja radiomastot 100 000 

Rakennukset yöllä 10 000 

Majakat ja valonheittimet 10 000 

Suomen nykyiset tuulivoimalat (n. 

120 kpl) 

120 

*) päivitetty tuulivoimaloiden lukumäärän (2009) mukaiseksi 

*) 

FÅGELbEStÅND 

Vindkraftsparkens inverkan på fågelbeståndet kan bestå av 

följande faktorer: 

• Konsekvenser för områdets fågelbestånd till följd av 

att bygget av vindkraftsparken medför förändringar i 

livsmiljön 

• Störningar och hinder som vindkraftsparken ger upphov 

till på fåglarnas häcknings- och födoområden, på förbindelselederna 

mellan dem samt på flyttsträcken 

• Kollisionsdödlighet orsakad av vindkraftsparken och 

dödlighetens inverkan på områdets fågelbestånd och 

-populationer 

Kollisionsrisker 

När det gäller den kollisionsrisk som mänsklig verksamhet 

ger upphov till för fåglarna kan vindkraftverkens betydelse 

dock allmänt taget anses vara obetydlig på grund av det ringa 

antalet vindkraftverk i förhållande till andra byggnader och 

konstruktioner som människorna har byggt. På landområden 

i Finland löper fåglar den största risken att kollidera med människans 

konstruktioner i vägtrafiken samt med byggnader, 

vilka tillsammans har uppskattats orsaka närmare 5 miljoner 

fåglars död varje år. På havsområdena orsakas fågeldöd 

speciellt nattetid av upplysta fyrar. Efter en livlig flyttningsnatt 

kan man i värsta fall hitta hundratals döda fåglar där, då de 

har kolliderat med fyrbyggnaden eller flugit sig trötta kring 

fyrens sken och dött av utmattning. När det gäller fyrar ökar 

kollisionsrisken speciellt på grund av dess sken som lockar 

till sig fåglar som flyttar på natten (den s.k. fyreffekten). De 

flyghinderljus som används på vindkraftverk har inte på långt 

när samma effekt som fyrarna, och därför har ingen liknande 

massdöd av fåglar som vid fyrar märkts vid vindkraftverk. 

Tabell Uppskattad kollisionsdödlighet för fåglar vid konstruktioner 

som människor byggt samt i vägtrafiken i Finland (Koistinen 2004) 

Kollisionsobjekt Döda fåglar/år 

Vägtrafik 4 300 000 

Byggnader på dagen (inkl. fönster) 

500 000 

Elnät 200 000 

Telefon- och radiomaster 100 000 

Byggnader på natten 10 000 

Fyrar och strålkastare 10 000 

Finlands nuvarande vindkraftverk 

(ca 120 st) 

120 

*) uppdaterat enligt antalet vindkraftverk (2009) 

SAMMANDRAG 

*) 

23

YHtEENVEtO 

24 

Rakentamisen aikaiset vaikutukset linnustoon 

Suunnitellut tuulivoimalat sijoitetaan kokonaan hankealueen 

matalille merialueille, minkä takia hanke ei suoraan vaikuta 

pesimälinnuston kannalta merkittävien saarten ja luotojen 

nykytilaan ja sen ominaispiirteisiin. Useat suunnittelualueen 

luodoilla ja saarilla pesivät lintulajit, erityisesti vesilinnut ja eri 

lokkilajit, käyttävät saaria ympäröiviä matalikkoja ruokailualueinaan, 

jolloin tuulivoimaloiden rakentamisen aiheuttamat 

muutokset merenpohjassa voivat vaikuttaa näiden lajien ruokailumahdollisuuksiin 

ja mahdollisten ravinnonlähteiden saatavuuteen 

merialueella. 

Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa hankkeen rakentamisvaiheessa 

merenpohjan olosuhteita ja merieliöstöä 

(mm. pohjaeläimistö, vesikasvillisuus ja kalasto) voimaloiden 

perustusten sekä sähkönsiirrossa käytettävien merikaapeleiden 

sijoitusalueilla, jolloin näiden alueiden käyttökelpoisuus 

lintujen ruokailualueena voi väliaikaisesti heikentyä. 

Rakentamisen aiheuttamien vaikutusten voidaan kuitenkin 

arvioida palautuvan varsin nopeasti rakentamisvaiheen päättymisen 

jälkeen. Pitkällä aikavälillä tuulivoimaloiden perustukset 

voivat jopa tarjota uusia ruokailumahdollisuuksia linnuille 

perustusrakennelmien ympärille syntyvän monipuolisemman 

vesikasvillisuuden ja kalaston lisääntymisen seurauksena 

(nk. riuttaefekti). Esimerkiksi Tanskassa tuulivoimaloiden perustusten 

muodostamien ”keinotekoisten riuttojen” on havaittu 

toimivan hyvinä kiinnittymispaikkoina merirokolle ja simpukoille, 

jotka ovat lisääntyessään johtaneet kalojen lisääntymiseen 

alueella. 

tuulivoimapuiston vaikutukset pesimälinnustoon 

Tuulivoimalat sijoittuvat uuden hankesuunnitelman mukaisessa 

tilanteessa pääsääntöisesti yli kilometrin etäisyydelle 

lintujen kannalta merkittävistä pesimäsaarista, minkä takia 

tuulivoimaloiden niille aiheuttamat häiriövaikutukset jäävät 

olemassa olevien tutkimusten valossa suhteellisen pieniksi. 

Lähimmäksi suunniteltuja voimaloita sijoittuvat lintuluodoista 

erityisesti Skatanin niemen eteläpuoliset saaret sekä 

Skötgrund, joilta matkaa lähimpiin voimalaitoksiin tulee uuden 

hankesuunnitelman mukaan 300 ja 700 metriä. Voimalaitosten 

aiheuttamia häiriövaikutuksia Skatanin lintusaarien osalta vähentävät 

kuitenkin suunniteltujen tuulivoimaloiden sijoittuminen 

Karhusaaren nykyisen voimalaitosalueen yhteyteen, jossa 

ihmistoimintaa on jo nykyisin paljon. 

Kristiinankaupungin edustalle suunnitellun tuulivoimapuiston 

välittömässä läheisyydessä ei WWF:n merikotkatyöryhmän 

antaman tiedon mukaan sijaitse tunnettuja merikotkan 

reviirejä tai asuttuja pesäpuita, minkä takia suunnittelualueella 

ruokailevat merikotkat ovat ensisijaisesti peräisin etäämmällä 

sijaitsevilta reviireiltä, mm. Närpiöstä ja Kristiinankaupungista 

sisämaan puolelta. 

Konsekvenser för fågelbeståndet under byggtiden 

De planerade vindkraftverken placeras enbart på grunda 

havsområden på projektområdet. Därför påverkar projektet 

inte direkt nuläget på holmar och skär som är viktiga för de 

häckande fåglarna och den här miljöns särdrag. Flera av de 

fågelarter som häckar på skären och holmarna på planområdet, 

i synnerhet sjöfåglar och olika måsarter, söker föda på 

de grunda ställena omkring holmarna. De förändringar som 

uppstår på havsbottnen då vindkraftverken byggs kan påverka 

de här arternas möjligheter att hitta föda och tillgången 

på näringskällor i havsområdet. 

Då vindkraftverken byggs kommer förhållandena och 

havsorganismerna på bottnen (bl.a. bottenorganismer, vattenvegetation 

och fiskbestånd) att förändras i byggskedet 

på förläggningsområdena för kraftverkens fundament samt 

vid sjökablarna för elöverföringen, varvid de här områdenas 

lämplighet som födoområde för fåglarna tillfälligt kan försämras. 

Efter byggskedet uppskattas dock en tämligen snabb 

återhämtning ske. På lång sikt kan vindkraftverkens fundament 

till och med erbjuda fåglarna nya möjligheter att hitta 

föda, då mångsidigare vattenvegetation och ökat fiskbestånd 

uppkommer kring fundamentkonstruktionerna (s.k. reveffekt). 

Till exempel i Danmark har det noterats att de ”konstgjorda 

rev” som vindkraftverkens fundament utgör blir platser där 

havstulpaner och musslor kan fästa sig. Då förekomsten av 

dessa har ökat har fiskbeståndet på området stärkts. 

Konsekvenser av vindkraftsparken för det häckande 

fågelbeståndet 

Enligt den nya projektplanen placeras vindkraftverken i regel 

på mer än en kilometers avstånd från de häckningsholmar 

som är betydelsefulla för fåglarna. Därför blir störningarna av 

vindkraftverken enligt tillgängliga forskningsrön relativt små. 

De fågelskär som ligger närmast de planerade kraftverken 

är främst holmarna söder om Skatan samt Skötgrund, som 

enligt den nya planen ligger 300 respektive 700 meter från 

närmaste kraftverk. De störningar som kraftverken orsakar 

för fågelholmarna vid Skatan minskas dock av att de planerade 

vindkraftverken placeras i anslutning till det nuvarande 

kraftverksområdet på Björnön, där det redan finns mycket 

mänsklig verksamhet. 

I den omedelbara närheten av det planerade vindkraftsområdet 

utanför Kristinestad finns enligt uppgifter från WWF:s 

havsörnsgrupp inga kända havsörnrevir eller bebodda boträd. 

De havsörnar som söker föda på planområdet kommer 

därför i första hand från revir som ligger längre bort, bl.a. från 

de inre delarna av Närpes och Kristinestad.

tuulivoimapuiston vaikutukset muuttolinnustoon 

Tuulivoimapuiston muuttolinnuille aiheuttama törmäysriski 

Kristiinankaupungin edustan suunnitellun tuulivoimapuiston 

alueen kautta muuttaa vuosittain huomattavia määriä sekä 

Pohjanlahden alueella pesiviä että Jäämerelle suuntaavia 

vesilintuja, joista runsaslukuisimmin suunnitellun tuulivoimapuiston 

alueen kautta muuttavat mm. haahka, arktiset vesilinnut 

mustalintu, pilkkasiipi ja alli sekä kuikkalinnut. Näiden lajien 

törmäysriskiä arvioitiin YVA-menettelyn yhteydessä käyttämällä 

Bandin ym. (2006) kehittämää törmäysriskimallia. 

Taulukko Tärkeimpien muuttolintulajien arvioidut törmäykset 

Krsitiinakaupungin edustan merituulivoimapuistoon 

Laulujoutsen 

Sångsvan 

Metsähanhi 

Sädgås 

Haahka 

Ejder 

Mustalintu 

Sjöorre 

Pilkkasiipi 

Svärta 

Kuikka 

Storlom 

Kaakkuri 

Smålom 

Kurki 

Trana 

Merimetso 

Storskarv 

YHTEENSÄ 

TOTALT 

Alueen kautta kulkevat (yks./ 

vuosi) 

Antal som flyttar genom området 

(ind./år) 

Arvioitu törmäyksiä kpl /vuosi 

Uppskattade kollisioner st/år 

Vanha hankesuunnitelma 

Gammal projektplan 

1 160 2,0 - 0,4 1,9 - 0,4 

2 760 3,2 - 0,6 3,0 - 0,6 

26 400 24 - 4,8 22 - 4,4 

35 500 31 - 6,2 29 - 5,7 

9 900 8,7 - 1,7 8,1 - 1,6 

3 840 3,8 - 0,8 3,5 - 0,7 

1 980 1,9 - 0,4 1,8 - 0,4 

2 400 4,1 - 0,8 3,8 - 0,8 

13 770 18 - 3,5 16 - 3,3 

97 710 96,7 - 19,2 89,1 - 17,9 

%-osuus alueen kautta kulkevista 

%-andel av dem som flyttar genom området 

Vuonna 2009 alueen kautta muutti noin 100 000 yksilöä 

edellä mainittuja lintulajeja. Törmäysriskimallin perusteella 

arvioidaan, että näistä 20 – 100 lintua eli 0,02 – 0,1 % näistä 

muuttajista voi törmätä Kristiinankaupungin edustan tuulivoimaloihin, 

kun koko hanke on toteutettu. Tällä määrällä ei ole 

merkitystä näiden lintulajien populaatioihin. 

Kristiinankaupungin kautta muuttavien lajien yksilömääriin 

sekä lajien luontaiseen aikuiskuolleisuuteen (mm. vesilinnuilla 

noin 20–25 %, kuikkalinnuilla ja merimetsolla 10–13 %) verrattuna 

törmäyskuolleisuuden merkitys lajien kannankehitykseen 

voidaan arvioida hyvin pieneksi. Esimerkiksi haahkan kohdalla 

suunniteltua tuulivoimapuistoa suurempana aikuiskuolleisuuden 

aiheuttajana voidaan pitää Pohjanlahden alueella 

Uusi hankesuunnitelma 

Ny projektplan 

0,10 % - 0,02 % 0,09 % - 0,02 % 

SAMMANDRAG 

Konsekvenser av vindkraftsparken för flyttfåglarna 

Kollisionsrisk som vindkraftsparken orsakar för flyttfåglarna 

Genom den planerade vindkraftsparken utanför Kristinestad 

flyttar årligen betydande mängder sjöfåglar som häckar vid 

både Bottniska viken och Ishavet. Rikligast förekommande 

vid flyttning genom den planerade vindkraftsparken är bl.a. 

ejder, de arktiska sjöfåglarna sjöorre, svärta och alfågel samt 

lomfåglar. De här arternas kollisionsrisk bedömdes i samband 

med MKB-förfarandet med hjälp av en kollisionsriskmodell 

utvecklad av Band et al. (2006). 

Tabell Uppskattade kollisioner för de viktigaste flyttfågelarterna i 

vindkraftsparken i havsområdet utanför Kristinestad 

År 2009 flyttade cirka 100 000 individer av ovannämnda 

fågelarter genom området. Enligt kollisionsriskmodellen uppskattas 

att 20–100 fåglar, dvs. 0,02–0,1 % av dessa flyttande 

fåglar kan kollidera med vindkraftverken utanför Kristinestad, 

då hela projektet är genomfört. Det här antalet saknar betydelse 

för de här fågelarternas populationer. 

Jämfört med antalet individer av de arter som flyttar via 

Kristinestad samt arternas naturliga vuxendödlighet (bl.a. för 

sjöfåglar cirka 20–25 %, lomfåglar och storskarvar 10–13 %) 

kan kollisionsdödlighetens betydelse för arternas beståndsutveckling 

uppskattas vara mycket liten. Till exempel när det 

gäller ejdrar kan en större orsak till vuxendödlighet än vindkraftsparken 

anses vara ejderjakten vid Bottniska viken på 

25

YHtEENVEtO 

kesäisin ja syksyisin harjoitettavaa haahkan metsästystä, jolla 

on todennäköisesti merkitystä myös kannan säätelyn kannalta. 

Vuonna 2007 Satakunnan ja Ruotsinkielisen Pohjanmaan 

alueilla saatiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämän 

saalistilaston mukaan saaliiksi yhteensä 400 haahkaa 

ja Varsinais-Suomen alueella vastaavasti 1 200. 

Havaintoja pienistä törmäysvaikutuksista on tehty myös 

Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston alueella, jossa ei kolmen 

vuoden säännöllisen seurannan aikana ole havaittu yhtään 

selvästi tuulivoimaloista johtuvaa kuolemantapausta (PVO- 

Innopower 2009). 

Arvioinnissa käytetyn Bandin mallin mukaan lintujen törmäysriskit 

ovat uudessa hankesuunnitelmassa noin 6−7 % 

pienemmät kuin vanhassa suunnitelmassa, mikä johtuu pääasiassa 

tuulivoimaloiden sijoittamisesta pienemmälle alueelle 

sekä eteläisen hankealueen poistamisesta. 

Tuulivoimapuiston vaikutukset lintujen kerääntymä- ja 

lepäilyalueisiin 

Suunniteltu hanke voi osaltaan vaikuttaa lintujen käyttämiin 

ruokailu- ja lepäilyalueisiin ensisijaisesti vedenalaisluonnon 

muutosten sekä alueiden pienemmän houkuttelevuuden 

kautta. Kristiinankaupungin saariston ulkopuoliset matalat 

merialueet muodostavat merkittävän kevät- ja kesäaikaisen 

kerääntymäalueen erityisesti sulkiville haahkoille mutta keväällä 

myös mm. pilkkasiiville ja mustalinnuille. Kesällä 2009 

tehdyn lentolaskennan perusteella vesilintujen ruokailualueista 

suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutukset kohdistuvat 

voimakkaimmin erityisesti Norra Storbådanin–Medelgrundin 

väliseen alueeseen (molempien hankesuunnitelmien mukainen 

alue C), jolla ruokaili keväällä ja kesällä 2009 merkittävä 

määrä vesilintuja. 

26 

Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon 

Sähkön siirto tuulivoimaloista mantereelle tapahtuu merikaapeleilla. 

Karhusaaren voimalaitosalueelta Fingridin suunnitellulle 

sähköasemalle sähkö siirretään olemassa olevaa johtokatua 

käyttäen rakentamalla johdot nykyisiin pylväisiin tai niiden 

tilalle rakennettuihin uusiin pylväisiin. Voimajohtoyhteyteen 

tarvittavia muutostöitä mantereella ei ole vielä tarkemmin 

suunniteltu. Voimajohtojen osalta kyse on kuitenkin olemassa 

olevasta rakenteesta ja vaikutuksesta, joka voi hankkeen takia 

– todennäköisesti kuitenkin vähäisesti – muuttua haitallisempaan 

suuntaan, mikäli voimajohdot joudutaan rakentamaan 

korkeampiin pylväisiin. Vaikutukset Kristiinankaupungin uudelta 

sähköasemalta eteenpäin on arvioitu Fingridin YVA:ssa 

400 kV:n voimajohto Porin Tahkoluodosta Kristiinankaupunkiin 

(arviointiselostus, syyskuu 2009). 

somrarna och höstarna. Den är sannolikt också av betydelse 

för regleringen av beståndet. Enligt statistik som Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 

har samlat in gav jakten i Satakunta 

och Svenska Österbotten år 2007 sammanlagt 400 ejdrar och 

i Egentliga Finland 1 200. 

I vindkraftsparken i Ajos utanför Kemi har påverkan i form 

av kollisioner också konstaterats vara liten. Under tre års regelbunden 

uppföljning har inte ett enda klart dödsfall orsakat 

av vindkraftverken observerats (PVO-Innopower 2009). 

Enligt Bands modell, som har använts i bedömningen, är 

kollisionsriskerna i den nya projektplanen cirka 6−7 % mindre 

än i den gamla planen, vilket främst beror på placeringen av 

vindkraftverken på ett mindre område samt att det sydligaste 

projektområdet togs bort. 

Vindkraftsparkens inverkan på fåglarnas samlings- och 

rastområden 

Det planerade projektet kan påverka de födo- och rastområden 

som fåglarna använder, främst genom förändringar i 

den submarina naturen samt genom att områdena blir mindre 

lockande. De grunda havsområdena utanför Kristinestads 

skärgård utgör ett betydelsefullt samlingsområde på våren 

och sommaren, speciellt för ruggande ejdrar men på våren 

också för bl.a. svärta och sjöorre. Enligt den flygräkning som 

gjordes våren 2009 är det födoområde som sjöfåglar använder 

och som påverkas mest av den planerade vindkraftsparken 

speciellt området Norra Storbådan–Medelgrund (område 

C enligt båda projektplanerna) där ansenliga mängder sjöfåglar 

sökte föda våren och sommaren 2009. 

Elöverföringens inverkan på fågelbeståndet 

Elöverföringen från vindkraftverken till fastlandet sker med 

sjökablar. Från kraftverksområdet på Björnön till Fingrids planerade 

elstation överförs elektriciteten längs den existerande 

ledningsgatan genom att nya ledningar dras på de nuvarande 

stolparna, eller också byggs nya stolpar i ställt för de nuvarande. 

De behövliga ändringsarbetena i anslutning till kraftledningsförbindelsen 

på fastlandet har ännu inte närmare 

planerats. Beträffande kraftledningarna är det dock fråga om 

befintliga konstruktioner och konsekvenser som på grund av 

projektet – sannolikt dock obetydligt – kan förändras i negativ 

riktning, om kraftledningarna måste byggas på högre stolpar. 

Konsekvenserna av ledningen vidare från Kristinestads 

nya elstation har bedömts i Fingrids MKB för en 400 kV kraftledning 

från Tahkoluoto i Björneborg till Kristinestad (konsekvensbeskrivning, 

september 2009).

LEPAKOt 

Fyysisten yhteentörmäysten ohella tuulivoimaloiden aiheuttamaa 

lepakkokuolleisuutta voi linnuista poiketen lisätä myös 

lepakoiden suurempi alttius pyörivien lapojen aiheuttamille 

ilmanpaineen muutoksille, erityisesti nopealle ilmanpaineen 

laskulle, jotka voivat joissain tilanteissa aiheuttaa suoraan lepakon 

kuoleman niiden keuhkoihin muodostuvista ilmakuplista 

aiheutuvien verisuonivaurioiden sekä sisäisen verenvuodon 

kautta (nk. barotrauma). 

Sekä saalistaessaan että muuttaessaan lepakoiden on merialueilla 

havaittu suosivan alhaisia tuulennopeuksia (tuulen 

nopeus alle 5 m/s). Tuulivoimalat käynnistyvät 3-3,5 m/s tuulella. 

Huomattava osa lepakoiden saalistuksesta merialueella 

tapahtuu niin matalilla tuulennopeuksilla, etteivät tuulivoimaloiden 

lavat eivät pyöri eikä tällöin aiheudu törmäysriskiä. 

Veden päällä lepakoiden lentokorkeuden on havaittu usein 

olevan alhaisempi kuin maa-alueilla. Veden päällä suurin 

osan lepakoiden lentotoiminnasta sijoittuu maksimissaan 

40 metrin korkeudelle veden pinnasta (Ahlén ym. 2007). 

Kristiinankaupungin merialueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden 

lavat jäävät noin 50–60 metrin etäisyydelle merenpinnasta. 

Matalalla lentäminen pienentää törmäysriskiä, mutta lepakoiden 

lentoradoissa ja -korkeuksissa tapahtuvan huomattavan 

vaihtelun vuoksi ne voivat kuitenkin altistua törmäyksille 

myös mikäli ne saalistavat merituulivoimapuiston alueella. 

FLADDERMöSS 

SAMMANDRAG 

Jämsides med de fysiska kollisionsriskerna kan fladdermössens 

dödlighet vid vindkraftverk, avvikande från fåglarna, 

dessutom ökas av fladdermössens större utsatthet för förändringar 

i lufttrycket till följd av rotorbladens rotation, i synnerhet 

snabb sänkning i lufttrycket, vilket i vissa situationer 

direkt kan leda till att fladdermöss dör på grund av att luftbubblor 

bildas i lungorna och skadar blodkärlen samt genom 

inre blödningar (s.k. barotrauma). 

Både när fladdermössen jagar och då de flyttar har man 

noterat att de på havsområdena föredrar låga vindhastigheter 

(under 5 m/s). Vindkraftverken startar vid en vind på 3–3,5 

m/s. En betydande del av fladdermössens jakt i havsområdet 

sker vid så låg vindhastighet att rotorbladen på vindkraftverken 

inte roterar och därför inte orsakar någon kollisionsrisk. 

Över vattnet flyger fladdermössen ofta på lägre höjd än 

över land. Fladdermössen flyger främst på högst 40 meters 

höjd över vattnet (Ahlén et al. 2007). Rotorbladen på de vindkraftverk 

som planeras i havsområdet utanför Kristinestad når 

ned till cirka 50–60 meters avstånd från havsytan. Den låga 

flyghöjden minskar kollisionsrisken, men på grund av de stora 

variationerna i fladdermössens flygmönster och -höjd kan 

de i alla fall bli utsatta för kollisioner om de jagar på havsvindkraftsparkens 

område. 

27

YHtEENVEtO 

28 

KALAStO jA KALAStUS 

Rakentamisen aikaiset vaikutukset kalastoon ja kalastukseen 

ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja ajoittuvat 3 – 4 vuoden ajalle. 

Hetkellisesti vaikutukset voivat olla suuria rakennuspaikoilla 

ja sen välittömässä ympäristössä. Tämä voi näkyä esim. kalojen 

karkottumisena, kudun häiriintymisenä, lievänä veden 

samentumisena ja kalastuksen rajoittumisena. 

Seurauksena voi olla lyhyt aikaista saaliiden vähenemistä 

ja paikoin myös pyydysten limoittumista. Ruoppaus- ja 

kaivutöiden edetessä tilanne melu- ja sameusvaikutusten 

osalta rauhoittuu rakennetulla paikalla muutamassa päivässä. 

Rakennusalueella olosuhteet normalisoituvat muutaman 

vuoden kuluessa töiden päättymisestä. 

Rannikon kalankasvatuslaitoksissa olevat kalat eivät häiriinny 

tuulivoimalaitosten rakentamisesta. 

Mereen rakennettavista perustuksista voi aiheutua talouskaloille 

(silakka) soveltuvien lisääntymisalueiden määrän vähenemistä. 

Hankkeen yhteydessä tutkituista suunnitelluista 

tuulivoimayksikön perustuspaikoista 30 kohdetta sijaitsee 

syvyysvyöhykkeessä (≤10 m), joka voisi olla mahdollista silakan 

lisääntymisaluetta. Tämän merkitys kalakantojen vahvuuteen 

jäänee kuitenkin vähäiseksi, sillä koko 59 km 2 hankealueelta 

0,09 km 2 eli 0,2 % on mahdollista kutualuetta, joka 

jäisi tuulivoimayksiköiden alle. 

Tuulivoimaloilla saattaa olla perustamistavasta ja laitostyypistä 

riippuen myös vedenalaisia melu- ja tärinävaikutuksia. 

Itämerellä tehtyjen mittausten ja tutkimusten mukaan 

Monopile-tyyppisen perustamistavan yhteydessä on todettu 

tuulivoimalan käyntiäänen kuuluvuussäteen rajoittuvan muutaman 

kymmenen metrin etäisyydelle tuulivoimalaitoksesta. 

Käyntiäänen ei ole kuitenkaan osoitettu häiritsevän kaloja 

kuin melutasoilla, jotka vallitsevat aivan tuulivoimalaitoksen 

välittömässä läheisyydessä muutaman metrin säteellä voimalaitoksesta. 

Kasuuni-tyyppisellä perustamistavalla vedenalaiset 

meluvaikutukset ovat vielä tätäkin pienemmät. 

Positiivisista vaikutuksista voidaan mainita aikaa myöten 

tapahtuva kalansaaliiden kasvu perustusten lähituntumassa. 

Tämä ilmiö liittyy kalojen hakeutumiseen perustusten suojaan 

ja ravinnonhankinnan mahdolliseen tehostumiseen näillä alueilla 

(riuttaefekti). Erityisesti pohjakalojen yksilötiheyksien 

on havaittu kasvavan pysyvien rakenteiden läheisyydessä. 

Oletettavasti syynä tälle on suojaisuuden ja ravintokohteiden 

lisääntyminen. 

Tutkimusten mukaan tuulivoimapuistojen alueella lajiston 

ja kalatiheyden on havaittu pysyvän lähes ennallaan tai 

jopa kalatiheyden kasvaneen toteutuneiden tuulivoimapuistojen 

johdosta. Tuuliviomapuiston tai sähkönsiirron käytön 

aikaisilla häiriötekijöillä ei katsota olevan merkittäviä haitallisia 

vaikutuksia kalastoon tai kalastuksen kannattavuuteen 

Kristiinankaupungin edustan hankealueella. Aikaa 

myöten perustuksien lähivedet voivat osoittautua hyviksi 

kalastuspaikoiksi. 

FISKbEStÅND OcH FISKE 

Konsekvenserna för fiskbeståndet och fisket under byggtiden 

är kortvariga och infaller under 3–4 år. Tillfälligt kan konsekvenserna 

vara stora på byggplatserna och i deras omedelbara 

närhet. Det här kan märkas t.ex. av att fiskarna söker sig 

bort, leken störs, lindrig grumling av vattnet förekommer och 

fisket begränsas. 

Följden kan bli kortvarig minskning av fångsterna och ställvis 

också slembildning på fiskeredskapen. Då muddrings- 

och grävningsarbetet framskrider blir situationen på byggplatsen 

lugnare i fråga om buller och grumling inom några 

dagar. Förhållandena på byggområdet normaliseras inom 

några år efter att arbetet slutförts. 

Fiskarna i fiskodlingsanläggningarna vid kusten störs inte 

av att vindkraftverken byggs. 

Fundament som byggs i havet kan leda till minskad förekomst 

av reproduktionsområden som lämpar sig för ekonomiskt 

värdefulla fiskar (strömming). Av de planerade och undersökta 

fundamentplatserna för vindkraftverk i det här projektet 

ligger 30 stycken i en djupzon ≤10 m, som kunde vara 

ett lämpligt reproduktionsområde för strömming. Betydelsen 

för fiskbeståndets storlek torde ändå bli liten, eftersom det av 

hela projektområdet på 59 km 2 är bara 0,09 km 2 dvs. 0,2 % 

som är möjligt lekområde som försvinner där vindkraftverken 

byggs. 

Vindkraftverken kan beroende på fundamenttyp och kraftverkstyp 

också orsaka buller och vibrationer under vattnet. 

Enligt mätningar och undersökningar som gjorts i Östersjön 

har det i anslutning till fundament av Monopile-typ konstaterats 

att hörbarheten för ljudet från kraftverkets drift är begränsad 

till några tiotal meter från vindkraftverket. Ljudet av driften 

verkade dock inte störa fiskarna, förutom de bullernivåer som 

råder i ett vindkraftverks omedelbara närhet inom några meters 

avstånd från kraftverket. Om fundament av kassuntyp 

används blir bullereffekterna under vattnet ännu mindre. 

En positiv konsekvens som kan nämnas är att fiskfångsten 

med tiden kommer att öka i närheten av fundamenten. Det 

här fenomenet beror på att fiskarna småningom börjar söka 

skydd vid fundamenten och att de effektivare hittar föda på 

de områdena (reveffekt). I synnerhet individtätheten av bottenlevande 

fiskar har konstaterats öka i närheten av permanenta 

konstruktioner. Orsaken till detta är troligen att fiskarna 

söker skydd och att näringstillgången förbättras där. 

Enligt undersökningar har det observerats att artsammansättningen 

och fisktätheten i vindkraftsparker förblir så gott 

som oförändrad eller att fisktätheten till och med har ökat 

till följd av att vindkraftsparker har byggts. Störningarna från 

vindkraftsparken eller elöverföringen under driften anses inte 

medföra några kännbara negativa konsekvenser för fiskbeståndet 

eller fiskets lönsamhet på projektområdet utanför 

Kristinestad. Med tiden kan vattenområdena kring fundamenten 

visa sig bli goda fiskeplatser.

MELUVAIKUtUKSEt 

Kristiinankaupungin keskustan asuinalue ulottuu lähimmillään 

noin 1,3-1,4 km etäisyydelle Karhusaaren alueen suunnitelluista 

tuulivoimalaitoksista. Muutamia vakituisessa asuinkäytössä 

olevia taloja sijaitsee myös Karhusaaren eteläosassa 

noin 350-400 m etäisyydellä lähimmistä suunnitelluista 

tuulivoimalaitoksista. 

PVO:n voimalaitosalueen ympäristössä Karhusaaren alueella 

on runsaasti loma-asutusta. Lähimmät loma-asunnot 

sijaitsevat asemakaavassa voimalaitosalueeksi merkityllä 

alueella. Osayleiskaavaluonnoksessa voimalaitosalueeksi 

merkityn alueen ulkopuolella lähimmät loma-asunnot sijaitsevat 

noin 300-400 m etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimalaitoksista 

(uusi suunnitelma. 

Hanke vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan 

myös hanke-alueen ulkopuolella. Vaikutussäde riippuu 

valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen 

koosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muutamasta 

sadasta metristä jopa yli kilometriin. 

Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttaa merkittävästi tuulivoimalaitoksen 

äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen meluun 

vaikuttaa ympäristöolosuhteiden lisäksi myös laitostyyppi 

ja –koko. Eri voimalaitostyyppejä voidaan säätää eri tavalla 

ja tietyillä asetuksilla (mm. lapakulman säätö) tuulivoimalaitosyksikön 

aiheuttamaa melutasoa voidaan alentaa. 

Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on suunnitteluun vaikuttava 

tekijä vaihtoehdoissa 0+ ja 0+/uusi. 

VE 0+ 

3 MW voimalaitoksilla laskennallinen melutaso lähimpien loma-asuntojen 

kohdalla on noin 50 dB. Melulle altistuvat lomaasunnot 

ovat Karhusaaren pohjoisosassa ja Karhusaaresta 

pohjoiseen sijoittuvalla ranta-alueella. Melutaso ylittää lomaasumiseen 

käytettyjen alueiden yöajan ohjearvon. Lasketut 

melutasot ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimalaitosten aiheuttamaa 

melua pysty erottamaan lähellekään kaikissa sääoloissa, 

sillä ranta-alueen loma-asuntojen kohdalla tuulen ja aaltojen 

aiheuttama ääni peittää tuulivoimalaitoksen äänen alleen 

suuren osan ajasta. Erityisissä olosuhteissa taustamelun ollessa 

hiljaista tuulivoimalaitosten ääni on kuitenkin kuultavissa 

sekä lähimpien vakituisten että loma-asuntojen kohdalla. 

VE 0+/uusi 

Uuden suunnitelman mukaisessa vaihtoehdossa 0+ melulle 

eniten altistuvat loma-asunnot ja vakituiset asunnot 

ovat Karhusaaren pohjois- ja eteläosassa. Karhusaaren itäosan 

loma-asunnot sijaitsevat kauempana suunnitelluista 


2 MW voimalaitoksilla laskennallinen melutaso lähimpien 

vakituisten asuntojen ja loma-asuntojen kohdalla on noin 

47-50 dB. Arvot ovat vakituiseen asumiseen käytettyjen alueiden 

yöajan ohjearvon tuntumassa, mutta ylittävät lomaasumiseen 



melua pysty erottamaan lähellekään kaikissa sääoloissa. 

Taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimalaitosten ääni on 

kuitenkin kuultavissa sekä lähimpien vakituisten että lomaasuntojen 

kohdalla. 

bULLER 

SAMMANDRAG 

Bostadsområdet i Kristinestads centrum sträcker sig som 

närmast till en plats cirka 1,3–1,4 km från de vindkraftverk 

som planeras på Björnöområdet. Några hus som används 

som fast bostad finns också i södra delen av Björnön cirka 

350–400 m från närmaste planerade vindkraftverk. 

Kring PVO:s kraftverksområde på Björnöområdet finns 

det rikligt med fritidsbostäder. De närmaste fritidsbostäderna 

finns på det område som i detaljplanen är utmärkt som kraftverksområde. 

I utkastet till delgeneralplan utanför det område 

som är utmärkt som kraftverksområde ligger de närmaste fritidsbostäderna 

cirka 300–400 m från de planerade vindkraftverken 

(den nya planen). 

Projektet påverkar bullernivån i närområdet och ljudlandskapet 

också utanför projektområdet. Verkningsradien beror 

på den valda typen av kraftverksenhet, kraftverksenheternas 

storlek samt väderförhållandena och den varierar från några 

hundra meter upp till över en kilometer. 

Bakgrundsljud eller tysthet inverkar avsevärt på om ljudet 

från vindkraftverken märks. Bullret från vindkraftverken påverkas 

förutom av förhållandena i omgivningen också av kraftverkstypen 

och -storleken. Olika kraftverkstyper kan regleras 

på olika sätt. Med vissa inställningar (bl.a. inställning av bladvinkeln) 

kan bullernivån från en vindkraftverksenhet sänkas. 

Bullret från vindkraftverken är en faktor som påverkar planeringen 

i alternativen 0+ och 0+/nytt. 

ALT 0+ 

För 3 MW kraftverk är den kalkylerade bullernivån vid de 

närmaste fritidsbostäderna cirka 50 dB. De fritidsbostäder 

som blir utsatta för bullret finns i norra delen av Björnön och 

på strandområdet norr om Björnön. Bullernivån överstiger 

riktvärdet nattetid för områden som används för fritidsboende. 

De beräknade bullernivåerna är av en sådan klass att bullret 

från vindkraftverken inte kan urskiljas i alla väderförhållanden, 

eftersom ljudet från vindkraftverken drunknar i ljudet från 

vinden och vågorna vid fritidshusen på strandområdet under 

en stor del av tiden. Under speciella förhållanden, då bakgrundsljudet 

är svagt, kan ljudet från vindkraftverken dock 

höras både vid de närmaste husen med fast bosättning och 

vid de närmaste fritidshusen. 

ALT 0+/nytt 

I alternativ 0+ enligt den nya planen finns de fritidsbostäder 

och fasta bostäder som blir mest utsatta för bullret i norra 

och södra delen av Björnön. De fritidsbostäder som finns i 

östra delen av Björnön ligger längre bort från de planerade 



närmaste fasta bostäderna och fritidsbostäderna cirka 47–50 

dB. Värdena ligger nära riktvärdet nattetid för områden som 

används för fast bosättning men överstiger riktvärdena nattetid 

för områden som används för fritidsbosättning. De beräknade 

bullernivåerna är av en sådan klass att bullret från 

vindkraftverken inte kan urskiljas i alla väderförhållanden. Då 

bakgrundsljudet är svagt kan ljudet från vindkraftverken dock 



29

YHtEENVEtO 

Loma-asuntojen alueella edellä mainittu yöajan ohjearvo 

ylitetään eri alueilla silloin kun tuulee lounaasta, etelästä, koillisesta, 

luoteesta tai pohjoisesta. Kovempi tuuli lisää kuulijan 

ympäristön äänitasoa. Hiljaisempi tuuli pienentää ympäristön 

äänitason lisäksi myös tuulivoimalan lähtömelutasoa. 

30 

På området med fritidsbostäder överskrids det nämnda 

riktvärdet nattetid på olika områden då det blåser från sydväst, 

syd, nordost, nordväst eller norr. Hårdare vind ökar ljudnivån 

i omgivningen kring iakttagaren. Svagare vind minskar 

ljudnivån i omgivningen men också vindkraftverkens 

utgångsbullernivå.

YHDYSKUNtARAKENNE, MAANKäYttö jA 

LIIKENNE 

Merialue 

Suunnittelualueella on pääasiassa vesialuetta. Nykyisen voimalaitosalueeseen 

kuuluu satama. 

Lähin merivartiostoasema sijaitsee Kaskisten syväsatamassa, 

noin 10 km suunnittelualueesta pohjoiseen. 

Alueella on vilkasta meriliikennettä. Kristiinankaupungin 

sisäsatamaan johtavan väylän syvyys on 5 metriä. Pohjolan 

Voiman omistaman Karhusaaren sataman syväväylä on 12 

metriä. Lisäksi alueella on 1,5–4 metrin väyliä. Kaupungin 

satamatoiminnot on tulevaisuudessa tarkoitus keskittää 

Karhusaaren satamaan. Laivaväylät eivät kulje sijoitusalueiden 

poikki, vaan jäävät sijoitusalueiden väliin. 

Asutus ja loma-asutus 

Lähin pysyvä asutus sijaitsee Kristiinankaupungin taajaman 

eteläosassa, joka on noin 1,5 kilometrin etäisyydellä alueen 

A tuulivoimaloista. Kaupungin keskusta on 3 km etäisyydellä 

lähimmästä tuulivoimalaitoksesta. Skaftungin kylästä on 

noin 5 kilometriä alkuperäisen suunnitelman ja 8 km uuden 

suunnitelman lähimpiin voimalaitoksiin. 

Loma-asutusta on rannikolla ja saarissa lähimmillään noin 

1 kilometrin etäisyydellä alkuperäisen suunnitelman ja 3 km 

etäisyydellä uuden suunnitelman merituulivoimaloista. 

Karhusaaressa lähimmät loma-asunnot ovat noin 400 m 

etäisyydellä lähimmästä voimaloista. 

Maa-alue 

Karhusaaren voimalaitoksen tontille sijoitetut tuulivoimalaitokset 

vaikuttavat lähinnä tontin sisäiseen käyttöön. 

Tuulivoimalaitosten sijainnin yhtiö määrittelee niin, että se ei 

estä muiden tontille suunniteltujen hankkeiden toteutumista. 

Voimalaitostontin ulkopuoliseen käyttöön tuulivoimalaitokset 

vaikuttavat niiden aiheuttaman melun, maiseman muutoksen 

ja varjostuksen kautta. Karhusaaren tuulivoimalaitokset 

voidaan suunnitella niin, että ne eivät estä nykyisen maankäytön 

jatkumista. 

Merituulivoimapuiston rakentaminen Kristiinankaupungin 

ja Närpiön edustan merialueelle ei estä yhdenkään maa-alueen 

kiinteistön käyttöä niiden nykyisessä käyttötarkoituksessaan. 

Merkittävin merituulivoimapuiston vaikutus on maiseman 

muutos. Lähimmiltä loma-asuntoalueilta on etäisyyttä 

tuulivoimaloihin noin 3,5 km. 

Merialue 

Laivaväylät 

Tuulivoimalaitokset on suunniteltu niin, että laivaväylien 

käyttöön ei aiheudu muutoksia. Merikaapelit alittavat 4 m 

ja 5 m väylät kerran. Alituspaikat on alustavasti suunniteltu 

mahdollisimman syvään kohtaan ja suorakulmaiseksi väylän 

kanssa. Merikaapelit eivät risteä 12 m syväväylän kanssa. 

SAMHäLLSStRUKtUR, MARKANVäNDNING OcH 

tRAFIK 

Havsområdet 

Planområdet består huvudsakligen av vattenområde. Till det 

nuvarande kraftverksområdet hör en hamn. 

Närmaste sjöbevakningsstation finns i Kaskö djuphamn 

cirka 10 km norr om planområdet. 

Sjötrafiken på området är livlig. Farleden till Kristinestads 

inre hamn är 5 meter djup. Djupfarleden till Björnö hamn, som 

Pohjolan Voima äger, är 12 meter djup. Dessutom finns det 

1,5–4 meters farleder på området. Det finns planer på att stadens 

hamnfunktioner i framtiden ska koncentreras till Björnö 

hamn. Fartygsfarlederna går inte tvärs igenom förläggningsområdena 

utan mellan dem. 

Bosättning och fritidsbosättning 

Närmast fasta bosättning finns i södra delen av Kristinestads 

tätortsområde cirka 1,5 kilometer från de vindkraftverk som 

placeras på område A. Stadens centrum ligger 3 km från 

närmaste vindkraftverk. Från Skaftung by är det enligt den 

ursprungliga planen cirka 5 kilometer till närmaste vindkraftverk, 

enligt den nya planen 8 km. 

Fritidsbosättning finns vid kusten och på öarna som närmast 

enligt den ursprungliga planen cirka 1 kilometer från de 

havsbaserade vindkraftverken, enligt den nya planen 3 km. 

På Björnön finns de närmaste fritidshusen cirka 400 m från 

närmaste kraftverk. 

Landområdet 

De vindkraftverk som placeras på kraftverkstomten på 

Björnön påverkar närmast den interna användningen av tomten. 

Bolaget bestämmer vindkraftverkens placering så att 

de inte utgör ett hinder för andra projekt som planeras för 

tomten. 

Användningen av området utanför kraftverkstomten påverkas 

av vindkraftverkens buller, förändringen av landskapet 

och skuggeffekterna. Vindkraftverken på Björnön kan planeras 

så att de inte utgör ett hinder för att den nuvarande markanvändningen 

ska kunna fortsätta. 

Byggandet av en havsvindkraftspark i havsområdet utanför 

Kristinestad och Närpes förhindrar inte användning av en 

enda fastighet på landområdet för dess nuvarande ändamål. 

Den största konsekvensen av havsvindkraftsparken är förändringen 

av landskapet. Från de närmaste områdena med 

fritidsbostäder är avståndet till vindkraftverken cirka 3,5 km. 

Havsområdet 

SAMMANDRAG 

Fartygsfarleder 

Vindkraftverken är planerade så att inga förändringar 

uppkommer i användningen av fartygsfarlederna. Sjökablar 

dras under 4 m och 5 m farlederna en gång. De platser där 

kablarna ska korsa farlederna har preliminärt planerats på 

ett så djupt ställe som möjligt och vinkelrätt mot farleden. 

Sjökablarna korsar inte 12 m djupfarleden. 

31

YHtEENVEtO 

Kalastus 

Kalastuksen harjoittaminen seisovilla pyydyksillä, esim. 

verkoilla on edelleen mahdollista. Muussa kalastuksessa tulee 

ottaa huomioon voimaloiden ja merikaapelien estevaikutus. 

Tuulivoimalaitoksen vaikutuksia kalastukseen käsitellään 

tarkemmin selostuksen luvussa 4.4. 

Liikkuminen 

Tuulivoimalaitosten rakentaminen ei aiheuta rajoituksia veneilyyn 

merialueella. Veneen kiinnittyminen tuulivoimalaitoksen 

perustukseen on mahdollista. 

32 

Sähkön siirto 

Sähkön siirto Karhusaaren voimalaitoksen tontilta ei aiheuta 

merkittäviä muutoksia voimalinjan alueella. Voimalaitos on 

yhdistetty kantaverkkoon leveällä johtokadulla. Kun on tarpeen 

vahvistaa voimajohtoja, on se mahdollista nykyisen johtokadun 

aukealla. 

Liikenne maa-alueella 

Tuulivoimalaitokset aiheuttavat työmatkaliikennettä rakentamisvaiheessa. 

Merituulivoimalaitoksen osat pyritään kuljettamaan 

meriteitse. Mikäli maanteitä käytetään, ovat kuljetukset 

erikoiskuljetuksia. Tuulivoimalaitoksen osat ovat 20 – 

60 metriä pitkiä. Painavimmat osat voivat olla yli 200 tn. Siten 

kuljetusreittien siltojen kantavuus tulee tarkistaa. 

Merituulivoimapuiston rakentamista varten tulee 

Karhusaaren satamaa kehittää ja laajentaa. Sujuva rakennustyö 

edellyttää tuulivoimalaitoksen osien varastointia satama 

tai voimalaitoksen kentällä merikuljetuksia varten. 

Tarkempi suunnitelma tehdään rakentamisprojektin suunnittelun 

yhteydessä. 

Tieyhteys valtatieltä Karhusaareen on rakennettu raskasta 

liikennettä varten. 

Liikenne merialueella 

Tuulivoimalat sijoitetaan vähintään 60 metrin etäisyydelle 

laiva- ja veneväylistä ja sivuun merimerkkien linjoista. 

Tuulivoima-alueen kulmissa sijaitsevat voimalat maalataan 

alaosastaan merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaisesti. Näin 

voimalat eivät häiritse merenkulkua. 

Fiske 

Det går fortsättningsvis att fiska med stationära fiskeredskap, 

t.ex. nät. I andra former av fiske måste man beakta 

den typ av hinder som kraftverken och sjökablarna utgör. 

Vindkraftverkens inverkan på fisket behandlas noggrannare 

i avsnitt 4.4 i beskrivningen. 

Möjligheter att röra sig på området 

Vindkraftverken medför inga begränsningar för småbåtstrafiken 

i havsområdet. Det går att förtöja båten i vindkraftverkens 

fundament. 


Elöverföringen från kraftverkstomten på Björnön orsakar 

inga kännbara förändringar på kraftledningsområdet. 

Kraftverket är kopplat till stamnätet via en bred ledningsgata. 

Då kraftledningen behöver förstärkas kan detta ske på det 

nuvarande ledningsområdet. 

trafik på landområdet 

Vindkraftverken medför trafik till byggplatsen i byggskedet. 

De havsbaserade vindkraftverkens delar transporteras 

om möjligt sjövägen. Om landsvägstransporter används blir 

det fråga om specialtransporter. Vindkraftverkens delar är 

20–60 meter långa. De tyngsta delarna kan väga över 200 

ton. Därför måste broarnas bärförmåga längs transportleden 

kontrolleras. 

För att en havsvindpark ska kunna byggas måste hamnen 

på Björnön utvecklas och byggas ut. För att byggarbetet 

ska löpa smidigt måste vindkraftverkens komponenter lagras 

i hamnen eller på kraftverksområdet för att sedan transporteras 

sjövägen. En noggrannare plan görs i samband med 

planeringen av byggprojektet. 

Vägförbindelsen från riksvägen till Björnön är byggd för 

tung trafik. 

trafik i havsområdet 

Vindkraftverken placeras minst 60 meter från fartygs- och 

båtfarlederna och utanför sjömärkenas siktlinjer. Nedre delen 

av de kraftverk som placeras i hörnen av ett vindkraftsområde 

målas enligt Sjöfartsverkets anvisningar. På så sätt stör kraftverken 

inte sjöfarten.

KAAVOItUS 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa todetaan tuulivoimasta 

seuraavasti: 

Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman 

hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat 

on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman 

voimalanyksiköihin. 

Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuisto on valtakunnallisten 

alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. 

Maakuntakaava 

Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt 

Pohjanmaan maakuntakaavan 29.9.2008. Maakuntakaava 

on ympäristöministeriössä vahvistettavana. 

Maakuntakaavassa ei ole varausta merituulivoimapuistolle. 

Koska uudella suunnitelmalla ei ole merkittväisä haitallisia 

vaikutuksia Naturasuojelulle, ei se estä maakuntakaavan 

toteutumista. 

Maakuntaliitto on käynnistänyt vaihekaava 2 valmistelun. 

Sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu 

nähtäville. 

PVO-Innopower tulee esittämään maakuntaliitolle, että 

hankeen uuden suunnitelman mukaiset alueet merkittäisiin 

vaihekaava 2:een. 

Yleiskaavat 

Suunnittelualueella on useita voimassa olevia osayleiskaavoja. 

Niissä ei ole varausta merituulivoimapuistolle, joten hankkeen 

toteuttaminen edellyttää osayleiskaavan laatimista. 

Asemakaava 

Suunnitellun merituulivoimapuiston merialueella ei ole asemakaavaa. 

Pohjolan Voiman voimalaitoksen- ja sen sataman 

alue on asemakaavoitettu 

Karhusaaren asemakaavassa voimalaitoksen tontti on 

merkitty energiahuollon alueeksi. Tuulivoimalaitosten rakentaminen 

voimalaitostontille on asemakaavan mukaista. 

tuulivoimapuiston kaavoittaminen 

Tuulivoimalaitosten rakentaminen edellyttää, että niille on 

varattua alueet ja rakennusoikeudet oikeusvaikutteisissa kaavoissa. 

Pysyvä rakennusoikeus edellyttää voimassa olevan 

maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueen asemakaavoittamista. 

Hankkeen suunnitteluun osayleiskaavat ovat soveltuvin 

kaavamuoto. Maakuntakaavoituksessa voidaan yhdistää 

maankäyttö useampien kuntien alueella. 

Ympäristöministeriö on valmistelemassa muutosta maankäyttö- 

ja rakennuslakiin. Sen mukaan tuulivoimalaitoksen rakennuslupa 

voidaan tietyin edellytyksin myöntää yleiskaavan 

perusteella. 

PLANLäGGNING 

Riksomfattande mål för områdesanvändningen 

I de riksomfattande målen för områdesanvändningen nämns 

följande om vindkraften: 

I landskapsplanläggningen måste de bäst lämpade områdena 

för utnyttjande av vindkraft anvisas. Vindkraftverken 

ska i första hand koncentreras till enheter som omfattar flera 

kraftverk. 

Vindkraftsparken i havsområdet utanför Kristinestad motsvarar 

de riksomfattande målen för områdesanvändningen. 

Landskapsplan 

Österbottens förbunds landskapsfullmäktige godkände 

Österbottens landskapsplan 29.9.2008. Landskapsplanen är 

nu vid miljöministeriet för att fastställas. 

I landskapsplanen finns ingen reservering för den havsbaserade 

vindkraftsparken. Eftersom den nya planen inte har 

några avsevärda negativa konsekvenser för Natura-skyddet 

utgör den inget hinder för att landskapsplanen verkställs. 

Landskapsförbundet har startat beredningen av etapplan 

2. Dess program för deltagande och bedömning har lagts 

fram till påseende. 

PVO-Innopower kommer att föreslå för landskapsförbundet 

att de områden som ingår i projektets nya plan ska märkas 

ut i etapplan 2. 

Generalplaner 

På planområdet finns flera giltiga delgeneralplaner. De 

innehåller ingen reservering för en vindkraftspark i havsområdet, 

så en delgeneralplan måste uppgöras för att projektet 

ska kunna genomföras. 

Detaljplan 

På den planerade havsvindkraftsparkens område finns 

ingen detaljplan. Pohjolan Voimas kraftverks- och hamnområde 

är detaljplanerat. 

I detaljplanen för Björnön är kraftverkstomten utmärkt som 

område för energiförsörjning. Att bygga vindkraftverk på 

kraftverkstomten motsvarar detaljplanen. 

Planläggning av en vindkraftspark 

SAMMANDRAG 

För att vindkraftverk ska kunna byggas krävs att områden 

och byggrätter för dem finns reserverade i planer som har 

rättsverkan. För permanent byggrätt krävs enligt gällande 

markanvändnings- och bygglag att området detaljplanernas. 

För projektplaneringen är delgeneralplaner den lämpligaste 

planformen. I landskapsplanläggningen kan markanvändningen 

på flera kommuners områden sammanföras. 

Miljöministeriet håller på att bereda en ändring av markanvändnings- 

och bygglagen. Enligt den ska bygglov för vindkraftverk 

under vissa förutsättningar kunna beviljas på basis 

av en generalplan. 

33

YHtEENVEtO 

VAIKUtUKSEt LUONNONVAROjEN 

HYöDYNtäMISEEN 

34 

tuulivoimapuiston elinkaari 

Tuulivoimapuistojen tehokkuutta energiantuotantomuotona 

on selvitetty useissa tutkimuksissa käyttämällä elinkaarianalyysiin 

pohjautuvia menetelmiä. Erityisesti tutkimuksilla 

on haluttu selvittää tuulivoimaloiden rakentamisen aikaisen 

energiankulutuksen ja voimalan toiminta-aikanaan tuottaman 

energiamäärän välistä suhdetta. Yleisesti tuulivoimapuiston 

on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä poistosta 

kuluvan energiamäärän keskimäärin 4-6 kuukauden aikana, 

kun otetaan huomioon varsinaisen tuulivoimapuiston 

ohella myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat 

ym. oheisrakenteet. 

tuulivoimapuiston hiilijalanjälki 

Vertailussa tuulivoiman hiilijalanjälki on arvioitu pienimpien 

joukkoon sen vaihdellessa maa- ja merialueille sijoitettavien 

laitosten osalta 4,64–5,25 gCO 2 eq per tuotettu kilowattitunti. 

Muista energiantuotantomuodoista esimerkiksi aurinkopaneelien 

hiilijalanjäljen suuruudeksi arvioitiin 35–58 gCO 2 eq/ 

kWh ja erilaisten biomassavaihtoehtojen vastaavasti 25–93 

gCO 2 eq/kWh. Tutkimuksessa esitetyt aurinkopaneelien hiilijalanjäljet 

on laskettu Euroopan sääolojen mukaan suurimman 

hiilijalanjäljen kuvatessa Ison-Britannian aluetta ja pienimmän 

Välimeren aluetta. Suurin hiilijalanjälki on fossiilisilla polttoaineilla, 

joiden ilmastoa lämmittävän vaikutuksen suuruudeksi 

on arvioitu liikkuvan yli 500 gCO 2 eq tuotettua energiayksikköä 

kohti. 

Tuulivoiman osalta rakentamisen aikaisten päästöjen on 

arvioitu synnyttävän jopa 98 % koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöistä. 

Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden osalta 

ilmastovaikutukset painottuvat selkeämmin varsinaiseen 

energiantuotantovaiheeseen esimerkiksi polttoaineen tuottamisen 

ja laitoksen rakentamisen ollessa pienemmässä osassa 

tuotantoprosessin ilmastovaikutusten kannalta. 

Vaikutukset maa- ja kallioperään 

Tuulivoimalaitoksen vaikutukset maa- ja kallioperään aiheutuvat 

perustusten rakentamisesta. Erilaisiin perustuksiin tarvitaan 

hyvin erilaisia määriä kiviaineksia. Merialueen tuulivoimalan 

perustusvaihtoehtojen kiviainestarve yhtä voimalaa 

kohden on likimäärin seuraavat: 

3 

• monopile perustus 1 000 m 

3 

• kasuuniperustus 8 500 m 

3 

• keinosaari 23 000 m 

KONSEKVENSER FöR UtNYttjANDE AV 

NAtURRESURSERNA 

Vindkraftsparkens livscykel 

Vindkraftsparkernas effektivitet som energiproduktionsform 

har utretts i flera undersökningar genom metoder baserade 

på livscykelanalys. Genom undersökningarna har man speciellt 

velat utreda förhållandet mellan den energi som går åt till 

att bygga vindkraftverk och den energimängd som ett kraftverk 

producerar under den tid det är i drift. I allmänhet har en 

vindkraftspark uppskattats producera den energimängd som 

går åt till att bygga den och ta den ur bruk i genomsnitt inom 

4–6 månader, då man förutom den egentliga vindkraftsparken 

också beaktar de kraftledningar, elstationer och andra 

konstruktioner som den behöver. 

En vindkraftsparks koldioxidavtryck 

Vid jämförelse har koldioxidavtrycket av vindkraft uppskattats 

vara ett av de minsta. För land- och havsbaserade kraftverk 

har avtrycket en variation på 4,64–5,25 g CO 2 eq per producerad 

kilowattimme. För andra energiproduktionsformer var 

koldioxidavtrycket till exempel för solpaneler uppskattningsvis 

35–58 g CO 2 eq/kWh och för olika biomassaalternativ 

25–93 g CO 2 eq/kWh. Koldioxidavtrycket för solpaneler i den 

här undersökningen har beräknats enligt europeiska väderförhållanden, 

varvid det största koldioxidavtrycket gällde 

för Storbritannien och det minsta för Medelhavsområdet. 

Koldioxidavtrycket är störst för fossila bränslen. Deras värmande 

inverkan på klimatet har uppskattats till över 500 g 

CO 2 eq per producerad energienhet. 

För vindkraft har utsläppen under byggtiden uppskattats 

utgöra hela 98 % av hela livscykelns utsläpp av växthusgaser. 

När det gäller fossila bränslen infaller klimatkonsekvenserna 

tydligare i det skede då energiproduktionen sker. Till exempel 

produktionen av bränsle och byggandet av kraftverk utgör en 

mindre andel av produktionsprocessens klimatpåverkan. 

Konsekvenser för jordmån och berggrund 

Vindkraftverkens påverkan på jordmån och berggrund uppkommer 

då fundamenten byggs. Den mängd stenmaterial 

som behövs är mycket olika beroende på typen av fundament. 

Den mängd stenmaterial som behövs per kraftverk för 

de alternativa fundamenttyperna då havsbaserade vindkraftverk 

byggs är ungefär följande: 

3 

• monopile-fundament 1 000 m 

3 

• kassunfundament 8 500 m 

3 

• konstgjord ö 23 000 m

Kunkin voimalan perustustapa ja kiviainesten hankkiminen 

päätetään tarkempien maaperätutkimusten jälkeen. 

Merialueella tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman monta 

voimalaa monopileperustuksella. Keinosaari voi tulla kysymykseen 

vain sataman lähimmillä voimaloilla. 

Merituulivoimapuiston uusi suunnitelma tarkoittaa perustusten 

rakentamista 66 voimalalle. Kiviaineksen tarve koko 

hankkeelle voi olla seuraava: 

3 • noin 70 000 m mikäli kaikki voimalat rakennetaan monopile 

perustuksilla 

3 • noin 560 000 m mikäli kaikki voimalat rakennetaan 

kasuuniperustuksilla 

Kiviainekset voimaloiden perustuksille hankitaan eri suunnitelman 

ja lupien mukaan. Vaihtoehtoina ovat merihiekan ja 

karkeamman kiviaineksen nosto merenpohjasta ja / tai kiviaineksen 

louhiminen maa-alueelta. 

SAMMANDRAG 

Beslut om varje kraftverks fundamenttyp och anskaffningen 

av stenmaterial fattas efter noggrannare undersökningar 

av markens beskaffenhet på havsbottnen. I havsområdet 

kommer så många kraftverk som möjligt att byggas på monopile-fundament. 

En konstgjord ö kan komma i fråga endast 

för de kraftverk som placeras närmast hamnen. 

Den nya planen för en havsvindkraftspark innebär att fundament 

ska byggas för 66 kraftverk. För hela projektet behövs 

följande mängd stenmaterial: 

3 • cirka 70 000 m om alla kraftverk byggs på monopilefundament 

3 • cirka 560 000 m om alla kraftverk byggs på 

kassunfundament 

Stenmaterial för kraftverkens fundament skaffas enligt en 

separat plan och separata tillstånd. Alternativen är att ta havssand 

och grövre stenmaterial från havsbottnen och/eller att 

bryta stenmaterial på land. 

35

YHtEENVEtO 

36 

VAIKUtUKSEt ELINKEINOELäMääN 

tehtaat Suomessa 

Suomeen on kehittynyt voimakas tuulivoimateknologian teollisuusosaaminen. 

Tehtaita ovat: 

• Moventas / Jyväskylä, Karkkila, Parkano 

• ABB Helsinki / Vaasa; Ahlström Mikkeli / Kotka; The Switch 

/ Vaasa, Lappeenranta 

• Winwind / Hamina 

• Hollming Works / Loviisa 

• Rautaruukki / mm. Raahe, Hämeenlinna 

Lisäksi maassamme toimii laaja tuulivoima-alan alihankintaketju 

valmistuksessa ja suunnittelussa. Uusia tehtaita suunnitteilla 

on mm. Mervento, jossa tuotanto alkaisi 2011. (Wind 

at Work, EWEA 2009, Teknologiateollisuus 2009). 

Tuulivoimateknologia työllisti vuonna 2008 Suomessa noin 

3 000 henkeä. 

Suomalaisen tuulivoimateknologian mahdollisuudet 

Viime vuosina suomalaisen teknologiateollisuuden osuus 

maailman tuulivoimalamarkkinoista on ollut noin kolmen prosentin 

tasolla. Jos suomalainen teollisuus kykenee säilyttämään 

markkinaosuutensa, 3 %, voimakkaasti kasvavilla laitemarkkinoilla, 

on viennin arvo vuonna 2020 noin 3 miljardia 

euroa vuodessa. Kasvuskenaariossa suomalainen teollisuus 

valtaa markkinaosuuksia ja saavuttaa 7 % osuuden maailman 

markkinoista. Viennin arvo olisi vuonna 2020 noin 12 miljardia 

euroa vuodessa. 

Kasvuskenaariossa oletetaan, että suomalainen tuulivoimateknologia 

saavuttaisi seuraavat markkinaosuudet 

vuonna 2020: järjestelmissä, komponenteissa ja materiaaleissa 

7 % markkinaosuus; arktisen alueen laitemarkkinoissa 

5–10 % osuus sekä laitoksista että erikseen myytävistä 

komponenteista; merituulivoiman asennuspalveluissa 2–3 % 

markkinaosuus; ja merituulivoiman laitetoimituksissa 1–2 % 

markkinaosuus. 

Selvästi on nähtävissä trendi, että työpaikkoja syntyy niihin 

maihin, joissa tuulivoimaa rakennetaan. 

Rakentamisen ja käytön aikainen työllisyys ja 

elinkeinovaikutukset 

Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodostuu 

maanrakennustöistä, kuljetuksista, asennustyöstä, 

palveluista. 

Käytön aikana työllistävät huoltoon ja käyttöön sekä niihin 

liittyvät palvelut. 

KONSEKVENSER FöR NäRINGSLIVEt 

Fabriker i Finland 

En stark industriell know-how inom vindkraftsteknologi har utvecklats 

i Finland. Fabriker: 

• Moventas / Jyväskylä, Högfors, Parkano 

• ABB Helsingfors / Vasa; Ahlström S:t Michel / Kotka; The 

Switch / Vasa, Villmanstrand 

• Winwind / Fredrikshamn 

• Hollming Works / Lovisa 

• Rautaruukki / bl.a. Brahestad, Tavastehus 

I Finland finns dessutom en omfattande kedja av underleverantörer 

i vindkraftsbranschen inom tillverkning och planering. 

Nya fabriker som planeras är bl.a. Mervento, som har 

för avsikt att starta produktionen 2011 (Wind at Work, EWEA 

2009, Teknologiindustrin 2009). 

Vindkraftsteknologin sysselsatte cirka 3 000 personer i 

Finland år 2008. 

Den finländska vindkraftsteknologins möjligheter 

Under de senaste åren har den finländska teknologiindustrins 

andel av världens vindkraftsmarknad varit ungefär 

tre procent. Om den finländska industrin lyckas behålla sin 

marknadsandel, 3 %, på den starkt växande utrustningsmarknaden, 

kommer exportens värde år 2020 att vara cirka 3 miljarder 

euro per år. I tillväxtscenariot erövrar den finländska 

industrin marknadsandelar och når 7 % andel av världsmarknaden. 

Exportens värde skulle då år 2020 utgöra cirka 12 

miljarder euro per år. 

I tillväxtscenariot antas att den finländska vindkraftsteknologin 

når följande marknadsandelar år 2020: system, komponenter 

och material 7 % marknadsandel; utrustning för 

arktiska områden 5–10 % marknadsandel för både anläggningar 

och komponenter som säljs separat; monteringsservice 

för havsbaserad vindkraft 2–3 % marknadsandel; och 

leveranser av utrustning för havsbaserad vindkraft 1–2 % 

marknadsandel. 

Man kan tydligt se en trend att det uppkommer arbetsplatser 

i de länder där vindkraft byggs. 

Sysselsättning och inverkan på näringslivet i 

byggskedet och under driften 

I byggskedet uppkommer sysselsättning i markbyggnadsarbeten, 

transporter, monteringsarbete och service. 

Under driften ger service och drift samt därtill hörande 

tjänster sysselsättning.

Teknologiateollisuus ry näkee, että tuulivoima-alan työpaikat 

syntynevät jatkossakin pääosin teknologiateollisuuteen. 

Sen arvion mukaan 100 MW tuulivoimapuiston on arvioitu työllistävän 

rakentamisen ja 20 vuoden käytön aikana Suomessa 

jopa yli 1 000 henkilötyövuotta. Tämä jakautuu: 

• projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin 

• infrastruktuurin rakentamiseen ja asentamiseen 

• käyttö- ja kunnossapitoon 20 vuoden ajalla 

• sekä voimaloiden valmistukseen, materiaaleihin, komponentteihin 

ja järjestelmiin. 

Verotulot 

Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa. 

Merialueelle rakennettujen tuulivoimaloiden kiinteistöverot 

maksetaan kunnalle, jonka alueella yleinen vesialue sijaitsee. 

Kiinteistövero määräytyy perustusten ja rakenteiden arvon 

perusteella. Koneistoista ei kiinteistöveroa makseta. 

Kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa 

kohden. Siten kokohankkeen toteuttaminen tuo 

Kristiinankaupungille ja Närpiölle useiden satojen tuhansien 

eurojen kiinteistöverotulot vuodessa. Rakentamisen ja käytön 

aikana muodostuu tuloveroja hankkeen rakentajien tai projektille 

palveluja tuottavien työntekijöiden tuloista. 

Teknologiindustrin rf anser att arbetsplatser inom vindkraftsbranschen 

troligen även i fortsättningen kommer att 

skapas främst inom teknologiindustrin. Enligt den uppskattas 

en 100 MW vindkraftspark under byggskedet och 20 års 

drift i Finland ge sysselsättning på mer än 1 000 årsverken. 

Denna sysselsättning fördelas på följande sektorer: 

• projektutveckling och experttjänster 

• byggande av infrastruktur samt montering 

• drift och underhåll under 20 års tid 

• samt tillverkning av kraftverk, material, komponenter och 

system. 

Skatteinkomster 

SAMMANDRAG 

För vindkraftverk betalas fastighetsskatt. För vindkraftverk i 

havsområdet betalas fastighetsskatt till den kommun på vars 

område det allmänna vattenområdet ligger. Fastighetsskatten 

bestäms enligt fundamentens och konstruktionernas värde. 

För maskinerna betalas ingen fastighetsskatt. 

Fastighetsskatten utgör tusentals euro om året per kraftverk. 

Om hela projektet genomförs kommer det alltså att ge 

Kristinestad och Närpes hundratusentals euro per år i fastighetsskatt. 

I byggskedet och under driften uppkommer inkomstskatt 

för lönerna till byggarbetarna eller dem som producerar 

tjänster för projektet. 

37

YHtEENVEtO 

VAIHtOEHtOjEN VERtAILU jA HANKKEEN 

tOtEUttAMISKELPOISUUS 

38 

Vaihtoehtojen vertailu vaikutuksittain 

Vaihtoehtoja ovat alkuperäiset eli arviointiohjelmassa esitetyt 

vaihtoehdot VE 0, VE 0+, VE 1, VE 2 ja VE 3. Sen jälkeen kun 

näiden vaihtoehtojen arvioinnin keskeiset tulokset olivat saatavilla, 

laadittiin uusi suunnitelma. Sen mukaiset vaihtoehdot 

ovat VE 0, VE 0+/uusi, VE 1/uusi ja VE 2/uusi. 

Vesistö, merenpohja ja vesieliöstö 

Uuden suunnitelman mukaisissa vaihtoehdoissa rakennetaan 

merialueelle jonkin verran vähemmän voimaloita. ne 

sijoitetaan kauemmaksi ranta-alueista. Voimalat on siirretty 

pois rakkolevää kasvavilta vyöhykkeiltä Natura-alueella. Siten 

uuden suunnitelman vaikutukset merenpohjan luontoarvoihin 

ovat pienemmät kuin alkuperäisen suunnitelman. 

Kalasto, kalastus ja kalatalous 

Myös kalaston suhteen ovat uuden suunnitelman mukaiset 

vaihtoehdot parempia kuin alkuperäisen suunnitelman. 

Linnusto 

Pesimälinnuston kannalta haitallisin on arviointiohjelmassa 

esitetyn hankesuunnitelman mukainen tuulivoimala-alue 

A, jossa useita voimaloita on suunniteltu sijoitettavan lähelle 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen kuuluvia 

saaria, joiden linnustolliset arvot ovat huomattavia. Uuden 

hankesuunnitelman mukainen vaihtoehto, jossa pohjoiselle 

alueelle suunnitellut voimalat siirretään kauemmas avomerelle, 

on vaikutuksiltaan oleellisesti pienempi, koska sekä 

tuulivoimaloiden aiheuttamien häiriötekijöiden että niiden aiheuttamien 

törmäysriskien tiedetään pienenevän voimalan ja 

lintujen pesimäpaikan välisen etäisyyden kasvaessa. 

Muuttolinnustolle aiheutuvien törmäysriskien suuruus riippuu 

voimakkaasti hankkeen laajuudesta, minkä takia suurimpia 

törmäysriskien voidaan arvioida olevan alkuperäisen 

suunnitelman vaihtoehdossa VE 3 ja uuden suunnitelman 

mukaisessa vaihtoehdossa VE 2. Uudessa hankesuunnitelmassa 

vaikutukset ovat suhteessa pienempiä arviointiohjelman 

mukaiseen suunnitelmaan verrattuna voimaloiden määrän 

pienentymisen sekä niiden paremman sijoittelun vuoksi. 

Suojelu 

Suojelun, erityisesti Natura-alueen, kannalta haitallisin oli 

alkuperäinen, arviointiohjelman mukainen vaihtoehto VE 1 ja 

myöskin sitä laajentavat vaihtoehdot VE 2 ja VE 3, joskaan 

näihin kuuluvista alueista C ja D ei enää aiheutunut lisävaikutuksia 

suojelun kannalta. 

Uuden suunnitelman kaikki vaihtoehdot ovat alkuperäistä 

haitattomampia suojelun kannalta tarkasteltuna. 

Tuulivoimalaitosten oikea sijoitus on tärkein haittavaikutuksia 

vähentävä keino. Tuulivoimalaitokset on uudessa suunnitelmassa 

sijoitettu siten, että ne eivät supista suojeltujen Naturaluontotyyppien 

pinta-alaa tai huononna luontotyyppien rakennetta 

ja toimivuutta. Myöskään suojellun Natura-lajiston 

elinympäristö ei merkittävästi heikenny tai lajit merkittävästi 

häiriinny tuulivoimalaitosten rakentamisesta ja käytöstä. 

jäMFöRELSE AV ALtERNAtIV OcH PROjEKtEtS 

GENOMFöRbARHEt 

jämförelse av alternativ per konsekvens 

Alternativen är de ursprungliga, dvs. de alternativ som ingick 

i bedömningsprogrammet, alltså ALT 0, ALT 0+, ALT 1, ALT 

2 och ALT 3. Efter att de viktigaste resultaten i bedömningen 

av de här alternativen var klara gjordes en ny plan upp. 

Alternativen i den nya planen är ALT 0, ALT 0+/nytt, ALT 1/ 

nytt och ALT 2/nytt. 

Vattendrag, havsbotten och vattenorganismer 

I alternativen enligt den nya planen byggs något färre kraftverk 

i havsområdet. De placeras längre ut från strandområdena. 

Kraftverken har flyttats bort från zonerna med blåstång på 

Naturaområdet. Därför medför den nya planen mindre konsekvenser 

för havsbottnens naturvärden än den ursprungliga 

planen. 

Fiskbestånd, fiske och fiskerinäring 

Även beträffande fiskbeståndet är alternativen i den nya 

planen bättre än i den ursprungliga planen. 


För det häckande fågelbeståndet är det mest negativa området 

i bedömningsprogrammet vindkraftsområde A i projektplanen, 

där flera kraftverk har planerats i närheten av holmar 

som ingår i Naturaområdet i Kristinestads skärgård som har 

ett värdefullt fågelbestånd. Alternativet enligt den nya projektplanen, 

där de kraftverk som planerats för det norra området 

flyttas längre ut mot öppna havet, medför betydligt mindre 

konsekvenser, eftersom det är känt att både de störningsfaktorer 

som vindkraftverken utgör och kollisionsriskerna minskar 

då avståndet mellan kraftverket och fåglarnas häckningsplats 

ökar. 

Storleken av den kollisionsrisk som flyttfåglarna utsätts för 

är starkt beroende av projektets omfattning. Därför kan de 

största kollisionsriskerna bedömas uppkomma i ALT 3 enligt 

den ursprungliga planen och i ALT 2 enligt den nya planen. I 

den nya projektplanen är konsekvenserna proportionellt sett 

mindre jämfört med den plan som ingick i bedömningsprogrammet, 

eftersom antalet kraftverk är mindre och de är bättre 

placerade. 

Skydd 

Med tanke på skyddet, i synnerhet Naturaområdet, var det 

mest negativa alternativet det ursprungliga ALT 1 enligt bedömningsprogrammet, 

likaså de därifrån utökade alternativen 

ALT 2 och ALT 3, även om områdena C och D, som ingick 

i de här alternativen, inte medförde några ytterligare konsekvenser 

med tanke på skyddet. 

Alla alternativ i den nya planen är mindre negativa med 

tanke på skyddet än de ursprungliga alternativen. Rätt placering 

av vindkraftverken är det viktigaste sättet att minska de 

negativa konsekvenserna. I den nya planen är vindkraftverken 

placerade så att de inte minskar arealen av de skyddade 

Natura-naturtyperna eller försämrar naturtypernas struktur 

och funktion. De skyddade Natura-arternas livsmiljö försämras 

inte heller påtagligt eller arterna störs inte avsevärt av att 

vindkraftverken byggs och hålls i drift.

Maisema ja kulttuuriympäristö 

Maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta voimakkaimman 

maisemavaikutuksen aiheuttaa alkuperäisen suunnitelman 

tuulivoimaloiden sijoitusalue B. Myös uuden ja vanhan 

suunnitelman alueelle A rakentaminen aiheuttaa voimakkaita 

vaikutuksia, kun rakennetaan lähelle asutusta ja mantereelle 

aivan kaupungin juureen. Mitä enemmän tuulivoimaloita 

rakennetaan sitä enemmän ne muuttavat alueen maisemakuvaa 

ja kulttuuriympäristöä. Maisemavaikutukset kasvavat 

hankkeen laajetessa. Vaihtoehdossa 3 merinäkymä peittyy 

laajalta alueelta, joten vaikutukset ovat suurimmat. 

Valo ja varjostus 

Ihmisasutukselle aiheutuu eniten vilkkuvaa varjostusta alkuperäisen 

suunnitelman vaihtoehdoista VE 1. Alueesta B vain 

itäisimmät tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta. 

Meluvaikutukset 

Ihmisiin kohdistuvia meluvaikutuksia on hankkeen alkuperäisen 

suunnitelman vaihtoehdoilla VE 0+ ja VE 1 sekä uuden 

suunnitelman vaihtoehdolla 0+/uusi. 

Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja liikenne 

Yhdyskuntarakenteen kannalta suurin muutos on vanhan 

suunnitelman VE 3:lla. Uuden suunnitelman vaihtoehdot vaikuttavat 

vähemmän alueiden käyttään kuin vanha suunnitelma. 

Tästä kuitenkin poikkeuksena VE 0+/uusi, jonka melu 

ja varjostusvaikutukset vaikuttavat Karhusaaren maankäytön 

kehitykseen. 

Kaavoitus 

Kaavoituksen suhteen parhaita vaihtoehtoja ovat VE 0+ ja 

VE 0+/uusi, koska ne voidaan suurelta osin toteuttaa nykyisellä 

asemakaavalla. Muut vaihtoehdot ovat tasavertaisia. VE 

3 kaavoittaminen on vaikeampaa, koska alue D on herättänyt 

eniten vastustusta. 

Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 

Luonnonvarojen käytön kannalta merkittävää on se, millaista 

perustustekniikkaa voidaan käyttää. Kuitenkin voidaan 

arvioida, että mitä enemmän voimaloita merialueella, sitä 

enemmän tarvitaan kiviaineksia. 

Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon 

Mitä suurempana hanke voidaan toteuttaa, sitä enemmän 

se voi korvata sähkön tuotantoa fossiilisilla polttoaineilla. 

Vaikutukset elinkeinoelämään 

Mitä suurempi hanke, sitä voimakkaampi vaikutus elinkeinoelämään 

hankkeen lähiseudulla ja Suomessa. 

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta tuulivoimapuiston 

hankevaihtoehdot eroavat siten, että maksimivaihtoehdossa 

3 ja uuden suunnitelman vaihtoehdossa 2 ovat suurimmillaan 

sekä lähiasukkaiden ja -lomailijoiden määrä että tuulivoiman 

myönteiset vaikutukset. Vastaavasti taas vaihtoehdossa 0+ 

sekä haitat että hyödyt ovat pienimpiä. Nollavaihtoehdossa 

sosiaaliset vaikutukset rajoittuvat lähinnä suunnittelun aikaisiin 

huoliin. 

SAMMANDRAG 

Landskap och kulturmiljö 

Med tanke på landskapet och kulturmiljön orsakas den 

starkaste landskapspåverkan av vindkraftverkens förläggningsområde 

B i den ursprungliga planen. Byggande på område 

A enligt den nya och gamla planen orsakar också kraftiga 

konsekvenser, då kraftverken byggs nära bosättningen 

och på fastlandet alldeles intill staden. Ju fler vindkraftverk 

som byggs, desto mer förändrar de områdets landskapsbild 

och kulturmiljö. Konsekvenserna för landskapet tilltar då projektets 

omfattning ökar. I alternativ 3 täcks havsutsikten på ett 

vidsträckt område, vilket innebär att konsekvenserna är störst 

i det här alternativet. 

Ljus- och skuggeffekter 

Mest blinkande skuggeffekter för bosättningen uppkommer 

i alternativ ALT 1 i den ursprungliga planen. På område B 

är det bara de östligaste vindkraftverken som kan ge upphov 

till skuggeffekter. 

Buller 

Bullerkonsekvenser för människorna uppkommer i den ursprungliga 

planens alternativ ALT 0+ och ALT 1 samt i den 

nya planens alternativ ALT 0+/nytt. 

Samhällsstruktur, markanvändning och trafik 

Den största förändringen med tanke på samhällsstrukturen 

uppkommer i ALT 3 enligt den gamla planen. Alternativen 

i den nya planen påverkar områdesanvändningen mindre än 

den gamla planen. Ett undantag från detta är dock ALT 0+/ 

nytt, där buller och skuggeffekter påverkar markanvändningens 

utveckling på Björnön. 

Planläggning 

Beträffande planläggningen är de bästa alternativen ALT 

0+ och ALT 0+/nytt, eftersom de till stor del kan förverkligas 

med den nuvarande detaljplanen. De övriga alternativen är 

jämbördiga. Planläggning enligt ALT 3 är svårare, eftersom 

område D har väckt mest motstånd. 

Konsekvenser för utnyttjande av naturresurserna 

När det gäller utnyttjande av naturresurser är det av stor 

betydelse vilken teknik för fundamentbygge som kan användas. 

Man kan dock uppskatta att ju fler kraftverk det blir i 

havsområdet, desto mer stenmaterial kommer att behövas. 

Konsekvenser för luftkvalitet och klimat 

Ju större projekt som kan genomföras, desto mer elproduktion 

med fossila bränslen kan det ersätta. 

Konsekvenser för näringslivet 

Ju större projekt, desto större inverkan på näringslivet i 

projektets närregion och i Finland. 

Konsekvenser för människorna 

Beträffande konsekvenser för människorna skiljer sig projektalternativen 

för en vindkraftspark från varandra i det avseendet 

att för maximialternativ 3 och den nya planens alternativ 

2 är både antalet fritidshus och semesterfirare i närområdet 

och de positiva konsekvenserna av vindkraften störst. På 

motsvarande sätt är både nackdelarna och fördelarna minst i 

alternativ 0+. I nollalternativet är de sociala konsekvenserna 

begränsade främst till oro under planeringsskedet. 

39

YHtEENVEtO 

40 

Vaihtoehtojen vertailun yhteenveto 

Vaihtoehtojen vertailu on pyritty tiivistämään seuraavaan 

taulukkoon. Ensin on arvioitu vaikutuksen merkittävyys 

luokka (4 suurin, kansainvälinen; 1 pienin, paikallinen merkittävyys); 

Seuraavissa sarakkeissa on pari vertailu esimerkiksi 

0+ - 0+/uusi, tavoitteen kannalta parempi 1. ja huonompi 

2. Järjestysluvun alla on vaihtoehtojen eroa kuvattu 

tunnusluvulla. 

Taulukko Vaihtoehtojen vertailu. 

Päästötön sähköteho (tehon 

määrä, suurin paras) 

Elinkeinoelämä (investoinnin 

suuruus milj. euroa) 

Natura (voimaloita suojeluperusteiden 

alueilla) 

Rantamaisema (merituulivoimaloiden 

määrä 2 km lomaasutuksesta) 

Kulttuurimaisema 

(näkyvyys kh alueelle) 

Sosiaaliset vaikutukset (hyväksyttävyys 

- asukaskysely 

Pesimälinnusto (voimaloita < 

1 km pesimäluodoilta) 

Merkittävyys 

3 

3 

2 - 4 

2 - 3 

VE 0+ 

VE 0+/ 

uusi 

VE 1 VE 1/ uusi VE 2 VE 2/ uusi VE 3 

2. 1. 1. 2. 3. 2. 1. 

12 MV 21 MV 232 MV 201 MV 322 MV 369 MV 392 MV 

2. 1. 1. 2. 3. 2. 1. 

17 30 565 480 790 900 965 

2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

1 0 18 3 18 3 18 

2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

2 0 10 0 10 0 16 

2 1. 2. 2. 1. 2. 1. 3. 

2 - 3 1. 2. 2. 1. 2. 1. 3. 

2 

2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

2 1 9 2 9 2 9 

Kaavoitus 2 2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

Muuttolinnut 2 1. 2. 2. 1. 1. 2. 3. 

Melu (kaavan mukaisia lomaasuntoja 

40 dB:n alueella) 

1 

2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

12 9 18 9 18 9 22 

Kalasto, kalastus 1 2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

Varjostus (asuntoja / lomaasuntoja 

varjon alueella) 

Merenpohjan, vesieliöstön 

muutos 

1 1. 2. 2. 1. 2. 1. 3. 

1 1. 1. 2. 1. 2. 1. 3.

Sammandrag av jämförelsen av alternativ 

Jämförelsen av alternativen är koncentrerad i följande tabell. 

Först jämförs konsekvensens betydelseklass (4 störst, 

internationell; 1 minst, lokal betydelse); i följande kolumner 

jämförs alternativen parvis, till exempel 0+ – 0+/nytt, där det 

som enligt målen är bättre anges som 1:a och det sämre alternativet 

är 2:a. Under ordningstalet finns ett tal som anger 

skillnaden mellan alternativen. 

Tabell Jämförelse av alternativ. 

Utsläppsfri eleffekt (effekt, 

störst är bäst) 

Näringsliv (investering milj. 

euro) 

Natura (antal kraftverk på 

områden med skyddsmotivering) 

Strandlandskap (antal havsvindkraftverk 

2 km från fritidsbosättning) 

Kulturlandskap (synlighet till 

kulturhist. värdefullt område) 

Sociala konsekvenser 

(godtagbarhet – invånarenkät) 

Häckande fåglar (kraftverk < 

1 km från häckningsskär) 

Betydelse 

3 

3 

2 - 4 

2 - 3 

ALt 0+ 

ALT 0+/ 

nytt 

ALTE 1 ALT 1/ nytt ALT 2 ALT 2/ nytt ALT 3 

2:a 1:a 1:a 2:a 3:e 2:a 1:a 

12 MW 21 MW 232 MW 201 MW 322 MW 369 MW 392 MW 

2:a 1:a 1:a 2:a 3:e 2:a 1:a 

17 30 565 480 790 900 965 

2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

1 0 18 3 18 3 18 

2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

2 0 10 0 10 0 16 

2 1:a 2:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

2 - 3 1:a 2:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

2 

2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

2 1 9 2 9 2 9 

Planläggning 2 2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

Flyttfåglar 2 1:a 2:a 2:a 1:a 1:a 2:a 3:e 

Buller (fritidsbostäder inom 

40 dB område enligt planläggningen) 

1 

2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

12 9 18 9 18 9 22 

Fiskbestånd, fiske 1 2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

Skuggeffekter (antal bostäder/fritidshus 

inom skuggområdet) 

Förändring av havsbotten, 

vattenorganismer 

1 1:a 2:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

1 1:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

SAMMANDRAG 

41

42 

Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 

Uusi suunnitema on arviointiohjelmassa esitettyä suunnitelmaa 

parempi seuraavissa vaikutuksissa: 

• Vaikutukset Natura-alueella 

• Rantamaiseman muutos 

• Ihmisiin kohdistuvat sosiaaliset vaikutukset 

• Kulttuurimaiseman muutos 

• Pesimälinnusto 

• Muuttolinnut 

• Vaikutus kaavoitukseen 

• Melu 

• Kalat ja kalastus 

• Merenpohjan muutos 

• Varjostus 

Vanhan suunnitelman ja uuden suunnitelman vaikutukset 

ovat likimäärin samansuuruiset seuraavissa vaikutuksissa: 

• Päästötön sähköteho 

• Vaikutukset elinkeinoelämään 

Vaihtoehtojen vertailun perusteella on PVO-Innopower 

päätynyt esittämään kaavoituksen perustaksi hankkeen uutta 

suunnitelmaa. Siten vaihtoehdosta VE 3 on luovuttu. 

Sammandrag av jämförelsen av alternativ 

Den nya planen är bättre än planen i bedömningsprogrammet 

i fråga om följande konsekvenser: 

• Konsekvenser för Naturaområdet 

• Förändring av strandlandskapet 

• Sociala konsekvenser för människorna 

• Förändring av kulturlandskapet 

• Häckande fågelbestånd 

• Flyttfåglar 

• Konsekvenser för planläggningen 

• Buller 

• Fiskar och fiske 

• Förändring av havsbottnen 

• Skuggeffekter 

Konsekvenserna av den gamla och den nya planen är ungefär 

lika stora för följande konsekvenser: 

• Utsläppsfri eleffekt 

• Konsekvenser för näringslivet 

På basis av jämförelsen av alternativ har PVO-Innopower 

kommit fram till att föreslå planläggning enligt den nya planen 

för projektet. Alternativ 3 är alltså inte mera aktuellt

JOHDANTO 

INLEDNING 

43

jOHDANtO 

PVO-Innopower Oy suunnittelee Kristiinankaupungin edustan 

merialueelle merituulivoimapuistoa. Hankkeeseen kuuluvat 

merialueelle rakennettava tuulivoimapuisto, Karhusaaren voimalaitostontille 

rakennettavat voimalat sekä liitäntävoimajohdot 

valtakunnan verkkoon. Hankkeen ympäristövaikutukset on 

arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun 

lain mukaisesti. Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa 

on esitetty hankkeen arvioidut ympäristövaikutukset. 

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitettiin 

mahdollisuuksia rakentaa merkittävän suuruinen merituulivoimapuisto 

Kristiinankaupungin edustan merialueelle. Yksi 

tutkittavista alueista sijoittuu osittain Närpiön kaupungin edustan 

merialueelle. 

PVO-Innopowerin tavoitteena on rakentaa teknisesti, taloudellisesti 

ja ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen merituulivoimalaitos. 

Tuulivoimalaitosyksiköt on tarkoitus rakentaa 

mahdollisimman lähelle yhtiön Kristiinankaupungin olemassa 

olevaa lämpövoimalaitosta, sen sähköasemaa ja satamaa. 

Tuulivoimalaitoksille etsitään edulliset sijoituspaikat 3–10 

metriä syvältä merialueelta. 

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 

mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVAmenettelyn) 

tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten 

arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja 

päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia 

ja osallistumismahdollisuuksia. Arvioinnissa olennaista 

on avoimuus ja toimiva vuorovaikutus eri tahojen kesken. YVAmenettelyssä 

ei tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suuren merituulivoimapuiston 

rakentaminen edellyttää alueen kaavoittamista. 

Maakuntakaavoituksesta vastaa Pohjanmaan liitto. Yleisja 

asemakaavoituksesta vastaavat Kristiinankaupunki ja 

Närpiön kaupunki. Hankkeen toteuttaminen edellyttää lupaa 

merialueen omistajalta. Päätökset hankkeen mahdollisesta 

toteuttamisesta tekee PVO-Innopower arviointimenettelyn ja 

kaavoitusmenettelyn jälkeen. 

Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on arvioitu 

hankkeen vaikutuksia Kristiinankaupungin Natura 2000 -alueen 

luonnonarvoihin. Osa suunnitelluista tuulivoimalaitosyksiköistä 

sijoittuu Kristiinankaupungin Natura-verkoston alueelle, 

osa lähelle sitä. 

Arvioinnin yhteydessä on jatkettu hankkeen suunnittelua. 

Sen jälkeen kun vaikutusarvioinnin keskeiset tulokset ovat 

selvinneet, on laadittu hankkeen uusi suunnitelma. Uuden 

suunnitelman tavoitteena on vähentää hankkeen haitallisia 

ympäristövaikutuksia. Siksi uudessa suunnitelmassa on: 

• maisemallisten vaikutusten vähentämiseksi poistettu rantaa 

lähinnä suunniteltuja tuulivoimalaitoksia alueen pohjois- 

ja eteläosassa 


vähentämiseksi poistettu lintuluotojen lähelle ja meren 



INLEDNING 

PVO-Innopower Oy planerar en havsbaserad vindkraftspark 

i området utanför Kristinestad. I projektet ingår att bygga en 

vindkraftspark i havsområdet, kraftverk på kraftverkstomten 

på Björnön samt kraftledningar därifrån till riksnätet. 

Projektets miljökonsekvenser har bedömts i enlighet med lagen 

om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning (MKB). I 

den här miljökonsekvensbeskrivningen presenteras projektets 

uppskattade miljökonsekvenser. 

I förfarandet vid miljökonsekvensbedömning utreddes 

möjligheterna att bygga en stor havsbaserad vindkraftspark 

utanför Kristinestad. Ett av de områden som undersökts ligger 

delvis i havsområdet utanför Närpes stad. 

PVO-Innopower har som mål att bygga en tekniskt, ekonomiskt 

och med tanke på miljön genomförbar havsvindkraftsanläggning. 

Vindkraftverken ska byggas så nära bolagets 

värmekraftverk, elstation och hamn i Kristinestad som möjligt. 

För vindkraftverken söks gynnsamma platser i havsområdet 

där djupet är 3–10 meter. 

Enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning 

är syftet med förfarandet vid miljökonsekvensbedömning 

(MKB-förfarandet) att främja bedömningen av miljökonsekvenserna 

och att enhetligt beakta miljökonsekvenserna 

vid planering och beslutsfattande samt att samtidigt öka 

befolkningens tillgång till information och deras möjligheter 

att delta i processen. Öppenhet och fungerande samverkan 

mellan olika intressenter är viktigt vid bedömningen. I MKBförfarandet 

fattas inga beslut om att genomföra projektet. 

Enligt markanvändnings- och bygglagen förutsätter byggande 

av en stor havsvindkraftspark en planläggning av 

området. För landskapsplanläggningen svarar Österbottens 

förbund. För general- och detaljplanering svarar städerna 

Kristinestad och Närpes. För att projektet ska kunna genomföras 

behövs tillstånd av havsområdets ägare. Beslut om att 

eventuellt genomföra projektet fattas av PVO-Innopower efter 

bedömningsförfarandet och planläggningsförfarandet. 

I samband med miljökonsekvensbedömningen har projektets 

inverkan på naturvärdena på Natura 2000-området i 

Kristinestad bedömts. En del av de planerade vindkraftverksenheterna 

kommer att placeras på område som ingår i nätverket 

Natura i Kristinestad, en del i närheten av det. 






nya planen: 

• För att minska konsekvenserna för landskapet har de 

vindkraftverk som planerades närmast stranden i områdets 


• För att minska konsekvenserna för Naturaområdets naturvärden 

har vindkraftverken i närheten av fågelskären 

och vid Natura-naturtyperna på havsbottnen tagits bort 

45

• 

• 

• 

46 

lisätty merialueelle tuulivoimalaitoksia kauempana 

merialueella 

lisätty tuulivoimalaitoksia Pohjolan Voiman voimalaitosalueella 

Karhusaaressa 

ryhmitelty tuulivoimalaitokset maisemallisten arvojen kannalta 

jäntevimpiin muotoihin. 

Näin uusi suunnitelma on laadittu siten, että siitä ei aiheudu 

merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen 


PVO-Innopower esittää Pohjanmaan liitolle, 

Kristiinankaupungille ja Närpiölle, että kaavoihin tehdään varaus 

uuden suunnitelman mukaiselle merituulivoimapuistolle. 

fler vindkraftverk har lagts till längre ut i havsområdet 

fler vindkraftverk har lagts till på Pohjolan Voimas kraftverksområde 

på Björnön 

vindkraftverken har grupperats i former som bättre passar 


Kuva 0-1. Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuiston sijainti. Arviointiohjelmassa esitetyn 

suunnitelman alue punaisella, uuden suunnitelman alue sinisellä. 

Figur 0-1. Läget för en havsbaserad vindkraftspark utanför Kristinestad. Avgränsningen som fanns 

i bedömningsprogrammet är märkt med rött, den nya planen med blått. 

• 

• 

• 

På så sätt har en ny plan gjorts upp med avsikt att den 

inte ska medföra kännbara negativa konsekvenser för 

Naturaområdets skyddsvärden. 

PVO-Innopower föreslår för Österbottens förbund, 

Kristinestad och Närpes att en reservering för en havsbaserad 

vindkraftspark enligt den nya planen ska göras i 

planläggningen.

1 HANKKEESTA VASTAAVA 

1 PROJEKTANSVARIG 

47

1 HANKKEEStA VAStAAVA 

1.1 Pohjolan Voima 

Hankkeesta vastaava on PVO-Innopower Oy, joka on Pohjolan 

Voiman tytäryhtiö. Pohjolan Voiman tarkoituksena on tuottaa 

energiaa osakkailleen pitkäjänteisesti, vakaasti ja kustannustehokkaasti. 

Pohjolan Voiman osakkaina on vientiteollisuusyrityksiä 

sekä kuntia, kaupunkeja ja niiden omistamia 

energiayhtiöitä. Perusteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle 

on suuri. Luotettava energiansaanti kilpailukykyiseen 

hintaan on edellytyksenä teollisuuden toiminnalle ja investoinneille. 

Kotitaloudet saavat Pohjolan Voiman tuottamaa 

sähköä ja lämpöä kunnallisten energiayhtiöiden kautta. 

Pohjolan Voima jalostaa sähköä vedestä, uraanista, puusta, 

turpeesta, hiilestä, kaasusta, tuulesta ja peltobiomassoista. 

Pohjolan Voima myös kehittää ja ylläpitää alan teknologiaa 

ja palveluja. 

Pohjolan Voimas produktionskapacitet 

31.12.2008, 3 483 MW 

Kuva 1-1. Pohjolan Voiman sähköntuotantotavat vuonna 2008. 

Figur 1-1. Pohjolan Voimas elproduktionssätt år 2008. 

1 PROjEKtANSVARIG 

1.1 Pohjolan Voima 

Projektansvarig är PVO-Innopower Oy, som är ett dotterbolag 

till Pohjolan Voima. Pohjolan Voima har som mål att producera 

energi till sina delägare på ett långsiktigt, stabilt och kostnadseffektivt 

sätt. Delägare i Pohjolan Voima är exportindustriföretag 

samt kommuner, städer och de energibolag som 

dessa äger. Basindustrin har stor betydelse för Finlands nationalekonomi. 

Tillförlitlig tillgång på energi till ett konkurrenskraftigt 

pris är en förutsättning för industrins verksamhet och 

för investeringar. Hushållen får el och värme som Pohjolan 

Voima producerat via de kommunala energibolagen. 

Pohjolan Voima förädlar vatten, uran, trä, torv, kol, gas, vind 

och åkerbiomassa till elektricitet. Pohjolan Voima utvecklar 

och upprätthåller också teknologi och tjänster i branschen. 

vattenkraft 

kärnkraft 

samproduktion, fjärrvärme 

samproduktion, industri 

kondenskraft 

vindkraft 

Pohjolan Voimas elanskaffning 2001- 

2008, TWh 

elinköp 

avtalsimport 

vindkraft 

kondenskraft 

vattenkraft 

samproduktion 

kärnkraft 

49

50 

Kuva 1-2. Pohjolan Voiman voimalaitospaikkakunnat. 

Pohjolan Voima toimittaa hankkimansa sähkön ja lämmön 

osakkailleen omakustannushintaan. Se ei tavoittele voittoa 

vaan luotettavaa sähkön ja lämmön toimitusta ja vakaata 

energian hintaa osakkailleen. Investoimalla uuteen kapasiteettiin 

ja huolehtimalla voimalaitosten hyvästä käytettävyydestä 

Pohjolan Voima luo osaltaan edellytykset sille, että 

sähköä on osakkaiden saatavissa kilpailukykyiseen hintaan 

erilaisissa kuormitustilanteissa. 

Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöissä on käytössä standardin 

ISO 14001 mukaiset sertifioidut ympäristöjärjestelmät. 

Järjestelmiin sisältyvillä ympäristöohjelmilla varmistetaan 

toiminnan jatkuva parantaminen. Kaikilla Pohjolan Voiman 

voimalaitoksilla on voimassa olevat ympäristö- ja vesiluvat. 

Pohjolan Voima on laatinut julkisen ympäristöraportin vuodesta 

1994. Vuodesta 2001 alkaen keskeiset ympäristötiedot 

on julkaistu vuosikertomuksen osana ja Internet-sivuilla. 

Figur 1-2. Orter där Pohjolan Voima har kraftverk. 

Pohjolan Voima levererar sin el och värme till sina delägare 

till självkostnadspris. Bolaget eftersträvar inte vinst utan endast 

pålitliga el- och värmeleveranser och ett stabilt energipris 

till sina delägare. Genom att investera i ny kapacitet och 

se till att kraftverken har god tillgänglighet skapar Pohjolan 

Voima förutsättningar för att delägarna ska ha tillgång till el till 

ett konkurrenskraftigt pris i olika belastningssituationer. 

Pohjolan Voimas produktionsbolag har miljösystem som 

är certifierade enligt standarden ISO 14001. De miljöprogram 

som ingår i systemen garanterar att verksamheten ständigt 

förbättras. Alla Pohjolan Voimas kraftverk har gällande miljö- 

och vattentillstånd. Pohjolan Voima har gjort upp en offentlig 

miljörapport ända sedan år 1994. Från år 2001 har viktig miljöinformation 

publicerats som en del av årsberättelsen och 

på bolagets webbplats.

1.2 PVO-Innopower Oy 

PVO-Innopower Oy on Pohjolan Voiman tytäryhtiö, joka mm. 

omistaa ja pitää käynnissä tuulivoimalaitoksia. Se on Suomen 

suurin tuulivoimasähkön tuottaja. Pohjolan Voiman tytäryhtiöiden 

yhteenlaskettu tuulivoiman tuotantokapasiteetti on 50,3 

MW. Se on noin 40 % Suomen tuulivoimakapasiteetista. 

Tällä hetkellä PVO-Innopowerilla on seuraavat tuulivoimalat: 

• Oulu 1 x 1 MW, 1 x 3 MW 

• Oulunsalo 3 x 1 MW, 1 x 1,3 MW, 2 x 3 MW 

• Kokkola 2 x 1 MW 

• Kemi, Ajos 10 x 3 MW tuulivoimapuisto 

• Kristiinankaupunki 3 x 1 MW 

Kuva 1-3. PVO-Innopowerin tuulivoimalaitospaikkakunnat. 

Figur 1-3. Orter där PVO-Innopower har vindkraftverk. 

1.2 PVO-Innopower Oy 

PVO-Innopower Oy är Pohjolan Voimas dotterbolag, som bl.a. 

äger vindkraftverk och håller dem i drift. Bolaget är Finlands 

största producent av vindkraftselektricitet. Den sammanlagda 

produktionskapaciteten av vindkraft i Pohjolan Voimas 

dotterbolag är 50,3 MW. Det är cirka 40 % av Finlands hela 

vindkraftskapacitet. 

För närvarande har PVO-Innopower följande vindkraftverk: 

• Uleåborg 1 x 1 MW, 1 x 3 MW 

• Oulunsalo 3 x 1 MW, 1 x 1,3 MW, 2 x 3 MW 

• Karleby 2 x 1 MW 

• Kemi, Ajos 10 x 3 MW vindkraftspark 

• Kristinestad 3 x 1 MW 

Kuva 1-4. Suomen tuulivoimakapasiteetti 2008. 

Figur 1-4. Finlands vindkraftskapacitet 2008 

51

2 HANKKEEN KUVAUS 

2 PROJEKTANSVARIG 

53

2 HANKKEEN KUVAUS 

2.1 Hankkeen tausta 

2.1.1 Kokkolan merituulivoimatutkimus 

Pohjolan Voima toteutti vuosina 1999–2003 Kokkolan merialueella 

laajan tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää 

merituulivoiman hyödyntämismahdollisuuksia teollisessa mittakaavassa. 

Tutkimus sai tukea silloiselta kauppa- ja teollisuusministeriöltä. 

Tutkimukseen kuuluivat seuraavat osat: 

• Teknistaloudelliset selvitykset 

• Merituulivoiman oikeudelliset edellytykset 

• Kansalaiskyselyt ja tutkimuksen osallistumisjärjestelmä 

• Ympäristövaikutusten arviointimenettely 

Tutkimuksen tulokset on tallennettu yhtiön Internetsivuille 

osoitteeseen http://www.pohjolanvoima.fi/fi/viestinta/ 

julkaisut/ 

Tutkimuksen tulosten perusteella yhtiö laati vuonna 2004 

tuulivoimakriteerit, joiden täytyttyä tuulivoimarakentaminen 

voi hankealueelle olla teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa 

eli yhtiön kannalta kiinnostavaa. Tuulivoimakriteerit koostuivat 

teknisistä, taloudellisista, suojelullisista ja ympäristöllisistä 

näkökohdista sekä yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä. 

Pohjolan Voiman tuulivoimakriteereistä laadittiin erillinen 

raportti. 

Kriteerien perusteella Pohjolan Voima on selvittänyt rannikolla 

sijaitsevien voimalaitospaikkakuntiensa merialueiden 

soveltuvuutta merituulivoimarakentamiseen. Tutkimuksen 

tuloksista laadittiin erillinen selvitys liitekarttoineen. 

Kristiinankaupungin edusta oli yksi selvityksessä vuonna 

2004 alustavasti tutkittu alue. 

Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten 

arviointi tarkentaa aiempien selvitysten 

perusteella kiinnostaviksi katsottujen alueiden tutkimuksia 

Kristiinankaupungin merialueella. Kristiinankaupungin edusta 

on yhtiölle erityisen kiinnostava, koska siellä toimii yhtiön 

nykyiset hiili-, öljy- ja tuulivoimalaitokset sekä satama. 

Kuva 2-1. Kokkolan merituulivoimalaitoksen tutkimuksen raportit. 

2 PROjEKtbESKRIVNING 

2.1 Projektets bakgrund 

2.1.1 Undersökning av havsbaserad vindkraft i Karleby 

Pohjolan Voima gjorde en omfattande undersökning i havsområdet 

utanför Karleby 1999–2003 med avsikt att utreda 

möjligheterna att utnyttja havsbaserad vindkraft i industriell 

skala. Undersökningen fick bidrag av dåvarande handelsoch 

industriministeriet. Undersökningen omfattade följande 

delar: 

• Teknisk-ekonomiska utredningar 

• Rättsliga förutsättningar för havsbaserade vindkraftverk 

• Enkäter bland befolkningen och system för deltagande i 

undersökningen 

• Förfarande vid miljökonsekvensbedömning 

Resultaten av undersökningen finns på bolagets webbplats 

på adressen http://www.pohjolanvoima.fi/fi/viestinta/ 

julkaisut/ 

Utgående från resultaten av undersökningen utarbetade 

bolaget år 2004 vindkraftskriterier som måste uppfyllas för 

att det ska bli tekniskt och ekonomiskt lönsamt, dvs. intressant 

för bolaget, att bygga vindkraftverk på projektområdet. 

Vindkraftskriterierna bestod av tekniska, ekonomiska, 

skyddsmässiga och miljömässiga aspekter samt godtagbarhet 

i samhället. En separat rapport om Pohjolan Voimas vindkraftskriterier 

gjordes upp. 

På basis av kriterierna har Pohjolan Voima utrett om havsområdena 

på de orter där bolaget redan har kraftverk är 

lämpliga för byggande av vindkraftverk till havs. Resultaten av 

undersökningen sammanställdes i en separat utredning med 

bilagekartor. Området utanför Kristinestad var ett av de områden 

som preliminärt undersöktes i utredningen år 2004. 

Miljökonsekvensbedömningen av en havsbaserad vindkraftspark 

utanför Kristinestad preciserar undersökningen av 

de områden i havsområdet utanför Kristinestad som utgående 

från tidigare utredningar anses vara intressanta. Området 

utanför Kristinestad är speciellt intressant för bolaget, eftersom 

bolaget har kol-, olje- och vindkraftverk samt en hamn 

där sedan tidigare. 

Figur 2-1. Rapporter om undersökningen av en havsbaserad 

vindkraftspark utanför Karleby 

55

56 

2.1.2 Ilmastonmuutos 

Ilmastonmuutoksella viitataan mihin tahansa ilmaston muuttumiseen 

ajan myötä joko luonnollisten vaihteluiden tai ihmisen 

toiminnan seurauksena. Nykyisin myös ihmiskunnan toiminta 

muuttaa planeettamme ilmakehän koostumusta, josta 

seurauksena on globaali ilmaston lämpeneminen. 

Ihmistoiminnasta aiheutunut kasvihuonekaasujen määrän 

lisäys on muuttanut ilmakehän kaasukoostumusta. 

Kaasukoostumuksen muuttuminen voimistaa kasvihuoneilmiötä 

eli kaasukoostumuksen muuttumisen seurauksena ilmasto 

muuttuu. Merkittävin syy kasvihuonekaasujen lisääntymiseen 

ilmakehässä on ihmisen toiminta. Valtaosa ihmiskunnan 

tuottamasta hiilidioksidista on peräisin fossiilisten 

polttoaineiden – hiilen, öljyn ja maakaasun – käyttämisestä 

energiantuotannossa ja liikenteessä. Toinen tärkeä päästölähde 

on trooppisten metsien hävittäminen. Hakkuut kiihdyttävät 

ilmaston lämpenemistä, koska metsiin satojen vuosien 

aikana varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. 

Ilmastonsuojelun tavoitteena on rajoittaa ilmastonmuutos 

ekologisesti ja sosiaalisesti siedettävälle tasolle. Monet ihmisen 

jo tuottamista kasvihuonekaasuista säilyvät ilmakehässä 

satoja tai jopa tuhansia vuosia lämmittäen ilmastoa. 

Leikkaamalla nykyistä päästötasoa ilmastonmuutosta voidaan 

kuitenkin merkittävästi hidastaa. Ilmastonmuutoksen 

hillitseminen edellyttää merkittäviä muutoksia etenkin teollistuneiden 

maiden teknologiassa, taloudessa ja yhteiskuntien 

toimintatavoissa. Ihmistoiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä 

voidaan vähentää mm. seuraavin keinoin: 

• säästämällä energiaa ja tehostamalla energiankäyttöä 

• siirtämällä energiantuotannon painopistettä fossiilisista 

polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin, jotka eivät 

aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä tai tuottavat niitä vain 

vähän 

• vähentämällä liikennetarvetta esimerkiksi tehokkaalla 

kaupunkisuunnittelulla 

• korvaamalla auto- ja lentoliikennettä joukko- ja kevyellä 

liikenteellä 

• kompostoimalla maatuvat jätteet 

Hiilidioksidi on merkittävin ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista, 

sen osuus ilmastonmuutoksesta on noin 60 %. 

Hiilidioksidista kolme neljäsosaa tulee energiantuotannosta 

ja liikenteestä. Suomessa energiantuotanto synnyttää 65 prosenttia 

kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 80 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. 

Siksi energiantuotannon muutokset ovat 

avainasemassa päästöjä vähennettäessä. Energiantuotannon 

päästöjä voidaan vähentää energiankulutusta pienentämällä 

sekä lisäämällä vähäpäästöisten tai päästöttömien energialähteiden 

osuutta tuotannossa. 

2.1.2 Klimatförändringen 

Med klimatförändringen avses vilka klimatförändringar som 

helst som sker med tiden, antingen genom naturliga variationer 

eller till följd av mänsklig verksamhet. Numera förändrar 

också den mänskliga verksamheten atmosfärens sammansättning 

på vår planet, vilket leder till global uppvärmning av 

klimatet. 

Den ökade mängden växthusgaser till följd av mänsklig 

verksamhet har förändrat atmosfärens gassammansättning. 

Den här förändringen förstärker växthuseffekten, dvs. klimatet 

förändras på grund av förändringar i gassammansättningen. 

Den största orsaken till ökad mängd växthusgaser i atmosfären 

är mänsklig verksamhet. Största delen av den koldioxid 

som mänskligheten producerar kommer från användningen 

av fossila bränslen – kol, olja och naturgas – i energiproduktion 

och trafik. En annan viktig utsläppskälla är skövlingen av 

tropiska skogar. Avverkningarna påskyndar klimatuppvärmningen, 

eftersom kol som lagrats i skogarna i hundratals år 

frigörs och kommer ut i atmosfären. 

Målet för klimatskyddet är att begränsa klimatförändringen 

till en ekologiskt och socialt acceptabel nivå. Många av de 

växthusgaser som människan redan har producerat blir kvar 

i atmosfären i hundratals eller till och med tusentals år och 

gör klimatet varmare. Genom att minska den nuvarande utsläppsnivån 

kan klimatförändringen dock påtagligt hejdas. 

För att hålla klimatförändringen under kontroll krävs ansenliga 

förändringar i framför allt industriländernas teknologi, 

ekonomi och samhällenas funktionssätt. Utsläppen av växthusgaser 

från mänsklig verksamhet kan man minska genom 

att bl.a.: 

• spara energi och effektivera energianvändningen 

• flytta tyngdpunkten för energiproduktionen från fossila 

bränslen till förnybara energikällor som inte ger upphov 

till utsläpp av växthusgaser eller som producerar mindre 

mängder av sådana utsläpp 

• minska trafikbehovet till exempel genom effektiv 

stadsplanering 

• ersätta bil- och flygtrafiken med kollektivtrafik och lätt 

trafik 

• kompostera avfall som förmultnar 

Av de växthusgaser som människan producerar har koldioxid 

den största betydelsen. Dess andel av klimatförändringen 

är cirka 60 %. Tre fjärdedelar av koldioxiden kommer från 

energiproduktion och trafik. I Finland ger energiproduktionen 

upphov till 65 procent av utsläppen av växthusgaser och cirka 

80 procent av koldioxidutsläppen. Därför är förändringar i energiproduktionen 

i nyckelposition då utsläppen måste minskas. 

Utsläppen från energiproduktionen kan minskas genom 

minskad energiförbrukning samt ökad andel utsläppssnåla 

eller utsläppsfria energikällor.

Kuva 2-2. Suomen hiilidioksidipäästöt vuosina 1990–2007 (milj. 

tonnia CO 2 -ekv.). (Lähde: Tilastokeskus). 

Energiantuotannossa eniten kasvihuonekaasupäästöjä 

aiheuttavat fossiiliset polttoaineet – hiili, öljy ja maakaasu – 

joilla tuotetaan edelleen noin puolet Suomessa käytettävästä 

energiasta. Alhaisimmat kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren 

aikana aiheutuvat uusiutuvista energialähteistä (tuulivoima, 

puu, aurinkopaneelit, vesivoima) sekä ydinvoimasta. 

Esimerkiksi tuulivoima ei tuota lainkaan käytön aikaisia hiilidioksidipäästöjä. 

Uusiutuvilla energialähteillä voidaan vähentää 

energiantuotannon päästöjä, ja tästä johtuen uusiutuvien 

energialähteiden käytön edistäminen onkin keskeistä ilmastonmuutoksen 

torjunnassa. 

Kuva 2-3. Päästöttömillä sähköntuotantomuodoilla vältetyt hiilidioksidipäästöt 

Suomessa. Tuulivoiman osuus on vielä niin pieni, että se 

ei kaaviossa erotu. (Lähde: Energiateollisuus). 

Euroopan unionin asettama tavoite, uusiutuvien energialähteiden 

osuuden kasvattaminen 20 prosenttiin vuoteen 

2020 mennessä, edellyttää ponnisteluja kaikissa jäsenvaltioissa. 

Tämä tavoite on läheisessä yhteydessä kasvihuonekaasujen 

päästövähennystavoitteeseemme. Ellemme 

merkittävästi lisää uusiutuvan energian osuutta EU:n energiavalikoimassa, 

on käytännössä mahdotonta saavuttaa 

myös EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita. 

Uusiutuvilla energiamuodoilla voimme korvata fossiilisia polttoaineita, 

monipuolistaa energialähteitämme ja pienentää 

hiilidioksidipäästöjämme. 

Figur 2-2. Finlands koldioxidutsläpp 1990–2007 (milj. ton CO 

2 - 

ekv.). (Källa: Statistikcentralen) 

Mest utsläpp av växthusgaser i energiproduktionen kommer 

från fossila bränslen – kol, olja och naturgas – som fortfarande 

står för ungefär hälften av energiproduktionen i Finland. 

De lägsta utsläppen av växthusgaser under hela livscykeln 

uppstår från förnybara energikällor (vindkraft, trä, solpaneler, 

vattenkraft) samt kärnkraft. Till exempel vindkraft producerar 

inga koldioxidutsläpp alls under driften. Med förnybara energikällor 

kan utsläppen från energiproduktionen minskas. För 

att klimatförändringen ska kunna hejdas är det därför viktigt 

att främja användningen av förnybara energikällor. 

Figur 2-3. Koldioxidutsläpp som undviks genom utsläppsfria 

former av elproduktion i Finland. Vindkraftens andel är ännu så liten 

att den inte urskiljs i diagrammet. (Källa: Energiindustrin) 

Europeiska unionens mål om att de förnybara energikällornas 

andel ska ökas till 20 procent fram till år 2020 förutsätter 

satsningar i alla medlemsländer. Det här målet har ett nära 

samband med vårt mål att minska utsläppen av växthusgaser. 

Om vi inte avsevärt ökar andelen förnybar energi i EU:s 

energiutbud är det i praktiken omöjligt att nå EU:s mål om 

minskade utsläpp av växthusgaser. Med förnybara energikällor 

kan vi ersätta fossila bränslen, göra våra energikällor 

mångsidigare och minska våra koldioxidutsläpp. 

57

Kristiinan tuulivoimapuiston eri hankevaihtoehdot eroavat 

toisistaan vuosittain tuotetun sähkön määrän osalta. Tästä 

johtuen hankevaihtoehdoilla on keskinäisiä eroja myös kun 

verrataan niillä aikaan saatavaa hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. 

Hiilidioksidipäästöjen pienenemisen määrä riippuu 

siitä, mihin energialähteeseen tuulivoimaa verrataan. 

Seuraavassa on esitetty vertailu, jossa Kristiinan tuulivoimapuistovaihtoehtojen 

käytön aikaisia hiilidioksidipäästöjä on 

verrattu hiililauhdevoimalaitoksiin eli kivihiilen polttoon. 

Hiililauhdevoimalaitoksiin verrattuna voidaan toteuttamalla 

Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuisto vähentää 

vuosittain hiilidioksidipäästöjä jopa yli 600 000 tonnia. 

Käytönaikaisten päästöjen lisäksi voidaan tarkastella myös 

eri energiantuotantotapojen koko elinkaarensa aikana aiheuttamia 

päästöjä. Muihin energiantuotantomuotoihin verrattuna 

tuulivoiman aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat yksi 

pienimmistä myös koko elinkaaren kattavissa tarkastelussa. 

Tuulivoiman elinkaarensa aikana tuottamaa hiilidioksidipäästöjen 

määrää on tarkasteltu tarkemmin jäljempänä kappaleessa 

4.13.1. 

58 

2.1.3 lmastonmuutoksen vaikutus lintuihin 

Lyhyen aikavälin vaikutusten ohella tuulivoimapuistolla voidaan 

katsoa olevan vaikutusta lintuihin myös huomattavasti 

pitemmällä aikavälillä sen ilmastonmuutosta hillitsevän vaikutuksen 

kautta. Lintuihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa sekä 1) 

suoraan muuttamalla lintujen vakiintuneita käyttäytymistapoja 

(mm. pesinnän ajoittuminen ja muuttoajat) että 2) epäsuorasti 

niiden elinympäristössä tapahtuvien muutosten kautta. 

Suomessa ilmastonmuutoksen on ennustettu vaikuttavan 

voimakkaimmin erityisesti levinneisyydeltään pohjoisiin lajeihin 

(mm. tunturinummien sekä pohjoisten soiden kahlaajalajit 

sekä metsäkanalinnuista riekko), joiden esiintymisalueen 

on arvioitu kutistuvan merkittävästi keskilämpötilojen kasvun 

seurauksena. Sen sijaan eteläisten lehti- ja sekametsien lajien 

(mm. valkoselkätikka, sepelsieppo) elinolosuhteiden on 

arvioitu ilmastonmuutoksen myötä parantuvan, mikä voi osaltaan 

parantaa niiden leviämismahdollisuuksia Etelä- ja Keski- 

Suomen alueelle. Ennusteiden mukaan Suomen pesimälinnusto 

tulee ilmastonmuutoksen myötä muuttumaan lähemmäs 

Keski-Euroopan alueen nykyistä linnustoa pohjoisten 

lajien esiintymisen rajoittuessa entistä voimakkaammin maan 

pohjoisosiin tai niiden hävitessä jopa kokonaan Suomen rajojen 

sisäpuolelta. Pohjoisten lajien leviämismahdollisuuksia 

rajoittavat kuitenkin soveliaiden pesimisalueiden pieni määrä 

lähellä napa-alueita, minkä takia niiden riski kuolla sukupuuttoon 

on monia muita lajeja suurempi. Kristiinankaupungin 

kautta muuttavista lajeista mm. mustalinnun ja allin on ennustettu 

ilmasto-olosuhteiden muutosten perusteella jopa 

häviävän Suomen pesimälinnustosta vuoteen 2100 mennessä. 

Pohjoisten lajien ohella lajiryhmät, joihin ilmastonmuutos 

tulee ennusteiden perusteella voimakkaimmin Suomessa 

vaikuttamaan, ovat merialueille luonteenomaiset vesilintuja 

kahlaajalajit, joiden ruokailu- ja lisääntymismahdollisuuksien 

on arvioitu heikentyvän erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttaman 

vedenpinnan nousun sekä meriekosysteemissä 

De olika projektalternativen för en vindkraftspark i 

Kristinestad skiljer sig från varandra i fråga om den elmängd 

som årligen kan produceras. Därför finns det skillnader mellan 

de olika projektalternativen, också då man jämför den minskning 

av koldioxidutsläpp som de ger. Minskningen av koldioxidutsläppen 

beror på vilken energikälla man jämför vindkraften 

med. Nedan jämförs koldioxidutsläppen under driftstiden 

i de olika alternativen för en vindkraftspark i Kristinestad och 

ett kolkondenskraftverk, dvs. förbränning av stenkol. 

Jämfört med kolkondenskraftverk kan man genom att bygga 

en havsbaserad vindkraftspark utanför Kristinestad minska 

koldioxidutsläppen med upp till 600 000 ton per år. Utöver 

utsläppen under driften kan man också se på utsläppen från 

olika energiproduktionsformer under hela deras livscykel. 

Jämfört med andra energiproduktionsformer är koldioxidutsläppen 

i fallet vindkraft bland de allra minsta, också då man 

beaktar hela livscykeln. Koldioxidutsläppen under vindkraftens 

livscykel behandlas närmare nedan i avsnitt 4.13.1. 

2.1.3 Klimatförändringens inverkan på fåglarna 

Jämsides med konsekvenserna på kort sikt kan vindkraftsparken 

också anses påverka fåglarna på betydligt längre 

sikt genom att den bidrar till att hejda klimatförändringen. 

Klimatförändringen kan påverka fåglarna både 1) direkt genom 

att förändra fåglarnas invanda beteendemönster (bl.a. 

tidpunkt för häckning och flyttning) och 2) indirekt via förändringar 

i deras livsmiljö. 

I Finland förutspås klimatförändringen ha störst inverkan 

på speciellt de arter som förekommer i norr (bl.a. vadare på 

fjällhedarna och myrarna i norr samt bland skogshönsfåglarna 

dalripa), vilkas förekomstområden bedöms krympa betydligt 

till följd av högre medeltemperaturer. Däremot bedöms 

levnadsförhållandena för arterna i de sydliga löv- och blandskogarna 

(bl.a. vitryggig hackspett, halsbandsflugsnappare) 

förbättras till följd av klimatförändringen, vilket kan ge dem 

förutsättningar att spridas över Södra och Mellersta Finland. 

Enligt prognoserna kommer det häckande fågelbeståndet i 

Finland genom klimatförändringen att förändras så att det närmar 

sig det nuvarande fågelbeståndet i Mellaneuropa, varvid 

de nordliga arternas förekomst mer än tidigare begränsas till 

landets norra delar, eller också kan de försvinna helt från finländskt 

område. De nordliga arternas spridningsmöjligheter 

begränsas dock av bristen på lämpliga häckningsområden 

nära polartrakterna. Därför är risken för att de ska bli utrotade 

större än för många andra arter. Av de arter som flyttar genom 

Kristinestad förutspås bl.a. sjöorre och alfågel till följd av förändringar 

i klimatförhållandena kanske inte mera finnas med 

bland de fåglar som häckar i Finland år 2100. De grupper av 

fågelarter som jämsides med de nordliga arterna enligt prognoserna 

kommer att påverkas starkast av klimatförändringen 

i Finland är de sjöfåglar och vadare som är karakteristiska 

för havsområdena och som bedöms få sämre möjligheter att 

hitta föda och föröka sig, speciellt på grund av höjt vattenstånd 

och förändringar i havsekosystemet till följd av klimatförändringen. 

Av de arter som nu häckar vid Bottniska viken 

har utbredningsområdena för åtminstone ejder, skräntärna,

tapahtuvien muutosten seurauksena. Pohjanlahden alueella 

nykyisin pesivistä lajeista ainakin haahkan, räyskän, ruokin 

ja riskilän elinalueiden on ennustettu kutistuvan tulevien vuosikymmenien 

aikana selkeästi nykyisestään, mikäli ennustettu 

keskilämpötilojen kasvu pohjoisilla leveyspiireillä toteutuu 

(Huntley ym. 2008). Vaikutusten ilmentymiseen vaikuttavat 

ilmasto-olojen ohella kuitenkin myös alueiden maankäytössä 

tapahtuvat muutokset sekä lintujen sopeutuminen muuttuneisiin 

olosuhteisiin, jotka voivat korostaa tai lieventää linnustossa 

havaittavia muutoksia. 

Ilmastonmuutoksen linnustovaikutuksista pitkälle aikavälille 

tehdyt ennusteet perustuvat vielä pääosin eri lintulajien 

elinympäristöissä ja niiden esiintymisessä tapahtuvien 

muutosten mallintamiseen ilmasto-olosuhteissa tapahtuvien 

muutosten perusteella, minkä takia ennusteet ovat vielä hyvin 

karkeita. Useat lintujen muutosta ja pesimismenestyksestä 

tehdyt tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että ilmastonmuutos 

ja sen aiheuttama keskilämpötilan nousu näkyy jo 

nykyisin lintujen käyttäytymisessä. Esimerkiksi hiirihaukan 

pesinnän on havaittu Suomessa aikaistuneen noin 10 vuorokaudella 

vuosien 1979–2004 välillä johtuen tutkijoiden mukaan 

ensisijaisesti kevään aikaistumisesta (Lehikoinen ym. 

2009). Vastaavasti myös useiden erityisesti varhain keväällä 

muuttavien lajien, mm. haahkan, kevätmuuton on havaittu aikaistuneen 

kevätkuukausien keskilämpötilan kasvun mukaan 

(Rainio 2008). Ilmastonmuutosten pitkän aikavälin vaikutuksista 

lintujen levinneisyyteen on sen sijaan olemassa vähemmän 

tutkimustietoa johtuen ongelman tutkimiseen soveltuvan 

aineiston vähyydestä. Brommer (2004) on kuitenkin tutkinut 

lintujen levinneisyysalueiden muutoksia lintuharrastajien keräämien 

lintuatlasaineistojen avulla ja havainnut erityisesti 

eteläisten lajien siirtyneen vajaat 20 kilometriä pohjoiseen tutkimusjaksojen 

1974–79 ja 1986–89, mikä on yhtenevä johtopäätös 

ilmastomallien antamien tulosten kanssa ilmastonmuutoksen 

vaikutuksista pesimälinnustoon. 

2.1.4 tuulisuus 

Suomessa on runsaasti tuuliolosuhteiltaan tuulivoiman tuotantoon 

soveltuvia alueita. Rannikko, merialueet sekä tunturit 

lukeutuvat tuulivoiman tuotantoon parhaiten soveltuviin alueisiin. 

Entistä tarkempaa paikkakohtaista tietoa Suomen tuuliolosuhteista 

on saatavilla Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen 

toteuttaman Tuuliatlas-projektin valmistumisen 

myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas on 

tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen 

tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista 

tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, 

suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta 

aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. 

Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 

2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa. 

tordmule och tobisgrissla förutspåtts krympa betydligt under 

de närmaste årtiondena, om den prognostiserade höjningen 

av medeltemperaturerna på de nordliga breddgraderna blir 

verklighet (Huntley et al. 2008). Bidragande orsaker till den 

här påverkan är jämsides med klimatförhållandena också förändringar 

i markanvändningen samt fåglarnas anpassning till 

förändrade förhållanden, något som kan förstärka eller lindra 

de förändringar som fåglarna drabbas av. 

Prognoserna för hur klimatförändringen påverkar fågelbeståndet 

på lång sikt är ännu baserade främst på modellberäkning 

enligt förändringar som skett i olika fågelarters livsmiljö 

och i deras förekomst utgående från förändringar i klimatförhållandena. 

Därför är prognoserna ännu mycket ungefärliga. 

Flera undersökningar av fåglarnas flytt och häckningsresultat 

tyder dock på att klimatförändringen och den höjning av 

medeltemperaturen som den ger upphov till redan nu syns i 

fåglarnas beteende. Till exempel under perioden 1979–2004 

har det observerats att ormvråkens häckning i Finland småningom 

har inletts cirka 10 dygn tidigare, enligt forskarna 

främst på grund av att våren har kommit tidigare (Lehikoinen 

et al. 2009). På motsvarande sätt har också vårflyttningen 

för flera arter, speciellt de som flyttar tidigt på våren, bl.a. ejder, 

noterats infalla tidigare under vårmånaderna till följd av 

högre medeltemperatur (Rainio 2008). Klimatförändringarnas 

inverkan på fåglarnas utbredning på lång sikt finns det däremot 

mindre forskningsresultat om, vilket beror på obetydlig 

mängd lämpligt material för undersökning av problemet. 

Brommer (2004) har dock undersökt förändringar i fåglarnas 

utbredningsområden med hjälp av fågelatlasmaterial som 

samlats in av fågelskådare. Då framkom det att speciellt de 

sydliga arterna har förflyttat sig knappt 20 kilometer norrut 

mellan perioderna 1974–79 och 1986–89. Den här slutsatsen 

stämmer överens med resultaten av klimatmodellerna om hur 

klimatförändringen påverkar det häckande fågelbeståndet. 

2.1.4 Vindförhållanden 

I Finland finns det rikligt med områden som beträffande vindförhållanden 

lämpar sig för vindkraftsproduktion. Kusten, 

havsområdena samt fjällen hör till de lämpligaste områdena 

för vindkraftsproduktion. Noggrannare platsspecifik information 

om vindförhållandena i Finland finns tillgängliga efter att 

Motiva och Meteorologiska institutet och dess underleverantörer 

har fått Vindatlasprojektet färdigt. Finlands Vindatlas, 

som offentliggjordes i november 2009, är en vindkartläggning 

baserad på datormodellering. Avsikten med atlasen är att ge 

en så noggrann beskrivning som möjligt av vindförhållandena 

på olika platser, bl.a. vindstyrka, riktning och turbulens från 50 

meters höjd ända till 400 meters höjd som års- och månadsmedeltal. 

Resultaten kan för närvarande kontrolleras med en 

noggrannhet där kartrutorna är 2,5 x 2,5 kilometer. 

59

Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen 

keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa 

Kristiinankaupungin edustalla on vuositasolla tarkasteltuna 

8-9 m/s luokkaa (Kuva 2 4). Tuulen nopeus kasvaa korkeuden 

kasvaessa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan 9-10 m/s 

taso (Kuva 2 5). Kristiinankaupungin edustalla vuositasolla 

saavutetut tuulennopeudet ovat erinomaisia Suomen mittakaavassa 

tarkasteltuina. Korkeampia tuulennopeuksia saavutetaan 

ainoastaan kauempana Pohjan- ja Suomenlahdella 

sekä Ahvenanmaan saaristomerellä. 

60 

Kuva 2-4. Tuulen nopeus (m/s) vuositasolla Kristiinankaupungin 

edustalla 100 metrin korkeudessa (Suomen Tuuliatlas, Ilmatieteen 

laitos 2009). 

Figur 2-4. Vindhastighet (m/s) på årsnivå utanför Kristinestad på 

100 meters höjd (Finlands Vindatlas, Meteorologiska institutet 2009). 

Enligt vindatlasens modellberäkningar är vindens aritmetiska 

medelhastighet (m/s) på 100 meters höjd utanför 

Kristinestad på årsnivå ungefär 8–9 m/s (Figur 2-4). 

Vindhastigheten ökar med stigande höjd och på 200 meters 

höjd är den 9–10 m/s (Figur 2-5). De vindhastigheter som 

på årsnivå nås utanför Kristinestad är utmärkta för finländska 

förhållanden. Högre vindhastigheter nås endast längre ute i 

Bottniska viken och Finska viken samt i Skärgårdshavet på 

Åland.

Kuva 2-5. Tuulen nopeus (m/s) vuositasolla Kristiinankaupungin 

edustalla 200 metrin korkeudessa (Suomen Tuuliatlas, Ilmatieteen 

laitos 2009). 

2.2 Hanke 

Hankkeena on tuulivoimapuiston rakentaminen 

Kristiinankaupungin Karhusaaren voimalaitosalueelle ja kaupungin 

ja osin Närpiön edustan merialueelle. 

Kristiinankaupungin edusta on hyvin edullinen alue tuulivoimapuiston 

rakentamiseen, koska: 

• Kristiinankaupungin edustan tuulisuus on erinomainen 

Suomen mittakaavassa tarkasteltuna. Korkeampia tuulennopeuksia 

saavutetaan ainoastaan kauempana Pohjanja 

Suomenlahdella sekä Ahvenanmaan saaristomerellä. 

• Tuulivoimalaitos voidaan aluksi kytkeä suoraan Karhusaaren 

voimalaitoksen sähköasemaan ja voimajohtoihin. 

• Merituulivoimalaitoksen rakentaminen ja huolto tapahtuu 

suhteellisen lähellä Karhusaaren satamasta. 

• Karhusaaren voimalaitoksen tukipalvelut palvelevat myös 

tuulivoimalaitosten toimintaa. 

• Karhusaaren satamaan tulee syväväylä ja sinne johtaa 

hyvä tieyhteys valtakunnan päätieverkosta. 

Figur 2-5. Vindhastighet (m/s) på årsnivå utanför Kristinestad på 

200 meters höjd (Finlands Vindatlas, Meteorologiska institutet 2009). 

2.2 Projekt 

Projektet består av att bygga en vindkraftspark på kraftverksområdet 

på Björnön i Kristinestad och på havsområdet utanför 

staden och delvis utanför Närpes. 

Området utanför Kristinestad är mycket gynnsamt för en 

havsbaserad vindkraftspark av följande orsaker: 

• Vindstyrkan utanför Kristinestad är utmärkt för finländska 

förhållanden. Högre vindhastigheter nås endast längre ute 

i Bottniska viken och Finska viken samt i Skärgårdshavet 

på Åland. 

• Vindkraftverken kan till en början kopplas direkt till elstationen 

vid kraftverket på Björnön och till kraftledningarna 

där. 

• Vindkraftsparken i havsområdet byggs och underhållet 

sköts relativt nära från Björnö hamn. 

• Stödfunktionerna för kraftverket på Björnön betjänar också 


• Det finns en djupfarled till Björnö hamn och på land finns 

en god vägförbindelse från huvudvägnätet. 

61

62 

2.2.1 Arviointiohjelman suunnitelma 

Arviointiohjelmassa hanke määriteltiin seuraavasti: 

Hankkeena on merituulivoimapuiston rakentaminen pääosin 

Kristiinankaupungin ja osin Närpiön kaupungin edustan 

merialueelle. Merituulivoimalaitokset on suunniteltu 3 – 10 

metriä syville merialueille alle 10 kilometrin päähän rannikosta 

ja alle 15 km etäisyydelle voimalaitoksesta. 

Osa tuulivoimalaitosyksiköistä sijoittuu Karhusaaren rantaan 

lähelle satama-aluetta ja nykyisiä tuulivoimalaitoksia. 

Merituulivoimapuiston osa-alueita sijoittuu rannikon edustalla 

Karhusaaren satamasta etelään. 

Suunniteltujen sijoitusalueiden pinta-ala on noin 42 km 2. 

Yksi tuulivoimala vaatii rakennusaluetta keskimäärin noin 0,5 

ha. Se koostuu perustusten, sähköjohtojen ja tieyhteyksien 

vaatimista alueista. Esimerkiksi kasuuniperustus meressä 

vaatii noin 3000 m 2. Näin ollen Kristiinan edustan merituulivoimapuiston 

rakentamisalue on enintään noin 40 ha eli 1 % 

edellä kuvatusta sijoitusalueesta. 

Tuulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan 

maksimissaan noin 80 tuulivoimalaa, joiden yksikkötehot ovat 

nyt tiedossa olevalla tekniikalla noin 3 – 5 megawattia (MW). 

Yhteensä kaikkien voimaloiden yhteenlaskettu teho voi olla 3 

MW voimaloilla 240 MW ja 5 MW voimaloilla 400 MW. 

Suunnittelualue on jaettu neljään sijoitusalueeseen, jotka 

on nimetty A, B, C ja D. Niistä pienimmälle alueelle (A) on 

sijoitettu 7 ja suurimmalle alueelle (B) 41 tuulivoimalaitosyksikköä. 

Kukin tuulivoimalaitosyksikkö koostuu noin 100 metriä 

korkeasta tornista ja kolmilapaisesta roottorista, jonka 

halkaisija on noin 100 – 125 metriä. Lisäksi jokaiseen tuulivoimalaitosyksikköön 

on rakennettava perustukset merialueen 

pohjaan. Tuulivoimalaitosyksiköt yhdistetään Kristiinan 

voimalaitoksen sähköasemaan meren pohjaan sijoitettavilla 

kaapeleilla. 

2.2.1 Plan enligt bedömningsprogrammet 

I bedömningsprogrammet definierades projektet på följande 

sätt: 

Projektet går ut på att bygga en vindpark i havsområdet 

främst utanför Kristinestad och delvis utanför Närpes. 

Vindkraftverken till havs är planerade för ett havsområde med 

3–10 meters djup mindre än 10 kilometer från kusten och 

mindre än 15 km från kraftverket. 

En del av vindkraftverksenheterna placeras på stranden av 

Björnön i närheten av hamnområdet och de nuvarande vindkraftverken. 

Vissa av den havsbaserade vindkraftsparkens 

delområden ligger utanför kusten söder om Björnö hamn. 

De planerade förläggningsområdenas areal är cirka 42 

km2 . Ett vindkraftverk kräver en byggnadsyta på i genomsnitt 

cirka 0,5 ha. Den består av områden för fundament, elledningar 

och vägförbindelser. Till exempel ett kassunfundament 

i havet kräver cirka 3000 m2 . Byggnadsområdet för havsvindkraftsparken 

utanför Kristinestad utgör därför högst cirka 40 

ha eller 1 % av ovan beskrivna förläggningsområde. 

Vindkraftsparken omfattar enligt de preliminära planerna 

högst cirka 80 vindkraftverk, som vart och ett enligt nu känd 

teknik har en effekt på cirka 3–5 megawatt (MW). Den sammanlagda 

effekten av alla kraftverk med 3 MW kraftverk kan 

bli 240 MW och med 5 MW kraftverk 400 MW. 

Planområdet är indelat i fyra förläggningsområden benämnda 

A, B, C och D. Det minsta området (A) omfattar 7 och 

det största området (B) 41 vindkraftverksenheter. Varje vindkraftverksenhet 

består av ett cirka 100 meter högt torn och en 

rotor som har tre rotorblad och en diameter på cirka 100–125 

meter. Dessutom måste fundament byggas på havsbottnen 

för varje vindkraftverksenhet. Vindkraftverksenheterna kopplas 

till elstationen vid kraftverket i Kristinestad med hjälp av 

kablar på havsbottnen.

Kuva 2-6. Yleiskartta arviointiohjelman suunnitelmasta. 

2.2.2 Uusi suunnitelma 

Arvioinnin yhteydessä on jatkettu hankkeen suunnittelua. Sen 

jälkeen kun vaikutusarvioinnin keskeiset tulokset ovat selvinneet, 

on laadittu hankkeen uusi suunnitelma. Uuden suunnitelman 

tavoitteena on vähentää hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. 

Siksi uudessa suunnitelmassa on: 

• maisemallisten vaikutusten vähentämiseksi on poistettu 

rantaa lähinnä suunniteltuja tuulivoimalaitoksia alueen 

pohjois- ja eteläosassa 


vähentämiseksi on poistettu lintuluotojen lähelle ja meren 



• on lisätty merialueelle tuulivoimalaitoksia kauempana 

merialueella 

• on lisätty tuulivoimalaitoksia Pohjolan Voiman voimalaitosalueella 

Karhusaaressa 

• on ryhmitelty tuulivoimalaitokset maisemallisten arvojen 

kannalta jäntevimpiin muotoihin. 

Figur 2-6. Översiktskarta över planen för bedömningsprogrammet 

2.2.2 Ny plan 






nya planen: 

• för att minska konsekvenserna för landskapet har de vindkraftverk 

som planerades närmast stranden i områdets 


• för att minska konsekvenserna för Naturaområdets naturvärden 

har vindkraftverken i närheten av fågelskären och 

vid Natura-naturtyperna på havsbottnen tagits bort 

• fler vindkraftverk har lagts till längre ut i havsområdet 

• fler vindkraftverk har lagts till på Pohjolan Voimas kraftverksområde 

på Björnön 

• vindkraftverken har grupperats i former som bättre passar 


63

Uusi suunnitelma on pyritty laatimaan niin, että siitä ei 

aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen 


Hankeen uusi suunnitelma koostuu seuraavista osista: 

• Karhusaaren voimalaitosalue, alue A – enintään 7 voimalaitosyksikköä, 

alue 180 ha, rakentamisalue 3,5 ha (2 %) 

• Kristiinankaupungin merialue, alue B – enintään 36 voimalaitosyksikköä, 

3 000 ha, rakentamisalue 18 ha, (0,6 %) 

• Kristiinankaupungin merialue, alue C – enintään 30 voimalaitosyksikköä, 

1 600 ha, rakentamisalue 15 ha, (0,9 

%) 

• Yhteensä enintään 73 voimalaitosyksikköä, alue 4 800 ha, 

rakentamisalue 37 ha, alle 1 % alueesta. 

Karhusaaren voimalaitosalueen voimalat ovat teholtaan 2 

- 3 MW. Siten sen alueen yhteenlaskettu teho on noin 14 – 21 

MW. 

Merituulivoimalaitosyksikön teho on noin 3 MW. Se voi kohota 

lähivuosina 5 MW ja muutamien vuosien jälkeen jopa 10 

MW. Kun käytetään suurempia voimalaitosyksiköitä, tulee ne 

sijoittaa kauemmaksi toisistaan. Siten yksiköiden lukumäärä 

vähenee, jos voimalaitoskokoa kasvatetaan. Näin merituulivoimalaitoksen 

teho on lähivuosina enintään 230 – 390 MW. 

Mikäli osittain päädytään jopa 10 MW voimaloihin, voi merituulivoimapuiston 

teho olla noin 400 MW. Se voidaan saavuttaa 

noin 50 voimalalla. 

Voimalaitosyksikön perustus vaatii enintään noin 0,5 ha 

rakentamisalan. Siten voimalaitosten yhteenlaskettu rakentamisala 

on noin 35 ha. Merituulivoimalaitos sijoittuu alueelle, 

jonka pinta-ala on enintään 4 800 ha. Rakentamisen kohteeksi 

tuleva alue on 0,8 % tästä alueesta. 

Tuulivoimalaitosten sähkö siirretään maa- ja merikaapeleilla 

Karhusaaren voimalaitosalueelle. Sieltä sähkö siirretään 

olemassa olevaa voimansiirtoverkostoa hyväksi käyttäen 

Fingridin uudelle sähköasemalle, joka rakennetaan 

Kristiinankaupungin pohjoispuolelle. 

64 

Den nya planen har gjorts upp med avsikt att den inte ska 

medföra kännbara negativa konsekvenser för Naturaområdets 

skyddsvärden. 

Projektets nya plan består av följande delar: 

• Björnö kraftverksområde, område A – högst 7 kraftverksenheter, 

område 180 ha, byggnadsareal 3,5 ha (2 %) 

• Kristinestads havsområde, område B – högst 36 kraftverksenheter, 


• Kristinestads havsområde, område C – högst 30 kraftverksenheter, 


• Sammanlagt högst 73 kraftverksenheter, område 4 800 

ha, byggnadsareal 37 ha, mindre än 1 % av området. 

Kraftverken på kraftverksområdet på Björnön har en effekt 

på 2–3 MW. Den sammanlagda effekten på det området blir 

alltså cirka 14–21 MW. 

Vindkraftverksenheterna i havsområdet har en effekt på 

cirka 3 MW. Inom de närmaste åren kan den stiga till 5 MW 

och om några år upp till 10 MW. Då större kraftverksenheter 

används måste de placeras på längre avstånd från varandra. 

Därmed minskar antalet enheter om kraftverkens storlek 

ökar. Havsvindkraftsparkens effekt blir då inom de närmaste 

åren högt 230–390 MW. Om det fattas beslut om att delvis 

bygga 10 MW kraftverk, kan vindkraftsparken i havsområdet 

få en effekt på cirka 400 MW. Det kan uppnås med cirka 50 

kraftverk. 

Fundamentet för en kraftverksenhet kräver högst cirka 0,5 

ha byggnadsareal. Kraftverkens sammanlagda byggnadsareal 

blir då cirka 35 ha. Havsvindkraftsparken placeras på ett 

område vars areal är högst 4 800 ha. Det område som kommer 

att bebyggas är knappt 0,8 % av det här området. 

Elektriciteten från vindkraftverken överförs med jord- och 

sjökablar till kraftverksområdet på Björnön. Därifrån överförs 

elektriciteten via det befintliga kraftledningsnätet till Fingrids 

nya elstation som byggs norr om Kristinestad.

Kuva 2-7. Yleiskartta uudesta suunnitelmasta. 

2.3 Hankkeen vaihtoehdot 

2.3.1 Arviointiohjelman vaihtoehdot 

Arviointiohjelman mukaan hankkeen vaihtoehtoina tutkitaan 

seuraavia sijoitusalueista muodostettuja kokonaisuuksia: 

• Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta. Kristiinankaupungin 

edustalle ei sijoiteta merituulivoimapuistoa. Vastaava 

sähkömäärä tuotetaan jossain muualla ja jollain muulla 

tuotantotavalla. 

• Vaihtoehto 0+: Toteutetaan neljä voimalaitosta Karhusaaren 

ranta-alueelle 

• Vaihtoehto 1: Toteutetaan alueet A ja B (Karhusaaren voimalaitoksen 

edusta, Gåsgrund – Nybådan – Lödgrund) 

• Vaihtoehto 2: Toteutetaan vaihtoehto 1 ja lisäksi alue C 

(Norra Storbådan – Medelgrund – Storbådan ) 

• Vaihtoehto 3: Toteutetaan vaihtoehto 2 ja lisäksi alue D 

(Sandskäristä pohjoiseen) 

Figur 2-7. Översiktskarta över den nya planen 

2.3 Projektalternativ 

2.3.1 Alternativ i bedömningsprogrammet 

Enligt bedömningsprogrammet undersöks som projektalternativ 

följande helheter som förläggningsområdena bildar: 

• Alternativ 0: Projektet genomförs inte. Ingen havsbaserad 

vindkraftspark placeras utanför Kristinestad. Motsvarande 

elmängd produceras någon annanstans och med något 

annat produktionssätt. 

• Alternativ 0+: Fyra kraftverk byggs på Björnö 

• 

strandområde 

Alternativ 1: Områdena A och B byggs (utanför kraftverket 

på Björnön, Gåsgrund – Nybådan – Lödgrund) 

• Alternativ 2: Alternativ 1 och dessutom område C byggs 

(Norra Storbådan – Medelgrund – Storbådan) 

• Alternativ 3: Alternativ 2 och dessutom område D byggs 

(norrut från Sandskäret) 

65

66 

Taulukko 2-1. Arviointiohjelman mukaiset hankkeen vaihtoehdot. 

VE 

0+ 

VE 1 VE 2 VE 3 

Alueet A, B A, B, C A, B, C, D 

Yksikkökoko 

MW 

3 3 5 3 5 3 5 

Lukumäärä 

4 48 48 68 68 82 82 

Pinta-ala 

km2 

1,5 26 26 35 35 42 42 

Teho MW 12 144 232 198 322 240 392 

Kuva 2-8. Arviointiohjelman mukainen vaihtoehto 1. 

Figur 2-8. Alternativ 1 enligt bedömningsprogrammet. 

Tabell 2-1. Projektalternativ enligt bedömningsprogrammet. 

ALT 

0+ 

ALT 1 ALT 2 ALT 3 

Områden A, B A, B, C A, B, C, D 

Enhetsstorlek 

MW 

3 3 5 3 5 3 5 

Antal 4 48 48 68 68 82 82 

Areal km 2 1,5 26 26 35 35 42 42 

Effekt MW 12 144 232 198 322 240 392 


Figur 2-9. Alternativ 2 enligt bedömningsprogrammet.


2.3.2 Uuden suunnitelman vaihtoehdot 

Arvioinnin keskeisten tulosten valmistumisen jälkeen laadittiin 

hankkeen uusi suunnitelma. Uuden suunnitelman tavoitteena 

on vähentää hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Sen 

vaihtoehdot ovat: 

• Vaihtoehto 0+: Toteutetaan seitsemän voimalaitosta 

Karhusaareen voimalaitoksen alueelle eli alueelle A. 

• Vaihtoehto 1: Toteutetaan alueet A ja B (Karhusaaren 

voimalaitoksen alue ja sen edustan merialue 

• Vaihtoehto 2: Toteutetaan vaihtoehto 1 ja lisäksi uusi 

alue C (Murgrundin ja Kristiinankaupungin majakan välinen 

alue) 

Figur 2-10. Alternativ 3 enligt bedömningsprogrammet. 

2.3.2 Alternativen i den nya planen 

Efter att de viktigaste resultaten av bedömningen blivit färdiga 

gjordes en ny plan för projektet upp. Målet för den nya 

planen är att minska projektets negativa miljökonsekvenser. 

Dess alternativ är: 

• Alternativ 0+: Sju kraftverk byggs på kraftverksområdet 

på Björnön, alltså på område A. 

• Alternativ 1: Områdena A och B byggs (kraftverksområdet 

på Björnön och havsområdet utanför) 

• Alternativ 2: Utöver alternativ 1 byggs ett nytt område C 

(området mellan Murgrund och Kristinestads fyr) 

67

Taulukko 2-2. Uuden suunnitelman mukaiset hankkeen vaihtoehdot. 

68 

VE 0+/ 

uusi 

VE 1/uusi VE 2/uusi 

Alueet A A, B A, B, C 

Yksikkökoko 

MW 

Lukumäärä 7 43 

3 3 3 - 5 3 3 - 5 

7 + 

36 

Pinta-ala km2 1,8 32 48 

73 

7 + 

66 

Teho MW 21 129 201 219 369 

Mikäli merialueella voidaan käyttää suurempia, esim. 10 

MW voimalaitoksia, voi hankkeen kokonaiskapasiteetti voi 

olla 400 MW. Silloin voimaloiden lukumäärä voi jäädä noin 

50 kpl. 

Kuva 2-11. Uuden suunnitelman mukainen vaihtoehto 0+. 

Figur 2-11. Alternativ 0+ enligt den nya planen. 

Tabell 2-2. Projektalternativ enligt den nya planen. 

ALT 0+/ 

nytt 

ALT 1/nytt ALT 2/nytt 

Områden A A, B A, B, C 

Enhetsstorlek 

MW 3 3 3 - 5 3 3 - 5 

Antal 7 43 7 + 36 73 7 + 66 

Areal km 2 

1,8 32 48 

Effekt MW 21 129 201 219 369 

Om större kraftverk, t.ex. 10 MW, kan användas i havsområdet 

kan projektets totalkapacitet bli 400 MW. Då kan antalet 

kraftverk stanna vid cirka 50 st.

Kuva 2-12. Uuden suunnitelman mukainen vaihtoehto 1. 

Figur 2-12. Alternativ 1 enligt den nya planen. 

2.3.3 Karsitut vaihtoehdot 

Hankkeen alustavissa suunnitelmissa etsittiin sijoitusalueita 

Pohjolan Voiman tuulivoimakriteerien perusteella. Tärkeimpiä 

kriteereitä olivat huoltosataman sijainti korkeintaan 20 km:n 

etäisyydellä, merialueen syvyys 3–10 metriä sekä 500 metrin 

vähimmäisetäisyys häiriintyvistä kohteista (asutus, maisema, 

melu, suojelualueet). Karsittuina vaihtoehtoina voidaan siten 

pitää niitä merialueita, joilla em. kriteerit eivät täyty. 

Ympäristövaikutusten arviointia valmisteltaessa oli esillä 

myös alue E, joka olisi sijoittunut alueen D eteläpuolelle, 

Kilgrundin saaren edustalle. Siitä kuitenkin luovuttiin sen epätaloudellisen 

etäisyyden, tehottomuuden ja maisemallisen 

vaikutusalueen laajentumisen vuoksi. 

2.4 tuulivoimalan rakenne 

2.4.1 tuulivoimalaitosten sijainti ja rakenne 

Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 

roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Tuulivoimaloilla 

on erilaisia rakennustekniikoita, jotka ovat kokonaan teräsrakenteinen, 

betonirakenteinen, ristikkorakenne ja betonin ja 

teräksen yhdistelmä. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan 

maalla noin 40 m x 60 m alueet. Perustamistekniikka 

riippuu valitusta rakennustekniikasta. 

Kuva 2-13. Uuden suunnitelman mukainen vaihtoehto 2. 

Figur 2-13. Alternativ 2 enligt den nya planen. 

2.3.3 bortgallrade alternativ 

I de preliminära planerna för projektet söktes förläggningsområden 

enligt Pohjolan Voimas vindkraftskriterier. De viktigaste 

kriterierna var att servicehamnen skulle ligga på högst 

20 km avstånd, havsområdet ska vara 3–10 m djupt samt 

ligga minst 500 m från objekt som kan bli störda (bosättning, 

landskap, buller, skyddsområden). De havsområden där 

dessa kriterier inte uppfylls kan alltså anses vara bortgallrade 

alternativ. 

Då miljökonsekvensbedömningen förbereddes fanns också 

ett område E med, söder om D utanför Kilgrund. Det alternativet 

lämnades dock bort på grund av dess oekonomiska 

läge, ineffektivitet och för att influensområdet i fråga om landskapet 

skulle ha blivit stort. 

2.4 Ett vindkraftverks konstruktion 

2.4.1 Vindkraftverkens placering och konstruktion 

Ett vindkraftverk består av ett torn, som placeras på ett fundament, 

samt av rotor, rotorblad och maskinrum. Vindkraftverk 

kan byggas med olika typer av byggnadsteknik: helt av 

stålkonstruktion, betongkonstruktion, fackverkskonstruktion 

och en kombination av betong och stål. Den byggnadsyta 

som behövs för ett vindkraftverk på land är cirka 

40 m x 60 m. Grundläggningstekniken beror på den valda 

byggnadstekniken. 

69

0 120 60 

70 

Nautor Svan 45 m 

600 m 

VikingLine Cinderella 

Kuva 2-14. Havainnekuva merituulivoimalaitoksen mittasuhteista 

Figur 2-14 Skiss över ett vindkraftverks dimensioner. 

Kuva 2-15. 3 MW ja 5 MW tuulivoimalan periaatepiirros. 

Figur 2-15. Principskiss av 3 MW och 5 MW vindkraftverk. 

5 MV tuulivoimala 120 m 

Näsinneula 168 m 

gsm-masto 130 m

10 MW voimalaitoksia ei vielä ole tuotannossa. Niiden roottorien 

halkaisija tulee olemaan noin 160 m ja tornin korkeus 

merellä noin 130 m. 

2.4.2 torni 

Käytössä olevia tornien rakenneratkaisuja ovat teräs- tai 

betonirakenteinen putkimalli, ristikkorakenteinen terästorni 

sekä teräsrakenteisen putkimalli, jonka jalusta on 

teräsbetonirakenteinen. 

Merellä ristikkotorneja ei tulla käyttämään. 

2.4.3 Roottori 

Roottori koostuu lavoista, navasta, mahdollisista lapojen jatkopaloista 

ja siivenpääjarruista. Suurin osa tuulivoimaloiden 

lavoista valmistetaan lasikuidusta. Liima-aineena käytetään 

joko polyesteri- tai epoksihartsia. Muita lavan valmistuksessa 

käytettyjä materiaaleja ovat puu ja metallit. 

Tuulivoimalan lavat voivat olla kiinteäkulmaisia tai lapakulmaa 

voidaan säätää. Yleensä säätö tapahtuu hydrauliikkajärjestelmällä. 

Lapoja säätämällä voidaan vaikuttaa tuulen 

aikaansaamaan momenttiin. Tuulivoimalat voidaan luokitella 

lapojen säätötavan perusteella sakkaussäätöisiin, lapakulmasäätöisiin 

ja aktiivisakkaussäätöisiin. 

Voimalan lavat pyörivät kiinteällä nopeudella tai niiden 

nopeutta voidaan tuuliolosuhteista riippuen säätää. 

Generaattorityypistä, kytkentätavasta ja lapojen säädöstä 

riippuu, onko voimala kiinteänopeuksinen vai vaihtuvanopeuksinen. 

Suuren tuulivoimalan roottorin yksi pyörähdys kestää 

noin 2 – 3 sekuntia. 

2.4.4 Konehuone 

Konehuoneessa sijaitsevat generaattori ja vaihteisto sekä 

säätö- ja ohjausjärjestelmä, jarrut, hydrauliikka, jäähdytysyksikkö, 

kääntöjärjestelmä sekä tuulen nopeuden ja suunnan 

mittaus. Ylhäällä tornissa tapahtuvia korjaus- ja huoltotöitä 

varten konehuoneeseen johtaa tikkaat ja hissi. Muuntaja voidaan 

sijoittaa tornin sisälle. 

Yleisin generaattorityyppi tuulivoimaloissa on kolmivaiheinen 

epätahtigeneraattori. Suuritehoisissa voimaloissa voidaan 

käyttää myös tahtigeneraattoreita. Roottorin pysäyttämiseen 

ja pysähdyksissä pitämistä varten asennetaan jarrut. Voimalan 

kääntöjärjestelmä kääntää roottoria tarvittaessa tuulen suunnan 

muuttuessa. Tuulivoimaloissa käytetään mikroprosessoriohjattua 

valvonta- ja mittausjärjestelmää. Turbiinikohtainen 

prosessori lähettää tietoja voimalan toiminnasta keskustietokoneelle, 

joka huolehtii tietojen tallennuksesta ja tarkkailusta. 

Automaattinen hälytysjärjestelmä tekee ilmoituksen poikkeavasta 

toiminnasta operaattorille. Valvottavia asioita ovat mm. 

tuulen nopeus ja suunta, generaattorin ulosmenon kytkentä 

verkkoon, lapakulma, konehuoneen asento, tuuliturbiinin normaali- 

ja hätäalasajo ja häiriötilanteet. 

10 MW kraftverk finns ännu inte i produktion. Deras rotordiameter 

kommer att vara cirka 160 m och tornets höjd till 

havs cirka 130 m. 

2.4.2 torn 

Konstruktionslösningarna för de torn som nu är i användning 

är en rörmodell av stål- eller betongkonstruktion, ett ståltorn 

av fackverkskonstruktion samt en rörmodell av stålkonstruktion 

med sockel av stålbetongkonstruktion. 

Till havs kommer fackverkstorn inte att användas. 

2.4.3 Rotor 

Rotorn består av rotorblad, nav, eventuella bladförlängningar 

och bromsar vid rotorspetsarna. Största delen av vindkraftverkens 

rotorblad tillverkas av glasfiber. Som lim används 

antingen polyester- eller epoxiharts. Andra material som används 

vid tillverkning av rotorblad är trä och metaller. 

Vindkraftverkens rotorblad kan ha fast eller inställbar bladvinkel. 

I allmänhet sker inställningen med hjälp av ett hydraulsystem. 

Genom att justera rotorbladen kan man påverka det 

moment som vinden ger upphov till. Vindkraftverk kan enligt 

regleringen av rotorbladen klassificeras som stallreglerade, 

bladvinkelreglerade och aktivstallreglerade. 

Ett kraftverks rotorblad snurrar med konstant hastighet eller 

också kan hastigheten regleras enligt vindförhållandena. 

Generatortypen, kopplingssättet och regleringen av rotorbladen 

avgör om kraftverket har konstant eller varierande hastighet. 

På ett stort vindkraftverk snurrar rotorn ett varv på cirka 

2–3 sekunder. 

2.4.4 Maskinrum 

I maskinrummet finns generator och växellåda samt regler- 

och styrsystem, bromsar, hydraulik, kylenhet, vridsystem samt 

mätning av vindhastighet och -riktning. Stege och hiss leder 

upp till maskinrummet med tanke på reparations- och servicearbeten 

där. Transformatorn kan placeras inne i tornet. 

Den vanligaste generatortypen i vindkraftverk är en trefas 

asynkrongenerator. I kraftverk med hög effekt kan man 

också använda synkrongeneratorer. För att kunna stoppa 

rotorn och hålla den stilla installeras bromsar. Kraftverkets 

vridsystem vrider rotorn vid behov då vindriktningen ändras. 

I vindkraftverk används ett mikroprocessorstyrt kontroll- och 

mätsystem. Turbinens egen processor sänder information 

om kraftverkets funktion till en centraldator som registrerar 

och kontrollerar informationen. Ett automatiskt larmsystem 

meddelar operatören om avvikande funktion. Det som övervakas 

är bl.a. vindhastighet och -riktning, generatorutgångens 

koppling till nätet, bladvinkeln, maskinrummets position, 

vindturbinens normala drift och nedkörning i nödsituationer 

och situationer då störningar inträffar. 

71

72 

2.4.5 tuulivoimaloiden valaistus ja merkinnät 

Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin 

Ilmailuhallinnon määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta 

tuulivoimalaitoksesta on pyydettävän Ilmailuhallinnon 

lausunto. Lausunnossaan Ilmailuhallinto ottaa kantaa 

lentoturvallisuuteen sekä tuulivoimalalle määrättäviin 

merkintävaatimuksiin. 

Merkintävaatimuksiin vaikuttavat tapauskohtaisesti mm. 

lentoaseman ja lentoreitin läheisyys sekä tuulivoimaloiden 

ominaisuudet. 

Merkintävaatimuksissa käsitellään kohteen merkitsemistä 

yö- ja/tai päivämerkinnällä. Yömerkinnät ovat lentoestevaloja 

ja päivämerkinnät voimaloihin maalattavia värillisiä merkintöjä. 

Merkintävaatimusten tapauskohtaisuudesta ja ennakkotapausten 

vähäisestä määrästä johtuen varmoja tietoja tuulivoimaloiden 

lopullisesta ulkonäöstä ei voida tässä vaiheessa 

esittää. Yleistäen voidaan kuitenkin todeta, että sekä 3 MW 

ja 5 MW voimalaitoksilla tullaan edellyttämään jonkinlaista 

yövalaistusta (lentoestevalot). Päivämerkintöjä ei välttämättä 

edellytetä 3 MW voimalaitoksissa. 

Maisemalliselta kannalta lentoestemerkinnät saatetaan kokea 

ympäristölle epämieluisina tai häiritsevinä tekijöinä. Alla 

on kuvailtu tarkemmin erilaisia lentoestevalotyyppejä. 

Lentoestevalot 

Lentoestevaloja on pien-, keski- ja suurtehoisia. Lisäksi 

jokaisesta teholuokasta löytyy useita eri tyyppejä (A, B ja 

C-tyypin valot). Eri valotyyppien välillä on eroja mm. valon voimakkuudessa, 

välähdysfrekvenssissä sekä valon värissä. Eri 

valotyypeissä välähdysfrekvenssin taajuus vaihtelee ja joissakin 

valotyypeissä käytetään jatkuvaa valoa. Tuulivoimaloiden 

lentoestevaloissa käytettävät värit ovat punainen ja/tai valkoinen. 

Suurtehoiset valot ovat tarkoitettu sekä päivä- että 

yökäyttöön. 

Esimerkkinä 3 MW merituulivoimapuiston voimaloille vaadituista 

merkinnöistä toimii Kemin Ajoksessa toimiva tuulivoimapuisto. 

Tällä alueella tuulivoimaloille on edellytetty tornien 

huippuun keskitehoisia B-tyypin lentoestevaloja. Nämä ovat 

väriltään punaisia valoja, joiden välähdysfrekvenssi on 20-60 

kertaa minuutissa. Tornien puoliväliin tulee lisäksi pienitehoiset 

B-tyypin valot, jotka ovat väriltään punaisia ja niiden valosignaali 

on jatkuva. Voimalat on lisäksi varustettava valonheittimillä, 

jotka osoittavat roottorin ulottuvuuden lavan ollessa 

yläasennossa. Ajoksen 3 MW voimaloita ei tarvitse varustaa 

päivämerkinnöin. 

Päivämerkinnät 

Päivämerkinnöin varustettavat lentoesteet on maalattava 

tietyn värisiksi. Tuulivoimaloissa käytettävät päivämerkinnät 

ovat tyypillisesti voimalarakenteisiin maalattavia leveitä punaisia 

raitoja. Päivämerkintävaatimukset voidaan osoittaa 

koskien sekä tuulivoimalan tornia että sen lapoja. 

Merellä tuulivoimalaitosalueen laivaväylien varrella olevat 

kulmatornit maalataan alaosistaan merenkulkulaitoksen ohjeiden 

mukaisesti. 

2.4.5 Vindkraftverkens belysning och utmärkning 

Vindkraftverken måste utrustas med flyghindermarkering enligt 

Luftfartsförvaltningens anvisningar. För varje vindkraftverk 

som byggs måste utlåtande begäras av Luftfartsförvaltningen. 

I sitt utlåtande tar Luftfartsförvaltningen ställning till flygsäkerheten 

samt de markeringskrav som ska gälla för 

vindkraftverket. 

Markeringskraven påverkas från fall till fall av bl.a. avståndet 

till närmaste flygplats och flygrutt samt vindkraftverkens 

egenskaper. 

I markeringskraven behandlas markering av objektet med 

natt- och/eller dagmarkering. Nattmarkeringarna är flyghinderljus 

och dagmarkeringarna färgmarkeringar som målas 

på kraftverken. På grund av att markeringskraven avgörs från 

fall till fall och det finns endast ett fåtal prejudikatfall kan inga 

säkra uppgifter om vindkraftverkens slutliga utseende presenteras 

i det här skedet. Allmänt sett kan man dock konstatera 

att både 3 MW och 5 MW kraftverk kommer att kräva någon 

form av nattbelysning (flyghinderljus). Dagmarkeringar 

krävs inte nödvändigtvis på 3 MW kraftverk. 

Med tanke på landskapet kan flyghindermarkeringarna 

upplevas som otrevliga och störande faktorer för omgivningen. 

Nedan beskrivs olika typer av flyghinderljus närmare. 

Flyghinderljus 

Det finns flyghinderljus med låg, medelhög och hög effekt. 

I varje effektklass finns dessutom flera olika typer av ljus (typ 

A, B och C). Det finns skillnader mellan de olika ljustyperna 

bl.a. i fråga om ljusstyrka, blinkningsfrekvens samt ljusets 

färg. De olika ljustypernas blinkningsfrekvens varierar och för 

vissa ljustyper används konstant ljus. De färger som används 

för vindkraftverkens flyghinderljus är rött och/eller vitt. Ljus 

med hög effekt är avsedda för både dag och natt. 

Som exempel på markeringar som krävs för en havsbaserad 

vindkraftspark med 3 MW kraftverk kan nämnas vindkraftsparken 

i Ajos i Kemi. På det här området krävs att vindkraftverken 

har flyghinderljus av typ B med medelhög effekt i 

tornens topp. Det är röda ljus med en blinkningsfrekvens på 

20–60 gånger i minuten. Vid tornets halva höjd finns dessutom 

ljus av typ B med låg effekt. Dessa är röda och ljussignalen 

är kontinuerlig. Kraftverken ska dessutom utrustas med 

strålkastare som visar rotorns räckvidd då rotorbladet är i det 

högsta läget. De kraftverk på 3 MW som finns i Ajos behöver 

inte förses med dagmarkering. 

Dagmarkeringar 

Flyghinder som måste förses med dagmarkering ska målas 

i vissa färger. De dagmarkeringar som används på vindkraftverk 

är typiskt breda röda ränder målade på kraftverkskonstruktionerna. 

Krav på dagmarkeringar kan påvisas för 

både vindkraftverkets torn och dess rotorblad. 

Till havs målas nedre delen av hörntornen på vindparksområden 

intill fartygsfarleder enligt Sjöfartsverkets anvisningar.

Kuva 2-16. Esimerkkikuva tuulivoimalan päivämerkinnöistä. 

2.5 tuulivoimalan rakentaminen maalle 

2.5.1 tuulivoimalan vaihtoehtoisia 

perustamistekniikoita 

Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu jokaisen yksittäisen 

voimalan paikan pohjaolosuhteista. Yksityiskohtaisen 

rakentamissuunnittelun yhteydessä tehtävien pohjatutkimusten 

tulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan 

valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain 

perustamistapavaihtoehto. 

Figur 2-16. Exempel på dagmarkeringar på ett vindkraftverk. 

2.5 byggande av vindkraftverk på land 

2.5.1 Alternativa typer av teknik att bygga 

fundament för vindkraftverk 

Valet av fundamenttyp för vindkraftverken beror på markunderlaget 

på varje enskild plats där ett vindkraftverk ska 

byggas. På basis av resultaten av de markundersökningar 

som ska göras i anslutning till den utförligare byggnadsplaneringen 

kommer man att välja det lämpligaste och kostnadseffektivaste 

sättet att bygga fundament för varje enskilt 

kraftverk. 

73

Maavarainen teräsbetoniperustus 

Tuulivoimala voidaan perustaa maanvaraisesti silloin, kun 

tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä on riittävän kantavaa. 

Kantavuuden on oltava riittävä tuulivoimalan turbiinille 

sekä tornirakenteelle tuuli- ym. kuormineen ilman että aiheutuu 

lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia. Tällaisia kantavia maarakenteita 

ovat yleensä mm. erilaiset moreenit, luonnonsora ja 

eri rakeiset hiekkalajit. 

Tulevan perustuksen alta poistetaan orgaaniset- sekä 

pintamaakerrokset noin 1 - 1,5 m syvyyteen saakka. 

Teräsbetoniperustus tehdään valuna ohuen rakenteellisen 

täytön (yleensä murskeen) päälle. Teräsbetoniperustuksen 

vaadittava koko vaihtelee tuuliturbiinitoimittajasta riippuen, 

mutta kokoluokka on noin 20 x 20 m tai 25 m x 25 m perustuksen 

korkeuden vaihdellessa noin 1-2 metrin välillä. 

74 

Kuva 2-17. Maavarainen teräsbetoniperustus. 

Teräsbetoniperustus ja massanvaihto 

Teräsbetoniperustus massanvaihdolla valitaan niissä tapauksissa, 

joissa tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä 

ei ole riittävän kantavaa. Teräsbetoniperustuksessa massanvaihdolla 

perustusten alta kaivetaan ensin löyhät pintamaakerrokset 

pois. Syvyys, jossa saavutetaan tiiviit ja kantavat 

maakerrokset, on yleensä luokkaa 1,5 – 5 m. Kaivanto täytetään 

rakenteellisella painumattomalla materiaalilla (yleensä 

murskeella) kaivun jälkeen, ohuissa kerroksissa tehdään tiivistys 

täry- tai iskutiivistyksellä. Täytön päälle tehdään teräsbetoniperustukset 

paikalla valaen. 

Kuva 2-18. Teräsbetoniperustus ja massanvaihto. 

Stålbetongfundament som vilar på marken 

Ett vindkraftverk kan byggas vilande på marken, om den 

ursprungliga marken där vindkraftverket ska byggas har tillräcklig 

bärförmåga. Bärförmågan måste vara tillräcklig för 

vindkraftverkets turbin och tornkonstruktion med beaktande 

av vinden och andra belastningar utan att sättning uppstår 

på kort eller lång sikt. Sådana bärande jordstrukturer är i 

allmänhet bl.a. olika moräner, naturgrus och olika korniga 

sandarter. 

Under det kommande fundamentet avlägsnas organiska 

jordarter samt ytjordsskikt till ett djup av cirka 1–1,5 m. 

Stålbetongfundamentet görs som en gjutning ovanpå ett tunt 

strukturellt fyllnadsskikt (i allmänhet kross). Storleken av det 

stålbetongfundament som behövs varierar beroende på vindturbinleverantör, 

men storleksordningen är cirka 20 x 20 m 

eller 25 x 25 m, då fundamentets höjd varierar mellan cirka 1 

och 2 meter. 

Figur 2-17. Stålbetongfundament som vilar på marken. 

Stålbetongfundament och massabyte 

Stålbetongfundament med massabyte väljs i de fall då den 

ursprungliga marken där ett vindkraftverk ska byggas inte har 

tillräcklig bärförmåga. Vid stålbetongfundament med massabyte 

grävs först de lösa ytjordlagren bort innan fundamentet 

anläggs. Det djup där täta och bärande markskikt nås är i 

allmänhet 1,5–5 m. Gropen fylls med strukturellt material som 

det inte uppstår sättning i (i allmänhet kross) efter grävningen. 

I tunna skikt komprimeras materialet genom vibrations- eller 

fallviktspackning. Ovanpå fyllningen byggs stålbetongfundament 

genom gjutning på platsen. 

Figur 2-18. Stålbetongfundament och massabyte.

Teräsbetoniperustus paalujen varassa 

Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, 

joissa maan kantokyky ei ole riittävä, ja jossa kantamattomat 

kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto 

ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa 

orgaaniset pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle 

ajetaan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka 

päältä tehdään paalutus. Paalutyyppejä on useita erilaisia. 

Paalutyypin valintaan vaikuttavat merkitsevästi pohjatutkimustulokset, 

paalukuormat sekä kustannustehokkuus. 

Pohjatutkimustulokset määrittävät, miten syvälle kantamattomat 

maakerrokset ulottuvat, ja mikä maa-ainesten varsinainen 

kantokyky on. Erilaisilla paalutyypeillä on eri asennusmenetelmät, 

mutta yleisesti lähes kaikki vaihtoehdot vaativat 

järeää kalustoa asennukseen. Paalutuksen jälkeen paalujen 

päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalujen 

varaan. 

Kuva 2-19. Paaluperustus. 

Kallioankkuroitu teräsbetoniperustus 

Kallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyttää 

tapauksissa, joissa kalliopinta on näkyvissä ja lähellä maanpinnan 

tasoa. Kallioankkuroidussa teräsbetoniperustuksessa 

louhitaan kallioon varaus perustusta varten ja porataan 

kallioon reiät teräsankkureita varten. Ankkurien määrä ja syvyys 

riippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan kuormasta. 

Teräsankkurin ankkuroinnin jälkeen valetaan teräsbetoniperustukset 

kallioon tehdyn varauksen sisään. Kallioankkurointia 

käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita 

teräsbetoniperustamistapoja pienempi. 

Kuva 2-20. Kallioon ankkuroitu perustus. 

Stålbetongfundament på pålar 

Stålbetongfundament på pålar används i sådana fall där 

markens bärförmåga inte är tillräcklig och där de markskikt 

som inte bär går så djupt att massabyte inte mera är ett 

kostnadseffektivt alternativ. Om ett pålat fundament ska byggas 

grävs de organiska jordlagren bort och ett tunt skikt av 

strukturell krossfyllning körs till det område där fundamentet 

byggs. Från det här skiktet görs pålningen. Det finns flera 

olika påltyper. Valet av påltyp påverkas i hög grad av resultaten 

av markundersökningen, pålbelastningarna samt kostnadseffektiviteten. 

Resultaten av markundersökningen visar 

hur djupt de ickebärande markskikten sträcker sig och vilken 

egentlig bärförmåga marksubstansen har. Det finns olika metoder 

att montera olika typer av pålar, men i allmänhet kräver 

så gott som alla alternativ tunga maskiner. Efter pålningen 

förbereds pålarnas ändar innan stålbetongfundamentet gjuts 

ovanpå pålarna. 

Figur 2-19. Pålfundament. 

Stålbetongfundament förankrat i berg 

Stålbetongfundament förankrat i berg kan användas i sådana 

fall där berget kommer i dagen och ligger nära markytans 

nivå. För ett stålbetongfundament som ska förankras i berget 

sprängs först ett område för fundamentet i berget och därefter 

borras hål för stålankaren i berget. Antalet ankaren och deras 

djup beror på bergets art och vindkraftverkets tyngd. Efter 

att stålankaren förankrats gjuts stålbetongfundamenten i den 

reservering som gjorts i berget. Vid användning av bergsförankring 

är stålbetongfundamentets storlek i allmänhet mindre 

än vid andra sätt att bygga ett stålbetongfundament. 

Figur 2-20. Fundament förankrat i berg. 

75

Kuva 2-21. Karhusaaren voimalaitosalueelle sijoittuvat tuulivoimalat 

uuden suunnitelman mukaan. 

76 

2.6 tuulivoimalaitoksen rakentaminen merelle 

2.6.1 Merituulivoimapuiston sijainti ja rakenne 

Merialueen tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin 

Kristiinankaupungin ja osin Närpiön kaupungin edustan merialueelle. 

Merituulivoimalat on suunniteltu noin 3–10 metriä syville 

merialueille alle 10 kilometrin päähän rannikosta ja alle 15 

km etäisyydelle Karhusaaren voimalaitoksesta ja satamasta. 

Kukin tuulivoimalaitosyksikkö koostuu noin 80–120 metriä 

korkeasta tornista, sen huipulle sijoittuvasta turbiinihuoneesta 

ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on noin 100–125 

metriä. Lisäksi jokaiseen tuulivoimalaitosyksikköön on rakennettava 

perustus merialueen pohjaan. Tuulivoimalaitosyksiköt 

yhdistetään Kristiinan voimalaitoksen sähköasemaan meren 

pohjaan sijoitettavilla kaapeleilla. 

Figur 2-21. Vindkraftverk som placeras på kraftverksområdet på 

Björnön enligt nya planen. 

2.6 byggande av vindkraftverk till havs 

2.6.1 Vindkraftsparkens placering och konstruktion 

Vindkraftsparken i havsområdet placeras främst utanför 

Kristinestad och delvis utanför Närpes stad. De havsbaserade 

vindkraftverken är planerade för ett havsområde med 

3–10 meters djup mindre än 10 kilometer från kusten och 

mindre än 15 km från kraftverket på Björnön och hamnen. 

Varje vindkraftverksenhet består av ett cirka 80–120 meter 

högt torn med ett turbinrum högst upp och en rotor med 

tre rotorblad med en diameter på cirka 100–125 meter. 

Dessutom måste fundament byggas på havsbottnen för varje 

vindkraftverksenhet. Vindkraftverksenheterna kopplas till elstationen 

vid kraftverket i Kristinestad med hjälp av kablar på 

havsbottnen.

Kuva 2-22. Kristiinankaupungin merituulivoimapuisto merikartalla 

uuden suunnitelman mukaan. 

2.6.2 Vaihtoehtoiset perustamistavat 

Tuulivoimalan perustustapa merellä voi olla kasuuniperustus 

tai ns. monopile -perustus. Muita mahdollisia perustustapoja 

voivat olla keinosaari ja tripodi. Perustuksiin kohdistuvia 

jääkuormia ja ahtojäiden vaikutuksia on tarpeen selvittää 

tarkemmin lopullisten perustusratkaisujen valitsemiseksi. 

Perustaminen edellyttää myös tarvittaessa ruoppausta ja 

massojen siirtoa. Perustustapa valintaan vaikuttavat keskeisesti 

merenpohjan geotekniset ominaisuudet. Päätös perustustavasta 

tehdään yksityiskohtaisen geoteknisten selvitysten 

jälkeen. 

Figur 2-22. Havsvindkraftsparken utanför Kristinestad på sjökortet 

enligt nya planen. 

2.6.2 Alternativa sätt att bygga fundament 

De havsbaserade vindkraftverkens fundament kan byggas 

som kassunfundament eller s.k. monopile-fundament. Andra 

möjliga fundament kan vara en konstgjord ö och en tripod. 

Innan fundamentlösning slutgiltigt väljs måste det utredas 

hur fundamenten påverkas av isbelastningen och packisen. 

Innan fundamenten byggs kan det också behövas muddring 

och flyttning av massor. Valet av fundamenttyp påverkas 

i hög grad av havsbottnens geotekniska egenskaper. 

Beslut om fundamenttyp fattas efter noggranna geotekniska 

utredningar. 

77

Monopile- eli paaluperustus 

Paaluperustuksella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan teräspaalun 

junttausta maahan. Sen päälle voidaan asentaa 

tuulivoimalan torni ja generaattori. Junttaus sopii kuitenkin 

vain maalajeille, joissa ei ole lainkaan tai vain muutamia lohkareita. 

Tiiviimpään ja kovempaan maaperään tai kallioon joudutaan 

tekemään kalliokaivo, joka edellyttää että peruskallion 

päällä on enintään 10 metriä pehmeitä maalajeja. Kalliokaivo 

saadaan aikaan vedenalaisilla räjäytyksillä ja louhintajäte on 

kaivettava pois. Kun paalu on saatu kuoppaan, kalliokaivo 

täytetään betonilla. 

Paalu voidaan uittaa tai tuoda paikalleen proomulla tms. 

Yleensä paalun halkaisija on 3–4,5 metriä ja se painaa 100– 

400 tonnia turbiinin koosta ja suunnitteluperiaatteista riippuen. 

Paaluperustus vie huomattavasti pienemmän pinta-alan 

kuin kasuuni, vaatii usein vähemmän pohjatöitä ja siksi on 

myös nopeampi sekä halvempi pystyttää. Perustus upotetaan 

merenpohjaan ja upotuskohdan veden maksimisyvyytenä 

pidetään 25 metriä. Paalu on suojattava asennuksen 

jälkeen kulutukselta. Paaluperustuksen periaatekuva on kuvassa 

(Kuva 2-23). 

78 

Kuva 2-23. Periaatekuva tuulivoimalan monopile perustuksesta. 

Kasuuniperustus 

Kasuuniperustuksella tarkoitetaan etukäteen telakalla tehtyä 

laatikkomaista perinteistä vesirakennuksen perustusta, 

joka pystyy massavoimillaan pitämään voimalan pystyssä ja 

samalla estämään sen vaakasuuntaisen liikkeen. Tällainen 

perustus vaatii etukäteen pohjatöitä, jotka käsittävät pehmeiden 

pintakerrosten poiston ruoppaamalla, pohjan tasauksen 

sekä suodatinkankaan ja murskekerroksen lisäyksen, minkä 

jälkeen kasuuni voidaan uittaa paikoilleen ja upottaa painottamalla 

sijoituskohdan noin 6–10 metrin syvyyteen. Lopuksi 

kasuuni täytetään kiviaineksella ja suoritetaan ulkopuolinen 

eroosiosuojaus louheella. 

Monopile- eller pålfundament 

Med pålfundament avses i det enklaste fallet att en stålpåle 

slås ned i marken. På pålen kan man bygga vindkraftverkets 

torn och generator. Pålning passar dock bara för jordarter 

där det inte alls finns stenblock eller endast enstaka block. 

Om marken är tätare och hårdare eller om det är berg måste 

man göra en bergbrunn, som förutsätter att det finns minst 

10 meter mjuka jordarter ovanpå berggrunden. En bergbrunn 

åstadkoms genom sprängningar under vattnet och sprängningsresterna 

grävs bort. Då pålen har placerats i gropen fylls 

bergbrunnen med betong. 

Pålen kan flottas eller transporteras till platsen med pråm 

eller motsvarande. I allmänhet är pålens diameter 3–4,5 meter 

och den väger 100–400 ton beroende på turbinens storlek 

och konstruktionsprinciper. Ett pålfundament kräver betydligt 

mindre areal än en kassun, det kräver ofta mindre bottenarbete 

och är därför också snabbare och billigare att bygga 

upp. Fundamentet sänks ned till havsbottnen. Vattnets maximidjup 

på förläggningsplatsen anses vara 25 meter. Efter 

monteringen måste pålen skyddas mot erosion. En principskiss 

över ett pålfundament finns i figur 2-23. 

Figur 2-23. Principskiss av ett monopile-fundament för ett 

vindkraftverk. 

Kassunfundament 

Med kassunfundament avses ett lådformat, traditionellt 

fundament för vattenbyggnad. Fundamentet tillverkas på 

förhand vid ett varv. Med sin masskraft förmår fundamentet 

hålla kraftverket upprätt och samtidigt hindra dess rörelser i 

horisontell riktning. Ett sådant fundament kräver bottenarbete 

på förhand. Bottenarbetet består av att de mjuka ytskikten 

avlägsnas genom muddring, bottnen jämnas ut och filtertyg 

och ett krosskikt läggs ut. Därefter kan kassunen flottas till 

platsen och sänkas till cirka 6–10 meters djup genom att den 

förses med sänken. Till slut fylls kassunen med stenmaterial 

och förses med utvändigt erosionsskydd av sprängsten.

Kasuuniperustuksen rakentaminen vaatii noin 3000 m2 

pinta-alan. Yleensä kasuunin halkaisija on noin 25 metriä. Sen 

ympärille rakennetaan eroosiosuojaus. Kokonaisuudessaan 

rakenteen halkaisija on noin 60 metriä. Kasuunin rakentamiseen 

tarvitaan kiviaineksia noin 8 500 m3. Periaatekuva kasuuniperustuksesta 

on esitetty kuvassa (Kuva 2-24). 

Kuva 2-24. Periaatekuva tuulivoimalan kasuuniperustuksesta. 

Keinosaari 

Keinosaaren rakentaminen kiviaineksesta tulee vaihtoehtona 

kysymykseen yksittäisissä tapauksissa. Keinosaaren koko 

on noin 30 x 50 metriä. Se rakentamiseen tarvitaan louhetta 

23 000 m 3 . 

2.6.3 Ajoksen merituulivoimalan koeperustusten 

rakentaminen 

Kesällä 2009 Pohjolan Voima toteutti yhdessä muiden tuulivoimaa 

suunnittelevien energiayhtiöiden kanssa koeperustuksen 

rakentamisen Kemin Ajoksen edustalle. 

Koeperustusratkaisu on tyypiltään monopile-perustus. 

Sijoituspaikaksi valittiin paikka, jossa kallio ulottuu lähelle 

merenpohjaa (kallio on 6...8 m syvyydessä pinnasta). 

Kalliopohjan päältä poistettiin pohjamateriaalia kauharuoppaamalla. 

Ruopattu pohjamateriaali levitettiin perustuspaikan 

välittömään läheisyyteen. Tämän jälkeen perustussylinterille 

louhittiin 8 m syvä kuoppa, johon perustussylinteri valettiin 

vedenalaisella valulla. Kuopasta poistettu kiviaines levitettiin 

lopuksi perustussylinerin ympärille lähes alkuperäiseen 

pohjatasoon aaltojen ja veden liikkeitä vastaan eroosiosuojaksi. 

Perustussylinterin päälle asennettiin täysikokoinen voimalan 

torni ja konehuonetta ja roottoria painoltaan vastaava 

betonimassa. 

Koerakenteeseen on kiinnitetty mittalaitteet, joiden avulla 

seurataan mm. eri sääolosuhteiden vaikutusta rakenteisiin. 

Rakentamisen yhteydessä on saatu myös arvokasta tietoa 

perustusten rakentamisen ympäristövaikutuksista. 

För att bygga ett kassunfundament krävs en areal på cirka 

3000 m 2 . I allmänhet är kassunens diameter cirka 25 meter. 

Omkring den byggs erosionsskydd. Hela konstruktionens 

diameter är cirka 60 meter. För att bygga en kassun behövs 

cirka 8 500 m 3 stenmaterial. En principskiss över ett kassunfundament 

finns i figur 2-24. 

Figur 2-24. Principskiss av ett kassunfundament för ett vindkraftverk. 

Konstgjord ö 

Att bygga en konstgjord ö av stenmaterial kan komma i 

fråga som alternativ i enstaka fall. En konstgjord ö är cirka 

30 x 50 meter. För att bygga en sådan behövs 23 000 m 3 

sprängsten. 

2.6.3 Fundamentbygge för havsbaserade 

vindkraftverk i Ajos 

Sommaren 2009 byggde Pohjolan Voima tillsammans med 

andra energibolag som planerar för vindkraft ett försöksfundament 

utanför Ajos i Kemi. 

Försöksfundamentet är av typen monopile-fundament. På 

den valda platsen finns berg nära havsbottnen (berget ligger 

6…8 m under ytan). Ovanpå berget avlägsnades bottenmaterial 

genom skopmuddring. Det muddrade bottenmaterialet 

spriddes ut i fundamentplatsens omedelbara närhet. För fundamentcylindern 

sprängdes därefter en 8 m djup grop där 

fundamdentcylindern göts fast genom undervattensgjutning. 

Det stenmaterial som hade avlägsnats ur gropen placerades 

sedan runt fundamentcylindern nästan på den ursprungliga 

bottennivån som erosionsskydd mot vågornas och vattnets 

rörelser. Ovanpå fundamentcylindern monterades ett fullstort 

kraftverkstorn och en betongmassa som motsvarar maskinrummets 

och rotorns vikt. 

I försökskonstruktionen fästes mätanordningar så att det 

går att följa upp hur bl.a. olika väderförhållanden påverkar 

konstruktionerna. Byggandet gav också värdefull information 

om miljökonsekvenserna av fundamentbyggen. 

79

Kuva 2-25. Voimalaitostornin pystytystyö käynnissä Ajoksen koeperustushankkeessa 

kesällä 2009. 

80 

2.6.4 Massojen ruoppaus, siirtäminen ja läjitys 

Hankkeessa ruoppausta joudutaan käyttämään mahdollisesti 

perustuksen louhintamassojen poistamiseen. Ruoppaus 

voidaan tehdä joko hydraulisin tai mekaanisin menetelmin, 

minkä ruopattavan massan ominaisuudet pitkälti ratkaisevat. 

Pehmeitä sedimenttejä ruopatessa voidaan käyttää imuruoppausta. 

Tässä tapauksessa pohja-aines on kalliota ja vähäisessä 

määrin pilaantumatonta hiekkamoreenia tai hiekkaa, 

joten käytännöllisin ruoppausmenetelmä on mekaaninen 

kauharuoppaus. Kaikki rakennustyöt suoritetaan avovesiaikana 

ja pyritään ajoittamaan luonnonympäristön kannalta 

haitattomimpaan aikaan eli loppukesään tai alkusyksyyn. 

2.7 Sähkönsiirto 

2.7.1 Sähkönsiirto merialueella 

Tuulivoimalaitokset kytketään toisiinsa ja edelleen Kristiinan 

voimalaitoksen kytkinkenttään merikaapeleilla. 

Merialueen tuulivoimalat kytketään merikaapeleilla sähköasemiin, 

jotka rakennetaan joko erilliselle perustukselle tai 

yhden tuulivoimalaitoksen yhteyteen. Alueille B ja C rakennetaan 

1 – 3 sähköasemaa. Sähköasemalta rakennetaan merikaapeli, 

joka liitetään kytkentäkenttään voimalaitosalueella 

Karhusaaressa. 

Figur 2-25. Resning av kraftverkstornet vid bygget av ett försöksfundament 

i Ajos sommaren 2009. 

2.6.4 Muddring, flyttning och deponering av massor 

I projektet kan det bli nödvändigt att muddra för att avlägsna 

sprängmassor där fundamentet ska placeras. Muddringen 

kan ske med antingen hydrauliska eller mekaniska metoder, 

främst beroende på muddermassans egenskaper. Vid muddring 

av mjuka sediment kan sugmuddring användas. I det här 

fallet består bottnen av berg och i någon mån sandmorän 

eller sand, så den mest praktiska muddringsmetoden är mekanisk 

skopmuddring. Allt byggarbete utförs under den isfria 

tiden och förläggs om möjligt till tider då arbetet medför så lite 

olägenheter som möjligt för naturmiljön, dvs. sensommaren 

eller början av hösten. 

2.7 Elöverföring 

2.7.1 Elöverföring i havsområdet 

Vindkraftverken kopplas ihop och en sjökabel dras till ställverket 

vid kraftverket i Kristinestad. 

Vindkraftverken i havsområdet kopplas med sjökabel till 

elstationer som byggs på ett separat fundament eller i anslutning 

till ett av vindkraftverken. På områdena B och C byggs 

1–3 elstationer. Från elstationen dras en sjökabel som ansluts 

till ställverket på kraftverksområdet på Björnön.

Sijoitusalueen B merikaapeli on suunniteltu sijoitettavaksi 

Karhusaareen johtavan syväväylän pohjoispuolelta. 

Sijoitusalueella oleva 4 metrin väylä joudutaan alittamaan. 

Sijoitusalueiden A, C ja D merikaapeli johdetaan sähkökentälle 

syväväylän eteläpuolelta. Sijoitusalueen C itä- ja eteläpuoliset 

5 metrin väylät joudutaan alittamaan. 

2.7.2 Sähkönsiirto maa-alueella 

Tuulivoimapuiston kaikkien vaihtoehtojen sähkön siirtojohdot 

kootaan yhteen alueittain ja yhdistetään Karhusaaren voimalaitoksen 

kytkentäkentällä. 

Kuva 2-26. Ajoksen koeperustus pystytettynä 

elokuussa 2009. 

Figur 2-26. Försöksfundamentet i Ajos 

färdigt i augusti 2009. 

Sjökabeln för förläggningsområde B är planerad att dras 

norr om djupfarleden till Björnön. Kabeln måste dras under 

den 4 meters farled som finns på förläggningsområdet. 

Sjökabeln från förläggningsområdena A, C och D dras på 

södra sidan om djupfarleden till ställverket. Kabeln måste 

dras under de 5 meters farleder som går öster och söder om 

förläggningsområde C. 

2.7.2 Elöverföring på land 

Kraftledningarna från vindkraftsparkens alla alternativ sammanförs 

områdesvis och sammankopplas vid kraftverkets 

ställverk på Björnön. 

81

82 

Kuva 2-27. Karhusaaren nykyiset voimajohdot. 

Tuulivoimapuiston ensimmäisissä vaiheissa voimansiirto 

valtakunnan verkkoon voi tapahtua Karhusaaren sähköaseman 

kautta. Myöhemmin kun hankkeen teho ylittää 100 MW 

tulee rakentaa yhteys uudelle sähköasemalle, jota Fingrid 

suunnittelee Kristiinankaupungin pohjoispuolelle. Tämä uusi 

yhteys voidaan rakentaa Karhusaaresta lähtevän johtokadun 

alueelle joko olemassa oleviin pylväisiin tai korvaamalla heikommantehoinen 

voimajohto uudella 400 kV johdolla. 

Fingrid on toteuttanut YVA menettelyn 400 kV voimajohdosta 

välillä Ulvila – Kristiinankaupunki. Siinä on suunniteltu 

uutta sähköasemaa kaupungin pohjoispuolelle. 

Kuva 2-28. Fingridin uuden sähköaseman sijainti YVA selostuksen 

mukaan. 

Figur 2-27. Nuvarande kraftledningar på Björnön. 

I vindkraftsparkens första skede kan elöverföringen till riksnätet 

ske via elstationen på Björnön. Senare, då projektets 

effekt överstiger 100 MW, måste en förbindelse byggas till 

en ny elstation som Fingrid planerar norr om Kristinestad. 

Den här nya förbindelsen kan byggas på ledningsgatan från 

Björnön, antingen på de existerande stolparna eller genom 

att en kraftledning med svagare effekt ersätts med en ny 400 

kV ledning. 

Fingrid har genomfört ett MKB-förfarande för en 400 kV 

kraftledning på sträckan Ulvsby–Kristinestad. Där ingår en ny 

elstation norr om staden. 

Figur 2-28. Läget för Fingrids nya elstation enligt MKBbeskrivningen.

Kuva 2-29. Tuulivoimapuiston kytkentä valtakunnanverkkoon. 

2.8 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 

Hankkeen alustavaa sijoitussuunnittelua on tehty vuodesta 

2004 alkaen, jolloin tutkittiin kaikkien Pohjolan Voiman 

voimalaitospaikkakuntien soveltuvuutta merituulivoimarakentamiseen. 

Teknistä suunnittelua ja tuulisuustarkasteluja 

Kristiinankaupungin alueelle on tehty vuosina 2006–2009. 

PVO-Innopower päättää investoinneista YVA- ja kaavoitusmenettelyn 

jälkeen. Alustavien suunnitelmien mukaan ensimmäisten 

uusien tuulivoimalaitosten rakentaminen voisi alkaa 

alueella A eli lauhdevoimalaitoksen tontilla vuosina 2010– 

2011. Nämä voimalat rakennetaan yhden vuoden aikana. 

Mikäli merituulivoimalaitos voidaan toteuttaa tehokkaasti, 

kestää sen rakentaminen 3 – 4 vuotta. Yhden kesäkauden 

aikana ehditään asentaa paikoilleen noin 20 - 30 

tuulivoimalaitosyksikköä. 

Figur 2-29. Koppling av vindkraftsparken till riksnätet 

2.8 Planeringssituation och tidsplan för att 

genomföra projektet 

En preliminär plan för placeringen av projektet har gjorts sedan 

år 2004, då Pohjolan Voimas alla kraftverksorter undersöktes 

med tanke på förutsättningar att bygga havsbaserade 

vindkraftverk. Teknisk planering och undersökningar av vindförhållandena 

i Kristinestadsområdet har pågått under åren 

2006–2009. 

PVO-Innopower beslutar om investeringen efter MKB- och 

planläggningsförfarandet. Enligt preliminära planer ska byggandet 

av de första nya vindkraftverken kunna starta på område 

A, dvs. på kondenskraftverkets tomt år 2010–2011. De 

här kraftverken byggs under ett års tid. 

Om havsvindkraftsparken kan byggas effektivt kommer 

byggskedet att ta 3–4 år. Under en sommarsäsong hinner 

man montera upp cirka 20–30 vindkraftverksenheter. 

83

84 

Hankkeesta vastaavan tehtävät Yhteysviranomaisen tehtävät Kansalaisten osallistuminen 

Hankkeen esisuunnittelu 

Ympäristövaikutusten 

arviointiohjelma 

Selvitysten esittely 

Ympäristövaikutusten 

arviointiselostus 

Hankkeen jatkosuunnittelu 

Ei Kyllä 

Merenpohjan tutkimukset 

Koerakentaminen 

Ei Kyllä 

Toteutussuunnittelu 

Investointipäätös 

Merituulivoimalaitoksen 

rakentaminen 

Kristiinankaupungin edustan merituulivoimalaitoksen 

suunnittelun ja luvituksen aikataulu 

Osallistuminen tutkimuksen 

suunnitteluun 

Yhteysviranomaisen lausunto 

arviointiohjelmasta 

Yhteysviranomaisen lausunto 

arviointiselostuksesta 

Maakuntakaavan, 

osayleiskaavan, 

asemakaavan laatiminen 

Rakennus- ja vesilain mukaisten 

lupien käsittely 

Kuva 2-30 Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuiston 

suunnittelun, luvituksen ja toteutuksen aikataulu. 

2.9 Hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen 

merkitys, liittyminen ohjelmiin 

Merituulivoimapuiston toteuttaminen liittyy seuraaviin muihin 

hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin: 

• EU:n ilmasto- ja energiapaketti 

• Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 

• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

• Energiapoliittiset ohjelmat 

• Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007–2010 

EU:n ilmasto- ja energiapaketti 

EU on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta 

tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 

2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. 

Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden 

osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. 

Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa 

EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista. 

Kyllä 

Ei 

2007 

2008 

2009 

2010 

2011 

2012 

2013 

2014 

2015 

2016 

2017 

2018 

Mielipiteet arviointiohjelmasta 

yhteysviranomaiselle 

Kansalaiskysely, Tiedotus 

Seurantaryhmä 

Mielipiteet arviointiselostuksesta 

yhteysviranomaiselle 

Kansalaisten kuuleminen ja 

luottamuselimien käsittely 

Lainmukaiset kuulemiset 

ja käsittely

Projektansvarigas uppgifter Kontaktmyndighetens uppgifter Medborgarnas deltagande 

Förplanering av projektet 

Miljökonsekvensbedömningsprogrammet 

Presentation av utredningarna 

Miljökonsekvensbedömningsbeskrivningen 

Fortsatt projektplanering 

Nej Ja 

Undersökning av havsbottnen 

Försöksbyggande 

Nej Ja 

Anläggningsplanering 

Investeringsbeslut 

Byggande av 

havsvindkraftverk 

Tidtabell för planering och tillstånd för 

havsvindkraftspark utanför Kristinestad 

Deltar i planeringen av 

undersökningarna 

Kontakmyndighetens utlåtande 

om MKB-programmet 

Kontakmyndighetens utlåtande 

om MKB-beskrivningen 

Uppgörande av 

landskapsplan, 

delgeneralplan, detaljplan 

Behandling av tillstånd enligt 

byggnads- och vattenlagen 

Figur 2-30. Tidsplan för planering, tillståndsbehandling och byggande 

av en havsbaserad vindkraftspark utanför Kristinestad. 

2.9 Projektets betydelse på regional och nationell 

nivå, anknytning till olika program 

Byggandet av en havsbaserad vindkraftspark har anknytning 

till följande projekt, planer och program: 

• EU:s klimat- och energipaket 

• Nationell energi- och klimatstrategi 

• Riksomfattande mål för områdesanvändningen 

• Energipolitiska program 

• Österbottens landskapsprogram 2007–2010 

EU:s klimat- och energipaket 

EU har kommit överens om ett för alla medlemsländer gemensamt 

mål att minska utsläppen av växthusgaser med 20 

procent fram till år 2020 jämfört med år 1990. Ett mål är också 

att öka andelen förnybara energikällor till i genomsnitt 20 procent 

av EU:s slutliga energiförbrukning. Genom att bygga ut 

vindkraften kan man bidra till att målen för EU:s klimat- och 

energipaket uppnås. 

Ja 

Nej 

2007 

2008 

2009 

2010 

2011 

2012 

2013 

2014 

2015 

2016 

2017 

2018 

Åsikter om MKB-programmet till 

kontaktmyndigheten 

Medborgarförfrågan, Information 

Uppföljningsgrupp 

Åsikter om MKB-beskrivningen till 

kontaktmyndigheten 

Hörande av medborgare och 

behandling i förtroendeorgan 

Hörande och behandling 

enligt lagen 

85

86 

Kuva 2-31. Tuulivoimatuotannon tilanne Euroopassa 2008. 

Figur 2-31. Vindkraftsproduktion i Europa år 2008 

Kuva 2-32. Uusiutuvien energian tuotantomuotojen etenemissuunnitelma Euroopassa. 

Figur 2-32. Plan för utbyggnad av produktionen av olika former av förnybar energi i Europa

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 

Vuoden 2008 kansallisessa energia ja ilmastostrategiassa 

esitetään ehdotukset keskeisimmiksi toimenpiteiksi, joilla 

EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön 

tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 

voidaan saavuttaa. Tuulivoiman osalta tavoitteena 

on nostaa asennettu kokonaisteho nykyisestä 144 MW:sta 

noin 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen 

sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Nyt tarkasteltava 

hanke edesauttaisi kansallisen energia- ja ilmastostrategian 

tavoitteiden toteutumista. 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään 

mm. että turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet 

ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. 

Maakuntakaavoituksessa on osoitettava 

tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. 

Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman 

voimalan yksiköihin. 

Energiapoliittiset ohjelmat 

Useiden puolueiden energiapoliittisissa ohjelmissa on esitetty 

että uusiutuvien energialähteiden osuutta on lisättävä ja 

tuulivoiman lisärakentamista tuettava. 

Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007-2010 

Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2007-2010 todetaan, 

että rannikon hyvät tuuliolosuhteet luovat edellytyksiä tuulivoiman 

käytön lisäämiselle. Lisäksi ohjelmaan on kirjattu, että 

monipuolisen energiantuotannon kehittäminen on maakunnan 

keskeisin prioriteetti. Maakunnan tavoitteena on edistää 

uusiutuvan energiantuotannon kehittämistä ja käyttöä. Näiltä 

osin nyt tarkasteltava hanke on Pohjanmaan maakuntaohjelman 

mukainen. 

Jos hankkeen kaikki vaihtoehdot toteutuisivat, olisi se ylivoimaisesti 

suurin merituulivoimapuisto Suomessa (240–400 

MW ja noin 600–1 000 GWh/a) ja siten valtakunnallisesti erittäin 

merkittävä edistysaskel uusiutuvien energialähteiden 

edistämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. 

2.10 Liittyminen muihin hankkeisiin 

Kristiinankaupungin alueella tai Pohjanlahden länsirannikolla 

on seuraavia hankkeita tai suunnitelmia, joiden toteutuksella 

ja Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuiston rakentamisella 

voi olla yhtymäkohtia: 

• Kaskisten väylän syventäminen (Merenkulkulaitos) 

• Karhusaaren syväväylän syventäminen (Merenkulkulaitos) 

• Ulvila – Kristiinankaupunki 400 kV voimajohdon ja 

Kristiinankaupungin 

(Fingrid) 

sähköaseman rakentaminen 

• Monipolttoainekattilan rakentaminen Kristiinan voimalaitokseen 

(PVO-Lämpövoima Oy) 

• Siipyyn merituulivoimapuisto (Suomen Merituuli Oy) 

• Maakaasuputki Suomi – Ruotsi 

• Kristiinankaupungin sataman laajentaminen 

Nationell energi- och klimatstrategi 

I den nationella energi- och klimatstrategin för år 2008 finns 

förslag till de viktigaste åtgärderna för att man ska kunna nå 

EU:s mål om att främja förnybar energi, effektivera energianvändningen 

och minska utsläppen av växthusgaser. När det 

gäller vindkraft är målet att höja den installerade totaleffekten 

från nuvarande 144 MW till cirka 2000 MW fram till år 2020, 

varvid den årliga elproduktionen med vindkraft blir cirka 6 

TWh. Det projekt som nu undersöks skulle bidra till att målen 

för den nationella energi- och klimatstrategin ska kunna nås. 

Riksomfattande mål för områdesanvändningen 

I de riksomfattande målen för områdesanvändningen anges 

bl.a. att energiförsörjningens nationella behov ska tryggas 

och att möjligheterna att utnyttja förnybara energikällor ska 

främjas. I landskapsplanläggningen måste de bäst lämpade 

områdena för utnyttjande av vindkraft anvisas. Vindkraftverken 

ska i första hand placeras koncentrerat i enheter bestående 

av flera kraftverk. 

Energipolitiska program 

I flera politiska partiers energipolitiska program nämns att 

de förnybara energikällornas andel ska ökas och en utbyggnad 

av vindkraft ska stödas. 

Österbottens landskapsprogram 2007–2010 

I landskapsprogrammet för Österbotten 2007–2010 konstateras 

att de goda vindförhållandena vid kusten skapar 

förutsättningar för ökad användning av vindkraft. Dessutom 

står det i programmet att utveckling av mångsidig energiproduktion 

har högsta prioritet i landskapet. Landskapets mål är 

att främja utveckling och användning av förnybar energiproduktion. 

Till denna del motsvarar det nu undersökta projektet 

Österbottens landskapsplan. 

Om projektets alla alternativ förverkligas, skulle det bli den 

överlägset största havsbaserade vindkraftsparken i Finland 

(240–400 MW och cirka 600–1 000 GWh/a) och därmed nationellt 

sett ett mycket viktigt steg mot målen för programmet 

att främja förnybara energikällor. 

2.10 Anknytning till andra projekt 

I Kristinestadsområdet eller vid västkusten vid Bottniska viken 

finns följande aktuella projekt eller planer som kan ha beröringspunkter 

med byggandet av en havsbaserad vindkraftspark 

utanför Kristinestad: 

• Fördjupning av farleden till Kaskö (Sjöfartsverket) 

• Fördjupning av djupfarleden till Björnön (Sjöfartsverket) 

• Byggande av en 400 kV kraftledning Ulvsby–Kristinestad 

och en elstation i Kristinestad (Fingrid) 

• Byggande av en flerbränslepanna vid kraftverket i 

Kristinestad (PVO-Lämpövoima Oy) 

• Havsbaserad vindkraftspark utanför Sideby (Finlands 

Havsvind Ab) 

• Naturgasrör Finland–Sverige 

• 

Utbyggnad av hamnen i Kristinestad 

87

Tuulivoiman merkittävä rakentaminen aiheuttaa tarpeen 

vahvistaa valtakunnallista ja kansainvälistä voimansiirtoverkostoa. 

Myös tarve korvaavan sähköntuotannon lisäämiseen 

kasvaa. Erityinen merkitys tulee olla nopeasti käyttöön otettavan 

säätövoiman lisäämisellä. Vesivoima on nopeasti käyttöön 

otettavana sähköntuotantomuotona edullisin ja mm. ilmanpäästöjen 

kannalta paras. Pohjolan Voimalla on tavoitteena 

lisätä käytettävissä olevaa säätövoimaa lisäämällä vesivoiman 

tuotantoa. 

Muita Pohjanlahden keskiosan rannan tuntumassa olevia 

tuulivoimahankkeita ovat: 


• Metsälän tuulivoimapuisto (EPV tuulivoima Oy) 

• Närpiön Norskogenin tuulivoimapuisto (EPV tuulivoima 

Oy) 

• Porin edustan tuulivoimapuisto (Hyötytuuli Oy) 

88 

Kuva 2-33. Muita Pohjanlahden keskiosan 

rannan tuntumassa sijaitsevia tuulivoimahankkeita. 

Figur 2-33. Andra vindkraftsprojekt vid mellersta 

delen av Bottniska viken i närheten av 

kusten. 

En väsentlig utbyggnad av vindkraften medför ett behov att 

förstärka riksnätet och det internationella kraftledningsnätet. 

Behovet av ersättande elproduktion ökar också. Speciellt viktigt 

kommer det att vara med en ökning av sådan reglerkraft 

som snabbt kan tas i bruk. Vattenkraften är den förmånligaste 

elproduktionsformen som snabbt kan tas i bruk och i fråga 

om bl.a. utsläpp i luften den bästa formen. Pohjolan Voimas 

målsättning är att öka tillgången på reglerkraft genom att öka 

produktionen av vattenkraft. 

Andra vindkraftsprojekt vid mellersta delen av Bottniska viken 

i närheten av kusten: 


Havsvind Ab) 

• Ömossa vindkraftspark (EPV Vindkraft Ab) 

• Norrskogens vindkraftspark i Närpes (EPV Vindkraft Ab) 

• Vindkraftspark utanför Björneborg (Hyötytuuli Oy)

3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN 

ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT 

3 UTGÅNGSPUNKTER FÖR 

MILJÖKONSEKVENSBEDÖMNINGEN 

89

3 YMPäRIStöVAIKUtUStEN ARVIOINNIN 

LäHtöKOHDAt 

3.1 Arviointitehtävä 

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen 

vaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. 

Arvioitavaksi tulevat seuraavat kuvassa esitetyt vaikutukset 

sekä näiden keskinäiset vaikutussuhteet. 

Kuva 3-1. Arvioitavat ympäristövaikutukset (lähde: laki ympäristövaikutusten 

arviointimenettelystä, 2 §, 10.6.1994/468). 

Tässä hankkeessa arvioitiin erityisesti seuraavia 

vaikutuksia: 

Vaikutukset maisemaan 


• Härkmerifjärdenin maisema-alue 

• Loma-asuntojen maisema-arvot 

Vaikutukset merialueen luontoon 

• Vaikutukset merenpohjaan 

• Vaikutukset saariin ja luotoihin 

• Vaikutukset kalastoon ja pohjaeliöstöön 

• Vaikutukset linnustoon 

Vaikutukset Natura-alueen suojeluarvoihin 

• Suojeltavat merenpohjan luontotyypit 

• Suojeltavat lintulajit 

Sosiaaliset vaikutukset 

• Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 

• Vaikutukset virkistyskäyttöön 

• Vaikutukset kalastukseen 

Hankkeen vaikutukset ovat osittain pysyviä, osittain väliaikaisia 

ja osittain vain rakentamisen aikaisia. Osa vaikutuksista 

koetaan positiivisiksi, osa negatiivisiksi. Osa vaikutuksista on 

sellaisia, että kansalaisten mielipiteet vaikutusten suunnasta 

vaihtelevat. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat 

erityisesti merenpohjaan, vesiliikenteeseen, linnustoon ja 

työllisyyteen. Pysyviä vaikutuksia aiheutuu lähinnä maisemalle, 

virkistykselle, äänitasoille, linnustolle ja kalastolle, kuntien 

taloudelle ja sähköenergian tuotannosta aiheutuvien päästöjen 

määrään. 

3 UtGÅNGSPUNKtER FöR 

MILjöKONSEKVENSbEDöMNINGEN 

3.1 bedömningsuppgift 

I förfarandet vid miljökonsekvensbedömning bedöms konsekvenserna 

av projektet i den omfattning som anges i MKBlagen 

och -förordningen. Det som ska bedömas är de i figuren 

nämnda konsekvenserna samt hur de sinsemellan påverkar 

varandra. 

Figur 3-1. Miljökonsekvenser som ska bedömas (källa: lagen om 

förfarandet vid miljökonsekvensbedömning, 2 §, 10.6.1994/468). 

I det här projektet bedömdes speciellt följande 

konsekvenser: 

Konsekvenser för landskapet 


• Härkmerifjärdens landskapsområde 

• Fritidsbostädernas landskapsvärden 

Konsekvenser för havsområdets natur 

• Konsekvenser för havsbottnen 

• Konsekvenser för öar och skär 

• Konsekvenser för fiskbeståndet och bottenorganismerna 

• Konsekvenser för fågelbeståndet 


• Naturtyper på havsbottnen som ska skyddas 

• Fågelarter som ska skyddas 


• Konsekvenser för människornas levnadsförhållanden och 

trivsel 

• Konsekvenser för användning av området för rekreation 

• Konsekvenser för fisket 

Projektets konsekvenser är delvis permanenta, delvis tillfälliga 

och vissa förekommer bara under byggtiden. Vissa 

konsekvenser upplevs som positiva, andra negativa. En del 

av konsekvenserna är av sådan art att invånarnas åsikter om 

dem är delade. Konsekvenserna under byggtiden gäller i synnerhet 

havsbottnen, vattentrafiken, fågelbeståndet och sysselsättningen. 

Permanenta konsekvenser uppkommer främst 

för landskapet, rekreationen, ljudnivåerna, fågelbeståndet 

och fiskbeståndet, kommunernas ekonomi och mängden utsläpp 

från elproduktionen. 

91

92 

3.2 Hankkeen vaikutusalue 

Tarkastelualue pyrittiin arviointiohjelmavaiheessa määrittelemään 

niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia 

voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Kuvassa 

(Kuva 3-2) on esitetty hankkeen arvioitu vaikutusalueen rajaus. 

Arviointiohjelmassa esitettyä vaikutusaluerajausta on 

muokattu yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman 

lausunnon ja ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ilmenneiden 

seikkojen perusteella. 

Tarkasteltavaan vaikutusalueeseen kuuluvat laajimmillaan 

Selkämeren pohjoisosan merialue noin 20 km etäisyydelle 

rannikosta sekä Kristiinankaupungin alue, Närpiön kaupungin 

eteläinen alue ja Kaskisten kaupungin alue. 

Kuva 3-2. Hankkeen vaikutusalueen rajaus. Sinisellä on osoitettu 

alkuperäisen suunnitelman vaikutusalue ja vihreällä uuden suunnitelman 

aiheuttama laajennus. 

3.2 Projektets influensområde 

Det område som undersöktes definierades så stort att inga 

kännbara miljökonsekvenser kan antas uppkomma utanför 

området. I figur (Figur 3-2) anges den uppskattade avgränsningen 

av projektets influensområde. Den avgränsning av 

influensområdet som angavs i bedömningsprogrammet har 

ändrats på basis av kontaktmyndighetens utlåtande om bedömningsprogrammet 

och de fakta som framkommit under 

miljökonsekvensbedömningsprocessen. 

Till det influensområde som ska undersökas hör som mest 

havsområdet i Bottenhavets norra del till cirka 20 km avstånd 

från kusten samt Kristinestadsområdet, södra delen av 

Närpes stad och Kaskö stads område. 

Figur 3-2. Avgränsning av projektets influensområde. Med blått 

anges den ursprungliga planens influensområde och med grönt den 

utvidgning som den nya planen medför.

3.3 Käytetty aineisto 

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnettiin 

olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin kerättyä tietoa 

suunnittelualueesta, sen ympäristöstä sekä hankkeen teknisistä 

toteutusvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. 

Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövaikutusten 

arviointi perustui: 

• Arvioinnin aikana tarkennettuihin hankkeen suunnitelmiin 

• Olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin 

• Arviointimenettelyn aikana tehtyihin lisäselvityksiin kuten 

mallilaskelmiin, kartoituksiin, inventointeihin jne. 

• Tuulivoimalaitosten ympäristövaikutuksista tehtyihin tutkimuksiin, 

mm. Pohjolan Voiman Kokkolan merituulivoimalaitoksen 

tutkimuksen 

• Tuulivoimaloiden laitetoimittajien ilmoittamiin tietoihin 

esim. lähtömelutasoista ja voimaloiden teknisistä 

ominaisuuksista 

• Vaikutusarvioihin 

• Kirjallisuuteen 

• Tiedotus- ja asukastilaisuuksissa ilmenneisiin asioihin 

• Lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin 

Tässä arviointiselostuksessa kuvataan hankkeen vaikutukset 

ja sen tuomat muutokset vaikutusalueen olosuhteisiin 

ja sen läheisyydessä harjoitettavan nykyisen toiminnan 

vaikutuksiin. 

3.4 Vaikutusten ajoittuminen 

3.4.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 

Maa-alueen voimalat rakennetaan ensiksi. Niiden rakentaminen 

kestää yhden vuoden. 

Merialueen rakentaminen kestää noin 3 – 4 kesää, jos se 

voidaan toteuttaa teknistaloudellisesti edullisimmalla tavalla. 

Voimalaitostontin voimalaitosten perustusten rakentaminen 

ja voimalaitosten pystyttäminen on noin vuoden projekti. 

Merialueella pyritään noin 20 – 30 voimalan rakentamiseen 

kesässä. Tätä edeltää valmistelevat toimet Kristiinankaupungin 

satamassa. Uuden suunnitelman mukaiset voimalaitokset rakennetaan 

järjestyksessä 

1. Alue A – voimalaitostontti 

2. Alue B merialueen 1. osa 

3. Alue B merialueen 2. osa 

4. Alue C merialueen 1. osa 

5. Alue C merialueen 2. osa 

3.4.2 Käytön aikaiset vaikutukset 

Käytön aikaiset vaikutukset alkavat kunkin alueen valmistuttua. 

Voimalaitosten perustuksille lasketaan noin 40 vuoden 

tekninen ikä. Voimalaitoksen tornin ja koneiston teknistaloudellinen 

käyttöaika on noin 20 vuotta. 

Erilaisilla modernisointitoimilla voidaan laitteiden käyttöikää 

pidentää. 

3.3 Material som använts 

I förfarandet vid miljökonsekvensbedömning utnyttjades den 

information som samlats in för existerande utredningar och 

planer om planområdet, dess miljö samt projektets tekniska 

genomförandealternativ och deras konsekvenser. 

Beträffande anskaffning av material samt metoder baserades 

miljökonsekvensbedömningen på: 

• Projektplaner som preciserades under bedömningens 

gång 

• Existerande utredningar av miljöns nuvarande tillstånd 

• Tilläggsutredningar som gjordes under bedömningsförfarandet, 

t.ex. modellberäkningar, kartläggningar, inventeringar 

m.m. 

• Undersökningar som gjorts om miljökonsekvenserna av 

vindkraftverk, bl.a. Pohjolan Voimas undersökning av 

havsvindkraftverk utanför Karleby 

• Information från leverantörer av vindkraftverk t.ex. 

om utgångsbullernivåerna och kraftverkens tekniska 

egenskaper 

• Konsekvensbedömningar 

• Litteratur 

• Fakta som framkommit på informationsmötena och vid 

mötena med invånarna 

• Aspekter som tagits upp i utlåtanden och åsikter 

I den här konsekvensbeskrivningen redogörs för projektets 

konsekvenser och de förändringar det ger upphov till i influensområdets 

förhållanden och för konsekvenserna av den 

verksamhet som för närvarande bedrivs i närheten. 

3.4 tidpunkt för konsekvenserna 

3.4.1 Konsekvenser under byggtiden 

Kraftverken på land byggs först. Det tar ett år att bygga 

dem. 

Det krävs 3–4 somrar att bygga kraftverken i havsområdet, 

om det går att genomföra på det tekniskt-ekonomiskt 

förmånligaste sättet. Att bygga fundamenten för kraftverken 

på kraftverkstomten och att resa kraftverken där är ungefär 

ett års projekt. 

i havsområdet är målet att bygga cirka 20–30 kraftverk per 

sommar. Före det krävs förberedelser i Kristinestads hamn. 

De kraftverk som ingår i den nya planen byggs i följande 

ordningsföljd: 

1. Område A - kraftverkstomten 

2. Område B, havsområdets 1:a del 

3. Område B, havsområdets 2:a del 

4. Område C, havsområdets 1:a del 

5. Område C, havsområdets 2:a del 

3.4.2 Konsekvenser under driften 

Konsekvenserna under driften börjar i takt med att områdena 

blir färdiga. Kraftverkens fundament beräknas ha en teknisk 

livslängd på cirka 40 år. Den teknisk-ekonomiska livslängden 

för kraftverkets torn och maskiner är cirka 20 år. 

93

94 

3.4.3 toiminnan lopettamisen vaikutukset 

Sen jälkeen kun tuulivoimalaitos on tullut teknisen käyttöikänsä 

päähän, se voidaan purkaa. Siivet, koneet ja torni on 

kaikki kierrätettävissä ja niiden materiaalit voidaan käyttää 

uudelleen. 

Perustusten päälle voidaan rakentaa uusi, perustusten 

ominaisuuksiin sopiva voimalaitos. 

Perustukset voidaan purkaa käytön päätyttyä. 

• Maanpäälle rakennetun perustuksen purkaminen tapahtuu 

maansiirtokoneilla. 

• Monopile perustus voidaan katkaista merenpohjassa ja 

nostaa perustuselementti kierrätykseen. 

• Kasuuniperustuksen purkaminen on suurempi työ. Se 

edellyttää kasuunin kuoren avaamista ja nostamista. 

Mikäli kuori on terästä, se kierrätetään. Betoni murskataan. 

Kasuunin täytemaa levitetään meren pohjaan. 

Anordningarnas livslängd kan förlängas genom olika 

moderniseringar. 

3.4.3 Konsekvenser efter avslutad verksamhet 

Då ett vindkraftverk har nått slutet av sin tekniska livstid kan 

det rivas. Rotorblad, maskiner och torn kan alla återvinnas 

och materialen återanvändas. 

På fundamentet kan ett nytt kraftverk som lämpar sig för 

fundamentets egenskaper byggas. 

Fundamenten kan rivas när de inte mera behövs. 

• Rivningen av den del av fundamentet som finns ovan jord 

sker med hjälp av schaktmaskiner. 

• Ett monopile-fundament kan kapas vid havsbottnen och 

fundamentelementet kan gå till återvinning. 

• Att riva ett kassunfundament är ett större arbete. Då måste 

kassunens hölje öppnas och lyftas upp. Om höljet är gjort 

av stål kan det återvinnas. Betongen krossas. Kassunens 

fyllnadsjord jämnas ut på havsbottnen

4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA, ARVIOIDUT 

VAIKUTUKSET JA 

ARVIOINTIMENETELMÄT 

4 MILJÖNS NUVARANDE TILLSTÅND, 

UPPSKATTADE KONSEKVENSER OCH 

BEDÖMNINGSMETODER 

95

4 YMPäRIStöN NYKYtILA, ARVIOIDUt 

VAIKUtUKSEt jA ARVIOINtI- 

MENEtELMät 

Tässä arvioinnissa käsitellään ensin vesiympäristöön ja lintuihin 

liittyvät tiedot ja arviointi, sen jälkeen luonnonsuojelu 

ja Natura-vaikutusten arviointi. Luonnontieteellisten tekijöiden 

jälkeen edetään ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyviin arviointeihin 

mm. maisemaan, maankäyttöön jne. 

4.1 Vesistö 

4.1.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 

Hankealueen nykytilan vedenlaadun määrittämiseksi on käytetty 

ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta poimittuja vedenlaatutietoja 

vuodelta 2008. Näytteenottopaikat ovat K2 

Lindas bådan, P7 Båt Skäret ja Wilhelm. Tuulivoimapuiston 

vaikutusta vedenlaatuun on arvioitu olemassa olevien tutkimusten 

perusteella. 

Kesällä 2008 meren pohja-aineksen laatua ja mahdollista 

haitta-aineiden esiintymistä tutkittiin osana suunnittelualueen 

vedenalaisen luonnon peruskartoitusta. Sedimenttinäytteitä 

otettiin kuvassa (Kuva 4-1) esitetyistä näytepisteistä yhteensä 

11 eri mittauspaikalta. Eliöstön vierasainepitoisuuksia ei tutkittu 

tässä yhteydessä. Sen sijaan Kristiinan voimalaitoksen 

läheisyydessä on joka kolmas vuosi seurattu liejusimpukoihin 

kertyviä raskasmetallipitoisuuksia. Vuosien 1994-2007 aineistoa 

käytettiin tässä selvityksessä nykytilan selvittämiseksi ja 

vaikutusten arvioinnin tekemiseksi. Tarkkailupisteet sijaitsevat 

hankealueella. 

4 MILjöNS NUVARANDE tILLStÅND, 

UPPSKAttADE KONSEKVENSER OcH 

bEDöMNINGSMEtODER 

I den här bedömningen behandlas först information om och 

bedömning av konsekvenserna för vattenmiljön och fågelbeståndet, 

därefter naturskyddet och konsekvenserna för 

Natura. Efter de naturvetenskapliga faktorerna följer bedömning 

av konsekvenserna för människorna och samhället, bl.a. 

landskapet, markanvändningen m.m. 

4.1 Vattendrag 

4.1.1 Utgångsinformation och bedömningsmetoder 

För att bestämma vattenkvaliteten på projektområdet i nuläget 

användes uppgifter om vattenkvaliteten från miljöförvaltningens 

databas Hertta för år 2008. Provtagningsplatserna var K2 

Lindas bådan, P7 Båtskäret och Wilhelm. Vindkraftsparkens 

inverkan på vattenkvaliteten har bedömts utgående från existerande 

undersökningar. 

Sommaren 2008 undersöktes bottenmaterialets kvalitet 

och förekomsten av eventuella skadliga ämnen som en del 

av den grundläggande kartläggningen av den submarina naturen 

på planområdet. Sedimentprover togs vid de provtagningspunkter 

som anges i figur (Figur 4-1), sammanlagt 11 

olika mätpunkter. Halterna av främmande ämnen i organismerna 

undersöktes inte i det här sammanhanget. Däremot 

har de ackumulerade tungmetallhalterna i östersjömusslor i 

närheten av kraftverket i Kristinestad undersökts vart tredje 

år. Material från 1994–2007 användes i den här utredningen 

för att utreda nuläget och bedöma konsekvenserna. 

Kontrollpunkterna finns på projektområdet. 

Kuva 4-1. Sedimentin näytteenottopisteet (mustat ympyrät). 

Figur 4-1. Sedimentprovtagningspunkter (svarta cirklar). 

97

Sedimentin määrittämiseksi käytettiin näytteenottoa pohjasedimentistä 

sekä videokuvauksella tehtyjä havaintoja. 

Kuvaustiheys riippui pohjan monimuotoisuudesta. Sedimentin 

pintakerroksesta (0–5 cm) määritettiin raekoko, hehkutushäviö, 

raskasmetallit, PCB ja organotinat. Pintaa syvemmät kerrokset 

otettiin talteen ja haitta-aineet tutkittiin tapauskohtaisesti. 

Kaikki tutkimuskohteet paikannettiin GPS:n avulla. 

98 

4.1.2 Merialueen ja sen valuma-alueen yleiskuvaus 

Maantieteellisesti hankealue sijoittuu pohjoiselle Selkämerelle. 

Alueen saaristovyöhyke on kapea. Kristiinankaupungin ja 

Närpiön saaristo kuuluvat Natura 2000-ohjelmaan. Suurimmat 

tarkasteltavalle merialueelle laskevat joet ovat Isojoki– 

Lapväärtinjoki ja Teuvanjoki. Jokien kuormitus on suurelta 

osin valuma-alueelta aiheutuvaa hajakuormitusta (kiintoaine, 

metallit). Jokivesien mukana kulkeutuvat metallit pidättyvät 

pääosin jokisuistojen pohjasedimentteihin. Valuma-alueille 

tunnusomaista on maaperän happamuus. 

Isojoki - Lapväärtinjoessa lisääntyy yksi maamme viidestä 

jäljellä olevista alkuperäisistä meritaimenkannoista. 

Meritaimen kannan takia joki kuuluu UNESCO:n hyväksymiin 

kansainvälisiin Project Aqua -kohteisiin. Joessa esiintyy myös 

uhanalainen jokihelmisimpukka ja jokiuoma kuuluvat Natura 

2000 -ohjelmaan. 

Kristiinankaupungin edustalla veden vaihtuvuus on merialueen 

avonaisesta luonteesta, syvyyssuhteista, tuulista ja 

virtauksista johtuen hyvä. Tästä johtuen suunnittelualueen 

pohjat ovat siten tyypillisesti kovia hiekka-, sora- tai kivipohjia. 

Pehmeätä, eloperäistä ainesta sisältävää pohjatyyppiä 

näytteissä tai videokuvauksissa ei esiintynyt ollenkaan. 

Ainoastaan yhdessä näytteessä esiintyi hiekan ohella silttiä. 

4.1.3 Kuormitus ja vedenlaatu 

Kristiinankaupungin edustalla meriveden laatuun vaikuttavat 

valuma-alueelta aiheutuva piste- ja hajakuormitus. 

Hajakuormitusta tulee sekä lähivaluma-alueelta että jokien 

kuljettamana kauempaa rannikosta. Pistekuormitusta aiheutuu 

kaupungin ja teollisuuden jätevesistä. Vaikka viime 

vuosina ravinnekuormitusta onkin saatu vähennettyä, myös 

alueen kalankasvatuslaitokset kuormittavat rannikon läheisiä 

vesialueita. 

Seurantatulosten mukaan viime vuosina 

Kristiinankaupungin–Närpiön rannikkoalueen vesien tila on 

pysynyt pääosin ennallaan. Kuitenkin pitkällä aikavälillä useilla 

havaintoasemilla veden fosforipitoisuuksissa on havaittavissa 

lievää nousua. 

Rannikon lähellä meriveden ravinnetaso osoittaa lievää 

rehevyyttä. Kokonaisfosforipitoisuus vuonna 2008 oli keskimäärin 

pintavedessä 17 µg/l (0,017 mg/l) ja pohjanläheisyydessä 

19 µg/l. Kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus pintavedessä 

oli 390 µg/l ja pohjanläheisissä kerroksissa 385 

µg/l. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu 

muuttuu ulkomerta kohti hyvästä erinomaiseksi. Kuitenkin 

lahtialueet on yleensä luokiteltu lähinnä tyydyttäviksi virkistyskäytön 

kannalta. 

För bestämning av sedimentet användes provtagning från 

bottensedimentet samt observationer med hjälp av videofilmning. 

Fotograferingsfrekvensen avgjordes enligt bottnens 

mångformighet. På sedimentets ytskikt (0–5 cm) bestämdes 

kornstorlek, glödgningsförlust, tungmetaller, PCB och organiska 

tennföreningar. De skikt som fanns djupare under ytan 

togs till vara och skadliga ämnen analyserades från fall till fall. 

Alla undersökta platser positionerades med GPS. 

4.1.2 Allmän beskrivning av havsområdet och dess 

avrinningsområde 

Geografiskt ligger projektområdet i norra Bottenhavet. 

Skärgårdszonen i området är smal. Kristinestads och Närpes 

skärgård ingår i Natura 2000-programmet. De största åarna 

som rinner ut i det aktuella havsområdet är Lappfjärds å och 

Tjöck å. Belastningen från åarna är till största delen diffus belastning 

från avrinningsområdet (fast substans, metaller). De 

metaller som följer med åvattnet kvarhålls till största delen i 

bottensedimenten i åmynningarna. Avrinningsområdena kännetecknas 

av sura jordar. 

I Lappfjärds å förökar sig en av vårt lands fem återstående 

ursprungliga bestånd av havsöring. På grund av havsöringsbeståndet 

hör ån till de internationella Project Aqua-objekt 

som godkänts av UNESCO. I ån förekommer också den utrotningshotade 

flodpärlmusslan och åfåran hör till programmet 

Natura 2000. 

Utanför Kristinestad är vattenomsättningen god på grund 

av havsområdets öppna karaktär och dess djupförhållanden, 

vindarna och strömmarna. Därför är havsbottnen på planområdet 

typiskt hård sand-, grus- eller stenbotten. I proverna 

och på videofilmerna förekom inte alls några bottentyper med 

mjuk, organisk substans. Endast ett prov innehöll utöver sand 

också silt. 

4.1.3 belastning och vattenkvalitet 

Utanför Kristinestad påverkas havsvattnets kvalitet av punkt- 

och diffus belastning från avrinningsområdet. Diffus belastning 

kommer både från näravrinningsområdet och med åvattnet 

från områden längre bort från kusten. En punktbelastning 

utgör avloppsvattnet från staden och industrin. Fastän man 

har lyckats minska näringsbelastningen under de senaste 

åren belastar områdets fiskodlingsanläggningar också vattenområdena 

nära kusten. 

Enligt uppföljningsresultat under de senaste åren har vattnets 

tillstånd i Kristinestad–Närpes kustområde huvudsakligen 

hållits oförändrat. På lång sikt kan dock en viss ökning av 

vattnets fosforhalt observeras vid flera observationsstationer. 

Nära kusten uppvisar havsvattnets näringsnivå en lindrig 

eutrofiering. Den totala fosforhalten år 2008 var i ytvattnet i 

genomsnitt 17 µg/l (0,017 mg/l) och nära bottnen 19 µg/l. 

Den genomsnittliga totala fosforhalten i ytvattnet var 390 

µg/l och nära bottnen 385 µg/l. Enligt den allmänna klassificeringen 

av användbarheten övergår vattenkvaliteten mot 

öppna havet från god till utmärkt. Vikarna har dock i allmänhet 

klassificerats närmast som nöjaktiga med tanke på 

rekreationsanvändning.

Haitalliset aineet sedimentissä ja eliöstössä 

Hankealueen sedimentistä tutkittujen metallien normalisoidut 

pitoisuudet esitetään taulukossa (Taulukko 

4-1). Näytepisteet sijaisivat 10–28 metrin syvyyksissä. 

Vertailuna esitetään ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeessa 

esitetyt kriteeritason 1 ja 2 mukaiset raja-arvot. 

Sedimenttinäytteiden tulokset osoittavat, että näytepisteillä 

tutkittujen metallien pitoisuudet olivat pieniä ja pohjat esitettyjen 

kriteerien perusteella puhtaita. 

Taulukko 4-1. Hankealueen näytepisteiden metallien normalisoidut 

pitoisuudet. 

Näytepiste 

Provt.punkt 

Vesisyvyys m 

Vattendjup m 

Normalisoitu arvo mg/kg k.a. 

Normaliserat värde mg/kg med 

As Cd Cr Cu Pb Ni Zn 

SED 1 28 4,6 0,4 56 12 9 32 105 

SED 2 16 6,0 0,4 40 14 8 32 86 

SED 3 17 5,8 0,3 38 10 10 20 65 

SED 4 16 29,8 0,4 76 25 9 60 169 

SED 5 >12 6,7 0,4 38 24 4 24 61 

MUU 1 21 2,5 0,4 36 23 3 23 69 

78 13 16,2 0,4 20 23 6 16 72 

47 11 12,4 0,4 30 23 6 21 77 

61 20 5,3 0,4 46 23 5 33 85 

52 12 17,5 0,6 76 29 18 43 212 

45/1 10 11,8 0,4 30 24 4 27 72 

Keskiarvo 

Medeltal 

Keskihajonta 

Stand.avv. 

Kriteeritaso 1 

Kriterienivå 1 

Kriteeritaso 2 

Kriterienivå 2 

Kriteeritaso 1. Pitoisuustason alittaessa esitetyn raja-arvon, 

pohja-ainesta pidetään puhtaana ja ympäristölle haitattomina. 

Kriteeritaso 2. Pitoisuustason ylittäessä esitetyn tason, 

pohja-aines katsotaan pilaantuneeksi ja siten ympäristölle 

haitalliseksi. 

Sedimentti 

Suunnittelualueella tyypillisen kovan pohjan vuoksi näytteitä 

ei voitu ottaa kaikista ennalta valituista alueista. 

Maaperäanalyysien perusteella näytteiksi otettujen pohjien 

laatu oli joko hiekkaa, soraa/hiekkaa, hiekkaa/moreenia tai 

yhdessä näytteessä silttiä /hiekkaa. Pehmeätä, eloperäistä 

ainesta sisältävää pohjatyppiä ei näytteissä esiintynyt. Tätä 

osoittaa sekin, että näytteiden hehkutushäviö poltettaessa oli 

erittäin pieni (0,4–4,4 % kuiva-aineesta). 

Skadliga ämnen i sediment och organismer 

De normaliserade halterna av metaller som analyserats i 

sedimentet på projektområdet framgår av tabell (Tabell 4-1). 

Provtagningspunkterna ligger på 10–28 meters djup. Som 

jämförelse nämns de gränsvärden som anges för kriterienivå 

1 och 2 i miljöministeriets anvisning för muddring och deponering 

av material. Resultaten av sedimentproverna visar att 

halterna av de metaller som undersöktes vid provtagningspunkterna 

var låga och bottnarna var enligt de uppställda 

kriterierna rena. 

Tabell 4-1. Normaliserade metallhalter vid provtagningspunkterna 

på projektområdet. 

10,8 < 0,4 44 < 21 7 30 97 

8,012 < 0,1 18 < 6 4 12 48 

15 0,5 65 50 40 45 170 

60 2,5 270 90 200 60 500 

Kriterienivå 1. Då haltnivån understiger det nämnda gränsvärdet 

anses bottensubstansen vara ren och ofarlig för miljön. 

Kriterienivå 2. Då haltnivån överstiger den nämnda nivån anses 

bottensubstansen vara förorenad och därmed miljöskadlig. 

Sediment 

På grund av den typiskt hårda bottnen på planområdet gick 

det inte att ta prover på alla de på förhand valda områdena. 

Enligt jordartsanalyserna av proverna bestod bottnen av 

antingen sand, grus/sand, sand/morän eller i ett prov silt/ 

sand. Mjuk bottentyp med organisk substans förekom inte 

i proverna. Det framkommer också av att provernas glödgningsförlust 

vid förbränning var mycket liten (0,4-4,4 % av 

torrsubstansen). 

99

Sedimenttinäytteiden tulokset osoittavat, että näytepisteillä 

tutkittujen metallien pitoisuudet olivat pieniä ja pohjat esitettyjen 

kriteerien perusteella puhtaita. 

Muut eliöstölle haitalliset yhdisteet 

Tutkituissa pohjanäytteissä ei ollut polykloorattuja bifenyyleitä 

(PCB) eikä orgaanisia tinayhdisteitä (TBT–TPT). 

Sedimenttinäytteiden tulokset osoittavat tutkittujen vesialueiden 

kuuluvan mataliin rannikkovesiin, jossa eloperäisen 

aineksen sedimentoituminen pohjalle on vähäistä. Tulosten 

perusteella tutkituilla pohjilla ei ole vesieliöstölle haitallisia 

yhdisteitä. 

Velvoitetarkkailuraporttien mukaan vuosina 1994–2007 

liejusimpukoiden arseeni-, kromi-, sinkki-, nikkeli- ja kuparipitoisuudet 

osoittavat kasvua voimalaitoksen läheisyydessä 

olevilla näytteenottopisteillä. Hankealueella sijaitsevaa näytteenottopistettä 

on käytetty velvoitetarkkailun vertailupisteenä. 

Siellä liejusimpukoiden haitta-ainepitoisuudet olivat huomattavasti 

alhaisemmat kuin voimalaitoksen läheisyydessä 

olevilla pisteillä. 

YYA-menettelyn aikana tuulivoimayksiköiden suunniteltuja 

perustuspaikkoja osittain muutettiin. Uusien perustuspaikkojen 

pohja-aineksen laatua ja mahdollisia haitta-aineita ei ole 

alueilta määritetty. Uudet sijoituspaikat on siirretty matalammilta 

paikoilta syvemmälle ja ulommas merelle. On oletettavaa, 

että haitta-ainepitoisuudet eivät täällä ole ainakaan suurempia 

kuin rannikon läheisyydessä pohjilla, jotka ovat alttiina 

valuma-alueelta tuleville päästöille. 

4.1.4 Meriveden korkeus, virtaukset ja aaltojen 

korkeus 

Tärkeimmät Itämeren vedenkorkeuteen vaikuttavat tekijät ovat 

ilmanpaine, tuuli, virtaus Tanskan salmien läpi sekä talvella 

merijään kattavuus ja sen tuomat vaikutukset. Keskimääräinen 

vedenkorkeus vaihtelee siten, että se on korkeimmillaan joulukuussa 

ja matalimmillaan huhti–toukokuussa. Lähin merentutkimuslaitoksen 

ylläpitämä havaintoasema (mareografi) sijaitsee 

Kaskisissa. Täällä vedenkorkeuden ääriarvot teoreettisen 

keskiveden suhteen ovat olleet +148 cm (14.1.1984) ja 

-91 cm (31.1.1998). Mittaukset on aloitettu vuonna 1926. 

Yhtenäinen jääpeite vaikuttaa vedenkorkeuden lyhytaikaisvaihteluihin 

estämällä tuulen vaikutuksen veden pintaan. 

Kun tuuli ei pääse kasaamaan vettä rannikkoa vasten, 

korkeimpia ääriarvotilanteita ei synny yhtä helposti kuin 

avovesitilanteessa. 

Merivesi virtaa Itämerellä vastapäivään, eli Tanskan salmista 

saapuva suolainen merivesi kulkeutuu rannikkoa pitkin 

Suomenlahden kautta Selkämerelle ja Perämerelle. 

Perämeren pohjukasta vesi jatkaa matkaansa Ruotsin rannikkoa 

pitkin etelään. Vaikka virtauksen pääsuunta rannikon 

edustalla on etelästä pohjoiseen, virtaussuunnat voivat 

ajoittain muuttua pohjan topografian, sääolojen ja jokivesien 

tuoman makeanveden johdosta. Pääsääntöisesti virtaukset 

Pohjanlahdella eivät ole voimakkaita. 

Merentutkimuslaitoksen Internet-sivujen tietojen mukaan 

eteläisellä Selkämerellä suurin merkitsevä aallonkorkeus on 

1970-luvulla mitattu lukema, 5,5 metriä. Korkein yksittäinen 

aalto oli tuolloin 10 metriä. 

100 

Resultaten av sedimentproverna visar att halterna av de 

metaller som undersöktes vid provtagningspunkterna var 

låga och bottnarna var enligt de uppställda kriterierna rena. 

Andra föreningar som är skadliga för organismerna 

I de undersökta bottenproverna förekom inga polyklorerade 

bifenyler (PCB) eller organiska tennföreningar (TBT–TPT). 

Resultaten av sedimentproverna visar att de undersökta 

vattenområdena hör till de grunda kustvattnen där sedimenteringen 

av organisk substans på bottnen är obetydlig. Enligt 

resultaten finns det inga för vattenorganismerna skadliga föreningar 

på de undersökta bottnarna. 

Enligt rapporten om den obligatoriska kontrollen år 1994– 

2007 uppvisade arsenik-, krom-, zink-, nickel- och kopparhalterna 

i östersjömusslorna en ökning vid de provtagningspunkter 

som ligger nära kraftverket. En provtagningspunkt 

på projektområdet har använts som referenspunkt för den 

obligatoriska kontrollen. Där var halterna av skadliga ämnen i 

östersjömusslorna betydligt lägre än vid punkterna i närheten 

av kraftverket. 

Under MKB-förfarandets gång ändrades vindkraftverksenheternas 

planerade fundamentplatser delvis. 

Bottenmaterialets art och eventuella skadliga ämnen på den 

nya fundamentplatserna har inte bestämts på områdena. De 

nya förläggningsplatserna har flyttats från grundare platser 

längre ut till havs till djupare områden. Det kan antas att halterna 

av skadliga ämnen här åtminstone inte är högre än på 

bottnen i närheten av stranden, som alltid är utsatt för utsläpp 

från avrinningsområdet. 

4.1.4 Havsvattenstånd, strömmar och våghöjd 

De viktigaste faktorerna som påverkar vattenståndet i 

Östersjön är lufttrycket, vinden, strömmen genom de danska 

sunden samt på vintern istäckets omfattning och dess 

inverkan. Det genomsnittliga vattenståndet varierar så att 

det är som högst i december och som lägst i april–maj. 

Närmaste observationsstation (mareograf) som upprätthålls 

av Havsforskningsinstitutet finns i Kaskö. Här har vattenståndets 

extremvärden jämfört med det teoretiska medelvattenståndet 

varit +148 cm (14.1.1984) och -91 cm (31.1.1998). 

Mätningarna startade år 1926. 

Ett enhetligt istäcke påverkar vattenståndets korttidsvariationer 

genom att det hindrar vinden från att påverka vattenytan. 

Då vinden inte kan pressa vattnet mot kusten uppkommer 

extremvärden inte lika lätt som vid öppet vatten. 

Havsvattnet strömmar motsols i Östersjön, dvs. det salta 

havsvattnet som strömmar in genom de danska sunden följer 

kusten via Finska viken till Bottenhavet och Bottenviken. Från 

norra delen av Bottenviken fortsätter vattnet söderut längs 

den svenska kusten. Fastän strömmens huvudriktning utanför 

kusten är söderifrån norrut kan strömriktningarna tidvis 

förändras till följd av bottnens topografi och under inverkan av 

väderförhållandena och sött vatten från åar och älvar. I regel 

är strömmarna i Bottniska viken inte starka. 

Enligt uppgifter på Havsforskningsinstitutets webbplats 

uppmättes den högsta gällande våghöjden i södra 

Bottenhavet på 1970-talet, 5,5 meter. Den högsta enskilda 

vågen var då 10 meter.

4.1.5 jääolot 

Itämerellä jää esiintyy kiintojäänä ja ajojäänä. Kiintojää on 

nimensä mukaisesti paikallaan pysyvää jäätä, joka on kiinnittynyt 

saariin, kareihin tai matalikkoihin. Kiintojäätä esiintyy 

rannikoilla ja saaristossa, jossa veden syvyys on alle 15 m. 

Ulapoilla merijää on ajojäätä, joka liikkuu tuulten ja virtausten 

voimasta. Ajojää voi olla tasaista, päällekkäin ajautunutta 

tai ahtautunutta, ja sen peittävyys voi olla 1–100 prosenttia. 

Ajojää on liikkuvaista. Myrskyisenä päivänä ohut ajojääkenttä 

voi liikkua helposti 20–30 km. Jään liike aiheuttaa tasaisen 

jään hajoamisen lautoiksi, joiden halkaisija voi olla useita kilometrejä. 

Lisäksi jäiden liike synnyttää railoja, halkeamia, sohjovöitä, 

jäiden ajautumista päällekkäin ja niiden ahtautumista 

(ahtojää). 

Pohjoisella Itämerellä jäätalvi kestää keskimäärin alle 20 päivää. 

Leutoina talvina Selkämeri ei jäädy lainkaan. Esimerkiksi 

talvella 2007 Selkämeri ei peittynyt kokonaan jäähän ja avautui 

jo huhtikuun alkupuolella, noin kaksi viikkoa keskimääräistä 

aikaisemmin. Ilmastonmuutoksen myötä odotettavissa on 

yhä leudompia talvia. 

4.1.6 Rakentamisen aikaiset vaikutukset vesistöön 

Tuulivoimapuiston vesistövaikutukset on jaettu rakentamisen- 

ja käytönaikaisiin vaikutuksiin. Merituulivoimapuisto 

koostuu tuulivoimaloista, kaapeleista ja sähköasemasta. 

Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat lyhytaikaisia, jotka 

rajoittuvat vesistötöihin ja tuulivoimaloiden pystyttämiseen. 

Käytönaikaiset vaikutukset säilyvät koko tuulivoimapuiston 

olemassaoloajan. 

Tuulivoimalat 

Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää ruoppausta 

perustusten rakentamisalueella ja mahdollisesti kaapeliojien 

kaivamista. Tuulivoimapuiston rakentamisen vesistövaikutuksia 

voidaan verrata tyypillisen ruoppaushankkeen tai merihiekannoston 

vaikutuksiin. Rakentamisen vaikutukset vedenlaatuun 

ovat lyhytaikaisia sameuden sekä kiintoainepitoisuuden 

nousuja. 

Mm. Vuosaaren satamahankkeen aikana hiekannoston 

yhteydessä tutkittiin veden samentumista. Hiekannoston yhteydessä 

havaittiin kohonneita sameusarvoja nostoalueella, 

mutta arvot tasaantuivat viikon kuluessa nostosta. Kohonneita 

sameusarvoja havaittiin myös n. 1,5 km nostoalueelta. Lisäksi 

muita rakentamisesta aiheutuvia mahdollisia vaikutuksia ovat 

ravinteiden ja haitta-aineiden vapautuminen pohja-aineksen 

sekoittuessa kaivutöiden yhteydessä. Perustustöiden aiheuttamat 

haitta-ainekuormitukset ja ravinnepitoisuuksien nousu 

ovat todennäköisesti kuitenkin hyvin vähäiset, sillä rakennusalueet 

sijoittuvat pohjille, joissa sedimentoitunutta ainesta on 

hyvin vähän. Moreenipitoisen pohjan ruoppaamisella on havaittu 

olevan hyvin vähäisiä vaikutuksia veden laatuun. 

Tuulivoimalayksikön perustamistavoilla kasuuniperustuksella 

tai monopile, eli junttapaaluperustuksella on hieman erilaisia 

vaikutuksia vesistöön. 

4.1.5 Isförhållanden 

I Östersjön förekommer isen i form av fastis och drivis. Som 

namnet säger är fastis sådan is som hålls stationär och har 

fästs mot holmar, grund eller bankar. Fastis förekommer vid 

kusterna och i skärgården där vattendjupet är mindre än 15 

m. 

På öppna havet består havsisen av drivis, som rör sig 

med vindarna och strömmarna. Drivisen kan vara jämn is, 

den kan ha drivits ihop i flera skikt på varandra eller packats 

och dess täckningsgrad kan vara 1–100 procent. Drivisen är 

rörlig. Under en stormig dag kan ett tunt drivisfält lätt röra 

sig 20–30 km. Isens rörelse leder till att den jämna isen bryts 

sönder till flak, som kan ha en diameter på flera kilometer. 

Dessutom ger isens rörelser upphov till isrännor, sprickor och 

bälten av issörja. Isflaken kan drivas ihop på varandra och 

packas (packis). 

I norra Östersjön varar isvintern i genomsnitt mindre än 20 

dagar. Under milda vintrar fryser Bottenhavet inte alls till. Till 

exempel vintern 2007 täcktes Bottenhavet inte helt av is och 

isen gick upp redan i början av april, ungefär två veckor tidigare 

än genomsnittet. Till följd av klimatförändringen väntas 

allt mildare vintrar. 

4.1.6 Konsekvenser för vattendraget under 

byggtiden 

Vindkraftsparkens konsekvenser för vattendraget indelas i 

konsekvenser under byggtiden respektive under driften. En 

havsvindpark består av vindkraftverk, kablar och elstation. 

De byggtida konsekvenserna är kortvariga och begränsar sig 

till arbetet i vattendraget och resningen av vindkraftverken. 

Konsekvenserna under driften är bestående under hela den 

tid vindkraftsparken finns på platsen. 

Vindkraftverk 

För att en vindkraftspark ska kunna byggas krävs först 

muddring på det område där fundamenten ska byggas och 

eventuellt grävning av kabeldiken. Konsekvenserna för vattendraget 

då en vindkraftspark byggs kan jämföras med 

konsekvenserna av ett typiskt muddringsprojekt eller täkt av 

havssand. Byggverksamheten påverkar vattenkvaliteten under 

en kort tid i form av grumling och ökad fastsubstanshalt. 

Bl.a. under hamnprojektet i Nordsjö undersöktes grumlingen 

av vattnet när sand togs från havsbottnen. I samband 

med sandtäkten noterades förhöjda grumlighetsvärden på 

täktområdet, men värdena planade ut inom en vecka efter 

täkten. Förhöjda grumlighetsvärden upptäcktes också ca 1,5 

km från täktområdet. Andra möjliga konsekvenser av byggandet 

är att näringsämnen och skadliga ämnen kan frigöras 

då bottensubstansen blandas om i samband med grävningen. 

Belastningen av skadliga ämnen och ökande näringshalter 

till följd av fundamentarbetet blir dock sannolikt mycket 

obetydlig, eftersom byggområdena är bottnar med mycket 

liten mängd sedimenterad substans. Det har observerats att 

muddring av moränhaltig botten har mycket obetydlig inverkan 

på vattenkvaliteten. 

Sättet att bygga fundament för en vindkraftverksenhet, 

med kassunfundament eller monopile, dvs. ett pålfundament, 

ger något olika effekter i vattendraget. 

101

Kasuuniperustus edellyttää perusteellisia pohjatöitä. 

Kasuuni täytetään kiviaineksella. Tästä aiheutuu veden samentumista 

ja kiintoainepitoisuuksien kasvua. Vaikutus on 

kuitenkin lyhytaikainen, sillä käytettävä kiviaines on karkeaa. 

Monopile-menetelmässä tuulivoimalayksikkö juntataan 

pohjaan ja tällöin samenemisvaikutukset jäävät erittäin vähäisiksi. 

Mikäli pohjamateriaalissa on kovempia maa-aineksia, 

tässä menetelmässä vaaditaan räjäytystöitä. Tästä aiheutuvat 

vaikutukset ovat lyhytkestoisia melu- ja samentumisvaikutuksia. 

Näiden kahden perustamismenetelmän erona, voimalaitosten 

koosta ja eroosiosuojauksesta riippuen, on kasuuniperustuksen 

puolet enemmän pinta-alaa vaativa menetelmä 

kuin monopile-perustus. Rakentamisen aikaiset muutokset 

vedenlaadussa ovat useimmiten lyhytaikaisia ja paikallisia 

ja riippuvat pohjanlaadusta, työtavasta sekä ruoppauksen 

ajankohdasta. 

Hankealueen ruoppaus- ja läjitysmassat ovat valtaosin 

hiekkaa, soraa tai kiveä, joten samentuman voidaan arvioida 

ulottuvan muutamien satojen metrien etäisyydelle kaivupaikasta. 

Olosuhteista riippuen (esim. tuulisuus) vaikutuksia 

voidaan havaita kauempanakin työkohteesta. Samentumisen 

vaikutusalue määräytyy käsiteltävien massojen määrästä sekä 

virtausolosuhteista. Päävirtaussuunta Kristiinankaupungin 

edustan merialueella on kohti pohjoista. Rakentamisen aikaiset 

vaikutukset virtauksiin tuulivoimalayksiköiden perustamispaikalla 

arvioidaan olevan vähäiset ja hyvin paikalliset. 

Päävirtaussuuntiin töillä ei katsota olevan vaikutusta, sillä 

pohjanmuotoja ei merkittävästi muuteta ja eikä aseteta virtaukselle 

esteitä. 

Rakentamiseen liittyvät räjäytystyöt aiheuttavat veden samentumisen 

lisäksi vedenalaista melua, jonka vaikutuksia 

käsitellään kappaleessa 4.4.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 

kalastoon ja kalastukseen. 


Sähkönsiirto vaatii merenpohjaan sijoitettavia kaapeleita. 

Ne voidaan joko laskea pohjalle tai niille kaivetaan kaapeliojat 

mikäli ne sijaitsevat merenkäynnille alttiina olevilla paikoilla tai 

ne sijaitsevat laivaväylillä. Kaivutöistä aiheutuu ruoppausta 

vastaavat vaikutukset vedenlaatuun, mikä näkyy vesifaasissa 

kohonneina sameusarvoina sekä kiintoainepitoisuuden nousuna. 

Hankealueella tehdyissä merenpohjan inventoinneista 

ilmenee, että suunniteltujen tuulivoimalalaitosyksiköiden pohjat 

ovat hiekka, sora tai kivipohjia. Tällöin sameusvaikutukset 

jäävät todennäköisesti pieniksi ja lyhytaikaisiksi sekä melko 

paikallisiksi, riippuen rakennustöiden aikaisista olosuhteista. 

Koska suunniteltuja voimalaitosyksiköitä on useita kymmeniä, 

tilapäinen sameusvaikutus voi olla suhteellisen laaja-alainen. 

Haittaa lieventää merkittävästi koko tuulivoimapuiston rakentamisen 

ajoittuminen useille vuosille. 

Kaapeleiden laskulla tai kaapeliojien kaivulla ei arvioida 

olevan merkittäviä tai pitkäaikaisia vaikutuksia merialueella 

vallitseviin virtauksiin. Kaivutöiden aikana muutokset ovat 

hyvin paikallisia ja kestävät sen hetken, kun työtä tehdään. 

Kaivualueilla pohjan muoto voi jonkin verran muuttua, mutta 

tämän vaikutukset virtauksiin ovat oletettavasti hyvin vähäisiä 

ja paikallisia. 

102 

Ett kassunfundament kräver grundligt bottenarbete. 

Kassunen ska fyllas med stenmaterial. Det här orsakar grumling 

av vattnet och ökad fastsubstanshalt. Effekten är dock 

kortvarig, eftersom det är grovt stenmaterial som används. 

Med monopile-metoden slås en påle ned i bottnen och då 

blir grumlingseffekterna mycket obetydliga. Om bottenmaterialet 

består av hårdare marksubstanser kräver den här metoden 

sprängningsarbeten. Konsekvenserna av en sprängning 

är kortvariga och består av buller och grumling. Skillnaden 

mellan de här två metoderna att bygga fundament, beroende 

på kraftverkens storlek och erosionsskydd, är att ett 

kassunfundament kräver hälften större areal än ett monopilefundament. 

De byggtida förändringarna i vattenkvaliteten är 

oftast kortvariga och beror på bottnens art, arbetssättet samt 

tidpunkten för muddringen. 

De massor som muddras på projektområdet och ska deponeras 

består till största delen av sand, grus eller sten, så 

grumlingen kan uppskattas sträcka sig några hundra meter 

från den plats där grävningen sker. Beroende på förhållandena 

(t.ex. vind) kan effekter också observeras längre bort 

från arbetsplatsen. Grumlingens influensområde bestäms 

av mängden massor som hanteras samt strömförhållandena. 

Den huvudsakliga strömriktningen i havsområdet utanför 

Kristinestad är norrut. Den byggtida inverkan på strömmarna 

vid de platser där fundament för vindkraftverk byggs 

bedöms vara obetydlig och mycket lokal. Arbetena anses inte 

påverka de huvudsakliga strömriktningarna, eftersom bottnens 

form inte nämnvärt ändras och inga hinder för strömmen 

uppkommer. 

Sprängningsarbetet i byggskedet orsakar förutom grumling 

av vattnet också undervattensbuller. Konsekvenserna av 

detta behandlas i avsnitt 4.4.3. Konsekvenser för fiskbestånd 

och fiske under byggtiden. 


För elöverföringen måste kablar läggas ned på havsbottnen. 

De kan antingen läggas ned på bottnen eller också kan 

kabeldiken grävas, om kablarna ska dras på platser som är 

utsatta för sjögång eller vid fartygsfarleder. Grävningsarbetet 

påverkar vattenkvaliteten på samma sätt som muddring, vilket 

märks i form av förhöjda grumlighetsvärden samt ökad 

fastsubstanshalt i vattenfasen. De inventeringar som gjorts 

på projektområdet visar att bottnen där de planerade vindkraftverksenheterna 

ska byggas består av sand, grus eller 

sten. Då blir grumlingseffekten sannolikt liten och kortvarig 

samt tämligen lokal, beroende på förhållandena då arbetet 

utförs. Eftersom det är flera tiotals kraftverksenheter som planeras 

kan den tillfälliga grumlingseffekten omfatta ett relativt 

stort område. Olägenheterna lindras betydligt av att byggarbetet 

med hela vindkraftsparken fördelas över flera år. 

Nedläggningen eller nedgrävningen av kablar bedöms inte 

medföra några kännbara eller långvariga konsekvenser för 

de förhållanden som råder i havsområdet. Under grävningsarbetet 

är förändringarna mycket lokala och varar bara så 

länge som arbetet pågår. På de områden där grävning görs 

kommer bottnens form att förändras en aning, men detta har 

förmodligen mycket små och lokala effekter på strömmarna.

4.1.7 tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset 

vesistöön 

Valmistuessaan käyttökuntoon tuulivoimalaitos käyttää saasteetonta, 

uusiutuvaa energianlähdettä, eikä siten aiheuta veteen 

perinteisessä energiantuotannossa syntyviä päästöjä, 

kuten esimerkiksi lauhdevesiä. 

Tanskan merialueilla on tutkittu merellä sijaitsevien tuulivoimapuistojen 

vesistövaikutuksia. Mallilaskelmien mukaan 

tuulivoimapuiston vaikutukset virtauksiin ja sedimentin liikkeisiin 

ovat hyvin pieniä. Kokonaisvirtausnopeus laski muutamia 

prosenttiyksiköitä rakennusvaiheen jälkeen. Veden vaihtuvuuteen 

ja aaltoihin tuulivoimayksiköillä ei katsottu olevan 

merkittävää vaikutusta. Mallilaskelmien mukaan tuulivoimaloiden 

vaikutukset meriveden happipitoisuuteen, ravinne- ja 

klorofylli-a pitoisuuksiin olisivat myös ns. worst case -skenaariossa 

(korkea veden lämpötila, hidas virtausnopeus ja tyyni 

tuuli) erittäin pienet. 

Tuulivoimapuistojen katsotaan kuitenkin hidastavan merialueella 

tapahtuvaa luontaista pohjien muutosta heikentämällä 

aaltojen voimaa ja samalla vedessä kulkeutuvan kiintoaineksen 

kulkeutumista ja leviämistä. 


vesistöön 

Sähkönsiirrosta aiheutuvat käytön aikaiset vaikutukset vedenlaatuun 

tulevat olemaan hyvin vähäisiä. Hankkeessa käytettävät 

vaihtovirtakaapelit eivät sisällä öljyjä eikä myrkyllisiä yhdisteitä, 

joten kaapelin mahdollisesti rikkoutuessa veteen ei 

pääse vuotamaan haitallisia aineita. 

Kaapeliniput ovat halkaisijaltaan suhteellisen pieniä n. 20 

cm, eivätkä siten aiheuta suurta estettä virtauksille. Siten pohjan 

pinnalla kulkevilla kaapeleilla ei ole erityistä vaikutusta alueen 

pohjavirtauksiin. 

4.2 Merenpohja 


Merenpohjan selvittämiseksi tutkittiin kesällä 2008 hankealueen 

pohjan laatua (Taulukko 4-2). Natura 2000-alueen rannikon 

läheiseltä merialueelta tutkittiin otannan avulla matalan 

veden ( 60 = Lohkareet (>60 cm) 

K 20–60 = Isot kivet (20–60 cm) 

K 2–20 = Pienet kivet (2–20 cm) 

Hiekka 

Sora 

Pehmeä 

Siltti 

4.1.7 Konsekvenser för vattendraget under 

vindkraftsparkens drift 

Då ett vindkraftverk är färdigt utnyttjar det en utsläppsfri, förnybar 

energikälla och producerar inga sådana utsläpp i vattnet 

som uppkommer vid traditionell energiproduktion, till exempel 

kondensvatten. 

I havsområdena i Danmark har havsbaserade vindkraftsparkers 

inverkan på vattendraget undersökts. Enligt modellberäkningar 

har en vindkraftspark mycket liten inverkan på 

strömmarna och sedimentets rörelser. Den totala strömningshastigheten 

sjönk med några procentenheter efter byggskedet. 

Vindkraftsenheterna ansågs inte ha någon påtaglig inverkan 

på vattenomsättningen och vågorna. Enligt modellberäkningar 

skulle vindkraftverkens inverkan på havsvattnets 

syrehalt, närings- och klorofyll-a-halter också i ett s.k. worst 

case-scenario (hög vattentemperatur, långsam strömningshastighet 

och vindstilla) vara mycket liten. 

Vindkraftsparkerna anses dock bromsa upp den naturliga 

förändringen av bottnarna i havsområdet genom att vågornas 

kraft försvagas, varvid spridningen av fast substans i vattnet 

samtidigt bromsas upp. 

4.1.8 Elöverföringens inverkan på vattendraget 

under driften 

Elöverföringen under driften kommer att ha mycket liten inverkan 

på vattenkvaliteten. De växelströmskablar som används 

i projektet innehåller ingen olja eller giftiga ämnen. Om en 

kabel går sönder läcker det alltså inte ut några skadliga ämnen 

i vattnet. 

Kabelknippena har relativt liten diameter, ca 20 cm, och 

utgör därför inget stort hinder för strömmarna. Därför har 

kablarna på bottnen ingen särskild inverkan på områdets 

bottenströmmar. 

4.2 Havsbottnen 


För att utreda havsbottnen undersöktes bottnens art på projektområdet 

sommaren 2008 (Tabell 4-2). I Natura 2000-områdets 

kustnära havsområde undersöktes genom stickprov 

bottentyperna på grunt vatten (< 8 m), och deras relativa andelar 

av de planerade fundamentplatserna för vindkraftverk i 

förhållande till det övriga skyddsområdet bedömdes. Antalet 

provtagningspunkter ställdes i relation till antalet fundament 

som planeras i området (Figur 4-2). 

Tabell 4-2. Klassificering som använts vid bestämning av bottnens 

art 

K > 60 = Stenblock (>60 cm) 

K 20–60 = Stora stenar (20–60 cm) 

K 2–20 = Små stenar (2–20 cm) 

Sand 

Grus 

Mjuk 

Silt 

103

104 

Kuva 4-2. Merenpohjan määrityskohteet. 

4.2.2 Nykytilanne 

Hankealueen merenpohjaa tutkittiin osana YYA-menettelyä. 

Selvityksen mukaan puhtaita (100 %) hiekkapohjia esiintyi 

neljällä (4/80 kpl) kuvausalueella. Näistä kolme sijoittui 

Natura-alueelle, 12–13 m syvyyteen. Lisäksi suojelualueelle, 

samaan syvyysvyöhykkeeseen, sijoittui kaksi kuvauspaikkaa, 

joissa hiekan osuudeksi arvioitiin 80–90 %, lopun pohjasta 

koostuessa pienistä kivistä tai sorasta. 

Figur 4-2. Platser där havsbottnens art bestämdes. 

4.2.2 Nuläge 

Havsbottnen på projektområdet undersöktes som en del av 

MKB-förfarandet. Enligt utredningen förekom rena (100 %) 

sandbottnar på fyra (4/80 st) fotograferade områden. Tre av 

dem låg på Naturaområde, på 12–13 m djup. På skyddsområdet, 

i samma djupzon, fanns dessutom två fotograferade 

platser där andelen sand uppskattades till 80–90 %, medan 

resten av bottnen bestod av små stenar eller grus.

Yksi puhdas hiekkapohja esiintyi Natura-rajauksen ulkopuolella, 

matalassa vedessä (3 m), lähelle rantaa (Alue A). 

Alueella C hiekka oli valta-asemassa (≥80 %) vain yhdellä 

kuvauspaikalla. Vesisyvyys tällä paikalla oli 10 m. Muita 

alueen pohjia hallitsi kivikkopohjat, joiden seassa oli hiekkaa 

tai soraa. Näiden pohjien vesisyvyys vaihteli 1,5 – 12 metrin 

välillä. 

Videokuvauksen perusteella Natura-alueen ulkopuolelta 

havaittiin vedenalaisia hiekkasärkkä-muodostumia seitsemältä 

eri kuvauskohteelta. Vaikutuksia Natura-alueen merenpohjaan 

on käsitelty kappaleessa 4.6 Suojelutilanne. 



merenpohjan laatua ei ole tässä yhteydessä tutkittu. 

Uudet sijoituspaikat on siirretty ulommas merialueelle. On 

oletettavaa, että pohjanlaatu myös näillä alueilla on pääosin 

kovaa, sillä sedimentoituvaa ainesta ei näissä syvyyksissä 

juuri ole (kasvillisuus puuttuu) ja valuma-alueelta tuleva aines 

ei kulkeudu avomerelle mm. yleisen virtaussuunnan johdosta 

(etelästä pohjoiseen). 


merenpohjaan 

Tuulivoimalat 

Tuulivoimapuistoa rakennettaessa merenpohja muuttuu pysyvästi 

tuulivoimayksiköiden ja eroosiosuojauksen alueelta. 

Rakentamisvaiheessa suurin vaikutus merenpohjaan aiheutuu 

perustustöistä. Rakentamisen aikana poraus- ja kaivutöiden 

johdosta maa-ainesmassoja joudutaan siirtämään perustusten 

alta pois lähiympäristöön. Ne pyritään levittämään 

mahdollisimman tasaisesti alueelle, muuttamatta merenpohjan 

muotoja ja virtauskenttiä. Perustustavasta riippuen sedimenttiä 

saattaa vapautua merenpohjasta, jolloin kiintoainepitoisuus 

vedessä hetkellisesti nousee. Tänä aikana lähiympäristössä 

pohjalla oleva eliöstö voi kärsiä samentumasta. 

Hankealueella pohjamateriaali koostuu pääosin hiekasta, 

sorasta ja kivistä. Orgaanista ainesta pohjalla havaittiin vain 

vähän, joten kiintoaineksen aiheuttaman samentuman arvioidaan 

jäävän vähäiseksi. Koska sedimentistä ei löytynyt vesieliöstölle 

haitallisia yhdisteitä ja pohjat ovat pääosin kovia, 

ei perustustöistä arvioida tältä osin aiheutuvan erityistä haittaa 

tai riskiä vesien ravintoverkostoon. 


Osalle sähkökaapeleita tullaan kaivamaan kaapeliojat, joihin 

ne lasketaan. Merenpohja tulee näiltä alueilta muuttumaan 

pysyvästi. Hetkellistä vaikutusta rakennustöistä aiheutuu kaivamisesta 

johtuvasta veden samentumasta. Kiintoaines kuitenkin 

laskeutuu takaisin pohjalle muutaman päivän kuluessa, 

riippuen alueen virtaus- ja sääoloista. Osa kaapeleista lasketaan 

merenpohjan pinnalle. Pohjaa ei tällöin tarvitse muokata 

ja työ etenee nopeasti. Työstä voi aiheutua korkeintaan veden 

tilapäistä ja lyhytaikaista samentumista. Siten haitan vesiympäristölle 

arvioidaan olevan vähäinen. 

En ren sandbotten fanns utanför Naturaområdets avgränsning, 

på grunt vatten (3 m) nära stranden (område A). 

På område C var sand dominerande (≥80 %) på bara en 

fotograferad plats. På den platsen var vattendjupet 10 m. På 

övriga platser i området fanns främst steniga bottnar med 

inslag av sand eller grus. Vattendjupen där de här bottnarna 

fanns varierade mellan 1,5 och 12 meter. 

Vid videofilmningen observerades sublitorala sandbankar 

utanför Naturaområdet på sju olika fotograferade platser. 

Konsekvenserna för havsbottnen på Naturaområdet har behandlats 

i avsnitt 4.6 Skyddssituation. 

Under MKB-förfarandets gång ändrades vindkraftverksenheternas 

planerade fundamentplatser delvis. Havsbottnens 

art på de nya fundamentplatserna har inte undersökts i den 

här utredningen. De nya förläggningsplatserna har flyttats 

längre ut till havs. Det kan antas att bottnen också på dessa 

områden är huvudsakligen hård, eftersom det inte just finns 

sedimenterande substans på dessa djup (vegetation saknas) 

och den substans som kommer från avrinningsområdet inte 

förs så här långt ut i öppna havet bl.a. på grund av den allmänna 

strömriktningen (söderifrån norrut). 

4.2.3 Konsekvenser för havsbottnen under byggtiden 

Vindkraftverk 

Då en vindkraftspark byggs kommer havsbottnen att permanent 

förändras på de områden där vindkraftverksenheterna 

och erosionsskydden byggs. I byggskedet påverkas havsbottnen 

mest av arbetet med fundamenten. Under byggtiden 

måste jordmassor flyttas bort från fundamentplatserna 

till näromgivningen på grund av borrnings- och grävningsarbetet. 

Massorna sprids ut så jämnt som möjligt i området 

så att havsbottnens former och strömningsfält inte påverkas. 

Beroende på fundamenttyp kan sediment frigöras från havsbottnen, 

varvid fastsubstanshalten i vattnet kortvarigt stiger. 

Under den här tiden kan de organismer som lever på bottnen 

bli lidande på grund av grumlingen. 

På projektområdet består bottenmaterialet främst av sand, 

grus och sten. Endast små mängder organisk substans observerades 

på bottnen. Det innebär att grumlingen till följd 

av fast substans kommer att bli obetydlig. Eftersom inga föreningar 

som är skadliga för vattenorganismerna hittades i 

sedimentet och bottnarna huvudsakligen är hårda, bedöms 

fundamentarbetena inte i det här avseendet orsaka några 

särskilda olägenheter eller risker för vattnets näringsväv. 


För en del av elkablarna kommer kabeldiken att grävas. På 

dessa områden kommer havsbottnen att förändras permanent. 

Grävningen leder till kortvarig grumling av vattnet. Den 

fasta substansen sjunker dock tillbaka till bottnen inom några 

dagar beroende på ström- och väderförhållandena i området. 

En del av kablarna läggs ned på havsbottnens yta. Då behöver 

bottnen inte bearbetas och arbetet löper snabbt. Arbetet 

kan högst leda till tillfällig och kortvarig grumling av vattnet. 

Därför bedöms olägenheten för vattenmiljön vara obetydlig. 

105


merenpohjaan 

Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset merenpohjaan 

arvioidaan olevan erittäin vähäiset. Merenpohjaan kohdistuva 

käyttöpaine tulee tuulivoimayksiköiden perustusten kautta, 

jotka pysyvät vakaina käytön aikana. Niistä ei aiheudu ympäristöön 

haitallisia vaikutuksia, kuten öljy- tai muita päästöjä, 

jotka sedimentoituisivat pohjalle. 


merenpohjaan 

Tehdyn arvion mukaan sähkönsiirrosta merenpohjaan aiheutuvat 

vaikutukset ovat käytön aikana hyvin vähäiset, sillä sähkökaapelit 

on joko kaivettu merenpohjaan tai ne on laskettu 

pohjan pinnalle. Kaapelit pysyvät liikkumattomina riittävän 

painonsa johdosta. 

4.3 Vesieliöstö 


Osana YVA-menettelyä vuonna 2008 hankealueella tehtiin 

vesistöselvityksiä, joihin kuuluivat pohjaeläinten inventointi 

ja vedenalaisen pohjatyypin sekä kasvillisuuden selvittäminen. 

Tuloksia käytettiin tuulivoiman vaikutusten arvioinnissa 

yhdessä julkaistujen tutkimustietojen kanssa. Päähuomio tarkastelussa 

kiinnitettiin luonnon monimuotoisuuden kannalta 

tärkeään matalan veden (

Kuva 4-3. Pohjaeläinten näytteenottopaikat (paikat 45, 47, 52, 61 

ja 78). 

4.3.2 Vedenalaiset luontotyypit, vesikasvillisuus ja 

pohjaeliöstö 

Pohjien makrolevät 

Itämeren rannikkovesissä kovilla pohjilla esiintyy makrolevien 

vyöhykkeisyyttä syvyyden suhteen: rannasta ulospäin 

voidaan erottaa rihmalevä-, rakkolevä- ja punalevävyöhyke. 

Yksivuotiset kasvustot hallitsevat ylintä eli rihmalevävyöhykettä 

ja monivuotiset rakkolevä- ja punalevävyöhykettä (Kuva 

4-4). 

Avainlajiksi kutsutaan lajia, jonka olemassaolo on tärkeää 

koko ekosysteemin ja sen eliöiden kannalta. Jos avainlaji häviäisi, 

saattaisi koko ekosysteemi romahtaa. Jokaisella ekosysteemillä 

on oma avainlajinsa. Itämeressä vesiekosysteemin 

avainlajeja ovat muun muassa sinisimpukka ja rakkolevä. 

Figur 4-3. Platser för provtagning av bottenfaunan (platserna 45, 

47, 52, 61 och 78). 

4.3.2 Submarina naturtyper, vattenvegetation och 

bottenorganismer 

Makroalger på bottnen 

I Östersjöns kustvatten på hårda bottnar förekommer bälten 

med makroalger beroende på djupet: utåt från stranden kan 

man särskilja bälten med trådalger, blåstång och rödalger. 

Ettårig vegetation dominerar det översta trådalgsbältet och 

mångårig vegetation dominerar i blåstångs- och rödalgsbältet 

(Figur 4-4). 

En nyckelart är en art vars existens är viktig för hela ekosystemet 

och dess organismer. Om en nyckelart försvinner 

kan hela ekosystemet kollapsa. Varje ekosystem har sin 

egen nyckelart. Nyckelarter i vattenekosystemet i Östersjön 

är bland annat blåmussla och blåstång. 

107

Kuva 4-4. Kalliorantojen levävyöhykkeet Itämeressä ja niihin vaikuttavat 

tekijät (Leskinen 2007). 

Kuten edellä todettiin, avainlaji rannikkovesissä on rakkolevä. 

Seuraavassa tarkastellaan kyseisen makrolevän esiintymistä 

suunnittelualueella. 

Alueet A ja B 

Keskimääräinen vesisyvyys kuvauskohteissa oli 10–11 m. 


rakkolevää 80 % peittävyydellä. Täällä vesisyvyys 

oli poikkeuksellisesti vain 1,5 m. Pohja koostui isoista kivistä 

ja lohkareista. 

Muutoin tutkituilla syvyyksillä kivien pinnoilla esiintyi muita 

makroleviä kuin rakkolevää. Levien peittävyys kivikkopohjilla 

oli yleensä ≥50 %, hiekka/sora- tyyppisillä pohjilla alle 50 %. 

Alue C 

Keskimääräinen vesisyvyys kuvauskohteissa oli 8 m. 

Pohjat olivat melko monimuotoisia. Niissä voitiin erottaa 

viisi erilaista tyyppiä, riippuen raekoosta ja kasvillisuudesta. 

Matalimmissa kuvauskohteissa, syvyydellä 4–7 m, hyväkuntoista 

rakkolevää kasvoi lohkareiden ja kivien pinnoilla 

50–80 % peittävyydellä. Osassa tämän vyöhykkeen (6–7 m) 

kivikkopohjista rakkolevää ja muita makroleviä esiintyi tasaisesti, 

molempia noin 50 % peittävyydellä. 

Osassa kivikkopohjista (syvyysvyöhyke 6–13 m) esiintyi 

pelkästään muita makroleviä kuin rakkoleviä. Pohjilla, joilla 

todettiin myös hienompia aineksia (hiekka, sora), syvyydessä 

9–13 m, kasvoi niin ikään muita kuin rakkoleviä alle 50 % 

peittävyydellä. 

108 

Faktorer som påverkar livet i strandzonen 

Trådalgsbälte 

Blåstångsbälte 

Rödalgsbälte 

ettårig vegetation 

mångårig vegetation 

Vågsvall, iserosion 

Torkning, frysning 

Konkurrens 

Ljusstress 

Sediment 

Betning 

Figur 4-4. Klippsträndernas algbälten i Östersjön och faktorer som 

påverkar dem (Leskinen 2007). 

Som ovan konstaterades är nyckelarten i kustvattnet blåstång. 

Nedan granskas den aktuella makroalgens förekomst 

på planområdet. 

Område A och B 

Det genomsnittliga vattendjupet på de fotograferade platserna 

var 10–11 m. 



här var undantagsvis endast 1,5 m. Bottnen bestod av stora 

stenar och stenblock. 

I övrigt förekom andra makroalger än blåstång på stenarnas 

ytor på de undersökta djupen. Algernas täckningsgrad 

på steniga bottnar är i allmänhet ≥50 %, på bottnar av sand-/ 

grustyp under 50 %. 

Område C 

Det genomsnittliga vattendjupet på de fotograferade platserna 

var 8 m. 

Bottnarna var ganska varierande. Man kunde särskilja mellan 

fem olika typer beroende på kornstorlek och vegetation. 

Vid de fotograferingsplatser där djupet var minst, 4–7 m, 

växte välmående blåstång på blockens och stenarnas ytor 

med 50–80 % täckningsgrad. På en del av stenbottnarna i 

den här zonen (6–7 m) förekom blåstång och andra makroalger 

jämnt. Båda hade en täckningsgrad på cirka 50 %. 

På en del av stenbottnarna (djupzon 6–13 m) förekom endast 

andra makroalger än blåstång. På bottnar där det också 

fanns finare material (sand, grus) på 9–13 m djup växte också 

andra alger än blåstång med en täckningsgrad mindre än 

50 %. 

I skärgården består vegetationen under vattnet typiskt av 

algbälten enligt djupet. På några meters djup förekommer 

blåstång, som är en viktig livsmiljö för många fiskarter och

Saaristossa vedenalainen kasvillisuus muodostuu tyypillisesti 

levävyöhykkeistä syvyyden mukaisesti. Muutaman metrin 

syvyydessä esiintyvä rakkolevä on tärkeätä elinympäristöä 

monille kalalajeille ja eräiden lajien nuoruusvaiheille. Tässä 

vyöhykkeessä ravinto-olosuhteet ovat hyvät, sillä eläimistö on 

hyvin monipuolinen. Selkärangattomista lajeista mainittakoon 

äyriäiset, kuten leväkatkarapu ja kotilot, joista runsain on leväkotilo. 

Toisaalta esimerkiksi silakka kutee rakkolevävyöhykkeessä. 

Rakkolevävyöhykkeen alapuolella alkaa punalevien 

muodostama vyöhyke. Syvimmillään se voi ulottua aina 20 

metrin syvyyteen. Myös tähän vyöhykkeeseen on sopeutunut 

monia vesiselkärangattomia lajeja (esim. sinisimpukka) sekä 

eri kalalajeja. 

Pohjien makrofauna 

Kristiinankaupungin edustalla rannikkovesien pohjaeliöstöä 

on tutkittu yhteistarkkailuna vuodesta 1984 lähtien. 

Nykyisin seurantaa tehdään kolmen vuoden välein. Vuodesta 

1992 lähtien näytteenotto on rajoitettu kalankasvatuslaitosten 

välittömään läheisyyteen. Kristiinankaupungin lähivesillä laitoksia 

on yhteensä kaksi, hankealueesta etelään Skaftungin 

alueella on useita laitoksia sekä hankealueesta pohjoiseen 

Närpiön Hamnskäretin ja Grisselstenarnan alueella yksi kalankasvattamo. 

Ne eivät sijaitse tuulivoimahankkeen suunnittelualueella. 

Vuoden 2004 tuloksissa lajistossa tavattiin vain 

itämerensimpukkaa (Macoma balthica). 

Vuonna 2008 hankealueen pohjilla, joista näytteitä saatiin, 

havaittuja lajeja olivat: itämerensimpukka (Macoma 

balthica), sinisimpukka (Mytilus trossulus), monisukasmato 

(Marenzelleria viridis), harvasukasmato (Oligochaeta sp.), kilkki 

(Saduria entomon), sukkulakotilo (Hydrobia sp)., vaeltajakotilo 

(Potamopyrgus jenkinsi), liejukatka (Corophium volutator) 

ja viherlimamato (Prostoma obscurum). Runsaslukuisimpia 

olivat harvasukasmadot sekä monisukasmadot ja vähäisimpänä 

kilkki, sinisimpukka ja viherlimamato. Keskimääräinen 

yksilötiheys viidellä näytteenottopaikalla oli 667 kpl/m 2 ja vaihteluväli 

oli 297 – 1189 kpl/m 2 . Suurin tiheys oli näytteenottopaikalla 

61 ja pienin paikalla 45 (kuva 4-3). 



vedenalaisia luontotyyppejä, vesikasvillisuutta ja pohjaeliöstöä 

ei ole tässä yhteydessä tutkittu. Uudet sijoituspaikat 

on siirretty rannikon läheltä ulommas merelle, hieman syvempään 

veteen. Näissä olosuhteissa pohjaeliöstö ja vesikasvillisuus 

ovat tutkitusti niukempia mm. valon läpäisemättömyyden 

ja ravinteiden vähäisyyden vuoksi. Voidaan olettaa 

tilanteen olevan samanlainen myös uusilla suunnitelluilla 

perustuspaikoilla. 

4.3.3 Merinisäkkäät 

Merinisäkäslajeja on Itämeressä vähän valtameriin verrattuna. 

Hyljelajeja on kolme: Harmaahylje (Halichoerus grypus), 

norppa (Phoca hispida) ja kirjohylje (Phoca vitulina). Ainoa 

vakituinen valaslaji on pyöriäinen (Phocoena phocoena). 

Selkämerellä näistä esiintyy harmaahylje, norppa ja pyöriäinen. 

Viime vuosina Suomen merialueilla harmaahylkeiden 

määrä on kasvanut tasaisesti. Harmaahyljelaskentoja tehdään 

keväällä ja alkukesällä vene- sekä lentolaskentoina. 

vissa arters unga stadier. I den här zonen är näringsförhållandena 

goda, eftersom faunan är mycket mångsidig. Av 

ryggradslösa arter kan kräftdjur såsom tångräkor och snäckor 

nämnas. Rikligast förekommer båtsnäcka. Å andra sidan 

leker strömmingen i blåstångsbältet. Under blåstångsbältet 

börjar ett bälte bestående av rödalger. Det kan sträcka sig 

ända till 20 meters djup. Många ryggradslösa vattenarter 

(t.ex. blåmussla) samt olika fiskarter har också anpassat sig 

till det här bältet. 

Makrofauna på bottnen 

Utanför Kristinestad har bottenorganismerna i kustvattnet 

undersökts i form av gemensam kontroll sedan 1984. 

Numera görs uppföljningen vart tredje år. Sedan 1992 har 

provtagningen begränsats till den omedelbara närheten av 

fiskodlingsanläggningar. I vattnen nära Kristinestad finns 

sammanlagt två anläggningar, söder om projektområdet i 

Skaftungområdet finns flera anläggningar och norr om projektområdet 

vid Hamnskäret och Grisselstenarna i Närpes 

finns en fiskodlingsanläggning. De ligger inte inom det område 

där vindkraftsprojektet planeras. I resultaten från år 2004 

var östersjömussla (Macoma balthica) den enda art som 

påträffades. 

Arter som påträffades på de bottnar där det gick att 

ta prover på projektområdet år 2008 var: östersjömussla 

(Macoma balthica), blåmussla (Mytilus trossulus), havsborstmask 

(Marenzelleria viridis), fåborstmask (Oligochaeta sp.), 

spånakäring (Saduria entomon), tusensnäcka (Hydrobia 

sp.), kölad tusensnäcka (Potamopyrgus jenkinsi), slammärla 

(Corophium volutator) och fyrögd slemmask (Prostoma obscurum). 

Rikligast förekom fåborstmask samt havsborstmask 

och minst spånakäring, blåmussla och fyrögd slemmask. 

Den genomsnittliga individtätheten vid de fem provtagningsplatserna 

var 667 st/m 2 och variationen var 297–1189 st/m 2 . 

Tätheten var störst vid provtagningsplats 61 och minst vid 

plats 45 (Figur 4-3). 

Under MKB-förfarandets gång ändrades kraftverksenheternas 

planerade fundamentplatser delvis. De submarina naturtyperna, 

vattenvegetationen och bottenorganismerna på 

de nya fundamentplatserna har inte undersökts i den här utredningen. 

De nya förläggningsplatserna har flyttats längre 

bort från kusten ut till havs, till något djupare vatten. Det är 

känt att mängden bottenorganismer och vattenvegetation under 

sådana förhållanden är sparsammare bl.a. på grund av 

att ljuset inte tränger ned så djupt och att tillgången på näringsämnen 

är liten. Man kan anta att situationen är likartad 

också på de nya planerade fundamentplatserna. 

4.3.3 Havsdäggdjur 

Antalet arter av havsdäggdjur är litet i Östersjön jämfört med 

världshaven. Det finns tre sälarter: gråsäl (Halichoerus grypus), 

vikare (Phoca hispida) och knubbsäl (Phoca vitulina). 

Den enda permanent förekommande valarten är tumlare 

(Phocoena phocoena). Av dem förekommer gråsäl, vikare och 

tumlare i Bottenhavet. Under de senaste åren har antalet gråsälar 

i det finländska havsområdet stadigt ökat. Gråsälarna 

räknas från båtar och flyg på våren och försommaren. 

109

Kristiinankaupungin edustalla osa merialueesta kuuluu 

Natura 2000 -ohjelmaan. Natura-kuvauksessa luontodirektiivin 

liitteen II lajeina alueella mainitaan esiintyvän harmaahylje 

(Halichoerus grypus) ja satunnaisesti myös itämerennorppa 

(Phoca hispida botnica). Natura-tietolomakkeen arvioinnissa 

merialueen katsotaan olevan merkittävä (asteikolla merkittävä 

– hyvin tärkeä – erittäin merkittävä) kyseisten lajien suojelun 

kannalta. 

Tehtyjen laskentojen perusteella Selkämeren alueen hyljehavainnot 

keskittyvät merialueen kaakkoiskulmaan, Sandbäckin 

(Kustavi) ja Yttersbergin (Brändö) alueille. Asiantuntijan näkemyksen 

mukaan (suull. tiedonanto O. Stenman 2009) 

Kristiinankaupungin edustan merialue on hylkeiden esiintymisen 

kannalta pääosin liian avonainen. Sieltä puuttuvat luodot 

ja karikot, jotka ovat tärkeitä hylkeiden oleskelualueita. 

Harmaahylje lisääntyy ajojäillä ahtojääkenttien ulkopuolella. 


vesikasvillisuuteen ja pohjaeliöstöön 

Tuulivoimalat 

Tuulivoimayksiköiden perustusten rakentaminen tuhoaa kohdealueen 

nykyisen pohjakasvillisuuden. Vesikasvillisuuden 

mahdollinen väheneminen jo luontaisestikin karuilla matalikoilla 

voi vaikuttaa niistä riippuvaisten vesiselkärangattomien 

yksilötiheyksiin ja sitä kautta esimerkiksi kalojen ravinnonsaantiin. 

Kasvillisuuden vähenemisellä voi olla myös vaikutuksia 

kalojen lisääntymiseen ja kalanpoikasten toimeentuloon. 

Vaikutuksen suuruus riippuu keskeisesti perustamistavasta. 

Tässä hankkeessa muutoksen kohteeksi joutuvan pohjan 

ala on suurin, mikäli kaikki voimalat perustetaan kasuuniperustuksella. 

Rakentamisen kohteeksi tulee merenpohjasta 

noin 0,4 % suunnittelualueiden kokonaispinta-alasta. Arvio 

perustuu laskentaan, jossa suunniteltujen voimalaitosyksiköiden 

määrä kerrotaan pinta-alalla (3 000 m 2 /tuulivoimayksikkö), 

joka kasuuniperustukseen tarvitaan. Määrää voidaan 

pitää vähäisenä. 

Rakkoleväkasvustoja havaittiin yhdellä Natura-alueen kuvauspaikalla. 

Muualla hankealueen kuvauskohteella havaittiin 

rakkolevää 6 kohteessa (Kuva 4-5). Nämä kohteet ovat 

joko suunniteltuja tuulivoimayksiköiden perustuspaikkoja tai 

niiden välittömässä läheisyydessä. Rakentaminen näille kohteille 

tuhoaisi kasvustot siltä osin, kun ne jäisivät perustusten 

alle. 

110 

Utanför Kristinestad hör en del av havsområdet till programmet 

Natura 2000. Av arterna i naturdirektivets bilaga II 

förekommer enligt Naturabeskrivningen gråsäl (Halichoerus grypus) 

och sporadiskt också östersjövikare (Phoca hispida botnica) 

på området. I bedömningen av Natura-datablanketten anses 

havsområdet vara viktigt (på skalan viktigt – mycket viktigt – 

synnerligen viktigt) för skyddet av dessa arter. 

Enligt de räkningar som gjorts är sälobservationerna i 

Bottenhavsområdet koncentrerade till havsområdets sydöstra 

hörn, kring Sandbäck (Gustavs) och Yttersberg (Brändö). 

Enligt en experts åsikt (muntlig information O. Stenman 2009) 

är havsområdet utanför Kristinestad till största delen för öppet 

för sälförekomst. Området saknar skär och grynnor som 

är viktiga vistelseområden för sälar. Gråsälen föder sina kutar 

på drivisen utanför packisfälten. 


bottenorganismerna under byggtiden 

Vindkraftverk 

Då fundament för vindkraftverksenheterna byggs, förstörs 

den nuvarande bottenvegetationen på byggplatserna. En 

eventuell minskning av vattenvegetationen på de redan av 

naturen karga, grunda områdena kan påverka individtätheten 

av de ryggradslösa vattenlevande arter som är beroende av 

den och därigenom också till exempel fiskarnas tillgång på 

näring. Minskad vegetation kan också påverka fiskarnas reproduktion 

och fiskynglens möjligheter att klara sig. 

Konsekvensens storlek beror i hög grad på sättet att bygga 

fundament. I det här projektet blir den bottenareal som 

förändras störst, ifall alla kraftverk byggs med kassunfundament. 

Byggplatserna utgör cirka 0,4 % av planområdets 

totalareal. Uppskattningen är baserad på en beräkning där 

antalet planerade kraftverksenheter multipliceras med den 

areal (3 000 m 2 /vindkraftverksenhet) som ett kassunfundament 

behöver. Arealen kan anses vara liten. 

Blåstångsvegetation noterades vid en fotograferingsplats 

på Naturaområdet. På andra fotograferade platser på projektområdet 

noterades blåstång vid 6 platser (Figur 4-5). De 

här platserna är antingen planerade fundamentplatser för 

vindkraftverksenheter eller finns i sådana platsers omedelbara 

närhet. Om kraftverk byggs på dessa platser förstörs vegetationen 

till den del som den hamnar under fundamenten.

Kuva 4-5. Hankealueella havaitut rakkoleväkasvustot. 

Yleensä merenpohjaan kohdistuvat rakentamistyöt aiheuttavat 

pohjasedimentin vapautumista veteen. Samentuminen 

puolestaan heikentää vesikasvien yhteyttämistä. Meriveden 

samentumisella voi olla vesikasvien kannalta suurikin merkitys, 

mikäli kiintoainetta vapautuu veteen niin paljon, että se 

estää valon läpäisyn syvempiin vesikerroksiin. Hankealueella 

pohjat ovat kuitenkin kovia ja vesi luontaisesti kirkasta. Siten 

vesirakennustöistä pohjakasvillisuudelle mahdollisesti aiheutuva 

haitta jää paikalliseksi ja kokonaisuutena vähäiseksi. 

Mikäli samentumaa vedessä kuitenkin ilmenee, se on lyhytaikaista 

ja haitta poistuu nopeasti rakennustöiden päätyttyä. 

Ajallinen kesto voi vaihdella muutamasta päivästä viikkoon, 

sää- ja virtausoloista sekä pohjamateriaalista riippuen. 

Figur 4-5. Blåstångsvegetation som har observerats på projektområdet. 

I allmänhet leder byggarbeten på havsbottnen till att 

bottensediment frigörs i vattnet. Grumlingen försämrar i sin 

tur vattenväxternas fotosyntes. Grumlingen av havsvattnet 

kan ha stor betydelse för vattenväxterna, om det frigörs så 

mycket fast substans i vattnet att ljuset inte kan tränga ned 

till de djupare vattenskikten. På projektområdet är bottnarna 

dock hårda och vattnet av naturen klart. De olägenheter 

som bottenvegetationen drabbas av på grund av byggarbetet 

i vattnet blir därför lokala och som helhet obetydliga. Om 

grumling av vattnet dock uppstår, är den kortvarig och olägenheten 

försvinner snabbt efter att byggarbetet avslutats. 

Tidsmässigt kan olägenheterna pågå från några dagar till 

en vecka beroende på vädret och strömförhållandena samt 

bottenmaterialet. 

111

Tuulivoimapuistoa rakennettaessa merenpohjan nykyistä 

pohjaeliöstöä tuhoutuu tuulivoimaloiden perustusten alueelta 

sekä pohjilta, joihin kaivetaan tuulivoimaloita yhdistäviä kaapeleita 

tai perustetaan läjitysalueita. Pohjan peittyessä häviää 

alueella esiintyvä pohjaeläimistö, mikä edelleen voi välillisesti 

vaikuttaa muuhun vesiekosysteemiin (esim. kalat) ravintoverkoston 

kautta. Kuten edellä esitettiin, tässä hankkeessa 

merenpohjaa voi enimmillään peittyä vain pieni osa suunnittelualueiden 

kokonaispinta-alasta. Tämän perusteella haitan 

astetta voidaan pitää suhteellisen vähäisenä. 

Tuulivoimalayksiköiden varaamaa pohjan alaa lukuun ottamatta 

pohjaeliöstön palautuminen rakentamisen aikaisista 

häiriöistä on jo lähialueella suhteellisen nopeaa. Tanskan 

Horns Rev ja Nystedin merituulivoimapuistoissa tehtyjen 

tutkimusten mukaan n. 5 kk rakentamisvaiheen jälkeen ensimmäisinä 

alueella havaittiin leviä ja vesiselkärangattomia. 

Päällyskasvusto koostui pii- ja rihmalevistä sekä sinisimpukoista. 

Käytännössä on huomattu, että tuulivoimaloiden perustukset 

luovat uusia kasvualustoja kovien pohjien lajeille. 

Näiden keinopohjien täydellinen asuttaminen voi kuitenkin 

kestää useita vuosia. On huomattava, että Etelä-Itämerellä 

meriveden suurempi suolapitoisuus suosii monien mereisten 

ja kilpailukykyisten lajien levittäytymistä uusille alueille. Näissä 

osissa murtovettä eliöstön monimuotoisuus on jo luontaisesti 

suurempaa ja samalla uusien pohjien asuttaminen tehokkaampaa 

kuin nyt tarkasteltavalla pohjoisella merialueella. 

Perustamistöistä voi aiheutua haittaa pohjalla eläville vesiselkärangattomille 

kiintoaineen lisääntymisenä vesipatsaassa. 

Eläimistön toipumisen ennalleen esim. ruoppausten jälkeen 

on havaittu kestävän yleensä 1–3 vuotta. Samentumasta 

johtuva haitta pohjaeläimille on oletettavasti hyvin vähäistä, 

sillä pohja-aines suunnittelualueella on suurimmaksi osaksi 

kovaa kivikkoa ja soraa. 


Sähkönsiirtoon tarvittavat merikaapelit joko lasketaan merenpohjaan 

tai niille kaivetaan kaapelioja, jotta kaapelit ovat 

merenkäynnin ja ahtojäiden ulottumattomissa. Kaapeliojat 

ovat 1–1,5 m leveitä. Häiriintyvän vyöhykkeen leveys pohjaa 

kaivettaessa voidaan arvioida olevan noin 10 m. Mikäli kaapelit 

lasketaan pohjaan, tästä aiheutuva vähäinen samentuma 

kestää vain muutamia tunteja ja ulottuu muutamien metrien 

päähän. 

Kaivutyöt, tuhoavat pohjan kasvillisuuden ja pohjaeliöstön 

kaapeliojien alueella. Kaapeleiden päälle takaisin laitettava 

maa-aines kuitenkin luo kasvualustan alueelle leviäville 

pohjakasveille. Myös lähiympäristössä esiintyvä pohjaeliöstö 

asuttaa ko. pohjan muutamassa vuodessa. 

Kaivutyöstä aiheutuva veden samentuminen voi väliaikaisesti 

haitata lähialueella olevien kasvien yhteyttämistä heikentämällä 

valon pääsyä pohjakerrokseen. Haitta häviää nopeasti 

rakennustöiden päätyttyä. Kaapeloinnin yhteydessä 

tehtävät kaivutyöt on tässä hankkeessa arvioitu vähäisiksi. 

Niiden vaikutukset rajoittuvat kaivualueelle ja sen välittömään 

läheisyyteen (muutamia kymmeniä metrejä). Kokonaisuutena 

haitan vesieliöstölle arvioidaan olevan vähäinen. 

112 

Då vindkraftsparken byggs, förstörs havsbottnens nuvarande 

bottenorganismer på de områden där vindkraftverkens 

fundament byggs samt på de bottnar där kablar mellan vindkraftverken 

grävs ned eller deponeringsområden anläggs. 

Då bottnen täcks, försvinner den bottenfauna som finns på 

området, vilket ytterligare kan påverka det övriga vattenekosystemet 

(t.ex. fiskarna) tillfälligt via näringsväven. Som ovan 

nämnts kan som mest endast en liten del av planområdenas 

totala havsbottenareal bli täckt i det här projektet. Därför kan 

olägenhetens grad anses vara relativt obetydlig. 

Med undantag av det bottenområde som upptas av vindkraftverksenheterna 

kommer bottenorganismerna efter störningarna 

i byggskedet att återvända relativt snabbt också 

till närområdet. Enligt undersökningar vid Horns Rev och 

Nysteds havsvindparker i Danmark upptäcktes alger och vattenlevande 

ryggradslösa djur i området redan ca 5 månader 

efter byggskedet. Påväxten bestod av kisel- och trådalger 

samt blåmusslor. I praktiken har det observerats att vindkraftverkens 

fundament skapar nytt växtunderlag för arter som 

trivs på hård botten. Det kan dock ta flera år innan dessa 

konstgjorda bottnar helt tas i besittning. Det är skäl att notera 

att den högre salthalten i havsvattnet i södra Östersjön gynnar 

en spridning av många havslevande och konkurrenskraftiga 

arter till nya områden. I sådana brackvattenområden är 

organismernas mångfald redan av naturen större och samtidigt 

invaderas nya bottnar effektivare än på det nordliga 

havsområde som nu undersöks. 

Arbetet med fundamenten kan medföra olägenheter för 

vattenlevande ryggradslösa djur på grund av ökad fast substans 

i vattenpelaren. Faunan brukar i allmänhet återhämta 

sig t.ex. efter muddringar inom 1–3 år. Olägenheterna för bottenfaunan 

till följd av grumlingen blir troligen mycket obetydlig, 

eftersom bottenmaterialet på planområdet till största delen 

är hårt och består av sten och grus. 


De sjökablar som behövs för elöverföringen sänks ned till 

havsbottnen, eller också grävs kabeldiken för att kablarna 

inte ska bli utsatta för sjögång och packis. Kabeldikena är 

1–1,5 m breda. Den zon som störs vid grävning på havsbottnen 

kan uppskattas vara cirka 10 m bred. Om kablarna läggs 

ned på havsbottnen blir vattnet en aning grumligt i bara några 

timmar och grumlingen sträcker sig endast några meter bort 

från platsen. 

Grävningsarbetet förstör bottenvegetationen och bottenorganismerna 

på kabeldikenas område. Det jordmaterial som 

kablarna därefter täcks med skapar dock ett växtunderlag dit 

bottenlevande växter kan sprida sig. De bottenorganismer 

som förekommer i näromgivningen kan också ta den aktuella 

bottnen i besittning inom några år. 

Grumlingen av vattnet under grävningsarbetet kan tillfälligt 

störa fotosyntesen för växter i närområdet genom att ljuset 

inte når bottenskikten lika effektivt som i vanliga fall. Den 

här olägenheten försvinner snabbt efter avslutat byggarbete. 

Grävningsarbetet i samband med kabeldragningen uppskattas 

i det här projektet bli av liten omfattning. Konsekvenserna 

av grävningsarbetet är begränsade till grävningsområdet och 

dess omedelbara närhet (några tiotal meter). Olägenheten 

för vattenorganismerna anses som helhet bli ringa.



Tuulivoimayksiköiden perustukset voivat sijoituspaikoillaan 

vaikuttaa paikallisesti virtaamiin ja aaltojen muodostukseen. 

Tämä taas voi aiheuttaa merenpohjan eroosiota reuna-alueilla. 

Kirjallisuustietojen perusteella tämän mahdollinen vaikutus 

pohjakasvillisuuteen on kuitenkin merkityksetön. 

Tanskalaisessa, vuosina 1999–2005 tehdyssä selvityksessä, 

tuulivoimapuiston alueella ja vertailualueella ei havaittu 

tilastollisesti merkittävää eroa pohjaeliöstön runsaudessa, 

valtalajin biomassassa tai eliöyhteisöjen koostumuksessa. 

Toisaalta rihmalevät olivat korvautuneet viherlevillä ja uusia 

lajeja oli myös ilmestynyt. 

Eliöiden, jotka kiinnittyvät alustaansa, määrä oli kasvanut. 

Nämä olivat tyypillisiä kovien pohjien lajeja, joille tuulivoimaloiden 

vedenalaiset rakenteet luovat uusia kasvualustoja. 

Vesiselkärangattomien lajimäärän onkin todettu kasvaneen 

tuulivoimapuistoalueella. Perustukset toimivat ikään kuin keinotekoisina 

riuttoina ja luovat uusia elinympäristöjä monille 

eläin- ja kasvilajeille. Näiden rakenteiden läheisyydessä on 

havaittu kasvaneita kalatiheyksiä, johtuen niiden tarjoamasta 

suojasta ja ravintokohteiden runsastumisesta. On kuitenkin 

huomattava, että riuttaefektin esiintymisestä tuulivoimapuistojen 

yhteydessä ei toistaiseksi ole kattavaa tutkimusaineistoa 

ja on oletettavaa, että vaikutukset ovat havaittavissa vasta 

useiden seurantavuosien jälkeen. 

Läntisellä Itämerellä on tutkittu vedenalaisten tuulivoimarakenteiden 

vaikutusta pohjaeliöiden esiintymiseen sijoittamalla 

merenpohjaan tuulivoimalaitosyksiköitä jäljitteleviä rakenteita. 

Viiden kuukauden kuluttua kokeen alkamisesta alustoilta 

havaittiin 18 makrofaunaan kuuluvaa lajia joista hallitsevia 

uusilla pinnoilla olivat nilviäiset, äyriäiset ja monisukamadot. 

Lajien kokonaismäärä nousi yli vuoden kestäneen havaintojakson 

aikana. 

Tutkimustulosten perusteella hankealueella pohjaeläinlajisto 

koostuu pääasiassa juuri nilviäisistä, äyriäisistä ja monisukamadoista, 

joten rakennustöiden jälkeen lajiston arvioidaan 

muutamassa vuodessa palautuvan nykytilanteen kaltaiseksi. 

Toisaalta pohjaeliöstön biomassan kasvu on selvästi 

hitaampaa kuin läntisellä Itämerellä. 



Sähkökaapelit ovat joko niille kaivetuissa kaapeliojissa (1–1,5 

m leveä) tai pohjan pinnalla. Häiriintyvän vyöhykkeen leveydeksi 

pohjaa kaivettaessa voidaan arvioida noin 10 m. Syvillä 

vesialueilla (yli 12 m), valon vähyyden vuoksi kasvillisuutta ei 

juuri esiinny tai se on harvalukuista. 

Kaapelikaivannon peittämiseen käytettävä karkea maa-aines 

toimii uutena elinympäristönä, johon muodostuu vähitellen 

uusi lajisto. Prosessin nopeus riippuu mm. ympäristössä 

esiintyvästä lajistosta. 


bottenorganismerna under driften 

Vindkraftverkens fundament kan på sina förläggningsplatser 

påverka de lokala strömmarna och vågbildningen. Det kan i 

sin tur påverka havsbottnens erosion i kantområdena. Enligt 

uppgifter i litteraturen är denna eventuella inverkan på bottenvegetationen 

dock betydelselös. 

I en dansk utredning under åren 1999–2005 upptäcktes 

ingen statistiskt signifikant skillnad mellan ett vindparksområde 

och ett jämförelseområde i fråga om bottenorganismernas 

riklighet, den dominerande artens biomassa eller organismsamhällenas 

sammansättning. Å andra sidan hade trådalger 

ersatts av grönalger och nya arter hade också tillkommit. 

Mängden organismer som fäster sig på underlaget hade 

ökat. Det var sådana arter som är typiska på hård botten. 

För dem skapar vindkraftverkens konstruktioner under vattnet 

nytt växtunderlag. Antalet vattenlevande ryggradslösa 

arter har också konstaterats öka på vindparksområden. 

Fundamenten fungerar som konstgjorda rev och skapar nya 

livsmiljöer för många djur- och växtarter. I närheten av sådana 

konstruktioner har ökad fisktäthet observerats på grund av 

det skydd som de erbjuder och rikligare tillgång på föda. Det 

är dock skäl att beakta att det tills vidare inte finns tillräckligt 

omfattande forskningsresultat om förekomsten av en reveffekt 

i anslutning till vindkraftsparker. Det kan också antas att 

effekterna kan märkas först efter flera uppföljningsår. 

I västra Östersjön har det gjorts undersökningar av hur 

vindkraftverkens konstruktioner under vattnet påverkar förekomsten 

av bottenorganismer genom att konstruktioner som 

liknar vindkraftverksenheter har placerats ut på havsbottnen. 

Fem månader efter att försöket startat upptäcktes 18 arter 

som hör till makrofaunan på underlaget. De dominerande arterna 

på de nya ytorna var blötdjur, kräftdjur och havsborstmaskar. 

Det totala antalet arter steg under observationsperioden 

som pågick i mer än ett år. 

Undersökningsresultaten visar att bottenfaunan på projektområdet 

består av främst just blötdjur, kräftdjur och havsborstmaskar. 

Efter byggarbetet bedöms arterna därför återvända 

så att nuläget i stort sett återställs inom några år. Å 

andra sidan är tillväxten när det gäller bottenorganismernas 

biomassa betydligt långsammare än i västra Östersjön. 

4.3.6 Elöverföringens inverkan på 

vattenvegetationen och bottenorganismerna 

under driften 

Elkablarna ligger antingen i grävda kabeldiken (1–1,5 meter 

breda) eller på bottnen. Den zon som störs vid grävning på 

havsbottnen kan uppskattas vara cirka 10 m bred. På djupa 

vattenområden (över 12 m) förekommer nästan ingen vegetation 

eller den är mycket obetydlig på grund av bristen på 

ljus. 

Det grova jordmaterial som används för att täcka kabeldikena 

utgör en ny livsmiljö dit nya arter småningom söker sig. 

Processens hastighet beror på bl.a. vilka arter som förekommer 

i omgivningen. 

113

Merenpohjalla olevista kaapeleista osa lähettää sähkövirtauksia 

ja muodostaa ympärilleen magneettisia kenttiä. 

Käytännössä ainoa merikaapeleista aiheutuva eliöstövaikutus 

voi liittyä näihin magneettikenttiin. Toisaalta staattisen 

magneettikentän vaikutuksia vesiorganismeihin on tutkittu 

vähän. Tanskan Rødsandin tuulivoimapuistossa tehdyn tutkimuksen 

mukaan merenpohjaan, metrin syvyyteen kaivettujen 

merikaapeleiden magneettinen kenttä pohjan pinnalla oli pienempi 

kuin luonnollinen geomagneettinen kenttä. 

Laboratoriokokeessa mm. katkarapuja, siiroja ja sinisimpukoita 

altistettiin näille magneettikentille. Tutkimukseen eläimet 

poimittiin läntiseltä Itämereltä. Johtopäätöksenä oli, että 

pohjaeläinten ja pohjalla elävän kampelan käyttäytymisessä 

ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa testi- ja kontrolliryhmän 

välillä (Bochert & Zettler 2004). Hammar & Wikström 

(2005) huomasivat tutkimuksissaan leväsiiran (Idotea balthica) 

käyttävän ainakin osittain maan magneettikenttää suunnistukseen. 

Keinotekoisessa magneettikentässä leväsiiran 

suunnistus muuttui luonnontilaisiin alueisiin verrattuna. 

Sähkömagneettisen kentän vaikutukset vesieliöstöön ovat 

lähinnä teoreettisia. Siten sähkönsiirrosta aiheutuvat käytönaikaiset 

vaikutukset eliöstöön on arvioitu suunnittelualueella 

hyvin vähäisiksi tai niitä ei esiinny. 

4.4 Kalasto ja kalastus 


Suunnitellun tuulivoimala-alueen kalastuksen ja kalakantojen 

selvittämiseksi tehtiin aluetta koskeva kalatalousselvitys. 

Erityisesti kalakantoihin liittyen kalatalousselvityksen avulla 

saatiin tietoa merialueella esiintyvistä kalalajeista sekä niiden 

kutualueista ja kalakantojen tilasta. Kalastukseen liittyen selvityksen 

avulla saatiin tietoa ammattimaisen kalastuksen ja 

vapaa-ajankalastuksen määrästä sekä ammattikalastajien 

pyyntialueista, pyyntivälineistä, kalastuksen ajoittumisesta ja 

saaliista. Kalatalousselvityksessä tietoja kerättiin alueen ammattikalastajille 

lähetettävällä ammattikalastustiedustelulla 

sekä Kristiinankaupungin–Isojoen kalastusalueen isännöitsijälle 

ja Kristiinankaupungin osakaskuntien puheenjohtajille 

lähetettävällä kalastustiedustelulla. Kalatalousselvitys tehtiin 

vuoden 2008 syksyn ja talven aikana. Ammattikalastajien antamat 

tiedot saaliista koskevat vuotta 2007. 

Ammattikalastustiedusteluja lähetettiin yhteensä 75:lle alueella 

mahdollisesti ammattimaisesti kalastaneelle henkilölle. 

Takaisin vastauksia saatiin 26 kpl, joten tiedustelun vastausprosentti 

oli 35 %. Vastanneista 14 toimi alueella vuonna 2007 

ammattikalastajana. Näistä 8 oli pääammattikalastajia ja 6 

sivuammattikalastajia. Tiedusteluun vastanneista 6 ilmoitti 

kalastavansa vain kotitarpeeseen ja 6 ilmoitti, ettei kalastanut 

alueella kyseisenä vuonna laisinkaan. Vastausten perusteella 

kalastukseen osallistui yhteensä 40 henkilöä. Suuri osa heistä 

oli mukana troolikalastuksessa. Kalastuskuntien puheenjohtajille 

osoitettuja kyselyitä lähetettiin 11 kpl, joista ainoastaan 

3 vastasi. Tiedustelun vastausprosentiksi jäi täten ainoastaan 

28 %. 

114 

Kablarna på havsbottnen bildar magnetfält kring sig. Den 

enda konsekvensen av sjökablarna med tanke på organismerna 

är i praktiken de här magnetfälten. Det är dock obetydligt 

undersökt hur ett statiskt magnetfält påverkar vattenorganismerna. 

Enligt en undersökning av Rødsands vindkraftspark 

i Danmark var magnetfältet från sjökablar som grävts 

ned till en meters djup i havsbottnen mindre än det naturliga 

geomagnetiska fältet vid havsbottnens yta. 

I laboratorieförsök exponerades bl.a. räkor, gråsuggor och 

blåmusslor för de här magnetfälten. Djuren för undersökningen 

plockades från västra Östersjön. Slutsatsen var att 

ingen statistiskt signifikant skillnad upptäcktes i bottendjurens 

och bottenlevande flundrors beteende vid jämförelse av 

en testgrupp och en kontrollgrupp (Bochert & Zettler 2004). 

Hammar & Wikström (2005) observerade i sina undersökningar 

att tånggråsuggan (Idotea balthica) åtminstone delvis 

utnyttjade jordens magnetfält för att orientera sig. I konstgjorda 

magnetfält ändrades tånggråsuggans orientering jämfört 

med naturliga områden. 

De elektromagnetiska fältens inverkan på vattenorganismerna 

är närmast teoretisk. Därför har konsekvenserna av 

elöverföringen för organismerna under vindkraftverkens drift 

uppskattats bli mycket små eller inte alls förekomma på 

planområdet. 

4.4 Fiskbestånd och fiske 


För att utreda fisket och fiskbeståndet på vindkraftverksområdet 

gjordes en fiskeriekonomisk utredning på området. 

Speciellt när det gäller fiskbestånden gav den fiskeriekonomiska 

utredningen information om fiskarter som förekommer 

i havsområdet samt deras lekområden och fiskbeståndens 

situation. Utredningen gav information om yrkesfiskets och 

fritidsfiskets omfattning samt yrkesfiskarnas fiskeområden, 

fiskeredskap, när de fiskar samt om fångsten. I den fiskeriekonomiska 

utredningen samlades information genom en 

yrkefiskeenkät som sändes till områdets yrkesfiskare samt 

en fiskeenkät som sändes till disponenten för Kristinestad- 

Storå fiskeområde och ordförandena för de olika delägarlagen 

i Kristinestad. Den fiskeriekonomiska utredningen gjordes 

under hösten och vintern 2008. Yrkesfiskarnas uppgifter 

om fångsten gällde år 2007. 

Enkäten om yrkesfisket sändes till sammanlagt 75 personer 

som eventuellt fiskat yrkesmässigt på området. 26 svar 

på enkäten kom, så enkätens svarsprocent var 35 %. Av de 

svarande hade 14 varit yrkesfiskare på området år 2007. Av 

dem var 8 yrkesfiskare i huvudsyssla och 6 binäringsfiskare. 

Av dem som besvarade enkäten uppgav 6 att de fiskade bara 

för husbehov och 6 uppgav att de inte alls hade fiskat på 

området under det aktuella året. På basis av svaren deltog 

sammanlagt 40 personer i fisket. En stor del av dem deltog i 

trålfiske. 11 stycken enkäter adresserade till fiskelagens ordförande 

sändes, men endast 3 av dem svarade. Enkätens 

svarsprocent blev då bara 28 %.

Kalatalousselvityksen lisäksi vaikutusten arvioinnissa käytettiin 

apuna julkaistua tutkimustietoa. 

4.4.2 Kalasto, kalastus ja kalankasvatus 

Luvian - Kristiinankaupungin välinen rannikkoseutu on tärkeätä 

silakan lisääntymisaluetta. Alueella on paljon kovapohjaisia 

pohja-alueita, joita silakka suosii kutualueena. Silakalla 

on perustavaa laatua oleva merkitys myös muiden kalojen 

kantoihin. Erityisesti siika seuraa silakan kutuja. Myös silakan 

varhaiskasvun aikana sillä on suuri merkitys eri petokalojen 

ravinnossa. Muita tarkasteltavalla merialueella esiintyviä ja 

kalastettavia kalalajeja ovat mm. merilohi, taimen, siika, kuha, 

ahven ja hauki. 

Merialueen kalavesiä hallinnoi Kristiinankaupungin– 

Isojoen kalastusalue. Silakanpyynti on keskittynyt nykyisin 

Selkämerelle. Kaskisten kalasatama toimii tärkeimpänä purkusatamana. 

Viime vuosina ammattikalastajien lukumäärä 

on kuitenkin supistunut voimakkaasti. Ammattikalastajien tärkeimmät 

saalislajit ovat silakka, kilohaili, siika, ahven ja lohi. 

Viime vuosina saaliissa on ollut suurta vaihtelua, joka johtuu 

kalakantojen epäsäännöllisestä vaihtelusta. Tämän vuoksi 

kalastuksen kannattavuus on laskenut. Kannanvaihteluun 

ovat todennäköisesti vaikuttaneet ympäristömuutokset, kuten 

vesien happamoituminen lisääntymisalueilla ja rannikkovesien 

rehevöityminen. 

Kristiinankaupungin edustan merialueen kalalajisto koostuu 

Selkämerellä tavattavista lajeista. Taulukossa (Taulukko 

4-3) on esitetty Selkämerellä tavattavat kaupallisesti hyödynnettävät 

kalalajit ja muut alueen kalalajit. Tiedot perustuvat 

Riista- ja kalatalouden (RKTL) tutkimuslaitoksen vuoden 

2008 julkaisuun, Fish species in Finland, sekä RKTL:n verkkosivuilta 

löytyvään Kala-atlas -palveluun. Taulukossa kaupallisesti 

hyödynnettäviin kaloihin kuuluvat kaikki lajit, joilla 

edes jossain määrin voidaan katsoa olevan kaupallista merkitystä. 

Selkämeren alueella kampelalla, kuoreella ja toutaimella 

ei juuri ole kaupallista merkitystä (RKTL, Kala-atlas). 

Harjuksen, ankeriaan, piikkikampelan ja turskan kaupallinen 

merkitys on myös pieni, mikä johtuu lähinnä niiden vähälukuisuudesta. 

Härkäsimpun, kiisken, suutarin, särjen, säyneen ja 

vimpan kaupallinen merkitys on aikaisemmin ollut suurempi, 

mutta nykyisin merkitys on hyvin pieni (RKTL, Kala-atlas). 

Lajeista turskan ei ole havaittu lisääntyvän Suomen vesillä. 

Miekkasärki, piikkikampela ja nokkakalan sen sijaan arvellaan 

lisääntyvän Suomen vesillä ainoastaan joinain vuosina 

(Urho & Lehtonen 2008). 

Utöver den fiskeriekonomiska utredningen användes 

också publicerade forskningsrön som hjälp i 

konsekvensbedömningen. 

4.4.2 Fiskbestånd, fiske och fiskodling 

Kustområdet mellan Luvia och Kristinestad är ett viktigt reproduktionsområde 

för strömming. På området finns många 

områden som har hård botten och som därför är lämpliga 

lekområden för strömming. Strömmingen har en fundamental 

betydelse också för bestånden av andra fiskarter. I synnerhet 

siken följer strömmingens lek. Även under strömmingens tidiga 

tillväxt har den en stor betydelse som näring för olika 

rovfiskar. Andra fiskarter som förekommer på det undersökta 

havsområdet och som fiskas är bl.a. havslax, öring, sik, gös, 

abborre och gädda. 

Fiskevattnen i havsområdet administreras av Kristinestad– 

Storå fiskeområde. Strömmingsfisket är numera koncentrerat 

till Bottenhavet. Fiskhamnen i Kaskö är den viktigaste landningshamnen. 

Under de senaste åren har antalet yrkesfiskare 

dock minskat kraftigt. De viktigaste fiskarterna i yrkesfiskarnas 

fångst är strömming, vassbuk, sik, abborre och lax. Under de 

senaste åren har stora variationer i fångsten förekommit till 

följd av oregelbunden variation i fiskbestånden. Därför har 

fiskets lönsamhet försämrats. Variationerna i fiskbestånden 

har sannolikt påverkats av miljöförändringar såsom försurning 

av vattnet på reproduktionsområdena och eutrofiering 

av kustvattnet. 

I havsområdet utanför Kristinestad förekommer samma 

arter som är vanliga i Bottenhavet. Tabell 4-3 innehåller en 

sammanställning av de ekonomiskt utnyttjade fiskarter som 

förekommer i Bottenhavet samt andra fiskarter i området. 

Uppgifterna är baserade på Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets 

(VFFI) publikation år 2008, Fish species in Finland, samt 

tjänsten Fiskatlas som finns på VFFI:s webbplats. Till de ekonomiskt 

utnyttjade fiskarterna i tabellen hör alla arter som åtminstone 

i någon mån kan anses ha kommersiell betydelse. I 

Bottenhavet har flundra, nors och asp ingen egentlig ekonomisk 

betydelse (VFFI, Fiskatlas). Harr, ål, piggvar och torsk 

har också liten ekonomisk betydelse, vilket främst beror på 

att de är så fåtaliga. Hornsimpa, gärs, sutare, mört, id och 

vimma har förr haft större ekonomisk betydelse, men numera 

är de av mycket liten betydelse (VFFI, Fiskatlas). Ingen reproduktion 

av torsk har observerats i finländska vatten. Skärkniv, 

piggvar och näbbgädda antas föröka sig i finländska vatten 

endast vissa år (Urho & Lehtonen 2008). 

115

Taulukko 4-3. Selkämerellä tavattavat kaupallisesti hyödynnettävät 

ja muut kalalajit (Urho & Lehtonen 2008). 

Kaupallisesti hyödynnetyt kalalajit Muut kalalajit 

nahkiainen seipi, turpa, mutu, sorva, salakka, 

silakka, kilohaili pasuri, miekkasärki, ruutana 

ankerias nokkakala 

hauki siloneula, särmäneula 

lohi, taimen kolmi- ja kymmenpiikki, vaskikala 

muikku, siika kivi-, piikki- ja isosimppu 

harjus rasvakala, imukala 

kuore elaska 

härkäsimppu teisti 

ahven, kuha, kiiski iso- ja pikkutuulenkala 

särki, säyne, toutain, suutari musta-, lieju-, ja hietatokko 

lahna, vimpa kivinilkka 

turska 

made 

piikkikampela, kampela 

Lapväärtinjokeen kutemaan nousevia kalalajeja ovat meritaimen 

(Isojoen kanta), harjus ja vaellussiika, joista vaellussiika 

kuteen joen alajuoksulla. Muita joen alajuoksulla ja sen 

suistoalueella kutevia lajeja ovat hauki, ahven, särki, lahna ja 

kuore. Joki ja sen suistoalue olivat ainakin vielä 1990-luvun 

lopussa säyneen, vimpan, mateen ja nahkiaisen kutualueita. 

Kristiinankaupungin itäpuolelle laskevan Tiukanjoen suistoalueella 

kutevat myös hauki, ahven, särki, lahna ja kuore. 

Joessa kutevat hauen, ahvenen, särjen, lahnan ja mateen 

lisäksi harvalukuisena säyne ja mahdollisesti nahkiainen. 

Ranta-alueilla on useita fladoja ja kluuvijärviä, joissa kutevia 

kaloja ovat muun muassa hauki, ahven, särki, kolmipiikki, lahna, 

säyne, made, kiiski. Kutukalalajeissa on eroa eri fladojen 

ja järvien välillä. Edellä kuvatut tiedot, lukuun ottamatta meritaimenen, 

harjuksen ja vaellussiian kutualueita, pohjautuvat 

vuosien 1997–1998 tutkimustuloksiin. Tämän jälkeen kutualueissa 

on saattanut tapahtua joidenkin lajien kohdalla muutoksia. 

Suuri osa edellä mainituista kalalajeista, joiden ei tarvitse 

nousta jokeen kuteakseen, kutevat todennäköisesti myös 

ranta-alueilla, erityisesti lahdissa. 

Tietoja suunnitellulla tuulivoimapuiston alueella tai sen läheisyydessä 

sijaitsevista kalojen kutualueista saatiin myös 

Kristiinankaupungin-Isojoen kalastusalueen isännöitsijältä, 

alueen kalastuskuntien puheenjohtajilta sekä muutamalta 

ammattikalastajalta. Myös he mainitsivat taimenen, vaellussiian 

ja nahkiaisen kutevan Lapväärtinjoessa. Ranta-alueella 

kutevista kaloista sen sijaan mainittiin ahven, made, hauki, 

lahna, särki, kiiski ja siika. Lähempänä suunniteltua merituulivoimapuiston 

aluetta tai kyseisellä alueella kutevia lajeja ovat 

tiedusteluvastausten mukaan silakka, siika ja meriharjus. 

Selkämerellä tavattavista lajeista uhanalaisuusasteeltaan 

toutain on luokiteltu herkäksi lajiksi, nahkiainen ja vimpa 

miltei uhanalaisiksi ja lohi sekä taimen uhanalaisiksi. Siian 

muodoista plankton- ja vaellussiikaa ovat vaarantuneina. 

Itämeren meriharjusta pidetään erittäin uhanalaisena tai vähintään 

uhanalaisena lajina. Nykyään nämä meriharjuskannat 

ovat hädin tuskin lisääntymiskykyisiä. 1990-luvun lopussa 

säyne ja vimpa olivat ainakin Lapväärtinjoen kutualueiltaan 

116 

Tabell 4-3. Ekonomiskt utnyttjade fiskarter samt andra fiskarter 

som påträffas i Bottenhavet (Urho & Lehtonen 2008). 

Ekonomiskt utnyttjade fiskarter Andra fiskarter 

nejonöga stäm, färna, elritsa, sarv, löja, 

strömming, vassbuk 

björkna, skärkniv, ruda 

ål näbbgädda 

gädda mindre havsnål, kantnål 

lax, öring stor- och småspigg, tångspigg 

siklöja, sik sten-, ox- och rötsimpa 

harr sjurygg, ringbuk 

nors spetsstjärtat långebarn 

hornsimpa tejstefisk 

abborre, gös, gärs tobiskung och kusttobis 

mört, id, asp, sutare 

svart smörbult, lerstubb 

braxen, vimma 

och sandstubb 

torsk 

lake 

piggvar, flundra 

tånglake 

Fiskarter som vandrar upp i Lappfjärds å för att leka är 

havsöring (Lappfjärds ås stam), harr och vandringssik, av 

vilka vandringssiken leker i åns nedre lopp. Andra arter som 

leker i åns nedre lopp och i dess mynningsområde är gädda, 

abborre, mört, braxen och nors. Ån och dess mynningsområde 

var åtminstone ännu i slutet av 1990-talet lekområden 

för id, vimma, lake och nejonöga. Vid mynningen av Tjöck 

å, som rinner ut i havet öster om Kristinestad, leker också 

gädda, abborre, mört, braxen och nors. I ån leker förutom 

gädda, abborre, mört, braxen och lake också ett litet antal 

av id och eventuellt nejonöga. På strandområdena finns flera 

flador och glosjöar där bland andra gädda, abborre, mört, 

storspigg, braxen, id, lake och gärs leker. Det finns skillnader 

mellan vilka fiskarter som leker i vilken flada eller glosjö. 

Ovanstående information, med undantag av lekområdena för 

havsöring, harr och vandringssik, är baserad på forskningsresultat 

från åren 1997–1998. Sedan dess har det kunnat ske 

förändringar på lekområdena för vissa arter. En stor del av 

ovannämnda fiskarter, som inte behöver vandra upp i ån för 

att leka, leker sannolikt också annanstans i strandområdena, 

i synnerhet i vikar. 

Information om lekområden för fisk på det område som 

planeras för en vindkraftspark eller i dess närhet erhölls också 

av disponenten för Kristinestad-Storå fiskeområde, ordförandena 

för områdets olika fiskelag samt av några yrkesfiskare. 

Också de nämnde att öring, vandringssik och nejonöga 

leker i Lappfjärds å. Av de fiskar som leker i strandområden 

nämndes abborre, lake, gädda, braxen, mört, gärs och sik. 

Arter som leker närmare området för den planerade havsvindparken 

eller på det aktuella området är enligt enkätsvaren 

strömming, sik och havsharr. 

Beträffande hotsituationen för de arter som påträffas i 

Bottenhavet är asp klassificerad som en känslig art, nejonöga 

och vimma är så gott som hotade samt lax och öring 

hotade. I fråga om sik är planktonsik och vandringssik sårbara. 

Östersjöns havsharr anses vara en mycket hotad eller 

åtminstone hotad art. Numera är de här bestånden av havsharr 

nätt och jämnt fortplantningsdugliga. I slutet av 1990-talet 

hade id och vimma nästan helt försvunnit, åtminstone från 

sina lekområden i Lappfjärds å. På samma lekområden hade 

nejonöga och lake minskat fram till slutet av 1990-talet. År

miltei hävinneet. Samoilta kutualueilta nahkiainen ja made 

olivat vähentyneet 1990-luvun loppuun mennessä. Vuonna 

1998 Tiukanjoen madekannan sen sijaan katsottiin 1998 voimistuneen 

ja tällöin joesta pyydettiin myös joitain meritaimenia 

ja siikoja. Raporttia varten ei saatu tietoa, onko näissä 

kannoissa myöhemmin tapahtunut muutosta. 

Alueen kalakantojen tilasta tietoa saatiin lisäksi kalastusalueen 

isännöitsijälle ja kalastuskuntien puheenjohtajille lähetetyistä 

tiedusteluvastauksista. Kalastusalueen isännöitsijän 

mukaan alueen taimenkantoja vahvistetaan istutuksin. Yksi 

puheenjohtajista mainitsi mateiden vähentyneen viimeisen 

10 vuoden aikana. Toisen puheenjohtajan mukaan siika- ja 

ahven ainakin saaliissa oli vähentynyt kahden vuoden takaisesta 

huomattavasti. Lisäksi vastauksissa mainittiin rehevöitymisen 

seurauksena taloudellisesti vähäarvoisten kalojen, 

erityisesti särkikalojen, määrän lisääntyneen. Tämän puolestaan 

katsottiin mahdollistaneen haukien määrän lisääntymisen. 

Hyljekantojen suuren koon katsottiin aiheuttavan suurta 

haittaa niin kalakantoihin kuin kalastukseenkin. 

Vuonna 2007 tiedusteluun vastanneiden tiedustelualueella 

kalastaneiden ammattikalastajat (13 kpl) kalastuspäivien 

määrä oli 2 137 päivää. Yksi tiedusteluun vastanneista ammattikalastajista 

ei ilmoittanut kalastuspäiviensä määrää. 

Kalastajaa kohti laskettu pyyntipäivien määrä vuodessa oli 

164 päivää. Ammattikalastajien kalastus oli suurinta helmikuusta 

kesäkuuhun sekä elokuusta lokakuuhun. Eniten 

pyyntipäiviä oli syyskuussa (247) ja kesäkuussa (223), vähiten 

joulukuussa (71). Kalastusalueen isännöitsijän ja kalastuskuntien 

puheenjohtajien mukaan vapaa-ajankalastus on 

suurinta kesällä kesä- heinä, ja elokuussa ja pienintä talvella 

tammi- ja joulukuussa. Ammattikalastajista kaikki 14 kalasti 

avovesiaikaan, mutta jäätalvella ammattikalastajista ainoastaan 

9 kalasti. 

Kolmella ammattikalastajista ei ollut pyyntialueita vuonna 

2007 suunniteltujen voimala-alueiden sisällä. Heistä kaksi 

troolikalastajaa kalasti ulompana merellä ja yhden ammattikalastajan 

pyyntialueet olivat kaikkia suunniteltuja voimala-alueita 

pohjoisempana. Kahdeksalla ammattikalastajista 

pyyntialueet olivat osin pohjoisella suunnitellulla voimala-alueella. 

Myös keskimmäisellä suunnitellulla voimala-alueella oli 

kahdeksan ammattikalastajan pyyntialueita. Eteläisellä suunnitellulla 

voimala-alueella oli kahden ammattikalastajan pyyntialueita. 

Joillakin kalastajista pyyntialueista vain pieni osa 

oli suunnitelluilla voimala-alueilla kun taas toisilla suuri osa 

pyyntialueista. Yleisin ammattikalastajien pyyntitapa tiedustelualueella 

oli verkkokalastus. Muita avovesiaikaan ammattikalastajien 

käyttämiä pyydyksiä olivat rysä, lohija siikaloukku, 

siikapesä, katiska ja trooli. Kyselyyn vastanneiden mukaan 

troolausta ei harjoiteta hankealueella vaan ulompana merialueella. 

Hankealue on liian matalaa ja siten hankalaa troolauksen 

kannalta. Ammattikalastajien kiinteät pyydyspaikat on 

esitetty kuvassa (Kuva 4-7). 

1998 ansågs däremot beståndet av lake i Tjöck å ha stärkts 

och då fångades också en del havsöringar och sikar i ån. För 

rapporten erhölls inga uppgifter om eventuella senare förändringar 

i de här bestånden. 

Information om fiskbeståndens situation i området har 

dessutom fåtts från svaren på de enkäter som sändes till fiskeområdets 

disponent och till fiskelagens ordförande. Enligt 

fiskeområdets disponent stärks områdets öringbestånd 

genom utplanteringar. En ordförande nämnde att förekomsten 

av lake har minskat under de senaste 10 åren. Enligt 

en annan ordförande hade siken och abborren åtminstone i 

fångsterna minskat betydligt från situationen två år tidigare. 

I svaren nämndes ytterligare att mängden fiskar av mindre 

ekonomiskt värde, speciellt mörtfiskarna, har ökat till följd 

av eutrofieringen. Det här ansågs i sin tur ha gett möjlighet 

för gäddbeståndet att öka. Det stora sälbeståndet ansågs 

medföra kännbara olägenheter för både fiskbestånden och 

fisket. 

De yrkesfiskare (13 st) som deltog i enkäten 2007 och hade 

fiskat på det aktuella området hade fiskat sammanlagt 2 137 

dagar. En av de yrkesfiskare som besvarade enkäten uppgav 

inte hur många dagar han hade fiskat. Antalet fiskedagar per 

fiskare var 164 per år. Yrkesfiskarnas fiske var störst från februari 

till juni samt från augusti till oktober. Antalet fiskedagar 

var störst i september (247) och juni (223), minst i december 

(71). Enligt fiskeområdets disponent och fiskelagens ordförande 

förekommer mest fritidsfiske på sommaren i juni-juli 

och i augusti och minst på vintern i januari och december. Alla 

14 yrkesfiskarna fiskade under den isfria tiden, men under 

isvintern fiskade bara 9 av yrkesfiskarna. 

Tre yrkesfiskare hade inga fiskeområden inom de planerade 

kraftverksområdena år 2007. Av dem fiskade två trålfiskare 

längre ute till havs och en yrkesfiskares fiskeområden låg norr 

om alla de planerade kraftverksområdena. Åtta yrkesfiskare 

hade sina fiskeområden delvis på det kraftverksområde som 

planeras i norr. Också på det mellersta planerade kraftverksområdet 

hade åtta yrkesfiskare fiskeområden. På det sydliga 

planerade kraftverksområdet hade två yrkesfiskare fiskeområden. 

För några fiskare låg deras fiskeområden bara till en 

liten del på de planerade kraftverksområdena, medan en stor 

del av fiskeområdena berördes för andra fiskare. Det vanligaste 

fiskesättet för yrkesfiskarna på det aktuella området 

var nätfiske. Andra fiskeredskap som yrkesfiskarna använde 

under den isfria tiden var ryssja, lax- och sikfällor, sikkrokar, 

katsor och trål. Yrkesfiskarnas stationära fiskeplatser anges 

i figur (Figur 4-7). 

117

Kuva 4-6. Karhusaaren lämpö- ja tuulivoimalaitokset mereltä katsottuna 

Figur 4-6. Värme- och vindkraftverken på Björnö sedda från havet 

Tiedusteluun vastanneista ammattikalastajista 13 luovutti 

vuoden 2007 saalistietonsa. Kokonaissaalis vuonna 2007 oli 

27 milj. kg. Silakan kokonaissaalis oli 26 milj, kg ja kilohailin 

1 milj. kg. Vuonna 2007 Suomen silakkasaalis oli 89 milj. kg 

, josta Selkämeren suomalaisten saama osuus oli 72 milj. kg 

(RKTL, 2008). Lähes 40 % vuoden 2007 Selkämeren suomalaisten 

saamasta silakkasaaliista koostui tähän tiedusteluun 

vastanneiden saaliista. Koska tiedusteluun vastanneiden 

ammattikalastajien saaliista ainoastaan 32 456 kg oli muuta 

kalaa kuin silakkaa tai kilohailia, ja kalastajista ainoastaan 

kaksi kalasti pääasiassa silakkaa, on tuloksia syytä tarkastella 

myös ilman silakan ja kilohailin osuutta. Kun silakkaa ja 

kilohailia ei huomioida, oli kalastajien yleisin saaliskala ahven 

(34 %), toiseksi yleisin siika (31 %) ja kolmanneksi yleisin 

lohi (23 %). Muita saaliiksi saatuja kaloja olivat muun muassa 

kuha, taimen, hauki, lahna, made ja nahkiainen, mutta näiden 

osuus saaliista oli pieni. Kun ei huomioida silakkaa kalastaneiden 

troolikalastajien osuutta, kalastajakohtainen saalismäärä 

vuonna 2007 oli 2 951 kg. 

118 

Kuva 4-7. Kiinteät pyydyspaikat. 

Figur 4-7. Stationära fiskeplatser. 

13 av de yrkesfiskare som besvarade enkäten gav uppgifter 

om sin fångst år 2007. Totalfångsten år 2007 var 27 milj. 

kg. Totalfångsten av strömming var 26 milj. kg och av vassbuk 

1 milj. kg. Finlands strömmingsfångst år 2007 var 89 milj. 

kg, varav finländarnas andel i Bottenhavet utgjorde 72 milj. 

kg (VFFI, 2008). Närmare 40 % av finländarnas strömmingsfångst 

i Bottenhavet år 2007 hade fiskats av dem som besvarade 

den här enkäten. Eftersom endast 32 456 kg av fångsten 

för de yrkesfiskare som besvarade enkäten var annan fisk än 

strömming eller vassbuk och endast två av fiskarna fiskade 

huvudsakligen strömming, är det skäl att granska resultaten 

också utan andelen strömming och vassbuk. Om strömming 

och vassbuk inte beaktas bestod fiskarnas fångst av främst 

abborre (34 %), sik (31 %) och lax (23 %). Andra fiskar i fångsten 

var bland annat gös, öring, gädda, braxen, lake och nejonöga, 

men de här utgjorde en liten del av fångsten. Om 

man inte beaktar andelen för de fiskare som fiskar strömming 

med trål utgjorde fångsten 2 951 kg per fiskare år 2007.

Kristiinankaupungin edustan eteläpuolisella merialueella 

toimii kaksi kalankasvatuslaitosta, jotka eivät sijaitse suunnittelualueella. 

Lisäksi kaupungin eteläpuolella, Skaftungin 

alueella, sijaitsee useita laitoksia hankealueen ulkopuolella 

lähimmillään noin kahden kilometrin päässä sekä Närpiön 

alueella, hankealueen ulkopohjoispuolella noin kolmen kilometrin 

päässä hankealueesta. 

4.4.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset kalastoon, 

kalastukseen ja kalankasvatukseen 

Tuulivoimayksiköiden perustusten rakentamisen ja sähkökaapeleiden 

asentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan verrata 

tyypillisen ruoppaushankkeen vaikutuksiin. Pohjan kaivaminen/peittyminen 

aiheuttaa kiintoaineen vapauttamisen 

vesifaasiin, joka näkyy veden samentumisena. Samalla pohjalta 

voi vapautua ravinteita ja mahdollisia eliöstölle haitallisia 

aineita. Ruoppauksesta aiheutuva sameus voi myös heikentää 

näön avulla saalistavien kalojen saalistustehokkuutta. 

Rakentamisvaihe saattaa haitata kalastusta väliaikaisesti 

ruoppaus- ja kaivutöistä johtuvasta veden samentumasta ja 

melusta johtuen. 

Hankealue kokonaisuudessaan kuuluu kalastettaviin alueisiin. 

Alueen ammattikalastajien ilmoittamien kiinteiden pyydysten 

paikat eivät kuitenkaan sijoitu suunnitelluille kaapelireiteille. 

Mikäli kaapeleille kaivetaan ojat, ovat sameus- ja 

meluvaikutukset suuremmat kuin laskussa merenpohjalle. 

Tällöin työ etenee nopeasti ja mahdolliset haitat jäävät 

lyhytkestoisiksi. 

Lähimmät kalankasvatuslaitokset sijaitsevat noin 2 kilometrin 

etäisyydellä lähimmäksi rannikkoa suunnitelluista 


Karkottuminen, häiriintyminen ja vaelluskäyttäytyminen 

Lisääntynyt sameus ja sedimentaatio vaikuttavat kaloihin 

ja kalastukseen sekä suorasti että epäsuorasti. Konkreettinen 

vaikutus on kalojen karkottuminen alueelta, johon vaikuttaa 

myös räjäytystöistä sekä muista töistä aiheutuva melu. 

Esimerkiksi Ruotsissa, Lillgrundin merituulipuiston rakennustöiden 

yhteydessä todettiin, että kaloja ei niinkään karkottanut 

ruoppausten aiheuttama samennus vaan rakennustöiden 

aiheuttama yleinen aktiviteetti ja melu rakennusalueella. 

Hankealueen sedimentissä on tehdyn selvityksen perusteella 

hyvin vähän pyydyksiin tarttuvaa orgaanista ainesta, joten samentumahaitta 

tulee arvion mukaan olemaan vähäistä. 

Kokkolan edustalla tehty koekalastustutkimus väyläruoppauksen 

aikana osoitti verkkosaaliiden olevan pienimpiä 

ruoppauskohdan välittömässä läheisyydessä.Tutkimuksen 

mukaan saaliit kasvoivat sitä suuremmiksi mitä kauemmaksi 

ruoppausalueelta siirryttiin. Muutokset lajistossa olivat vähäisiä, 

mutta eri kalalajien yksilökoossa havaittiin muutoksia. 

Ruoppausalueen välittömässä läheisyydessä saatiin saaliiksi 

silakoita ja nuoria siikoja, jotka eivät häiriintyneet ruoppauksesta. 

Kiiskien ja nuorten ahvenien määrä ei myöskään merkittävästi 

vähentynyt. Suurempia ahvenia saatiin saaliiksi 1,5 

km etäisyydellä ja suurimpia siikoja tavattiin vasta 3-5 km 

etäisyydellä ruoppaajasta. 

I det södra havsområdet utanför Kristinestad finns två fiskodlingsanläggningar 

som inte ligger på planområdet. Söder 

om staden, i Skaftungområdet, finns dessutom flera anläggningar 

utanför projektområdet, som närmast på ungefär två 

kilometers avstånd, och på Närpesområdet ungefär tre kilometer 

norr om projektområdet. 

4.4.3 Konsekvenser för fiskbestånd, fiske och 

fiskodlingar under byggtiden 

Konsekvenserna under den tid som vindkraftverkens fundament 

byggs och elkablar dras kan jämföras med konsekvenserna 

av ett typiskt muddringsprojekt. Då grävning/täckning 

pågår på bottnen frigörs fast substans i vattenfasen, vilket 

gör vattnet grumligt. Samtidigt kan näringsämnen och ämnen 

som eventuellt är skadliga för organismerna frigöras från bottnen. 

Grumlingen till följd av muddringen kan också innebära 

att de fiskar som jagar med hjälp av synen får försämrade 

möjligheter att hitta byte. Byggskedet kan störa fisket tillfälligt 

genom att muddrings- och grävningsarbetet ger upphov till 

grumling av vattnet samt buller. 

Projektområdet i sin helhet hör till de områden där fiske 

bedrivs. De platser där områdets yrkesfiskare uppgav sig ha 

stationära fiskeredskap ligger dock inte på de planerade kabelsträckningarna. 

Om kabeldiken grävs blir konsekvenserna 

i form av grumling och buller större än om kablarna läggs 

ned på havsbottnen. Vid nedläggning av kabel på havsbottnen 

löper arbetet snabbt och de eventuella olägenheterna 

blir kortvariga. 

Närmaste fiskodlingsanläggningar finns cirka 2 kilometer 

från de vindkraftverk som planeras närmast stranden. 

Fiskar som söker sig bort eller blir störda samt fiskars 

vandringsbeteende 

Ökad grumling och sedimentation påverkar fiskarna och 

fisket både direkt och indirekt. En konkret konsekvens är att 

fiskarna söker sig bort från området, vilket också påverkas av 

sprängningsarbete och annat buller från arbetet. Till exempel 

i Sverige, i anslutning till arbetet med att bygga Lillgrunds 

havsvindpark, konstaterades att fiskarna inte sökte sig bort 

på grund av den grumling som muddringarna orsakade utan 

av den allmänna aktiviteten på grund av byggarbetet och 

av bullret på byggområdet. Sedimentet på projektområdet 

innehåller enligt den gjorda utredningen ytterst små mängder 

organisk substans som kan fastna i fiskeredskapen. Därför 

kommer olägenheterna av grumlingen enligt uppskattning att 

bli obetydliga. 

En provfiskeundersökning som gjordes utanför Karleby i 

samband med en farledsmuddring visade att fångsten vid 

nätfiske var minst i omedelbar närhet av muddringsplatsen. 

Enligt undersökningen blev fångsterna större ju längre bort 

från muddringsområdet man förflyttade sig. Förändringarna i 

artsammansättningen var obetydliga, men förändringar i olika 

fiskarters individstorlek observerades. I muddringsområdets 

omedelbara närhet bestod fångsten av strömming och unga 

sikar, som inte stördes av muddringen. Mängden gärs och 

unga abborrar minskade inte heller nämnvärt. Större abborrar 

fångades på 1,5 km avstånd och de största sikarna först på 

3–5 km avstånd från mudderverket. 

119

Tutkimuksessa havaittiin, että karkotusetäisyys riippui 

saarten ja matalikkojen esiintymisestä tarkasteltavalla merialueella. 

Avomerellä karkotusvaikutus ylsi kauemmaksi 

kuin saaristoalueella, jossa äänen vaimeneminen oli selvästi 

nopeampaa (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 1998). 

Kristiinankaupungin edustan hankealue sijaitsee avomerialueella, 

joten on mahdollista, että melun aiheuttama karkotusvaikutus 

ulottuu laajemmalle alueelle kuin aivan rannikon 

läheisissä ruoppaustöissä. 

Merituulipuiston rakentamisen ei arvioida vaikuttavan vaelluskalojen 

kykyyn löytää oma kutujokensa. Sen sijaan kutujokiin 

saapumisen ajoittumiseen sillä voi olla vaikutusta, mikäli 

kutuvaelluksen reitti muuttuu rakentamisen aikaisista töistä. 

Merkittävien haitallisten vaikutusten esiintymistä voidaan 

edellä esitetyn perusteella pitää varsin epätodennäköisenä. 

Ravinnonhankinta ja lisääntyminen 

Rakennustöiden aikana perustusalueen pohjaeläimet tuhoutuvat, 

joka mahdollisesti vaikuttaa kalojen ruokailuun. 

Suunnittelut perustusalueet (kasuuniperustus) kattavat enimmillään 

vain 0,1 % suunnittelualueesta ja pohjaeläinten palautuminen 

alueelle voi tapahtua jo muutaman kuukauden 

kuluttua rakennustöiden loppumisesta. Siten rakentamisen 

aikaiset vaikutukset kalojen ravinnonhankintaan arvioidaan 

vähäisiksi. Rakennustyöt karkottavat kalat alueelta vain väliaikaisesti 

ja pohjaeläinten palautumisen alueelle arvioidaan 

olevan suhteellisen nopeaa. 

Mahdollisten ruoppausten ja kaivujen aiheuttama lisääntynyt 

sedimentaatio voi, riippuen ajankohdasta, häiritä myös 

kalojen lisääntymistä. Jos kaivualueella on kalojen kutupohjia, 

ne häviävät ainakin väliaikaisesti. Rantojen läheisyydessä 

kutevat lähinnä kevätkutuiset kalat, kuten ahven, hauki ja särkikalat 

sekä luultavasti myös talvikutuinen made. Ulompana 

ranta-alueilta kivikkopohjaisilla rinnealueilla kutevat kalataloudellisesti 

arvokkaammat kalalajit, kuten muikku, silakka ja 

siika. Mikäli kutualueilla ruopataan, saattaa kalojen lisääntyminen 

häiriintyä paikallisesti useamman vuoden ajan. Tämän 

vuoksi ruoppausta kutualueilla tulisi välttää. 

Töiden ajoittamisella tärkeimpien talouskalojen lisääntymiskauden 

ulkopuolelle haittoja voidaan estää tai minimoida. 

Kalastus ja saaliit 

Kaapeleiden laskulla ja kaapeliojien kaivulla on todennäköisesti 

vaikutusta rysäkalastajien lohisaaliisiin rakennustöiden 

läheisyydessä. Mikäli työt ajoittuvat kesä-elokuuhun, 

joka on rysäpyynnin aktiivisinta aikaa, lohisaaliit voivat arvion 

mukaan pienentyä. Talouskaloista siika on erityisen herkkä 

häiriöille. Seurauksena voi olla siikasaaliiden pieneneminen 

hankealueella ja sen läheisyydessä. 

Samentuma- ja pyydysten limoittumishaitta arvioidaan 

pohjan laadun perusteella vähäiseksi. 

120 

I undersökningen noterades att förekomsten av holmar 

och bankar på det undersökta havsområdet påverkade hur 

långt bort fiskarna sökte sig. I öppna havet sökte sig fiskarna 

längre bort än i ett skärgårdsområde, där ljudet dämpades 

betydligt snabbare (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 1998). 

Projektområdet utanför Kristinestad ligger på ett öppet havsområde, 

så det är tänkbart att bullret får fiskarna att söka sig 

bort från ett större område än vid muddring alldeles i närheten 

av stranden. 

Byggandet av en havsvindpark bedöms inte påverka vandringsfiskarnas 

förmåga att hitta sin egen å där de ska leka. 

Däremot kan den tidpunkt då de anländer till sin å påverkas, 

om lekvandringsleden ändras på grund av byggarbetena. 

Enligt ovanstående kan det anses vara tämligen osannolikt 

att kännbara negativa konsekvenser ska uppkomma. 

Föda och reproduktion 

Då byggarbetet pågår förstörs bottenfaunan på fundamentområdet, 

vilket eventuellt påverkar fiskarnas tillgång på 

föda. De planerade fundamentområdena (kassunfundament) 

täcker som mest endast 0,1 % av planområdet och bottenfaunan 

kan återvända till området redan inom några månader 

efter att byggarbetena har slutförts. Därför uppskattas 

de byggtida konsekvenserna för fiskarnas tillgång på föda 

bli obetydlig. Byggarbetena får fiskarna att söka sig bort från 

området endast tillfälligt och bottenfaunan bedöms återvända 

till området relativt snabbt. 

Den ökade sedimentationen till följd av eventuell muddring 

och grävning kan, beroende på tidpunkten, också störa fiskarnas 

reproduktion. Om det finns lekbottnar för fisk på det 

område där grävning görs kommer de åtminstone tillfälligt 

att försvinna. I närheten av stränderna leker främst vårlekande 

fisk såsom abborre, gädda och mörtfiskar samt troligen 

också vinterlekande lake. Längre bort från strandområdena 

på steniga sluttande bottnar leker fiskeriekonomiskt värdefullare 

fiskarter såsom siklöja, strömming och sik. Om muddring 

sker på lekområdena kan fiskarnas reproduktion lokalt 

störas i flera års tid. Därför borde muddring på lekområdena 

undvikas. 

Genom att förlägga arbetena till en tidpunkt utanför de 

ekonomiskt viktigaste fiskarnas reproduktionstid kan olägenheterna 

förhindras eller minimeras. 

Fiske och fångster 

Nedläggningen av kablar och grävningen av kabeldiken 

påverkar sannolikt ryssjfiskarnas laxfångster i närheten av 

byggarbetet. Om arbetet infaller i juni–augusti, som är den 

aktivaste tiden för ryssjfiske, kan laxfångsterna antas minska. 

Av de ekonomiskt värdefulla fiskarna är siken speciellt känslig 

för störningar. Följden kan bli minskad sikfångst på projektområdet 

och i dess närhet.

Yhteenveto 

Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia 

ja ajoittuvat 3 – 4 vuoden ajalle. Hetkellisesti vaikutukset 

voivat olla suuria rakennuspaikoilla ja sen välittömässä 

ympäristössä. Tämä voi näkyä esim. kalojen karkottumisena, 

kudun häiriintymisenä, lievänä veden samentumisena ja kalastuksen 

rajoittumisena. 

Seurauksena voi olla lyhyt aikaista saaliiden vähenemistä 

ja paikoin myös pyydysten limoittumista. Ruoppaus- ja kaivutöiden 

edetessä tilanne melu- ja sameusvaikutusten osalta 

rauhoittuu rakennetulla paikalla muutamassa päivässä 

(Alleco Oy & Kala- ja vesitutkimus 2008). Rakennusalueella 

olosuhteet normalisoituvat muutaman vuoden kuluessa töiden 

päättymisestä. 

Pelkästään etäisyystekijään viitaten voidaan arvioida, että 

rannikon kalankasvatuslaitoksissa olevat kalat eivät häiriinny 

tuulivoimalaitosten rakentamisesta. 


kalastoon, kalastukseen ja kalankasvatukseen 

Kalastovaikutusten arvioimiseksi on kirjallisuuslähteisiin perehtyen 

pyritty selvittämään toiminnassa olevien tuulivoimalaitosten 

synnyttämiä vedenalaisia ääniä, värähtelyjä, valoja 

varjoefektejä sekä sähkömagneettisia kenttiä sähkökaapeleiden 

ympärille. Vaikeutena arvioinnissa on vähäinen tietoisuus 

näiden ilmiöiden todellisesta merkityksestä kalakannoille. 

Tuulivoimalat 

Kalojen esiintyminen 

Tanskan RØdsandin tuulipuistossa tehdyssä tutkimuksessa 

selvitettiin myös kalojen käyttäytymistä tuulivoimayksiköiden 

läheisyydessä. Yöllä ja päivällä ei havaittu olleen tilastollisesti 

merkittävää eroa kalojen esiintymisrunsauden suhteen. 

Sen sijaan perustuksen suojaisemmalla puolella näytti olleen 

enemmän kaloja kuin tuulisemmalla puolella. Kaloja esiintyi 

runsaammin tuulivoimayksikön välittömässä läheisyydessä 

kuin eri yksiköiden välimaastossa. Tämä tukee käsitystä kalojen 

oleskelusta tuulivoimayksiköiden tuntumassa. Tuulipuiston 

käytöllä ei katsotakaan olevan erityistä vaikutusta kalapopulaatioiden 

tiheyteen, biomassaan tai pituusjakaumaan. 

Mereen rakennettavista perustuksista voi aiheutua talouskaloille 

(silakka) soveltuvien lisääntymisalueiden määrän vähenemistä. 

Hankkeen yhteydessä tutkituista suunnitelluista 

tuulivoimayksikön perustuspaikoista 30 kohdetta sijaitsee syvyysvyöhykkeessä 

(≤10 m), joka voisi olla mahdollista silakan 

lisääntymisaluetta. Tämän merkitys kalakantojen vahvuuteen 

jäänee kuitenkin vähäiseksi, sillä koko 59 km 2 hankealueelta 

0,09 km2 eli 0,2% on mahdollista kutualuetta, joka jäisi tuulivoimayksiköiden 

alle. Laskennassa on käytetty kasuuniperustuksen 

vaatimaa pinta-alaa (3000 m 2/tuulivoimayksikkö) 

sekä mahdollisia silakan kutualueiden määrää (yht. 30 kpl). 

Olägenheterna av grumling och slembildning på fiskeredskapen 

bedöms med tanke på bottnens art bli små. 

Sammandrag 

Konsekvenserna under byggtiden är kortvariga och infaller 

under 3–4 år. Tillfälligt kan konsekvenserna vara stora på 

byggplatserna och i deras omedelbara närhet. Det här kan 

märkas t.ex. av att fiskarna söker sig bort, leken störs, lindrig 

grumling av vattnet förekommer och fisket begränsas. 

Följden kan bli kortvarig minskning av fångsterna och ställvis 

också slembildning på fiskeredskapen. Då muddrings- 

och grävningsarbetet framskrider blir situationen på byggplatsen 

lugnare i fråga om buller och grumling inom några 

dagar (Alleco Oy & Kala- ja vesitutkimus 2008). Förhållandena 

på byggområdet normaliseras inom några år efter att arbetet 

slutförts. 

Enbart med hänvisning till avståndsfaktorn kan man bedöma 

att fiskarna i fiskodlingsanläggningarna vid kusten inte 

kommer att störas av att vindkraftverken byggs. 

4.4.4 Konsekvenser för fiskbestånd, fiske och 

fiskodling under driften 

För att bedöma konsekvenserna för fiskbeståndet har litteraturkällor 

utnyttjats för att utreda de ljud, vibrationer, ljus- 

och skuggeffekter som vindkraftverken ger upphov till under 

vattnet samt de elektromagnetiska fälten kring elkablarna. En 

svårighet i bedömningen är den begränsade kunskapen om 

de här fenomenens verkliga betydelse för fiskbeståndet. 

Vindkraftverk 

Fiskförekomst 

I den undersökning som gjorts vid Rødsands vindkraftspark 

i Danmark utreddes också fiskarnas beteende i närheten 

av vindkraftverken. Det noterades att det inte var någon 

statistiskt signifikant skillnad mellan dag och natt i fråga om 

mängden av olika fiskar. Däremot verkade det finnas mer fiskar 

på fundamentets läsida än på den blåsigare sidan. Det 

förekom mer fiskar i vindkraftverkens omedelbara närhet än 

i området mellan de olika enheterna. Det här stöder uppfattningen 

om att fiskar vistas i närheten av vindkraftverken. 

Vindkraftsparkens drift anses inte ha någon särskild inverkan 

på fiskpopulationens täthet, biomassa eller längdfördelning. 

Fundament som byggs i havet kan leda till minskad förekomst 

av reproduktionsområden som lämpar sig för ekonomiskt 

värdefulla fiskar (strömming). Av de planerade och undersökta 

fundamentplatserna för vindkraftverk i det här projektet 

ligger 30 stycken i en djupzon ≤10 m, som kunde vara 

ett lämpligt reproduktionsområde för strömming. Betydelsen 

för fiskbeståndets storlek torde ändå bli liten, eftersom det av 

hela projektområdet på 59 km 2 är bara 0,09 km 2 dvs. 0,2 % 

som är möjligt lekområde som försvinner där vindkraftverken 

byggs. I beräkningarna användes den areal som krävs för 

kassunfundament (3000 m 2 /vindkraftverksenhet) samt antalet 

möjliga lekområden för strömming (totalt 30 st). 

121

Vedenalaiset äänet ja värähtelyt 



Itämerellä tehtyjen mittausten ja tutkimusten mukaan monopile 

perustukselle rakennetun tuulivoimalan käyntiääni on voinut 

joissain olosuhteissa veden alla kuulua jopa joidenkin satojen 

metrien etäisyydelle tuulivoimalaitoksesta . Käyntiäänen 

ei ole kuitenkaan osoitettu häiritsevän kaloja kuin melutasoilla, 

jotka vallitsevat aivan tuulivoimalaitoksen välittömässä 

läheisyydessä muutaman metrin säteellä voimalaitoksesta. 

Kasuuni-tyyppisellä perustamistavalla vedenalaiset meluvaikutukset 

ovat vielä tätäkin pienemmät. 

Äänien lisäksi kalat pystyvät kylkiviivansa avulla aistimaan 

veden välittämiä paineaaltoja. Tämän avulla jotkin kalalajit 

mitä todennäköisimmin pystyvät aistimaan tuulivoimayksiköiden 

perustuksista aiheutuvaa värähtelyä. Toisaalta kalojen on 

havaittu sopeutuvan voimalameluun tai olevan jopa välittämättä 

siitä. 

Kalojen reagointia vedenalaiseen meluun ovat tutkineet 

mm. Wahlberg ja Westerberg (2005) sekä Thomsen ym. 

(2006). Heidän saamiensa tulosten perusteella lohikala voi 

aistia tuulivoimalaitoksista syntyviä vedenalaisia ääniä, vallitsevista 

ympäristöolosuhteista riippuen, aina 0.5 – 1 kilometrin 

etäisyydelle asti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että 

kalan käyttäytyminen välttämättä muuttuisi ääniaistimuksen 

seurauksena. 

Yleisesti ottaen laivaliikenteen on katsottu aiheuttavan 

huomattavasti korkeampia vedenalaisääniä kuin merellä sijaitsevat 

tuulivoimalat. Kristiinankaupungin edustalla on satamatoimintaa 

ja siten laivaliikennettä. Alueelle kohdistuu siten 

jo nykyisin vedenalaista melua kaikista suunnista, jonka 

voimakkuus ja taajuus vaihtelevat suunnan, paikan ja ajan 

mukaan. 

Edellä esitetyn perusteella ei ole todennäköistä, että tuulivoimaloiden 

aiheuttamat äänet erityisesti häiritsisivät esim. kutuvaelluksella 

olevan taimenen nousemista Lapväärtinjokeen 

tai lohikalojen käyttäytymistä ja ravinnonkäyttöä rannikon kalankasvatuslaitoksissa. 

Siten tuulivoimapuiston perustaminen 

ei myöskään vaaranna tätä elinkeinoa harjoittavien henkilöiden 

toimeentuloa. 

Valot ja varjot 

Tuulipuistoista syntyvät valoja varjoefektit saattavat vaikuttaa 

kalojen käyttäytymiseen. Varjon kulkiessa niiden ohi, 

monet kalalajit reagoivat välittömällä pakenemisella tai suojautumisella. 

Käyttäytyminen on todennäköisesti luonnollinen 

reaktio, jolla kala suojautuu lintupredaatiota vastaan. 

Vaikutuksen on kuitenkin tilapäinen. 


Sähkönsiirron aiheuttamaa sähkömagneettista kenttää on 

pidetty mahdollisena kaloihin kohdistuvana merituulivoimalan 

käytönaikaisena vaikutuksena. Staattisen magneettikentän 

vaikutuksia vesiorganismeihin on toistaiseksi tutkittu vain 

vähän. 

122 

Undervattensljud och -vibrationer 



Enligt mätningar och undersökningar som gjorts i Östersjön 

har det i anslutning till fundament av monopile-typ konstaterats 

att hörbarheten för ljudet från kraftverkets drift i vissa förhållanden 

hörts t.o.m. på några hundra meters avstånd från 

kraftverket. Ljudet av driften verkade dock inte störa fiskarna, 

förutom de bullernivåer som råder i ett vindkraftverks omedelbara 

närhet inom några meters avstånd från kraftverket. Om 

fundament av kassuntyp används blir bullereffekterna under 

vattnet ännu mindre. 

Förutom ljud kan fiskarna också med hjälp av sin sidolinje 

känna tryckvågor som rör sig genom vattnet. Med hjälp av 

sidolinjen kan vissa fiskarter sannolikt känna vibrationer från 

vindkraftverkens fundament. Å andra sidan har det observerats 

att fiskarna anpassar sig till kraftverksbullret eller inte ens 

bryr sig om det. 

Fiskarnas reaktioner på undervattensbuller har undersökts 

av bl.a. Wahlberg och Westerberg (2005) samt Thomsen et 

al. (2006). Enligt de resultat som de kommit fram till kan en 

laxfisk uppfatta undervattensljud från vindkraftverk, beroende 

på de rådande förhållandena i omgivningen, på ända till 

0,5–1 kilometers avstånd. Det här innebär ändå inte att fiskens 

beteende nödvändigtvis skulle ändras till följd av att den 

uppfattar ljud. 

Allmänt taget har det ansetts att fartygstrafiken ger upphov 

till betydligt högre ljudnivåer under vattnet än havsbaserade 

vindkraftverk. Utanför Kristinestad finns hamnverksamhet 

och därmed också fartygstrafik. Området är därför redan nu 

utsatt för undervattensbuller från alla håll. Bullrets styrka och 

frekvens varierar med riktningen, platsen och tiden. 

På basis av det som nämnts ovan är det inte sannolikt att 

ljudet från vindkraftverken skulle vara särskilt störande för t.ex. 

öringens lekvandring upp i Lappfjärds å eller laxfiskarnas beteende 

och näringsanvändning i fiskodlingsanläggningarna 

vid kusten. Om en vindkraftspark byggs kommer den alltså 

inte heller att äventyra utkomsten för de personer som idkar 

den här näringen. 

Ljus och skuggor 

Ljus- och skuggeffekterna från vindkraftsparker kan påverka 

fiskarnas beteende. Då skuggan passerar, reagerar 

många fiskarter omedelbart genom att fly eller söka skydd. 

Det här beteendet är sannolikt en naturlig reaktion för att fisken 

ska skydda sig mot fågelpredatorer. Den här effekten är 

dock kortvarig. 


Det elektromagnetiska fält som elöverföringen ger upphov 

till har ansetts eventuellt påverka fiskarna, då havsbaserade 

vindkraftverk är i drift. Hittills har det gjorts sparsamt 

med undersökningar av hur ett statiskt magnetfält påverkar 

vattenorganismerna.

Tanskan RØdsandin tuulipuistossa tehdyn tutkimuksen 

mukaan merenpohjaan, metrin syvyyteen kaivettujen merikaapeleiden 

magneettinen kenttä pohjan pinnalla on vähemmän 

kuin luonnollinen geomagneettinen kenttä. Tämän vuoksi 

on arvioitu, että kaapeleiden magneettisella kentällä ei ole 

olennaista vaikutusta kalojen käyttäytymiseen. 

Öhman ym. (2007) mukaan tutkimukset magneettikentän 

vaikutuksista kaloihin ovat osin ristiriitaisia. Kokeellisissa tutkimuksissa 

on osoitettu magneettikentän vaikuttavan mm. 

kalojen suunnistamiseen, fysiologiaan ja lisääntymiseen. 

Luonnonoloissa vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty hyvin 

vähän. Suurin osa kaloista käyttää suunnistamiseen yhtä aikaa 

useita aisteja, joka tekee tutkimuksesta haasteellisen. 

Vaikka kalat aistivatkin magneettisia kenttiä, eivät sähkönsiirtokaapeleiden 

aiheuttamat magneettikentät ole välttämättä 

niin voimakkaita, että ne aiheuttaisivat kalojen poikkeavaa 

käyttäytymistä. 

Mikäli merenpohjassa olevia kaapeleita ei ole suojattu, voivat 

ne haitata ammattikalastusta. Ne voivat aiheuttaa ankkurointikiellon 

alueilla, joissa kaapeleita ei ole peitetty. 

Kalastus 

Koko hankealue kuuluu kalastusselvityksen mukaan kalastettaviin 

alueisiin. Kiinteitä pyydyspaikkoja kalastajat ilmoittivat 

olevan pohjoisimman hankealueen pohjoisreunalla sekä keskimmäisen 

hankealueen länsi- että itäreunalla. Eteläisimmällä 

hankealueella ei ilmoitettu lainkaan olevan kiinteitä pyydyspaikkoja. 

Tuulipuiston käytön aikaiset haitalliset vaikutukset 

kalastuksen kannattavuuteen hankealueella arvioidaan kokonaisuudessaan 

suhteellisen vähäisiksi. Haittaa voi lähinnä aiheutua 

kalastuspaikkojen määrän vähenemisestä perustusten 

rakentamisen seurauksena. 

Positiivisista vaikutuksista voidaan mainita aikaa myöten 

tapahtuva kalansaaliiden kasvu perustusten lähituntumassa. 

Tämä ilmiö liittyy kalojen hakeutumiseen perustusten suojaan 

ja ravinnonhankinnan mahdolliseen tehostumiseen näillä alueilla 

(riuttaefekti). Erityisesti pohjakalojen yksilötiheyksien 

on havaittu kasvavan pysyvien rakenteiden läheisyydessä. 

Oletettavasti syynä tälle on suojaisuuden ja ravintokohteiden 

lisääntyminen. 

Yhteenveto 

Tutkimusten mukaan tuulipuistojen alueella lajiston ja kalatiheyden 

on havaittu pysyvän lähes ennallaan tai jopa kalatiheyden 

kasvaneen toteutuneiden tuulipuistojen johdosta. 

Tuulipuiston tai sähkönsiirron käytön aikaisilla häiriötekijöillä 

ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia kalastoon 

tai kalastuksen kannattavuuteen Kristiinankaupungin edustan 

hankealueella. Aikaa myöten perustuksien lähivedet voivat 

osoittautua hyviksi kalastuspaikoiksi. 

Enligt en undersökning av Rødsands vindpark i Danmark 

var magnetfältet från sjökablar som grävts ned till en meters 

djup i havsbottnen mindre vid havsbottnens yta än det naturliga 

geomagnetiska fältet. Därför har det uppskattats att 

magnetfältet från kablarna inte har någon väsentlig påverkan 

på fiskarnas beteende. 

Enligt Öhman et al. (2007) är undersökningarna av 

magnetfältens inverkan på fiskar i viss mån motstridiga. 

Experimentella undersökningar har visat att ett magnetfält 

påverkar bl.a. fiskarnas orientering, fysiologi och reproduktion. 

I naturliga förhållanden har mycket få motsvarande undersökningar 

gjorts. Största delen av fiskarna använder flera 

olika sinnen samtidigt för att orientera sig, vilket gör det utmanande 

att undersöka det här närmare. Fastän fiskarna känner 

av magnetfälten är magnetfälten från elöverföringskablarna 

inte nödvändigtvis så starka att de ger upphov till avvikande 

beteende hos fiskarna. 

Om kablarna på havsbottnen är oskyddade kan de medföra 

besvär för yrkesfisket. De kan orsaka ankringsförbud på 

de områden där kablarna inte är täckta. 

Fiske 

Hela projektområdet hör enligt fiskeutredningen till de områden 

där fiske bedrivs. Platser för stationära fiskeredskap 

finns enligt fiskarna vid norra kanten av det nordligaste projektområdet 

samt vid västra och östra kanten av det mellersta 

projektområdet. På det sydligaste projektområdet uppgavs 

inte alls några platser för stationära fiskeredskap. De negativa 

konsekvenserna för fiskets lönsamhet på projektområdet 

under vindkraftsparkens drift bedöms som helhet bli relativt 

små. Olägenheter kan främst uppstå i form av minskat antal 

fiskeplatser till följd av att fundamenten byggs. 

En positiv konsekvens som kan nämnas är att fiskfångsten 

med tiden kommer att öka i närheten av fundamenten. Det 

här fenomenet beror på att fiskarna småningom börjar söka 

skydd vid fundamenten och att de effektivare hittar föda på 

de områdena (reveffekt). I synnerhet individtätheten av bottenlevande 

fiskar har konstaterats öka i närheten av permanenta 

konstruktioner. Orsaken till detta är troligen att fiskarna 

söker skydd och att näringstillgången förbättras där. 

Sammandrag 

Enligt undersökningar har det observerats att artsammansättningen 

och fisktätheten på vindparksområden förblir så 

gott som oförändrad eller att fisktätheten till och med har ökat 

till följd av att vindkraftverk har byggts. Störningarna från vindkraftsparken 

och elöverföringen under driften anses inte ha 

några kännbara negativa konsekvenser för fiskbeståndet eller 

fiskets lönsamhet på projektområdet utanför Kristinestad. 

Med tiden kan vattenområdena kring fundamenten visa sig 

bli goda fiskeplatser. 

123

4.5 Linnusto 

4.5.1 Yleistä tuulivoimapuiston linnustovaikutuksista 

Tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustoon on viime vuosikymmenien 

aikana tutkittu varsin paljon, mikä on osaltaan parantanut 

käsitystä niiden mahdollisista haitoista sekä keinoista, 

joilla haittoja pystytään tuulivoimaloiden sijoituspaikan valinnalla 

ja teknisellä suunnittelulla vähentämään. Suomessa tuulivoimaloiden 

vaikutuksia linnustoon on tähän mennessä tutkittu 

kuitenkin varsin vähän maahamme rakennettujen tuulivoimapuistojen 

pienestä määrästä johtuen. Linnustovaikutusten 

systemaattista seurantaa on viime vuosien aikana tehty mm. 

Kemin Ajoksen edustalle 2000-luvun alkupuolella perustetun 

30 MW tuulivoimapuiston yhteydessä, jossa on selvitetty mm. 

voimaloiden muuttolinnuille aiheuttamaa törmäysriskiä sekä 

alueen pesimälinnuston muutoksia tuulivoimapuiston rakentamisesta 

johtuen. 

Linnustovaikutustensa osalta tuulivoima poikkeaa huomattavasti 

monista muista energiantuotantomuodoista sen 

vaikutusten ollessa pääasiassa epäsuoria ja kohdistuessa 

suorien elinympäristömuutosten sijasta lähinnä lintujen käyttäytymiseen. 

Yleisesti tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihin ja 

linnustoon voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan, joiden vaikutusmekanismit 

ovat erilaiset. Nämä vaikutusluokat ovat: 

• Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten 

vaikutukset alueen linnustoon 

• Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset 

lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä yhdyskäytävillä 

sekä muuttoreiteillä 

• Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen 

vaikutukset alueen linnustoon ja lintupopulaatioihin 

Tuulivoimapuiston sijoitusalueen luonne määrittelee osaltaan 

sen, mitkä tekijät nousevat hankkeen linnustovaikutusten 

kannalta merkittävimpään asemaan. Maa-alueilla tuulivoimalat 

sekä niiden oheistoiminnot sijoittuvat usein suoraan 

lintulajien pesimäympäristöjen läheisyyteen, minkä takia 

elinympäristöjen muuttuminen sekä lintujen lisääntymiselle 

aiheutuvat häiriöt voivat aiheuttaa linnuston kannalta merkittäviä 

vaikutuksia. Vastaavasti merialueilla, joilla lisääntymisen 

kannalta soveliaiden ympäristöjen (luodot, saaret) osuus 

on suhteellisen pieni ja tuulivoimapuiston alueella pesivien 

lintujen määrä tästä syystä rajatumpi, vaikutukset kohdistuvat 

selkeämmin alueella ruokailevaan ja sen kautta muuttavaan 

linnustoon esimerkiksi häiriö- ja estevaikutusten kautta. 

Aluekohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia, minkä takia 

linnustovaikutusten selvittäminen tuleekin tehdä hankekohtaisesti 

suunnittelualueen ominaispiirteiden mukaan. 

Törmäysriskit 

Tuulivoimaloiden aiheuttamista linnustovaikutuksista eniten 

huomiota on julkisuudessa viime vuosina saanut voimaloiden 

linnuille synnyttämä törmäysriski sekä siitä johtuva lintukuolleisuus, 

jota aiheuttavat sekä lintujen yhteentörmäykset 

varsinaisten tuulivoimaloiden mutta myös tuulivoimapuistoon 

liittyvien muiden rakenteiden, kuten sähkönsiirrossa käytettä- 

124 

4.5 Fågelbestånd 

4.5.1 Allmänt om vindkraftsparkens inverkan på 


Vindkraftverkens inverkan på fågelbeståndet har undersökts 

tämligen mycket under de senaste årtiondena, vilket har förbättrat 

uppfattningen om de eventuella olägenheter de medför 

samt olika sätt att minska olägenheterna genom val av 

förläggningsplats för vindkraftverken och teknisk planering. 

I Finland har vindkraftverkens inverkan på fågelbeståndet 

dock hittills undersökts ganska litet på grund av det ringa antalet 

vindkraftsparker som har byggts i landet. En systematisk 

uppföljning av konsekvenserna för fågelbeståndet har gjorts 

under de senaste åren bl.a. i anslutning till den 30 MW vindkraftspark 

som byggdes utanför Ajos i Kemi i början av 2000talet. 

Där har det gjorts utredningar om bl.a. den kollisionsrisk 

som kraftverken orsakar för flyttfåglarna samt förändringar i 

det häckande fågelbeståndet till följd av att vindkraftsparken 

har byggts. 

I fråga om konsekvenser för fågelbeståndet avviker vindkraften 

avsevärt från många andra energiproduktionsformer 

genom att dess konsekvenser främst är indirekta och påverkar 

fåglarnas beteende i stället för att orsaka direkta förändringar 

i livsmiljön. Allmänt taget kan vindkraftverkens inverkan 

på fåglarna och fågelbeståndet indelas i tre huvudklasser 

med olika verkningsmekanismer. De här verkningsklasserna 

är: 

• Konsekvenser för områdets fågelbestånd till följd av att 

vindkraftsparken medför förändringar i livsmiljön 

• Störningar och hinder som vindkraftsparken ger upphov 

till på fåglarnas häcknings- och födoområden, på förbindelselederna 

mellan dem samt på flyttsträcken 

• Kollisionsdödlighet orsakad av vindkraftsparken och 

dödlighetens inverkan på områdets fågelbestånd och 

-populationer 

Förläggningsplatsens karaktär där en vindkraftspark byggs 

är avgörande för vilka faktorer som blir de mest avgörande 

för projektets inverkan på fågelbeståndet. På landområden 

placeras vindkraftverken och därtill hörande funktioner ofta 

direkt i närheten av olika fågelarters häckningsmiljöer. Då 

livsmiljön förändras på detta sätt och orsakar störningar för 

fåglarnas reproduktion kan det leda till ansenliga konsekvenser 

för fågelbeståndet. På havsområdena är andelen miljöer 

(skär, holmar) som lämpar sig för reproduktion relativt liten 

och den mängd fåglar som häckar på ett vindkraftsområde 

är därför mera begränsad. De som blir utsatta för konsekvenserna, 

till exempel störningar och hinder, är då ännu tydligare 

det fågelbestånd som söker föda på området och som 

sträcker genom området. Skillnaderna mellan olika områden 

är i alla fall betydande. Därför måste konsekvenserna för fågelbeståndet 

utredas skilt för varje projekt utgående från det 

aktuella planområdets särdrag. 

Kollisionsrisker 

Den fågelpåverkan som har väckt mest uppmärksamhet 

under de senaste åren när det gäller vindkraftverk är den 

kollisionsrisk som kraftverken orsakar för fåglarna och den

vien voimajohtojen, kanssa. Tehtyjen tutkimusten perusteella 

törmäyskuolleisuus on suurella osalla tuulivoimapuistojen 

alueista kuitenkin hyvin pieni sen käsittäessä korkeintaan yksittäisiä 

lintuja voimalaa kohti vuodessa. Tutkimusten perusteella 

suurin osa lintulajeista pystyy varsin tehokkaasti väistämään 

vastaantulevia tuulivoimaloita tai lentämään riittävän 

etäällä niistä välttääkseen mahdolliset törmäykset, mikä vähentää 

osaltaan voimaloiden aiheuttamaa lintukuolleisuutta. 

Esimerkiksi Flanderin tuulivoimapuiston alueella Belgiassa 

tehdyssä tutkimuksessa törmäystodennäköisyyden on arvioitu 

olevan kaikilla lokki- ja tiiralajeilla alle 0,2 % voimaloiden 

maksimikorkeuden ja vedenpinnan välisellä alueella lentävien 

yksilöiden osalta. Vastaavasti Tanskassa alle 1 prosentin 

Nystedin alueen kautta muuttavista vesilinnuista on arvioitu 

lentävän riittävän lähellä alueelle rakennettuja tuulivoimaloita, 

jotta ne olisivat vaarassa törmätä niihin. 

Kirjallisuudessa on kuitenkin esitetty esimerkkejä korkeista 

törmäyskuolleisuuksista uhanalaisille tai herkille lajeille 

mm. Belgian Zeebrugge, Espanjan Navarra ja Yhdysvaltojen 

Altamont Pass. Ne korostavat osaltaan tuulivoimaloiden sijoituspaikan 

ja niiden teknisen suunnittelun tärkeyttä tuulivoimapuiston 

aiheuttaman törmäyskuolleisuuden ehkäisemiseksi. 

Julkisuudessa esitetyt poikkeuksellisen korkeat törmäyskuolleisuuden 

arvot on raportoitu alueilta, joilla lintujen lentoaktiivisuus 

on luontaisesti korkea (esim. pesimälinnustoltaan 

lajirikkaat alueet sekä vakiintuneet muuttoreitit) ja joilla suuri 

määrä tuulivoimaloita on sijoitettu usein kyseenalaisesti lintujen 

aktiivisten lentoalueiden läheisyyteen (mm. solat, harjanteet, 

lintujen muuttoa ohjaavat johtoreitit). Lisäksi erityisesti 

Altamontin Passin tuulivoimapuiston rakenne (huomattavan 

suuri määrä pienikokoisia tuulivoimaloita, joiden pyörimisnopeus 

on korkea ja havaittavuus vastaavasti huono) eroaa 

merkittävästi nykyaikaisten tuulivoimapuistojen vastaavasta, 

mikä vaikuttaa todennäköisesti tuossa kohteessa havaittuihin 

kuolleisuuslukuihin. 

Voimakkaimmin tuulivoimapuiston aiheuttamaan törmäysriskiin 

vaikuttavat suunnittelualueella vallitsevat sääolosuhteet, 

alueen yleinen topografia ja maastonmuodot, tuulivoimapuiston 

laajuus, rakennettavien tuulivoimaloiden koko, 

rakenne ja pyörimisnopeus sekä alueen lintumäärät ja niiden 

lentoaktiivisuus. Ympäristöolosuhteiden lisäksi eri lintulajien 

alttius yhteentörmäyksille tuulivoimaloiden kanssa vaihtelee 

huomattavasti myös lajin fyysisten ominaisuuksien ja lentokäyttäytymisen 

mukaan suurimman riskin kohdistuessa erityisesti 

isokokoisiin ja hidasliikkeisiin lintulajeihin, mm. petolinnut, 

kuikat ja haikarat, joiden mahdollisuudet nopeisiin väistöliikkeisiin 

ovat rajatummat. Isojen lintujen alttiutta tuulivoimaloiden 

ympäristövaikutuksille korostaa osaltaan niiden hidas 

elinkierto ja pieni lisääntymisnopeus, minkä takia jo pienikin 

aikuiskuolleisuuden lisäys voi vaikuttaa niiden populaatiokehitykseen 

ja säilymismahdollisuuksiin alueella. 

Ihmisen toiminnasta linnuille aiheutuvan törmäysvaaran 

kannalta tuulivoimaloiden merkitys voidaan kuitenkin nähdä 

yleisesti varsin vähäisenä, mikä johtuu osaltaan tuulivoimaloiden 

pienestä määrästä suhteessa muihin ihmisen pystyttämiin 

rakennuksiin ja rakenteisiin. Tämä siitäkin huolimatta, 

fågeldödlighet detta medför. Det är då fråga om att fåglar 

kolliderar inte bara med själva kraftverken utan också med 

andra konstruktioner som hör till vindkraftsparken, till exempel 

de kraftledningar som används för elöverföringen. Enligt 

de undersökningar som har gjorts är kollisionsdödligheten 

på en stor del av vindkraftsområdena dock mycket liten och 

omfattar som mest enstaka fåglar årligen per kraftverk. Enligt 

undersökningar kan största delen av fågelarterna tämligen effektivt 

väja för vindkraftverken eller flyga tillräckligt långt ifrån 

dem för att undvika kollisioner, vilket minskar den fågeldödlighet 

som kraftverken ger upphov till. Till exempel i de undersökningar 

som gjordes vid Flanders vindkraftspark i Belgien 

uppskattades sannolikheten för en kollision för alla mås- och 

tärnarter vara mindre än 0,2 % för de individer som flyger på 

området mellan kraftverkens maximihöjd och vattenytan. På 

motsvarande sätt har man i Danmark uppskattat att mindre 

än 1 procent av de sjöfåglar som flyttar via Nystedområdet 

flyger tillräckligt nära de vindkraftverk som byggts på området 

för att löpa risk att kollidera med ett vindkraftverk. 

I litteraturen nämns dock exempel på hög kollisionsdödlighet 

för hotade eller känsliga arter bl.a. i Zeebrugge i Belgien, 

Navarra i Spanien och Altamont Pass i USA. Det här visar 

hur viktigt det är att välja vindkraftverkens förläggningsplatser 

med omsorg och att den tekniska planeringen görs noggrant 

för att vindkraftsparken inte ska orsaka kollisionsdödlighet. 

De siffror som har förekommit i offentligheten om ovanligt 

hög kollisionsdödlighet har rapporterats från områden där 

fåglarnas flygaktivitet av naturen är hög (t.ex. områden med 

artrikt häckande fågelbestånd samt etablerade flyttsträck) 

och där sättet att placera ett stort antal vindkraftverk i närheten 

av fåglarnas aktiva flygområden (bl.a. smala pass, åsar, 

ledningssträckningar som leder fåglarnas flyttning) ofta kan 

ifrågasättas. Vindkraftsparkens struktur i Altamont Pass (ett 

anmärkningsvärt stort antal små vindkraftverk med hög rotationshastighet 

och som samtidigt är svåra att upptäcka) skiljer 

sig dessutom betydligt från hur vindkraftsparker numera 

byggs. Allt detta påverkar sannolikt också den dödlighet som 

har noterats där. 

Den kollisionsrisk som en vindkraftspark ger upphov till påverkas 

mest av väderförhållandena på planområdet, områdets 

allmänna topografi och terrängformer, vindkraftsparkens 

storlek, vindkraftverkens storlek, konstruktion och rotationshastighet 

samt områdets fågelmängder och deras flygaktivitet. 

Olika fågelarters utsatthet för kollisioner med vindkraftverken 

beror inte bara på miljöförhållandena utan också i hög 

grad på artens fysiska egenskaper och flygbeteende. Risken 

är störst för stora fågelarter med långsamma rörelser, bl.a. 

rovfåglar, lommar och storkar, eftersom deras möjligheter till 

snabba väjningsrörelser är mera begränsade. Stora fåglars 

utsatthet för miljökonsekvenserna av vindkraftverk accentueras 

ytterligare av deras långsamma livscykel och förökningshastighet. 

Därför kan redan en liten dödlighet bland vuxna 

individer påverka deras populationsutveckling och möjlighet 

att finnas kvar på området. 

När det gäller den kollisionsrisk som mänsklig verksamhet 

ger upphov till för fåglarna kan vindkraftverkens betydelse 

dock allmänt taget anses vara obetydlig på grund av det 

125

että tuulivoiman rakentaminen on viime vuosina merkittävästi 

lisääntynyt uusiutuvan energian käytön edistämistoimien 

myötä. Maa-alueilla ihmisen rakenteista merkittävimmän 

uhan linnuille Suomessa aiheuttavat erityisesti törmäykset 

tieliikenteen sekä rakennusten kanssa, joiden on arvioitu aiheuttavan 

yhdessä liki 5 miljoonan linnun kuoleman vuosittain 

(Taulukko 4-4). Vastaavasti merialueilla lintukuolemia aiheuttavat 

erityisesti yöaikaan valaistut majakat, joiden luota on 

vilkkaan muuttoyön jälkeen löydetty pahimmillaan jopa satoja 

kuolleita lintuyksilöitä, jotka ovat joko törmänneet majakkarakennukseen 

tai lentäneet itsensä väsyksiin majakan valon 

ympärillä ja nääntyneet kuoliaaksi. Majakoiden osalta törmäysriskiä 

kasvattaa erityisesti niissä käytetty valo, joka houkuttelee 

yömuutolla olevia lintuja puoleensa (nk. majakkaefekti). 

Tuulivoimaloissa käytetyt lentoestevalot eivät tehokkuudessaan 

yllä läheskään majakoiden vastaaviin, minkä takia majakoiden 

tapaisia lintujen massakuolemia ei niiden osalta ole 

havaittu. 

Taulukko 4-4. Lintujen arvioidut törmäyskuolleisuusmäärät ihmisten 

pystyttämien rakenteiden ja tieliikenteen kanssa Suomessa (Koistinen 

2004) 

126 

Törmäyskohde Lintukuolemat/vuosi 

Sähköverkko 200 000 

Puhelin- ja radiomastot 100 000 

Rakennukset yöllä 10 000 

Rakennukset päivällä (ml. ikkunat) 500 000 

Majakat ja valonheittimet 10 000 

Suomen nykyiset tuulivoimalat (n. 120 kpl) 120 *) 

Tieliikenne 4 300 000 

*) päivitetty tuulivoimaloiden lukumäärän (2009) mukaiseksi 

Häiriö- ja estevaikutukset 

Törmäyskuolleisuuden ohella linnustovaikutuksia voi tuulivoimarakentamisesta 

aiheutua myös lintujen yleisen häiriintymisen 

ja estevaikutusten kautta, jotka voivat osaltaan 

muuttaa lintujen vakiintuneita käyttäytymismalleja suunnittelualueella 

ja sen lähiympäristössä. Häiriöllä (häiriintymisellä) 

tarkoitetaan tässä yhteydessä lintujen yleistä siirtymistä kauemmas 

rakennettavien tuulivoimaloiden läheisyydestä, mikä 

voi rajoittaa linnuille soveltuvien ruokailu- tai lisääntymisalueiden 

määrää sekä vaikeuttaa niiden ravinnonsaantia ja pesäpaikkojen 

löytämistä. Tuulivoimaloista linnuille aiheutuvia 

häiriötekijöitä voivat olla esimerkiksi ihmistoiminnan lisääntyminen 

suunnittelualueella, tuulivoimaloiden synnyttämä melu 

sekä tuulivoimarakenteiden linnuille aiheuttamat visuaaliset 

vaikutukset, joista kahden viimeisen aiheuttamien vaikutusten 

voidaan ennakoida vakiintuvan tuulivoimapuiston rakentamisen 

jälkeisten vuosien aikana. 

Lintujen häiriöherkkyydessä on tutkimuksissa havaittu 

voimakasta lajikohtaista vaihtelua. Suurimmaksi tuulivoimaloista 

aiheutuva häiriintyminen ja häiriöetäisyydet on arvioitu 

olevan lepäilevillä ja ruokailevilla linnuilla, jotka eivät välttämättä 

ole tottuneet tuulivoimaloihin alueella. Pesivän linnuston 

osalta siirtymät ovat vastaavasti olleet usein pienempiä, 

ringa antalet vindkraftverk i förhållande till andra byggnader 

och konstruktioner som människorna har byggt. Det här gäller 

trots att det har byggts allt fler vindkraftverk under de senaste 

åren till följd av åtgärderna för att främja förnybar energi. På 

landområden i Finland löper fåglar den största risken att kollidera 

med människans konstruktioner i vägtrafiken samt med 

byggnader, vilka tillsammans har uppskattats orsaka närmare 

5 miljoner fåglars död årligen (Tabell 4-4). På havsområdena 

orsakas fågeldöd speciellt nattetid av upplysta fyrar. Efter en 

livlig flyttningsnatt kan man i värsta fall hitta hundratals döda 

fåglar där, då de har kolliderat med fyrbyggnaden eller flugit 

sig trötta kring fyrens sken och dött av utmattning. När det 

gäller fyrar ökar kollisionsrisken speciellt på grund av dess 

sken som lockar till sig fåglar som flyttar på natten (den s.k. 

fyreffekten). De flyghinderljus som används på vindkraftverk 

har inte på långt när samma effekt som fyrarna, och därför 

har ingen liknande massdöd av fåglar som vid fyrar märkts 

vid vindkraftverk. 

Tabell 4-4 . Uppskattad kollisionsdödlighet för fåglar vid konstruktioner 

som människor byggt samt i vägtrafiken i Finland (Koistinen 

2004) 

Kollisionsobjekt Döda fåglar/år 

Elnät 200 000 

Telefon- och radiomaster 100 000 

Byggnader på natten 10 000 

Byggnader på dagen (inkl. fönster) 500 000 

Fyrar och strålkastare 10 000 

Finlands nuvarande vindkraftverk (ca 60 st) 120 *) 

Vägtrafiken 4 300 000 

*) uppdaterat enligt antalet vindkraftverk (2009) 

Störningar och hinder 

Utöver kollisionsdödligheten vid vindkraftverken kan fågelbeståndet 

också allmänt taget störas av att kraftverken byggs 

och av att hinder uppkommer. Detta kan förändra fåglarnas 

invanda beteendemönster på planområdet och i dess näromgivning. 

Med störningar (att fåglar blir störda) avses i det här 

sammanhanget att fåglarna allmänt taget söker sig längre 

bort från närheten av vindkraftverken, vilket kan begränsa 

mängden födo- och reproduktionsområden som är lämpliga 

för fåglarna samt försvåra deras tillgång på näring och möjligheter 

att hitta häckningsplatser. Störningar som vindkraftverk 

kan orsaka för fåglarna är till exempel ökad mänsklig verksamhet 

på planområdet, buller från vindkraftverken samt de 

visuella effekter som vindkraftskonstruktionerna kan ge upphov 

till för fåglarna. Det kan förutses att fåglarna kommer att 

acklimatisera sig till de två sistnämnda effekterna under åren 

efter att vindkraftsparken byggts. 

Undersökningar har visat en stor variation i störningskänslighet 

mellan olika fågelarter. Störningen från vindkraftverken 

och det avstånd där fåglarna upplever en störning har bedömts 

vara störst för fåglar som rastar och söker föda och 

som inte nödvändigtvis har vant sig vid vindkraftverken på

mitä tukevat myös esimerkiksi Kemin Ajoksessa tehdyt havainnot, 

joissa harmaalokit pesivät jopa tuulivoimaloiden alapuolella 

niiden perustuksia varten rakennetuilla keinosaarilla. 

Yleisesti tuulivoimaloiden aiheuttamien häiriövaikutusten 

maksimietäisyydeksi on kirjallisuudessa esitetty 500–600 

metriä (Drewitt & Langston 2006, Hötker ym. 2006), jonka ulkopuolella 

merkittäviä häiriövaikutuksia ei pitäisi esiintyä kuin 

poikkeustapauksissa. 

Pesimä- ja ruokailualueisiin kohdistuvien vaikutusten ohella 

tuulivoimapuistot voivat synnyttää myös nk. estevaikutuksia, 

joissa voimalat tai voimala-alueet estävät lintuja käyttämästä 

niille vakiintuneita muutto- tai ruokailulentoreittejä. 

Tällöin linnut voivat joutua kiertämään niiden reitille tulevan 

esteen, millä voi erityisesti suurten tuulivoimapuistojen ja lintujen 

säännöllisten lentoreittien kohdalla olla merkitystä lintujen 

vuorokausittaisen energiantarpeen ja tätä kautta edelleen 

yleisen elinkyvyn kannalta. Muuttolintujen osalta yksittäisestä 

tuulivoimapuiston alueesta ja sen väistämisestä aiheutuvan 

matkanlisäyksen merkitys lintujen muutonaikaiseen energiankulutukseen 

on kokonaisuudessaan arvioitu varsin pieneksi, 

joskin myös tämän vaikutuksen suuruus voi korostua 

lintujen muuttoreitille osuvien tuulivoimapuistojen määrän 

kasvaessa. 

Elinympäristömuutokset 

Elinympäristöjen muuttumisesta aiheutuvat linnustovaikutukset 

tulkitaan tuulivoimapuistohankkeiden osalta usein 

suhteellisen pieniksi niiden rakentamisen vaatimien vähäisten 

maa-alatarpeiden vuoksi. Maa-alueilla tuulivoimapuiston 

rakentamisen aiheuttamat suorat ympäristömuutokset aiheutuvat 

pääasiassa tuulivoimaloiden perustusten, sähköasemien 

sekä huoltoteiden ja voimajohtojen rakentamisesta, joiden 

käyttöön tulevan maa-alan tarpeen on kuitenkin arvioitu olevan 

ainoastaan 2−5 prosenttia tuulivoimapuiston koko alueesta. 

Merituulivoimapuistojen osalta tämä luku voidaan arvioida 

vielä pienemmäksi merikaapelien ja vesiteitse suoritettavan 

huoltoliikenteen vuoksi. Paikkakohtaisesti suorien elinympäristömuutosten 

merkitys alueen linnuston kannalta voi 

kuitenkin korostua poikkeustilanteissa, jos 1) rakennustoimet 

kohdistuvat erityisen herkkiin tai alueen kannalta harvinaisiin 

elinympäristöihin, 2) rakennustoimien muutokset ulottuvat 

myös varsinaisten rakennusalojen ulkopuolelle esimerkiksi 

muuttuneiden hydrologisten olosuhteiden tai merenpohjan 

fyysisten/biologisten ominaisuuksien kautta, 3) tuulivoimarakenteet 

tarjoavat elinympäristöjä uusille tai alueella muuten 

harvalukuisille lajeille, mikä siten mahdollistaa näiden lajien 

runsastumisen, tai 4) tuulivoimarakentaminen aiheuttaa merkittävää 

elinympäristöjen pirstoutumista, erityisesti teiden ja 

voimalinjojen vaikutus, jota tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriö- 

ja estevaikutukset osaltaan korostavat. Nämä tekijät tulisikin 

pyrkiä huomioimaan jo hankesuunnittelun yhteydessä, 

jotta tuulivoimapuiston mahdolliset linnustovaikutukset pystytään 

mahdollisimman tehokkaalla tavalla minimoimaan. 

området. För häckande fåglar har förflyttningen ofta varit mindre, 

vilket också stöds av observationerna i Ajos i Kemi, där 

gråtrutar häckar till och med nedanför vindkraftverken på de 

konstgjorda öar som byggts för fundamenten. I litteraturen 

anges i allmänhet att maximiavståndet för störningarna är 

500–600 meter (Drewitt & Langston 2006, Hötker et al. 2006). 

På längre avstånd än detta borde inga störande effekter förekomma 

annat än i undantagsfall. 

Jämsides med de konsekvenser som drabbar häcknings- 

och födoområdena kan vindkraftsparkerna också ge upphov 

till s.k. hindrande effekter, där kraftverken eller kraftverksområdena 

hindrar fåglar från att utnyttja de invanda flyglederna 

vid flyttning eller då de söker föda. Då kan fåglarna bli tvungna 

att ta en omväg kring hindret. Speciellt om det är fråga 

om stora vindkraftsparker på fåglarnas regelbundna flygleder 

kan det ha betydelse för fåglarnas dagliga energibehov och 

därmed deras allmänna livsduglighet. För flyttfåglarna har ett 

enstaka vindkraftsområde och väjningen för det ansetts ha 

tämligen liten betydelse för flygsträckans längd och fåglarnas 

energibehov som helhet under flyttningen, även om den här 

konsekvensen kan bli större då antalet vindkraftsparker på 

fåglarnas flyttsträck ökar. 

Förändringar i livsmiljön 

Konsekvenserna för fågelbeståndet, då livsmiljöerna förändras, 

tolkas beträffande vindkraftsprojekt ofta som tämligen 

små, eftersom den landareal som behövs för att bygga 

dem är relativt liten. Då vindkraftsparker byggs på land beror 

de direkta konsekvenserna av byggandet främst på att vindkraftverkens 

fundament, elstationer samt servicevägar och 

kraftledningar byggs. Den landareal som behövs för detta 

uppskattas dock vara endast 2–5 procent av vindkraftsparkens 

hela areal. När det gäller havsbaserade vindkraftsparker 

kan den här arealen bedömas vara ännu mindre på grund 

av sjökablarna och att servicetrafiken sker på vattenområdet. 

Betydelsen av de direkta förändringarna av livsmiljön 

för områdets fågelbestånd kan dock beroende på platsen 

i undantagsfall framträda tydligare om 1) byggarbetet sker i 

livsmiljöer som är mycket känsliga eller ovanliga på området, 

2) förändringarna av byggåtgärderna också sträcker sig utanför 

de egentliga byggarealerna via exempelvis förändrade 

hydrologiska förhållanden eller förändrade fysiska/biologiska 

egenskaper på havsbottnen, 3) vindkraftskonstruktionerna 

erbjuder livsmiljöer för nya eller annars på området fåtaliga 

arter, vilket ger möjlighet för dessa arter att föröka sig, eller 

4) vindkraftsbyggandet innebär en påtaglig splittring av 

livsmiljöerna, speciellt inverkan av vägar och kraftledningar, 

vilket vindkraftverkens störande och hindrande effekter ytterligare 

förstärker. De här faktorerna borde därför beaktas redan 

i samband med projektplaneringen så att vindkraftsparkens 

eventuella konsekvenser för fåglarna så effektivt som möjligt 

kan minimeras. 

127


Käytetty aineisto 

Suunnitellun tuulivoimapuiston nykytilaa selvitettiin ympäristövaikutusten 

arvioinnin yhteydessä paikallisen lintutieteellisen 

yhdistyksen (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys ry.) 

havaintorekisteritietojen ja paikallisten lintuharrastajien asiantuntemuksen 

avulla. Olemassa olleiden tietojen kartoittamisen 

lisäksi hankealueella suoritettiin vuosien 2008 ja 2009 aikana 

linnustolaskentoja ja -inventointeja, jotka käsittivät hankealueen 

ympäristössä sijaitsevien saarien pesimälinnustoinventoinnit, 

lentokonelaskennan alueella kesäaikaan ruokailevien 

vesilintujen määrien selvittämiseksi sekä muutonseurantaa 

keväällä ja syksyllä 2009. Näin pyrittiin osaltaan täyttämään 

Bernin yleissopimuksen suositusdokumentin 119 (Langston 

& Pullan 2003) suositukset koskien suunniteltujen tuulivoimaloiden 

linnustoselvityksiä. Lintutieteellisen yhdistyksen asiantuntijoita 

ja heidän paikallistuntemustaan on hyödynnetty 

osaltaan myös maastoinventoinneissa. Lintutieteellisen yhdistyksen 

havaintoaineistoista laadittiin YVA-menettelyn aikana 

laaja erillisselvitys (Nousiainen 2008), jossa käsitellään 

sekä suunnittelualueen kautta muuttavaa että sillä pesivää 

linnustoa. 

Pesimälinnusto 

Suunnitellun tuulivoimapuiston ja sen ympäristössä sijaitsevan 

saariston pesimälinnustoa on selvitetty viimeksi kattavasti 

1990-luvun puolivälissä (Byholm 1995, 1996) sekä Närpiön 

eteläosien ja Kaskisten saariston osalta myös vuonna 1998 

(Byholm 1999, 2001). Tämän jälkeen alueella ei ole toteutettu 

kattavia linnustoselvityksiä. Pesimälinnustosta suunnittelualueen 

ympäristössä seurataan ensisijaisesti muutamia mielenkiintoisia 

lajeja, joiden poikasia käydään vuosittain myös 

rengastamassa niiden pesimäluodoilla ja -saarilla. Näitä lajeja 

ovat esimerkiksi räyskä, merikihu sekä osa lokeista ja 

tiiroista. 

Kristiinan edustan saaristo voidaan jakaa kolmeen perusosaan. 

Eteläinen osa muodostuu Siipyyn ja Skaftungin kapeasta 

saaristovyöhykkeestä maakuntarajalta Ljusgrundin alueelle. 

Saariston keskiosa muodostuu vastaavasti Lapväärtinjoen 

suiston edustan hajanaisesta saaristoalueesta, joka sijoittuu 

Skaftungin Ljusgrundin ja Skatanin väliin. Pohjoinen saaristo 

muodostuu PVO:n Karhusaaren voimalan luoteispuolen saaristosta, 

joka jatkuu yhtenäisenä alueena Närpiön puolelle. 

Hankkeen keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat pohjoisen 

ja keskiosan saariston osa-alueille, joiden linnustoselvityksiin 

myös maastotutkimuksissa on keskitytty. 

Tietoja suunnitellun tuulioimapuistoalueen pesimälinnustosta 

päivitettiin ympäristövaikutusten arvioinnin aikana kesällä 

2008 ja 2009 toteutettujen linnustoinventointien avulla. 

Maastotöiden kannalta tärkeimmät kartoituskohteet olivat ns. 

pohjoinen saaristo (PVO:n omistaman Karhusaaren voimalan 

edustan saaristoalue), jolle merkittävä osa tuulivoimaloista 

on suunniteltu sijoitettavan ja jolla sijaitsee lisäksi useita 

Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Kristiinankaupungin saariston 

kohteita. Vuonna 2008 linnustoinventointeja suoritettiin 

8.-28.7. välisenä aikana seuraavilla alueilla: Skatanin 

128 


Material som använts 

Den planerade vindkraftsparkens nuvarande tillstånd utreddes 

i samband miljökonsekvensbedömningen med hjälp 

av uppgifter i den lokala ornitologföreningens (Suupohjan 

lintutieteellinen yhdistys r.y.) observationsregister och lokala 

fågelskådares sakkunskap. Förutom kartläggningen av existerande 

information gjordes fågelräkningar och -inventeringar 

på projektområdet under 2008 och 2009. De omfattade 

inventeringar av häckande fågelbestånd på holmarna i 

projektområdets näromgivning, flygräkning för att utreda antalet 

sjöfåglar som söker föda på området under sommaren 

samt observation av flyttningen på våren och hösten 2009. På 

detta sätt strävade man efter att uppfylla rekommendationerna 

i rekommendationsdokument 119 från Bernkonventionen 

(Langston & Pullan 2003) om fågelutredningar vid planering 

av vindkraftverk. Ornitologföreningens experter och deras lokalkännedom 

har också utnyttjats i terränginventeringarna. 

Ornitologföreningens observationsmaterial sammanställdes 

under MKB-förfarandet till en omfattande separat utredning 

(Nousiainen 2008) om de fåglar som sträcker genom planområdet 

samt områdets häckande fågelbestånd. 

Häckande fågelbestånd 

De häckande fåglarna i skärgården i den planerade vindkraftsparken 

och i dess omgivning utreddes senast heltäckande 

i mitten av 1990-talet (Byholm 1995, 1996) samt i södra 

delen av Närpes och Kaskö skärgård också 1998 (Byholm 

1999, 2001). Därefter har inga omfattande utredningar av fågelbeståndet 

gjorts i området. När det gäller häckande fåglar 

i planområdets omgivning följer man främst med vissa intressanta 

arter vilkas ungar årligen ringmärks på häckningsskären 

och -holmarna. Sådana arter är till exempel skräntärna, 

kustlabb samt vissa måsar och tärnor. 

Skärgården utanför Kristinestad kan indelas i tre huvuddelar. 

Den södra delen består av den smala skärgårdszonen 

i Sideby och Skaftung från landskapsgränsen till Ljusgrund. 

Den mellersta delen av skärgården består av det spridda 

skärgårdsområdet utanför Lappfjärds åmynning, mellan 

Ljusgrund i Skaftung och Skatan i Kristinestad. Den norra 

skärgården består av skärgården nordväst om PVO:s kraftverk 

på Björnön med enhetlig fortsättning in på Närpessidan. 

Föremål för projektets mest påtagliga konsekvenser blir 

skärgårdens norra och mellersta delar. Därför har tyngdpunkten 

i fågelutredningarna legat på detta område också i 

terrängundersökningarna. 

Informationen om det häckande fågelbeståndet på det 

planerade vindkraftsområdet uppdaterades under miljökonsekvensbedömningens 

gång med de fågelutredningar som 

gjordes sommaren 2008 och 2009. De viktigaste objekten 

som behövde kartläggas med tanke på terrängarbetena var 

den s.k. norra skärgården (skärgården utanför PVO:s kraftverk 

på Björnön) där en stor del av vindkraftverken enligt planerna 

ska placeras och där det dessutom finns objekt som ingår i 

Kristinestads skärgård, som hör till nätverket Natura 2000. År 

2008 gjordes fågelinventeringar 8–28.7 på följande områden: 

öarna söder om Skatan, Racklet, Storgrundet, Stånggrund,

eteläpuoliset saaret, Racklet, Storgrundet, Stånggrund, 

Stackgrund, Gåsgrund, Västerskäret, Långradden, Skötgrund 

ja Gävskäret. Inventoinnit tehtiin ensisijaisesti veneestä suoritettuina 

emo- ja poikuelaskentoina, jolloin saatiin erityisesti 

havaintoja avovedessä ja rantavyöhykkeessä liikkuneista lajeista. 

Venelaskentojen lisäksi saaristolintujen kannalta potentiaaliset 

pesimäpaikat kierrettiin jalkaisin, jolloin erityisesti 

isokokoisten lajien pesäpaikkojen ja yhdyskuntien sijainneista 

pesimäsaarilla saatiin tarkentavaa tietoa. Ajankohdan 

vuoksi paras kuva tehdyissä kartoituksissa saatiin myöhään 

pesivistä ja suurikokoisista lajeista, jotka viipyvät pesäpaikallaan 

usein myöhäiseen kesään asti. Heinäkuun alussa 

suurimmalla osalla saariston pesimälinnuista on eteläisellä 

Pohjanlahdella poikaset huollettavanaan, minkä takia suuri 

osa lintulajeista on vielä havaittavissa alueella. Ajankohdasta 

huolimatta tärkeimpien lintulajien osalta saatiin kuitenkin riittävän 

tarkka kuva sekä parimääristä että niiden sijoittumisesta 

pohjoisen saaristoalueen osalta, koska käytössä oli myös 

havaintoja aikaisemmilta vuosilta ko. alueelta. 

Kesällä 2009 pesimälinnustoinventointeja jatkettiin suunnittelualueen 

keski- ja eteläosien saaristoalueella, josta 

inventoitiin 13.6–3.7. välisenä aikana seuraavat kohteet: 

Stånggrundsgrynnan, Rödberget, Trutklobbarna, 

Idgrundsgrynnan, Norrgrund, Kaldhamn, Inre Kaldhamn, 

Flyttjorna, Svartkobban, Torngrund, Knappelbådan, 

Knappelgrynnan, Västerskäret, Österskärskobban, 

Trutkobban, Murgrund, Österskärsgrynnan, Sandbergsbådan, 

Västerklobben, Saltgrund, Prostkobban, Bolstervaret, 

Knappelgrynnan ja Krabbgrund. Laskennat suoritettiin saaristolintulaskentamenetelmän 

ohjeiden mukaisesti (Koskimies 

& Väisänen 1988, Koskimies 1994) parimäärien perustuessa 

kohteilla havaittuihin lintujen pesien tai emolintujen määriin. 

Muuttolinnusto 

Lintujen muuttoa on Suupohjassa ja Kristiinankaupungin 

edustalla seurattu viime vuosien aikana säännöllisesti paikallisten 

lintuharrastajien toimesta, minkä takia kokonaiskuva 

suunnittelualueen kautta muuttavista lintulajeista ja niiden 

yksilömääristä luotiin ensisijaisesti paikallisen lintutieteellisen 

yhdistyksen havaintoaineistojen avulla. 

Aktiivisinta havainnointi on alueella yleensä vilkkaimpien 

muuttokausien aikaan keväisin maalis-toukokuussa sekä 

vastaavasti syksyllä syys–lokakuun aikaan. Hiljaisempaa havainnointi 

on vastaavasti yleensä keskitalvella ja keskikesällä, 

jolloin havaintopäivien ja ilmoitettujen havaintojen määrä 

on jäänyt vähäisiksi. Pääasiassa havainnointi on keskittynyt 

aamun ja aamupäivän vilkkaisiin muuttotunteihin, kun taas 

iltapäivän ja illan aikana tapahtuvasta muutosta havaintoja 

on olemassa vähemmän. Etenkin vilkkaimpaan muuttoaikaan 

iltapäivällä ja vielä myöhään illalla voi muuttaa runsaasti esimerkiksi 

haahkoja, mustalintuja, pilkkasiipiä, uikkuja ja kihuja. 

Kristiinan edustalla lintujen havainnointi on vakiintunut melko 

aktiiviselle tasolle viime vuosina, vaikka havainnoinnissa 

on vuosien välillä kuitenkin eroja esimerkiksi yleisten vapaapäivien 

ja viikonloppujen ajoittumisesta, vuodenajoista sekä 

Stackgrund, Gåsgrund, Västerskäret, Långradden, Skötgrund 

och Gävskäret. Inventeringarna gjordes i första hand i form av 

räkning av moderfåglar och kullar från båt, vilket gav information 

speciellt om de arter som rör sig på öppet vatten och i 

strandzonen. Utöver räkningen från båt gjordes fotvandringar 

på ställen som kunde vara potentiella häckningsplatser för 

skärgårdsfåglar. Det gav närmare information om läget för 

speciellt stora arters häckningsplatser och kolonier på häckningsholmarna. 

På grund av tidpunkten gav kartläggningen 

den bästa bilden i fråga om arter som häckar sent och stora 

arter, som ofta stannar kvar på sin häckningsplats ända till 

sent på sommaren. I början av juli har största delen av de fåglar 

som häckar i skärgården i södra delen av Bottniska viken 

ungar att ta hand om. Därför kunde en stor del av fågelarterna 

fortfarande observeras på området. Trots tidpunkten erhölls 

dock för de viktigaste fågelarterna en tillräckligt noggrann bild 

av både antalet par och var de fanns i det norra skärgårdsområdet, 

eftersom det också fanns tillgång till observationer 

från tidigare år på det aktuella området. 

Sommaren 2009 fortsatte inventeringen av häckande 

fåglar i planområdets mellersta och södra delar i skärgårdsområdet 

där följande platser inventerades 13.6– 

3.7: Stånggrundsgrynnan, Rödberget, Trutklobbarna, 

Idgrundsgrynnan, Norrgrund, Kaldhamn, Inre Kaldhamn, 

Flyttjorna, Svartkobban, Torngrund, Knappelbådan, 

Knappelgrynnan, Västerskäret, Österskärskobban, 

Trutkobban, Murgrund, Österskärsgrynnan, Sandbergsbådan, 

Västerklobben, Saltgrund, Prostkobban, Bolstervaret, 

Knappelgrynnan och Krabbgrund. Räkningarna gjordes 

enligt anvisningarna för metoden att räkna skärgårdsfåglar 

(Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies 1994) så att antalet 

par baserades på antalet observerade fågelbon eller 

moderfåglar. 

Flyttfåglar 

Lokala fågelskådare har regelbundet följts upp fågelsträcken 

i Sydösterbotten och utanför Kristinestad under de 

senaste åren. Därför gick det att skapa sig en helhetsbild 

av de fågelarter som sträcker via området och deras individantal, 

främst med hjälp av den lokala ornitologföreningens 

observationsmaterial. 

De aktivaste observationerna i området pågår i allmänhet 

under den livligaste flyttningstiden på våren i mars-maj och 

på hösten i september-oktober. Stillsammare med observationer 

har det i allmänhet varit under midvintern och högsommaren, 

då antalet observationsdagar och det uppgivna antalet 

observationer har varit litet. Observationerna har främst 

varit koncentrerade till de livliga flyttningstimmarna på morgonen 

och förmiddagen, medan det finns färre observationer 

av de sträck som förekommer på eftermiddagarna och 

kvällarna. I synnerhet under den livligaste flyttningstiden kan 

det förekomma rikligt med till exempel ejder, sjöorre, svärta, 

dopping och labb på eftermiddagen och ännu sent på kvällen. 

Fågelobservationerna utanför Kristinestad har stabiliserats 

på en tämligen aktiv nivå under de senaste åren, även 

om det finns vissa skillnader i observationerna mellan olika 

år beroende på till exempel tidpunkten för allmänna lediga 

129

sääolosuhteista riippuen. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevista 

muutontarkkailupaikoista merkittävimpiä ovat alueen 

eteläpuolella mantereella sijaitseva Siipyyn lintutorni sekä 

Kristiinankaupungin edustan saariston avomeren puoleisella 

laidalla sijaitsevat Ljusgrundin ja Trutklobbarnan saaret, joissa 

kaikissa muutontarkkailu on erityisesti kevät- ja syysmuuton 

aikaan usein hyvinkin säännöllistä. 

Havaintorekisteritietojen täydentämiseksi suunnitellun 

merituulivoimapuiston kautta muuttavaa linnustoa seurattiin 

säännöllisesti maastotyönä kevään ja syksyn 2009. Erityisesti 

seurannan tavoitteena oli selvittää lintujen yksityiskohtaisempia 

muuttoreittejä Kristiinankaupungin rannikolla ja siten 

myös suunnitellun tuulivoimapuistoalueen kautta muuttavien 

lintujen määriä. Havaintopaikkana käytettiin pääsääntöisesti 

em. Siipyyn lintutornia, joka sijaitsee merelle ulottuvan Siipyyn 

niemen pohjoisrannalla. Lintutornin ympäristö muodostaa siten 

monien lintujen muuton kannalta selkeän pullonkaulan, 

jossa muuttolintujen määrät ovat suurimmillaan ja samalla 

helpoiten laskettavissa. Siipyyn lintutornin ohella havaintopaikkoina 

käytettiin joinakin päivinä myös Domarkobbanin 

ja Storbådanin saaria sekä alueen koillispuolista Ljusgrundin 

saarta, jotka tarjosivat osaltaan mahdollisuuden alueen kautta 

muuttavien lajien muuttoreitin yksityiskohtaisemmaksi selvittämiseksi. 

Muutontarkkailun aikana kirjattiin ylös havaitut 

lajit, niiden havaitut yksilömäärät sekä muuttoajat ja -suunnat. 

Näiden tietojen ohella lintujen muuttoetäisyydet rannasta 

luokiteltiin, minkä avulla pyrittiin arvioimaan suunnittelualueen 

kautta muuttavien yksilöiden osuutta alueen koko muuttajamäärästä. 

Sekä kevät- että syysmuuton aikaiset muutontarkkailut 

toteutettiin pääasiassa yhden havainnoitsijan voimin. 

Kevätmuuttoa seurattiin 17 päivänä (havainnointiaika 87 

tuntia) 28.3.–20.5. välisenä aikana. Pääsääntöisesti muuttoa 

seurattiin aamuisin auringonnoususta noin puoleenpäivään, 

mutta toukokuun puolesta välistä eteenpäin suunnittelualueella 

seurattiin lisäksi erikseen arktisten vesilintujen (mustalintu, 

pilkkasiipi, alli) sekä mm. härkälinnun iltamuuttoa, jonka 

tiedettiin joinakin vuosina muodostavan merkittävän osan 

näiden lajien kokonaismuuttomäärästä. 

Lintujen syysmuuttoa seurattiin syksyn 2009 kaikkiaan 22 

päivänä (havainnointiaika 126 tuntia) havainnoinnin jakautuessa 

27.9.–23.10 väliselle ajanjaksolle. Kevään tapaan pääasiallinen 

havainnointiaika ajoitettiin lintujen aktiivisemman 

muuton ajankohtaan auringonnousun jälkeisiin tunteihin, jolloin 

yleensä havaitaan merkittävin osa erityisesti vesilintujen 

ja kuikkien syysaikaisesta muutosta. Kuitenkin erityisesti syksyn 

aikana massoina muuttavien kurkien muuttopäivinä havainnointia 

jatkettiin myös pitkälle iltapäivään kattavan yhteismuuttomäärän 

saamiseksi. Varsinaista iltamuuton tarkkailua 

ei syysmuuton tarkkailussa erikseen suoritettu. 

130 

dagar och veckoslut, årstider samt väderförhållanden. De viktigaste 

flyttobservationsplatserna i planområdets omgivning 

är Sideby fågeltorn på fastlandet söder om området samt vid 

randen av öppna havet i skärgården utanför Kristinestad på 

Ljusgrund och Trutklobbarna. På alla dessa platser sker ofta 

mycket regelbundna observationer speciellt under vår- och 

höstflyttningen. 

Som komplettering av uppgifterna i observationsregistren 

gjordes en regelbunden uppföljning av de fåglar som flyttar 

genom den havsbaserade vindkraftsparkens område i terrängen 

under våren och hösten 2009. Målet för uppföljningen 

var speciellt att mera exakt utreda fåglarnas flyttningssträck 

vid Kristinestads kust och därigenom också antalet fåglar 

som sträcker genom det planerade vindkraftsområdet. Som 

observationsplats användes i regel ovannämnda Sideby fågeltorn 

vid norra stranden av Sideby udd, som sträcker sig ut 

i havet. Därför utgör omgivningen vid fågeltornet för många 

flyttfåglar en tydlig flaskhals där mängden flyttfåglar är som 

störst och samtidigt lättast kan räknas. Jämsides med Sideby 

fågeltorn utnyttjades också vissa dagar Domarkobban och 

Storbådan samt längre mot nordost Ljusgrund, som erbjöd 

möjlighet att noggrannare utreda de flyttande arternas flyttsträck 

genom området. Medan flyttningen studerades antecknades 

också de arter som observerades, antalet observerade 

individer samt flyttningstider och -riktningar. Dessutom 

klassificerades fåglarnas flyttningsavstånd från stranden för 

att det skulle gå att uppskatta hur stor andel de individer som 

sträcker genom planområdet utgör av hela mängden flyttande 

fåglar. Observationerna under vår- och höstflyttningen 

gjordes i regel av en person. 

Vårflyttningen iakttogs under 17 dagar (observationstid 87 

timmar) 28.3–20.5. I regel iakttogs flyttningen på morgnarna 

från soluppgången till ungefär middagstid, men från och med 

mitten av maj gjordes dessutom en separat uppföljning av 

arktiska sjöfåglars (sjöorre, svärta, alfågel) samt bl.a. gråhakedoppingens 

kvällsflyttning, som är känd för att under vissa 

år utgöra en beaktansvärd del av det totala antalet flyttande 

individer av dessa arter. 

Fåglarnas höstflyttning iakttogs hösten 2009 under 22 dagar 

(observationstid 126 timmar) under perioden 27.9–23.10. 

Liksom på våren var den huvudsakliga observationstiden under 

fåglarnas aktivaste flyttning under timmarna efter soluppgången. 

Vid den tiden iakttas i allmänhet största delen av 

speciellt sjöfåglarnas och lommarnas höstflyttning. Speciellt 

under hösten, under de dagar då stora mängder tranor flyttade, 

fortsatte dock observationerna långt in på eftermiddagen 

för att det sammanlagda antalet flyttande fåglar skulle bli 

så heltäckande som möjligt. Några iakttagelser av kvällsflyttningen 

gjordes inte separat under höstflyttningen.

Lepäilijät 

Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä lepäilevien 

vesilintujen, erityisesti haahkojen, määrää selvitettiin kesän 

2009 aikana lentokonelaskennan avulla. Laskenta suoritettiin 

31.5.2009, jolloin suunnittelualueen eri osa-alueiden yli lennettiin 

pienlentokoneella alueen haahkalukumäärän ja alueellisen 

jakauman selvittämiseksi. Havainnointia tehtiin samanaikaisesti 

myös Ljusgrundin saarelta sekä päivää aiemmin 

Siipyyn tornilta. Lentolaskentareitti ja merkittävimmät lepäilevien 

lintujen kerääntymäalueet on merkitty oheiseen karttaan 

(Kuva 4-8). 

Kuva 4-8. Lentolaskennan 31.5.2009 reitti ja tuolloin todetut lintujen 

lepäilyalueet. 

Arviointimenetelmät 

Suunnitellut tuulivoimalaitokset sijoittuvat kokonaisuudessaan 

vesialueille, minkä takia arviointiohjelmavaiheessa 

lintujen pesimäalueisiin kohdistuvat muutokset arvioitiin 

Rastande fåglar 

Antalet sjöfåglar som rastar på planområdet och i dess 

näromgivning, speciellt ejdrar, utreddes genom flygräkning 

sommaren 2009. Räkningen gjordes 31.5.2009, då flygningar 

med ett litet flygplan gjordes över planområdets olika delar 

för att utreda antalet ejdrar och deras fördelning på området. 

Observationer gjordes samtidigt också på Ljusgrund samt 

en dag tidigare från tornet i Sideby. Rutten för flygräkningen 

och de viktigaste områdena där rastande fåglar samlades är 

utmärkta på kartan (Figur 4-8). 

Figur 4-8. Rutt för flygräkning 31.5.2009 och rastområden för 

fåglar som då observerades. 

Bedömningsmetoder 

De planerade vindkraftverken placeras i sin helhet på vattenområden. 

I bedömningsprogramskedet uppskattades därför 

förändringarna på fåglarnas häckningsområden bli små. De 

131

pieniksi. Sen sijaan hankkeen merkittävimmiksi linnustovaikutuksiksi 

arvioitiin hankesuunnitelmien perusteella tuulivoimaloiden 

pesimä- ja muuttolinnustolle aiheuttamat törmäysriskit 

ja törmäyskuolleisuus, pesivän linnuston osalta tuulivoimapuiston 

rakentamisen ja toiminnan aikaiset häiriötekijät 

sekä voimaloiden rakentamisen aiheuttamat muutokset 

vedenalaisluonnossa. 

Häiriövaikutusten ja vedenalaisluonnon linnustolle aiheuttamien 

vaikutusten arvioinnissa tukeuduttiin ensisijaisesti 

maailmalta kerättyyn tutkimustietoon jo rakennettujen tuulivoimaloiden 

linnustovaikutuksista sekä mm. eri lajien herkkyydestä 

niille. Suomen alueelle ei vielä ole toteutettu laajoja 

merituulivoimapuistoja, jotka mahdollistaisivat vaikutusten 

vertailun Suomen olosuhteissa. Lähinnä tutkimustietoa on 

Kemin Ajoksen tuulivoimapuistosta, joka poikkeaa kuitenkin 

kooltaan (30 MW) ja sijainniltaan (tuulivoimalat pääosin rannalla 

ja rantavyöhykkeessä) Kristiinankaupungin edustalle 

suunnitellusta tuulivoimapuistosta. Eteläiselle Itämerelle on 

viime vuosina rakennettu useita laajoja merituulivoimapuistoja, 

(mm. Tanskan Nysted ja Horns Rev), joiden vaikutuksia 

linnustoon on selvitetty laajasti törmäysriskien mutta myös 

mahdollisten häiriötekijöiden ja vedenalaisluonnon muutosten 

osalta. Näitä selvityksiä hyödynnettiin osaltaan myös 

Kristiinankaupungin tuulivoimapuiston linnustovaikutusten 

arvioinnissa tarkasteltaessa hankkeen mahdollisia vaikutuksia 

mm. eri lintulajien törmäysriskeihin sekä ruokailualueisiin. 

Suunnitellun merituulivoimapuiston muuttolinnuille aiheuttamaa 

törmäysriskiä arvioitiin tässä YVA-menettelyssä 

Skotlannissa kehitetyllä Bandin törmäysriskimallilla, jossa 

tuulivoimaloiden linnuille aiheuttamaa törmäysriskiä arvioidaan 

tuulivoimala-alueen läpi muuttavien lajien yksilömäärän 

sekä lajikohtaisten törmäystodennäköisyyksien avulla. 

Törmäysriskin arviointi perustuu Bandin mallissa pääasiassa 

lintujen fysikaalisiin sekä voimaloiden teknisiin ominaisuuksiin, 

eikä siinä pystytä yksityiskohtaisesti huomioimaan 

esimerkiksi lintujen aktiivisia väistöliikkeitä tuulivoimaloiden 

ohittamiseksi. Lintujen väistöliikkeiden huomioimiseksi mallissa 

käytetään yleisesti nk. väistökertoimia (avoidance rate), 

joiden avulla määritellään tuulivoimalat kiertävien tai väistävien 

yksilöiden osuus alueen läpi muuttavien lintujen kokonaismäärästä. 

Hyvissä sääolosuhteissa tuulivoimalat näkyvät 

varsin etäälle sijaintipaikaltaan, minkä takia linnuilla on hyvät 

mahdollisuudet havaita voimalat ajoissa ja sovittaa lentoratansa 

siten, etteivät ne joudu tarpeettomasti lentämään vaaravyöhykkeellä. 

Käytetty malli on kuvattu yksityiskohtaisemmin 

Bandin ym. (2006) teoksessa. 

4.5.3 Linnuston nykytila 

Pesimälinnusto 

Hankealue sijoittuu Kristiinankaupunkiin ja sen edustalle 

saaristovyöhykkeen ja avomerivyöhykkeen välimaastoon. 

Varsinaisella hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä 

ei ole juurikaan lintujen pesimäpaikoiksi soveliaita luotoja tai 

vähäpuisia saaria. Tärkeimmät lintujen pesimäalueet sijoittuvat 

hankealueesta idän ja koillisen suuntaan, Kristiinankaupungin 

edustalla olevalle kapealle saaristovyöhykkeelle, joka kuuluu 

132 

mest beaktansvärda konsekvenserna för fåglarna till följd 

av projektet bedömdes däremot utgående från projektplanerna 

bli de kollisionsrisker och den kollisionsdödlighet som 

vindkraftverken kommer att ge upphov till för häckande och 

flyttande fåglar, störningar för häckande fåglar medan vindkraftsparken 

byggs och störningar under driften samt de förändringar 

som vindkraftsbyggena förorsakar i den submarina 

naturen. 

Vid bedömning av hur störningarna och förändringarna i 

den submarina naturen påverkar fåglarna utnyttjades främst 

forskningsrön från olika håll runtom i världen om hur redan 

byggda vindkraftverk påverkar fåglarna samt bl.a. olika arters 

känslighet för konsekvenserna. I Finland har det ännu inte 

byggts några stora havsbaserade vindkraftsparker som kunde 

ge möjlighet till jämförelse av konsekvenser i finländska 

förhållanden. Forskningsrön finns främst från Ajos vindkraftspark 

i Kemi, som dock i fråga om storlek (30 MW) och läge 

(vindkraftverken främst på stranden och i strandzonen) avviker 

från den vindkraftspark som planeras utanför Kristinestad. 

I södra Östersjön har det byggts flera vidsträckta havsbaserade 

vindkraftsparker under de senaste åren (bl.a. i Nysted 

och Horns Rev i Danmark). Deras inverkan på fågelbeståndet 

har utretts ingående i fråga om kollisionsrisker men också 

eventuella störande faktorer och förändringar i den submarina 

naturen. Dessa utredningar utnyttjades också i bedömningen 

av eventuella konsekvenser för fågelbeståndet vid 

vindkraftsparken utanför Kristinestad, bl.a. kollisionsrisker för 

olika fågelarter samt inverkan på områden där fåglarna söker 

sig föda. 

Den kollisionsrisk som den planerade vindkraftsparken 

i havsområdet innebär för flyttfåglarna bedömdes i det här 

MKB-förfarandet enligt en kollisionsriskmodell utvecklad av 

Band i Skottland. I den här modellen bedöms kollisionsrisken 

för fåglarna utgående från antalet individer som sträcker genom 

vindkraftsområdet samt arternas specifika kollisionssannolikheter. 

Bedömningen av kollisionsrisken baseras i Bands 

modell främst på fåglarnas fysikaliska egenskaper och kraftverkens 

tekniska egenskaper och det går inte att detaljerat 

beakta till exempel fåglarnas aktiva väjningsrörelser för att ta 

sig förbi vindkraftverken. För att beakta fåglarnas väjningsrörelser 

används i modellen i allmänhet s.k. väjningsfaktorer 

(avoidance rate), med vilkas hjälp man bestämmer andelen individer 

av det totala antalet flyttande fåglar som gör en omväg 

runt eller väjer för vindkraftverken. Under goda väderförhållanden 

syns vindkraftverken på tämligen långt håll och därför 

har fåglarna goda möjligheter att upptäcka kraftverken i tid 

och anpassa sin flygrutt så att de inte i onödan behöver flyga 

inom riskzonen. Den använda modellen beskrivs närmare i 

det verk som Band et al. (2006) har skrivit. 

4.5.3 Fågelbeståndets nuvarande tillstånd 

Häckande fågelbestånd 

Projektområdet ligger i Kristinestad, i havsområdet utanför 

staden, mellan skärgårdszonen och öppna havet. På det 

egentliga projektområdet och i dess omedelbara närhet finns 

nästan inga skär eller nästan trädlösa holmar som kunde

laajaan, yli 8 000 hehtaarin suuruiseen Kristiinankaupungin 

saariston Natura-alueeseen (FI0800134). Pääsääntöisesti lintujen 

tärkeimmät pesimäsaaret sijoittuvat noin 1,5–2,5 kilometrin 

etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista. 

Kristiinankaupungin edustan saaret ja luodot tarjoavat 

tärkeän pesimisympäristön useille Pohjanlahden rannikolla 

pesiville vesi-, lokki- ja rantalintulajeille. Kristiinankaupungin 

saariston pesimälinnustoa on arvioitu viimeksi vuosina 1995 

ja 1996, jolloin alueelta kartoitettiin yhteensä lähes 5 000 pesivää 

lintuparia, koskien 42 eri lintulajia. Runsaslukuisimpina 

alueella pesivät erityisesti eri lokki- ja tiiralajit, jotka muodostavat 

suuria yhdyskuntia useille alueella sijaitsevista 

saarista. Hankealuetta lähinnä olevat suuret lokkiyhdyskunnat 

sijaitsevat Norrgrundissa, Flyttjornassa, Murgrundissa, 

Skötgrundissa ja Storgrundetissa, joissa valtalajeina ovat 

pääsääntöisesti kala-, nauru- ja harmaalokki. Parhaimmillaan 

lokkien yhteenlaskettu parimäärä voi kullakin saarella nousta 

useisiin satoihin pesiviin pareihin. Vaarantuneen naurulokin 

suosimia pesimäsaaria ovat erityisesti Storgrundetin 

ympäristö Karhusaaren pohjoispuolella (n. 160 paria) 

sekä Ljusgrundin pohjoispuolinen Norrgrund (n. 80 paria). 

Vaarantuneeksi luokitellun selkälokin pesimäpopulaatio on 

Kristiinankaupungin alueella supistunut huomattavasti viime 

vuosien aikana eikä suunnittelualueen läheisyydessä 

sijaitse nykyisin erityisen merkittäviä selkälokkiyhdyskuntia. 

Knappelbådan, Långradden, Skötgrund ja Racklet muodostavat 

kuitenkin kukin merkittävän selkälokin pesimäpaikan lajin 

pesivän parimäärän noustessa niillä kullakin noin 15 pariin 

vuosittain. Muista lokkilajeista Kristiinankaupungin saaristoalueella 

pesivät säännöllisesti pikku- ja merilokki, mutta niiden 

parimäärät jäävät yleensä joihinkin kymmeniin pareihin. 

Tiiroista lapintiira suosii Kristiinankaupungin karua saaristoa, 

kun taas kalatiira on saaristoalueella selvästi vähälukuisempi 

laji. Suurin hankealueen lähistöllä oleva tiirakolonia sijaitsee 

Norrgrundissa, jossa pesi vuonna 2009 noin 50 lapintiiraparia. 

Kaikkiaan lapintiiran pesiväksi kannaksi Kristiinankaupungin 

saariston keski- ja pohjoisosissa on arvioitu noin 300 paria. 

Muista tiiralajeista uhanalainen räyskä on Kristiinankaupungin 

saaristossa harvalukuinen pesimälaji. Räyskä asuttaa saaristoaluetta 

tasaisesti, mutta ei muodosta alueella linnustonsuojelullisesti 

erityisen merkittäviä yhdyskuntia. Sen sijaan lajin 

pesintöjä löydetään erityisesti saariston keski- ja pohjoisosien 

saarilta harvakseltaan usein esimerkiksi harmaalokki- tai 

naurulokkiyhdyskuntien läheisyydestä. Kokonaisuudessaan 

räyskän pesivän kannan suuruudeksi arvioitiin vuosina 1995– 

1996 tehdyn kattavan linnustoselvityksen perusteella noin 15 

paria. 

Lokkien ja tiirojen ohella Kristiinankaupungin saariston pesimälinnustoa 

luonnehtivat lisäksi useat vesilintulajit, joista 

runsaslukuisimpina suunnittelualueen ympäristössä esiintyvät 

erityisesti haahka, tukkasotka, tukkakoskelo sekä suurikokoisemmista 

lajeista mm. kyhmyjoutsen sekä meri- ja 

kanadanhanhi. Näkyvin alueella pesivistä vesilintulajeista 

on haahka, joka pesii Kristiinankaupungin saaristoalueella 

vielä hyvin runsaana lajin havaitusta taantumisesta huolimatta. 

Suurimpia haahkan pesivät parimäärät ovat saaris- 

lämpa sig som häckningsplatser för fåglar. Fåglarnas viktigaste 

häckningsområden finns öster och nordost om projektområdet, 

i den smala skärgårdszonen utanför Kristinestad. 

Den här zonen hör till det vidsträckta, över 8 000 hektar stora 

Naturaområdet i Kristinestads skärgård (FI0800134). I regel 

finns fåglarnas viktigaste häckningsholmar cirka 1,5–2,5 kilometer 

från de planerade vindkraftverken. 

Skären och holmarna utanför Kristinestad erbjuder en viktig 

häckningsmiljö för flera sjö-, mås- och strandfågelarter 

som häckar vid Bottniska vikens kust. Det häckande fågelbeståndet 

i Kristinestads skärgård uppskattades senast år 

1995 och 1996, då närmare 5 000 häckande fågelpar av 42 

olika fågelarter kartlades på området. De talrikaste arterna 

som häckade på området var speciellt mås- och tärnarter 

som bildar stora kolonier på flera av holmarna i området. De 

största måskolonierna i närheten av projektområdet finns på 

Norrgrund, Flyttjorna, Murgrund, Skötgrund och Storgrundet 

där de dominerande arterna vanligen är fisk- och skrattmås 

samt gråtrut. Som mest kan det sammanlagda antalet på 

varje holme utgöra flera hundra häckande måspar. Holmar 

där den sårbara skrattmåsen gärna häckar är speciellt omgivningen 

kring Storgrundet norr om Björnön (ca 160 par) 

samt Norrgrund (ca 80 par) som ligger norr om Ljusgrund. 

Häckningspopulationen av silltrut, som är klassificerad som 

sårbar, har minskat betydligt i Kristinestadsområdet under 

de senaste åren. I närheten av planområdet finns numera 

inga särskilt betydande silltrutkolonier. Var och en av 

Knappelbådan, Långradden, Skötgrund och Racklet utgör 

dock en betydelsefull häckningsplats för silltrut. Antalet häckande 

par av silltrut här är ungefär 15 par på var och en av 

de här holmarna varje år. Andra måsarter som regelbundet 

häckar i Kristinestads skärgårdsområde är dvärgmås och 

havstrut, men deras antal är i allmänhet bara några tiotal par. 

Av tärnorna trivs silvertärna i Kristinestads karga skärgård, 

medan fisktärna är en betydligt fåtaligare art i skärgårdsområdet. 

Den största tärnkolonin i närheten av projektområdet 

finns på Norrgrund, där cirka 50 par av silvertärna häckade 

2009. Det häckande beståndet av silvertärna i den mellersta 

och norra delen av Kristinestads skärgård uppskattas till 

sammanlagt cirka 300 par. Av andra tärnarter är den hotade 

skräntärnan en fåtalig häckande art i Kristinestads skärgård. 

Skräntärnan finns jämnt fördelad över skärgårdsområdet 

men bildar inte fågelskyddsmässigt särskilt betydande kolonier 

i området. Däremot har arten glest med bon speciellt 

på holmarna i skärgårdens mellersta och norra delar, ofta i 

närheten av exempelvis gråtrut- eller skrattmåskolonier. Det 

häckande beståndet av skräntärna uppskattades enligt en 

heltäckande fågelutredning under åren 1995–1996 till sammanlagt 

cirka 15 par. 

Det häckande fågelbeståndet i Kristinestads skärgård karakteriseras 

av förutom måsar och tärnor också flera sjöfågelarter, 

av vilka de talrikaste i planområdets omgivning är 

speciellt ejder, vigg, småskrake samt av större arter bl.a. 

knölsvan samt grågås och kanadagås. Den synligaste av de 

sjöfågelarter som häckar på området är ejder, som fortfarande 

häckar i stort antal i Kristinestads skärgårdsområde, trots 

att en tillbakagång för den här arten har observerats. Antalet 

133

toalueen pohjoisosissa, jossa saariston rikkonaisuus tarjoaa 

haahkalle runsaasti potentiaalisia pesimäpaikkoja. Haahkan 

ohella myös tukkasotka asuttaa lähes koko saaristoaluetta 

sen pesiessä rehevien merenlahtien ja saarien lisäksi myös 

ulkosaaristossa, jossa lajin pesäpaikat löytyvät usein lokkiyhdyskuntien 

läheisyydestä. Puolisukeltajien (mm. haapana, 

tavi, sinisorsa ja jouhisorsa) esiintyminen painottuu 

Kristiinankaupungin saaristossa sen sijaan voimakkaammin 

reheville merenlahdille, josta ne löytävät karua saaristoaluetta 

helpommin ruokailu- ja pesimäpaikkoja. Saaristoalueella 

puolisukeltavien vesilintujen parimäärät ovat suurimmat saariston 

eteläosissa Skaftungin–Siipyyn välisellä alueella, jossa 

kasvillisuus on monin paikoin saariston pohjoisosia rehevämpää 

ja peitteisempää. Ulkosaaristoa luonnehtivista merilajeista 

Kristiinankaupungin saaristossa pesiviä lajeja ovat 

mm. riskilä, ruokki ja lapasotka, joista riskilän pesimäkanta 

on alueella suurin, vuoden 1995 laskentojen perusteella noin 

25 parin suuruinen. Lajin kanta on kuitenkin taantunut alueella 

selkeästi 1990-luvun aikana, minkä takia riskilän parimäärät 

eivät nykyisin todennäköisesti ole enää yhtä suuria. 

Lapasotkan ja ruokin kannat Kristiinankaupungin saaristossa 

ovat sen sijaan hyvin heikot lajien pesiessä alueella nykyisin 

lähinnä satunnaisesti. Suuremmista vesilintulajeista valkoposkihanhi 

ja merimetso ovat viimeksi kuluneiden vuosikymmenien 

aikana kotiutuneet Kristiinankaupungin saaristoon ja 

niiden pesimäkannan voidaan arvioida kasvavan lähivuosien 

aikana. Nykyisin valkoposkihanhia pesii alueella yksittäisiä 

pareja lähes kaikilla alueen saarilla ja vastaavasti merimetson 

ensipesintä havaittiin saaristoalueella vuonna 2008. Kesällä 

2009 Flyttjornalla havaittiin jo 40 merimetsoparin muodostama 

yhdyskunta, mutta se tuhoutui ilmeisesti ihmistoiminnan 

seurauksena. 

Kaikkiaan suunniteltua tuulivoimapuistoa ympäröivillä saarilla 

pesii vuosina 1995–1996 sekä 2008–2009 tehtyjen selvitysten 

perusteella 16 linnustonsuojelun kannalta merkittävää 

lajia (Taulukko 4-5). Näistä Euroopan Unionin lintudirektiivin 

liitteessä I on mainittu kaikkiaan seitsemän (laulujoutsen, valkoposkihanhi, 

mustakurkku-uikku, pikkulokki, kalatiira, lapintiira, 

räyskä). Suomen lajien uhanalaisuustarkastelun (Rassi 

ym. 2001) mukaan alueen pesimälajeista kolme luokitellaan 

nykyisin vaarantuneiksi (naurulokki, selkälokki, ja räyskä) ja 

kolme silmälläpidettäviksi lajeiksi (ristisorsa, riskilä, kivitasku). 

Silmälläpidettävät lajit eivät vielä ole vielä varsinaisesti uhanalaisia, 

vaan niiden kantoja pyritään nykyisin tarkkailemaan 

niiden havaitun taantumisen johdosta. Hankealuetta ympäröivillä 

saarilla pesivistä lajeista kuovi, taivaanvuohi, tylli ja keltavästäräkki 

luetaan lisäksi eteläboreaalisella Lounaismaan ja 

Pohjanmaan rannikon vyöhykkeellä (vyöhyke 2a) alueellisesti 

uhanalaisten lajien joukkoon sekä räyskä ja selkälokki vastaavasti 

luonnonsuojelulain 46 § ja 47 § nojalla suojeltuihin 

lajeihin. Uhanalaisten lajien taulukkoon ei ole tässä yhteydessä 

laskettu mukaan pääasiassa metsäympäristöä suosivia 

lintulajeja, jotka esiintyvät saaristoalueella lähinnä satunnaisesti 

ja joiden elinmahdollisuuksiin suunnitellulla hankkeella 

ei käytännössä ole vaikutusta. 

134 

häckande ejderpar är störst i skärgårdsområdets norra delar, 

där den söderskurna skärgården erbjuder rikligt med potentiella 

häckningsplatser. Jämsides med ejdern häckar också 

viggen i nästan hela skärgårdsområdet. Den häckar förutom 

vid övergödda vikar och på övergödda holmar också i 

den yttre skärgården, där artens häckningsplatser ofta finns 

i närheten av måskolonier. Simänder (bl.a. bläsand, kricka, 

gräsand och stjärtand) i Kristinestads skärgård förekommer 

däremot främst vid övergödda havsvikar, där de lättare hittar 

födo- och häckningsplatser än i det kargare skärgårdsområdet. 

Antalet par av simänder i skärgårdsområdet är störst i 

de södra delarna av skärgården på området mellan Skaftung 

och Sideby, där vegetationen på många ställen är frodigare 

och mera heltäckande än i de norra delarna av skärgården. 

Arter som är karakteristiska för den yttre skärgården och som 

häckar i Kristinestads skärgård är bl.a. tobisgrissla, tordmule 

och bergand, av vilka tobisgrisslan har det största häckande 

beståndet i området, enligt räkningarna år 1995 cirka 25 par. 

Den här artens bestånd har dock tydligt varit på tillbakagång 

under 1990-talet. Därför är antalet par av tobisgrissla numera 

sannolikt inte mera lika stort. Bestånden av bergand och tordmule 

i Kristinestads skärgård är däremot mycket svaga och 

de här arterna häckar numera bara sporadiskt i området. Av 

de större sjöfågelarterna har vitkindade gäss och storskarvar 

under de senaste årtiondena börjat trivas i Kristinestads skärgård 

och det häckande beståndet av dessa arter kan uppskattas 

växa under de närmaste åren. Numera häckar enstaka 

par av vitkindade gäss på så gott som alla holmar i området 

och likaså observerades storskarvarnas första häckning i 

skärgårdsområdet 2008. Sommaren 2009 upptäcktes redan 

en koloni med 40 storskarvpar på Flyttjorna men kolonin förstördes 

uppenbarligen till följd av människors åtgärder. 

På holmarna kring den planerade vindkraftsparken häckade 

enligt utredningar 1995–1996 samt 2008–2009 sammanlagt 

16 arter som är betydelsefulla med tanke på skyddet av 

fågelbeståndet (Tabell 4-5). Av dessa finns totalt sju omnämnda 

i bilaga I till Europeiska Unionens fågeldirektiv (sångsvan, 

vitkindad gås, svarthakedopping, dvärgmås, fisktärna, silvertärna, 

skräntärna). Enligt granskningen av hotsituationen för 

olika arter i Finland (Rassi et al. 2001) är tre av områdets 

häckande arter nu klassificerade som sårbara (skrattmås, 

silltrut, och skräntärna) och tre är hänsynskrävande arter 

(gravand, tobisgrissla, stenskvätta). De hänsynskrävande arterna 

är ännu inte egentligen hotade, men deras bestånd ska 

kontrolleras på grund av att en tillbakagång har observerats. 

Av de arter som häckar på holmarna kring projektområdet 

räknas dessutom spov, enkelbeckasin, större strandpipare 

och gulärla i den sydboreala zonen vid Sydvästra Finlands 

och Österbottens kust (zon 2a) som regionalt hotade arter. 

Därtill hör skräntärna och silltrut till de arter som är skyddade 

med stöd av 46 och 47 § i naturskyddslagen. I tabellen över 

hotade arter inkluderas här inte de fågelarter som främst föredrar 

skogsmiljö och som förekommer i skärgårdsområdet 

främst sporadiskt och vilkas levnadsbetingelser i praktiken 

inte påverkas av det planerade projektet.

Taulukko 4-5. Suunnittelualueen läheisyydessä pesivät suojelullisesti merkittävät lajit. Lajin uhanalaisuus = lajin 

uhanalaisuusluokitus Suomessa, EN = erittäin uhanalainen laji, VU = vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, 

RT = eteläboreaalisella Lounaismaan ja Pohjanmaan rannikon vyöhykkeellä (vyöhyke 2a) alueellisesti uhanalainen 

laji. Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittu laji. Luonnonsuojelulaki = luonnonsuojelulain 46 § ja 47 

§ nojalla uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit, U = uhanalainen laji, E = uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji. 

Laji Uhan-alaisuus EU:n lintu-direktiivi Luonnon-suojelulaki 

Laulujoutsen (Cygnus cygnus) - x - 

Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) - x - 

Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) - x - 

Ristisorsa (Tadorna tadorna) NT - - 

Kuovi (Numenius arquata) RT - - 

Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) RT - - 

Tylli (Charadrius hiaticula) RT - - 

Riskilä (Cepphus grylle) NT - - 

Pikkulokki (Larus minutus) - x - 

Naurulokki (L. ridibundus) VU - - 

Selkälokki (L. fuscus) VU - U 

Räyskä (Sterna caspia) VU x E 

Lapintiira (S. paradisaea) - x - 

Kalatiira (S. hirundo) - x - 

Keltavästäräkki (Motacilla flava) RT - - 

Kivitasku (Oenanthe oenanthe) NT - - 

Tabell 4-5. Arter som häckar i närheten av planområdet och är betydelsefulla i skyddshänseende. Artens hotsituation 

= artens klassificerade hotsituation i Finland, EN = mycket hotad art, VU = sårbar art, NT = hänsynskrävande 

art, RT = regionalt hotad art i Sydvästra Finlands och Österbottens kustområde (zon 2a). Direktivart = 

Art som nämns i bilaga 1 till EU:s fågeldirektiv. Naturskyddslagen = arter som enligt 46 och 47 § i naturskyddslagen 

är hotade och särskilt skyddskrävande arter, U = hotad art, E = hotad och särskilt skyddskrävande art. 

Art Hotsituation EU:s fågeldirektiv Naturskyddslagen 

Sångsvan (Cygnus cygnus) - x - 

Vitkindad gås (Branta leucopsis) - x - 

Svarthakedopping (Podiceps auritus) - x - 

Gravand (Tadorna tadorna) NT - - 

Spov (Numenius arquata) RT - - 

Enkelbeckasin (Gallinago gallinago) RT - - 

Större strandpipare (Charadrius hiaticula) RT - - 

Tobisgrissla (Cepphus grylle) NT - - 

Dvärgmås (Larus minutus) - x - 

Skrattmås (L. ridibundus) VU - - 

Silltrut (L. fuscus) VU - U 

Skräntärna (Sterna caspia) VU x E 

Silvertärna (S. paradisaea) - x - 

Fisktärna (S. hirundo) - x - 

Gulärla (Motacilla flava) RT - - 

Stenskvätta (Oenanthe oenanthe) NT - - 

135

Alueella pesivien lajien ohella vaarantuneiksi luokiteltavista 

lajeista ainakin merikotka ruokailee varsin säännöllisesti alueella. 




asuttuja pesäpuita, minkä takia suunnittelualueella ruokailevat 

merikotkat ovat ensisijaisesti peräisin etäämmällä sijaitsevilta 

reviireiltä, mm. Närpiöstä sekä Kristiinankaupungin 

mantereelta. Merikotkien pääasiallisiin ruokailualueisiin kuuluvat 

rannikkoalueella sijaitsevat suojaisat merenlahdet sekä 

ulkosaariston luodot ja saaret. Merikotkat lentävät kuitenkin 

ajoittain myös avomerellä Kristiinankaupungin saariston ulkopuolella, 

jolloin riskit esimerkiksi niiden törmäyksille tuulivoimaloiden 

kanssa ovat olemassa. 

Kevätmuutto 

Kristiinankaupungin edusta muodostaa tärkeän muuttoreitin 

monelle Perämeren ja Merenkurkun alueella pesivälle 

lintulajille, joiden lisäksi alueen kautta muuttaa myös useita 

kauempana Lapissa ja Jäämeren tundralla pesiviä lajeja 

(ns. arktiset muuttolintulajit). Kevätmuutto käynnistyy alueella 

yleensä maaliskuun loppupuolella laulujoutsenen ja 

haahkan keväisellä massamuutolla. Muutenkin vesilinnut 

ovat suunnitellun tuulivoimapuiston kannalta keskeisessä 

asemassa niiden muuton kulkiessa pääsääntöisesti meren 

päällä. Runsaslukuisimpina alueen kautta muuttavat sorsalinnuista 

erityisesti haahka, mustalintu ja pilkkasiipi, joiden 

muuttajamäärät nousevat Kristiinankaupungin edustalla 

vuosittain kymmeniin tuhansiin. Suupohjan lintutieteellisen 

yhdistyksen havaintoaineistossa näiden lajien havaintomäärät 

ovat 2000-luvun aikana vaihdelleet haahkalla 14 000–51 

000, mustalinnulla 24 300–58 190 ja pilkkasiivellä 5 470–18 

970 yksilöön. Näistä lajeista haahkat edustavat pääosin 

Pohjanlahden alueella pesivää kantaa, kun taas mustalintu 

kuuluu Kristiinankaupungissa selkeämmin läpimuuttaviin 

lajeihin. Pilkkasiipi kuuluu Kristiinankaupungin edustan saaristoalueen 

pesimälajeihin, mutta myös osa keväisin havaituista 

pilkkasiipiparvista suuntaa kauemmas pohjoiseen 

Jäämeren alueelle. Arktisten vesilintujen (mustalintu, pilkkasiipi, 

alli) muutto ajoittuu Pohjanlahdella yleensä toukokuun 

puoleenväliin ja loppuun (nk. kevätarktika), jolloin niiden 

päiväkohtaiset muuttomäärät voivat kohota jopa kymmeniin 

tuhansiin. Vesilinnuista myös kuikkalintujen ja mm. härkälinnun 

muutto painottuu tähän samaan ajankohtaan ja niiden 

vuoden kokonaismuuttomäärästä valtaosa havaitaankin juuri 

kevätarktikan aikaan. Haahkan ja arktisten vesilintujen lisäksi 

Kristiinankaupungin saaristoalueen kautta muuttaa säännöllisesti 

myös muita sorsalajeja, mutta niiden yksilömäärät jäävät 

pääsääntöisesti selkeästi em. lajeja pienemmiksi. 

Vesilintujen muuttoreitit vaihtelevat Kristiinankaupungin 

edustalla lajikohtaisesti, minkä takia myös suunnitellun tuulivoimapuiston 

alueelle ajautuvien lajien yksilömäärät vaihtelevat 

huomattavasti. Suunnittelualueen ohitse runsaslukuisimpina 

muuttavista lajeista haahkan muuttoreitti kulkee 

pääasiallisesti Kristiinankaupungin ulointa saaristolinjaa 

136 

Jämsides med de arter som häckar på området söker 

åtminstone havsörn, som är en sårbar art, tämligen regelbundet 

föda på området. I den omedelbara närheten av den 

vindkraftspark som planeras utanför Kristinestad finns enligt 

uppgifter från WWF:s havsörnsgrupp inga kända boträd som 

bebos av havsörn. De havsörnar som söker föda på planområdet 

kommer därför främst från revir som ligger längre 

bort, bl.a. från Närpes och från fastlandet i Kristinestad. De 

områden där havsörnarna främst söker föda är de skyddade 

havsvikarna i kustområdet samt skär och holmar i den yttre 

skärgården. Havsörnarna flyger dock tidvis också över öppna 

havet utanför Kristinestads skärgård, och då finns en risk 

att de till exempel kan kollidera med vindkraftverken. 

Vårflyttningen 

Området utanför Kristinestad är en viktig flyttningsled för 

många fågelarter som häckar vid Bottenviken och i Kvarken. 

Genom området flyttar dessutom också flera arter som häckar 

längre bort i Lappland och på tundran vid Ishavet (s.k. 

arktiska flyttfågelarter). Vårflyttningen på området börjar i allmänhet 

i slutet av mars med sångsvanens och ejderns vårliga 

massflytt. Även i övrigt spelar sjöfåglarna en viktig roll 

med tanke på den planerade vindkraftsparken, eftersom de i 

regel flyttar över havet. De andfåglar som rikligast flyttar genom 

området är speciellt ejder, sjöorre och svärta, vilkas antal 

vid flyttningen utanför Kristinestad årligen kan uppgå till 

tiotusental. Enligt observationsmaterialet från ornitologföreningen 

i Sydösterbotten har antalet observerade individer av 

de här arterna under 2000-talet varit 14 000–51 000 ejdrar, 24 

300–58 190 sjöorrar och 5 470–18 970 svärtor. Av de här arterna 

representerar ejdrarna främst det bestånd som häckar 

vid Bottniska viken, medan sjöorren tydligare hör till de arter 

som är på genomflyttning utanför Kristinestad. Svärtan hör till 

de arter som häckar i skärgårdsområdet utanför Kristinestad, 

men en del av de svärtflockar som observeras på vårarna 

flyger också längre norrut, till Ishavsområdet. De arktiska sjöfåglarnas 

flyttning (sjöorre, svärta, alfågel) infaller i allmänhet 

vid Bottniska viken i mitten och slutet av maj (den s.k. vårarktikan), 

då antalet flyttande individer per dag kan uppgå till 

tiotusental. Andra sjöfåglar vilkas flyttning infaller främst vid 

den här samma tidpunkten är lomfåglarna och bl.a. gråhakedoppingen, 

och största delen av deras flyttande individer 

observeras just under vårarktikan. Förutom ejdrar och arktiska 

sjöfåglar flyttar också andra andarter regelbundet genom 

Kristinestads skärgårdsområde, men antalet individer av dem 

är i regel betydligt mindre än av ovannämnda arter. 

Sjöfåglarnas flyttsträck utanför Kristinestad varierar mellan 

olika arter och därför finns det också en stor variation i 

det antal individer av olika arter som kommer att konfronteras 

med den planerade vindkraftsparken. För ejdern, som 

är en av dem som flyttar i störst antal förbi planområdet, går 

flyttsträcket i regel längs Kristinestads yttersta skärgårdslinje 

(Domarkobban–Ljusgrund) och därför kan en beaktansvärd 

del av de flyttande ejderparen antas flyga genom det planerade 

vindkraftsområdet. De arktiska sjöfåglarnas sträck följer

(Domarkobban–Ljusgrund) seuraillen, minkä takia merkittävän 

osan muuttavista haahkaparvista voidaan arvioida lentävän 

suunnitellun tuulivoimapuiston alueen kautta. Myös arktisten 

vesilintujen lentoreitit noudattelevat pääosin tätä samaa 

muuttolinjaa, joskin niiden muutto hajautuu osittain myös 

kauemmas ulkomeren puolelle. Sekä haahkat että arktiset 

vesilinnut muuttavat pääsääntöisesti varsin matalalla lähellä 

vedenpintaa, jolloin niiden lentoreitit voivat useinkin sijoittua 

suunniteltujen tuulivoimaloiden lapojen toimintakorkeuksien 

alapuolelle. Kuikkalinnut eivät haahkan tai mustalinnun vesilintujen 

tapaan pääsääntöisesti seuraile rantaviivaa muuttomatkallaan, 

vaan pyrkivät pääsääntöisesti muuttamaan 

selkeämmin avomerellä, jossa esteitä on lento-ominaisuuksiltaan 

suhteellisen kömpelöille kuikille tarjolla vähemmän. 

Kuikkalinnut muuttavat suurina hajaparvina ja lentävät usein 

hyvin korkealla, joko tuulivoimaloiden lapojen korkeudella tai 

niiden yläpuolella. Vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat kuitenkin 

huomattavasti lintujen muuttoreitteihin ja -korkeuksiin, 

minkä ne voivat vaihdella merkittävästi vuosien mutta myös 

päivien välillä. Muuton kannalta huonoissa sääolosuhteissa 

(mm. vastatuuli, sumu, vesisade) linnut muuttavat yleensä 

lähempänä rantaviivaa, jolloin suurempi osa muuttoparvista 

voi kulkea hyvin kapeaa käytävää pitkin mannerlinjan toimiessa 

linnuille muuttoa ohjaavana johtolinjana. Näissä olosuhteissa 

muutto kulkee pääsääntöisesti myös varsin matalalla 

lähempänä vedenpintaa, jossa lentäminen on helpompaa. 

Kirkkaalla ja selkeällä säällä, jolloin näkyvyys on hyvä, useat 

lajit (mm. kuikat) muuttavat sen sijaan kauempana rantaviivasta 

ja hyvinkin korkealla vedenpinnan yläpuolella. 

Hanhien ja joutsenten muutto noudattelee 

Kristiinankaupungin edustalla pääsääntöisesti alueen ulointa 

saaristolinjaa jakautuen tasaisesti saarilinjan kahdelle 

puolelle. Joutsenlajeista alueella havaitaan laulu- ja kyhmyjoutsenia, 

kun taas hanhista valtalajeina ovat meri- ja metsähanhi. 

Joutsenista erityisesti laulujoutsenen muutto levittäytyy 

Kristiinankaupungin edustalla hyvin leveälle sektorille 

mantereelta aina kauas avomeren puolelle. Kyhmyjoutsenen 

muutto kulkee sen sijaan keskittyneemmin meren päällä pääsääntöisesti 

Kristiinankaupungin saaristolinjan ja mantereen 

muodostamia johtolinjoja seuraillen. Metsähanhen muutto 

jakautuu Kristiinankaupungin edustalla kahteen erilliseen 

muuttoreittiin. Näistä suunniteltujen tuulivoimaloiden kannalta 

merkityksellisempi on Pohjanlahden ylitse kulkeva linja, joka 

tuo Kristiinankaupungin edustalle hanhiparvia Ruotsin puolelta 

suoraan avomereltä. Lisäksi metsä- ja merihanhia saapuu 

Kristiinankaupungin alueelle suoraan etelästä Pohjanlahden 

itärantaa seuraillen. Tätä linjaa käyttävien yksilöiden muuttoreitti 

kulkee pääasiassa rantaviivaa tai saaristoaluetta seuraillen, 

minkä takia niistä huomattava osa muuttaa todennäköisesti 

suunnitellun tuulivoimapuiston alueen itäpuolelta. 

Vesilinnuista poiketen peto- ja varpuslintujen sekä mm. 

kurjen pääasialliset kevätmuuttoreitit sijoittuvat Pohjanlahden 

rannikolla selkeämmin mantereen tai alueen rantaviivan päälle, 

minkä takia niiden muuttajamäärät avomeren puolella ovat 

också huvudsakligen samma linje, även om deras flyttning 

delvis sprids också längre ut över öppna havet. Både ejdrar 

och arktiska sjöfåglar sträcker i regel på tämligen låg höjd 

nära vattenytan. Deras sträck kan därför ofta ligga nedanför 

de planerade vindkraftverkens rotorer. Till skillnad från ejdrar 

och sjöorrar följer lomfåglarna i regel inte strandlinjen när de 

sträcker, utan de flyger i allmänhet tydligare över öppna havet, 

där det finns färre hinder för lommarna, som är relativt 

klumpiga flygare. Lomfåglarna flyger i stora spridda flockar, 

ofta på mycket hög höjd, antingen på samma höjd som vindkraftverkens 

rotorblad eller ovanför dem. De rådande väderförhållandena 

påverkar dock i hög grad fåglarnas flyttsträck 

och -höjder, som kan variera mycket mellan olika år men också 

mellan olika dagar. I väderförhållanden som är ogynnsamma 

för flyttningen (bl.a. motvind, dimma, regn) flyttar fåglarna 

i allmänhet närmare strandlinjen, varvid en större del av den 

flyttande flocken kan flyga längs en mycket smal korridor där 

fastlandslinjen fungerar som ledlinje för fågelsträcket. Under 

sådana förhållanden sker flyttningen i regel också på tämligen 

låg höjd närmare vattenytan, där det är lättare att flyga. 

Vid klart väder med god sikt sträcker många arter (bl.a. storlommarna) 

däremot längre bort från strandlinjen och mycket 

högt över vattenytan. 

Utanför Kristinestad sträcker gäss och svanar vanligen 

längs områdets yttersta skärgårdslinje jämnt fördelade på 

vardera sidan om kedjan av holmar. På området påträffas 

både sång- och knölsvanar medan de dominerande gåsarterna 

är grågås och sädgås. Av svanarna är speciellt sångsvanens 

flyttning spridd på en mycket bred sektor utanför 

Kristinestad från fastlandet ända till långt ute över öppna 

havet. Knölsvanen sträcker däremot mera koncentrerat över 

havet, i regel längs de ledlinjer som Kristinestads skärgårdslinje 

och fastlandet utgör. Sädgåsens flyttsträck är fördelat 

på två olika leder utanför Kristinestad. Av dem är sträcket 

över Bottniska viken av större betydelse med tanke på de 

planerade vindkraftverken, eftersom gåsflockar kommer 

över öppna havet från svenska sidan direkt till området utanför 

Kristinestad. Dessutom kommer säd- och grågäss till 

Kristinestad direkt söderifrån längs Bottniska vikens östra 

strand. Flyttsträcket för de individer som följer den här linjen 

går främst längs strandlinjen eller skärgårdsområdet. Därför 

sträcker en beaktansvärd del av dem sannolikt på östra sidan 

om den planerade vindkraftsparkens område. 

Avvikande från sjöfåglarna går de huvudsakliga vårflyttsträcken 

för rovfåglar och tättingar samt bl.a. tranor vid 

Bottniska vikens kust tydligare över fastlandet eller längs 

strandlinjen. Därför är antalet flyttande fåglar av dessa arter 

över öppna havet mindre. Både tranor och rovfåglar försöker 

när de sträcker utnyttja de stigande luftströmmar som uppkommer 

över land, vilket förklarar varför de sträcker främst 

över fastlandet. Havsörnens flytt kan liksom för andra rovfåglar 

konstateras gå främst över fastlandet och Bottniska vikens 

137

pienempiä. Sekä kurjet että petolinnut pyrkivät muuttolennossaan 

hyödyntämään maaperän synnyttämiä, nousevia ilmavirtauksia, 

mikä selittää niiden muuttoreittien painottumista 

mantereen yläpuolelle. Merikotkan muuttoreitin voidaan todeta 

painottuvan muiden petolintujen tapaan pääsääntöisesti 

mantereen ja Pohjanlahden rantaviivan yläpuolelle, minkä 

takia huomattava osa muuttavista merikotkista todennäköisesti 

ohittaa suunnitellut tuulivoimalat niiden itäpuolelta. 

Varsinaisella tuulivoimapuiston alueella liikkuvien merikotkien 

todellisen määrän arviointi on vaikeaa havainnointitehon 

vaihtelun vuoksi. Arviointia vaikeuttavat lisäksi merikotkien 

päämuuttokauden ajoittuminen varhaiseen kevääseen aktiivisimman 

havainnointikauden ulkopuolelle sekä muuttavien 

lintujen erotteleminen paikallisista ja kiertelevistä yksilöistä. 

Viime vuosina merikotkahavaintoja on Suupohjan lintutieteellisen 

yhdistyksen havaintorekisteriin kirjattu kaikkiaan noin 

150–190 linnusta. Lukumäärässä ovat mukana sekä muuttavat 

että alueella havaitut paikalliset linnut. 

Syysmuutto 

Kristiinankaupungin edusta muodostaa myös syksyisin 

merkittävän muuttoväylän erityisesti eteläiselle Itämerelle ja 

Pohjanmeren rannikolle talvehtimaan suuntaaville lintulajeille, 

vaikka alueella havaittavat yksilömäärät eivät monen lajien 

osalta ylläkään kevään vastaaviin. Merkittävimmän lajiryhmän 

alueen syysmuutossa muodostavat kevään tapaan vesilintulajit, 

joista runsaslukuisimpana Kristiinankaupungin kautta 

muuttavat mm. telkkä, haahka, merimetso sekä eri koskelolajit. 

Sen sijaan keväällä runsaslukuisten arktisten vesilintujen 

määrät ovat Pohjanlahdella syysmuuton aikaan selkeästi 

kevättä pienempiä: yksilömäärät jäävät joihinkin satoihin 

yksilöihin. Vesilintujen syysmuutto kulkee suunnittelualueella 

havaintojen perusteella pääsääntöisesti Domarkobbanin– 

Ljusgrundin muodostaman saaristolinjan kahta puolta, kun 

taas avomeren puolella vesilintujen muuttajamäärät ovat pienempiä. 

Kuikka- ja uikkulintujen yksilömäärät ovat Siipyyn 

edustalla syksyllä pääsääntöisesti kevään muuttajamääriä 

pienempiä, mikä kuvastaa osaltaan niiden käyttämien muuttoreittien 

eroja vuodenaikojen välillä. Kuikka- ja uikkulintujen 

muutto kulkee Kristiinankaupungin rannikolla usein esimerkiksi 

sorsalintuja leveämpänä rintamana, joka sijoittuu kevään 

tapaan alueen edustalla sijaitsevan saaristolinjan länsipuolelle. 

Tämän takia osa kuikka- ja uikkulinnuista voi muuttaa 

myös suunnitellun tuulivoimapuiston alueen kautta. 

Metsähanhien ja joutsenten päämuuttoreitti kulkee myös 

syksyisin pääasiassa mantereen ja alueen saaristoalueen 

läheisyydessä. Metsähanhimuuton voimakkuus eri syksyinä 

vaihtelee huomattavasti vallitsevien sää- ja tuuliolosuhteiden 

mukaan. Lintuyhdistyksen havaintorekisterin mukaan 

Kristiinankaupungin alueella havaittujen metsähanhien määrät 

ovat syksyisin vaihdelleet 540−2 940 yksilöön. Osa muuttavista 

joutsenista ja hanhista suuntaa Pohjanlahden rannikolta 

kuitenkin selkeämmin lounaaseen, minkä takia pieniä 

määriä muuttavia metsähanhia voi ajautua myös suunniteltujen 

tuulivoimaloiden vaikutusalueelle. Kokonaisuudessaan 

138 

strandlinje. Därför kommer en stor del av de flyttande havsörnarna 

sannolikt att passerade öster om de planerade vindkraftverken. 

Det är svårt att bedöma det verkliga antalet havsörnar 

som rör sig på det egentliga vindkraftsområdet, eftersom 

effektiviteten i observationerna varierar. Uppskattningen 

försvåras dessutom av att havsörnarnas främsta flyttperiod 

infaller tidigt på våren utanför den aktivaste observationsperioden 

samt att det är svårt att särskilja flyttande fåglar från lokala 

och kringstrykande exemplar. Under de senaste åren har 

ornitologföreningen i Sydösterbotten antecknat sammanlagt 

cirka 150-190 havsörnar i sitt observationsregister. I antalet 

ingår både flyttande fåglar och lokala fåglar som observerats 

på området. 

Höstflyttningen 

På höstarna utgör området utanför Kristinestad också en 

viktig flyttningsled för speciellt fågelarter som ska övervintra 

vid södra Östersjön och vid Nordsjön, även om antalet observerade 

individer på området för många arter inte på långt 

när når upp till det antal som ses på våren. Den betydelsefullaste 

artgruppen i områdets höstflyttning består liksom på 

våren av sjöfåglarna, av vilka de talrikaste som flyttar genom 

Kristinestad är bl.a. knipa, ejder, storskarv samt olika skrakarter. 

Däremot är mängderna av de talrikaste arktiska sjöfåglarna 

vid Bottniska viken betydligt mindre vid höstflyttningen 

än på våren: antalet individer stannar vid några hundratal 

stycken. Sjöfåglarnas höststräck på planområdet går enligt 

observationer i regel på båda sidorna om den skärgårdslinje 

som Domarkobban–Ljusgrund utgör, medan antalet flyttande 

sjöfåglar över öppna havet är mindre. Antalet individer av 

lom- och doppingfåglar utanför Sideby på hösten är i regel 

mindre än under vårflyttningen, vilket avspeglar de skillnader 

som finns i flyttningslederna under olika årstider. Lom- och 

doppingarternas sträck vid Kristinestads kust går ofta som 

en bredare front än till exempel andfåglarna. Liksom på våren 

sträcker de väster om skärgårdslinjen utanför området. 

Därför kan en del av lom- och doppingfåglarna också sträcka 

genom det planerade vindkraftsområdet. 

Sädgässens och svanarnas främsta flyttningsled går också 

på höstarna huvudsakligen över fastlandet och i närheten 

av områdets skärgård. Flyttningens omfattning i fråga 

om sädgäss varierar betydligt från höst till höst beroende 

på väder- och vindförhållandena. Enligt ornitologföreningens 

observationsregister har antalet observerade sädgäss 

på Kristinestadsområdet på höstarna haft en variation på 

540−2 940 individer. En del av de flyttande svanarna och 

gässen flyger dock från Bottniska vikens kust tydligare mot 

sydväst och därför kan små mängder flyttande sädgäss också 

komma in på influensområdet för de planerade vindkraftverken. 

Antalet sådana individer kan som helhet uppskattas 

vara maximalt cirka 20 procent av det totala antalet flyttande 

individer på området. Sångsvanarnas flyttsträck på hösten 

följer i regel samma linje som sädgässen, dvs. största delen 

sträcker söderut längs den ledlinje som fastlandet eller 

skärgårdslinjen utanför Kristinestad utgör, men en liten del av 

dem flyger sannolikt också mot sydväst över öppna havet.

näiden yksilöiden määrän voidaan arvioida jäävän maksimissaan 

noin 20 prosenttiin alueen kokonaismuuttajamäärästä. 

Laulujoutsenten muuttoreitit noudattelevat syksyllä pääsääntöisesti 

metsähanhien vastaavia niistä valtaosan muuttaessa 

Kristiinankaupungin edustalla mantereen tai saaristolinjan 

muodostamaa johtoreittiä pitkin etelään, mutta pienen osan 

niistä suunnatessa todennäköisesti myös lounaaseen avomeren 

päälle. 

Yksi harvoista lintulajeista, jonka määrät ovat Pohjanlahden 

alueella syksyisin selkeästi kevättä suurempia, on kurki, joita 

muuttaa Suomen länsirannikkoa ja Pohjanmaata pitkin 

yleensä huomattavia määriä muuton painottuessa syyskuulle. 

Kurkimuuttoon ja sen luonteeseen vaikuttavat merkittävällä 

tavalla Pohjois-Pohjanmaalla (mm. Muhoksen suot) ja 

Merenkurkussa (mm. Söderfjärden) sijaitsevat merkittävät 

kurkien kerääntymäalueet, joilla voi parhaimpina päivinä ruokailla 

jopa kymmeniä tuhansia kurkia. Kurjet muuttavat pääsääntöisesti 

hyvin korkealla maanpinnan yläpuolella, jolloin 

linnut pystyvät hyödyntämään sekä nousevia ilmavirtauksia 

että välttämään niiden muuttoreitille osuvat esteet. Pieni osa 

kurjista voi tehtyjen havaintojen perusteella lähteä kuitenkin 

ylittämään Pohjanlahtea, jolloin ne voivat muuttaa myös 

suunnitellun tuuliviomapuiston alueen kautta. Näiden kurkien 

osuus alueen kokonaismuuttajamääristä on kuitenkin varsin 

pieni. Esimerkiksi syksyllä 2009 Siipyyn lintutornista havaittiin 

kurkien massamuuttopäivinä 9 400 muuttavaa kurkea, joista 

meren päällä muuttavien yksilöiden osuus oli ainoastaan 

noin 20 %. Merellä kurjet muuttavat nosteiden puuttuessa selkeästi 

manneralueita matalammalla lähellä tuulivoimaloiden 

toimintakorkeuksia. 

Petolintujen ja varpuslintujen päämuuttoreitit kulkevat 

Pohjanlahdella mantereen puolella tai rantaviivaa seuraillen, 

minkä takia niiden muuttajamäärät avomeren puolella ovat 

syksylläkin varsin pieniä. Tämä näyttäisi pätevän myös merikotkaan, 

joita nähdään välillä muuttavan kuitenkin myös meren 

puolella. 

En av de få fågelarter som vid Bottniska viken observeras 

i betydligt större antal på hösten än på våren är tranan, som 

sträcker längs Finlands västkust och Österbotten i ansenligt 

antal, främst i september. Tranflyttningen och dess karaktär 

påverkas i hög grad av de viktiga områden där tranorna samlas 

på hösten i Norra Österbotten (bl.a. myrarna i Muhos) och 

vid Kvarken (bl.a. Söderfjärden). På de här platserna kan det 

under de bästa dagarna finnas tiotusentals tranor som söker 

föda. Tranorna flyttar i regel på mycket hög höjd över markytan, 

eftersom fåglarna då kan utnyttja stigande luftströmmar 

och undvika hinder på flyttleden. En liten del av tranorna kan 

dock enligt observationer flyga över Bottniska viken, varvid 

de också kan flyga genom den planerade vindkraftsparkens 

område. De här tranorna är dock en tämligen liten del av det 

totala antalet tranor som flyttar över området. Till exempel 

hösten 2009 observerades 9 400 flyttande tranor under en 

massflyttningsdag vid Sideby fågeltorn. Den andel som flyttade 

över havet utgjorde endast cirka 20 % av den mängden. 

Över havet flyttar tranorna i avsaknad av uppvindar på betydligt 

lägre höjd än över fastlandsområden, nära den höjd som 

vindkraftverkens rotorblad rör sig på. 

Rovfåglarnas och tättingarnas främsta flyttsträck vid 

Bottniska viken går på fastlandssidan eller längs strandlinjen. 

Därför är antalet av dessa arter på öppna havet tämligen litet 

även på hösten. Det här verkar också gälla för havsörnarna 

som dock ibland också kan ses flytta på havssidan. 

139

Kuva 4-9. Haahkojen pääasiallinen muuttoreitti Kristiinankaupungin 

edustalla (kuvassa värisävyt määrittelevät alueella muuttavan lintujen 

määrän). 

Figur 4-9. Ejdrarnas främsta flyttsträck utanför Kristinestad (på 

bilden anger färgtonerna den mängd fåglar som flyttar på området). 

140 

Kuva 4-10. Arktisten vesilintujen, erityisesti mustalinnun, pääasialliset 

muuttoreitit Kristiinankaupungin edustalla (kuvassa värisävyt 

määrittelevät alueella muuttavan lintujen määrän). 

Figur 4-10. De arktiska sjöfåglarnas, speciellt sjöorrens främsta 

flyttsträck utanför Kristinestad (på bilden anger färgtonerna den 

mängd fåglar som flyttar på området).

Kuva 4-11. Kuikkalintujen pääasialliset muuttoreitit 

Kristiinankaupungin edustalla (kuvassa värisävyt määrittelevät alueella 

muuttavan lintujen määrän). 

Figur 4-11. Lomfåglarnas främsta flyttsträck utanför Kristinestad 

(på bilden anger färgtonerna den mängd fåglar som flyttar på området). 

Kuva Haahka (Ismo Nousiainen) 

141

Taulukko 4-6. Yhteenveto Kristiinankaupungin edustan yksilömääriltään 

merkittävimmistä muuttolintulajeista ja niiden arvioiduista määristä 

(Nousiainen 2008). 

142 

Laji Havaintomäärät viime vuosikymmenen aikana 

Laulujoutsen 730–1 230 

Kyhmyjoutsen 490–1 610 

Metsähanhi 180–1 700 (kevät) + 520–2 940 (syksy) 

Merihanhi 530–1 570 

Kanadanhanhi 120–250 

Valkoposkihanhi 190–1570 

Ristisorsa 120–240 

Haapana 650–1 100 

Tavi 480–1 330 

Heinäsorsa 660–1 180 

Tukkasotka 1 040–2 760 

Haahka 14 000–51 000 (kevät) + 10 000 (syksy) 

Alli 3 290–7 420 

Pilkkasiipi 5 470–18 970 

Mustalintu 24 300–58 190 

Telkkä 1 330–7 230 

Tukkakoskelo 1 850–5 180 

Isokoskelo 1 960–5 300 

Kuikka 4 280–8 520 

Kaakkuri 1 375–3 900 

Silkkiuikku 880–1 710 (mukana paikalliset yksilöt) 

Härkälintu 340–1 010 

Merimetso 10 200–15 300 

Ruokki 1 190–3 340 

Kalalokki 3 600–21 200 

Merikotka 150–190 (kevät) + 160–190 (syksy) 

Hiirihaukka 20–110 

Piekana 25–130 

Kurki n. 15 000 

Suunnittelualueella lepäilevä ja sulkiva linnusto 

Tärkeän muuttoreitin ohella Kristiinankaupungin edustan 

matalat merialueet muodostavat merkittävän lepäily- ja ruokailualueen 

vesilintulajeille, jotka käyttävät ravinnokseen sekä 

merenpohjan pohjaeläimistöä että kaloja. Kerääntymien osalta 

merkittävimpiä lajeja ovat haahka sekä arktiset vesilintulajit 

mustalintu ja pilkkasiipi. Vuonna 2009 Kristiinankaupungin 

edustalla havaittiin lentolaskennassa kaksi erillistä vesilintujen 

kerääntymäaluetta, suunnitellun tuulivoimapuiston alueen 

keskiosissa Norra Storbådanin–Medelgrundin alueella sekä 

selkeästi suunnittelualueen eteläpuolella Siipyyn niemen 

(Sideby udd) edustalla. Valtalajeina molemmilla alueilla oli 

laskenta-ajankohtana haahka, jonka yksilömäärät olivat 4 900 

ja 2 400 yksilöä. Haahkan ohella pohjoisemmalla kerääntymäalueella 

laskettiin lisäksi merkittävät mustalintu- (n. 1 300 yksilöä) 

ja pilkkasiipikerääntymät (n. 2 000 yksilöä). Vesilintujen 

Tabell 4-6 . Sammandrag av de flyttfågelarter som förekommer i 

störst antal utanför Kristinestad samt uppskattat antal av dessa arter 

(Nousiainen 2008). 

Art Observerade antal under det senaste årtiondet 

Sångsvan 730–1 230 

Knölsvan 490–1 610 

Sädgås 180–1 700 (vår) + 520–2 940 (höst) 

Grågås 530–1 570 

Kanadagås 120–250 

Vitkindad gås 190–1570 

Gravand 120–240 

Bläsand 650–1 100 

Kricka 480–1 330 

Gräsand 660–1 180 

Vigg 1 040–2 760 

Ejder 14 000–51 000 (vår) + 10 000 (höst) 

Alfågel 3 290–7 420 

Svärta 5 470–18 970 

Sjöorre 24 300–58 190 

Knipa 1 330–7 230 

Småskrake 1 850–5 180 

Storskrake 1 960–5 300 

Storlom 4 280–8 520 

Smålom 1 375–3 900 

Skäggdopping 880–1 710 (inklusive lokala individer) 

Gråhakedopping 340–1 010 

Storskarv 10 200–15 300 

Tordmule 1 190–3 340 

Fiskmås 3 600–21 200 

Havsörn 150–190 (vår) + 160–190 (höst) 

Ormvråk 20–110 

Fjällvråk 25–130 

Trana ca 15 000 

Fågelbestånd som rastar och ruggar på planområdet 

Området utanför Kristinestad är inte bara en viktig flyttled 

utan de grunda havsområdena utgör också ett viktigt rast- 

och ruggningsområde för de sjöfågelarter som äter både 

bottendjur från havsbottnen och fiskar. De arter som speciellt 

samlas är ejder samt de arktiska sjöfåglarna sjöorre och 

svärta. Vid flygräkningen utanför Kristinestad 2009 observerades 

två olika samlingsområden för sjöfåglar, i den mellersta 

delen av den planerade vindkraftsparkens område vid Norra 

Storbådan–Medelgrund samt klart söder om planområdet utanför 

Sideby udd. Den dominerande arten på båda områdena 

vid tidpunkten för räkningen var ejder, av vilka 4 900 respektive 

2 400 individer sågs. På det nordligare samlingsområdet 

räknades förutom ejder också stora antal av sjöorre (ca 1 300

kerääntymä- ja sulkimisalueet eivät Kristiinankaupungin edustalla 

ole vakiintuneita, vaan niiden on havaittu vaihtelevan vuosien 

välillä huomattavasti lähinnä ravintotilanteen mukaan. 

Yleensä merkittävimmät kerääntymät havaitaan Skaftungin ja 

Siipyyn välisellä merialueella, jolla on parhaina kesinä havaittu 

jopa 17 000 sulkivaa haahkakoirasta. Pohjoisempana kerääntymät 

ovat yleensä jonkin verran näitä lukemia pienempiä. 

Puolisukeltavat vesilintulajit ruokailevat haahkojen verrattuna 

lähempänä rannikkoa saaristoalueen matalissa merenlahdissa, 

minkä takia niiden määrät tuulivoimapuiston alueella eivät 

yleensä kasva merkittäviksi. 

Sorsalintujen lisäksi suunnittelualueella voi syksyisin ruokailla 

huomattavia määriä merimetsoja, jotka usein lentävät 

ulkomeren matalikoille ruokailemaan. Mm. syksyllä 2009 hankealueen 

eteläpuolella Siipyyn niemellä havaittiin 2 000-3 000 

ruokailevaa merimetsoa. Merimetsot seuraavat ruokaillessaan 

kalaparvien liikkeitä, minkä takia niiden ruokailualueet 

vaihtelevat kalaparvien liikkeiden mukana. 

4.5.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset linnustoon 

Suunnitellut tuulivoimalat sijoitetaan kokonaan hankealueen 

matalille merialueille, minkä takia hanke ei suoraan vaikuta 

pesimälinnuston kannalta merkittävien saarten ja luotojen 

nykytilaan ja sen ominaispiirteisiin. Useat suunnittelualueen 

luodoilla ja saarilla pesivät lintulajit, erityisesti vesilinnut ja eri 

lokkilajit, käyttävät saaria ympäröiviä matalikkoja ruokailualueinaan, 

jolloin tuulivoimaloiden rakentamisen aiheuttamat 

muutokset merenpohjassa voivat vaikuttaa näiden lajien ruokailumahdollisuuksiin 

ja mahdollisten ravinnonlähteiden saatavuuteen 

merialueella. 

Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa hankkeen rakentamisvaiheessa 

merenpohjan olosuhteita ja merieliöstöä 

(mm. pohjaeläimistö, vesikasvillisuus ja kalasto) voimaloiden 

perustusten sekä sähkönsiirrossa käytettävien merikaapeleiden 

sijoitusalueilla, jolloin näiden alueiden käyttökelpoisuus 

lintujen ruokailualueena voi väliaikaisesti heikentyä. 

Rakentamisen aiheuttamien vaikutusten voidaan kuitenkin 

arvioida palautuvan varsin nopeasti rakentamisvaiheen päättymisen 

jälkeen. Pitkällä aikavälillä tuulivoimaloiden perustukset 

voivat jopa tarjota uusia ruokailumahdollisuuksia linnuille 

perustusrakennelmien ympärille syntyvän monipuolisemman 

vesikasvillisuuden ja kalaston lisääntymisen seurauksena 

(nk. riuttaefekti). Esimerkiksi Tanskassa tuulivoimaloiden perustusten 

muodostamien ”keinotekoisten riuttojen” on havaittu 

toimivan hyvinä kiinnittymispaikkoina merirokolle ja simpukoille, 

jotka ovat lisääntyessään johtaneet kalojen lisääntymiseen 

alueella. 

Suunnittelualueen luodoilla pesivien ja sillä ruokailevien lintulajien 

ruokavalio vaihtelee suuresti lajien välillä, minkä takia 

tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat 

poiketa lajikohtaisesti. Suunnittelualueen matalilla merialueilla 

ruokailevista vesilintulajeista mustalinnun, pilkkasiiven 

ja telkän ravinto muodostuu ensisijaisesti vesikasveista ja 

pohjaelämistä, jolloin niiden ravinnonsaanti voi tuulivoimaloiden 

perustusalueilla väliaikaisesti vaikeutua. Vaikutukset 

ovat kuitenkin paikallisia johtuen perustusten ja kytkennässä 

individer) och svärta (ca 2 000 individer). Sjöfåglarnas samlings- 

och ruggningsområden utanför Kristinestad är inte invanda 

utan det har noterats att de varierar betydligt från år till 

år, främst beroende på näringssituationen. I allmänhet observeras 

de största samlingarna i havsområdet utanför Skaftung 

och Sideby, där man under de bästa somrarna har observerat 

upp till 17 000 ruggande gudungar. Längre norrut är antalet 

samlade fåglar i allmänhet något mindre. Simänderna söker 

föda närmare stranden än ejdrarna i de grunda havsvikarna i 

skärgårdsområdet. Därför ökar deras antal på vindkraftsparkens 

område i allmänhet inte nämnvärt. 

Andra fåglar förutom andfåglar som söker föda på planområdet 

på höstarna är stora mängder storskarvar, som ofta 

flyger till de grunda områdena ute i havet för att hitta mat. 

Bland annat hösten 2009 observerades 2 000–3 000 storskarvar 

som sökte föda söder om projektområdet vid Sideby 

udd. Då storskarvarna söker föda följer de fiskstimmens rörelser 

och därför varierar deras födoområden beroende på 

var fiskstimmen rör sig. 

4.5.4 Konsekvenser för fågelbeståndet under 

byggtiden 

De planerade vindkraftverken placeras enbart på grunda 

havsområden på projektområdet. Därför påverkar projektet 

inte direkt nuläget på holmar och skär som är viktiga för de 

häckande fåglarna och den här miljöns särdrag. Flera av de 

fågelarter som häckar på skären och holmarna på planområdet, 

i synnerhet sjöfåglar och olika måsarter, söker föda på 

de grunda ställena omkring holmarna. De förändringar som 

uppstår på havsbottnen då vindkraftverken byggs kan påverka 

de här arternas möjligheter att hitta föda och tillgången 

på näringskällor i havsområdet. 

Då vindkraftverken byggs kommer förhållandena och 

havsorganismerna på bottnen (bl.a. bottenorganismer, vattenvegetation 

och fiskbestånd) att förändras i byggskedet 

på förläggningsområdena för kraftverkens fundament samt 

vid sjökablarna för elöverföringen, varvid de här områdenas 

lämplighet som födoområde för fåglarna tillfälligt kan försämras. 

Efter byggskedet uppskattas dock en tämligen snabb 

återhämtning ske. På lång sikt kan vindkraftverkens fundament 

till och med erbjuda fåglarna nya möjligheter att hitta 

föda, då mångsidigare vattenvegetation och ökat fiskbestånd 

uppkommer kring fundamentkonstruktionerna (s.k. reveffekt). 

Till exempel i Danmark har det noterats att de ”konstgjorda 

rev” som vindkraftverkens fundament utgör blir platser där 

havstulpaner och musslor kan fästa sig, och då förekomsten 

av dessa har ökat har fiskbeståndet på området stärkts. 

Födan för de fågelarter som häckar på planområdets skär 

och som söker sin föda där varierar mycket mellan olika arter. 

Därför kan konsekvenserna av vindkraftsparkens byggskede 

vara olika för olika arter. Av de sjöfåglar som söker föda 

på de grunda havsområdena på planområdet äter sjöorre, 

svärta och knipa i första hand vattenväxter och bottendjur. 

Det innebär att deras tillgång på föda tillfälligt kan försvåras 

på de områden där vindkraftverkens fundament byggs. 

143

käytettävien merikaapeleiden pienestä kokonaispinta-alasta. 

Suunnitellulla tuulivoimapuiston alueella ruokailevasta linnustosta 

merkittävämmän osan muodostavat kalaa syövät lajit, 

joita ovat mm. lokit ja tiirat sekä muuttoaikoina alueella ruokailevat 

iso- ja tukkakoskelo. Tuulivoimapuiston rakentamisen 

vaikutukset näiden lajien ravinnonsaantiin vaihtelevat lajin 

käyttämän ravintokohteen mukaan. Suojelullisesti huomionarvoisista 

lajeista räyskän ja selkälokin pääasiallista ravintoa on 

silakka, jolle soveliaita kutualueita voi paikoin esiintyä myös 

tuulivoimaloiden rakentamisalueilla. Ravinnonhankinnassaan 

selkälokki ja räyskä hyödyntävät kuitenkin myös muita kalalajeja 

koko saariston alueella yksilöiden pesimäpaikasta riippuen, 

minkä takia silakan kutualueiden paikallinen ja väliaikainen 

väheneminen ei todennäköisesti merkittävällä tavalla vaikuta 

näiden lajien ravinnonsaantiin alueella. Tuulivoimapuiston toiminnan 

aikana merenpohjaympäristön monipuolistuminen 

voi jopa luoda silakalle uusia soveliaita kutuja esiintymisalueita, 

mikä voi siten jopa edesauttaa silakkaa ravintonaan 

hyödyntävien lintulajien, mm. räyskän, menestymistä. 

Pienempien lokki- ja tiiralajien ravinto muodostuu pääosin 

silakkaa pienemmistä kalalajeista ja äyriäisistä. Niiden 

kannalta potentiaalisia ruokailualueita löytyy kuitenkin lähes 

koko saariston alueelta saarien ympäristön rehevämmistä 

rantavesistä ja matalista merenlahdista. Tästä syystä on 

epätodennäköistä, että hankkeen aiheuttamat vedenalaisluonnon 

muutokset vaikuttavat merkittävällä tavalla näiden 

lajien ravinnonsaantiin.Vedenalaisluonnon muutosten ohella 

tuulivoimaloiden rakentaminen voi vaikuttaa alueen pesimälinnustoon 

myös ihmistoiminnasta ja laivaliikenteestä aiheutuvien 

häiriötekijöiden, mm. melun, lisääntymisen johdosta. 

Suunnitelluista voimaloista valtaosa sijoittuu varsin etäälle 

pesimälinnuston kannalta arvokkaista pesimäsaarista, minkä 

takia rakentamisen aikaisten häiriötekijöiden arvioidaan 

jäävän varsin pieniksi. Rakentamisen ajoittamisella pystytään 

lisäksi osaltaan vaikuttamaan tuulivoimaloiden rakentamisesta 

linnustolle aiheutuviin vaikutuksiin. Pesivien lintujen 

häiriöherkkyyden tiedetään olevan suurimmillaan munintavaiheessa 

sekä haudonnan alkuaikana, kun taas poikasten 

kuoriutumisen jälkeen hylkäämisriskit ovat pienempiä. Tästä 

syystä lähimmäksi lintujen kannalta merkittäviä pesimäsaaria 

sijoittuvien voimaloiden rakentaminen tulisikin pyrkiä ajoittamaan 

ensisijaisesti loppukesään ja alkusyksyyn, jolloin pesivien 

lintujen määrä alueella on suhteellisen pieni. 

4.5.5 tuulivoimapuiston vaikutukset 

pesimälinnustoon 

Tuulivoimalat sijoittuvat uuden hankesuunnitelman mukaisessa 

tilanteessa pääsääntöisesti yli kilometrin etäisyydelle 

lintujen kannalta merkittävistä pesimäsaarista, minkä takia 

tuulivoimaloiden niille aiheuttamat häiriövaikutukset jäävät 

olemassa olevien tutkimusten valossa suhteellisen pieniksi. 

Lähimmäksi suunniteltuja voimaloita sijoittuvat lintuluodoista 

erityisesti Skatanin niemen eteläpuoliset saaret sekä 

Skötgrund, joilta matkaa lähimpiin voimalaitoksiin tulee uuden 

hankesuunnitelman mukaan 300 ja 700 metriä (Taulukko 

4-7). Voimalaitosten aiheuttamia häiriövaikutuksia Skatanin 

144 

Konsekvenserna är dock lokala på grund av att fundamenten 

och de sjökablar som behövs för elöverföringen upptar endast 

en liten totalareal. Största delen av de fåglar som söker 

föda på den planerade vindkraftsparkens område är fiskätare, 

bl.a. måsar och tärnor samt stor- och småskrakar som söker 

föda på området under flyttningstiden. Konsekvenserna 

av vindkraftsbygget för de här arternas tillgång på föda varierar 

beroende på var arten brukar hitta föda. Av de arter som 

i skyddshänseende är beaktansvärda äter skräntärna och 

silltrut främst strömming. Lämpliga lekområden för strömming 

kan ställvis förekomma också på de områden där vindkraftverk 

ska byggas. Silltrut och skräntärna utnyttjar dock 

också andra fiskarter i hela skärgårdsområdet beroende på 

individernas häckningsplats. Därför påverkar en lokal och 

tillfällig minskning av strömmingens lekområden sannolikt 

inte väsentligt de här arternas tillgång på föda på området. 

Då vindkraftsparken är i drift och miljön på havsbottnen blir 

mångsidigare kan det till och med leda till nya lämpliga lek- 

och förekomstområden för strömming, vilket kan gynna de 

fågelarter som äter strömming, bl.a. skräntärna. 

De mindre mås- och tärnarternas föda består främst av 

mindre fiskarter än strömming samt av kräftdjur. Potentiella 

födoområden för dem finns dock i så gott som hela skärgårdsområdet 

i de näringsrikare strandvattnen kring holmarna 

och i de grunda havsvikarna. Därför är det osannolikt att 

förändringarna i den submarina naturen till följd av projektet 

på ett påtagligt sätt skulle påverka de här arternas tillgång 

på näring. Förutom de förändringar som sker i den submarina 

naturen kan vindkraftsbyggena också påverka områdets 

häckande fågelbestånd genom ökade störande faktorer orsakade 

av mänsklig verksamhet och av fartygstrafik, bl.a. i 

form av buller. Största delen av de planerade kraftverken placeras 

tämligen långt från de häckningsskär som är viktiga för 

de häckande fåglarna. Därför kan de störande faktorerna under 

byggskedet uppskattas bli tämligen obetydliga. Genom 

val av tidpunkt för byggarbetena kan man dessutom påverka 

de konsekvenser som fåglarna utsätts för i byggskedet. Det 

är känt att de häckande fåglarnas störningskänslighet är som 

störst vid äggläggningen samt i början av ruvningen, medan 

risken för att boet ska överges är mindre efter att ungarna har 

kläckts. Därför borde de kraftverk som placeras närmast de 

häckningsholmar som är viktiga för fåglarna om möjligt byggas 

i första hand på sensommaren och början av hösten, då 

antalet häckande fåglar på området är relativt litet. 

4.5.5 Vindkraftsparkens inverkan på det häckande 


Enligt den nya projektplanen placeras vindkraftverken i regel 

på mer än en kilometers avstånd från de häckningsholmar 

som är betydelsefulla för fåglarna. Därför blir störningarna av 

vindkraftverken enligt tillgängliga forskningsrön relativt små. 

De fågelskär som ligger närmast de planerade kraftverken 

är främst holmarna söder om Skatan samt Skötgrund, som 

enligt den nya planen ligger 300 respektive 700 meter från 

närmaste kraftverk (Tabell 4-7). De störningar som kraftverken 

orsakar för fågelholmarna vid Skatan minskas dock av

lintusaarien osalta vähentävät kuitenkin suunniteltujen tuulivoimaloiden 

sijoittuminen Karhusaaren nykyisen voimalaitosalueen 

yhteyteen, jossa ihmistoimintaa on jo nykyisin paljon. 

Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuvien lintuluotojen pesimälajeista 

alttiimpina tuulivoimaloiden mahdollisille häiriövaikutuksille 

ovat todennäköisesti räyskä ja pikkulokki, joiden 

tiedetään vaihtavan pesimäaluettaan varsin herkästi esimerkiksi 

ihmistoiminnan seurauksena. Tuulivoimaloiden vaikutuksista 

näiden lajien pesintään tai pesintämenestykseen ei 

ole olemassa selkeitä tutkimuksia, mutta esimerkiksi eteläisellä 

Itämerellä tehdyissä tutkimuksissa tuulivoimala-alueella 

ruokailleiden, talvehtivien pikkulokkien määrän havaittiin pysyneen 

vakiona rakentamista edeltävään aikaan verrattuna 

(Petersen ym. 2006), mikä viittaa osaltaan siihen, etteivät pikkulokit 

ainakaan merkittävällä tavalla vierasta niiden ruokailualueiden 

läheisyyteen rakennettavia tuulivoimaloita. 

Muiden suunnittelualueen saarilla pesivien tiiralajien sekä 

mm. nauru- ja selkälokin on tutkimuksissa sen sijaan havaittu 

usein lisääntyvän hyvinkin lähellä toimivia tuulivoimaloita, 

minkä takia tuulivoimaloiden niille aiheuttamien häiriövaikutusten 

arvioidaan jäävän merkitykseltään hyvin pieniksi. 

Oulunsalon Riutunkarilla ja Kemin Ajoksessa naurulokkeja 

pesii monin paikoin alle 50 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista. 

Ajoksessa naurulokkien pesivän parimäärän tai pesimäpaikkojen 

ei myöskään ole kahden vuoden seurannan aikana 

havaittu merkittävästi muuttuneen alueelle perustetun 30 MW 

tuulivoimapuiston rakentamisen seurauksena. Vastaavasti 

mm. Hailuodon Marjaniemen sekä Belgian Zeebruggen tuulivoimalaitosten 

välittömässä läheisyydessä pesii vuosittain 

huomattavia tiirayhdyskuntia. Kaikilla näillä kohteilla lintujen 

pesäpaikan valintaa on arvioitu säätelevän pääsääntöisesti 

soveliaiden pesimäympäristöjen sijoittuminen alueella, kun 

taas tuulivoimaloiden vierastamista ja siitä aiheutuvaa häiriötä 

voidaan pitää merkitykseltään pienenä. 

Tilanne UUDEN SUUNITELMAN suhteen 

Taulukko 4-7. Räyskän ja selkälokin pesimäsaarten sijainti suhteessa 

NW lähimpiin = luode, voimalaitoksiin SW = lounas uudessa jne. suunnitelmassa. Taulukossa 

merkinnät NW = luode, W = länsi, SW = lounas, SE = kaakko, N = 

pohjoinen. 

Keskinen saaristoo-osa 

Mellersta deleen 

Pohjoinen saaristo-osa 

Norra delen 

Taulukon selitykset: A, B, C, D jne on Nousiaisen raportissa (2008) oleva saariryhmittely 

Saari 

att de planerade vindkraftverken placeras i anslutning till det 

nuvarande kraftverksområdet på Björnön, där det redan finns 

mycket mänsklig verksamhet. De häckande arter som finns 

på fågelskären i närheten av planområdet och är mest utsatta 

för eventuella störningar från vindkraftverken är sannolikt 

skräntärna och dvärgmås, som är kända för att mycket lätt 

vara beredda att byta häckningsområde om de störs av till exempel 

mänsklig verksamhet. Det finns inga tydliga undersökningar 

av hur vindkraftverk påverkar dessa arters häckning 

och häckningsresultat, men till exempel i undersökningar som 

gjorts i södra Östersjön observerades att antalet dvärgmåsar 

som sökte föda och övervintrade på vindkraftsområdet hölls 

oförändrat jämfört med tiden före vindkraftsbygget (Petersen 

et al. 2006). Det tyder på att dvärgmåsarna åtminstone inte 

är påtagligt rädda för vindkraftverk som byggs i närheten av 

deras födoområden. 

Däremot har det observerats att andra tärnarter samt bl.a. 

skrattmås och silltrut som häckar på planområdets holmar 

ofta blir fler mycket nära vindkraftverk som är i drift. Därför 

uppskattas störningarna från vindkraftverken för dessa arter 

bli av mycket liten betydelse. På Riutankari i Oulunsalo och i 

Ajos i Kemi häckar skrattmåsar på många ställen på mindre 

än 50 meters avstånd från vindkraftverken. I Ajos har antalet 

häckande skrattmåspar eller deras häckningsplatser inte 

heller påtagligt förändrats under två års uppföljning efter att 

en 30 MW vindkraftspark byggdes på området. På motsvarande 

sätt häckar ansenliga tärnkolonier årligen i omedelbar 

närhet av vindkraftverken på Marjaniemi på Hailuoto samt i 

Zeebrugge i Belgien. På alla de här platserna bedöms valet 

av häckningsplats i regel regleras av var lämpliga bomiljöer 

finns på området, medan rädslan för vindkraftverken och den 

störning de medför kan anses vara av liten betydelse. 

Tabell 4-7. Läget för skräntärnans och silltrutens häckningsholmar 

i förhållande till närmaste kraftverk i den nya planen. I tabellen är NW 

= nordväst, W = väst, SW = sydväst, SE = sydost, N = norr. 

Pesimäsaaren etäisyys lähimpään voimalaan 

Pesimäsaaren etäisyys lähimpään voimalaan 

ja suunta 

ja suunta 

Häckningsöns avstånd till närmaste 

Häckningsöns avstånd till närmaste 

Ö 

vindkraftverk och riktning 

vindkraftverk och riktning 

Räyskä / Skräntärna (Sterna caspia) Selkälokki / Silltrut (Larus fuscus) 

Österskärgrynnor - 2,5 km NW 

Murgrund N 2,4 km NW - 

Vä Västerskäret t kä t 

- 22,0 0 k km SW 

Knappelgrynnan - 1,8 km SW 

Knappelbådan - 1,5 km SW 

Flyttjorna - 1,8 km W 

Kaldhamn 2,3 km W 2,3 km NW 

Inre kaldhamn - - 

Norrgrund 

Skatan eteläpuoliset alueet ( A ) 

2,5 km NW - 

Området söder om Skata 

Rackletin ympäristö ( B ) Området 

1,6 km W / 0,3 km N (Karhusaari/Björnö) 

kring Racklet 

Storgrundetin ympäristö ( C ) 

- 2,9 km W / 1,2 km S (Karhusaari/Björnö) 

Området kring Storgrundet - - 

Gåsgrund & Västerskäret ( E ) 1,6 km SW / 2,1 km SE (Karhusaari/Björnö) 1,6 km SW / 2,1 km SE (Karhusaari/Björnö) 

Långradden ( F ) 1,7 km SW / 3,5 SE (Karhusaari/Björnö) 1,7 km SW / 3,5 SE (Karhusaari/Björnö) 

Skötgrund ( G ) 0,7 km SW 0,7 km SW 

Gavskäret ( H ) 2,6 km SW 2,6 km SW 

145

Mahdollisten häiriövaikutusten ohella tuulivoimalat voivat 

lisätä pesivien lintujen törmäysriskiä ja lisätä siten joidenkin 

lajien aikuiskuolleisuutta. Hankealueen ympäristössä pesivistä 

lajeista alttiimpia tuulivoimaloiden aiheuttamille törmäyksille 

ovat lokit ja tiirat, joiden poikasaikaan tekemien ruokailulentoja 

määrä voi olla hyvinkin suuri. Osaltaan merkittävien 

törmäysriskien todennäköisyyttä pienentää kuitenkin voimaloiden 

sijoittuminen etäälle, pääosin yli 1,5 kilometrin päähän, 

lintujen kannalta tärkeistä lisääntymisalueista. Lisäksi tiirat ja 

lokit pystyvät tekemään hyvinkin nopeita suunnanmuutoksia, 

minkä takia niiden kykyä väistää tuulivoimaloiden lapoja voidaan 

pitää suurena. Suurimmaksi pesivien lajien törmäysriski 

voidaan arvioida hankkeen toiminnan alkuvaiheessa, kun linnut 

eivät vielä ole ehtineet tottua alueelle rakennettuihin tuulivoimaloihin. 

Ajan kanssa törmäystodennäköisyys todennäköisesti 

kuitenkin pienenee lintujen tottuessa tuulivoimaloihin 

ja oppiessa varomaan niitä ruokailulennoillaan. 

Suojelullisesti huomionarvoisista lajeista räyskän ja selkälokin 

pääasiallista ravintoa on silakka. Tästä syystä niiden 

ruokailulennot voivat ranta-alueiden ohella suuntautua myös 

hankealueen suuntaan avomerelle. Kuitenkin on epätodennäköistä, 

että hankealueet muodostaisivat räyskän tai selkälokin 

kannalta erityisesti merkittävän ruokailualueen johtuen 

niiden pesäpaikkojen hajautumisesta laajalle alueelle koko 

Kristiinankaupungin saariston alueelle sekä potentiaalisten 

ruokailualueiden (saaristovyöhykkeen matalat merialueet) 

sijoittumisesta lähemmäksi niiden pesimäpaikkoja. Pesivien 

parimäärien sekä edelleen ruokailulentojen pienestä määrästä 

johtuen törmäysriskiä ei ole mahdollista kvantitatiivisella tavalla 

arvioida, mutta kokonaisuudessaan sen voidaan arvioida 

jäävän merkitykseltään vähäiseksi. Populaatiotasolla merkittävien 

törmäysvaikutusten riskiä pienentää lisäksi osaltaan 

näiden lajien laaja levinneisyys Pohjanlahden alueella, jolloin 

muualta tulevat yksilöt pystyvät todennäköisesti korvaamaan 

mahdollisten törmäysten aiheuttaman kuolleisuuden. 




reviirejä tai asuttuja pesäpuita, minkä takia suunnittelualueella 

ruokailevat merikotkat ovat ensisijaisesti peräisin etäämmällä 

sijaitsevilta reviireiltä, mm. Närpiöstä ja Kristiinankaupungista 

sisämaan puolelta. Pesivien merikotkien ruokailulennot suuntautuvat 

Kristiinankaupungin edustalla pääsääntöisesti ranta-alueen 

reheville ja matalille merenlahdille sekä saaristolinjan 

ympäristöön, kun taas niiden määrät avomeren puolella 

ovat usein selkeästi pienempiä. Lisäksi pesimäaikaan 

alueella ruokailevien merikotkien määrät ovat todennäköisesti 

suhteellisen pieniä, minkä vuoksi merikotkien törmäysriski 

ei Kristiinankaupungin edustalla todennäköisesti ole 

merkittävä. 

Suunnittelualueen pesimälinnustoon kuuluvat kahlaaja-, 

vesilintuja varpuslintulajit liikkuvat lisääntymisaikanaan vähemmän 

niiden etsiessä ravintonsa pääasiassa pesimäpaikkansa 

lähiympäristöstä. Tästä syystä myös niiden lisääntymiskauden 

aikainen altistuminen törmäyksille merituulivoimaloiden 

kanssa on selkeästi esimerkiksi lokkilintuja pienempi. 

146 

Jämsides med eventuella störande effekter kan vindkraftverken 

öka kollisionsrisken för häckande fåglar och på 

så sätt öka vissa arters vuxendödlighet. Känsligast för kollisionsrisken 

med vindkraftverken av de arter som häckar i 

projektområdets omgivning är måsar och tärnor, som kan 

göra ett mycket stort antal flygningar efter föda när de har 

ungar. Sannolikheten för stora kollisionsrisker minskas dock 

av placeringen av kraftverken långt bort, huvudsakligen mer 

än 1,5 km från de reproduktionsområden som är viktiga för 

fåglarna. Dessutom kan tärnor och måsar mycket snabbt 

ändra riktning i sin flykt och de kan därför anses ha god förmåga 

att väja för vindkraftverkens rotorblad. Risken för att 

häckande fåglar ska kollidera med vindkraftverken är störst 

i början av projektet, då fåglarna ännu inte har vant sig vid 

att vindkraftverk har byggts på området. Med tiden minskar 

dock sannolikheten för kollisioner, då fåglarna blir vana med 

vindkraftverken och lär sig att akta sig för dem då de flyger 

för att söka föda. 

Skräntärna och silltrut, som skyddsmässigt är beaktansvärda 

arter, äter främst strömming. Därför flyger de inte bara 

mot strandområdena utan också i riktning mot projektområdet 

till öppna havet. Det är dock osannolikt att projektområdena 

utgör ett speciellt viktigt födoområde för skräntärna och 

silltrut, eftersom deras boplatser är spridda över ett vidsträckt 

område i hela Kristinestads skärgård och de potentiella födoområdena 

(grunda havsområden i skärgårdszonen) ligger 

närmare deras boplatser. På grund av antalet häckande par 

och den ringa mängden flygningar efter föda går det inte att 

uppskatta kollisionsrisken på kvantitativ nivå, men som helhet 

kan den bedömas vara av ringa betydelse. Risken för 

kollisionseffekter på populationsnivå minskas dessutom av 

att dessa arter är vida spridda över området kring Bottniska 

viken. Individer som kommer från andra platser kan därför 

sannolikt ersätta den dödlighet som kollisioner eventuellt ger 

upphov till. 

I den omedelbara närheten av den planerade vindkraftsparken 

utanför Kristinestad finns enligt uppgifter från WWF:s 

havsörnsgrupp inga kända havsörnrevir eller bebodda boträd. 

De havsörnar som söker föda på planområdet kommer 

därför från revir som ligger längre bort, bl.a. från Närpes och 

de inre delarna i Kristinestad. Häckande havsörnar flyger i 

regel till strandområdenas näringsrika och grunda havsvikar 

utanför Kristinestad samt till området vid skärgårdslinjen 

för att söka föda, medan antalet havsörnar vid öppna havet 

ofta är betydligt mindre. Dessutom är antalet havsörnar som 

söker föda på området under häckningstiden sannolikt relativt 

litet, vilket innebär att havsörnarnas kollisionsrisk utanför 

Kristinestad sannolikt inte är särskilt stor. 

De vadar-, sjöfågel- och tättingarter som häckar på planområdet 

rör sig mindre under reprodutionstiden och de söker 

i allmänhet föda i närheten av boplatsen. Därför är de 

betydligt mindre utsatta för kollisioner med de havsbaserade 

vindkraftverken under reproduktionstiden än till exempel 

måsfåglarna. Förutom att vadarna och sjöfåglarna flyger

Vähäisten ruokailulentojen määrän lisäksi sekä kahlaajat että 

vesilinnut pysyttelevät pesimäaikaisilla lentomatkoillaan (esimerkiksi 

häirinnästä aiheutuvat pakenemiset) pääsääntöisesti 

hyvin lähellä vedenpintaa voimaloiden lapojen alapuolella. 

4.5.6 tuulivoimapuiston vaikutukset 

muuttolinnustoon 

Tuulivoimapuiston muuttolinnuille aiheuttama törmäysriski 

Kristiinankaupungin edustan suunnitellun tuulivoimapuiston 

alueen kautta muuttaa vuosittain huomattavia määriä sekä 

Pohjanlahden alueella pesiviä että Jäämerelle suuntaavia 

vesilintuja, joista runsaslukuisimmin suunnitellun tuulivoimapuiston 

alueen kautta muuttavat mm. haahka, arktiset vesilinnut 

mustalintu, pilkkasiipi ja alli sekä kuikkalinnut. Näiden 

lajien törmäysriskiä arvioitiin YVA-menettelyn yhteydessä 

käyttämällä Bandin ym. (2006) kehittämää törmäysriskimallia. 

Arviot Kristiinankaupungin saaristoalueen kautta muuttavista 

lintumääristä muodostettiin Suupohjan lintutieteellisen 

yhdistyksen noin 10 vuoden pituisesta havaintoaineistosta 

laskettujen lajien keskimääräisten muuttomäärien perusteella 

(perustuen Nousiainen 2008). Eri lajien muuttajamäärät 

vaihtelevat Kristiinankaupungin edustalla vuosittain kevään 

etenemisen ja havainnointimäärien perusteella, minkä takia 

tämän aineiston käyttäminen mahdollisti osaltaan vuosien välisen 

vaihtelun huomioimisen osana törmäysvaikutusten suuruuden 

arviointia. Lisäksi törmäysriskien arvioinnissa hyödynnettiin 

osaltaan Siipyyn lintutornista keväällä ja syksyllä 2009 

kerättyä yksityiskohtaisempaa havaintoaineistoa, jonka avulla 

pystyttiin arvioimaan eri lajien muuttoreittien sijoittumista 

suhteessa suunniteltuun tuulivoima-alueeseen. Törmäysriskit 

laskettiin erikseen 1) olettaen, että kaikki alueen kautta muuttavat 

linnut lentävät hankealueen kautta (teoreettinen maksimiarvo), 

sekä 2) Siipyyn vuoden havaintoaineistosta laskettujen 

prosenttiosuuksien mukaan, joiden perusteella arvioitiin 

suunnittelualueen kautta muuttavien yksilöiden määrä suhteessa 

alueen kokonaismuuttoon. Saadut törmäysriskit eri 

väistökertoimen (tästä lisää edempänä) arvoilla on esitetty 

taulukossa (Taulukko 4-8). 

Törmäysriskit laskettiin erikseen uudelle ja vanhalle hankesuunnitelmalle 

niiden laajimman toteuttamisvaihtoehdon 

mukaan pl. Karhusaaren voimalaitosalueelle suunnitellut tuulivoimalat, 

joita ei huomioitu törmäysriskien arvioinnissa kummankaan 

hankesuunnitelman osalta. 

mycket mindre i jakt på föda håller de sig dessutom vid flygning 

under häckningstiden (till exempel när de flyr på grund 

av störningar) i regel mycket nära vattenytan nedanför vindkraftverkens 

rotorblad. 

4.5.6 Vindkraftsparkens inverkan på flyttfåglarna 

Kollisionsrisk som vindkraftsparken orsakar för flyttfåglarna 

Genom den planerade vindkraftsparkens område utanför 

Kristinestad flyttar årligen betydande mängder sjöfåglar som 

häckar vid både Bottniska viken och Ishavet. Rikligast förekommande 

vid flyttning genom den planerade vindkraftsparken 

är bl.a. ejder, de arktiska sjöfåglarna sjöorre, svärta 

och alfågel samt lomfåglar. De här arternas kollisionsrisk 

bedömdes i samband med MKB-förfarandet med hjälp av 

den kollisionsriskmodell som Band et al. (2006) har utvecklat. 

Uppskattningar av de mängder fåglar som flyttar via 

Kristinestads skärgårdsområde skapades utgående från 

uppgifterna om de räknade genomsnittliga antalen flyttande 

fåglar i det observationsmaterial som ornitologföreningen i 

Sydösterbotten har samlat under cirka 10 års tid (baserat 

på Nousiainen 2008). Antalet flyttande fåglar av olika arter 

utanför Kristinestad varierar från år till år beroende på hur 

våren framskrider och hur många observationer som görs. 

Därför gav det här materialet en möjlighet att beakta variationen 

mellan olika år vid bedömningen av hur stor konsekvens 

kollisionsrisken utgör. Vid bedömningen av kollisionsriskerna 

utnyttjades också det mera detaljerade observationsmaterialet 

från Sideby fågeltorn våren och hösten 2009. Med hjälp av 

det kunde läget för olika arters flyttsträck i förhållande till det 

planerade vindkraftsområdet bedömas. Kollisionsriskerna 

beräknades separat 1) under antagande att alla fåglar som 

flyttar via området flyger genom projektområdet (teoretiskt 

maximivärde) samt 2) enligt de procentandelar som beräknats 

utgående från observationsmaterialet från Sideby, enligt 

vilket antalet individer som sträcker genom planområdet ställdes 

i proportion till den totala flyttande fågelmängden i området. 

De beräknade kollisionsriskerna med olika väjningsfaktorer 

(mera om detta senare) anges i Tabell 4-8. 

Kollisionsriskerna beräknades skilt för den nya och den 

gamla projektplanen enligt deras största genomförandealternativ 

exklusive de kraftverk som planeras på kraftverksområdet 

på Björnön, vilka inte har beaktats i bedömningen av 

kollisionsriskerna för någondera projektplanen. 

147

0 120 60 1 000 m 

Kuva 4-12. Havinnekuva merituulivoimapuiston poikkileikkauksesta 

ja muuttolintujen yleisistä lentokorkeuksista. 

148 

kurki 

vesilinnut 

kahlaajat 

kuikat 

hanhet, 

joutsenet 

varpuslinnut 

600 m 600 m 

merikotkat 

muut petolinnut 

Figur 4-12 Genomskärningsskiss av havsvindkraftsparken och 

vanliga flyghöjder för flyttfåglar.

Taulukko 4-8. Kristiinankaupungin tuulivoimapuiston aiheuttamat törmäysvaikutukset Bandin mallin perusteella eri hankesuunnitelmien sekä 

eri väistökertoimien perusteella. Törmäysriskit on arvioitu vuoden 2009 havaintoaineiston perusteella hankealueen läpi muuttavien yksilöiden 

osuudelle. 

Tabell 4-8. Konsekvenser av den kollisionsrisk som Kristinestads vindkraftspark medför enligt Bands modell utgående från de olika projektplanerna 

samt olika väjningsfaktorer. Kollisionsriskerna har uppskattats för den andel individer som flyttade via projektområdet enligt observationsmaterialet 

för år 2009. 

Väistökerroin 

Väjningsfaktor 

Laulujoutsen 

(94 % muuttaa alueen kautta) 

Sångsvan (94 % flyttar via 

området) 

Metsähanhi 


Sädgås (94 % flyttar via området) 

Haahka 


Ejder (88 % flyttar via området) 

Mustalintu 


Sjöorre (86 % flyttar via området) 

Pilkkasiipi 


Svärta (81 % flyttar via området) 

Kuikka 


Storlom (60 % flyttar via området) 

Kaakkuri 


Smålom (75 % flyttar via 

området) 

Kurki 


Trana (20 % flyttar via området) 

Merimetso 


Storskarv (90 % flyttar via 

området) 

YHTEENSÄ 

TOTALT 

Muutto-määrä 

(yks./vuosi) 

Flyttande antal 

(ind./år) 

Alueen kautta kulkevat 

(yks./vuosi) 

Antal som flyttar genom 

området (ind./år) 

Vanha hankesuunnitelma 

Gammal projektplan 

Uusi hankesuunnitelma 

Ny projektplan 

95 % 98 % 99 % 95 % 98 % 99 % 

1 230 1 160 2,0 0,8 0,4 1,9 0,7 0,4 

2 940 2 760 3,2 1,3 0,6 3,0 1,2 0,6 

30 000 26 400 24 10 4,8 22 8,8 4,4 

41 300 35 500 31 12 6,2 29 12 5,7 

12 220 9 900 8,7 3,5 1,7 8,1 3,2 1,6 

6 400 3 840 3,8 1,5 0,8 3,5 1,4 0,7 

2 640 1 980 1,9 0,8 0,4 1,8 0,7 0,4 

12 000 2 400 4,1 1,7 0,8 3,8 1,5 0,8 

15 300 13 770 18 7,1 3,5 16 6,6 3,3 

124 000 98 000 97 39 19 89 36 18 

% alueen kautta muuttavista 

% som flyttar genom området 0,10 0,04 0,02 0,09 0,04 0,02 

149

Törmäysriskien arvioinnissa yleisesti käytetty 95 % väistökerroin 

(95 % linnuista osaa väistää niiden lentoreitille 

osuvat tuulivoimalat) perustuu pääosin mallin kehittäneen 

SNH:n (Scottish Natural Heritage) varovaisuusperiaatteen 

mukaisesti muodostamaan arvioon lintujen kyvystä väistää 

tuulivoimaloiden lapoja. Kristiinankaupungin edustan kautta 

muuttavien vesilintujen mutta myös hanhien väistökykyä pidetään 

nykyisin huomattavasti tätä arvoa korkeampana, mitä 

tukevat osaltaan myös maastossa tehdyt havainnot näiden 

lajiryhmien pienistä kuolleisuusluvista (Desholm & Kahlert 

2006, Fernley ym. 2006). Empiiristen aineistojen perusteella 

vesilintujen todellisen väistökertoimen on arvioitu olevan 

vuorokaudenajasta riippumatta 99–99,8 %. Kertoimella 95 % 

mallinnetut arviot törmäyksistä ovat siten hyvin teoreettisia ja 

todennäköisesti selkeitä yliarvioita tuulivoimapuiston aiheuttamasta 

törmäyskuolleisuudesta. 

Mallinnuksen perusteella suurimman törmäysriskin suunniteltu 

tuulivoimapuisto aiheuttaa alueen kautta muuttaville 

arktisille vesilinnuille ja haahkalle, joiden yksilömäärät ovat 

Kristiinankaupungin edustalla huomattavan suuria. Näiden 

lajien törmäysriskiä pienentää todellisuudessa kuitenkin huomattavasti 

niiden muuton painottuminen matalalle hyvin lähellä 

merenpintaa. Tämän takia huomattava osa niistä lentää 

todellisuudessa huomattavasti tuulivoimaloiden lapojen 

alapuolella. Esimerkiksi Desholmin ja Kahlertin (2006) tutkimuksessa 

jopa 84 % Nystedin tuulivoimapuiston alueen läpi 

muuttavista haahka- ja mustalintuparvista arvioitiin lentävän 

tuulivoimaloiden lapojen alapuolella (alle 30 metrin korkeudessa). 

Törmäysmallinnuksessa lintujen muuttokorkeuksia 

ei ole pystytty ottamaan huomioon, koska riittävän yksityiskohtaista 

havaintoaineistoa vesilintujen muuttokorkeuksista 

Kristiinankaupungin edustalla ei ollut saatavilla. Alueen 

kautta muuttavista lajeista lähempänä tuulivoimaloiden toimintakorkeuksia 

lentäviä lajeja ovat erityisesti kuikkalinnut, 

merimetso sekä hanhet. Hanhien muutto hajautuu selvästi 

Kristiinankaupungin alueella, sen painottuessa voimakkaimmin 

rantaviivan ja sisäsaariston alueelle. Siipyyssä rantaviivaa 

pitkin muuttavien yksilöiden on törmäysriskin arvioinnissa 

tulkittu lentävän hankealueen kautta, mikä selittää osaltaan 

suunnittelualueen kautta muuttavien metsähanhien ja laulujoutsenien 

korkeaa prosenttiosuutta. Nämä yksilöt voivat kuitenkin 

ohittaa suunnitellut tuulivoimalat myös niiden itäpuolelta, 

jolloin voimaloiden vaikutusalueelle ajautuvien hanhien ja 

joutsenten määrä on taulukossa yliarvioitu. Sama pätee myös 

merimetsoon, jonka muutto kulkee pääosin saaristoalueen 

päällä Domarkobbanin–Ljusgrundin saarilinjaa seuraten. 

Sääolosuhteet ja tuulet vaikuttavat huomattavasti lintujen 

muuttoreittien sijoittumiseen ja muuttokorkeuksiin, minkä 

takia tuulivoimala-alueen kautta muuttavien lintujen määrä 

vaihtelee suurestikin. Yleensä törmäysriskin arvioidaan olevan 

suurin huonossa säässä, jolloin linnut eivät välttämättä 

pysty ajoissa havaitsemaan tuulivoimaloiden lapoja, vaan 

ajautuvat vahingossa törmäysriskialueelle. Toisaalta linnut 

pystyvät ihmissilmää tehokkaammin havainnoimaan myös 

spektrin punaista osaa, minkä takia linnut näkevät ihmistä 

150 

Vid bedömning av kollisionsrisker används allmänt en väjningsfaktor 

på 95 % (95 % av fåglarna lyckas väja för vindkraftverk 

som finns i deras väg). Denna faktor är baserad 

på den uppskattning som SNH (Scottish Natural Heritage), 

som har utvecklat modellen, har skapat enligt försiktighetsprincipen 

beträffande fåglars förmåga att väja för vindkraftverkens 

rotorblad. Väjningsförmågan hos de sjöfåglar men 

också gäss som flyttar via området utanför Kristinestad anses 

numera vara betydligt högre än detta, vilket också stöds av 

observationer i terrängen där liten kollisionsdödlighet bland 

dessa artgrupper har observerats (Desholm & Kahlert 2006, 

Fernley et al. 2006). Enligt empiriskt material har sjöfåglarnas 

verkliga väjningsfaktor uppskattats vara 99–99,8 % beroende 

på vilken tid på dygnet det är fråga om. De modellberäknade 

uppskattningarna enligt 95 % är alltså mycket teoretiska och 

sannolikt klara överskattningar av kollisionsdödligheten vid 

vindkraftsparken. 

Enligt modellberäkningen orsakar den planerade vindkraftsparken 

den största kollisionsrisken för de arktiska 

sjöfåglar och ejdrar som flyttar via området och som utgör 

ett beaktansvärt stort antal individer utanför Kristinestad. 

Kollisionsrisken för de här arterna minskas dock i praktiken 

betydligt av att de främst sträcker på låg höjd mycket nära 

vattenytan. Därför flyger en ansenlig del av dem i verkligheten 

klart nedanför vindkraftverkens rotorblad. Till exempel i 

Desholms och Kahlerts (2006) forskning uppskattades hela 

84 % av flockarna med ejdrar och sjöorre som flög genom 

vindkraftsområdet i Nysted flyga nedanför vindkraftverkens 

rotorblad (på mindre än 30 meters höjd). I modellberäkningen 

av kollisionsrisken har fåglarnas flyghöjd inte kunnat beaktas, 

eftersom det inte finns tillräckligt med detaljerat observationsmaterial 

om sjöfåglarnas flyttningshöjd utanför Kristinestad. 

Av de arter som flyttar via området är det speciellt lomfåglar, 

storskarvar och gäss som flyger på en höjd som ligger närmare 

vindkraftverkens rotorblad. Gässens sträck är mycket utspritt 

i Kristinestadsområdet och tyngdpunkten ligger på strandlinjen 

och den inre skärgården. De individer som sträcker längs 

strandlinjen i Sideby har i bedömningen av kollisionsrisken 

tolkats flyga via projektområdet, vilket förklarar den höga procentandelen 

av sädgäss och sångsvanar som anges flytta 

via planområdet. De här individerna kan dock också passera 

de planerade vindkraftverken på östra sidan, vilket innebär att 

antalet gäss och svanar som kommer in på kraftverkens influensområde 

är överskattat i tabellen. Detsamma gäller också 

för storskarven, vars flyttning främst går över skärgårdsområdet 

längs linjen Domarkobban–Ljusgrund. 

Väderförhållandena och vindarna påverkar i hög grad var 

fåglarnas flyttsträck går fram och även flyghöjden. Därför varierar 

antalet fåglar som sträcker genom vindkraftsområdet 

i hög grad. I allmänhet bedöms kollisionsrisken vara störst 

vid dåligt väder, då fåglarna inte nödvändigtvis upptäcker 

vindkraftverkens rotorblad i tid utan kommer av misstag in 

på det område där de utsätts för kollisionsrisk. Å andra sidan 

kan fåglarna bättre än människoögat urskilja också den röda 

delen av spektret. Därför ser fåglarna bättre än människan

paremmin myös huonossa säässä. Nystedissä tehdyt tutkaseurannat 

viittaavat osaltaan siihen, että linnut pystyvät havaitsemaan 

tuulivoimalat hyvin etäältä myös yöaikaan, minkä 

takia törmäysriskit eivät ainakaan yömuuttavien vesilintujen 

kohdalla ole merkittävällä tavalla valoisaa aikaa suurempia. 

Törmäysriskien kannalta tuulivoimaloiden yöaikaiseen valaistukseen 

tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota ja välttää voimakkaiden 

valonheittimien käyttöä nk. majakkaefektin ja sen aiheuttaman 

lintujen häiriintymisen välttämiseksi. 

Kristiinankaupungin kautta muuttavien lajien yksilömääriin 

sekä lajien luontaiseen aikuiskuolleisuuteen (mm. vesilinnuilla 

noin 20–25 %, kuikkalinnuilla ja merimetsolla 10–13 %) verrattuna 

törmäyskuolleisuuden merkitys lajien kannankehitykseen 

voidaan arvioida pieneksi lajien aikuiskuolleisuuden 

kasvaessa vain hyvin vähän. Esimerkiksi haahkan kohdalla 

suunniteltua tuulivoimapuistoa suurempana aikuiskuolleisuuden 

aiheuttajana voidaan pitää Pohjanlahden alueella kesäisin 

ja syksyisin harjoitettavaa haahkan metsästystä, jolla on 

todennäköisesti merkitystä myös kannan säätelyn kannalta. 

Vuonna 2007 Satakunnan ja Ruotsinkielisen Pohjanmaan alueilla 

saatiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämän 

saalistilaston mukaan saaliiksi yhteensä 400 haahkaa ja 

Varsinais-Suomen alueella vastaavasti 1 200. 

Parhaimman vertailukohdan suunnitellun tuulivoimapuiston 

muuttolinnuille aiheuttamien vaikutusten arvioimiseksi 

tarjoaa Tanskan rannikkoalueelle Nystedin ja Horns Revin 

riutalle rakennetut merituulivoimapuistot, joiden vaikutuksia 

alueen linnustoon on seurattu yksityiskohtaisesti sekä 

näkyvän muuton seurannan että tutkahavainnoinnin avulla. 

Seurantatulosten perusteella tuulivoimapuiston näkyvin vaikutus 

lintuihin oli useiden lajien muuttoreittien osittainen siirtyminen 

lähemmäs tuulivoimapuiston reunoja, mikä kuvastaa 

osaltaan lintujen kykyä havaita niiden muuttoreitille osuvat 

tuulivoimalaitokset sekä ohittaa ne turvallisten etäisyyksien 

päästä. Vastaava tutkimustulos saatiin sekä vesilintujen 

että suunnittelualueen kautta muuttavien päiväpetolintujen 

osalta. Voimaloiden aiheuttama törmäyskuolleisuus on ollut 

Nystedissä hyvin pientä huolimatta siitä, että alueen läpi 

muuttaa vuosittain satoja tuhansia muuttolintuja, mm. samoja 

lajeja kuin Kristiinankaupungin edustalla (haahka, mustalintu). 

Havaintoja pienistä törmäysvaikutuksista on tehty myös 

Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston alueella, jossa ei kolmen 

vuoden säännöllisen seurannan aikana ole havaittu yhtään 

selvästi tuulivoimaloista johtuvaa kuolemantapausta (PVO- 

Innopower 2009). 

Raportoitujen törmäyskuolleisuuksien perusteella alttiimpana 

lajiryhmä tuulivoimaloiden aiheuttamalle törmäyskuolleisuudelle 

nähdään nykyisin suurikokoiset petolinnut, joiden 

osalta maailmalta on raportoitu paikoin huomattaviakin kuolleisuuslukuja. 

Esimerkiksi Saksassa kaikista tuulivoimaloiden 

aiheuttamista törmäysuhreista 42 % on ollut petolintuja, lähinnä 

hiirihaukkoja ja isohaarahaukkoja, muiden lajien kuolleisuuslukujen 

käsittäessä lähinnä vain satunnaistapauksia 

också i dåligt väder. Uppföljningar med radar i Nysted tyder 

på att fåglar kan upptäcka vindkraftverk på mycket långt håll 

också nattetid. Därför är kollisionsrisken åtminstone för nattflyttande 

sjöfåglar inte påtagligt större än under den ljusa delen 

av dygnet. Med tanke på kollisionsriskerna är det dock 

tillrådligt att fästa vikt vid att vindkraftverken har belysning 

nattetid. Starka strålkastare ska också undvikas för att det 

inte ska uppstå s.k. fyreffekt som stör fåglarna. 

Jämfört med antalet individer av de arter som flyttar via 

Kristinestad samt arternas naturliga vuxendödlighet (bl.a. för 

sjöfåglar cirka 20–25 %, lomfåglar och storskarvar 10–13 %) 

kan kollisionsdödlighetens betydelse för arternas beståndsutveckling 

uppskattas vara liten, då vuxendödligheten ökar 

endast i mycket liten omfattning. Till exempel när det gäller 

ejdrar kan en större orsak till vuxendödlighet än vindkraftsparken 

anses vara ejderjakten vid Bottniska viken på somrarna 

och höstarna. Den är sannolikt också av betydelse för 

regleringen av beståndet. Enligt statistik som Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 

har samlat in gav jakten i Satakunta och 

Svenska Österbotten år 2007 sammanlagt 400 ejdrar och i 

Egentliga Finland 1 200. 

Den bästa jämförelsen för bedömning av den planerade 

vindkraftsparkens inverkan på flyttfåglarna är de havsbaserade 

vindkraftsparkerna vid Nysted och Horns Rev i Danmark. 

Vindkraftsparkernas inverkan på fåglarna har följts upp noggrant 

genom både observationer av den synliga flyttningen 

och radarobservationer. Uppföljningsresultaten visar att en 

vindkraftsparks synligaste inverkan på fåglarna var att flera 

arter delvis flyttade sin rutt närmare vindkraftsparkens kanter, 

vilket visar att fåglarna har en förmåga att upptäcka vindkraftverken 

som kommer i deras väg och att passera dem på 

tryggt avstånd. Samma forskningsresultat fick man också för 

sjöfåglar och för dagrovfåglar som flyttar via planområdet. 

Kollisionsdödligheten vid kraftverken i Nysted har varit mycket 

liten, trots att hundratusentals flyttfåglar årligen sträcker 

genom området, bl.a. samma arter som utanför Kristinestad 

(ejder, sjöorre). I Ajos vindkraftspark i Kemi har påverkan i 

form av kollisioner också varit liten. Under tre års regelbunden 

uppföljning har inte ett enda klart dödsfall orsakat av vindkraftverken 

observerats (PVO-Innopower 2009). 

Enligt rapporter om kollisionsdödligheten anses stora rovfåglar 

vara den artgrupp som är mest utsatt för kollisionsdödlighet 

vid vindkraftverk. För dem har det ställvis rapporterats 

om ganska hög dödlighet. Till exempel i Tyskland har 42 % 

av alla kollisionsoffer vid vindkraftverken varit rovfåglar, främst 

ormvråk och glada, medan dödlighetstalen för andra arter har 

rört sig om bara enstaka fall (Fernley et al. 2006). I Tyskland 

har orsaken till rovfåglarnas höga kollisionsdödlighet bedömts 

vara speciellt det faktum att kraftverken är placerade i 

jordbruksmiljö som är en viktig miljö där lokala rovfåglar hittar 

föda. Däremot har kollisionsdödlighet för sträckande rovfåglar 

i Tyskland inte just alls tagits upp som en beaktansvärd 

faktor. Med tanke på den havsbaserade vindkraftspark som 

151

(Fernley ym. 2006). Saksassa petolintujen korkean törmäyskuolleisuuden 

syyksi on arvioitu erityisesti voimaloiden sijoittumista 

maatalousympäristöön, joka muodostaa merkittävän 

ruokailuympäristön paikallisille petolinnuille. Sen sijaan 

muuttaville petolinnuille aiheutuvaa törmäyskuolleisuutta ei 

Saksassa ole juurikaan nostettu esiin merkittävänä tekijänä. 

Kristiinankaupungin edustalle suunnitellun merituulivoimapuiston 

kannalta petolintujen törmäysriskit voidaan kuitenkin 

kokonaisuudessaan nähdä suhteellisen pieniksi päiväpetolintujen 

muuton painottuessa selkeästi mantereen yläpuolelle. 

Vastaava pätee pääosin myös kurkeen, joista kuitenkin 

pieni osa, syksyllä 2009 kaikkiaan 20 %, voi sääolosuhteista 

riippuen muuttaa myös meren päällä. Kristiinankaupungin 

hankealueella törmäysriskit eivät todennäköisesti kuitenkaan 

ole merkittäviä johtuen kurjen merimuuton vähyydestä. 

Päiväpetolinnuista merikotkan muuttoreitti poikkeaa muista 

petolinnuista niiden muuttaessa osin myös merialueen 

puolella Kristiinankaupungin edustan saaristolinjaa seuraten. 

Muuttavien merikotkien määrät ovat merialueen puolella 

kuitenkin varsin pieniä suhteessa ranta-alueeseen, eivätkä 

muuttavien merikotkien törmäysriskit tästä syystä ole 

merkittäviä. Merikotkan törmäysriskiin vaikuttaa osaltaan 

lintujen kerääntyminen varhaiskeväällä avomerelle syntyville 

ajojäille ja jääpakoille. Jäillä istuvia merikotkia havaitaan 

Kristiinankaupungin alueella kaikkiaan useita kymmeniä lintuja 

eri puolilla saaristoaluetta, minkä takia tuulivoimaloiden 

vaikutuksia niihin tulisi osaltaan havainnoida tuulivoimaloiden 

rakentamisen ja toiminnan alkuvaiheessa mahdollisten riskitekijöiden 

tunnistamiseksi. 

Muuttolintujen reitit suuntautuvat Kristiinankaupungin edustalla 

keväällä pääsääntöisesti pohjoiseen tai koilliseen ja syksyllä 

vastaavasti etelään tai itään. Näiden muuttoreittien kannalta 

tuulivoimaloiden ryhmitteleminen itä-länsi -suunnassa 

mahdollisimman kapeaan muodostelmaan voidaan nykytiedon 

valossa pitää hyvänä ratkaisuna, koska linnuille tarjoutuu 

hyvät mahdollisuudet pienillä muuttoreittien muutoksilla ohittaa 

suunniteltu tuulivoimapuisto kokonaisuudessaan. YVAmenettelyn 

aikana hankesuunnitelmaa tarkistettiin osin lintuihin 

kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseksi. Muuttolintujen 

kannalta uusi hankesuunnitelma sisältää parannuksia koskien 

erityisesti aivan rantaviivassa muuttavia lajeja. Uudessa suunnitelmassa 

lähelle Karhusaaren niemen kärkeä suunniteltuja 

voimaloita on poistettu, minkä avulla suunnitellun tuulivoimapuiston 

ja mantereen väliin on jätetty selkeä käytävä tuulivoimapuiston 

itäpuolelta muuttaville linnuille. Tuulivoimaloiden 

siirtämisellä kauemmas rantavyöhykkeestä voidaan arvioida 

olevan merkitystä erityisesti lähellä rantaa muuttavalle haahkalle, 

kun taas leveämmällä sektorilla muuttavien lajien osalta 

hankesuunnitelmien välisen eron voidaan arvioida olevan pienempi. 

Vastaavasti eteläisen Sandskärin tuulivoimala-alueen 

(vanhan hankesuunnitelman mukainen alue D) poistaminen 

ja voimaloiden sijoittaminen muiden hankealueiden yhteyteen 

lyhentää oleellisesti tuulivoimapuiston alueen pituutta 

152 

planeras utanför Kristinestad kan kollisionsrisken för rovfåglar 

dock som helhet anses vara relativt liten, eftersom dagrovfåglarnas 

flyttsträck främst går över land. Detsamma gäller 

i huvudsak också för tranor, av vilka dock en liten del, 20 % 

hösten 2009, beroende på väderförhållandena kan sträcka 

också över havet. På projektområdet i Kristinestad är kollisionsriskerna 

dock sannolikt inte ansenliga, eftersom endast 

en mindre andel av tranorna sträcker över havet. När det gäller 

dagrovfåglar avviker havsörnens flyttsträck från andra rovfåglars, 

för de sträcker delvis också över havsområde och följer 

skärgårdslinjen utanför Kristinestad. Det antal havsörnar som 

flyttar över havsområdet är dock tämligen litet i förhållande 

till strandområdet. Därför är de flyttande havsörnarnas kollisionsrisk 

inte ansenlig. Havsörnens kollisionsrisk påverkas 

av att fåglarna samlas på drivisen och packisen ute på öppna 

havet tidigt på våren. Flera tiotal havsörnar som sitter på isen 

observeras i Kristinestadsområdet i olika delar av skärgårdsområdet. 

Därför borde vindkraftverkens inverkan på dem studeras 

i inledningsskedet då vindkraftverken byggs och tas i 

drift så att eventuella riskfaktorer upptäcks. 

Flyttfåglarnas sträck utanför Kristinestad på våren går i regel 

norrut eller mot nordost och på hösten söderut eller österut. 

Med tanke på de här flyttsträcken är det enligt vad man nu 

vet en bra lösning att gruppera vindkraftverken till en formation 

som är så smal som möjligt i öst-västlig riktning, eftersom 

fåglarna då erbjuds goda möjligheter att genom små ändringar 

av flygrutten ta sig förbi den planerade vindkraftsparken. 

Under MKB-förfarandet justerades projektplanen delvis 

för att förhindra konsekvenser för fåglarna. Med tanke på fåglarna 

innehåller den nya projektplanen förbättringar speciellt 

för de arter som flyttar alldeles längs strandlinjen. De kraftverk 

som var planerade alldeles nära spetsen av Björnön har 

tagits bort i den nya planen. På så sätt har en tydlig korridor 

lämnats mellan vindkraftsparken och fastlandet för de fåglar 

som sträcker på östra sidan om vindkraftsparken. Flyttningen 

av vindkraftverken längre bort från strandzonen uppskattas 

påverka speciellt ejdern, som sträcker nära stranden, medan 

skillnaden mellan de olika projektplanerna är mindre för arter 

som flyttar över en bredare sektor. Då vindkraftsområdet vid 

Sandskäret i söder (område D i den gamla projektplanen) 

togs bort och kraftverken placerades i anslutning till de övriga 

projektområdena förkortas vindkraftsparkens längd i nordsydlig 

riktning betydligt. Då får flyttfågelflockarna en bättre 

möjlighet att ta en omväg kring vindkraftsområdet än i den 

ursprungliga planen. Enligt Bands modell, som har använts 

i bedömningen, är kollisionsriskerna i den nya projektplanen 

cirka 6−7 % mindre än i den gamla planen, vilket främst beror 

på placeringen av vindkraftverken på ett mindre område samt 

att det sydligaste projektområdet togs bort. De här åtgärderna 

minskar antalet vindkraftverk som flyttfåglarna möter under 

flyttningen och minskar därigenom kollisionsrisken.

pohjois-etelä -suunnassa, jolloin muuttolintuparvien mahdollisuudet 

kiertää koko tuulivoimapuiston alue ovat alkuperäistä 

suunnitelmaa paremmat. Arvioinnissa käytetyn Bandin mallin 

mukaan lintujen törmäysriskit ovat uudessa hankesuunnitelmassa 

noin 6−7 % pienemmät kuin vanhassa suunnitelmassa, 

mikä johtuu pääasiassa tuulivoimaloiden sijoittamisesta 

pienemmälle alueelle sekä eteläisen hankealueen poistamisesta. 

Nämä toimenpiteet vähentävät kukin osaltaan lintujen 

muuttomatkallaan kohtaamien tuulivoimaloiden lukumäärää 

ja pienentävät siten törmäysriskiä. 

Tuulivoimapuiston vaikutukset lintujen kerääntymä- ja 

lepäilyalueisiin 

Suunniteltu hanke voi osaltaan vaikuttaa lintujen käyttämiin 

ruokailu- ja lepäilyalueisiin ensisijaisesti vedenalaisluonnon 

muutosten sekä alueiden pienemmän houkuttelevuuden 

kautta. Kristiinankaupungin saariston ulkopuoliset matalat 

merialueet muodostavat merkittävän kevät- ja kesäaikaisen 

kerääntymäalueen erityisesti sulkiville haahkoille mutta keväällä 

myös mm. pilkkasiiville ja mustalinnuille. Kesällä 2009 

tehdyn lentolaskennan perusteella vesilintujen ruokailualueista 

suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutukset kohdistuvat 

voimakkaimmin erityisesti Norra Storbådanin–Medelgrundin 

väliseen alueeseen (molempien hankesuunnitelmien mukainen 

alue C), jolla ruokaili keväällä ja kesällä 2009 merkittävä 

määrä vesilintuja. 

Tuulivoimaloiden vaikutuksia niiden läheisyydessä ruokailevien 

vesilintujen käyttäytymiseen, erityisesti haahkaan ja 

mustalintuun, on tutkittu niiden talvehtimisalueilla eteläisellä 

Itämerellä. Tutkimuksissa joidenkin vesilintujen on havaittu 

osin välttelevän ruokailemista tuulivoimaloiden välisellä alueella 

niiden rakentamisen jälkeisinä vuosina, minkä vuoksi 

tuulivoimapuiston rakentaminen voi osaltaan vähentää näille 

lajeille soveliaiden ruokailualueiden määrää hankealueella 

ja sen lähiympäristössä. Esimerkiksi Horns Revin tuulivoimapuiston 

alueella ruokailevien kuikkalintujen, haahkojen 

ja mustalintujen määrien on tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa 

sekä sen ensimmäisten toimintavuosien aikana 

havaittu olevan pienempiä tuulivoimapuiston rakentamista 

edeltäneeseen aikaan verrattuna. Esimerkiksi lokkien, merimetson 

tai tukkakoskelon yksilömäärissä ei Tanskassa tehdyissä 

tutkimuksissa sen sijaan havaittu vastaavia eroja tuulivoimapuiston 

rakentamisen seurauksena, minkä takia näiden 

lajien ruokailualueisiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan 

pitää suhteessa pienempinä (Petersen ym. 2006). Havaittujen 

ruokailualuemuutosten syistä tai yleistettävyydestä ei kuitenkaan 

olla vielä varmoja. Osin syyksi on arvioitu tuulivoimaloiden 

aiheuttamia häiriötekijöitä, mutta toisaalta myöskään 

vesilintujen käyttämien ravintokohteiden ajallista ja paikallista 

vaihtelua ei ole pystytty tässä yhteydessä sulkemaan pois. 

Esimerkiksi Tunø Knobin tuulivoimapuistossa Århusin edustalla 

voimala-alueella ja sen lähiympäristössä ruokailevien 

haahkojen esiintymisen on havaittu korreloivan erittäin voimakkaasti 

simpukoiden esiintymisrunsauden kanssa tuulivoimaloiden 

selittäessä niiden esiintymistä selkeästi tätä heikommin 

(Guillemette 1998). 

Vindkraftsparkens inverkan på fåglarnas samlings- och 

rastområden 

Det planerade projektet kan påverka de födo- och rastområden 

som fåglarna använder, främst genom förändringar i 

den submarina naturen samt genom att områdena blir mindre 

lockande. De grunda havsområdena utanför Kristinestads 

skärgård utgör ett betydelsefullt samlingsområde på våren 

och sommaren, speciellt för ruggande ejdrar men på våren 

också bl.a. för svärta och sjöorre. Enligt den flygräkning som 

gjordes våren 2009 är det födoområde som sjöfåglar använder 

och som påverkas mest av den planerade vindkraftsparken 

speciellt området Norra Storbådan–Medelgrund (område 

C enligt båda projektplanerna) där ansenliga mängder sjöfåglar 

sökte föda våren och sommaren 2009. 

Vindkraftverkens inverkan på beteendet för sjöfåglar som 

söker föda i deras närhet, speciellt ejder och sjöorre, har undersökts 

på deras övervintringsområden i södra Östersjön. 

I undersökningarna har det observerats att vissa sjöfåglar 

delvis undviker att söka föda i området mellan vindkraftverken 

under åren efter att de har byggts. Därför kan byggandet 

av en vindkraftspark minska mängden födoområden som 

lämpar sig för de här arterna på projektområdet och i dess 

näromgivning. Till exempel antalet lomfåglar, ejdrar och sjöorrar 

som söker föda på vindkraftsområdet vid Horns Rev 

var mindre då vindkraftsparken byggdes och under de första 

därpåföljande åren, då vindkraftverken var i drift, jämfört med 

tiden innan vindkraftsparken byggdes. I undersökningarna 

i Danmark noterades däremot inga motsvarande skillnader 

i till exempel antalet måsar, storskarvar eller småskrakar till 

följd av att en vindkraftspark byggdes. Inverkan på de här 

arternas födoområden kan därför anses vara relativt sett mindre 

(Petersen et al. 2006). Det finns dock ännu inga säkra 

uppgifter om orsakerna till de observerade förändringarna i 

födoområdena eller om de kan generaliseras. Orsaken har 

bedömts delvis bero på de störningsfaktorer som vindkraftverken 

ger upphov till, men å andra sidan har tidsmässiga 

och lokala variationer i de platser där sjöfåglarna söker näring 

inte heller kunnat uteslutas. Till exempel i vindkraftsparken 

vid Tunø Knob utanför Århus har förekomsten av ejdrar som 

söker föda i kraftverksområdets näromgivning noterats korrelera 

mycket starkt med hur riklig förekomsten av musslor är, 

medan vindkraftverken förklarar förekomsten betydligt sämre 

(Guillemette 1998). 

För att bedöma betydelsen av vindkraftsparkens inverkan 

på fåglarnas födoområden är det skäl att granska området 

också i en större skala så att mängden potentiella födoområden 

för olika arter och vindkraftsparkens andel av dem kan 

bedömas. Om det störningsområde som omfattas av vindkraftverken 

är vidsträckt och den livsmiljö fåglarna behöver 

är begränsad och dessa överlappar varandra, kan de förändringar 

som vindkraftverken ger upphov till på fåglarnas födoområden 

och eventuella förskjutningar i dem bli betydande. 

I nuläget finns det rikligt med lämpliga grunda områden för 

153

Tuulivoimapuiston lintujen ruokailualueisiin kohdistamien 

vaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi on aluetta syytä tarkastella 

myös laajemmassa mittakaavassa, jotta eri lajeille 

potentiaalisten ruokailualueiden määrää ja tuulivoimapuiston 

osuutta tästä pystytään osaltaan arvioimaan. Jos voimaloiden 

kattama häiriöalue on laaja ja lintujen tarvitsema elinympäristö 

rajallinen ja nämä osuvat päällekkäin, voivat voimaloiden aiheuttamat 

muutokset lintujen ruokailualueisiin ja niiden mahdollisiin 

siirtymiin olla merkittäviä. Kristiinankaupungin edustan 

saaristoalueella pohjasta ruokailevien haahkan ja mustalinnun 

kannalta soveliaita matalia merialueita on alueella nykyisellään 

paljon, minkä takia tuulivoimapuiston mahdolliset 

vaikutukset lintujen ruokailukäyttäytymisessä ja ruokailualueiden 

siirtymisessä ovat biologiselta merkittävyydeltään todennäköisesti 

varsin pieniä. Erityisesti hankealueen keskiosissa 

tullaan tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa sekä sen toiminnan 

alkuaikana todennäköisesti havaitsemaan vesilintujen 

ruokailualueiden pienimuotoista siirtymistä hankealueen 

reunoille johtuen hankkeen aiheuttamasta ihmistoiminnasta 

mutta mahdollisesti myös siitä, että linnut välttävät aluetta 

uusista rakenteista johtuen. Eri lajien ruokailumahdollisuudet 

Kristiinankaupungin saaristoalueella eivät kuitenkaan todennäköisesti 

merkittävällä tavalla vähene johtuen potentiaalisten 

korvaavien alueiden esiintymisestä aivan hankealueen 

välittömässä läheisyydessä. Lintujen tottuminen tuulivoimaloihin 

tulee ajan kuluessa vähentämään osaltaan hankkeen 

ruokailualueisiin kohdistamia vaikutuksia. Lisäksi erityisesti 

haahkan ruokailualueiden tiedetään Kristiinankaupungin 

saaristossa luontaisesti vaihtelevan vuosien välillä johtuen 

lajin pääasiallisen ravintokohteen, sinisimpukan, kannanvaihtelusta. 

Tästä syystä ruokailualueiden siirtymisiä havaitaan 

Kristiinankaupungin alueella jo nykyisinkin, mikä pienentää 

yksittäisen alueen merkitystä haahkalle pitkällä aikavälillä. 

Muista hankealueen läheisyydessä suurina määrinä ruokailevista 

lajeista merimetsoon kohdistuvat vaikutukset voidaan 

Itämeren havaintojen perusteella arvioida selkeästi sorsalintuja 

pienemmiksi ja merkitykseltään vähäisiksi. Tanskassa 

tuulivoimapuistojen on havaittu jopa lisäävän merimetsojen 

esiintymistä alueella johtuen lähinnä voimaloiden perustusrakenteiden 

linnuille tarjoamista istumapaikoista mutta mahdollisesti 

myös pikkukalakantojen lisääntymisestä erityisesti 

karuilla merenpohjilla (Petersen ym. 2006). Sen sijaan mustalinnun 

tapaista karkoittumiskäyttäytymistä ei merimetson 

osalta ole havaittu. 

154 

ejder och sjöorre, som plockar ätbart från bottnen, i skärgårdsområdet 

utanför Kristinestad. Därför är vindkraftsparkens 

eventuella inverkan på fåglarnas beteende beträffande 

möjligheterna att söka föda och förskjutningen av födoområdena 

sannolikt av tämligen liten biologisk betydelse. Speciellt 

i projektområdets mellersta delar kommer man i vindkraftsparkens 

byggskede samt i början av driften sannolikt att märka 

att sjöfåglarnas födoområden i någon mån förskjuts mot 

projektområdets kanter på grund av den mänskliga verksamheten 

kring projektet, men eventuellt också för att fåglarna 

undviker området på grund av de nya konstruktionerna. Olika 

arters möjligheter att hitta föda i Kristinestads skärgårdsområde 

kommer dock sannolikt inte att påtagligt minska, eftersom 

potentiella ersättande områden finns i projektområdets 

omedelbara närhet. Då fåglarna blir vana med vindkraftverken 

kommer projektets inverkan på födoområdena med tiden 

att minska. Dessutom är det känt att speciellt ejderns födoområden 

i Kristinestads skärgård av naturen varierar från år 

till år beroende på variationer i tillgången på blåmusslor, som 

är artens huvudsakliga föda. Därför observeras förskjutningar 

i födoområdena i Kristinestadsområdet redan nu, vilket minskar 

ett enskilt områdes betydelse för ejdrarna på lång sikt. 

Beträffande andra arter som i stort antal söker föda i närheten 

av projektområdet är konsekvenserna för storskarven, 

enligt observationer i Östersjön, avsevärt mindre än för andfåglarna 

och betydelsen är liten. I Danmark har det observerats 

att vindkraftsparker till och med ökar förekomsten av 

storskarvar på området, främst beroende på att kraftverkens 

fundamentkonstruktioner erbjuder fåglarna sittplatser, 

men eventuellt också på grund av ökad förekomst av småfisk, 

i synnerhet på karga havsbottnar (Petersen et al. 2006). 

Sjöorrens beteende att söka sig bort har däremot inte observerats 

för storskarven.

4.5.7 Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon 

Sähkön siirto tuulivoimaloista mantereelle tapahtuu merikaapeleilla. 

Karhusaaren voimalaitosalueelta Fingridin suunnitellulle 

sähköasemalle sähkö siirretään olemassa olevaa johtokatua 

käyttäen rakentamalla johdot nykyisiin pylväisiin tai niiden 

tilalle rakennettuihin uusiin pylväisiin. Voimajohtoyhteyteen 

tarvittavia muutostöitä mantereella ei ole vielä tarkemmin 

suunniteltu. Voimajohtojen osalta kyse on kuitenkin olemassa 

olevasta rakenteesta ja vaikutuksesta, joka voi hankkeen takia 

– todennäköisesti kuitenkin vähäisesti – muuttua haitallisempaan 

suuntaan, mikäli voimajohdot joudutaan rakentamaan 

korkeampiin pylväisiin. Vaikutukset Kristiinankaupungin uudelta 

sähköasemalta eteenpäin on arvioitu Fingridin YVA:ssa 

400 kV:n voimajohto Porin Tahkoluodosta Kristiinankaupunkiin 

(arviointiselostus, syyskuu 2009). 

4.5.7 Elöverföringens inverkan på fågelbeståndet 

Elöverföringen från vindkraftverken till fastlandet sker med 

sjökablar. Från kraftverksområdet på Björnön till Fingrids planerade 

elstation överförs elektriciteten längs den existerande 

ledningsgatan genom att nya ledningar dras på de nuvarande 

stolparna, eller också byggs nya stolpar i ställt för de nuvarande. 

Projektets elöverföring kommer därför inte nämnvärt 

att öka risken för att fåglar ska kollidera med ledningarna. 

De behövliga ändringsarbetena i anslutning till kraftledningsförbindelsen 

på fastlandet har ännu inte närmare planerats. 

Beträffande kraftledningarna är det dock fråga om befintliga 

konstruktioner och konsekvenser som på grund av projektet 

– sannolikt dock obetydligt – kan förändras i negativ riktning, 

om kraftledningarna måste byggas på högre stolpar. 

Konsekvenserna av ledningen vidare från Kristinestads nya 

elstation har bedömts i Fingrids MKB för en 400 kV kraftledning 

från Tahkoluoto i Björneborg till Kristinestad (konsekvensbeskrivning, 

september 2009). 

Kuva Meriharakka (Ismo Nousiainen) 

155

4.6 Natura ja muu suojelu 


Arviointiohjelman laatimisen jälkeen laadittiin hankkeesta ns. 

uusi suunnitelma, jossa ympäristövaikutusten vähentämiseksi 

luovuttiin kokonaan alueesta D ja vähennettiin merkittävästi 

Natura-alueelle sijoittuvien tuulivoimalaitosten lukumäärää. 

Uudessa suunnitelmassa 14 tuulivoimalaitosta on siirretty 

Natura-alueelta alueen A länsipuolelle. Natura-alueen länsireunalle 

sijoittuu vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2 kolme tuulivoimalaitosta. 

Vaihtoehdossa VE 0+ uusia tuulivoimalaitoksia 

rakennetaan ainoastaan Karhusaareen. 

Kuva 4-13 Hankkeen uuden suunnitelman mukaisesti sijoitetut 

tuulivoimalaitokset sekä Kristiinankaupungin saariston Natura-alue 

Kristiinankaupungin edustalla. Punaisella katkoviivalla on osoitetu se 

osa Natura-alueesta, jolle sijoittuu kolme tuulivoimalaitosta. 

156 

4.6 Natura och annat skydd 


Efter att bedömningsprogrammet hade gjorts upp utarbetades 

en s.k. ny plan för projektet. För att minska miljökonsekvenserna 

lämnades område D helt bort i den planen 

och antalet vindkraftverk på Naturaområdet minskades 

betydligt. I den nya planen har 14 vindkraftverk flyttats från 

Naturaområdet till västra sidan om område A. Vid västra kanten 

av Naturaområdet finns tre vindkraftverk i alternativ ALT 1 

och ALT 2. I alternativ ALT 0+ byggs nya vindkraftverk endast 

på Björnön. 

Figur 4-13. Vindkraftverken placerade enligt den nya planen, samt 

Kristinestads skärgårds Natura-område utanför Kristinestad. Den del 

av Natura-området där 3 vindkraftverk har placerats har märkts ut 

med rött brutet sträck.

Kristiinankaupungin saariston Natura-alue (FI0800134) on 

sisällytetty Natura -verkostoon luontodirektiivin (SCI, Sites 

of Community Importance) ja lintudirektiivin (SPA, Specially 

Protected Areas) mukaisena alueena. Alue kuuluu kansainvälisesti 

(IBA) ja kansallisesti arvokkaisiin lintualueisiin (FINIBA). 

Natura-alueella esiintyvä vedenalainen direktiiviluontotyyppi 

on vedenalaiset hiekkasärkät. Lisäksi alueella esiintyy rakkolevän 

muodostamaa luontotyyppiä rantavallien yksivuotinen 

kasvillisuus. Arviointi on rajattu koskemaan näitä kahta rakkoleväyhdyskuntaa. 

Natura-alueella tavattavat muut luontotyypit 

ovat rannikon luontotyyppejä; näihin hankkeella ei voi katsoa 

olevan vaikutusta, sillä Natura-alueen luodoille tai saarille ei 

osoiteta toimintoja hankkeen toteuttamisen yhteydessä. 

Natura-alueella ei ole tehty Natura -luontotyyppi-inventointia, 

minkä vuoksi tiedot alueen luontotyypeistä ja lajistosta perustuvat 

ensi sijassa ympäristöhallinnon Natura -tietolomakkeen 

tietoihin sekä tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa 

luontotyypeistä kesien 2008 ja 2009 aikana paikan päällä 

hankittuun tietoon. Kesällä 2008 Natura-alueella kuvattiin pohjaa 

videokameran avulla 18 eri paikassa. Videokuvauksen 

avulla määritettiin pohjan laatua sekä rakkoleväkasvustojen 

kuntoa ja peittävyyttä. Mikäli alueelta löytyi rakkolevää, sen 

kuntoa tarkasteltiin asteikolla 1–3, jossa 1 = hyvä, 2 = kohtalainen 

ja 3 = huono. Rantavallit -luontotyypin esiintymistä 

kartoitettiin syksyllä 2009, jolloin veneellä kierrettiin hankealueen 

länsipuolella sijaitsevat, Natura-alueeseen kuuluvat 

saaret. Rantavallien esiintymistä havainnoitiin veneestä käsin 

käyttäen apuna kiikaria. 

Natura-arvioinnissa käytetyt linnustotiedot on koottu 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueen tietolomakkeesta 

sekä alueella tehdyistä linnustoselvityksistä, jotka on 

tarkemmin esitetty linnustoa käsittelevässä kappaleessa 4.5. 

4.6.2 Natura-arviointi osana YVA-menettelyä 

Arviointi Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuiston 

vaikutuksista Kristiinankaupungin saariston Natura-alueen 

luontoarvoihin on tehty osana YVA-menettelyä luonnonsuojelulain 

65 §:n mukaisesti. 

Olennainen ero YVA:n yhteydessä toteutettavan ja erillisen, 

lupamenettelyn yhteydessä toteutettavan Natura-arvioinnin 

kuulemismenettelyssä on siinä, että YVA-menettelyn kuulemisen 

suorittaa yhteysviranomainen, kun taas erillisen Naturaarvioinnin 

kuulemisesta on vastuussa luvan myöntävä viranomainen. 

Koska hanke ei vielä ole lupavaiheessa, liittyy YVAmenettelyn 

ja siten myös Natura-arvioinnin kuuleminen YVA:n 

vaihtoehtoihin ja siten hankkeen laajempaan arviointiin. 

4.6.2.1 Natura-suojelu ja sen toteuttaminen 

Natura 2000 -verkoston avulla suojellaan EU:n luontodirektiivin 

(892/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) tarkoittamia 

luontotyyppejä, lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka esiintyvät 

jäsenvaltioiden Natura 2000 -verkostoon ilmoittamilla tai 

ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia, 

että ns. Natura-arviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien 

valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, 

että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai 

Naturaområdet Kristinestads skärgård (FI0800134) har tagits 

med i nätverket Natura som område enligt naturdirektivet 

(SCI, Sites of Community Importance) och fågeldirektivet 

(SPA, Specially Protected Areas). Området hör till de 

internationellt (IBA) och nationellt värdefulla fågelområdena 

(FINIBA). Den submarina direktivnaturtyp som förekommer 

på Naturaområdet är sublittorala sandbankar. På området förekommer 

också en naturtyp som uppkommit av blåstång 

nämligen annuell vegetation på driftvallar. Bedömningen har 

begränsats till dessa två blåstångssamhällen. Andra naturtyper 

som förekommer på Naturaområdet är sådana som förekommer 

vid kusten. Projektet anses inte påverka dessa naturtyper, 

eftersom projektet inte kommer att medföra någon verksamhet 

på de skär och holmar som ingår i Naturaområdet. 

På Naturaområdet har ingen inventering av Naturanaturtyper 

gjorts utan uppgifterna om områdets naturtyper 

och förekommande arter är baserade på främst det som 

anges på miljöförvaltningens Natura-datablankett samt den 

information som samlats om naturtyperna i den här miljökonsekvensbedömningen 

under somrarna 2008 och 2009. 

Sommaren 2008 fotograferades bottnen på Naturaområdet 

med videokamera på 18 olika platser. Med hjälp av videofotograferingen 

bestämdes bottnens art samt blåstångsvegetationens 

skick och täckningsgrad. Om blåstång hittades 

på området bestämdes dess skick på en skala 1-3, där 1 

= gott, 2 = medelmåttigt och 3 = dåligt. Förekomsten av 

naturtypen strandvallar kartlades hösten 2009 vid en båtfärd 

till de öar som ligger väster om projektområdet och hör till 

Naturaområdet. Förekomst av strandvallar observerades från 

båten med hjälp av kikare. 

Den fågelinformation som har använts i Naturabedömningen 

är sammanställd utgående från datablanketten för 

Naturaområdet Kristinestads skärgård samt de fågelutredningar 

som har gjorts på området och som presenteras närmare 

i avsnittet om fågelbeståndet 4.5. 

4.6.2 Naturabedömning som en del av MKb- 

förfarandet 

Bedömningen av hur en havsvindkraftspark utanför 

Kristinestad påverkar naturvärdena på Naturaområdet 

i Kristinestads skärgård har gjorts som en del av MKBförfarandet 

i enlighet med 65 § i naturskyddslagen. 

En väsentlig skillnad i samrådsförfarandet mellan den 

Naturabedömning som görs i samband med MKB och den 

separata Naturautredning som ska göras i samband med 

tillståndsförfarandet är att samrådet i MKB-förfarandet sköts 

av kontaktmyndigheten, medan den myndighet som beviljar 

tillstånd svarar för samrådsförfarandet vid den separata 

Naturabedömningen. Eftersom projektet ännu inte är i 

tillståndsskedet ingår ett samråd om MKB-förfarandet och 

därmed också om Naturabedömningen i de olika alternativen 

i MKB och därmed i en mera omfattande bedömning av 

projektet. 

4.6.2.1 Naturaskydd och hur det ska genomföras 

Med hjälp av nätverket Natura 2000 skyddas de naturtyper, 

arter och livsmiljöer som avses i EU:s naturdirektiv (892/43/ 

157

ehdotettu sisällytettäväksi Natura 2000 -verkostoon, ei merkittävästi 

heikennetä. Suojeluarvoja heikentävä toiminta on 

kiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. Sitä, milloin 

luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät, 

ei ole määritelty luonto- tai lintudirektiivissä. 

Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella on toteutettava 

suojelutavoitteita vastaava suojelu. Suojelua toteutetaan 

alueesta riippuen muun muassa luonnonsuojelulain, 

erämaalain, maa-aineslain, koskiensuojelulain ja metsälain 

mukaan. Toteutuskeino vaikuttaa muun muassa siihen, 

millaiset toimet kullakin Natura-alueella ovat mahdollisia. 

Luonnonsuojelulailla on toteutettu niiden Natura-alueiden 

suojelu, joilla on voimakkaimmin rajoitettu tavanomaista 

maankäyttöä. Luonnonsuojelulaissa on säädetty myös maanomistajalle 

maksettavista korvauksista. 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella suojelu toteutetaan 

pääasiassa luonnonsuojelulain nojalla. Vesialueilla 

suojeluarvot voidaan turvata vesilain keinoin. Rantakaavaalueilla 

suojelutoimet perustuvat vahvistetun kaavan 

maankäyttöratkaisuihin. 

4.6.2.2 Luontodirektiivi 

Luontodirektiivin tavoitteena on direktiivissä mainittujen 

luontotyyppien sekä direktiivissä mainitun luonnonvaraisen 

eläimistön ja kasviston ja niiden elinympäristöjen suojelu. 

Direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan 

Euroopan yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien 

ja lajien suotuisa suojelutaso. Keskeisiä toimenpiteitä 

ovat Natura 2000 -alueiden perustaminen, lajien tiukan suojelun 

järjestelmä sekä hyödyntämisen säätely. Luontodirektiivin 

liitteissä lueteltuja, yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä 

ja lajeja on Suomessa seuraavasti: 

• Liite I, 69 luontotyyppiä, suojelukeino Natura 2000 -alueet 

(SCI-alueet, Sites of Community Importance) 

• Liite II, 88 lajia, suojelukeino Natura 2000 -alueet (SCIalueet, 

Sites of Community Importance) 

• Liite IV, 73 lajia, tiukan suojelun järjestelmä 

(Luonnonsuojelulaki 49 §) 

Luontodirektiivin liitteisiin on valittu yhteisön tärkeinä pitämiä 

luontotyyppejä ja lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä luontaisilta 

levinneisyysalueiltaan, joilla on pienet kannat tai levinneisyysalueet, 

jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen 

alueen ominaispiirteistä tai jotka ovat 

endeemisiä lajeja. Osa luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista 

on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi, ja ne on osoitettu 

direktiivin liitteissä I ja II tähdellä (*). Niiden suojelusta 

Euroopan yhteisö on erityisvastuussa. 

158 

EEG) och fågeldirektiv (79/409/EEG) och som förekommer 

på de områden som medlemsländerna har anmält eller föreslagit 

till nätverket Natura 2000. Medlemsstaterna ska se till 

att en s.k. Naturabedömning görs vid beredningen av projekt 

och planer och vid beslutsfattande om dem så att det säkerställs 

att de naturvärden som utgör grund för att områdena 

har tagits med eller föreslagits till nätverket Natura 2000 inte 

väsentligt försvagas. Verksamhet som försvagar skyddsvärdena 

är förbjuden både på området och utanför dess gränser. I 

natur- eller fågeldirektivet står det inte definierat när naturvärdena 

har försvagats eller när de väsentligt har försvagats. 

På ett område som hör till nätverket Natura 2000 måste 

ett skydd som motsvarar skyddsmålen genomföras. Skyddet 

genomförs beroende på område bland annat i enlighet med 

naturskyddslagen, ödemarkslagen, marktäktslagen, forsskyddslagen 

och skogslagen. Sättet att genomföra skyddet 

påverkar bland annat vilka åtgärder som är möjliga på 

varje enskilt Naturaområde. Med stöd av naturskyddslagen 

har skyddet genomförts för de Naturaområden där vanlig 

markanvändning är starkast begränsad. I naturskyddslagen 

finns också bestämmelser om ersättningar som ska betalas 

till markägarna. 

På Naturaområdet i Kristinestads skärgård genomförs 

skyddet främst med stöd av naturskyddslagen. På vattenområdena 

kan skyddsvärdena tryggas med hjälp av vattenlagen. 

På strandplaneområdena är skyddsåtgärderna baserade på 

markanvändningslösningarna i den fastställda planen. 

4.6.2.2 Naturdirektivet 

Målet för naturdirektivet är att skydda de naturtyper som 

nämns i direktivet samt de vilda djur och växter som nämns i 

direktivet och dessas livsmiljö. Genom åtgärder som genomförs 

enligt direktivet strävar man efter att säkerställa en gynnsam 

skyddsnivå för de naturtyper och arter som Europeiska 

gemenskapen anser vara viktiga. Viktiga åtgärder är att inrätta 

Natura 2000-områden, ett system för strängt skydd av 

arter samt reglering av utnyttjandet. Naturtyper och arter som 

är uppräknade i naturdirektivet och som Gemenskapen anser 

vara viktiga i Finland är: 

• Bilaga I, 69 naturtyper, skyddssätt Natura 2000-områden 

(SCI-områden, Sites of Community Importance) 

• Bilaga II, 88 arter, skyddssätt Natura 2000-områden (SCIområden, 

Sites of Community Importance) 

• Bilaga IV, 73 arter, system med strängt skydd (49 § i 

naturskyddslagen) 

Naturdirektivets bilagor upptar naturtyper och arter som 

gemenskapen anser vara viktiga och som löper risk att försvinna 

från sina naturliga utbredningsområden, där bestånden 

är små, eller utbredningsområden som är goda exempel 

på det aktuella naturgeografiska områdets särdrag eller som 

är endemiska arter. En del av de naturtyper och arter som 

nämns i naturdirektivet är definierade som främst skyddskrävande 

och de är utmärkta med en stjärna (*) i direktivets bilaga 

I och II. Europeiska gemenskapen har ett särskilt ansvar 

för att de skyddas.

4.6.2.3 Lintudirektiivi 

EU:n lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien 

lintulajien suojelua Euroopassa (EU:n jäsenvaltioiden alueella). 

Direktiivin tavoitteena on näiden lajien suojelu, hoitaminen 

ja sääntely ja säännösten antaminen niiden hyödyntämisestä. 

Jäsenvaltioiden tulee direktiivin mukaan toteuttaa lintulajien 

yleinen suojelujärjestelmä, jolla kielletään lintujen, munien 

ja pesien tappaminen, tuhoaminen, siirtäminen, häirintä 

ja hallussapito. Myös kaikkien lajien elinympäristöjen riittävä 

moninaisuus ja laajuus tulee säilyttää, ylläpitää tai palauttaa. 

Lintudirektiivissä on viisi liitettä. Liitteessä I olevien lajien 

elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin lajien eloonjäämisen 

ja lisääntymisen turvaamiseksi. Jäsenvaltioiden on osoitettava 

erityissuojelualueiksi näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään 

ja kooltaan sopivimmat alueet. Kyseiset alueet 

ovat Natura 2000 -suojelualueverkoston SPA-alueita (Special 

Protection Area). Erityisesti jäsenmaiden on otettava huomioon 

liitteen I lajeista harvinaiset ja elinympäristön muutoksille 

herkät lajit tai ne, joiden erityislaatuinen elinympäristö vaatii 

huomiota. Erityissuojelualueita on osoitettava myös säännöllisesti 

esiintyville, muuttaville lajeille, jotka eivät kuulu liitteeseen 

I. Jäsenvaltioiden tulee suojella niiden muuttoreittien 

varrella sijaitsevat pesimä-, sulkasato- ja talvehtimisalueet 

sekä levähdyspaikat. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota 

kosteikkolajien suojeluun. 

Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien 

suojelua Suomessa. Suomessa on tavattu 445 luonnonvaraista 

lintulajia. Pesimälinnustoon niistä kuuluu 252 lajia. 

Lintudirektiivin liitteen I lajeista Suomessa on tavattu 121 lajia. 

Vakituisesti pesiviä lajeja on 58 ja satunnaisesti pesiviä tai 

uusia tulokkaita on 6. Muiden ei tiedetä pesineen Suomessa. 

Liitteen I lintulajeista Natura 2000 -alueiden valintaperusteina 

on Suomessa käytetty 63 lajia, joiden elinympäristöjä alueilla 

suojellaan. Niiden lisäksi verkostoon on valittu 38 liitteeseen 

I kuulumattoman säännöllisesti esiintyvän muuttolinnun 

elinympäristöjä sekä pesimä- tai levähdysalueita. Yhteensä 

Natura 2000 -suojelualueverkoston SPA-alueiden valintaperusteina 

on Suomessa käytetty 101 lajia. 

Jäsenvaltioiden on myös toteutettava vastaavat toimenpiteet 

sellaisten säännöllisesti esiintyvien muuttavien lajien 

osalta, joita ei luetella liitteessä I. Tällöin huomioon otetaan 

niiden suojelun tarve sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alueella, 

johon lintudirektiiviä sovelletaan, kun kyseessä ovat niiden 

muuttoreittien varrella sijaitsevat pesimä-, sulkasato- ja 

talvehtimisalueet ja levähdyspaikat. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden 

on kiinnitettävä erityistä huomiota kosteikkojen ja erityisesti 

kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen suojeöluun. 

4.6.2.4 Hankkeiden ja suunnitelmien Natura-arviointi 

Luonnonsuojelulain määräykset 

Mitä tahansa lupa-asiaa tai viranomaisasiaa ratkaistaessa on 

noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään 

Natura 2000 -verkostosta. Useimpiin maankäyttöä tai luontoa 

mahdollisesti muuttavaa toimintaa tavalla tai toisella sääteleviin 

lakeihin on otettu tätä koskeva viittaussäännös luonnonsuojelulain 

65 ja 66 §:iin. 

4.6.2.3 Fågeldirektivet 

EU:s fågeldirektiv gäller skyddet av alla vilt levande fågelarter 

i Europa (på EU-medlemsländernas område). Direktivets 

mål är att skydda, vårda och reglera dessa arter och att ge 

bestämmelser om hur de får utnyttjas. Medlemsländerna ska 

enligt direktivet genomföra ett allmänt skyddssystem för fågelarterna 

så att fåglar, ägg och bon inte får dödas, förstöras, 

flyttas, störas och innehas. För alla arters livsmiljöer ska även 

en tillräcklig mångfald och omfattning bevaras, upprätthållas 

eller återställas. 

Fågeldirektivet har fem bilagor. Livsmiljöerna för de arter 

som nämns i bilaga I måste skyddas med särskilda åtgärder 

för att säkerställa att arterna hålls vid liv och förökas. 

Medlemsländerna måste som specialskyddsområden anvisa 

områden som till antal och storlek är bäst lämpade för att 

skydda dessa arter. De aktuella områdena är SPA-områden 

(Special Protection Area) som ingår i skyddsområdesnätverket 

Natura 2000. Medlemsländerna måste i synnerhet bland arterna 

i bilaga I beakta arter som är sällsynta och känsliga för förändringar 

i livsmiljön eller de arter vilkas livsmiljö är av sådan 

speciell art att den kräver uppmärksamhet. Särskilda skyddsområden 

måste också anvisas för regelbundet förekommande 

flyttande arter som inte hör till bilaga I. Medlemsländerna 

måste skydda häcknings-, ruggnings- och övervintringsområden 

samt rastplatser som finns intill deras flyttsträck. 

Speciell vikt ska fästas vid skydd för våtmarksarter. 

Fågeldirektivet gäller skydd av alla vilt levande fågelarter 

i Finland. I Finland har 445 vilda fågelarter påträffats. Till det 

häckande beståndet hör 252 arter. Av arterna i bilaga I till 

fågeldirektivet har 121 arter påträffats i Finland. 58 är regelbundet 

häckande arter och 6 är sporadiskt häckande eller nykomlingar. 

För de övriga är det inte känt att de skulle häcka i 

Finland. Av de fågelarter som ingår i bilaga I har man i Finland 

som grund för val av Natura 2000-områden använt 63 arter, 

vilkas livsmiljöer ska skyddas på områdena. Till nätverket har 

dessutom valts livsmiljöer samt häcknings- eller rastområden 

för 38 flyttfågelarter som inte ingår i bilaga I men som regelbundet 

förekommer. Som urvalskriterier för SPA-områdena i 

skyddsområdesnätverket Natura 2000 har man i Finland använt 

sammanlagt 101 arter. 

Medlemsländerna måste också genomföra motsvarande 

åtgärder för sådana regelbundet förekommande flyttande arter 

som inte finns med i bilaga I. Då beaktas deras skyddsbehov 

på det geografiska vatten- och landområde där fågeldirektivet 

tillämpas, då det är fråga om häcknings-, ruggnings- 

och övervintringsområden och rastplatser intill deras 

flyttsträck. Därför måste medlemsländerna fästa speciell 

uppmärksamhet på skyddet av våtmarker och speciellt internationellt 

värdefulla våtmarker. 

4.6.2.4 Naturabedömning av projekt och planer 

Bestämmelser i naturskyddslagen 

Då alla slags tillståndsärenden eller myndighetsärenden avgörs 

måste bestämmelserna om nätverket Natura 2000 i kapitel 

10 i naturskyddslagen följas. I de flesta lagar som på ett 

eller annat sätt reglerar verksamhet som eventuellt förändrar 

markanvändningen eller naturen har en bestämmelse som 

hänvisar till 65 och 66 § i naturskyddslagen tagits med. 

159

”Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna 

yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti 

merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 

-verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä 

luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai 

on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan 

tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla 

arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta 

tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on 

alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu 

vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten 

arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 

2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. (24.6.2004/553)”. 

Luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n säännökset merkitsevät 

tiivistetysti sitä, että hankkeet tai suunnitelmat eivät saa yksistään 

eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, 

joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. 

Mikäli on todennäköistä, että tällaisia vaikutuksia on, 

tulee vaikutukset arvioida. Lupa voidaan myöntää tai suunnitelma 

hyväksyä vasta kun arviointi- ja lausuntomenettely 

osoittaa, etteivät vaikutukset ole merkittäviä. Kyseeseen tulevat 

tällöin paitsi Natura-alueelle kohdistuvat toiminnot myös 

sellaiset alueen ulkopuolelle sijoittuvat hankkeet, joiden vaikutukset 

ulottuvat Natura-alueelle. Toisaalta alueen sisällekin 

voi kohdistua luontoa muuttavia toimintoja, mikäli ne eivät 

merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluperusteita. 

Natura-arviointivelvollisuus 

Natura-arviointivelvollisuus syntyy, jos hankkeen tai suunnitelman 

vaikutukset: 

• kohdistuvat Natura-alueen suojelun perusteena oleviin 

luontoarvoihin 

• ovat luonteeltaan heikentäviä 

• laadultaan merkittäviä ja 

• ennalta arvioiden todennäköisiä. 

Natura-luontoarvot, joita SCI ja SPA -perustein Naturaverkostoon 

valitulta alueelta on tarkasteltava, ovat: 

• luontodirektiivin liitteen I luontotyypit 

• luontodirektiivin liitteen II lajit 

• lintudirektiivin liitteen I lajit sekä 

• lintudirektiivin 4.2 artiklan tarkoittamat muuttolinnut 

Lähtökohdat Natura-arvioinnille 

Luontotyyppi heikentyy, jos: 

• pinta-ala supistuu tai 

• ekosysteemin rakenne ja toimivuus huonontuvat 

Lajin elinympäristö heikentyy, tai laji häiriintyy, jos: 

• elinympäristön ala supistuu, tai 

• laji ei ole enää alueella elinkelpoinen 

Vaikutusten merkittävyys 

• merkittävyyteen vaikuttaa muutosten laaja-alaisuus 

• suhteutettava kuitenkin alueen kokoon sekä sen luontoarvojen 

merkittävyyteen ja sijoittumiseen 

160 

”Om ett projekt eller en plan i sig eller i samverkan med 

andra projekt eller planer sannolikt på ett betydande sätt 

minskar naturvärdena i ett område som statsrådet föreslagit 

för Natura 2000 eller som redan införlivats i nätverket, för vars 

skydd området har införlivats eller avses bli införlivat i nätverket 

Natura 2000, skall den som genomför projektet eller gör 

upp planen på behörigt sätt bedöma dessa konsekvenser. 

Detsamma gäller ett projekt eller en plan utanför området, om 

detta sannolikt har betydande skadliga verkningar som når 

området. Den ovan avsedda bedömningen av verkningarna 

kan också utföras som en del av det bedömningsförfarande 

som avses i 2 kap. i lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning 

(468/1994). (24.6.2004/553)” 

Bestämmelserna i § 65 och 66 i naturskyddslagen innebär 

i korthet att projekt eller planer inte ensamma eller tillsammans 

på ett betydande sätt får minska de naturvärden för vilkas 

skull området har införlivats i nätverket Natura 2000. Om det 

är sannolikt att sådana konsekvenser uppkommer måste 

konsekvenserna bedömas. Tillstånd kan beviljas eller en 

plan godkännas först då bedömnings- och remissförfarandet 

visar att konsekvenserna inte är betydande. Det blir då 

fråga om, utöver verksamheter som påverkar Naturaområdet, 

också sådana projekt som ligger utanför området men har 

konsekvenser som sträcker sig in på Naturaområdet. Å andra 

sidan kan funktioner som förändrar naturen också placeras 

innanför området, om de inte nämnvärt minskar grunderna 

för skyddet av Naturaområdet. 

Skyldighet att göra en Naturabedömning 

En skyldighet att göra en Naturabedömning uppkommer 

om projektets eller planens konsekvenser: 

• drabbar naturvärden som utgör grund för skyddet av 

Naturaområdet 

• är till sin karaktär försämrande 

• av betydande art och 

• enligt förhandsbedömning sannolika. 

De Natura-naturvärden som ska granskas på ett område 

som med SCI- och SPA-motiveringar har inkluderats i Naturanätverket 

är: 

• naturtyperna i naturdirektivets bilaga I 

• arterna i naturdirektivets bilaga II 

• arterna i fågeldirektivets bilaga I samt 

• de flyttfåglar som avses i artikel 4.2 i fågeldirektivet 

Utgångspunkter för Naturabedömningen 

En naturtyp försvagas om: 

• arealen minskar eller 

• ekosystemets struktur och funktion försämras 

En arts livsmiljö försvagas eller en art störs om: 

• livsmiljöns areal minskar eller 

• arten inte mera är livsduglig på området 

Konsekvensernas betydelse 

• betydelsen påverkas av hur stor areal som förändras 

• den måste dock ställas i relation till områdets storlek samt 

hur betydelsefulla dess naturvärden är och var de finns

• 

• 

ratkaisevaa ei ole hankkeen vaikutusten laajuus vaan niiden 

laatu, ts. vaikutuksen merkittävyys suojeltavien luontoarvojen 

kannalta 

pienikin muutos voi olla merkittävä, toisaalta laaja-alaisetkin 

muutokset voivat olla merkityksettömiä. 

Poikkeamismahdollisuus 

Valtioneuvosto voi myöntää luvan Natura-alueen luonnonarvoja 

heikentävälle hankkeelle, jos se on toteutettava erittäin 

tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista 

ratkaisua ole. 

Poikkeaminen heikentämiskiellosta on mahdollista, mikäli 

a) vaihtoehtoja ei ole ja b) valtioneuvosto yleisistunnossaan 

katsoo, että hanke on kuitenkin yleisen edun vuoksi erittäin 

tärkeästä, pakottavasta syystä toteutettava. Mikäli vaikutukset 

kohdistuisivat luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuun ensisijaisesti 

suojeltavaan luontotyyppiin tai liitteessä II tarkoitettuun 

ensisijaisesti suojeltava lajiin, on lisäksi oltava käsillä 

ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle 

toisaalla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin 

liittyvä syy. Muun erittäin tärkeän, pakottavan yleiseen etuun 

liittyvän syyn tapauksessa on tällöin pyydettävä myös komission 

lausunto. 

4.6.3 Natura-alue Kristiinankaupungin saaristo 


Kristiinankaupungin saariston Natura-alueen pinta-ala on 

8 059 hehtaaria. Alue muodostuu useasta erillisestä osaalueesta 

Kristiinankaupungin, Närpiön ja Kaskisten edustalla. 

Natura-alueeseen sisältyy 1 462 hehtaarin suuruinen 

Domarkobbanin rantojensuojeluohjelma-alue (RSO100055) 

lähellä Merikarvian kunnanrajaa. 

Natura-alueen suojelu vesialueilla toteutetaan pääasiassa 

vesilailla, maa-alueilla suojelun toteutuskeinoja ovat luonnonsuojelulaki 

ja rakennuslaki. Luonnonsuojelulain nojalla on tähän 

mennessä rauhoitettu yhteensä 1 094 hehtaaria maa- ja 

vesialueita, mikä on noin 14 % koko Natura-alueen pintaalasta. 

Luonnonsuojelulailla rauhoitetut yksityiset luonnonsuojelualueet 

on esitetty taulukossa (Taulukko 4-9) (Herttatietokannan 

tiedot 26.10.2009). 

Taulukko 4-9. Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella rauhoitetut 

yksityiset luonnonsuojelualueet. 

Suojelualueen nimi Tunnus Pinta-ala, ha 

Kristiinankaupungin luodot YSA102464 203 

Härkmeren kosteikot ja saaristo YSA202596 847 

Skaftungin saaristo 1 YSA201893 12 

Bastuskatan-Dyngklobben YSA201895 4 

Kyrkoskäret YSA107278 7 

Domarkobban 1 (Norrkobban) YSA103376 5 

Domarkobban 2 (Storkobbon) YSA103377 3 

Domarkobban 3 (Faffis Kobbdel) YSA103378 4 

Domarkobban 4 (Kiludden) YSA103379 1 

Domarkobban 5 (Mittikobbon 

och Domarkobbon) 

YSA103382 8 

• 

• 

det avgörande är inte hur vidsträckta konsekvenserna av 

projektet är utan deras art, dvs. konsekvensernas betydelse 

för de naturvärden som ska skyddas 

även en liten förändring kan vara betydelsefull, å andra sidan 

kan vidsträckta förändringar sakna betydelse. 

Möjlighet till undantag 

Statsrådet kan bevilja tillstånd för ett projekt som minskar 

ett Naturaområdes naturvärden, om det bör genomföras 

av tvingande skäl med tanke på viktigt allmänt intresse och 

ingen alternativ lösning finns. 

Undantag från förbudet till försämring är möjligt om a) inga 

alternativ finns och b) statsrådet i sitt plenum anser att projektet 

ändå på grund av allmänt intresse är mycket viktigt och 

av tvingande skäl måste genomföras. Om konsekvenserna 

gäller en i första hand skyddskrävande naturtyp som avses i 

naturdirektivets bilaga I eller en i första hand skyddskrävande 

art som avses i bilaga II, måste det dessutom föreligga en 

orsak som har att göra med människornas hälsa, den allmänna 

säkerheten eller för miljön gynnsamma effekter som blir 

mycket stora på annat håll. När det gäller en orsak som berör 

ett mycket viktigt, tvingande allmänt intresse måste också 

kommissionens utlåtande begäras. 

4.6.3 Naturaområdet Kristinestads skärgård 


Naturaområdet Kristinestads skärgård har en areal på 8 059 

hektar. Området består av flera separata delområden utanför 

Kristinestad, Närpes och Kaskö. I Naturaområdet ingår 

Domarkobbans område som hör till strandskyddsprogrammet 

och omfattar 1 462 hektar (RSO100055) i närheten av 

gränsen till Sastmola kommun. 

Skyddet av Naturaområdet på vattenområdena genomförs 

främst med stöd av vattenlagen. På land genomförs skyddet 

med stöd av naturskyddslagen och byggnadslagen. Med 

stöd av naturskyddslagen har hittills sammanlagt 1 094 hektar 

land- och vattenområden fredats, vilket är cirka 14 % av 

hela Naturaområdets areal. De privata naturskyddsområden 

som är fredade med stöd av naturskyddslagen anges i tabell 

4.9 (uppgifter från databasen Hertta 26.10.2009). 

Tabell 4-9 Fredade privata naturskyddsområden på Naturaområdet 

i Kristinestads skärgård. 

Skyddsområdets namn Kod Areal, ha 

Kristinestads kobbar YSA102464 203 

Härkmeri våtmarker och skärgård YSA202596 847 

Skaftung skärgård 1 YSA201893 12 

Bastuskatan-Dyngklobben YSA201895 4 

Kyrkoskäret YSA107278 7 

Domarkobban 1 (Norrkobban) YSA103376 5 

Domarkobban 2 (Storkobbon) YSA103377 3 

Domarkobban 3 (Faffis Kobbdel) YSA103378 4 

Domarkobban 4 (Kiludden) YSA103379 1 

Domarkobban 5 (Mittikobbon och 

Domarkobbon) 

YSA103382 8 

161

Kristiinankaupungin saaristo on vahvasti rannikon mukaan 

suuntautunutta. Avokalliot ovat yleisiä. Rannat vaihtelevat kallio- 

ja lohkarerannoista pienialaisiin sora- ja hiekkarantoihin. 

Saaristo koostuu lukuisista, enimmäkseen pienistä puuttomista 

luodoista ja saarista tai harvapuustoisista kallioisista saarista. 

Suuria metsäpeitteisiä saaria on vain muutama. Monella 

saarella on edustavia rantaniittyjä, joilla on rikas kasvillisuus 

ja runsas pesimälinnusto. Ulkomeren äärellä olevien saarten 

länsirannalla on paikoin suuria rakkolevävalleja. Myös saarten 

kasvilajisto on rikas ja siihen kuuluu useita uhanalaisia tai 

harvinaisia lajeja. 

Södra Yttergrundilla on majakka ja siihen liittyviä rakennuksia, 

samoin Gåsgrundilla on pieni majakka. Muutamaa 

vanhaa kalamajaa ja loma-asuntoa lukuun ottamatta alue on 

rakentamaton. 

4.6.3.1 Merenpohjan laatu Natura-alueella 

Natura-alueella tämän ympäristövaikutusten arvioinnin kuluessa 

tutkitut 18 pohjaa olivat kivikko- tai sora- ja hiekkapohjia. 

Kuvauspaikkojen syvyydet vaihtelivat 1,5–13 metrin välillä. 

Suurin osa paikoista sijaitsi noin 10 metrin syvyydessä. 


rakkolevää 80 % peittävyydellä. Täällä vesisyvyys oli 

poikkeuksellisesti vain 1,5 metriä. Pohja koostui tällä paikalla 

isoista kivistä ja lohkareista. Suurella osaa Natura-alueen 

kuvauspaikoista tavattiin muuta makrolevää kuin rakkolevää. 

Natura-alueen pohjaeläimistö koostui itämerensimpukasta 

(Macoma balthica), sinisimpukasta (Mytilus trossulus), monisukasmadosta 

(Marenzelleria viridis), harvasukasmadosta 

(Oligochaeta sp.), kilkistä (Saduria entomon), sukkulakotilosta 

(Hydrobia sp.), vaeltajakotilosta (Potamopyrgus jenkinsi) ja 

viherlimamadosta (Prostoma obscurum). 

4.6.3.2 Natura -luontotyypit 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella esiintyvät luontotyypit 

pinta-aloineen on saatu Natura -tietolomakkeen tiedoista 

(Taulukko 4-10). Nämä luvut ovat arvioita, jotka tarkentuvat, 

kun alueella on tehty kattava Natura -luontotyyppiinventointi. 

Natura-alueella tavattavista 14 luontotyypistä ainoastaan 

vedenalaiset hiekkasärkät on vedenalainen luontotyyppi, 

muut ovat merenrantaluontotyyppejä. Mielenkiintoisen poikkeuksen 

muodostaa luontotyyppi rantavallit, joka on täysin 

riippuvainen vedenalaisista rakkoleväyhteisöistä. Muut alueella 

tavattavat Natura -luontotyypit ovat rannikon luontotyyppejä, 

joihin hankkeella ei voi katsoa olevan vaikutusta. 

Rakennustyöt eivät aiheuta lisäaallokkoa, joka lisäisi rantojen 

eroosiota. Hankealueen saaria ja luotoja ei myöskään 

käytetä rantautumiseen eikä työvälineiden väliaikaiseen 

varastoimiseen. 

Em. luontotyypeistä ranta- eli hauruvallit sekä rakkoleväyhteisöt 

on sisällytetty osaksi Suomen luontotyypeistä tehtyä ensimmäistä 

uhanalaisarviointia (Raunio ym. 2008). Rantavallien 

on arvioitu kuuluvan uhanalaisluokkaan VU eli vaarantuneet. 

Uhanalaistumisen on arvioitu johtuvan vesien rehevöitymisen 

seurauksena tapahtuneesta rakkolevän taantumisesta. Myös 

vedenalaisiin luontotyyppeihin kuuluva kallio- ja kivikkopoh- 

162 

Kristinestads skärgård är tydligt orienterad i kustens riktning. 

Kala klippor förekommer allmänt. Stränderna varierar 

från klippor och stenblock till små områden med grus- och 

sandstränder. Skärgården består av många, oftast små, 

trädlösa skär och holmar eller holmar med klippor och glest 

trädbestånd. Det finns bara några stora skogbevuxna öar. 

På många holmar finns representativa strandängar med en 

rik vegetation och ett stort bestånd av häckande fåglar. På 

väststranden av holmarna intill öppna havet finns ställvis stora 

vallar av blåstång. Beståndet av växtarter på holmarna är 

också rikt och omfattar flera hotade eller sällsynta arter. 

På Södra Yttergrund finns en fyr med tillhörande byggnader. 

På Gåsgrund finns också en liten fyr. Med undantag 

av några gamla fiskarstugor och fritidsbostäder är området 

obebyggt. 

4.6.3.1 Havsbottnens art på Naturaområdet 

De 18 bottenområden som undersöktes på Naturaområdet 

i den här miljökonsekvensbedömningen bestod av sten eller 

grus och sand. Djupet på de fotograferade platserna var 

1,5–13 meter. Största delen av platserna låg på cirka 10 meters 

djup. 



här var undantagsvis endast 1,5 meter. Bottnen bestod här 

av stora stenar och stenblock. På en stor del av de fotograferade 

platserna på Naturaområdet påträffades andra makroalger 

än blåstång. Bottenfaunan på Naturaområdet bestod av 

östersjömussla (Macoma balthica), blåmussla (Mytilus trossulus), 

havsborstmask (Marenzelleria viridis), fåborstmask 

(Oligochaeta sp.), spånakäring (Saduria entomon), tusensnäcka 

(Hydrobia sp.), kölad tusensnäcka (Potamopyrgus 

jenkinsi) och fyrögd slemmask (Prostoma obscurum). 

4.6.3.2 Natura-naturtyper 

De naturtyper som förekommer på Naturaområdet i 

Kristinestads skärgård och deras arealer har hämtats från 

Natura-datablanketten (Tabell 4-10). Sifferuppgifterna är uppskattningar 

som kommer att preciseras då en heltäckande 

inventering av Natura-naturtyperna på området har gjorts. 

Av de 14 naturtyper som påträffas på Naturaområdet är 

endast sublittorala sandbankar en submarin naturtyp, de övriga 

är naturtyper vid havsstrand. Ett intressant undantag är naturtypen 

strandvallar, som är helt beroende av blåstångssamhällen 

under vattnet. Andra Natura-naturtyper som påträffas på 

området är kustnaturtyper som projektet inte kan anses påverka. 

Byggarbetena orsakar inget extra vågsvall som kunde 

öka stranderosionen. Holmarna och skären på projektområdet 

används inte heller för att ta i land eller för tillfällig lagring 

av redskap. 

Av ovannämnda naturtyper ingår strandvallar dvs. driftvallar 

av hårsärv samt blåstångssamhällen i den första bedömningen 

av hotade naturtyper i Finland (Raunio et al. 

2008). Strandvallarna har bedömts höra till hotkategorin 

VU eller sårbara. Hotsituationen bedöms bero på en tillbakagång 

för blåstången till följd av eutrofieringen av vattnet. 

Blåstångssamhällen på berg- och stenbotten, som hör till de

jien rakkoleväyhteisöt on koko Suomen alueella luokiteltu 

uhanalaiseksi luontotyypiksi (VU). Luontotyypin uhanalaisuus 

vaihtelee suuresti Itämeren eri osissa; Selkämerellä sen on 

arvioitu olevan vaarantunut (VU). 

Taulukko 4-10. Natura -luontotyypit Kristiinankaupungin saariston 

Natura-alueella, * = priorisoitu eli ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi. 

Luontotyyppi Koodi Pintaala, 

% 

Pintaala, 

ha 

Vedenalaiset hiekkasärkät 1110 0 % 0-40 

Rantavallit 1210 0 % 0-40 

Kivikkorannat 1200 0 % 0-40 

Kasvipeitteiset merenrantakalliot 1230 2 % 161 

Ulkosaariston boreaaliset luodot 

ja saaret 

1620 4 % 322 

* Merenrantaniityt 1630 0 % 0-40 

Itämeren hiekkarannat 1640 0 % 0-40 

Liikkuvat alkiovaiheen dyynit 2110 0 % 0-40 

*Kiinteät, ruohokasvillisuuden 

peittämät dyynit 

Dyynien kosteat soistuneet 

painanteet 

2130 0 % 0-40 

2190 0 % 0-40 

Kuivat nummet 4030 0 % 0-40 

*Runsaslajiset kuivat ja tuoreet 

niityt 

6270 0 % 0-40 

Kosteat suurruohoniityt 6430 0 % 0-40 

*Maankohoamisrannikon primaarisukkessiovaiheiden 

luonnontilaiset metsät 

9030 0 % 0-40 

4.6.3.3 Natura -luontotyyppien kuvaukset ja 

esiintyminen 

Vedenalaiset hiekkasärkät 

Vedenalaiset hiekkasärkät on glasifluviaalisilla kerrostumilla 

esiintyvä luontotyyppi, johon luetaan kuuluviksi rannanläheiset 

hiekkasärkät aina 20 metrin syvyyteen asti. Kiviä ja lohkareita 

esiintyy yleisesti. Puhtailla pohjilla on makrofyyttikasvillisuutta 

niukasti ja tavallisempia lajeja ovat mm. kiertohapsikka 

ja hapsivita. Luontotyyppiin kuuluviksi luetaan myös hiekkapohjat, 

joilla kasvaa meriajokasta. Laji kasvaa ensisijaisesti 

puhtailla hiekka- ja hiesu-pohjilla, 3–4 metrin syvyydessä, 

missä suuria määriä eloperäistä ainesta ei pääse kerääntymään 

pohjalle. 

Hiekkasärkkiä on meillä yhdistyneinä laajoihin moreeni-, 

lieju-, hiesu- ja hiekkapohjiin. Luontotyypin edustavuutta kuvastaa 

puhdas hiekkapohja sekä eräillä alueilla pohjakasvuston, 

etenkin meriajokaskasvustojen, tiheys ja hyväkuntoisuus. 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella tutkituista 

15 tuulivoimalan sijoituspaikasta sijoituspaikka numero 

78 kuuluu todennäköisesti luontotyyppiin vedenalaiset 

hiekkasärkät. 

submarina naturtyperna, är klassificerade som en hotad naturtyp 

(VU) i hela Finland. Hotsituationen för naturtypen varierar 

mycket i olika delar av Östersjön; i Bottenhavet bedöms 

den vara sårbar (VU). 

Tabell 4-10. Natura-naturtyper på Naturaområdet i Kristinestads 

skärgård, * = prioriterad naturtyp, som alltså i första hand ska skyddas. 

Naturtyp Kod Areal, 

% 

Areal, 

ha 

Sublittorala sandbankar 1110 0 % 0-40 

Strandvallar 1210 0 % 0-40 

Steniga stränder 1200 0 % 0-40 

Vegetationsklädda havsklippor 1230 2 % 161 

Boreala skär och småöar i yttre 

skärgården 

1620 4 % 322 

*Ängar vid havsstrand 1630 0 % 0-40 

Sandstränder av östersjötyp 1640 0 % 0-40 

Embryonala vandrande sanddyner 2110 0 % 0-40 

*Permanenta dyner med örtvegetation 

2130 0 % 0-40 

Dynvåtmarker 2190 0 % 0-40 

Torra hedar 4030 0 % 0-40 

*Artrika torra och friska låglandsgräsmarker 

Fuktiga ängar med hög örtvegetation 

*Naturliga primärskogar vid landhöjningskust 

6270 0 % 0-40 

6430 0 % 0-40 

9030 0 % 0-40 

4.6.3.3 beskrivning av Natura-naturtyper och deras 

förekomst 

Sublittorala sandbankar 

Sublittorala sandbankar är en naturtyp som förekommer vid 

glacifluviala avlagringar. Hit räknas strandnära sandbankar 

ända till 20 meters djup. Stenar och stenblock förekommer 

allmänt. På rena bottnar finns sparsamt med makrofytvegetation 

och vanliga arter är bl.a. skruvnate och borstnate. Till 

den här naturtypen räknas också sandbottnar där det växer 

bandtång. Den här arten växter speciellt på rena sand- och 

mjälbottnar på 3–4 meters djup där stora mängder organiskt 

material inte kan ackumuleras på bottnen. 

Sandbankar förekommer hos oss i förening med vidsträckta 

morän-, gyttje-, mjäl- och sandbottnar. Naturtypens 

representativitet avspeglas av ren sandbotten samt på vissa 

områden tät och välmående bottenvegetation, i synnerhet 

bandtång. Av de 15 förläggningsplatser för vindkraftverk som 

undersöktes på Naturaområdet i Kristinestads skärgård hör 

nummer 78 sannolikt till naturtypen sublittorala sandbankar. 

163

Rantavallit 

Luontotyyppi käsittää yksivuotisten kasvien muodostamia 

yhdyskuntia veden kuljettaman aineksen ja soran kasautumilla, 

joissa on runsaasti typpipitoista orgaanista ainesta. 

Rantavalleja esiintyy rannikolla ja saaristossa rakkolevän 

esiintymisalueella itäiseltä Suomenlahdelta Merenkurkkuun. 

Tätä pohjoisempana rakkolevävalleja ei esiinny veden alhaisen 

suolapitoisuuden johdosta. 

Rantavallien yksivuotisella kasvillisuudella tarkoitetaan 

kasvillisuutta sora- ja somerikkorantojen, mutta myös hiekka- 

ja kivikkorantojen veden kuljettaman eloperäisen aineksen 

kasautumilla rannan ylärajalla. Niitä on yleensä avoimilla 

rannoilla ja lahtien perukoissa saariston uloimmissa osissa. 

Tietyille rannoille kertyy muita rantoja enemmän ajautunutta 

ainesta ja näille muodostuu myös säännöllisesti rantavalleja. 

Suuria valleja tavataan alueilla, jotka rajautuvat laajoihin, mataliin 

ja eksponoituneisiin kallio-, moreeni- ja hiekkapohjiin. 

Valleja muodostuu etenkin kevät- ja syysmyrskyjen yhteydessä, 

ja myös jäät irrottavat rakkolevää merenpohjasta. 

Kasautumat koostuvat yleensä tuoreesta ja maatuneesta 

rakkolevästä, järviruo’osta ja muusta eloperäisestä aineksesta 

sekä usein erilaisista jätteistä. Hyvin typpipitoisella kasvualustalla 

viihtyy erikoislaatuinen, erittäin rehevä kasvillisuus; 

tuoreella ja vanhalla aineksella on omat kasviyhdyskuntansa. 

Valleissa elää myös suuri määrä selkärangattomia eläimiä. 

Luontotyypin edustavuutta kuvastavat kasautumien suuri 

koko ja pituus sekä rantavallilla kasvava lajisto. Luonnontilaa 

kuvastavat koskemattomuus, saariston uloimmissa osissa 

rakkolevän runsaus kasaumissa sekä rehevä kasvillisuus. 

Suuret kasautumat ovat harvinaistuneet rakkolevän taantumisen 

myötä. 

Rantavallit -luontotyyppiä esiintyy Kristiinankaupungin 

saariston Natura -tietolomakkeen mukaan ulkomeren äärellä 

sijaitsevien saarten länsirannalla. Maastoinventoinnin 

yhteydessä ei rantavalleja kuitenkaan löydetty pohjoisen ja 

keskisen saariston alueelta kuin yhden saaren länsirannalta. 

Murgrundin saaren länsirannan suojaisaan lahteen oli kivien 

väliin kasaantunut runsaasti rakkolevää (Kuva 4-14). Valli 

oli kuitenkin kasviton, minkä vuoksi on todennäköistä, että 

rakkolevä on ajautunut rantaan vasta syksyn 2009 aikana. 

Rannalla ei ole näkyvissä luontotyypille ominaista vyöhykkeisyyttä 

eikä vanhempia, kauempana rannasta sijaitsevia kasvipeitteisiä 

valleja. Tämän vuoksi ei vielä ole selvää, kuuluuko 

valli luontotyyppiin vai ei. 

164 

Strandvallar 

Den här naturtypen omfattar samhällen bestående av ettåriga 

växter på ansamlingarna av material och grus som vattnet 

fört med sig och som innehåller rikligt med kvävehaltigt 

organiskt material. Strandvallar förekommer vid kusten och 

i skärgården på de områden där blåstång förekommer från 

östra Finska viken till Kvarken. Längre norrut än så förekommer 

inga blåstångsvallar på grund av vattnets låga salthalt. 

Med annuell vegetation på driftvallar avses vegetation på 

ansamlingen av organiskt material som vattnet fört med sig 

vid strandens övre gräns på grus- och klapperstensstränder, 

men också på sandstränder och steniga stränder. De 

finns allmänt på öppna stränder och längst inne i vikar i de 

yttersta delarna av skärgården. Vid vissa stränder ackumuleras 

mera material som flutit i land och där uppkommer också 

regelbundet driftvallar. Stora vallar påträffas på områden som 

gränsar till vidsträckta, grunda och exponerade klipp-, morän- 

och sandbottnar. Vallar uppkommer främst i samband 

med vår- och höststormar. Isen lösgör också blåstång från 

havsbottnen. 

Ansamlingarna består vanligen av färsk och förmultnad 

blåstång, vass och annat organiskt material samt ofta olika 

typer av avfall. På det mycket kvävehaltiga växtunderlaget 

trivs en ovanlig, mycket frodig vegetation; färskt och gammalt 

material har sina egna växtsamhällen. I vallarna lever också 

en stor mängd ryggradslösa djur. 

Naturtypens representativitet avspeglas av att ansamlingen 

är stor och lång samt av de arter som växer på strandvallen. 

Naturtillstånd beskrivs av orördhet, riklig förekomst av 

blåstång i skärgårdens yttersta delar samt frodig vegetation. 

Stora ansamlingar har blivit ovanligare till följd av att blåstångsförekomsten 

har minskat. 

Naturtypen strandvallar förekommer enligt Naturadatablanketten 

för Kristinestads skärgård på väststranden 

av holmarna vid öppna havet. I samband med terränginventeringen 

i norra och mellersta delen av skärgården hittades 

dock strandvallar på väststranden av bara en holme. I en 

skyddad vik vid västra stranden av Murgrund hade rikligt med 

blåstång samlats mellan stenarna (Figur 4-14). Vallen var 

dock vegetationslös, så det är sannolikt att blåstången hade 

flutit i land vid stranden först under hösten 2009. På stranden 

kan ingen för naturtypen karakteristisk zonering upptäckas 

och inte heller äldre, vegetationsklädda vallar längre bort från 

stranden. Därför är det ännu osäkert om vallen hör till naturtypen 

eller inte.

Kuva 4-14. Rakkolevävalli Murgrundin saaren länsirannalla. 

Ulkosaariston boreaaliset luodot ja saaret 

Luontotyyppi käsittää meri- tai ulkosaaristovyöhykkeessä 

esiintyviä luotojen tai pienten saarien ryhmiä tai yksittäisiä 

saaria, jotka koostuvat kalliosta, moreenista tai sedimentoituneesta 

aineksesta. Kasvillisuuteen vaikuttavat murtoveden 

suolaisuus (vesieliöstön osalta), maankohoaminen (etenkin 

alueilla, joissa maankohoaminen on huomattavaa) sekä ilmasto. 

Lisäksi kasvilajistoon vaikuttavat tuuliolosuhteet, kuiva 

sää (ajoittain pitkät sateettomat kaudet), suolavaikutus (terrestristen 

kasvien osalta) sekä päivien valoisan jakson pituus. 

Maankohoaminen aiheuttaa usean kasvillisuustyypin sukkession. 

Paljaat kalliopinnat ovat tavallisia. Useat pienet luodot 

ovat puuttomia. Kasvillisuus on usein niukkaa ja muodostuu 

mosaiikkimaisista pioneerilajien yhdyskunnista. Linnuston 

ulosteista johtuen lajistoon kuuluu korkeaa typpipitoisuutta 

suosivia kasvilajeja. Kserofyyttisiä kasvilajeja ja jäkäliä esiintyy 

yleisesti. Tilapäisiä tai pysyviä kalliolammikoita esiintyy 

myös yleisesti ja näissä elää usein hyvin monimuotoinen vesieläin- 

ja kasvilajisto. Ulkosaariston ja merivyöhykkeen saarien 

ja luotojen ryhmät ovat tärkeitä pesimäpaikkoja merilinnuille. 

Luodot ovat myös tärkeitä levähdyspaikkoja hylkeille. 

Luontotyyppiin kuuluvat myös luotoja ja saaria ympäröivät 

vedenalaiset pohjat ja näiden kasvillisuus. 

Luontotyyppiin kuuluvat luotoryhmät tai yksittäiset saaret 

ovat tärkeitä lintujen ja hylkeiden pesimis- ja/tai levähdyspaikkoja. 

Avokalliot ovat vallitsevia. Suurin osa löytyy saariston 

uloimmista osista, mutta yksittäisiä linnuille tärkeitä luotoja 

voi löytyä sisäsaaristostakin. Lintujen ulosteiden lannoittava 

vaikutus näkyy erittäin selvästi lintuluotojen kasvillisuudessa, 

joka alkukesästä on värikäs ja rehevä, mutta joka nopeasti 

kulottuu. 

Figur 4-14. Blåstångsvall vid västra stranden av Murgrund. 

Boreala skär och småöar i yttre skärgården 

Den här naturtypen omfattar grupper av skär och små 

öar eller enstaka öar i havszonen eller i den yttre skärgården. 

De består av klippor, morän eller sedimenterat material. 

Vegetationen påverkas av brackvattnets salthalt (beträffande 

vattenorganismer), landhöjningen (i synnerhet på områden 

där landhöjningen är betydande) samt klimatet. Växtarterna 

påverkas dessutom av vindförhållandena, torrt väder (tidvis 

långa regnfria perioder), saltpåverkan (terrestriska växter) 

samt hur lång den ljusa delen av dagarna är. Landhöjningen 

orsakar en succession av flera vegetationstyper. Kala klippytor 

är vanliga. Många små skär är trädlösa. Vegetationen 

är ofta sparsam och består av mosaikliknande samhällen av 

pionjärarter. På grund av fågelspillningen består artsammansättningen 

av växtarter som tål en hög kvävehalt. Xerofytiska 

växtarter och lavar förekommer allmänt. Tillfälliga eller bestående 

klippgölar förekommer också allmänt och i dem lever 

ofta en mycket varierande vattenfauna och vegetation. 

Grupperna av holmar och skär i den yttre skärgården och i 

havszonen är viktiga häckningsplatser för havsfåglar. Skären 

är också viktiga rastplatser för sälar. Till naturtypen hör också 

bottnarna under vattnet och deras vegetation kring skären 

och holmarna. 

De naturgrupper eller enstaka holmar som hör till naturtypen 

är viktiga häcknings- och/eller rastplatser för fåglar och 

sälar. Kala klippor är dominerande. Största delen finns i de 

yttersta delarna av skärgården, men enstaka skär som är viktiga 

för fåglarna kan också hittas i den inre skärgården. Den 

gödslande effekten av fågelspillningen syns mycket tydligt i 

fågelskärens vegetation, som är färgrik och frodig på försommaren 

men snabbt torkar bort. 

165

Luontotyypin edustavuutta kuvastavat runsas linnusto, runsas 

vedenalainen kasvillisuus, kulumisen vähäisyys ja runsas 

jäkäläkasvusto. Luonnontilaan vaikuttavat ihmisen tekemien 

rakennelmien ja roskaantumisen määrä. Luontotyyppiä esiintyy 

Suomessa koko rannikolla saaristoalueilla, paikoin se on 

harvinainen. 

Kristiinankaupugin saariston Natura-alueen saaret ovat 

säilyneet luonnontilaisina ja rakentamattomina, minkä vuoksi 

luontotyyppiin sisältyvät lähes kaikki Natura-alueen saaret ja 

luodot. Ulkosaariston boreaalisten saarten ja luotojen pintaalaksi 

on Natura -tietolomakkeessa arvioitu 4 % koko Naturaalueen 

pinta-alasta, mikä on yhteensä noin 320 hehtaaria. 

Luontotyypin edustavuus Kristiinankaupungin saariston alueella 

on hyvä, sillä ihmisen vaikutus on alueen karusta luonteesta 

johtuen ollut vähäistä. Myös alueella pesivä ja alueen 

läpi muuttava lintulajisto on edustavaa. Rannat ovat pääasiassa 

kivikko- ja kalliorantoja. 

166 

Kuva 4-15. Natura -luontotyyppiä ulkosaariston boreaaliset luodot ja saaret. 

Figur 4-15. Natura-naturtypen boreala skär och småöar i yttre skärgården. 

Naturtypens representativitet avspeglas av det rika fågelbeståndet, 

den rikliga undervattensvegetationen, den obetydliga 

erosionen och den rika lavpåväxten. Naturtillståndet 

påverkas av mängden konstruktioner byggda av människor 

samt nedskräpningen. Den här naturtypen förekommer 

i Finland längs hela kusten i skärgårdsområdena. Ställvis är 

den ovanlig. 

Öarna i Naturaområdet i Kristinestads skärgård har bevarats 

i naturtillstånd och obebyggda. Därför omfattar den här 

naturtypen så gott som alla öar och skär på Naturaområdet. 

De boreala öarna och skären i den yttre skärgården utgör 

en areal som enligt Natura-datablanketten är uppskattningsvis 

4 % av hela Naturaområdets areal, vilket innebär cirka 

320 hektar. Naturtypens representativitet i skärgårdsområdet 

i Kristinestad är god, eftersom den mänskliga påverkan har 

varit obetydlig på grund av områdets karga karaktär. De fågelarter 

som häckar på eller flyttar genom området är också 

representativa. Stränderna är främst sten- och klippstränder.

Muut luontotyypit 

Tähän arviointiin on sisällytetty ne Natura -luontotyypit, jotka 

ovat joko kokonaan tai osittain vedenalaisia tai jotka yhteysviranomaisen 

arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa 

on erityisesti nostettu esille. Muihin kuin edellä esitettyihin 

luontotyyppeihin ei hankkeen millään vaihtoehdolla (VE 0+, 

VE 1 tai VE 2) arvioida olevan vaikutusta. 

4.6.3.4 Luontodirektiivin liitteen II lajit 

Luontodirektiivin liitteen II lajeja Natura-alueella ovat harmaahylje 

ja itämerennorppa. 

4.6.3.5 Lintudirektiivin liitteen I lajit 

Kristiinankaupungin edustalla esiintyvät lintulajit arvioituine 

kantoineen on tarkemmin esitetty kappaleessa 4.5. Naturaalueella 

pesivät lintudirektiivin liitteen I lajit on esitetty taulukossa 

4-11 sekä alueen läpi muuttavat lintudirektiivin liitteen 

I lajit ja muuttolintulajit taulukossa 4-12. Taulukoissa on lisäksi 

esitetty Natura -tietolomakkeen tiedot, mikäli sellainen on 

esitetty. 

Taulukoissa on lisäksi esitetty arvio hankkeen vaikutuksista 

lintudirektiivilajeihin ja säännöllisesti Natura-alueen läpi muuttaviin 

lajeihin. Arvioinnissa on vertailtu keskenään vanhan ja 

uuden suunnitelman vaikutuksia, sillä uuden suunnitelman 

vaihtoehdot VE 1 ja VE 2 ovat Natura-alueelle sijoittuvien tuulivoimalaitosten 

osalta samanlaiset. Vanha ja uusi suunnitelma 

taas eroavat vaikutuksiltaan lähinnä niiden lajien osalta, 

joiden muuttoreitti kulkee pääsääntöisesti saariston yli, sillä 

14 tuulivoimalaitoksen sijoituspaikan siirtäminen saaristosta 

avomerelle vähentää em. lajien törmäyskuolleisuutta. Myös 

saaristossa pesivien lajien pesimisrauhaan voimalaitosten 

siirtämisellä on myönteinen vaikutus. Sen sijaan arktisten 

muuttolintujen ja muiden vesilintulajien törmäyskuolleisuuteen 

siirrolla ei ole sen enempää myönteistä kuin kielteistäkään 

vaikutusta, sillä lajit muuttavat mantereen ja avomeren 

välisellä alueella ja muuttomäärät ovat huomattavan suuria. 

Räyskän ja muiden lokkilintujen riskiä törmätä tuulivoimalaitokseen 

vähentää niiden hyvä lentotaito. 

Andra naturtyper 

I den här bedömningen ingår de Natura-naturtyper som 

antingen helt eller delvis finns under vattnet eller som speciellt 

har lyfts fram i kontaktmyndighetens utlåtande om bedömningsprogrammet. 

Inget av projektalternativen (ALT 0+, ALT 

1 eller ALT 2) bedöms påverka några andra än nyssnämnda 

naturtyper. 

4.6.3.4 Arter i naturdirektivets bilaga II 

Arter i naturdirektivets bilaga II på Naturaområdet är gråsäl 

och östersjövikare. 

4.6.3.5 Arter i fågeldirektivets bilaga I 

De fågelarter som förekommer utanför Kristinestad och de 

uppskattade bestånden presenteras närmare i avsnitt 4.5. 

Arter i fågeldirektivets bilaga I som häckar på Naturaområdet 

anges i Tabell 4-11 samt arter i fågeldirektivets bilaga I vilka 

flyttar genom området och flyttfågelarter i Tabell 4-12. I tabellen 

anges dessutom uppgifterna från Natura-datablanketten, 

om en sådan har uppvisats. 

I tabellerna anges därtill en uppskattning av projektets konsekvenser 

för fågeldirektivarterna och arter som regelbundet 

flyttar genom Naturaområdet. I bedömningen har konsekvenserna 

av den gamla och den nya planen jämförts sinsemellan, 

eftersom alternativen ALT 1 och ALT 2 i den nya planen 

är likadana beträffande de vindkraftverk som placeras på 

Naturaområdet. Den gamla och den nya planen skiljer sig beträffande 

sina konsekvenser främst i fråga om de arter vilkas 

flyttsträck i regel går över skärgården, eftersom flyttningen av 

förläggningsplatsen för 14 vindkraftverk från skärgården ut till 

öppna havet minskar kollisionsdödligheten för de här arterna. 

Flyttningen av kraftverken påverkar också häckningsfriden för 

de arter som häckar i skärgården. För arktiska flyttfåglar och 

andra sjöfågelarter påverkar flyttningen däremot inte kollisionsdödligheten 

i vare sig positiv eller negativ riktning, eftersom 

arterna flyttar över området mellan fastlandet och öppna 

havet och de mängder som flyttar är betydande. Risken för 

att skräntärnor och andra måsfåglar ska kollidera med vindkraftverk 

minskas av deras stora flygskicklighet. 

167

Taulukko 4-11. Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella tavattavat ja alueella pesivät lintudirektiivin liitteen I lajit 

sekä vanhan ja uuden suunnitelman vaikutus lajien pesimärauhaan. - = ei vaikutusta, * = vähäinen vaikutus, ** = kohtalainen 

vaikutus, *** = merkittävä vaikutus. 

168 

Direktiivilaji Sijainti Arvio kannasta 

(inventoinnit, 

YVA) 

Pikkulokki Eteläinen ja keskinen 

saaristo 

Lapintiira Eteläinen, keskinen 

ja pohjoinen saaristo 

Räyskä Eteläinen, keskinen 


Laulujoutsen Keskinen ja pohjoinen 

saaristo 

Valkoposkihanhi Keskinen ja pohjoinen 

saaristo 

Mustakurkkuuikku 

Eteläinen, keskinen 


Kalatiira Pohjoinen, keskinen 

ja eteläinen saaristo 

Noin 80 pesivää 

paria 


paria 


paria, ei yhdyskuntaa 

Satunnainen 

pesijä 


paria 


paria 


paria 

Tietolomakkeen 

tiedot (ympäristöhallinto) 

Vaikutus, 

vanha suunnitelma 

5 pesivää paria * - 



1 pesivä pari - - 

esiintyy alueella - - 

1 pesivä pari - - 


Kurki 1 pesivä pari - - 

Liro 5-10 pesivää paria - - 

Natura -tietolomakkeella mainittuja lintudirektiivin liitteen I 

lajeja ovat lisäksi mm. palokärki (1 pesivä pari), ruskosuohaukka 

(1 pesivä pari, 1–2 levähtävää yksilöä), huuhkaja, 

suopöllö (1-2 levähtävää yksilöä), luhtahuitti (1–2 levähtävää 

yksilöä) ja teeri (satunnainen pesijä) sekä pikkulepinkäinen 

(1–2 paria). 

Vaikutus, 

uusi suunnitelma 

Tabell 4-11. Arter i fågeldirektivets bilaga I vilka påträffas på Naturaområdet i Kristinestads skärgård och häckar 

där samt den gamla och nya planens påverkan på häckningsfriden. - = ingen påverkan, * = liten påverkan, ** = 

måttlig påverkan, *** = betydande påverkan. 

Direktivart Läge Uppskattat bestånd(inventeringar, 

MKB) 

Dvärgmås Södra och mellersta 

skärgården 

Silvertärna Södra, mellersta 

och norra skärgården 

Skräntärna Södra, mellersta 


Sångsvan Mellersta och norra 

skärgården 

Vitkindad gås Mellersta och norra 

skärgården 

Svarthakedopping Södra, mellersta 


Fisktärna Norra, mellersta och 

södra skärgården 

Cirka 80 

häckande par 

Cirka 500 

häckande par 

Cirka 15 

häckande par, 

ingen koloni 

Häckar sporadiskt 

Cirka 30 

häckande par 

Cirka 20 

häckande par 

Cirka 150 

häckande par 

Uppgifter på datablanketten(miljöförvaltningen) 

Påverkan, 

gamla planen 

5 häckande par * - 



1 häckande par - - 

Förekommer på 

området 

- - 

1 häckande par - - 


Trana 1 häckande par - - 

Grönbena 5-10 häckande par - - 

Arter i fågeldirektivets bilaga I som nämns på Naturadatablanketten 

är dessutom bl.a. spillkråka (1 häckande 

par), brun kärrhök (1 häckande par, 1–2 rastande individer), 

berguv, jorduggla (1-2 rastande individer), småfläckig sumphöna 

(1–2 rastande individer) och orre (sporadisk häckare) 

samt törnskata (1–2 par). 

Påverkan, 

nya planen

Taulukko 4-12. Kristiinankaupungin saariston Natura- alueen läpi muuttavat ja alueella levähtävät lintudirektiivin liitteen I lajit sekä uuden ja 

vanhan suunnitelman mukaisen rakentamisen vaikutus niihin.- = ei vaikutusta, * = vähäinen vaikutus, ** = kohtalainen vaikutus, *** = merkittävä 

vaikutus. 

Direktiivilaji Arvio muuttavan kannan 

koosta (YVA) 

Tietolomakkeet tiedot (ympäristöhallinto) 

Pääasiallinen muuttoreitti 

Vaikutus,vanhasuunnitelma 

Laulujoutsen 730–1 230 5–20 levähtävää yksilöä manner-avomeri * * 

Valkoposkihanhi 190–1 570 10 levähtävää yksilöä saaristo-avomeri * * 

Kuikka 4 280–8 520 1–5 levähtävää yksilöä saaristo-avomeri * * 

Kaakkuri 1 375–3 900 7–10 levähtävää yksilöä saaristo-avomeri * * 

Merikotka 150–190 ja 160–190 1–2 levähtävää yksilöä manner-saaristo * - 

Kurki 15 000 manner-saaristo * - 

Mustakurkku-uikku 35–160 5–20 levähtävää yksilöä saaristo-manner - - 

Kapustarinta 95–250 - saaristo-manner - - 

Suokukko 580–1 410 0–3 000 saaristo * - 

Punakuiri 230–915 - saaristo * - 

Liro 400–640 500–1 000 yksilöä saaristo * - 

Vesipääsky 70–175 - saaristo * - 

Pikkulokki 60–135 250–300 muuttavaa yksilöä saaristo-manner * - 

Räyskä 40–60 - saaristo-avomeri * - 

Ruskosuohaukka n. 15 - manner-saaristo - - 

Sinisuohaukka 35–50 - manner-saaristo - - 

Sääksi 15–30 - manner-saaristo * - 

Vaikutus, uusi 

suunnitelma 

Tabell 4-12. Arter i fågeldirektivets bilaga I som flyttar genom och rastar på Naturaområdet i Kristinestads skärgård samt hur de påverkas av 

det byggande som ingår i den nya och gamla planen. - = ingen påverkan, * = liten påverkan, ** = måttlig påverkan, *** = betydande påverkan. 

Direktivart Uppskattning av det 

flyttande beståndet 

(MKB) 

Uppgifter på datablanketten 

(miljöförvaltningen) 

Huvudsakligt flyttsträck Påverkan, 

gamla planen 

Sångsvan 730–1 230 5–20 rastande individer fastlandet–öppna havet 

* * 

Vitkindad gås 190–1 570 10 rastande individer skärgården–öppna 

havet 

* * 

Storlom 4 280–8 520 1–5 rastande individer skärgården–öppna 

havet 

* * 

Smålom 1 375–3 900 7–10 rastande individer skärgården–öppna 

havet 

* * 

Havsörn 150–190 och 160–190 1–2 rastande individer fastlandet–skärgården * - 

Trana 15 000 fastlandet–skärgården * - 

Svarthakedopping 35–160 5–20 rastande individer skärgården–fastlandet - - 

Ljungpipare 95–250 - skärgården–fastlandet - - 

Brushane 580–1 410 0–3 000 skärgården * - 

Myrspov 230–915 - skärgården * - 

Grönbena 400–640 500–1 000 individer skärgården * - 

Simsnäppa 70–175 - skärgården * - 

Dvärgmås 60–135 250–300 flyttande individer skärgården–fastlandet * - 

Skräntärna 40–60 - skärgården–öppna 

havet 

* - 

Brun kärrhök ca 15 - fastlandet–skärgården - - 

Blå kärrhök 35–50 - fastlandet–skärgården - - 

Fiskgjuse 15–30 - fastlandet–skärgården * - 

Påverkan, 

nya planen 

169

Taulukko 4-13. Kristiinankaupungin saariston Natura-alueen läpi muuttavat lintudirektiivin artiklan 4.2 tarkoittamat, liitteeseen I 

kuulumattomat lajit sekä uuden ja vanhan suunnitelman mukaisen rakentamisen vaikutus niihin. - = ei vaikutusta, * = vähäinen 

vaikutus, ** = kohtalainen vaikutus, *** = merkittävä vaikutus. 

170 

Muut säännöllisesti 

muuttavat lajit 

Arvio muuttavan kannan 

koosta (YVA) 

Tietolomakkeen tiedot 

(ympäristöhallinto) 

Pääasiallinen muuttoreitti 

Vaikutus, vanha 

suunnitelma 

Kyhmyjoutsen 490–1 610 - manner-avomeri ** * 

Metsähanhi 180–1 700 ja 520–2 

940 

- manner-avomeri ** * 

Merihanhi 530–1 570 - manner-avomeri ** * 

Kanadanhanhi 120–250 - manner-avomeri * * 

Ristisorsa 120–240 10–20 pesivää paria ja 

20–40 levähtävää yksilöä 

manner-saaristo * - 

Haapana 650–1 100 - manner-saaristo * - 

Tavi 480–1 330 - manner-saaristo - - 

Heinäsorsa 660–1 180 - manner-saaristo - - 

Harmaasorsa 60–120 5–10 pesivää paria ja 


Jouhisorsa 125–260 8 pesivää paria ja 50– 

100 levähtävää yksilöä 

Lapasorsa 90–175 30–50 pesivää paria ja 


manner-saaristo - - 



Tukkasotka 1 040–2 760 - saaristo-avomeri * * 

Haahka 14 000–51 000 ja 10 

000 

- saaristo-avomeri ** ** 

Alli 3 290–7 420 - avomeri ** ** 

Pilkkasiipi 5 470–18 970 42 pesivää paria avomeri ** ** 

Mustalintu 24 300–58 190 - avomeri ** ** 

Telkkä 1 330–7 230 - manner-saaristo * * 

Tukkakoskelo 1 850–5 180 - saaristo-avomeri * * 

Isokoskelo 1 960–5 300 - saaristo-avomeri * * 

Silkkiuikku 880–1 710 - saaristo-avomeri * * 

Härkälintu 340–1 010 - saaristo-avomeri * * 

Merimetso 10 200–15 300 - saaristo-avomeri * * 

Ruokki 1 190–3 340 100–200 levähtävää 

yksilöä 

avomeri - - 

Etelänkiisla 19–27 10–20 levähtävää yksilöä avomeri - - 

Kalalokki 3 600–21 200 - manner-avomeri ** * 

Naurulokki 8 400–30 800 7 500 levähtävää yksilöä manner-avomeri ** * 

Selkälokki 185–285 200 pesivää paria saaristo-avomeri ** * 

Harmaalokki 930–8 400 - manner-avomeri ** * 

Merilokki 220–1 040 - saaristo-avomeri ** * 

Hiirihaukka 20–110 - manner - - 

Piekana 25–130 - manner - - 

Harmaahaikara 80–250 10–40 levähtävää yksilöä saaristo-avomeri - - 

Lapasotka 130 pesivää paria ja 300 

levähtävää yksilöä 

- - 

Lapinsirri 100 levähtävää yksilöä - - 

Mustaviklo 100-280 levähtävää 

yksilöä 

- - 

Punajalkaviklo 30-50 pesivää paria - - 

Karikukko 50-100 pesivää paria - - 

Riskilä 40-60 pesivää paria - - 

Vaikutus, uusi 

suunnitelma

Tabell 4-13. Arter som avses i fågeldirektivets artikel 4.2 och som inte hör till bilaga I och som flyttar genom Naturaområdet i 

Kristinestads skärgård samt hur de påverkas av det byggande som ingår i den nya och gamla planen. - = ingen påverkan, * = liten 

påverkan, ** = måttlig påverkan, *** = betydande påverkan. 

Andra arter som regelbundet 

flyttar 

Uppskattning av det 

flyttande beståndet 

(MKB) 

Uppgifter på datablanketten 

(miljöförvaltningen) 

Huvudsakligt flyttsträck Påverkan, 

gamla planen 

Knölsvan 490–1 610 - fastlandet–öppna havet ** * 

Sädgås 180–1 700 och 520–2 

940 

- fastlandet–öppna havet ** * 

Grågås 530–1 570 - fastlandet–öppna havet ** * 

Kanadagås 120–250 - fastlandet–öppna havet * * 

Gravand 120–240 10–20 häckande par och 

20–40 rastande individer 

fastlandet–skärgården * - 

Bläsand 650–1 100 - fastlandet–skärgården * - 

Kricka 480–1 330 - fastlandet–skärgården - - 

Gräsand 660–1 180 - fastlandet–skärgården - - 

Snatterand 60–120 5–10 häckande par och 1–5 

rastande individer 

Stjärtand 125–260 8 häckande par och 50–100 


Skedand 90–175 30–50 häckande par och 

20–30 rastande individer 

fastlandet–skärgården - - 



Vigg 1 040–2 760 - skärgården–öppna havet * * 

Ejder 14 000–51 000 och 

10 000 

- skärgården–öppna havet ** ** 

Alfågel 3 290–7 420 - öppna havet ** ** 

Svärta 5 470–18 970 42 häckande par öppna havet ** ** 

Sjöorre 24 300–58 190 - öppna havet ** ** 

Knipa 1 330–7 230 - fastlandet–skärgården * * 

Småskrake 1 850–5 180 - skärgården–öppna havet * * 

Storskrake 1 960–5 300 - skärgården–öppna havet * * 

Skäggdopping 880–1 710 - skärgården–öppna havet * * 

Gråhakedopping 340–1 010 - skärgården–öppna havet * * 

Storskarv 10 200–15 300 - skärgården–öppna havet * * 

Tordmule 1 190–3 340 100–200 rastande individer öppna havet - - 

Sillgrissla 19–27 10–20 rastande individer öppna havet - - 

Fiskmås 3 600–21 200 - fastlandet–öppna havet ** * 

Skrattmås 8 400–30 800 7 500 rastande individer fastlandet–öppna havet ** * 

Silltrut 185–285 200 häckande par skärgården–öppna havet ** * 

Gråtrut 930–8 400 - fastlandet–öppna havet ** * 

Havstrut 220–1 040 - skärgården–öppna havet ** * 

Ormvråk 20–110 - fastlandet - - 

Fjällvråk 25–130 - fastlandet - - 

Gråhäger 80–250 10–40 rastande individer skärgården–öppna havet - - 

Bergand 130 häckande par och 300 


- - 

Mosnäppa 100 rastande individer - - 

Svartsnäppa 100–280 rastande individer - - 

Rödbena 30–50 häckande par - - 

Roskarl 50–100 häckande par - - 

Tobisgrissla 40–60 häckande par - - 

Påverkan, 

nya planen 

171

4.6.3.6 Yleistä Natura-vaikutuksista 

Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja ne 

rajoittuvat vesistötöihin ja tuulivoimaloiden pystyttämiseen. 

Käytönaikaiset vaikutukset sen sijaan säilyvät koko tuulivoimapuiston 

olemassaoloajan. Rakentaminen voi aiheuttaa 

haittavaikutuksena mm. veden samentumista, joka pohjaeläinten 

ja kalojen elinolojen heikentymisen myötä voi välillisesti 

vaikuttaa lintujen ravinnonsaantiin, joskin hyvin paikallisesti. 

Myös merenpohjaan suoraan kohdistuvat rakennustoimet 

hävittävät pohjaeläinten ja kasvien elinympäristöjä rakennuspaikalta. 

Rakentamisesta aiheutuvalla melulla ja muulla 

häiriöllä, voi olla vaikutuksia lintujen pesimiseen tai pesän 

hylkäämiseen, mikäli rakentamisalue sijaitsee pesimäluodon 

tai -saaren välittömässä läheisyydessä. Pesimisen aikaista 

häiriövaikutusta on vähennetty uudessa suunnitelmassa siirtämällä 

14 tuulivoimalaitosta Natura-alueelta avomerelle, jolloin 

valtaosa pesimäluodoista ja -saarista sijoittuu vähintään 

kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. 

Käytönaikaisista haittavaikutuksista merkittävin on törmäysriski, 

jota on tarkemmin käsitelty kappaleessa 4.5.5. Suurin 

riski törmätä tuulivoimalaitokseen on suurilla linnuilla, joiden 

kyky muuttaa äkillisesti lentokorkeutta ja -suuntaa on rajallinen. 

Lentokorkeuden suhteen ei myöskään voi tehdä suoria 

yleistyksiä siitä, mitä korkeutta tietyt lajit käyttävät muutto- tai 

ravinnonhakumatkoillaan. Lentokorkeuksiin vaikuttavat eniten 

sääolosuhteet; huonolla säällä muuttokorkeus on yleensä tavanomaista 

matalammalla, paremmalla säällä vastaavasti 

korkealla. Pääsääntöisesti lapojen tason alapuolella muuttavia 

lajeja ovat ruokki, mustalintu, pilkkasiipi, haahka ja alli. 

Myös kahlaajat lentävät muuttolentoa pääsääntöisesti melko 

matalalla, lukuun ottamatta eräitä arktisia läpimuuttajia kuten 

isosirri, joka saattaa lentää todella korkealla. Hanhet ja 

joutsenet saattavat lentää nekin hyvin lähellä vedenpintaa, 

etenkin huonolla säällä, mutta hyvällä säällä lentokorkeus 

vaihtelee suuresti. Sama koskee merikotkia, jotka toisinaan 

lentävät lähellä merenpintaa, mutta toisaalta voivat kaarrella 

korkeallakin tuulivoimaloiden vaikutusten ulottumattomissa. 

Kuikkalinnut lentävät yleensä melko korkealla, lapojen tasolla 

tai niiden yläpuolella. 

Tuulivoimapuiston käyttöön oton jälkeen yksittäisen tuulivoimalan 

vedenalaiset rakenteet voivat tarjota uusia elinympäristöjä 

etenkin kovien pohjien selkärangattomille, jotka 

asuttavat perustukset muutamassa vuodessa (ns. riuttaefekti). 

Rakenteet tarjoavat suojaa myös kuteville kaloille ja merenpinnan 

yläpuoliset rakenteet pesimäympäristöjä selkävesien 

lintulajistolle. 

172 

4.6.3.6 Allmänt om konsekvenserna för Natura 

De byggtida konsekvenserna är kortvariga och begränsar sig 

till arbetet i vattendraget och resningen av vindkraftverken. 

Konsekvenserna under driften är däremot permanenta under 

hela den tid vindkraftsparken finns på platsen. Byggskedet 

kan orsaka negativa konsekvenser i form av bl.a. grumling 

av vattnet, vilket genom försämrade levnadsförhållanden för 

bottenfauna och fiskar indirekt kan påverka fåglarnas tillgång 

på näring, om än mycket lokalt. Även de byggåtgärder som 

direkt drabbar havsbottnen förstör bottenfaunans och växternas 

livsmiljöer på byggplatsen. Bullret och andra störningar 

från byggarbetet kan påverka fåglarnas häckning eller kan få 

dem att överge boet, om byggområdet ligger i häckningsskärens 

eller -holmarnas omedelbara närhet. Den störande påverkan 

på häckningen har minskats i den nya planen genom 

att 14 vindkraftverk har flyttats från Naturaområdet till öppna 

havet, varvid största delen av häckningsskären och -holmarna 

ligger på minst en kilometers avstånd från vindkraftverken. 

Den största negativa konsekvensen under driften är kollisionsrisken 

som behandlas närmare i avsnitt 4.5.5. Risken 

för att kollidera med ett vindkraftverk är störst för stora fåglar 

med begränsad förmåga att hastigt ändra flyghöjd och 

-riktning. Beträffande flyghöjden går det inte heller att göra 

direkta generaliseringar om vilken höjd vissa arter flyger på 

då de flyttar eller då de söker föda. Flyghöjden påverkas mest 

av väderförhållandena; vid dåligt väder är flyttningshöjden i 

allmänhet lägre än vanligt, vid bättre väder flyger fåglarna på 

högre höjd. De arter som i regel flyger på lägre höjd än rotorbladens 

nivå är tordmule, sjöorre, svärta, ejder och alfågel. 

Vadarnas flyttningshöjd är också i regel tämligen låg, med 

undantag av vissa arktiska genomflyttare såsom kustsnäppa, 

som kan flyga på verkligt hög höjd. Gäss och svanar kan 

också de flyga mycket nära vattenytan, i synnerhet vid dåligt 

väder, men vid bra väder kan flyghöjden variera mycket. 

Detsamma gäller havsörnar som ibland flyger nära havsytan 

men ibland kan kretsa högt uppe i luften där de inte påverkas 

av vindkraftverken. Lomfåglar flyger i allmänhet ganska högt, 

på rotorbladens höjd eller ännu högre. 

Efter att vindkraftsparken har tagits i drift kan ett enskilt 

vindkraftverks konstruktioner under vattnet erbjuda nya livsmiljöer 

för speciellt ryggradslösa djur som trivs på hårda bottnar 

och som tar fundamenten i besittning inom några år (den 

s.k. reveffekten). Konstruktionerna erbjuder skydd även för 

lekande fiskar och konstruktionerna ovanför vattnet erbjuder 

häckningsmiljöer för fågelarter som trivs vid fjärdar.

Taulukko 4-14. Merituulivoimapuiston rakentamisen ja käytön aiheuttamia 

kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia lintujen elinoloihin. 

Kielteisiä vaikutuksia 

Myönteisiä 

vaikutuksia 

Rakentaminen Käyttö 

Samentuminen Törmäys 

Meren pohjan muutos 

Melu ja häiriö 

Perustukset pesimäympäristönä 

Riuttaefekti, ravinnon 

saanti 

4.6.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Natura- 

alueen suojeluarvoihin 


Merenpohja Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella ja 

lähiympäristössä on pääasiassa hiekkaa, soraa ja moreenia, 

eikä eloperäistä ja liettyvää ainesta juurikaan esiinny. Tämän 

vuoksi rakentamisen aikaisen samentuman on arvioitu jäävän 

vähäiseksi ja kiintoaineksen laskeutuvan perustusten ja kaapeliojien 

kaivamisen sekä näiden mahdollisesti edellyttämien 

räjäytystöiden jälkeen noin viikon kuluessa. Samentuman ei 

siten arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa kovien pohjien 

eläin- tai kasvilajistolle. Mahdollisista räjäytys- ja paalutustöistä 

aiheutuvan melun on arvioitu vaikuttavan kaloihin ja 

merinisäkkäisiin, mutta myös tämän haitan kesto on arvioitu 

väliaikaiseksi ja ohimeneväksi. Varsinaista kasvien tai pohjaeläinten 

elinympäristöä häviää perustusten rakentamisen 

seurauksena perustamistavasta riippuen koko laajan merituulivoimapuiston 

alueelta noin 40 hehtaarin alalta, mikä vastaa 

alle 1 % koko tuulivoimapuiston pinta-alasta. 

Arviointiohjelmassa esitetyssä suunnitelmassa 17 tuulivoimalaa 

sijoittui Natura-alueelle. Niiden perustusten rakentamisala 

olisi ollut noin 5 hehtaaria. Kaapeleiden rakentaminen 

olisi muuttanut meren pohjaa noin 2 hehtaarin alueella. Kun 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueen kokonaispintaala 

on 8 059 hehtaaria, olisivat arviointiohjelman mukaisen 

suunnitelman rakenteet kohdistuneet noin 0,1 %:iin Naturaalueen 

pinta-alasta. 

Ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten valmistuttua laadittiin 

hankkeen uusi suunnitelma. Haitallisten vaikutusten 

vähentämiseksi suunnitelmassa vähennettiin merituulivoimaloita 

Natura-alueella. Uudessa suunnitelmassa jäi Naturaalueen 

länsiosaan 3 tuulivoimalaa. Niiden perustusten yhteenlaskettu 

pinta-ala on noin 1 hehtaari. Merikaapeleiden 

rakentaminen Natura-alueella muuttaa merenpohjaa noin 1 

hehtaarin alueella. Näin uuden suunnitelman mukaiset rakenteet 

kohdistuvat noin 0,02 %:iin Kristiinankaupungin saariston 

Natura-alueen pinta-alasta. 

Suurin osa Natura-alueella tutkituista vedenalaisista kohteista 

sijaitsee syvyyksissä (~ 10 metriä), missä lajisto on 

niukkaa. Uudessa suunnitelmassa kolme tuulivoimalaa ja 

sähkönsiirtoon tarvittava kaapeliyhteys sijoittuu Naturaalueelle. 

Näistä eteläisimmän tuulivoimalan sijoituspaikalla 

Tabell 4-14 Negativa och positiva konsekvenser för fåglarnas 

levnadsförhållanden då en havsvindkraftspark byggs samt under 

dess drift. 

Negativa konsekvenser 

Positiva konsekvenser 

Byggskedet Driften 

Grumling Kollision 

Förändring på havsbottnen 

Buller och störningar 

Fundamenten som 

häckningsmiljö 

Reveffekt, tillgång på 

näring 

4.6.4 Konsekvenser för Naturaområdets 

skyddsvärden under byggtiden 


Havsbottnen på Naturaområdet och i dess näromgivning i 

Kristinestads skärgård består huvudsakligen av sand, grus 

och morän. Organisk och uppslammad substans förekommer 

nästan inte alls. Därför bedöms grumlingen till följd av 

byggnadsarbetet bli obetydlig och den fasta substansen 

kommer att sedimentera inom ungefär en vecka efter grävningen 

för fundament och kablar och eventuellt sprängningsarbete 

som kan behövas. Grumlingen uppskattas därför inte 

orsaka betydande olägenheter för djur- och växtarter som 

lever på hård botten. Bullret av eventuellt sprängnings- och 

pålningsarbete bedöms påverka fiskarna och havsdäggdjuren, 

men även den här olägenheten bedöms bli kortvarig och 

övergående. Växters och bottendjurs livsmiljö försvinner till 

följd av att fundament byggs, beroende på sättet att bygga 

fundament, på hela den vidsträckta havsvindkraftsparkens 

område på cirka 40 hektar, vilket motsvarar mindre än 1 % av 

hela vindkraftsparkens areal. 

I planen enligt bedömningsprogrammet är 17 vindkraftverk 

placerade på Naturaområdet. Deras fundament skulle ha en 

byggnadsareal på cirka 5 hektar. Om kablarna för dessa kraftverk 

byggs skulle havsbottnen förändras på cirka 2 hektar. 

Då Naturaområdet Kristinestads skärgård har en totalareal 

på 8 059 hektar, skulle konstruktionerna enligt planerna i bedömningsprogrammet 

beröra cirka 0,1 % av Naturaområdets 

areal. 

Efter att resultaten av bedömningen blivit färdiga gjordes 

en ny plan för projektet upp. För att reducera de negativa 

konsekvenserna minskades antalet havsvindkraftverk på 

Naturaområdet i planen. I den nya planen finns endast 3 vindkraftverk 

kvar i västra delen av Naturaområdet. Deras fundament 

har en sammanlagd areal på cirka 1 hektar. Dragningen 

av sjökabel på Naturaområdet förändrar havsbottnen på cirka 

1 hektar. På så sätt kommer konstruktionerna enligt den nya 

planen att beröra cirka 0,02 % av arealen av Naturaområdet i 

Kristinestads skärgård. 

Största delen av de platser som undersökts under vattnet 

på Naturaområdet ligger på ett djup (~ 10 meter) där antalet 

arter är sparsamt. I den nya planen ligger tre vindkraftverk 

och den kabelförbindelse som behövs för elöverföringen på 

Naturaområdet. Vid förläggningsplatsen för det sydligaste av 

173

kasvaa runsaasti hyväkuntoista rakkolevää. Uudessa suunnitelmassa 

tätä voimalaa on siirretty. On mahdollista, että tämän 

voimalan läheisyydessä esiintyy myös Natura-luontotyyppiä 

riutat. Tämä tulee varmistaa sukellustutkimuksilla ennen voimalan 

perustusten suunnittelua ja rakentamista. 

Kristiinankaupungin Natura-alueella ei ole tehty kattavaa 

Natura -luontotyyppi-inventointia, eikä siten ole selvää, kuinka 

paljon riutat -luontotyyppiä esiintyy koko Kristiinankaupungin 

saariston Natura-alueella. Alueen syvyys- ja pohjaolosuhteet 

sekä alueella tehdyt rakkolevähavainnot huomioon ottaen 

on kuitenkin todennäköistä, että riuttoja esiintyy myös 

Natura-alueen muissa osissa sisä- ja ulkosaariston välisellä 

alueella. Koska Natura-alueelle sijoittuvien kolmen tuulivoimalaitoksen 

ja kaapeliyhteyden vaatima pinta-ala on erittäin 

vähäinen, ei Natura-alueelle sijoittuvien voimalaitosten perustusten 

rakentamisen voi katsoa merkittävällä tavalla heikentävän 

luontotyyppiä riutat koko Natura-alueen mittakaavassa. 

Natura-alueelle sijoitettavien merikaapelien vaikutukset taas 

riippuvat siitä, lasketaanko kaapelit meren pohjalle vai joudutaanko 

niille kaivamaan kaapeliojat. Kaapeliojien kaivaminen 

muuttaa merenpohjan muotoa ja hävittää kaivettavalta alueelta 

kasvillisuuden. 

Natura-alueella tehtyjen videokuvausten yhteydessä alkuperäisen 

suunnitelman mukaisella yhdellä kuvauspaikalla 

(piste 78) havaittiin hiekkapohjalla särkkämäistä muodostumaa, 

jonka tulkittiin kuuluvan luontotyyppiin vedenalaiset 

hiekkasärkät. Tämä voimala poistettiin uudesta suunnitelmasta. 

Luontotyyppiin kuuluva alue ei siis sijaitse niiden kolmen 

tuulivoimalaitoksen alueella, jotka uudessa suunnitelmassa 

sijoittuvat Natura-alueelle. Tuulivoimalaitosten rakentamisella 

ei siten voida katsoa olevan vaikutusta luontotyyppiin vedenalaiset 

hiekkasärkät, sillä hanke ei toteutuessaan vähennä 

luontotyypin pinta-alaa. Natura-alueen vedenalaisten hiekkasärkkien 

sijaintia ei luontotyyppi-inventoinnin puuttuessa 

kuitenkaan tunneta täsmällisesti, minkä vuoksi olisi suositeltavaa, 

että myös kaapeliojien paikoilla tehdään luontotyyppiinventointi 

ennen hankkeen toteuttamista. Hankkeen suunnittelun 

tässä vaiheessa sitä ei ole voitu kohdistaa ja tehdä. 

Keskisen ja pohjoisen saariston alueella tehtiin yksi havainto 

rakkolevän muodostamasta vallista. Murgrundin saaren 

länsirannan suojaisassa lahdessa sijaitseva valli oli inventointiajankohtana 

kuitenkin kasviton, minkä vuoksi sen ei voi lukea 

kuuluvan Natura-luontotyyppiin rantavallien yksivuotinen kasvillisuus. 

Hankkeen vaihtoehdoilla VE 1 ja VE 2 ei siten voida 

katsoa olevan vaikutusta luontotyyppiin. Tuulivoimalaitosten 

rakentaminen Natura-alueen länsipuolelle vähentää jonkin 

verran rakkolevälle soveliaita kasvupaikkoja, mutta muutoksen 

ei arvioida vaikuttavan rantavallien määrään tai levinneisyyteen 

koko Natura-alueen mittakaavassa. 

Valtaosa Natura-alueen saarista ja luodoista kuuluu 

luontotyyppiin ulkosaariston boreaaliset luodot ja saaret. 

Luontotyypille on Kristiinankaupungin edustalla ominaista 

karut, lähes kasvittomat kivi-, kallio- ja lohkarerannat, jotka 

ovat säilyneet ihmistoiminnan ulkopuolella. Tämän vuoksi 

myös luontotyypin edustavuus on Natura-alueella hyvä. 

174 

dessa vindkraftverk växer det rikligt med blåstång som är i 

gott skick. I den nya planen har det här kraftverket flyttats. 

Det är möjligt att också Natura-naturtypen rev förekommer i 

närheten av det här kraftverket. Det måste kontrolleras genom 

dykningsundersökningar innan kraftverkets fundament 

planeras och byggs. 

Ingen heltäckande inventering av Natura-naturtyper har 

gjorts på Naturaområdet i Kristinestad. Därför är det oklart 

i vilken omfattning naturtypen rev förekommer på hela 

Naturaområdet i Kristinestads skärgård. Med beaktande av 

områdets djup- och bottenförhållanden samt de observationer 

av blåstång som gjorts på området är det dock sannolikt 

att rev också förekommer i andra delar av Naturaområdet på 

området mellan den inre och den yttre skärgården. Eftersom 

den areal som behövs för de tre vindkraftverken och kabelförbindelsen 

på Naturaområdet är mycket obetydlig, kan 

byggandet av fundamenten för de kraftverk som placeras på 

Naturaområdet inte anses i betydande omfattning försvaga 

naturtypen rev i hela Naturaområdets skala. Konsekvenserna 

av de sjökablar som dras på Naturaområdet beror i sin tur på 

om de läggs ned på havsbottnen eller om kabeldiken måste 

grävas för dem. Om kabeldiken grävs kommer det att förändra 

havsbottnens form och förstöra vegetationen på det 

område där grävningen sker. 

Vid de videofotograferingar som gjordes på Naturaområdet 

upptäcktes en sandbanksliknande formation som tolkades 

höra till naturtypen sublittorala sandbankar vid en fotograferingsplats 

enligt den ursprungliga planen (punkt 78). Det här kraftverket 

avlägsnades ur den nya planen. Det område som hör 

till den här naturtypen ligger alltså inte på området för de tre 

vindkraftverk som placeras på Naturaområdet i den nya planen. 

Byggandet av vindkraftverken kan alltså inte anses påverka 

naturtypen sublittorala sandbankar eftersom projektet, om 

det genomförs, inte minskar den här naturtypens areal. Läget 

för de sublittorala sandbankarna på Naturaområdet är dock inte 

exakt känt, i brist på en inventering av naturtyper. Därför är 

det tillrådligt att en inventering av naturtyper också görs där 

kablar kommer att dras innan projektet genomförs. I det här 

skedet av projektplaneringen gick det inte att fastställa dessa 

platser för att göra en utredning. 

På den mellersta och norra skärgårdens område gjordes 

en observation av en vall som uppkommit av blåstång. Vallen, 

som hittades i en skyddad vik på Murgrunds västra strand 

var vid inventeringstillfället dock vegetationslös. Därför kan 

den inte räknas till Natura-naturtypen annuell vegetation på driftvallar. 

Projektalternativen ALT 1 och ALT 2 kan av denna orsak 

inte anses påverka den naturtypen. Om vindkraftverk byggs 

väster om Naturaområdet minskar i någon mån de växtplatser 

som är lämpliga för blåstång, men förändringen bedöms 

inte påverka mängden strandvallar eller deras spridning i hela 

Naturaområdets skala. 

Största delen av holmarna och skären på Naturaområdet 

hör till naturtypen boreala skär och småöar i yttre skärgården. 

Kännetecknande för den här naturtypen utanför Kristinestad 

är karga, så gott som vegetationslösa sten-, klipp- och blockmarksstränder 

som har bevarats fria från mänsklig verksamhet. 

Därför är naturtypens representativitet också god på

Hankkeessa ei luodoille ja saarille rakenneta. Rakennustyöt 

eivät tule myöskään aiheuttamaan lisäaallokkoa, joka lisäisi 

rantojen eroosiota. Saaria ja luotoja ei tulla käyttämään rantautumiseen 

eikä työvälineiden väliaikaiseenkaan varastoimiseen. 

Siten rakentamisesta luontotyypille aiheutuva haitta 

vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2 on arvion mukaan hyvin vähäinen 

tai haittaa ei ole lainkaan. 


Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella tavataan 

luontodirektiivin liitteen II lajeista itämerennorppaa ja harmaahyljettä. 

Merituulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida 

olevan vaikutusta em. lajien mahdollisuuksiin elää ja saalistaa 

merialueella. Merinisäkkäitä on käsitelty tarkemmin kappaleessa 

4.3.3. 


Hanke ei suoraan vaikuta pesimälinnuston kannalta merkittävien 

saarten ja luotojen nykytilaan tai niiden ominaispiirteisiin, 

sillä tuulivoimapuisto sijoittuu Natura-alueen luotojen 

ja saarien länsipuolelle. Rakentamisen aikaista meluhaittaa 

voidaan vähentää välttämällä työskentelyä muninta- ja kuoriutumisaikaan, 

jolloin häirinnästä aiheutuva pesän hylkäämisriski 

on suurin. Pesimälajeista alttiimpina tuulivoimaloiden 

mahdollisille häiriövaikutuksille ovat räyskä ja pikkulokki, joiden 

molempien tiedetään vaihtavan pesimäaluettaan varsin 

herkästi esimerkiksi ihmistoiminnan seurauksena. Linnuille aiheutuvaa 

meluhäiriötä vähentää oleellisesti seikka, että tuulivoimalaitosten 

rakennuspaikat sijoittuvat kauas pesimäalueista 

– saarista ja luodoista. 

Natura-alueen inventoidut pohjat ovat kivikkoisia sekä sora- 

ja hiekkapohjia, joten perustusten rakentamistöistä aiheutuva 

samentumahaitta tulee arvion mukaan olemaan hyvin vähäinen. 

Tuulivoimayksiköiden perustustyöt hävittävät perustamispaikan 

nykyisen pohjaeliöstön ja kasvillisuuden sekä muuttavat 

osittain merenpohjan muotoa. Tuulivoimalayksiköiden 

varaamaa suoranaista pohjan alaa lukuun ottamatta pohjaeliöstön 

palautuminen lähialueilla on suhteellisen nopeaa. 

Natura-alueella pesivä ja alueen läpi muuttava lintulajisto 

käyttää lähiympäristön matalikkoja ruokailualueinaan, minkä 

vuoksi merenpohjassa rakentamisen seurauksena tapahtuvat 

muutokset voivat vaikuttaa niiden mahdollisuuksiin käyttää 

alueita ruokailuun. Alueen pesimälajistosta mustalinnun, 

pilkkasiiven ja telkän ravinto muodostuu ensisijaisesti vesikasveista 

ja pohjassa elävistä selkärangattomista, kun taas 

haahkan sekä ristisorsan pääasiallista ravintoa ovat erityisesti 

simpukat. Valtaosa alueen lajistosta, mm. lokit, tiirat, koskelot 

ja räyskä, syövät kuitenkin pienikokoista kalaa. Rakentamisen 

seurauksena häviävien elinympäristöjen on arvioitu palautuvan 

ennalleen 2–4 vuoden kuluessa rakentamisen päättymisen 

jälkeen. Riuttaefektin ansiosta kaloille ja kovien pohjien 

eliölajistolle muodostuu uusia elinympäristöjä perustuksiin. 

Vaikka rakentamisen takia lintujen ruokailu hankealueella vaikeutuu 

paikallisesti tilapäisesti, ei tämän vaikutuksen arvioida 

olevan merkittävän. 

Naturaområdet. I projektet byggs ingenting på skären och 

holmarna. Byggarbetena kommer inte heller att orsaka något 

extra vågsvall som kunde öka stranderosionen. På holmarna 

och skären kommer man inte att gå i land eller tillfälligt förvara 

redskap. De olägenheter som byggandet orsakar för naturtypen 

i alternativ ALT 1 och ALT 2 blir därför enligt uppskattning 

mycket obetydliga, eller också uppstår inga olägenheter 

alls. 


Av arterna i bilaga II till naturdirektivet påträffas östersjövikare 

och gråsäl på Naturaområdet i Kristinestads skärgård. 

Att en havsbaserad vindkraftspark byggs bedöms inte påverka 

nyssnämnda arters möjligheter att leva och jaga i havsområdet. 

Havsdäggdjuren behandlas närmare i avsnitt 4.3.3. 


Projektet påverkar inte direkt det nuvarande tillståndet på 

holmar och skär som är betydelsefulla för häckande fåglar eller 

dessa platsers särdrag, eftersom vindkraftsparken placeras 

väster om de holmar och skär som ingår i Naturaområdet. 

Bullerolägenheterna under byggskedet kan minskas genom 

att undvika arbete under äggläggnings- och kläckningstiden, 

då risken för att störningarna ska få fåglarna att överge sina 

bon är som störst. De häckande arter som är mest utsatta 

för eventuella störningar från vindkraftverken är skräntärna 

och dvärgmås, som båda är kända för att mycket lätt vara 

beredda att byta häckningsområde om de störs av till exempel 

mänsklig verksamhet. Den störning som bullret innebär 

för fåglarna minskas väsentligt av att vindkraftverkens byggplatser 

ligger långt från häckningsområdena – från holmarna 

och skären. 

De bottnar som har inventerats på Naturaområdet är steniga 

bottnar samt grus- och sandbottnar. Olägenheterna av 

grumling då fundamenten byggs kommer därför enligt uppskattning 

att bli mycket obetydliga. Då fundament för vindkraftverken 

byggs innebär det att de nuvarande bottenorganismerna 

och vegetationen på fundamentplatserna förstörs 

och havsbottnens form förändras delvis. Förutom till det 

bottenområde som upptas av vindkraftverksenheterna kommer 

bottenorganismerna att återvända till närområdet relativt 

snabbt. 

De fåglar som häckar på Naturaområdet och de som flyttar 

genom området utnyttjar de grunda ställena i näromgivningen 

för att söka föda. De förändringar som byggarbetet 

på havsbottnen ger upphov till kan därför påverka deras 

möjligheter att använda områdena för att hitta föda. Av de 

fåglar som häckar på området äter sjöorre, svärta och knipa 

främst vattenväxter och ryggradslösa djur som lever på bottnen, 

medan ejderns samt gravandens huvudsakliga näring 

består av speciellt musslor. Största delen av arterna på området, 

bl.a. måsar, tärnor, skrakar och skräntärnor, äter dock 

små fiskar. De livsmiljöer som förstörs till följd av byggarbetet 

bedöms bli återställda inom 2–4 år efter avslutat byggande. 

För arter som lever på hårda bottnar uppstår nya livsmiljöer 

vid fundamenten tack vare reveffekten. Fastän fåglarna tillfälligt 

lokalt får svårare att hitta föda på grund av byggarbetena 

bedöms den här påverkan inte vara betydande. 

175


Sähkönsiirron (merikaapelien) asennustyöt tulevat hävittämään 

kaivu/ruoppauspaikoilta pohjaeliöstön ja kasvillisuuden 

ainakin väliaikaisesti. Kaivutöistä aiheutuva samentuma 

saattaa haitata pohjaeliöstöä ja kasvillisuutta kaivupaikan 

ympäristössä. Samentumahaitta tulee olemaan lyhytaikainen 

ja lajiston palautuminen ennalleen rakennusalueilla kestää 

yleensä 2–4 vuotta. Vaikutukset tulevat olemaan vastaavanlaisia, 

mutta vähäisempiä kuin edellisessä kappaleessa on 

esitetty. Sähkönsiirto Natura-alueen läpi tulee myöhemmissä 

suunnitteluvaiheissa linjata mahdollisuuksien mukaan siten, 

ettei luontotyyppien luonnontilaa muuteta. Tämä edellyttää 

täydentäviä tutkimuksia alueella. 

4.6.5 Käytön aikaiset vaikutukset ja Natura-alueen 



Tuulivoimaloiden käytön aikana erityisiä haitallisia vaikutuksia 

vedenalaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin tai niiden eliöstöön 

ei arvioida aiheutuvan. Sen sijaan vähitellen voidaan olettaa 

alkavan esiintyä positiivisia vaikutuksia kun vesieliöstö alkaa 

asuttaa perustusten vedenalaisia osia. 


Merituulivoimapuiston käytöllä ei arvioida olevan vaikutusta 

itämerennorpan tai harmaahylkeen mahdollisuuksiin elää 

ja saalistaa alueella. Merinisäkkäitä on käsitelty tarkemmin 

4.3.3. 


Natura-alueella pesivistä lintudirektiivin liitteen I lajeista 

ainoastaan lapintiiran ja kalatiiran kantoja voidaan pitää 

runsaslukuisina. Muiden lajien parimäärät vaihtelevat muutamista 

kymmenistä noin 80 pesivään pariin. Alueella pesivät 

laulujoutsen ja valkoposkihanhi käyttävät ravinnokseen 

pääasiassa vesikasveja ja selkärangattomia, minkä vuoksi 

niiden ruokailulennot suuntautuvat mantereen ja saariston 

välisille matalikoille. Muut pesimälajit ovat kalansyöjiä, minkä 

vuoksi niiden ruokailulennot poikasaikaan suuntautuvat pesimäluodoilta 

ja -saarilta tuulivoimapuiston suuntaan. Tämän 

vuoksi törmäyksille alttiimpia lajeja ovat lokit ja tiirat sekä 

suojelullisesti arvokkaimmista lajeista räyskä ja pikkulokki. 

Vesilinnuista mustakurkku-uikku etsii ruokansa lisääntymisaikana 

pesän lähiympäristössä usein pienvesistöistä, minkä 

vuoksi pesivien yksilöiden törmäysriski on pieni. 

Räyskä on Suomen rannikolla tavattava vähälukuinen 

pesijä, jonka kannan kooksi on koko maassa arvioitu noin 

800–900 paria. Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella 

tavataan 10-15 lokkiyhdyskuntien liepeillä pesivää räyskäparia. 

Näistä 5 paria pesii pohjoisen saariston alueella, 3 keskisessä 

saaristossa ja 4-5 eteläisessä saaristossa. Räyskä 

on vähäisen määränsä vuoksi luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi 

(VU) lajiksi; maailmanlaajuisesti sen kantoja pidetään 

elinvoimaisina. Häiriöherkkyyden lisäksi lajin pesimismahdollisuuksia 

uhkaavat pesimiseen soveltuvien saarien ja luotojen 

umpeenkasvu, ympäristömyrkyt sekä ilmastonmuutoksen 

mahdollisesti aiheuttama merenpinnan nousu. Vaikka Bandin 

176 


Arbetet med elöverföringen (sjökablarna) kommer att förstöra 

bottenorganismerna och vegetationen på grävnings-/ 

muddringsplatserna åtminstone tillfälligt. Grumlingen till följd 

av grävningsarbetena kan medföra olägenheter för bottenorganismerna 

och vegetationen omkring grävningsplatsen. 

Grumlingen kommer att vara kortvarig och de arter som förekommit 

på platsen återvänder i allmänhet till byggområdena 

inom 2–4 år. Konsekvenserna kommer att bli likartade 

men lindrigare än de som beskrivs i föregående stycke. 

Elöverföringen genom Naturaområdet ska i senare planeringsskeden 

om möjligt dras så att naturtypernas naturtillstånd 

inte förändras. Det här kräver kompletterande undersökningar 

på området. 

4.6.5 Konsekvenser för Naturaområdets 

skyddsvärden under driften 


Under vindkraftverkens drift bedöms inga speciellt negativa 

konsekvenser uppstå för de submarina skyddade naturtyperna 

eller deras organismer. Däremot kan man anta att positiva 

konsekvenser småningom kan börja uppstå, då vattenorganismer 

börjar ta fundamentens undervattensdelar i 

besittning. 


Havsvindkraftsparkens drift bedöms inte påverka östersjövikarens 

eller gråsälens möjligheter att leva och jaga i området. 

Havsdäggdjuren behandlas närmare i avsnitt 4.3.3. 


Av de arter som ingår i fågeldirektivets bilaga I och häckar 

på Naturaområdet kan endast bestånden av silvertärna och 

fisktärna anses vara talrika. Antalet par av andra arter varierar 

från några tiotal till cirka 80 häckande par. De sångsvanar 

och vitkindade gäss som häckar på området har främst vattenväxter 

och ryggradslösa djur som föda. Därför flyger de till 

de grunda områdena mellan fastlandet och skärgården för att 

söka föda. De övriga häckande arterna äter fisk. Då de har 

ungar flyger de därför från häckningsholmarna och -skären i 

riktning mot vindkraftsparken. De arter som är mest utsatta 

för kollisionsrisk är därför måsar och tärnor samt bland de 

skyddsmässigt värdefullaste arterna skräntärnor och dvärgmåsar. 

Av sjöfåglarna söker svarthakedopping sin föda under 

reproduktionstiden i närheten av boet, ofta i små vattenområden. 

Därför är kollisionsrisken för häckande individer liten. 

Skräntärna är en fåtalig häckande art vid den finländska 

kusten. Stammens storlek i hela landet har uppskattats till 

cirka 800–900 par. På Naturaområdet i Kristinestads skärgård 

påträffas 10–15 par av skräntärna som häckar intill måskolonierna. 

Av dem häckar 5 par i den norra skärgården, 3 i den 

mellersta skärgården och 4–5 par i den södra skärgården. På 

grund av sin fåtalighet är skräntärnan i Finland klassificerad 

som en sårbar (VU) art; globalt sett anses dess bestånd vara 

livskraftiga. Förutom att arten är känslig för störningar hotas 

dess häckningsmöjligheter av att de holmar och skär som 

lämpar sig för dess häckning håller på att växa igen samt av 

miljögifter och eventuell höjning av havsytans nivå till följd

malli (ks. kohta 4.5.2) ei sellaisenaan sovellukaan vähälukuisten 

lajien törmäysriskin arvioimiseen, voidaan karkeasti kuitenkin 

arvioida, että vähälukuisuutensa vuoksi räyskän todennäköisyys 

törmätä tuulivoimalaitokseen Kristiinankaupungin 

edustalla on alle prosentin luokkaa. Tämän ei merkittävyydeltään 

arvioida olevan niin suuri riski, että se johtaisi pesivän 

populaation pienenemiseen. Tuulivoimapuistolla on kuitenkin 

todennäköisesti yhdessä muiden Suomen rannikolle suunniteltujen 

merituulivoimapuistohankkeiden kanssa yhteisvaikutuksia, 

joita on vaikea luotettavasti arvioida. 

Arviointiohjelman mukaisessa suunnitelmassa 8 voimalaitosta 

oli sijoitettu alle 1 kilometrin etäisyydelle Natura-alueen 

lintuluodoista ja -saarista. Uudessa suunnitelmassa nämä 

voimalaitokset on poistettu. Siten uusi suunnitelma ei merkittävästi 

häiritse pesimälinnustoa Natura-alueella. 

Muuttolinnut 

Suurin riski törmätä tuulivoimalaitokseen muuttomatkalla 

on niillä runsaslukuisilla lajeilla, jotka muuttavat ulkosaariston 

tai avomeren yli. Tällaisia lajeja ovat mm. mustalintu, alli, pilkkasiipi 

ja haahka. Muita törmäyksille alttiita lajeja ovat suuret 

lajit, kuten joutsenet ja hanhet, sekä kalaa syövät kuikkalinnut, 

lokit ja tiirat. Törmäysten merkittävyyttä vähentää alueen 

yli muuttavien lajien runsaslukuisuus ja yleisyys, eikä törmäyskuolemilla 

tehdyn arvioinnin mukaan ole vaikutusta muuttavien 

lajien populaatiorakenteeseen. Tuulivoimapuiston rakentamisen 

ja käytön seurauksena vuosittain tuulivoimaloihin 

törmäävien lintujen määrää ei siten voi pitää merkittävänä. 

Pienin riski törmätä muuton aikana tuulivoimalaitokseen on 

niillä lajeilla, jotka muuttavat mantereen yli tai jotka pääsääntöisesti 

lentävät lapojen tason ala- tai yläpuolella. Tällaisia lajeja 

ovat ne petolinnut, jotka eivät käytä ravinnokseen kalaa 

sekä valtaosa vesilintulajeista. 

Suurista petolinnuista merikotkaa tavataan Natura-alueella 

pääasiassa muuton aikaan; lähimmät tiedossa olevat pesät 

sijaitsevat mantereella Närpiössä ja Kristiinankaupungissa. 

Muuttavat yksilöt lentävät Kristiinankaupungin yli rantaviivaa 

seuraillen tai mantereen päältä, minkä vuoksi niiden riski törmätä 

tuulivoimalaitokseen muuttomatkallaan on äärimmäisen 

pieni. Lähialueilla pesivät merikotkat, jotka ruokailevat 

merialueella, suuntaavat ruokailulentonsa pääasiassa merenrantalahdille 

tai saaristoon ja ainoastaan pieni osa niiden 

ruokailulennoista suuntautuu avomerelle. Tuulivoimapuiston 

aiheuttaman törmäysriskin ei tämän vuoksi ole arvioitu olevan 

niin suuri, että sillä olisi vaikutusta lajin populaatiorakenteeseen 

tai lajin kykyyn elää ja lisääntyä alueella. 

Natura-alueella muuton aikana lepäileviin ja sulkiviin lintulajeihin, 

kuten haahkaan ja pilkkasiipeen, kohdistuvien vaikutusten 

on arvioitu olevan pieniä, sillä Kristiinankaupungin 

saariston alueella ja läheisellä merialueella on runsaasti em. 

lajeille soveliaita matalia vesialueita. Lepäilevät linnut eivät 

myöskään ole erityisen paikkauskollisia ruokailualueidensa 

suhteen vaan niiden tiedetään käyttävän eri vuosina eri 

alueita. 

av klimatförändringen. Även om Bands modell (se avsnitt 

4.5.2) inte som sådan lämpar sig för bedömning av fåtaliga 

arters kollisionsrisk kan man dock grovt uppskatta att risken 

för att skräntärnan ska kollidera med ett vindkraftverk utanför 

Kristinestad sannolikt på grund av dess fåtalighet är mindre 

än cirka en procent. Betydelsen av detta bedöms inte vara en 

så stor risk att det skulle leda till en minskning av den häckande 

populationen. Vindkraftsparken samverkar dock sannolikt 

med andra planerade havsbaserade vindkraftsprojekt 

längs den finländska kusten, men det är svårt att tillförlitligt 

uppskatta den här samverkan. 

I planen enligt bedömningsprogrammet hade 8 kraftverk 

placerats närmare än 1 kilometer från Naturaområdets fågelskär 

och -holmar. I den nya planen har de här kraftverken 

avlägsnats. Därför stör den nya planen inte kännbart de häckande 

fåglarna på Naturaområdet. 

Flyttfåglar 

Risken att kollidera med ett vindkraftverk under flyttningen 

är störst för de talrika arter som flyttar över yttre skärgården 

eller öppna havet. Sådana arter är bl.a. sjöorre, alfågel, svärta 

och ejder. Andra arter som är utsatta för kollisionsrisk är stora 

arter såsom svanar och gäss samt fiskätande lomfåglar, måsar 

och tärnor. Betydelsen av kollisioner minskas av att de arter 

som flyttar över området är talrika och allmänna. Enligt en 

bedömning som gjorts påverkar kollisionsdödligheten inte de 

flyttande arternas populationsstruktur. Det antal fåglar som 

årligen kommer att kollidera med vindkraftverken till följd av 

att vindkraftsparken byggs och är i drift kan alltså inte anses 

vara ansenlig. 

Risken att kollidera med vindkraftverken under flyttningen 

är minst för de arter som flyttar över fastlandet eller som i 

regel flyger nedanför eller ovanför rotorbladens höjdnivå. 

Sådana arter är de rovfåglar som inte äter fisk samt största 

delen av sjöfågelarterna. 

Av de största rovfåglarna påträffas havsörn på 

Naturaområdet främst under flyttingstiden. Närmaste kända 

bon finns på fastlandet i Närpes och Kristinestad. Flyttande 

individer flyger över Kristinestad längs strandlinjen eller över 

fastlandet. Därför är risken för att de ska kollidera med vindkraftverk 

under sin flyttning ytterst liten. De havsörnar som 

häckar i närområdet och söker sin föda i havsområdet flyger 

främst till vikarna vid havsstranden eller till skärgården för att 

hitta föda. Endast i liten omfattning flyger de till öppna havet 

för att söka föda. Därför har kollisionsrisken på grund av vindkraftsparken 

inte bedömts vara så stor att det skulle påverka 

artens populationsstruktur eller artens förmåga att leva och 

föröka sig i området. 

För de fågelarter som rastar och ruggar på Naturaområdet 

under flyttningen, t.ex. ejder och svärta, har inverkan uppskattats 

bli liten, eftersom det finns rikligt med grunda områden 

som lämpar sig för dessa arter i Kristinestads skärgård 

och i det närliggande havsområdet. De rastande fåglarna är 

inte heller särskilt platstrogna i fråga om födoområden utan 

det är känt att de utnyttjar olika områden olika år. 

177


Natura-alueella merikaapelit joko lasketaan merenpohjaan 

tai niille kaivetaan kaapeliojat. Olemassa olevan tiedon 

mukaan merikaapeleiden vaikutukset vesien eliöstöön arvioidaan 

vähäisiksi. 

4.6.6 Yhteenveto Naturavaikutusten arvionnista 

Arviointiohjelman mukaisen suunnitelman toteuttaminen 

olisi todennäköisesti aiheuttanut haitallisia vaikutuksia 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueen suojeltuihin 

luontotyyppeihin ja lajeihin. Alkuperäisessä suunnitelmassa 

osa voimaloista oli sijoitettu niin lähelle lintuluotoja, että 

pesimälinnustolle kohdistuva haitta olisi ollut mahdollinen. 

Ainakin yksi voimalaitos olisi lisäksi sijoittunut vedenalaiset 

hiekkasärkät -luontotyypin alueelle ja todennäköisesti muuttanut 

sen luonnontilaa. Tämän vuoksi nämä mahdollisesti 

haitallisia vaikutuksia synnyttävät voimalat on uudesta suunnitelmasta 

poistettu. 

Merituulivoimalaitosten uusi suunnitelma on laadittu siten, 

että ainoastaan kolme tuulivoimalaitosta sijoittuu Naturaalueelle. 

Tämän vuoksi tuulivoimalaitosten uuden suunnitelman 

mukaisella toteuttamisella ei tehdyn arvioinnin mukaan 

ole merkittäviä haitaillisia vaikutuksia niihin luontoarvoihin, 

joiden perusteella Kristiinankaupungin saaristo on sisällytetty 

osaksi Natura -verkostoa. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja 

rakentamisessa on perusteltua kuitenkin sukellustutkimuksin 

varmistaa, että tuulivoimalaitokset ja merikaapelit rakennetaan 

ja sijoitetaan siten, että merkittäviä haittoja ei merenpohjan 

Natura-luontotyypeille aiheudu. 

4.6.7 Muut suojelualueet 

Suunnittelualueen lähistöllä on useita muitakin luonnonsuojelualueita. 

Oheiseen taulukkoon 4-15 on koottu muut lähistöllä 

sijaitsevat suojelualueet sekä niiden etäisyys hankealueesta. 

Näihin alueisiin ei hankkeen millään vaihtoehdolla arvioida 

olevan vaikutusta etäisyydestä johtuen. 

Taulukko 4-15. Muut hankealueen lähistöllä sijaitsevat suojelualueet 

ja niiden etäisyys hankealueesta. 

178 

Alueen status Alueen nimi ja koodi Etäisyys 

Natura- ja IBA 

-alue 

Lapväärtin kosteikot FI0800112 

(SPA/SCI), FI047 

3-5 km 

Ramsar -alue Lapväärtin lintuvedet 3FI017 5 km 

FINIBA -alue 

Lintuvesiensuojeluohjelman 

alue 

Rantojensuojeluohjelman 

alue 

Arvokas maisemakokonaisuus 

Kristiinankaupungin ympäristön 

merenlahdet 720068 

3 km 

Härkmerifjärden LVO100213 6 km 

Domarkobban RSO100055 2 km 

Härkmerifjärden MAO100108 

6 km 


På Naturaområdet läggs kablarna ned på havsbottnen eller 

också grävs kabeldiken för dem. Enligt tillgänglig information 

bedöms sjökablarna ha obetydlig inverkan på organismerna 

i vattnet. 

4.6.6 Sammandrag av bedömningen av 

konsekvenserna för Naturaområdet 

Om vindkraftverken hade byggts enligt planen i bedömningsprogrammet 

skulle det sannolikt ha medfört negativa 

konsekvenser för de skyddade naturtyperna och arterna på 

Naturaområdet i Kristinestads skärgård. I den ursprungliga 

planen var en del av kraftverken placerade så nära fågelskären 

att de kunde vara till förfång för de häckande fåglarna. 

Åtminstone ett kraftverk var dessutom placerat på ett område 

med naturtypen sublittorala sandbankar och skulle sannolikt ha 

förändrat dess naturtillstånd. Därför finns de här kraftverken, 

som eventuellt skulle medföra negativa konsekvenser, inte 

med i den nya planen. 

Den nya planen för de havsbaserade vindkraftverken 

har uppgjorts så att endast tre vindkraftverk placeras på 

Naturaområdet. Om vindkraftsparken byggs enligt den nya 

planen uppkommer enligt bedömningen inga ansenliga negativa 

konsekvenser för de naturvärden som utgör grund för 

att Kristinestads skärgård har inkluderats i nätverket Natura. I 

den fortsatta planeringen av projektet och i byggskedet är det 

dock motiverat att genom dykningsundersökningar försäkra 

sig om att vindkraftverken och sjökablarna byggs och placeras 

så att inga avsevärda negativa konsekvenser uppkommer 

för Natura-naturtyperna på havsbottnen. 

4.6.7 Andra skyddsområden 

I närheten av planområdet finns också flera andra naturskyddsområden. 

I nedanstående tabell (Tabell 4-15) finns en 

sammanställning av övriga skyddsområden som finns i närheten 

samt deras avstånd från projektområdet. På grund av 

avståndet bedöms att de här områdena inte i något av projektalternativen 

kommer att påverkas. 

Tabell 4-15. Andra skyddsområden i närheten av projektet och 

deras avstånd från projektområdet. 

Områdets status Områdets namn och kod Avstånd 

Natura- och IBAområde 

Ramsar-område 

FINIBA-område 

Område i programmet 

för skydd av fågelrika 

vatten 

Område i strandskyddsprogrammet 

Värdefull landskapshelhet 

Lappfjärds våtmarker 

FI0800112 (SPA/SCI), 

FI047 

Lappfjärds fågelvatten 

3FI017 

Havsvikar i Kristinestads 

omgivning 720068 

Härkmerifjärden 

LVO100213 

Domarkobban 

RSO100055 

Härkmerifjärden 

MAO100108 

3-5 km 

5 km 

3 km 

6 km 

2 km 

6 km

Kuva 4-16. Hankealueen lähiympäristön Natura- sekä muut luonnonsuojeluohjelmiin ja -strategioihin kuuluvat 

alueet. 

Figur 4-16. Naturaområden och andra områden som hör till naturskyddsprogram och -strategier i närheten 

av projektområdet. 

179

4.7 Lepakot 


Tuulivoimapuiston lepakoille aiheuttamia vaikutuksia on pohdittu 

kirjallisuuslähteiden avulla. Suomessa ei toistaiseksi ole 

tehty tutkimuksia merituulivoimapuistojen vaikutuksista lepakoihin, 

joten törmäysriskin osalta on hyödynnetty ulkomaisia 

lähteitä. Merituulivoimapuistojen aiheuttamasta törmäysriskistä 

on kansainvälisestikin vain vähän saatavilla olevaa 

tutkimustietoa. 

4.7.2 Nykytila 

Hankealueella ei ole tehty erillistä lepakkoselvitystä, eikä lepakoiden 

esiintymisestä alueella ole aikaisemmin tutkittua 

tietoa. Kristiinankaupungin edustalle merialueelle sijoittuvat 

tuulivoimalat sijaitsevat noin 2-10 kilometrin etäisyydelle rannikosta. 

Tällä etäisyydellä mantereesta sijaitsevalla merialueella 

lepakoita voidaan tavata ruokailemassa tai muuttojen 

yhteydessä. Mantereelle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat 

Karhusaareen voimalaitosalueelle. 

Suomessa on vuoteen 2008 mennessä tavattu kaikkiaan 

12 eri lepakkolajia, joista kuitenkin ainoastaan kuuden tiedetään 

varmasti lisääntyvän maassamme (Taulukko 4-16). 

Lepakoiden levinneisyys painottuu Suomessa voimakkaasti 

maan etelä- ja lounaisosiin niiden vähetessä nopeasti pohjoista 

kohti mentäessä. Kristiinankaupungin korkeudella 

esiintyviä lajeja ovat pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, 

isoviiksisiippa ja korvayökkö. Kaikki Suomen lepakkolajit on 

rauhoitettu luonnonsuojelulain 38 § nojalla. Lisäksi ne kuuluvat 

EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisiin lajeihin, 

joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen 

on luonnonsuojelulain 49 § nojalla kielletty. 

180 

4.7 Fladdermöss 


Vindkraftsparkens inverkan på fladdermössen har undersökts 

med hjälp av litteraturkällor. I Finland har ännu inga undersökningar 

gjorts om hur havsvindparker påverkar fladdermössen. 

Beträffande kollisionsrisken har därför utländska källor 

utnyttjats. Även internationellt finns det endast sparsamt med 

forskningsrön om kollisionsrisken i havsvindparker. 

4.7.2 Nuläge 

På projektområdet har ingen särskild fladdermusutredning 

gjorts och det finns ingen tidigare information om undersökningar 

av fladdermusförekomst på området. De vindkraftverk 

som ska byggas i havsområdet utanför Kristinestad ligger 

cirka 2–10 kilometer från stranden. I havsområdet på det här 

avståndet från fastlandet kan fladdermöss påträffas, då de 

söker föda eller flyttar. De kraftverk som planeras på land placeras 

på Björnö kraftverksområde. 

Fram till år 2008 har sammanlagt 12 olika fladdermusarter 

påträffats i Finland. Endast för sex av dem är det dock känt att 

de säkert förökar sig i Finland (Tabell 4-16). Fladdermöss förekommer 

främst i de södra och sydvästra delarna av Finland 

och förekomsten minskar snabbt mot norr. Arter som förekommer 

på Kristinestads breddgrader är nordisk fladdermus, 

vattenfladdermus, mustaschfladdermus, Brandts mustaschfladdermus 

och långörad fladdermus. Alla fladdermusarter 

i Finland är fridlysta med stöd av 38 § i naturskyddslagen. 

Dessutom hör de till de arter som är upptagna i bilaga IV (a) 

till EU:s naturdirektiv. Med stöd av 49 § i naturskyddslagen är 

det förbjudet att förstöra eller försämra sådana arters reproduktions- 

och rastplatser.

Taulukko 4-16. Suomessa tavatut lepakkolajit ja niiden esiintyminen EUROBATS-raportin (Kyheröinen 

ym. 2006) mukaan. Kääpiölepakon osalta taulukon tietoja on täydennetty Salovaaran (2007) mukaan. 

Tähdellä merkityt lajit eivät olemassa olevien tietojen mukaan talvehdi Suomessa. 

Laji Lajin esiintyminen Suomessa 

Vesisiippa (Myotis daubentonii) Etelä- ja Keski-Suomessa 63–64°N asti 

Lampisiippa (M. dasycneme) Paikoin Etelä-Suomessa (1 talvehtimishavainto 

vuodelta 2002, havainto kahdesta yksilöstä 

kesällä 2006) 

Isoviiksisiippa (M. brandtii) Etelä- ja Keski-Suomessa 64–65°N asti 

Viiksisiippa (M. mystacinus) Etelä- ja Keski-Suomessa 64–65°N asti 

Ripsisiippa (M. nattereri) Harvinaisena Etelä-Suomessa 

*Isolepakko (Nyctalus noctula) Laikuittaisesti Etelä-Suomessa 

Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) Koko maassa 

*Kimolepakko (Vespertilio murinus) Laikuittaisesti Etelä-Suomessa 

*Vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus) Laikuittaisesti Etelä-Suomessa (ensimmäinen 

havainto vuodelta 2001) 

*Kääpiölepakko (Pipistrellus pygmaeus) Paikoin Etelä-Suomessa (ensimmäinen havainto 

vuodelta 2007) 

*Pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) Paikoin Etelä-Suomessa 

Korvayökkö (Plecotus auritus) Etelä- ja Keski-Suomessa 63°N asti 

Tabell 4-16 Fladdermusarter som förekommer i Finland enligt EUROBATS-rapporten (Kyheröinen 

et al. 2006). Beträffande dvärgfladdermusen har uppgifterna i tabellen kompletterats enligt Salovaara 

(2007). De arter som är markerade med en stjärna övervintrar veterligen inte i Finland. 

Art Artens förekomst i Finland 

Vattenfladdermus (Myotis daubentonii) I Södra och Mellersta Finland till 63–64°N 

Dammfladdermus (M. dasycneme) Ställvis i Södra Finland (1 observerad övervintring 

2002, två individer observerades sommaren 

2006) 

Brandts mustaschfladdermus (M. brandtii) I Södra och Mellersta Finland till 64-65°N 

Mustaschfladdermus (M. mystacinus) I Södra och Mellersta Finland till 64-65°N 

Fransfladdermus (M. nattereri) Sällsynt i Södra Finland 

*Stor fladdermus (Nyctalus noctula) Fläckvis i Södra Finland 

Nordisk fladdermus (Eptesicus nilssonii) I hela landet 

*Gråskimlig fladdermus (Vespertilio murinus) Fläckvis i Södra Finland 

*Pipistrell (Pipistrellus pipistrellus) Fläckvis i Södra Finland (första observationen 

2001) 

*Dvärgfladdermus (Pipistrellus pygmaeus) Ställvis i Södra Finland (första observationen 

2007) 

*Trollfladdermus (Pipistrellus nathusii) Ställvis i Södra Finland 

Långörad fladdermus (Plecotus auritus) I Södra och Mellersta Finland till 63°N 

181

4.7.3 tuulivoimaloiden vaikutukset 

Tuulivoimalaitosten pyörivät lavat muodostavat lepakoille 

törmäysriskin. Törmäysriskin suuruuteen vaikuttaa suuresti 

voimalan sijoituspaikka (sijainti tärkeällä ruokailualueella tai 

muuttoreitillä). Tutkimusten vähäisyyden vuoksi törmäysriskin 

suuruutta ei voida vielä luotettavasti arvioida. 

Lepakot voivat altistua merituulivoimaloiden haittavaikutuksille 

ravinnonhankinnan sekä muutto- ja siirtymälentojen 

aikana. Tuulivoimaloiden aiheuttama törmäyskuolleisuus 

vaihtelee niillä kuitenkin lintujen tapaan huomattavasti tuulivoimaloiden 

sijainnin ja niiden teknisten ominaisuuksien mukaan. 

Useissa sekä Yhdysvalloissa (mm. Johnson ym. 2003) 

että Euroopassa (Brinkmann 2006) tehdyissä tutkimuksissa 

merkittävän osan lapoihin törmänneistä lepakoista on havaittu 

kuuluvan erityisesti muuttaviin lajeihin, mikä tukee osaltaan 

käsitystä tuulivoimaloiden synnyttämästä törmäysriskistä 

erityisesti muuttolennossa oleville lepakoille. Fyysisten yhteentörmäysten 

ohella tuulivoimaloiden aiheuttamaa lepakkokuolleisuutta 

voi linnuista poiketen kuitenkin lisätä myös 

lepakoiden suurempi alttius pyörivien lapojen aiheuttamille 

ilmanpaineen muutoksille, erityisesti nopealle ilmanpaineen 

laskulle, jotka voivat joissain tilanteissa aiheuttaa suoraan lepakon 

kuoleman niiden keuhkoihin muodostuvista ilmakuplista 

aiheutuvien verisuonivaurioiden sekä sisäisen verenvuodon 

kautta (nk. barotrauma). 

Osa Suomen lepakoista muuttaa kausittain, mutta lajien 

määristä ja reiteistä tiedetään toistaiseksi vähän. Suomen lepakoista 

pitkän matkan muuttajina pidetään viittä lajia (isolepakko, 

kimolepakko, vaivaislepakko, pikkulepakko sekä 

kääpiölepakko), jotka esiintyvät Etelä- ja Lounais-Suomessa 

(Kyheröinen ym. 2009). Kristiinankaupungin korkeudella 

esiintyvät lajit kuuluvat lyhyen ja keskimatkan muuttajiin. 

Lyhyen ja keskimatkan muuttajilla on mahdollisesti 

myös syksyistä vaellusliikehdintää, mutta sen mittakaavasta 

ei ole tietoa. Nykytietämyksen valossa pidempiä matkoja 

muuttavien lepakkolajien muuton pääsuuntien arvellaan 

olevan Suomenlahden yli etelään tai itä-änsi -suuntaisesti 

Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Kuitenkin myös Satakunnan 

rannikolta on tehty havaintoja mahdollisesti muuttavista, lännestä 

mereltä tulevista lepakoista (Suomen lepakkotieteellinen 

yhdistys). 

Tuulivoimaloiden vaikutuksia lepakoihin on tähän mennessä 

tutkittu pääasiassa maa-alueille sijoitettujen tuulivoimapuistojen 

yhteydessä, minkä takia käsitys merituuliviomapuistojen 

mahdollisista vaikutuksista niihin on vielä huomattavan 

puutteellinen. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa (Ahlén ym. 

2007) merialueella saalistavia lepakoita havaittiin merkittäviä 

määriä vielä yli 10 kilometrin etäisyydellä rantaviivasta. Tässä 

tutkimuksessa mm. pohjanlepakkoa ja vesisiippaa tavattiin 

saalistamassa myös merialueilla, kun taas isoviiksisiippaa ja 

viiksisiippaa tavattiin vain maa-alueilla. Kristiinankaupungin 

edustan merituulivoimapuiston alueella potentiaalisesti saalistavia 

lajeja ovat siten ainakin pohjanlepakko ja vesisiippa. 

182 

4.7.3 Konsekvenser av vindkraftverken 

Vindkraftverkens roterande rotorblad utgör en kollisionsrisk 

för fladdermössen. Kollisionsriskens storlek påverkas i hög 

grad av kraftverkets förläggningsplats (på ett viktigt födoområde 

eller en flyttningsled). På grund av ringa forskning går det 

inte ännu att tillförlitligt uppskatta kollisionsriskens storlek. 

Fladdermössen kan bli utsatta för de havsbaserade vindkraftverkens 

faror då de söker föda samt under flyttningsflygningar 

och kortare flyttningar. Kollisionsdödligheten till 

följd av vindkraftverk varierar dock för fladdermöss liksom för 

fåglar betydligt beroende på vindkraftverkens läge och deras 

tekniska egenskaper. I flera undersökningar i både USA 

(bl.a. Johnson et al. 2003) och Europa (Brinkmann 2006) 

har en beaktansvärd del av de fladdermöss som kolliderat 

med rotorbladen konstaterats höra speciellt till flyttande arter, 

vilket stöder uppfattningen om att den kollisionsrisk som 

vindkraftverken medför drabbar speciellt fladdermöss under 

flyttningen. Jämsides med de fysiska kollisionsriskerna kan 

fladdermössens dödlighet vid vindkraftverk, avvikande från 

fåglarna, dock dessutom ökas av fladdermössens större utsatthet 

för förändringar i lufttrycket till följd av rotorbladens rotation, 

i synnerhet snabb sänkning av lufttrycket, vilket i vissa 

situationer direkt kan leda till att fladdermöss dör på grund av 

att luftbubblor bildas i lungorna och skadar blodkärlen samt 

genom inre blödningar (s.k. barotrauma). 

En del av fladdermössen i Finland flyttar säsongvis, men 

hittills finns det sparsamt med information om antalet arter 

och deras flyttningsleder. Fem av de fladdermusarter som förekommer 

i Finland anses vara långväga flyttare (stor fladdermus, 

gråskimlig fladdermus, pipistrell, trollfladdermus samt 

dvärgfladdermus). De här förekommer i Södra och Sydvästra 

Finland (Kyheröinen et al. 2009). De arter som förekommer 

på Kristinestads breddgrader hör till dem som flyttar korta 

eller medellånga sträckor. De som flyttar korta och medellånga 

sträckor gör eventuellt också höstliga flygfärder, men 

omfattningen är inte känd. Enligt vad man nu känner till antas 

de huvudsakliga flyttningsriktningarna för de fladdermusarter 

som flyttar längre sträckor vara söderut över Finska viken 

eller i öst-västlig riktning via Åland till Sverige. Vid kusten i 

Satakunta har det dock också gjorts observationer av flyttande 

fladdermöss som eventuellt kommer västerifrån över 

havet (Föreningen Suomen lepakkotieteellinen yhdistys). 

Vindkraftverkens inverkan på fladdermössen har hittills undersökts 

främst i anslutning till vindkraftsparker på landområden. 

Därför är uppfattningen om havsvindparkernas eventuella 

inverkan på fladdermössen ännu tämligen bristfällig. I 

undersökningar i Sverige (Ahlén et al. 2007) observerades 

betydande mängder jagande fladdermöss på ett havsområde 

på mer än 10 kilometers avstånd från strandlinjen. I den 

nämnda undersökningen påträffades bl.a. jagande nordisk 

fladdermus och vattenfladdermus också i havsområdet, 

medan Brandts mustaschfladdermus och mustaschfladdermus 

påträffades bara på landområden. Fladdermusarter 

som potentiellt kan jaga på havsvindkraftsparkens område 

utanför Kristinestad är alltså åtminstone nordisk fladdermus 

och vattenfladdermus.

Ahlénin ym. (2007) tutkimuksessa sekä paikallisten että 

muuttavien lepakoiden havaittiin saalistavan tuulivoimapuiston 

alueella tai jopa tuulivoimaloiden lapojen ympärillä, mihin 

voivat olla syynä voimaloissa käytettyjen valojen puoleensa 

vetämät hyönteiset, mm. yöperhoset, joita lepakot yleisesti 

käyttävät ravinnokseen. Sekä saalistaessaan että muuttaessaan 

lepakoiden on merialueilla havaittu suosivan alhaisia 

tuulennopeuksia (tuulen nopeus alle 5 m/s). Tuulivoimalat 

käynnistyvät 3-3,5 m/s tuulella. Huomattava osa lepakoiden 

saalistuksesta merialueella tapahtuu niin matalilla tuulennopeuksilla, 

etteivät tuulivoimaloiden lavat eivät pyöri eikä tällöin 

aiheudu törmäysriskiä. 

Veden päällä lepakoiden lentokorkeuden on havaittu usein 

olevan alhaisempi kuin maa-alueilla. Veden päällä suurin 

osan lepakoiden lentotoiminnasta sijoittuu maksimissaan 

40 metrin korkeudelle veden pinnasta (Ahlén ym. 2007). 

Kristiinankaupungin merialueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden 

lavat jäävät noin 50–60 metrin etäisyydelle merenpinnasta. 

Matalalla lentäminen pienentää törmäysriskiä, mutta lepakoiden 

lentoradoissa ja -korkeuksissa tapahtuvan huomattavan 

vaihtelun vuoksi ne voivat kuitenkin altistua törmäyksille 

myös mikäli ne saalistavat merituulivoimapuiston alueella. 

I den undersökning som Ahlén et al. (2007) har gjort noterades 

att både lokala och flyttande fladdermöss jagade på 

vindkraftsparkens område eller till och med kring vindkraftverkens 

rotorblad. Orsaken kan vara de insekter, bl.a. nattfjärilar, 

som lockas till belysningen vid kraftverken och som fladdermössen 

ofta jagar. Både när fladdermössen jagar och då de 

flyttar har man noterat att de på havsområdena föredrar låga 

vindhastigheter (under 5 m/s). Vindkraftverken startar vid en 

vind på 3–3,5 m/s. En betydande del av fladdermössens jakt 

i havsområdet sker vid så låg vindhastighet att rotorbladen 

på vindkraftverken inte roterar och därför inte orsakar någon 

kollisionsrisk. 

Över vattnet flyger fladdermössen ofta på lägre höjd än 

över land. Fladdermössen flyger främst på högst 40 meters 

höjd över vattnet (Ahlén et al. 2007). Rotorbladen på de vindkraftverk 

som planeras i havsområdet utanför Kristinestad når 

ned till cirka 50–60 meters avstånd från havsytan. Den låga 

flyghöjden minskar kollisionsrisken, men på grund av de stora 

variationerna i fladdermössens flygmönster och -höjd kan 

de i alla fall bli utsatta för kollisioner om de jagar på havsvindparkens 

område. 

183

4.8 Maisema ja kulttuuriympäristö 


Maisemaa on tarkasteltava kokonaisuutena, joka muodostuu 

ekologisista perustekijöistä sekä niiden vuorovaikutussuhteista. 

Maisema on luonnonlakien mukaan toimiva ja jatkuvasti 

muuttuva ympäristökokonaisuus. Maisemavaikutukset 

koostuvat muutoksista maiseman rakenteessa, luonteessa ja 

laadussa. Selvitykseen kuuluu näiden muutosten suuruuden 

ja merkittävyyden arviointi. 

Kulttuuriympäristö käsittää kaiken ympäristön, jossa näkyy 

ihmisen käden- jälki. Tämä koskee kaikenikäisiä kulttuuriympäristöjä, 

niin uusia kuin vanhojakin. Kulttuuriympäristömuutokset 

koostuvat muutoksista alueen kulttuurihistoriallisessa luonteessa, 

laadussa ja ajallisessa kerroksellisuudessa. Näiden 

muutosten suuruus ja merkittävyys ovat keskeisiä arvioinnin 

kannalta. 

Olennaista on, kuinka paljon maisemarakenne, maisemakuva, 

kulttuuriympäristö tai erilliset maiseman ja kulttuuriympäristön 

perustekijät voivat muuttua menettämättä 

ominaispiirteitään. 

Selvityksen lähtötietoina on käytetty kartta-aineistoja, 

ilmakuva-aineistoa, maankäyttösuunnitelmia ja muita alueelle 

laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä sekä viranomaisten 

rekisteritietoja (mm. Hertta -ympäristötietojärjestelmä). 

Lähtötietoaineistoa on täydennetty maastoinventoinneilla. 

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu 

asiantuntija-arviona. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 

kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ei ole käytössä täysin 

objektiivisia tai kokonaisuuden kattavia laskennallisia menetelmiä. 

Hankkeen vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön 

on selvitetty karttatarkastelujen ja –analyysien, ympäristöleikkausten, 

näkymäsektoritarkastelujen, peittävyyden laskentakaavioiden, 

havainnekuvien sekä maastokäyntien avulla. 

Maisema-analyysissä on tarkasteltu kartta- ja ilmakuvatarkasteluna 

mm. alueen peitteisyyttä, tärkeitä reunavyöhykkeitä, 

näkymiä, avoimia ja sulkeutuneita maisematiloja, maisemahäiriöitä 

sekä maiseman solmukohtia ja maamerkkejä. 

Kulttuuriympäristöanalyysissä on tarkasteltu alueen asutus- 

ja maankäyttöhistoriaa ja nykytilannetta, sekä alueen nykyisen 

rakennuskannan ja kulttuuriympäristön ominaisuuksia 

ja arvoa. Visuaalisten muutosten arvioimisessa on käytetty 

apuna etäisyysvyöhykkeitä, joilla maisemavaikutukset ovat 

erilaiset. 

Havainnekuvat on tehty yhdistämällä virtuaalimalli 

alueella otettuihin valokuviin. Virtuaalimalli on rakennettu 

maanmittauslaitoksen koordinaattitietoja hyväksikäyttäen. 

Tuulivoimaloiden sijainti on suunnitelman mukainen ja napakorkeus 

on 100 metriä kuten 3 MW:n voimalassa. Valokuvia 

on yhdistetty pitkiksi panoramakuviksi, jotta näkymäsektoria 

on saatu laajennettua. 

184 

4.8 Landskap och kulturmiljö 


Landskapet ska bedömas som en helhet bestående av 

ekologiska grundfaktorer samt växelverkan mellan dem. 

Landskapet är en miljöhelhet som följer naturlagarna och 

ständigt förändras. Konsekvenserna för landskapet består 

av förändringar i landskapets struktur, karaktär och kvalitet. 

I utredningen ingår att bedöma dessa förändringars storlek 

och betydelse. 

Kulturmiljön omfattar hela omgivningen där spår av människohand 

märks. Det här gäller kulturmiljöer av alla åldrar, 

både nya och gamla. Förändringar i kulturmiljön består av 

ändringar i områdets kulturhistoriska karaktär, kvalitet och 

tidsmässiga skiktning. De här förändringarnas storlek och 

betydelse är centrala för bedömningen. 

Det är väsentligt hur mycket landskapets struktur, landskapsbilden, 

kulturmiljön eller olika grundfaktorer i landskapet 

och kulturmiljön kan förändras utan att förlora sina särdrag. 

Som utgångsinformation för utredningen användes kartmaterial, 

flygfoton, markanvändningsplaner och andra planer 

och utredningar som gjorts upp för området samt myndigheternas 

registeruppgifter (bl.a. miljöinformationssystemet 

Hertta). Materialet med utgångsinformation har kompletterats 

med terränginventeringar. 

Konsekvenserna för landskapet och kulturmiljön har bedömts 

av en expert. I bedömningen av konsekvenserna för 

landskapet och kulturmiljön finns det inga fullständigt objektiva 

metoder eller beräkningsmetoder som täcker helheten. 

Projektets konsekvenser för landskapet och kulturmiljön har 

utretts med hjälp av kartgranskningar och -analyser, miljötvärsnitt, 

granskningar av utsiktssektorer, scheman för beräkning 

av täckning, visualiseringar samt terränggranskningar. 

I landskapsanalysen undersöktes bl.a. områdets täckning, 

viktiga kantzoner, utsikter, öppna och slutna landskapsrum, 

störningar av landskapet samt landskapets knutpunkter och 

landmärken genom granskning av kartor och flygfoton. 

I kulturmiljöanalysen studerades områdets bosättningsoch 

markanvändningshistoria och nuläge samt det nuvarande 

byggnadsbeståndets och kulturmiljöns egenskaper och 

värden. Vid bedömningen av visuella förändringar utnyttjades 

avståndszoner där konsekvenserna för landskapet är olika. 

Visualiseringarna är gjorda genom att en virtuell modell har 

kombinerats med fotografier från området. Den virtuella modellen 

är uppbyggd med hjälp av Lantmäteriverkets koordinatuppgifter. 

Vindkraftverkens läge är i enlighet med planen 

och navhöjden är 100 meter liksom för ett 3 MW kraftverk. 

Fotografier har sammanställts till långa panoramabilder för 

att utsiktssektorn ska bli bredare.

Arvioitaessa tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron eri reittivaihtoehtojen 

aiheuttamia maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuksia 

ja niiden merkittävyyttä, on lähtökohdiksi otettu seuraavat 

tarkastelunäkökulmat: 

• Miten, kuinka paljon ja kuinka merkittävästi tuulivoimalat 

ja sähkönsiirron reittivaihtoehdot muuttavat alueen nykyistä 

luonnetta. 

• Missä vaikutukset kohdistuvat maiseman tai kulttuuriympäristön 

kannalta erityisen herkille alueille. 

Tuulivoimaloiden ja voimajohtojen vaikutusmekanismit 

Tuulivoimaloiden yhtenä laaja-alaisimmista ympäristövaikutuksista 

on pidetty visuaalisia, maisemakuvaan kohdistuvia 

vaikutuksia. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset 

voivat näkyä eri tavoin sekä lähi- että kaukomaisemassa. 

Suurimmat (5 MW) tuulivoimalat voivat näkyä kirkkaalla säällä 

noin 30 kilometrin päähän. Vaikutus lievenee etäisyyden 

kasvaessa. Häiritsevintä tuulivoimaloiden näkyminen on silloin, 

kun ne hallitsevat maisemaa. Tuulivoimaloiden hallitsevuuteen 

vaikuttavat mm. ympäristön eri ominaisuudet ja 

tuulivoimaloiden etäisyys katselupisteestä. Tuulivoimaloiden 

hallitsevuus maisemassa vähenee merkittävästi viiden kilometrin 

etäisyydellä. 

Alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot ja luonne 

voivat muuttua tuulivoimaloiden rakentamisen seurauksena. 

Korkeille teknisille rakenteille, kuten voimajohdoille, tuulivoimaloille 

ja mastoille on määritelty vaikutusalueita useissa 

pohjoismaisissa maisemaselvityksissä. Korkeiden rakenteiden 

vaikutusvyöhykkeet on määritelty sen mukaan, miten 

rakenteet näkyvät ja miten voimakkaasti ne hallitsevat maisemaa. 

Yleistäen voidaan todeta, että alle viiden kilometrin 

etäisyydellä, mikäli näkemäesteitä ei ole, tuulivoimalaitos voi 

hallita maisemaa merkittävästi. Selkeällä säällä tuulivoimaloista 

erottaa 5–10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden 

näkyvyyttä pyöri misliike vielä korostaa. 15–20 kilometrin säteellä 

lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Tor ni erottuu 

ihanteellisissa oloissa ainakin 20–30 kilometrin päähän. 

Suurimittakaavaisessa rakennetussa ympäristössä tuulivoimalat 

ja voimajohdot eivät poikkea merkittävästi jo olevasta 

ympäristöstä tai sen luonteesta kun taas pienimittakaavaisessa 

luonnonympäristössä tuulivoimala tai voimajohto 

saattaa muuttaa maiseman hierarkiaa merkittävästi. 

Pienimittakaavaisessa kulttuuriympäristössä tuulivoimaloiden 

voidaan sanoa kutistavansa ympäristön maisemaelementtejä 

sekä kulttuuriympäristössä näkyviä historiallisia kerroksia. 

Tämä vaikutus on erityisen voimakas alussa, kun tuulivoimalat 

erottuvat moderneina ja teknisinä rakenteina ympäristöstään. 

Ajan mittaan tämän kaltainen vaikutus lievenee. 

Vaikutusten katsotaan olevan haitallisimmillaan pienipiirteisessä 

luonnonympäristössä, josta muodostuu laajoja näkymiä 

tuulivoimaloille. Rakennetussa tai metsäisessä ympäristössä 

tuulivoimaloiden ja voimajohdon vaikutus voi olla hyvin 

paikallinen. Kun laajoja näkymiä tuulivoimaloille tai voimajohdoille 

ei pääse syntymään, visuaaliset vaikutukset saattavat 

jäädä vähäisiksi. Tällöin olennaista on, mistä näkymiä tuulivoimaloille 

syntyy. 

Vid bedömning av konsekvenserna för landskapet och 

kulturmiljön till följd av vindkraftverken och elöverföringens 

olika sträckningsalternativ samt konsekvensernas betydelse 

har följande synvinklar använts som utgångspunkter för 

bedömningen: 

• Hur, hur mycket och hur avgörande förändrar vindkraftverken 

och elöverföringens sträckningsalternativ områdets 

nuvarande karaktär. 

• Var drabbar konsekvenserna speciellt känsliga områden i 

fråga om landskap och kulturmiljö. 

Mekanismer för vindkraftverkens och kraftledningarnas 

påverkan 

En av de mest vidsträckta miljökonsekvenserna av vindkraftverk 

har ansetts vara den visuella inverkan på landskapsbilden. 

De förändringar som vindkraftverken medför kan synas 

på olika sätt i både när- och fjärrlandskapet. De största 

(5 MW) vindkraftverken kan vid klart väder synas på cirka 30 

kilometers avstånd. Påverkan minskar med avståndet. Mest 

störande är vindkraftverken då de dominerar landskapet. Hur 

dominerande vindkraftverken är beror på bl.a. omgivningens 

olika egenskaper och vindkraftverkens avstånd från betraktelsepunkten. 

Vindkraftverkens dominans i landskapet minskar 

betydligt på fem kilometers avstånd. 

Områdets landskapsmässiga och kulturhistoriska värden 

och karaktär kan förändras till följd av att vindkraftverk byggs. 

För höga tekniska konstruktioner såsom kraftledningar, vindkraftverk 

och master finns influensområden fastställda i flera 

nordiska landskapsutredningar. Höga konstruktioners influenszoner 

har bestämts enligt hur konstruktionerna syns och 

hur kraftigt de dominerar landskapet. Generellt kan man konstatera 

att på mindre än fem kilometers avstånd kan ett vindkraftverk 

påtagligt dominera landskapet, om det inte finns 

några sikthinder. Vid klart väder urskiljs ett vindkraftverks rotor 

inom 5– 10 kilometers radie och rotationsrörelsen förstärker 

ytterligare synligheten. Inom 15–20 kilometers radie kan rotorbladen 

inte mera urskiljas med blotta ögat. Tornet urskiljs 

vid idealiska förhållanden på åtminstone 20–30 kilometers 

avstånd. 

I en storskalig bebyggd miljö avviker vindkraftverken och 

kraftledningarna inte påtagligt från den befintliga miljön eller 

dess karaktär. I en småskalig naturmiljö kan ett vindkraftverk 

eller en kraftledning däremot avsevärt förändra landskapets 

hierarki. I en småskalig kulturmiljö kan vindkraftverken tyckas 

få omgivningens landskapselement och historiska skikt i kulturmiljön 

att krympa. Den här effekten är speciellt stark i början, 

då vindkraftverken urskiljs som moderna och tekniska 

konstruktioner i sin miljö. Med tiden minskar den här typen 

av effekter. 

Konsekvenserna anses vara mest negativa i en småskalig 

naturmiljö, där vindkraftverken syns vida omkring. I en bebyggd 

eller skogbevuxen miljö kan konsekvensen av vindkraftverk 

och kraftledningar vara mycket lokal. Då vida vyer 

mot vindkraftverken eller kraftledningarna inte kan uppstå kan 

de visuella effekterna bli obetydliga. Det avgörande är då från 

vilka håll utsikt mot vindkraftverken uppkommer. 

185

Tuulivoimaloiden ja olemassa olevien maisemaelementtien 

(mm. kirkontornit ja voimalaitosten piiput) välille saattaa syntyä 

kilpailutilanne mittakaavallisesti sekä symbolisten merkitysten 

suhteen. Tästä syystä maiseman mittasuhteet, olemassa 

olevat maamerkit sekä maisemaelementit ovat keskeisiä 

tuulivoimaloiden sijoituksia suunniteltaessa sekä niiden 

aiheuttamia maisemavaikutuksia arvioitaessa. 

Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ei tule nähdä ainoastaan 

negatiivisina. Harkitusti sijoitettuna, maisema ja kulttuuriympäristö 

huomioon ottaen, tuulivoimalat voivat tuoda 

ympäristölleen lisäarvoa. 

Kuva 4-17. Kööpenhaminassa on haluttu voimakkaasti näyttää, 

että tuulivoimalaitokset kuuluvat historialliseen kaupunkikuvaan. 

Figur 4-17. I Köpenhamn har man starkt velat visa att vindkraftverk 

hör till den historiska stadsbilden 

186 

Det kan uppstå en konkurrenssituation mellan vindkraftverk 

och existerande landskapselement (bl.a. kyrktorn och 

kraftverksskorstenar) i fråga om proportioner och symbolisk 

betydelse. Därför är landskapets proportioner, existerande 

landmärken samt landskapselement viktiga då placeringen 

av vindkraftverk planeras och då deras inverkan på landskapet 

bedöms. 

Vindkraftverkens inverkan på landskapet ska inte ses som 

något enbart negativt. Vindkraftverk som placerats med eftertanke, 

med beaktande av landskapet och kulturmiljön, kan ge 

miljön ett mervärde.

Vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä etäisyyden, 

voimaloiden peittävyyden ja ympäristötekijöiden ohella 

on useita: 

Säätilalla, vuoden- ja vuorokauden ajalla (valon suunta ja 

määrä, sade, pilvisyys, sumu, auer jne.) on merkittävä vaikutus 

näkyvyyteen. Tuulivoimalat näkyvät eri tavoin riippuen 

valon suunnasta ja taivaan väristä. Pimeään ja hämärään 

vuorokauden aikaan tai sään ollessa harmaa korostuvat tuulivoimaloiden 

varoitusvalot kun tuulivoimalat ovat muuten vaikeammin 

havaittavissa. Ylöspäin kohdistetut valot eivät näy 

kovin voimakkaasti maan tasosta. 

Voimaloiden näkyvyyttä korostaa merkittävästi tuulivoimaloiden 

pyörimisliike. Ympäristössä tapahtuva selkeä liike 

puolestaan lieventää tuulivoimaloiden pyörimisliikkeen 

vaikutusta. 

Myös maapallon kaarevuudella on lievä vaikutus näkyvyyteen. 

20 km etäisyydellä tuulivoimalasta peittyy 18 m, 30 km 

etäisyydellä 49 m. Kaarevuuden vaikutus ei ole kuitenkaan 

merkittävä, sillä 30 km etäisyys on suurin mahdollinen etäisyys, 

josta 5 MW:n tuulivoimala ylipäätään voi näkyä. 

Alueiden arvottaminen ja arvottamisen perusteet ovat 

tärkeässä osassa arvioitaessa vaikutusten merkittävyyttä 

ja vaikutusta alueen laadussa tapahtuviin muutoksiin. 

Tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen 

on subjektiivista ja sen vuoksi mm. vaikutusten 

merkittävyys ja vaikutustapa ovat hankalasti arvioitavissa. 

Vaikutusten kokemiseen vaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen 

alueeseen, aiheeseen liittyvä tietämys ja mielenkiinto 

sekä henkilökohtaiset perusteet kyseisen alueen arvostamiseen. 

Esimerkiksi loma-asunnolta avautuvaan maisemaan 

saattaa kohdistua erilaisia toiveita ja odotuksia kuin esimerkiksi 

yleiseltä uimarannalta avautuvaan maisemaan. 

Det finns flera andra faktorer som avgör hur stor påverkan 

blir, jämsides med avståndet, kraftverkens skymmande inverkan 

och miljöfaktorer: 

Vädret, årstiden och tidpunkten på dygnet (ljusets riktning 

och styrka, regn, molnighet, dimma, dis m.m.) påverkar i hög 

grad synligheten. Vindkraftverken syns på olika sätt beroende 

på ljusets riktning och himlens färg. Under den mörka 

och dunkla tiden av dygnet eller då vädret är grått framträder 

vindkraftverkens varningsljus, då vindkraftverken annars 

är svårare att se. Uppåtriktat ljus syns inte särskilt tydligt på 

marknivå. 

Kraftverkens synlighet framhävs betydligt av rotorbladens 

rotationsrörelse. En tydlig rörelse i omgivningen kan däremot 

dämpa rotationsrörelsens synlighet. 

Jordklotets krökning påverkar också i viss mån synligheten. 

På 20 km avstånd täcks 18 m av ett vindkraftverk, på 30 

km avstånd 49 m. Krökningen har i alla fall ingen stor betydelse, 

eftersom 30 km är det största möjliga avstånd där ett 

5 MW vindkraftverk över huvud taget kan ses. 

En värdering av områdena samt värderingens grunder är 

av stor betydelse vid bedömning av hur kännbar påverkan blir 

och hur områdets karaktär kommer att förändras. Det är subjektivt 

hur vindkraftverkens visuella påverkan upplevs. Därför 

är det svårt att bedöma hur väsentlig påverkan är och på vilket 

sätt den uppfattas. Hur påverkan upplevs är beroende av 

bl.a. personens förhållande till det aktuella området, kunskap 

om ämnesområdet och intresse samt personliga motiv för 

att området uppskattas. Till exempel för utsikten över landskapet 

från fritidsbostaden kan det finnas andra önskemål 

och förväntningar än till exempel för landskapet vid en allmän 

badstrand. 

187

Kuva 4-18. Maisemavyöhykekartta alkuperäisestä ja uudesta vaihtoehdosta. Hankealue sijoittuu molemmissa vaihtoehdoissa 

Kristiinankaupungin edustalle pääasiassa avomerivyöhykkeelle. 

188

Figur 4-18. Karta över landskapszoner för det ursprungliga och det nya alternativet. Projektområdet ligger utanför 

Kristinestad, främst i öppna havet. 

189

4.8.2 Nykytila 

Ympäristöministeriön maisemallisessa maakuntajaossa 

hankealue sijoittuu Pohjanmaahan ja siinä tarkemmin Etelä- 

Pohjanmaan rannikkoseutuun. Loiviin pinnanmuotoihin yhdistyneenä 

nopea maankohoaminen on tuottanut poikkeuksellisen 

rikkonaisen, matalan ja karikkoisen saariston. Lisäksi 

maankohoaminen muovaa jatkuvasti koko rannikon luontoa. 

Rannikon topografialtaan tasaisessa maisemarakenteessa 

vaihtelevuutta tuovat vuoroin pitkät ja laajat alavat viljelykäytössä 

olevat jokilaaksot sekä niiden välissä loivasti kohoavat 

metsäiset harjanteet. Saarien ja niemien väliin muodostuu 

vaihtelevia maisematiloja, joista avautuu paikoitellen 

näkymiä avomerelle ja lähisaariin. Rakentaminen on keskittynyt 

Kristiinankaupunkiin ja Kaskisiin rakentuneiden taajamien 

lisäksi pääasiassa jokilaaksoihin tienvarsikyliksi (mm. 

Lapväärtti, Härkmeri, Skaftung) sekä rannoille, jossa sijaitsee 

pääasiassa loma-asutusta. 

Hankealue sijoittuu Kristiinankaupunkiin ja sen edustalle 

saaristovyöhykkeen ja avomerivyöhykkeen välimaastoon. 

Kristiinankaupunki on perustettu vuonna 1649. Samalta vuodelta 

on kaupungin ensimmäinen ruutuasemakaava, jossa 

kaupunki sai pitkänomaisen muotonsa. Kristiinankaupunki 

on parhaiten perinteisen rakenteensa ja rakennuskantansa 

säilyttäneitä puukaupunkeja Suomessa. Kaupungin erityispiirteinä 

voidaan pitää paitsi monipuolista rakennuskantaa 

myös sen paikoin kapeita, varsin korkeita katutiloja. Oman 

ilmeensä tuo lisäksi ruutuasemakaava-alueen sijoittuminen 

topografialtaan vaihtelevaan maastoon. 

Saapuminen kaupunkiin idästä ja etelästä on näyttävä, kun 

näkymä avautuu veden ja sillan yli vanhaan puukaupunkiin. 

Laajempia näkymiä muodostuu mm. Kristiinankaupungin 

keskellä sijaitsevan mäen huipulta sekä rannoilta merelle 

päin. Kristiinankaupungin niemen keskellä sijaitseva mäki ja 

sitä ympäröivät viheralueet ovat aktiivisessa virkistyskäytössä. 

Huipulla sijaitsee Kristiinankaupungin ruotsinkielinen lukio. 

Vanha komea kivirakennus toimi sotasairaalana vuosina 

1939-45. 

Kristiinankaupungin korkeussuhteet ovat Pohjanmaalle 

poikkeuksellisen vaihtelevat. Tieverkosto kulkee kumpuilevasti 

topografialtaan vaihtelevan Kristiinankaupungin niemen 

läpi. Vanhan asemakaava-alueen rakennukset ovat pääasiassa 

vanhoja, 1- ja 2- kerroksisia vaihtelevan värisiä puutaloja. 

Rakennukset sijaitsevat tiiviisti tien varressa sulkien pihapiirit 

korttelien sisään. Pohjoisempana uudempi rakennuskanta 

190 

4.8.2 Nuläge 

I miljöministeriets landskapsindelning enligt naturlandskap 

ligger projektområdet i Österbotten, närmare bestämt 

Sydösterbottens kustregion. Den snabba landhöjningen har 

tillsammans med de flacka ytformerna bidragit till den ovanligt 

sönderskurna och låga skärgården med många grynnor. 

Dessutom omformar landhöjningen kontinuerligt hela kustens 

natur. Variation i kustens landskapsstruktur och dess 

plana topografi skapas av de långa och vidsträckta, låglänta 

ådalarna med sitt odlingslandskap samt de flacka, skogbeklädda 

åsarna mellan ådalarna. Mellan öar och uddar bildas 

varierande landskapsrum, som ställvis har utsikt mot öppna 

havet och närliggande öar. Förutom till tätorterna Kristinestad 

och Kaskö är bebyggelsen koncentrerad främst till byar längs 

vägarna i ådalarna (bl.a. Lappfjärd, Härkmeri, Skaftung) samt 

till stränderna där det finns framför allt fritidsbosättning. 

Projektområdet ligger i Kristinestad och i havsområdet 

utanför staden, mellan skärgårdszonen och öppna havet. 

Kristinestad grundades 1649. Från samma år är stadens första 

rutplan där staden fick sin långsmala form. Kristinestad är 

en av de finländska trästäder som bäst har lyckats bevara sin 

traditionella struktur och sitt byggnadsbestånd. Stadens särdrag 

är förutom det mångsidiga byggnadsbeståndet också 

dess ställvis smala och tämligen höga gaturum. En speciell 

karaktär uppkommer också av att rutplaneområdet ligger i en 

terräng med varierande topografi. 

Då man anländer till staden österifrån och söderifrån möts 

man av en imponerande utsikt över vattnet och bron mot den 

gamla trähusstaden. Vidare utsikt får man bl.a. från berget 

mitt i Kristinestad samt från stränderna ut mot havet. Berget i 

stadens centrum och de omgivande grönområdena används 

aktivt för rekreation. Högst uppe på berget finns Kristinestads 

svenska gymnasium. Den gamla ståtliga stenbyggnaden användes 

som krigssjukhus 1939–45. 

Höjdförhållandena i Kristinestad är ovanligt varierande 

för österbottniska förhållanden. Vägnätet präglas av 

många backar i den varierande topografin i Kristinestad. 

Byggnaderna på det gamla detaljplaneområdet består huvudsakligen 

av gamla 1- och 2-vånings trähus i varierande 

färger. Byggnaderna ligger tätt intill gatan och har slutna 

gårdsmiljöer inne i kvarteren. I norr finns nyare byggnadsbestånd 

som är mera varierande i fråga om både höjd och 

byggnadsmaterial. Vid uddens södra ände och vid den västra

on vaihtelevampaa sekä korkeutensa, että rakennusmateriaaliensa 

puolesta. Niemen eteläpäässä ja länsirannalla sijaitsee 

loma-asutusta sekä Karhusaaren voimalaitosalue. 

Kristiinankaupungin sisään muodostuu melko pieniä ja pienipiirteisiä 

kaupunkitiloja. Monimuotoinen rantaviiva luo alueelle 

vaihtelevia näkymiä ja maisematiloja. 

Kristiinankaupunki kuuluu Pohjanmaan maakuntakaavassa 

(2008) osoitettuun Kaskinen-Kristiinankaupunki vetovoimaalueeseen. 

Maakuntakaavassa on osoitettu myös matkailun 

kannalta tärkeä veneväylä, joka kulkee rannan suuntaisesti 

Kristiinankaupungin editse suunnitellun hankealueen poikki. 

Maiseman sietokyky on melko hyvä lukuun ottamatta näkymää 

mantereelta sillan yli kohti Kristiinankaupungin vanhaa 

keskustaa. Maisemassa näkyvät mm. uusi ja vanha kirkontorni 

sekä vanhaa matalaa puukaupunkia veden äärellä. 

Kaupungin siluetissa eteläpuolella on nähtävissä myös nykyisen 

voimalaitoksen piippu, jonka korkeus on 154 metriä 

meren pinnasta. Voimalaitoksen sataman aallonmurtajalla, 

Karhusaaren länsirannalla on nykyään kolme käytössä olevaa 

1 MW:n tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on n. 70 metriä 

ja roottorin halkaisija 56 m. Siten roottori käy korkeimmalla 

kohdalla 100 metrin korkeudessa. Tuulivoimalat ovat nähtävissä 

länsirannalta saarilta ja mereltä käsin, mutta kaupungin 

sisääntulosillalle nykyiset voimalat eivät näy. 

Kristiinankaupungin merkittävin maisemahäiriö on tällä 

hetkellä kaupungin länsirannan voimalaitoksesta pohjoiseen 

lähtevät massiiviset voimajohdot. Voimalinjat ovat nähtävissä 

kuitenkin voimalinjan ali kulkevilta teiltä, voimajohtojen läheisiltä 

avoimilta alueilta sekä keskustan viereisen mäen laelta 

ja sillalta lahden pohjukan pohjoisrannalla. Kaupunkiin voimajohdot 

eivät näy. 

Kuva 4-19. Valokuvia vanhalta asemakaava-alueelta ja sen pohjoispuolelta. 

stranden finns fritidsbosättning samt ett kraftverksområde på 

Björnön. Inne i Kristinestad finns ganska små och småskaliga 

stadsrum. Den varierande strandlinjen skapar skiftande vyer 

och landskapsrum. 

I Österbottens landskapsplan (2008) hör Kristinestad till attraktionsområdet 

Kaskö-Kristinestad. I landskapsplanen anges 

också en för turismen viktig båtfarled i strandens riktning 

utanför Kristinestad ungefär rakt igenom projektområdet. 

Landskapets tolerans är tämligen god med undantag av 

den vy som öppnar sig från öster över bron mot Kristinestads 

gamla centrum. I landskapet syns bl.a. den nya och den 

gamla kyrkans kyrktorn samt den låga trähusstaden invid 

vattnet. I stadens silhuett i söder syns också det nuvarande 

kraftverkets skorsten vars höjd är 154 meter över havet. På 

vågbrytaren vid kraftverkshamnen vid Björnö västra strand 

finns numera tre stycken fungerande 1 MW vindkraftverk, 

som har en navhöjd på ca 70 meter och en rotordiameter på 

56 m. Rotorn är alltså i sitt högsta läge på 100 meters höjd. 

Vindkraftverken syns från holmarna vid den västra stranden 

och från havet, men från bron vid infarten till staden syns de 

nuvarande kraftverken inte. 

Det som stör landskapet i Kristinestad mest är för närvarande 

de massiva kraftledningarna norrut från kraftverket vid 

stadens västra strand. Kraftledningarna syns från vägarna 

som passerar under dem, från de öppna områdena i närheten 

av ledningarna samt från toppen av berget i stadens centrum 

och från stadsbron när man ser norrut över Norrfjärden. 

Till staden syns kraftledningarna inte. 

Figur 4-19. Foton från det gamla detaljplaneområdet och området 

norr om det. 

191

Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet 

Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. 

Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, 

Härkmeren maisema-alue (MAO100108), sijaitsee etelässä 

noin kymmenen kilometrin päässä Kristiinankaupungista ja 

noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä hankealueesta. 

Härkmeren maisema-alue on luokiteltu myös valtakunnallisesti 

merkittäväksi kulttuuriympäristöalueeksi, mutta luokitus 

ei ole voimassa Museoviraston vuonna 2009 päivitetyn 

inventoinnin julkistamisen jälkeen (01.01.2010). Alueella on 

kuitenkin merkittäviä kulttuuriympäristöllisiä arvoja vaikka ne 

eivät ole enää valtakunnallisesti merkittäviä. Sen arvot perustuvat 

eheänä säilyneeseen kulttuurimaisemaan, jota avoin 

viljelymaisema, komeat talonpoikaisrakennukset nauhamaisina 

kylätievarsilla sekä rikas luonto rytmittävät. Härkmeren 

kylän kulttuuriympäristö muodostuu Lauhan ja Öströmin tilojen 

rakennusryhmästä avoimen viljelymaiseman keskellä. 

Rakennusryhmä sijaitsee vanhan rantatien varressa ja 

edustaa seudun talonpoikaista rakennuskulttuuria 1800luvulla. 

Laajaa, avointa viljelyaluetta rajaavat rakennukset ja 

metsäiset saarekkeet. Maisema-alueen yli ei synny näkymiä 

hankealueelle. 

Lähimpänä hankealuetta sijaitseva arvokas kulttuuriympäristöalue 

on Kristiinankaupungin vanha asemakaava-alue, 

joka on säilyttänyt erinomaisesti perinteisen puukaupungin 

ilmeensä. Alueella sijaitsee kaksi kirkkoa, joista vanhempi 

puinen tukipilarikirkko on rakennettu 1700-luvulla. Uudempi, 

J. Ahrenbergin suunnittelema kivikirkko on vuodelta 1897. 

Molemmat kirkot toimivat Kristiinankaupungin historiallisina 

maamerkkeinä. Maamerkkeinä toimivat lisäksi etelämpänä 

sijaitsevat Karhusaaren voimalaitoksen piippu sekä kolme 

tuulivoimalaa voimalaitosalueen rannalla. Merellisenä maamerkkinä 

toimii Kristiinan kaupungin majakka Kristiinan kaupungin 

edustan merialueella. 

192 

Värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden 

På projektområdet finns inga betydelsefulla landskapsområden 

av riksintresse. Närmaste värdefulla landskapsområde 

av riksintresse, Härkmeri landskapsområde (MAO100108), 

ligger cirka tio kilometer söder om Kristinestad och cirka åtta 

kilometer från projektområdet. 

Härkmeri landskapsområde är klassificerat som ett värdefullt 

kulturmiljöområde av riksintresse, men klassificeringen är 

inte i kraft efter att Museiverket har publicerat den inventering 

som uppdaterats år 2009 (01.01.2010). Området har dock 

beaktansvärda kulturmiljövärden, även om de inte mera är av 

riksintresse. Dess värden beror på att kulturlandskapet har bibehållits 

enhetligt med öppet odlingslandskap, ståtliga bondgårdar 

längs byvägen samt rik natur. Kulturmiljön i Härkmeri 

by representeras av byggnadsgruppen på gårdarna Lauha 

och Öström mitt i det öppna odlingslandskapet. Den här 

gruppen med byggnader finns intill den gamla strandvägen 

och representerar regionens allmogebyggnadskultur från 

1800-talet. Det vidsträckta, öppna odlingsområdet avgränsas 

av byggnader och skogsdungar. Över det här landskapsområdet 

uppstår ingen utsikt mot projektområdet. 

Det kulturmiljöområde som ligger närmast projektområdet 

är Kristinestads gamla detaljplaneområde, som har bevarat 

sin traditionella trästadskaraktär på ett utomordentligt sätt. På 

området finns två kyrkor, av vilka den äldre, en stödpelarkyrka 

av trä, uppfördes på 1700-talet. Den nyare, en stenkyrka planerad 

av J. Ahrenberg, är från 1897. Båda kyrkorna är historiska 

landmärken i Kristinestad. Andra landmärken är dessutom 

längre söderut kraftverksskorstenen på Björnön samt tre 

vindkraftverk vid kraftverksområdets strand. Ett landmärke till 

havs är Kristinestads fyr i havsområdet utanför Kristinestad.

Hankealueen pohjoispuolella noin 10 km päässä sijaitsee 

valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, Kaskisten 

ruutukaava-alueen puutaloasutus. Vanhimmat rakennukset 

ovat 1700-luvulta, mutta suurin osa 1800- ja 1900-luvuilta. 

Ruutukaava-alueen pohjoispuolella on Kaskisten vanha kalasatama, 

jossa on säilynyt joukko vanhoja kalavajoja. 

Lisäksi hankealueen eteläpuolella 25 kilometrin päässä 

Kristiinankaupungista ja noin 12 kilometrin päässä hankealueesta 

sijaitsee Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama, jotka luokitellaan 

myös valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. 

Siipyyn kylässä on paljon alueelle tyypillistä rakennuskantaa 

ja se on säilyttänyt perinteisen leimansa. Kylän keskus 

on rakentunut hieman kauemmaksi rannasta, joten sieltä ei 

avaudu merinäkymiä. Alueen rannoilla on runsaasti lomaasutusta. 

Rannalla, kylän länsipuolella, sijaitsee Kiilin kalasatama. 

Kiilin satamarannan metsikköön ja rantakedolle 

on koottu alueen talonpoikaista ja kalastukseen liittyvää 

rakennuskantaa. Kalarannan vajat ja ulkomuseon rakennukset 

sekä pienet kausiasumukset yhdistyvät luontevaksi 

kokonaisuudeksi. 

Kristiinankaupungin länsirannalla noin 0,5-1,5 kilometrin 

päässä hankealueesta sijaitsee kolme Pohjanmaan maakuntakaavassa 

osoitettua maakunnallisesti tai paikallisesti kulttuuriympäristön 

tai maiseman vaalimisen kannalta arvokasta 

aluetta. Alueet ovat melko pienialaisia ja ne muodostuvat rannan 

loma-asunnoista. 

Cirka 10 km norr om projektområdet finns en värdefull kulturmiljö 

av riksintresse, trähusbebyggelsen på Kaskö rutplaneområde. 

De äldsta byggnaderna är från 1700-talet, men 

största delen är från 1800- och 1900-talet. Norr om rutplaneområdet 

finns Kaskö gamla fiskehamn, där ett antal gamla 

sjöbodar är bevarade. 

Söder om projektområdet, på 25 kilometers avstånd från 

Kristinestad och cirka 12 kilometer från projektområdet, finns 

byn Sideby och Kilens fiskehamn, som också klassificeras 

som en värdefull kulturmiljö av riksintresse. I Sideby finns 

många för området typiska byggnader och byn har bevarat 

sin traditionella särprägel. Byns centrum ligger lite längre från 

stranden och har därför ingen direkt havsutsikt. Vid områdets 

stränder finns ett stort antal fritidsbostäder. Vid stranden, 

väster om byn, ligger Kilens fiskehamn. I skogsbrynet 

och på strandängen ovanför Kilens hamn har ett antal allmoge- 

och fiskebyggnader från området samlats. Båthusen 

vid fiskstranden och friluftsmuseets byggnader samt de små 

säsongbostäderna smälter samman till en naturlig helhet. 

Vid Kristinestads västra strand, cirka 0,5–1,5 kilometer 

från projektområdet, finns tre områden som i Österbottens 

landskapsplan är utmärkta som värdefulla områden på landskaps- 

eller lokal nivå där kulturmiljön eller landskapet borde 

värnas. De här områdena är ganska små och består av fritidsbostäder 

vid stranden. 

193

Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet 

Noin viisi kilometriä Kristiinankaupungin pohjoispuolella 

Suurjärven rannalla sijaitsee valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde 

Carlsron huvila. Nykyisin museona toimiva 

huvila edustaa Suurjärven rantojen 1800-luvun lopun 

huvilakulttuuria. Huvila sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä 

lähimmästä tuulivoimalasta. Huvilan ympäristöstä ei muodostu 

näkymiä hankealueelle. 

Hankealueella ei sijaitse kiinteitä muinaismuistoja. 

Lähimmät muinaismuistot (historiallinen kiviaita ja kellari, 

Pohjoislahti 1 ja Tiilitehtaanmäki 5) sijaitsevat hankealueesta 

noin neljän kilometrin etäisyydellä Kristiinan kaupungin niemen 

koillispuolella alue A:n läheisyydessä. Hankealue D:n 

läheisyydessä Skärenin itärannalla Skaftungin edustalla on 

inventoitu keskiaikainen kiviröykkiö sekä Domarkobbanilla 

Siipyyn edustalla ajoittamaton jatulintarha. 

Hankealueella C sijaitsee hylkyrekisterikohde, s/s Slöjd 

1800-luvulta. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee myös 

muutama muu hylkyrekisterin kohde: 

• Gävskäret, alueen B pohjoispuolella, Olga 1800-luvulta 

sekä Hamnskäret I 1600-luvulta. 

• Alueen C ympäristössä: Murgrundissa ajoittamaton 

Murgrundin veneen hylky, Torngrundin eteläpuolella 

Kaljaasi Höke 1800-luvulta sekä Sandskäretissä 

Sandskäretin hylky 1800- luvulta. 

• Alueen D itäpuolella Kilgrundin ja rannikon välissä ajoittamaton 

Kilgrundin hylky. 

Merenpohja kuvattiin videokameralla tuulivoimalaitosten 

paikoilta. Niissä yhteyksissä ei löydetty merkkejä arkeologisista 

kohteista. Ennen tuulivoimalaitosten rakentamista, 

tarkempien suunnitelmien yhteydessä, tulee tarkistaa 

mahdollisten hylkyjen tai muiden muinaismuistojen sijainti 

rakentamisalueella. 

Pohjanlahdella on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä 

kummeleita, majakoita ja luotsikohteita. Näiden merimerkkien 

sarjat ovat ohjanneet pitkän aikaa myös asukkaiden 

ja kulkureittien sijoittumista. Hankealueen ympäristössä sijaitsee 

mm. Kristiinan kaupungin ja Sälgrundin majakat, joista 

ensimmäisessä on myös helikopteritaso. Sälgrundin 1875 

rakennettu majakka on huomattava maisemaelementti ja 

tärkeä Kaskisten kaupungin ja sen merenkulkuperinteiden 

tunnus. Majakka on yksi neljästätoista 1800-luvulla 

rakennetuista tiilimajakasta. Saaren itärannalla on vanha 

kalasatama, Laxhamn, jossa on sijainnut myös saaren ensimmäinen 

luotsitupa.Sälgrundin majakka on luokiteltu valtakunnallisesti 

arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. 

Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse inventoituja 

perinnemaisemakohteita. 

Kristiinankaupungin ohi kulkee kulttuurihistoriallisesti merkittävä 

vanha tielinjaus Rantamaantie, joka kulkee Turusta 

Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. 

Arvokkaat alueet ja kohteet on esitetty 

Maisemavyöhykekartassa (Kuva 4-18). 

194 

Värdefulla landskaps- och kulturmiljöobjekt 

Ungefär fem kilometer norr om Kristinestad vid stranden av 

Storträsket finns villan Carlsro, som är ett värdefullt kulturmiljöobjekt 

av riksintresse. Villan, som numera är museum, representerar 

villakulturen vid Storträsket i slutet av 1800-talet. Den 

ligger cirka sex kilometer från närmaste vindkraftverk. Från 

villans omgivning finns ingen utsikt mot projektområdet. 

På projektområdet finns inga fasta fornminnen. Närmaste 

fornminnen (en historisk stengärdesgård och källare, 

Norrfjärden 1 och Tegelbruksbacken 5) ligger cirka fyra kilometer 

från projektområdet nordost om Kristinestads udde 

i närheten av område A. I närheten av projektområde D vid 

östra stranden av Skären utanför Skaftung har ett medeltida 

stenröse samt på Domarkobban utanför Sideby en odaterad 

jungfrudans inventerats. 

På projektområde C finns ett vrakregisterobjekt, s/s Slöjd 

från 1800-talet. I närheten av projektområdet finns också några 

andra objekt som är upptagna i vrakregistret: 

• Gävskäret, norr om område B, Olga från 1800-talet samt 

Hamnskäret I från 1600-talet. 

• I omgivningen kring område C: Vid Murgrund finns det 

odaterade båtvraket vid Murgrund, söder om Torngrund 

Galeasen Höke från 1800-talet samt vid Sandskäret ett 

vrak från 1800-talet. 

• Öster om område D, mellan Kilgrund och stranden finns 

vraket vid Kilgrund, som är odaterat. 

Havsbottnen fotograferades med videokamera vid platserna 

för de tilltänkta vindkraftverken. I samband med detta 

upptäcktes inga tecken på arkeologiska objekt. Innan vindkraftverken 

byggs och i samband med den noggrannare planeringen 

ska det undersökas om det finns eventuella vrak 

eller andra fornminnen på byggområdet. 

I Bottniska viken finns byggnads- och kulturhistoriskt värdefulla 

kummel, fyrar och lotsställen. Serier av sådana sjömärken 

har under lång tid också styrt placeringen av bebyggelsen 

och färdlederna. I projektområdets omgivning finns 

bl.a. Kristinestads fyr och Sälgrunds fyr. Vid den förstnämnda 

finns också en helikopterplatta. Fyren på Sälgrund från 1875 

är ett betydande landskapselement och en viktig symbol för 

Kaskö stad och dess sjöfartstraditioner. Fyren är en av de 

fjorton fyrar som byggdes i tegel på 1800-talet. Vid öns östra 

strand finns en gammal fiskehamn, Laxhamn, där öns första 

lotsstuga också har funnits. Sälgrunds fyr är klassificerad 

som en värdefull kulturmiljö av riksintresse. 

I närheten av projektområdet finns inga inventerade 

vårdbiotoper. 

Förbi Kristinestad leder den kulturhistoriskt viktiga gamla 

Strandlandsvägen, som leder från Åbo runt Bottniska viken 

till Stockholm. 

Värdefulla områden och objekt finns angivna på karta 

Landskapszoner (Figur 4-18).

5.8.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemaan 

ja kulttuuriympäristöön 

Tuulivoimaloiden perustamisessa ja rakentamisessa käytettävä 

laitteisto ja kuljetuskalusto ovat kooltaan erittäin suuria. 

Rakentamisen aikana syntyvät vaikutukset ovat pääasiassa 

paikallisia ja pienialaisia. Rakentamisen visuaaliset vaikutukset 

ulottuvat rakentamisen alkuvaiheessa pääasiassa 

lähimaisemaan. Tuulivoimalarakenteiden noustessa merenpinnan 

päälle kohti lopullista korkeuttaan visuaaliset vaikutukset 

ulottuvat myös kaukomaisemaan. Veneilyn ja kalastuksen 

näkökulmasta vaikutukset ovat merkittävimmät. 

Rakentamisessa käytettävä laitteisto ja keskeneräiset tuulivoimalat 

voivat synnyttää väliaikaisesti sekavan maisemakuvan. 

Koko hankkeen rakentaminen pyritään toteuttamaan 3 

– 4 kesäkauden aikana. 

Kuva 4-20. Tarkempi maisema- 

ja kulttuuriympäristöanalyysi 

ja hankealueen alkuperäisen 

suunnitelman mukaiset etäisyysvyöhykkeet. 

Figur 4-20. Noggrannare 

landskaps- och kulturmiljöanalys 

samt avståndszoner enligt den ursprungliga 

planen för projektområdet. 

4.8.3 Konsekvenser för landskapet och kulturmiljön 

under byggtiden 

Det behövs mycket stor utrustning och materiel då vindkraftverkens 

fundament ska anläggas och kraftverken byggas. 

Konsekvenserna under byggtiden är främst lokala och berör 

bara ett litet område. De visuella effekterna av byggandet i 

inledningsskedet berör främst närlandskapet. Då vindkraftverkens 

konstruktioner reses över havet mot sin slutliga höjd 

kommer de visuella konsekvenserna också att omfatta fjärrlandskapet. 

Konsekvenserna kommer att märkas mest för 

båtfarare och fiskare. Den utrustning som används i byggskedet 

och de halvfärdiga vindkraftverken kan tillfälligt göra 

landskapsbilden ostrukturerad. Hela byggprojektet ska om 

möjligt genomföras inom 3–4 sommarmånader. 

195

Kuva 4-21. Tarkempi maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi ja hankealueen uuden suunnitelman 

mukaiset etäisyysvyöhykkeet. 

Figur 4-21. Noggrannare landskaps- och kulturmiljöanalys samt avståndszoner enligt den 

nya planen för projektområdet. 

196

4.8.3 tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan 

Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä 

maisemakuvaa. Tämä muutos koskee jokaista tarkasteltavaa 

vaihtoehtoa. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvassa 

vaikutusten arvioinnissa on keskitytty kuvaamaan sekä 

vanhaan että uuteen suunnitelmaan kuuluvien vaihtoehtojen 

aiheuttamien vaikutusten välisiä eroja. Koska kaikki vaihtoehdot 

sisältävät aina edeltävän vaihtoehdon, vaikutuksissa 

kuvataan ainoastaan vaikutukset, jota kyseinen vaihtoehto 

tuo lisää edeltäviin vaihtoehtoihin. Vaikutusten arvioinnissa 

on keskitytty mahdollisten arvojen menetyksiin tai riskeihin 

eri vaihtoehdoissa. 

Vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat tuulivoimaloiden 

lopullinen koko ja malli. Merituulivoimaloiden tornit rakennetaan 

teräsputkirakenteena. Tuulivoimaloiden koko vaikuttaa 

paitsi vaikutusalueen kokoon, myös voimaloiden väritykseen 

ja valaistustarpeeseen. 


Vaihtoehto 0: 

Maiseman kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. 


Vaihtoehdossa rakennettavat neljä voimalaitosta 

Karhusaaren ranta-alueella tulevat muuttamaan 

Kristiinankaupungin eteläosan maisemakuvaa näkyessään 

Kristiinankaupungin niemen yli kaupungin itäpuolelle. Tärkeä 

näkymä sillalta kohti kaupunkia tulee muuttumaan, kun kaupungin 

siluetissa näkyvät uudet voimalat. Tuulivoimalat näkyvät 

nykyisen hiilivoimalan piipun läheisyydessä kirkontornien 

ja kaupungin rakennusten eteläpuolella. Kaupunkikuvan 

hahmottaminen on vielä selkeää, kun uudet maamerkit 

ovat hieman etäämpänä vanhasta kaupunkirakenteesta ja 

maamerkeistä. 

Tuulivoimalat näkyvät selkeimmin merelle länteen päin. 

Mereltä päin katsottuna tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemavaikutuksia 

lieventää alueella jo olemassa olevat pienemmät 

tuulivoimalat. Tuulivoimalat tulevat näkymään voimakkaasti 

Karhusaaren loma-asunnoille ja kaupungin läntisimmille 

ja korkealla sijaitseville asuinrakennuksille. Laajoja 

näkymiä tuulivoimaloille ei kuitenkaan synny mantereelta alueen 

metsäisyyden vuoksi. Poikkeuksena on vanhan kaupungin 

keskellä sijaitseva mäki, jonka päältä avautuu laajemmat 

näkymät tuulivoimaloille sekä Lålbyn avoin peltoalue, jonka 

yli tuulivoimalat ovat nähtävissä. Tuulivoimaloiden lavat voivat 

näkyä paikoitellen myös Härkmerifjärdeniltä. 


landskapet 

Då vindkraftverk byggs medför det alltid en förändring av 

landskapsbilden i omgivningen. Den här förändringen gäller 

alla de alternativ som undersöks. I konsekvensbedömningen 

av landskapet och kulturmiljön har tyngdpunkten legat 

på att beskriva skillnaderna mellan konsekvenserna för 

de alternativ som ingår i både den gamla och den nya planen. 

Eftersom alla alternativ alltid inkluderar föregående alternativ, 

beskrivs endast de konsekvenser som det aktuella 

alternativet ytterligare medför i tillägg till föregående alternativ. 

Konsekvensbedömningen är koncentrerad på eventuella 

värdeförluster eller risker i de olika alternativen. 

Konsekvensernas omfattning påverkas av vindkraftverkens 

slutliga storlek och modell. De havsbaserade vindkraftverkens 

torn byggs som en stålrörskonstruktion. Vindkraftverkens 

storlek påverkar förutom influensområdets storlek också 

kraftverkens färgsättning och belysningsbehov. 


Alternativ 0: 

Landskapets utveckling fortsätter ungefär som nu. 


De fyra kraftverk som ska byggas på Björnö strandområde 

i det här alternativet kommer att förändra landskapsbilden 

i Kristinestads södra del, då de kommer att synas 

över Kristinestads udde till stadens östra sida. Den viktiga 

utsikten från bron mot staden kommer att förändras, då de 

nya kraftverken syns i stadens silhuett. Vindkraftverken syns 

i närheten av det nuvarande kolkraftverkets skorsten, söder 

om kyrktornen och stadens byggnader. Man får fortfarande 

ett klart intryck av stadsbilden, då de nya landmärkena ligger 

lite längre bort från den gamla stadsstrukturen och dess 

landmärken. 

Vindkraftverken syns tydligast västerut mot havet. Från 

havet sett lindras vindkraftverkens inverkan på landskapet 

av de mindre vindkraftverk som redan finns på området. 

Vindkraftverken kommer att synas tydligt till fritidsbostäderna 

på Björnön och till de bostadshus som ligger på höga platser 

i de västligaste delarna av staden. Vida vyer mot vindkraftverken 

uppstår dock inte från fastlandssidan på grund 

av att området är skogbevuxet. Ett undantag är berget mitt 

i stadens gamla centrum, därifrån man har en vid utsikt mot 

vindkraftverken, samt Lålby öppna åkerområde över vilket 

vindkraftverken syns. Ställvis kan vindkraftverkens rotorblad 

synas också från Härkmerifjärden. 

197

Vaihtoehto 1: 

Vaihtoehdossa toteutettavat alueet A ja B (Karhusaaren 

voimalaitoksen edusta, Gåsgrund – Nybådan – Lödgrund) sijaitsevat 

aivan Kristiinankaupungin edustalla. Voimakkaimmat 

vaikutukset kohdistuvat merialueelle ja loma-asunnoille, jotka 

sijaitsevat lähellä tuulivoimalaa tai joilta avautuva merinäkymä 

peittyy tuulivoimaloihin. Lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat 

noin 500 metrin päässä loma-asutuksesta. Pohjolan 

Voiman omistamien tonttien lomarakennukset sijaitsevat noin 

100 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Vaikutukset 

kaupunkikuvaan ovat merkittäviä sisääntulosillan suunnalta 

kaupungin itäpuolelta katsottuna, josta avautuvassa maisemassa 

näkyvät vanhan kaupungin ylle levittäytyneet tuulivoimaloiden 

lavat. Tuulivoimalat näkyvät paikoitellen Kaskisen 

eteläpuoleisille ranta-alueille ja lähisaariin. Vaikutuksia lieventää 

yli kuuden kilometrin etäisyys, josta katsottuna tuulivoimalat 

eivät enää hallitse maisemaa. 

Vaihtoehto 2: 


alue C (Norra Storbådan – Medelgrund – Storbådan ), joka 

sijoittuu edellisten alueiden eteläpuolelle. Tuulivoimalat levittäytyvät 

pohjois-eteläsuunnassa yhteensä noin 12 kilometrin 

alueelle ja muuttavat merimaiseman laajalta alueelta. Alue C 

sijaitsee noin 3,5 kilometrin päässä mantereesta. Tuulivoimalaalueet 

sijaitsevat maisemarakenteeseen ja näkymiin nähden 

haitalliseen suuntaan sijoittuessaan mantereen suuntaisesti. 

Merinäkymät tulevat muuttumaan rannikon loma-asunnoilta 

laajalla alueella. Vaikutuksia lieventävät osittain mantereen ja 

tuulivoimaloiden väliin jäävät saaret, jotka ovat osittain riittävän 

korkeita ja riittävän lähellä mannerta peittääkseen näkymät 

tuulivoimaloille. 

Vaihtoehto 3: 


alue D (Sandskäristä pohjoiseen). Alue sijaitsee noin 1,5 

kilometrin päässä pohjois-eteläsuuntaisten kapeiden lomaasutuskäytössä 

olevien saarien länsipuolella. Mantereelta 

muodostuu tuulivoimaloille kapeita näkymäsektoreita saarien 

välistä. Tuulivoimaloiden lavat näkyvät myös osittain saarien 

yli loma-asunnoille.. Suoraa ja laajaa näkymää tuulivoimaloille 

ei muodostu loma-asuntojen pihapiireistä, sillä ne sijoittuvat 

uloimmassa saaressa, Sandskäretissä, ainoastaan 

mantereen puolelle. Härkmeren maisema-alue sijoittuu alueen 

D kohdalle. Alueeseen ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. 

Vaikutukset Härkmeren alueeseen käsitellään tarkemmin 

kohdassa 4.4.7. arvokkaiden alueiden yhteydessä. 

Koska alkuperäinen suunnitelma aiheuttaa voimakkaita 

maisemavaikutuksia alueen D kohdalla ja Karhusaaren lähistöllä, 

on uudessa suunnitelmassa poistettu alue D ja useita 

Karhusaaren ranta-alueilla olevia voimaloita. 

198 

Alternativ 1: 

Områdena A och B (utanför kraftverket på Björnön, 

Gåsgrund – Nybådan – Lödgrund), som ska byggas i det 

här alternativet, ligger alldeles utanför Kristinestad. Störst 

blir konsekvenserna för havsområdet och de fritidsbostäder 

som ligger nära vindkraftverken eller vilkas öppna havsutsikt 

kommer att skymmas av vindkraftverk. De närmaste vindkraftverken 

ligger cirka 500 meter från fritidsbosättningen. 

Fritidsbostäderna på de tomter som Pohjolan Voima äger 

ligger cirka 100 meter från det närmaste vindkraftverket. 

Konsekvenserna för stadsbilden är avsevärda från infarten 

och bron på östra sidan, då vindkraftverkens rotorblad höjer 

sig över den gamla staden i landskapsbilden. Vindkraftverken 

syns ställvis till strandområdena söder om Kaskö och de närliggande 

öarna. Konsekvenserna lindras av avståndet på 

över sex kilometer. Vindkraftverken är då inte mera dominerande 

i landskapet. 

Alternativ 2: 


med område C (Norra Storbådan – Medelgrund – Storbådan), 

som ligger söder om föregående områden. Vindkraftverken 

placeras på ett sammanlagt cirka 12 kilometers område i 

nord-sydlig riktning och förändrar havslandskapet på ett 

vidsträckt område. Område C ligger cirka 3,5 kilometer från 

fastlandet. Vindkraftsområdena ligger i en ogynnsam riktning 

med tanke på landskapsstrukturen och utsikten, då de placeras 

i samma riktning som fastlandet. Havsutsikten från fritidsbostäderna 

vid stranden kommer att förändras på ett stort 

område. Påverkan lindras i någon mån av holmarna mellan 

fastlandet och vindkraftverken. Holmarna är delvis tillräckligt 

höga och tillräckligt nära fastlandet för att skymma utsikten 

mot vindkraftverken. 

Alternativ 3: 


med område D (norrut från Sandskäret). Området ligger 

cirka 1,5 kilometer väster om de smala holmar som finns i 

nord-sydlig riktning och har många fritidsbostäder. Från 

fastlandet uppstår smala utsiktssektorer mot vindkraftverken 

mellan holmarna. Vindkraftverkens rotorblad syns delvis 

också över holmarna till fritidsbostäderna. Någon direkt och 

vid utsikt mot vindkraftverken uppstår inte från fritidsbostädernas 

gårdsmiljöer, eftersom fritidsbostäderna på den yttersta 

ön, Sandskäret, finns endast på den sida som vetter 

mot fastlandet. Härkmeri landskapsområde ligger nära område 

D. Området påverkas inte kännbart. Konsekvenserna för 

Härkmeriområdet behandlas närmare i avsnitt 4.4.7, i samband 

med värdefulla områden. 

Eftersom den ursprungiga planen medför omfattande konsekvenser 

för landskapet vid område D och i närheten av 

Björnön, har område D och flera av kraftverken på strandområdena 

på Björnön lämnats bort i den nya planen.

Kuva 4-22. Ympäristöleikkaukset kertovat tuulivoimaloiden etäisyyden suhteessa niiden korkeuteen sekä saarien aiheuttaman 

estevaikutuksen kyseisessä kohdassa. 

Figur 4-22. Miljötvärsnitten visar vindkraftverkens avstånd i förhållande till deras höjd samt det hinder som öarna utgör vid 

den aktuella platsen. 

199

Kuva 4-23. Indeksikartta tehdyistä havainnekuvista ja ympäristöleikkauksista. 



Uuden suunnitelman alue A:n toteutuessa Karhusaareen 

rakennettavien seitsemän tuulivoimalan vaikutukset ovat vastaavat, 

mutta hieman voimakkaammat kuin alkuperäisessä 

suunnitelmassa, jossa voimaloita rakennettaisiin vain neljä. 

Uuden suunnitelman voimalat sijoittuvat lämpövoimalaitoksen 

tontilla lähemmäs keskustaa ja Karhusaaren eteläosan 

loma-asuntoja. 


Uuden suunnitelman alue B:n toteutuessa vaikutukset 

kohdistuvat Kristiinankaupungin ja Kaskisen edustan meri- ja 

rannikkoalueille. Tuulivoimalat tulevat muuttamaan merimaisemaa 

erityisesti Kristiinankaupungin länsirannalta katsottuna. 

Kristiinankaupungin länsipuolella sijaitsevien loma-asuntojen 

merimaisema muuttuu tuulivoimaloiden peittäessä suuren 

osan merinäkymästä. 

Alue B:n lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat noin kolmen kilometrin 

päässä asutuksesta. Tuulivoimalat eivät täytä koko 

merimaisemaa loma-asuntojen näkymäsektorilla sijoittuessaan 

hieman sivuun nykyisen voimalaitosalueen kohdalla. 

Tuulivoimalat jäävät osittain saarien taakse ja kauemmas horisonttiin 

tärkeimmiltä näkymäsektoreilta rannan loma-asunnoilta 

sekä Björkskäretin viheralueelta. Vaikutukset Kaskisen 

eteläpuolen ranta-alueisiin ovat lievemmät kuin alkuperäisessä 

vaihtoehdossa VE1. 

200 

Figur 4-23. Indexkarta över visualiseringar och miljötvärsnitt som 

gjorts. 

Den nya planen 


I den nya planen byggs sju vindkraftverk på område A på 

Björnön. Konsekvenserna av dem blir desamma men något 

större än i den ursprungliga planen, som omfattade bara fyra 

kraftverk. Kraftverken i den nya planen ligger på värmekraftverkets 

tomt närmare centrum och fritidsbostäderna i södra 

delen av Björnön. 


Då område B enligt den nya planen byggs kommer konsekvenserna 

att beröra havs- och kustområdena utanför 

Kristinestad och Kaskö. Vindkraftverken kommer att förändra 

havslandskapet, speciellt sett från Kristinestads västra 

strand. Havslandskapet från fritidsbostäderna i västra delen 

av Kristinestad förändras då vindkraftverken kommer att 

täcka en stor del av havsutsikten. 

De närmaste vindkraftverken på område B ligger cirka tre kilometer 

från bosättningen. Vindkraftverken skymmer inte hela 

havslandskapet inom fritidsbostädernas utsiktssektor, då de 

placeras en aning vid sidan om vid det nuvarande kraftverksområdet. 

Vindkraftverken hamnar delvis bakom holmar och 

längre bort vid horisonten från de viktigaste utsiktssektorerna 

vid fritidsbostäderna på stranden samt från grönområdet på 

Björkskäret. Konsekvenserna för strandområdena söder om 

Kaskö blir lindrigare än i det ursprungliga alternativet ALT 1.


Uuden suunnitelman alue B:n ja C:n toteutuessa vaikutukset 

kohdistuvat paitsi Kristiinankaupungin edustan, myös 

Härkmeren edustan meri- ja rannikkoalueille. Eteläisemmän 

alue C:n vaikutukset rannikon maisemaan ovat pienemmät 

kuin alue B:n. Yhdessä alueet B ja C muodostavat merimaisemaa 

merkittävästi muuttavan noin 11 kilometrin levyisen 

teknisen luonteisen tuulivoima-alueen. 

Alue C sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä mantereesta. 

Hankealueen ja mantereen välissä on useampi pieni saari, 

jotka katkaisevat suorat näkymät hankealueelle. Saarilla 

on yksittäisiä loma-asuntoja, lukuun ottamatta Sandskäretiä, 

jossa on lukuisia loma-asuntoja. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat 

noin kolmen kilometrin päässä alueesta C. Alueiden 

B ja C väliin jäävä tuulivoimaloista vapaa sektori on tärkeä 

jakaessaan suuremman voimalaitosmassan osiin tärkeällä 

näkymäsektorilla ja keventäessään näin tuulivoimaloiden luomaa 

teknistä ja massiivista vaikutusta. 


Då område B och C enligt den nya planen byggs kommer 

konsekvenserna att beröra området utanför Kristinestad 

samt också havs- och kustområdena utanför Härkmeri. 

Konsekvenserna av det sydligare C-området för kustlandskapet 

blir mindre än för område B. Områdena B och C bildar 

tillsammans ett vindkraftverksområde av teknisk karaktär. Det 

blir cirka 11 kilometer brett och kommer att förändra havslandskapet 

väsentligt. 

Område C ligger cirka sex kilometer från fastlandet. Mellan 

projektområdet och fastlandet finns flera små holmar som 

bryter den direkta utsikten mot projektområdet. På holmarna 

finns enstaka fritidsbostäder, med undantag av Sandskäret 

där det finns många fritidsbostäder. De närmaste fritidsbostäderna 

finns på cirka tre kilometers avstånd från område 

C. Den sektor som ligger mellan områdena B och C och blir 

fri från vindkraftverk är viktig i och med att den delar upp en 

större massa av kraftverk i flera delar inom en viktig utsiktssektor 

och lättar därigenom upp det tekniska och massiva 

intryck som vindkraftverken skapar. 

Kuva 4-24. Havainnekuvat alkuperäisestä ja uudesta suunnitelmasta Karhusaaren voimalaitosalueen eteläpuolelta. (kuvauspaikka 1). Yllä 

uuden suunnitelman mukainen havainnekuva. Alla arviointiohjelmassa esitetyn alkuperäisen suunnitelman mukainen havainne-kuva 

Figur 4-24. Visualiseringar från en plats söder om kraftverksområdet på Björnön. Björnön (bildplats 1). Ovan en visualisering av den nya 

planen. Nedan en visualisering av den ursprungliga planen enligt bedömningsprogrammet. 

201

Kuva 4-25. Havainnekuvat alkuperäisestä ja uudesta suunnitelmasta 

Långgrundin uimarannalta. (kuvauspaikka 3). Yllä uuden suunnitelman 

mukainen havainnekuva. Alla arviointiohjelmassa esitetyn 

alkuperäisen suunnitelman mukainen havainnekuva 

4.8.5 tuulivoimaloiden vaikutukset 

kulttuuriympäristöön ja arvokkaisiin alueisiin ja 

kohteisiin 


Vaihtoehto 0: 

Kulttuuriympäristön kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. 

Mikäli vanhoja rakennuksia ja muita arvokohteita ei kunnossapidetä, 

ränsistyvät ne ajan myötä ja niiden arvo laskee. 


Vaihtoehdolla on vaikutuksia Kristiinankaupungin kulttuuriympäristöön. 

Karhusaaren eteläkärjessä on nykyisellään 

lauhdevoimalaitos, satama ja niihin liittyviä toimintoja, viheralueita 

ja lomamökkejä. Tuulivoimalat sijaitsevat voimalaitosalueella 

ja sen välittömässä läheisyydessä. Etäisyys tuulivoimaloiden 

ja vanhan keskustan välillä helpottaa voimalaitosalueen 

ja vanhemman kulttuuriympäristön hahmottamista. 

Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetut maakunnallisesti 

tai paikallisesti arvokkaat maiseman ja kulttuuriympäristön 

kannalta arvokkaat alueet sijaitsevat noin 500 metrin päässä 

hankealueesta. Alueisiin ei kohdistu merkittäviä visuaalisia 

vaikutuksia puuston estevaikutuksen vuoksi. 

202 

Figur 4-25. Visualiseringar från badstranden vid Långgrund. Ovan 

en visualisering av den nya planen. Nedan en visualisering av den 

ursprungliga planen enligt bedömningsprogrammet. 


kulturmiljön och värdefulla områden och objekt 


Alternativ 0: 

Kulturmiljöns utveckling fortsätter ungefär som nu. Om de 

gamla byggnaderna och andra värdefulla objekt inte underhålls 

kommer de med tiden att förfalla och förlora i värde. 


Det här alternativet påverkar Kristinestads kulturmiljö. Vid 

sydspetsen av Björnön finns nu ett kondenskraftverk, en 

hamn och därtill hörande funktioner, grönområden och fritidshus. 

Vindkraftverken placeras på kraftverksområdet och 

i dess omedelbara närhet. Avståndet mellan vindkraftverken 

och stadens gamla centrum gör det lättare att uppfatta kraftverksområdet 

och den gamla kulturmiljön. De i Österbottens 

landskapsplan utmärkta värdefulla områdena på landskapsnivå 

eller lokal nivå i fråga om landskap och kulturmiljö ligger 

cirka 500 meter från projektområdet. Områdena blir inte 

utsatta för kännbara visuella effekter eftersom trädbeståndet 

skymmer sikten.

Vaihtoehto 1: 

Vaihtoehdolla 1 on merkittävämpiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön 

kuin vaihtoehdolla 0+. Tuulivoimaloita rakennetaan 

vaihtoehdossa 1 (44 kpl) merialueelle kaupungin edustalle. 

Voimaloiden lavat tulevat näkymään merialueen lisäksi myös 

kaupunkikuvassa laajemmalla alueella kaupunkiin saavuttaessa. 

Tuulivoimalat tuovat uuden ajallisen kerrostuman kaupunkikuvaan 

ja saattavat luoda kilpailutilanteen kaupungin 

nykyisten maamerkkien, molempien kirkontornien, kanssa. 

Tuulivoimaloilla on merkittävä vaikutus Kristiinan kaupungin 

edustan merelliseen kulttuuriympäristöön ja länsirannan maisema- 

ja kulttuuriympäristökohteisiin. Sälgrundin majakka 

sijaitsee noin kuuden kilometrin ja Kristiinankaupungin majakka 

noin neljän kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. 

Noin 30 metriä korkeiden maamerkkeinä toimivien 

majakoiden asema kaukomaisemassa tulee todennäköisesti 

muuttumaan, kun niiden väliin rakennetaan useita kymmeniä 

tuulivoimaloita, joiden korkeus lapoineen voi olla jopa 180 

metriä. Alueen luonteen ja maisemakuvan muuttuminen voi 

heikentää alueen kulttuuriympäristöllisiä arvoja. 

Uudessa suunnitelmassa on poistettu kaupunkiin näkyviä 

voimaloita mm. tästä syystä. 

Inventoituihin hylkyrekisterin kohteisiin ei kohdistu merkittäviä 

vaikutuksia. Lähin inventoitu hylkyrekisterikohde, 

Murgrundin hylky, sijaitsee noin kahden kilometrin päässä 

lähimmästä voimalasta Murgrundin saaren läheisyydessä. 

Hamnskäret I ja Olga, sijaitsevat Gävskäretin läheisyydessä 

noin kolmen kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. 

Vaihtoehto 2: 

Tuulivoimalat laajenevat vaihtoehdossa 2 alueelle, joka on 

noin 3,5 kilometrin päässä mantereesta ja noin seitsemän 

kilometrin päässä Härkmeren maisema- ja kulttuuriympäristöalueesta. 

Härkmeren suurella viljelyaukealla olevien ja 

sitä reunustavien metsikköjen vuoksi alueelta ei muodostu 

näkymiä tuulivoimaloille. Yksittäisiä tuulivoimaloita voi näkyä 

kapeammalla näkymäsektorilla puiden yllä erityisesti 

Härkmerifjärdenin rannoilta. Etäisyytensä vuoksi tuulivoimalat 

eivät kuitenkaan hallitse maisemaa. Alueella C sijaitsee 

hylkyrekisterin kohde, s/s Slöjd 1800-luvulta. Hylky tullaan 

huomioimaan tuulivoimaloita sijoitettaessa. 

Vaihtoehto 3: 

Tuulivoimalat laajenevat vaihtoehdossa 3 etelämmäksi 

Sandskäretiin asti. Skärenissä ja mantereen puolella 

Sandskäretissä on runsaasti loma-asutusta. Näkymiä 

Härkmeren kylästä tuulivoimala-alueelle D syntyy epätodennäköisemmin 

kuin alueelle C. Tämä johtuu väliin jäävän 

alueen metsäisyydestä sekä väliin jäävien saarien suuremmasta 

määrästä. Alueella D ei sijaitse hylkyrekisterikohteita. 

Vaihtoehdon 3 vaikutukset arvokkaisiin alueisiin ovat siten 

vastaavanlaiset kuin vaihtoehdon 2. Inventoituihin kiinteisiin 

muinaismuistokohteisiin ja perinnemaisemiin ei kohdistu 

merkittäviä välittömiä vaikutuksia vaihtoehdossa 3, jossa 

kaikki alueet toteutetaan. 

Alternativ 1: 

Alternativ 1 påverkar kulturmiljön mera än alternativ 0+. I 

alternativ 1 byggs vindkraftverk (44 st) i havsområdet utanför 

staden. Kraftverkens rotorblad kommer att synas förutom i 

havsområdet också i stadsbilden på ett större område vid 

infarten till staden. Vindkraftverken medför en ny tidsmässig 

skiktning i stadsbilden och kan skapa en konkurrenssituation 

med stadens nuvarande landmärken, de båda kyrktornen. 

Vindkraftverken har en väsentlig påverkan på den maritima 

kulturmiljön utanför Kristinestad och landskapets och kulturmiljöns 

olika objekt vid den västra stranden. Sälgrunds fyr 

ligger cirka sex kilometer och Kristinestads fyr cirka fyra kilometer 

från närmaste vindkraftverk. De cirka 30 meter höga 

fyrarna har utgjort viktiga landmärken. Efter att flera tiotal 

vindkraftverk med en höjd, inklusive rotorblad, på upp till 180 

meter har byggts mellan fyrarna kommer dessas ställning i 

fjärrlandskapet sannolikt att förändras. Förändringen av områdets 

karaktär och landskapsbild kan försämra områdets 

kulturmiljövärden. 

I den nya planen har de kraftverk som syns till staden avlägsnats 

bl.a. av den här orsaken. 

De inventerade objekten i vrakregistret påverkas inte 

nämnvärt. Det närmaste inventerade vraket som finns i vrakregistret, 

vraket vid Murgrund, ligger cirka två kilometer från 

närmaste kraftverk i närheten av Murgrund. Hamnskäret I och 

Olga ligger nära Gävskäret cirka tre kilometer från närmaste 

kraftverk. 

Alternativ 2: 

I alternativ 2 utökas vindkraftverksområdet till ett område 

som ligger cirka 3,5 kilometer från fastlandet och cirka sju 

kilometer från Härkmeri landskaps- och kulturmiljöområde. 

På grund av skogsdungarna på den stora odlingsslätten i 

Härkmeri och skogsbestånden kring odlingsområdet finns 

ingen utsikt därifrån mot vindkraftverken. Enstaka vindkraftverk 

kan synas i en smalare utsiktssektor ovanför träden, i 

synnerhet vid stränderna av Härkmerifjärden. På grund av 

avståndet dominerar vindkraftverken dock inte landskapet. 

På område C finns ett vrakregisterobjekt, s/s Slöjd från 

1800-talet. Vraket kommer att beaktas vid placeringen av 


Alternativ 3: 

Vindkraftverksområdet utökas söderut ända till Sandskäret 

i alternativ 3. På Skären och på fastlandssidan av Sandskäret 

finns det många fritidsbostäder. Utsikt från Härkmeri by mot 

vindkraftverksområde D uppkommer mera osannolikt än 

mot område C. Det beror på ett mellanliggande skogbevuxet 

område samt att det också finns ett stort antal öar emellan. 

På område D finns inga objekt upptagna i vrakregistret. 

Konsekvenserna för värdefulla områden i alternativ 3 är därför 

ungefär desamma som i alternativ 2. Inga inventerade fasta 

fornminnesobjekt och vårdbiotoper drabbas av påtagliga direkta 

konsekvenser i alternativ 3, där alla områden byggs. 

203



Vaikutukset ovat vastaavanlaiset, mutta voimakkaammat 

kuin alkuperäisen suunnitelman 0+, jossa tuulivoimaloita on 

vähemmän ja ne sijoittuvat niemen länsirantaan. Kristiinan 

kaupungin arvokkaan kulttuuriympäristön kannalta tuulivoimalat 

aiheuttavat haitallisimmat vaikutukset sisääntulosillalta 

katsottuna, kun tuulivoimalat näkyvät vanhan kaupungin osan 

eteläpuolella nykyisen Karhusaaren voimalaitoksen piipun ja 

voimalaitosrakennusten ympäristössä. Tuulivoimalat tulevat 

näkymään paikoitellen Karhusaaren voimalaitosalueen läheisyydessä 

sijaitsevan Pohjanmaan maakuntakaavan osoittaman 

maisema ja kulttuuriympäristöalueen lähimaisemassa. 


Alueen B voimakkaimmat, kulttuuriympäristöä koskevat 

vaikutukset koskevat merellistä kulttuuriympäristöä, johon 

kuuluvat vanhat merimerkit ja majakat. Tuulivoimalat 

eivät näy merkittävästi kulttuuriympäristöllisesti arvokkaan 

Kristiinankaupungin kaupunkikuvassa vanhan ruutuasemakaava-alueen 

kohdalla, mutta ovat nähtävissä kaupungin eteläpuolella 

nykyisen voimalaitoksen piipun ympäristössä (alue 

A). Lähimmän tuulivoimalan etäisyys Sälgrundin majakkaan 

on noin 6,5 kilometriä ja Kristiinankaupungin majakkaan noin 

4 kilometriä. Vaikutukset maamerkkeinä toimiviin majakoihin 

ovat vastaavat kuin alkuperäisessä vaihtoehdossa VE1. 


Tuulivoimaloita on hieman enemmän ja laajemmalla alueella 

kuin alkuperäisen suunnitelman vaihtoehdossa 2, mutta ne 

ryhmittyvät maisemarakenteen ja näkymien kannalta edullisemmin. 

Vaihtoehdon vaikutukset ovat muuten lähes vastaavat. 

Näkymiä tuulivoimaloille Härkmeren edustan rannikolta 

saarten välistä voi muodostua enemmän. Vaikutukset arvokkaaseen 

Härkmeren kulttuuriympäristöalueeseen ovat vastaavanlaiset 

kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Alueelle ei 

muodostu suoria visuaalisia vaikutuksia. Kristiinankaupungin 

majakka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä lähimmästä 

tuulivoimalasta. Nykyisin merellisenä maamerkkinä toimivan 

Kristiinankaupungin majakan voidaan sanoa ikään kuin kutistuvan 

korkeiden tuulivoimaloiden vaikutuksesta. 

204 

Den nya planen 


Konsekvenserna blir ungefär desamma men större än i den 

ursprungliga planen 0+, där antalet vindkraftverk är mindre 

och de placeras vid uddens västra strand. För Kristinestads 

värdefulla kulturmiljö orsakar vindkraftverken de negativaste 

konsekvenserna vid infartsbron, då vindkraftverken syns söder 

om den gamla stadsdelen i omgivningen kring det nuvarande 

kraftverkets skorsten och kraftverksbyggnaderna på 

Björnön. Vindkraftverken kommer att synas ställvis i närlandskapet 

kring det landskaps- och kulturmiljöområde som är utmärkt 

i Österbottens landskapsplan i närheten av kraftverksområdet 

på Björnön. 


De största konsekvenserna av område B för kulturmiljön 

gäller den maritima kulturmiljön som inkluderar gamla 

sjömärken och fyrar. Vindkraftverken syns inte nämnvärt i 

Kristinestads stadsbild med dess värdefulla kulturmiljö på det 

gamla rutplaneområdet, men de syns i omgivningen kring 

det nuvarande kraftverkets skorsten söder om staden (område 

A). Närmaste vindkraftverk byggs cirka 6,5 kilometer 

från Sälgrunds fyr och cirka 4 kilometer från Kristinestads fyr. 

Fyrarna, som utgör landmärken, påverkas på motsvarande 

sätt som i det ursprungliga alternativet ALT 1. 


Antalet vindkraftverk är något fler och de är placerade på 

ett något större område än i alternativ 2 i den ursprungliga 

planen, men de är bättre grupperade med tanke på landskapets 

struktur och utsikten. I övrigt är konsekvenserna av det 

här alternativet så gott som desamma. Från strandområdet 

utanför Härkmeri kan vindkraftverken synas mera mellan holmarna. 

Konsekvenserna för det värdefulla kulturmiljöområdet 

i Härkmeri blir ungefär desamma som i den ursprungliga planen. 

Området drabbas inte av direkta visuella konsekvenser. 

Kristinestads fyr ligger cirka en kilometer från närmaste vindkraftverk. 

Fyren är nu ett landmärke till havs. Man kan på sätt 

och vis säga att den kommer att krympa till följd av närheten 

till de höga vindkraftverken. 

Kuva 4-26. Havainnekuvat 

Kristiinankaupunkiin johtavan sillan 

eteläpuolelta. (kuvauspaikka 2). Yllä 

uuden suunnitelman mukainen havainnekuva. 

Alla arviointiohjelmassa esitetyn 

alkuperäisen suunnitelman mukainen 

havainne-kuva. 

Figur 4-26. Visualiseringar från en 

plats söder om bron in till Kristinestad. 

(bildplats 2). Ovan en visualisering av 

den nya planen. Nedan en visualisering 

av den ursprungliga planen enligt bedömningsprogrammet.

Kuva 4-27. Havainnekuvat alkuperäisestä 8-tien varrelta Lålbyn peltoaukean yli. (kuvauspaikka 4). Yllä uuden suunnitelman mukainen 

havainnekuva. Alla arviointiohjelmassa esitetyn alkuperäisen suunnitelman mukainen havainnekuva 

Figur 4-27. Visualiseringar från riksväg 8 över åkerslätten i Lålby (bildplats 4). Ovan en visualisering av den nya planen. Nedan en visualisering 

av den ursprungliga planen enligt bedömningsprogrammet. 

205

4.8.6 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja 

kulttuuriympäristöön 

Tuulivoimapuiston kaikki vaihtoehdot yhdistetään valtakunnan 

verkkoon Karhusaaren voimalaitoksen alueella eikä 

mantereelle tarvita uusia voimalinjoja voimalaitosalueen ulkopuolella. 

Tämä koskee sekä alkuperäistä että uutta suunnitelmaa. 

Merialueella käytetään merenpohjaan sijoitettavaa merikaapelia, 

joka liitetään kytkentäkenttään voimalaitosalueella 

Karhusaaren rannassa. 

Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 

jäävät tästä syystä hyvin vähäisiksi. Merikaapelin linjauksessa 

tulee huomioida alueella mahdollisesti olevat hylyt. 

Kuva 4-28. Alkuperäisen suunnitelman vaihtoehdon 3 aiheuttamat 

visuaaliset vaikutusvyöhykkeet. 

Figur 4-28. Visuella influenszoner orsakade av alternativ 3 i den 

ursprungliga planen. 

206 

4.8.6 Elöverföringens inverkan på landskapet och 

kulturmiljön 

Vindkraftsparkens alla alternativ kopplas till riksnätet på kraftverksområdet 

på Björnön. På fastlandet behövs inga nya 

kraftledningar utanför kraftverksområdet. Det här gäller både 

den ursprungliga och den nya planen. På havsområdet används 

en sjökabel som placeras på havsbottnen och som 

ansluts till ställverket på kraftverksområdet på stranden av 

Björnön. 

Elöverföringens inverkan på landskapet och kulturmiljön 

blir därför mycket obetydlig. Sjökabeln måste dras med beaktande 

av eventuella vrak på området. 

Kuva 4-29. Uuden suunnitelman vaihtoehdon 2 aiheuttamat visuaaliset 

vaikutusvyöhykkeet. 

Figur 4-29. Visuella influenszoner orsakade av alternativ 2 i den 

nya planen.

4.9 Valo ja varjostus 


Varjostusvaikutus voi esiintyä kun auringon säteet suuntautuvat 

tuulivoimalaitoksen roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. 

Toiminnassa oleva tuulivoimalaitos aiheuttaa 

tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä. 

Vilkkuvaa varjoa on tutkittu; eräille herkille henkilöille se on 

häiritsevä, toisia henkilöitä se ei häiritse. Mahdollinen häiritsevyys 

riippuu myös siitä, asutaanko tai oleillaanko kohteessa 

(katselupisteessä) aamulla, päivällä ja illalla jolloin ilmiötä voi 

esiintyä tahi onko kyseessä asunto- tai loma-asunto, toimitila 

tai tehdasalue. 

Ilmiö on säästä riippuvainen: sitä ei esiinny kun aurinko on 

pilvessä tai kun tuulivoimalaitos ei ole käynnissä. Pisimmälle 

varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Kun 

aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää 

muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan 

pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. 

Ilmiön esiintymiseen vaikuttavat sijoitusalueen, sään, vuodenajan 

ja vuorokaudenajan lisäksi tuulivoimaloiden sijoittelu 

ja ominaisuudet (korkeus, lavan ominaisuudet, lapakulma) 

sekä ympäristö (maastonmuodot, metsäkäsvillisuus). 

Pilvisellä säällä tuulivoimala ei aiheuta varjostusvaikutuksia. 

Vaikutus on näkyvimmillään aamuisin ja iltaisin auringon 

nousuja laskuaikaan. Suomessa asutuksen kannalta ongelmallisia 

ajankohtia on yleensä harvoin, koska auringon nousu- 

ja laskuajat sekä korkein paistekulma vaihtelevat voimakkaasti 

vuodenajan mukaan. 

Ilmiön esiintymistä voidaan ennustaa matemaattisella laskentamallilla, 

jota on käytetty tässä myös tässä arvioinnissa. 

WindPro-laskentamallilla (EMD 2008) arvioitiin tuulivoimaloiden 

lähialueilleen aiheuttamaa ns. vilkkuvaa varjostusta 

(flickering shadow, myös käytetään termiä rotating shadow), 

niitä alueita, joihin varjostuksia todennäköisesti tulisi. 

Ohjelman avulla voidaan laskea kuinka usein ja millä toistumisvälillä 

yksi tai useampi tuulivoimala aiheuttaa varjostusvaikutuksia 

tietylle alueelle tai tiettyyn kohteeseen. 

Laskentamallilla arvioidaan yleensä kaksi erilaista varjostustilannetta, 

ns. pahin mahdollinen varjostus (worst case) ja 

ns. realistinen varjostus (real case). Worst Case (”pahin tapaus”) 

-laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan 

suhteessa tuulivoimalaan, olettavat auringon paistavan 

koko ajan kun se on horisontin yläpuolella ja olettavat tuulimyllyjen 

käyvän koko ajan. Tällöin lasketaan ns. astronominen 

maksimivarjostus. Tulos on teoreettinen, koska mikäli sää 

on pilvinen tai tyyni tahi tuulen suunta painaa roottorin tason 

samansuuntaiseksi kuin auringon ja katselupisteen välinen 

jana, tuulivoimala ei aiheuta varjostusvaikutusta. 

Real Case -laskennassa otetaan huomioon paikallinen säätilanne 

(pilvisyys, tuulisuus) ja tuulivoimalaitoksen roottorin todellinen 

liikkuminen. Laskenta antaa paremman kuvan todellisesta 

varjostusvaikutuksen esiintymisestä kohdepisteessä. 

4.9 Ljus- och skuggeffekter 


Skuggeffekter kan förekomma då solens strålar bakom ett 

vindkraftverks rotorblad träffar en viss iakttagelsepunkt. 

Ett vindkraftverk i drift ger då upphov till ett s.k. blinkande 

skuggfenomen. 

Den blinkande skuggan har undersökts; för vissa känsliga 

personer är den störande, medan andra personer inte blir 

störda. Den eventuella störningen beror också på om man 

bor eller vistas vid den aktuella iakttagelsepunkten på morgonen, 

dagen och kvällen, då fenomenet kan förekomma, eller 

om det är fråga om en bostad eller fritidsbostad, en verksamhetslokal 

eller ett fabriksområde. 

Fenomenet beror på vädret: det förekommer inte när det är 

mulet eller då vindkraftverket inte är i drift. Skuggan når längst 

då solen står lågt (morgon och kväll). Då solen går tillräckligt 

lågt ned uppkommer inte mera någon enhetlig skugga. Det 

här beror på att solstrålarna måste gå en längre sträcka genom 

atmosfären, varvid strålningen sprids. Förekomsten av 

det här fenomenet påverkas förutom av platsen, vädret, årstiden 

och tiden på dygnet också av placeringen av vindkraftverken 

och deras egenskaper (höjd, rotorns egenskaper, bladvinkel) 

samt omgivningen (terrängformer, skogsvegetation). 

Vid molnigt väder orsakar ett vindkraftverk inga skuggeffekter. 

Fenomenet syns tydligast morgnar och kvällar vid solens 

uppgång och nedgång. I Finland inträffar tillfällen som är 

problematiska med tanke på bosättningen i allmänhet sällan, 

eftersom tiden för solens upp- och nedgång samt solljusets 

högsta vinkel varierar mycket beroende på årstiden. 

Förekomsten av det här fenomenet kan förutses med matematiska 

beräkningsmodeller som också har använts i den 

här bedömningen. Med beräkningsmodellen WindPro (EMD 

2008) bedömdes vindkraftverkens s.k. blinkande skugga 

(flickering shadow, även termen rotating shadow används) i 

näromgivningen, dvs. de områden där skuggeffekter sannolikt 

kan uppstå. Med det här programmet kan man beräkna 

hur ofta och med vilket intervall ett eller flera vindkraftverk orsakar 

skuggeffekter på ett visst område eller en viss plats. 

Med beräkningsmodellen beräknas i allmänhet två olika 

skuggningssituationer, den s.k. värsta möjliga skuggningen 

(worst case) och den s.k. realistiska skuggningen (real 

case). Beräkningarna för Worst Case (det ”värsta fallet”) är 

baserade enbart på solens höjdposition i förhållande till vindkraftverket 

och utgår ifrån att solen lyser hela tiden då den 

befinner sig ovanför horisonten och att vindmöllorna snurrar 

hela tiden. Då beräknas den s.k. astronomiska maximiskuggningen. 

Resultatet är teoretiskt. Vid mulet väder eller då det är 

vindstilla eller om vindens riktning får rotorns plan att vrida sig 

i samma riktning som sträckan mellan solen och iakttagelsepunkten, 

orsakar vindkraftverket inga skuggeffekter. 

Vid beräkning av Real Case beaktas det lokala vädret (molnighet, 

vind) och hur vindkraftverkets rotor verkligen rör sig. 

Den här beräkningen ger en bättre blid av den verkliga förekomsten 

av skuggeffekter vid iakttagelsepunkten. 

207

Tuulivoimalaitokset voivat aiheuttaa myös ns. välkkymisilmiötä, 

silloin kun aurinko paistaa katselijan selän takaa kohden 

toimivaa voimalaitosta. Välkkymisen näkymistä vähentää 

mattapintaisen materiaalin (pinnoitteen) käyttö tuulivoimalan 

lavoissa. 

4.9.2 Valon ja varjostuksen nykytila 

Merialueella ei tällä hetkellä ole varjostusilmiötä aiheuttavia 

tekijöitä. 

Karhusaaren voimalaitostontilla oleva savupiippu on 150 

metriä korkea. Siten se tarjoaa vertailukohdan voimalaitostontin 

tuulivoimalaitosten maisema- ja varjostusvaikutukseen. 

4.9.3 tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset 

Mallinnuksessa varjostuksen laskenta-alueen enimmäissäteeksi 

valittiin 2 kilometriä kustakin tuulivoimalaitosyksiköstä. 

Todellinen varjostuksen esiintymissäde jää tuon tarkastelualueen 

sisäpuolelle. 

Mallilaskennassa tuulivoimalaitosten arvioitiin toimivan 

noin 7 000 tuntia vuodessa. Laskennassa tuulivoimalaitoksen 

napakorkeus oli 3 MW voimalalla 90 m ja roottorin lapa 

käy korkeimmillaan 143,5 m korkeudella. Vastaavasti 2 MW 

voimalan napakorkeus oli 80 m ja roottorin lapa käy korkeimmillaan 

125 m korkeudella. 

Real Case -laskenta ottaa huomioon alueen valaistus- ja 

sääolosuhteet sekä sen kuinka monena tuntina voimalan 

roottori todellisuudessa liikkuu. Real Case -laskennassa säätietoina 

käytettiin lähimmän saatavilla olevan säähavaintoaseman 

meteorologisia tuuli- ja auringonpaistetietoja. 

Varjostusvaikutuksen Real Case -laskennan tulokset on 

esitetty oheisissa kartoissa (Kuva 4-30 ja Kuva 4-31). Kuvan 

4-30 laajemmassa kartassa myös Karhusaaren (mantereen) 

tuulivoimalat ovat n. 3 MW laitoksia. Laskennassa keskityttiin 

uuden suunnitelman vaikutusten havainnollistamiseen. 

Kuvan 4-31 detaljikartassa on laskettu varjostusvaikutus, kun 

mantereelle rakennettavat laitokset ovat pienempiä, kokoluokaltaan 

n. 2 MW. 

208 

Vindkraftverken kan också ge upphov till s.k. blinkfenomen, 

då solen lyser bakom betraktarens rygg mot ett vindkraftverk 

med snurrande rotor. Blinkningens synlighet minskar 

om vindkraftverkets vingar görs av material med matt yta 

(ytbeläggning). 

4.9.2 Ljus och skuggor i nuläget 

I havsområdet finns för närvarande inga faktorer som ger 

upphov till skuggfenomen. 

Skorstenen på kraftverkstomten på Björnön är 150 meter 

hög. Den utgör därför en jämförelsepunkt för landskapspåverkan 

och skuggeffekter för de vindkraftverk som placeras 

på kraftverkstomten. 

4.9.3 Skuggeffekter från vindkraftsparken 

I modellberäkningen valdes 2 kilometer från varje vindkraftverksenhet 

son maximal radie för det område där skuggningen 

beräknades. Den verkliga radien inom vilken skuggning 

förekommer ligger inom detta område. 

I modellberäkningen uppskattades att vindkraftverken är i 

drift cirka 7 000 timmar om året. I beräkningen var vindkraftverkets 

navhöjd 90 m för 3 MW kraftverk och rotorbladens 

högsta punkt var på 143,5 m höjd. För 2 MW kraftverk var 

navhöjden 80 m och rotorbladens högsta punkt på 125 m 

höjd. 

Real Case-beräkningen beaktar områdets ljus- och väderförhållanden 

samt hur många timmar kraftverkets rotor i 

verkligheten rör sig. I beräkningen av Real Case användes 

meteorologiska uppgifter om vind och solsken från närmaste 

tillgängliga väderstation. 

Resultaten av beräkningarna av skuggeffekterna enligt Real 

Case presenteras på vidstående kartor (Figur 4-30 och Figur 

4-31). På den större kartan i figur 4-30 är också vindkraftverken 

på Björnön (fastlandet) ca 3 MW kraftverk. Beräkningarna 

koncentrerades på att åskådliggöra konsekvenserna enligt 

den nya planen. På detaljkartan i figur 4-31 har skuggeffekten 

beräknats för en situation där de kraftverk som byggs på 

fastlandet är mindre, ca 2 MW.

Kuva 4-30. Varjostusvaikutuslaskelma. Kuvassa vaihtoehto VE 2/uusi, 3 MW:n kokoiset tuulivoimalat. 

Figur 4-30. Beräkning av skuggeffekter. Figuren visar alternativ ALT 2/nytt med 3 MW kraftverk. 

209

Kuva 4-31. Varjostusvaikutuslaskelma, detaljikuva Karhusaaren 

niemestä Kuvassa 2 MW tuulivoimalaitokset ja varjostusraja 8 tuntia/ 

vuosi. 

Varjostusvaikutus (Real Case –tilanne) ulottuu enimmillään 

noin 0,5–1 kilometrin etäisyydelle tuulivoimalaitoksista (luokat 

8-9 ja 10–29 tuntia vuodessa). Varjostusalue on pääosin merta 

(Kuva 4-30), eikä siten aiheuta käytännössä häiriötä. 

Varjostusilmiötä voi esiintyä lähinnä alkuperäisen suunnitelman 

sijoitusalueilla A ja B, rantaa ja saaria lähimpien tuulivoimaloiden 

osalta. Sen sijaan alueilta C ja D ei vilkkuvaa 

varjostusta mallilaskennan perusteella ulotu rantaan saakka. 

Selvityksessä tarkastellulle ilmiölle (vilkkuvan varjon esiintyminen) 

ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. 

Saksassa on määritelty ohjeelliset maksimiarvot tuulivoimaloiden 

varjostusvaikutuksille. Saksalaisten ohjearvojen 

mukaan tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla 

vuodessa enintään 8 tuntia (todellinen varjostus, Real Case). 

210 

Figur 4-31. Beräkning av skuggeffekter, detaljbild från Björnöns 

udde. Kraftverken på bilden är på 2 MW och skuggränsen 8 timmar/ 

år. 

Skuggeffekterna (i en situation enligt Real Case) sträcker sig 

som längst cirka 0,5–1 kilometer från vindkraftverken (klasser 

8–9 och 10–29 timmar om året). Det område som drabbas av 

skuggor är främst hav (Figur 4-30) och orsakar därför i praktiken 

inga störningar. 

Skuggfenomenet kan förekomma främst på den ursprungliga 

planens förläggningsområden A och B för de vindkraftverk 

som ligger närmast stranden och holmarna. Den blinkande 

skuggan från områdena C och D når däremot enligt 

modellberäkningen inte ända till stranden. 

För det här utredda fenomenet (förekomst av blinkande 

skugga) finns inga fastställda riktvärden i Finland.

Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja varjostusvaikutuksille, 

mutta esimerkiksi Tanskassa on käytännön laskelmissa 

käytetty arvona 10:tä tuntia ja Ruotsissa 8:aa tuntia (todellinen 

varjostus, Real Case). 

Mallilaskennan perusteella varjostusvaikutusta voi aiheutua 

vähintään 8 tuntina vuodessa ainoastaan Karhusaaren 

niemessä 8 loma-asunnolle. Loma-asunnoista 6 sijaitsee 

pohjois-koilliseen hiilivoimalaitoksesta ja 2 etelään. 

Arvioinnissa ei ole huomioitu sitä, onko ko. loma-asunnoilta 

suoraa näköyhteyttä voimalaitoksiin vai peittääkö esim. 

puusto yhdistettynä maastonmuotoihin tuulivoimaloiden näkymisen 

ja samalla myös varjostusilmiön: muiden tekijöiden 

suhteen varjostusvaikutusta voi kuitenkin näissä 8 kohteessa 

esiintyä. Laskennassa oletuksena oli, että mantereelle rakennettavien 

tuulivoimalaitosten koko olisi 2 MW. 

Olemassa olevien tuulivoimalaitosten läheisyydessä asuvat 

ihmiset kokevat varjostusilmiön (ns. vilkkuva varjo) hyvin eri 

tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen haittana, mutta useimpien 

mielestä se ei heitä häiritse. Esim. Ruotsin Gotlannissa 

haastateltiin lähes sataa tuulivoimalaitosalueiden lähellä asuvaa 

ihmistä, ja heistä 6 % koki varjostusilmiöstä aiheutuvan 

heille häiriötä, toisin sanoen 94 %:n mielestä haittaa ei aiheudu. 

(Widing ym. 2005). 

I Tyskland har vägledande maximivärden för vindkraftverkens 

skuggeffekter bestämts. Enligt de tyska riktvärdena får 

den här inverkan av ett vindkraftverk förekomma vid bosättningen 

under högst 8 timmar om året (verklig skuggning, Real 

Case). 

I de nordiska länderna har inga riktvärden för skuggeffekter 

uppställts, men till exempel i Danmark har man i praktiska 

beräkningar använt värdet 10 timmar och i Sverige 8 timmar 

(verklig skuggning, Real Case). 

Enligt modellberäkningarna kan skuggeffekter förekomma 

i minst 8 timmar om året endast vid 8 fritidshus på udden av 

Björnön. Av dessa fritidsbostäder ligger 6 stycken nordnordost 

om kolkraftverket och 2 söder om kraftverket. 

I bedömningen har det inte beaktats om det finns direkt 

synkontakt från de aktuella fritidsbostäderna till kraftverken 

eller om t.ex. träd i kombination med terrängformer skymmer 

så att vindkraftverken och samtidigt skuggfenomenet 

inte syns. Beträffande andra faktorer kan skuggeffekter dock 

förekomma vid dessa 8 platser. I beräkningen antogs att de 

vindkraftverk som byggs på fastlandet är av storleken 2 MW. 

De som bor i närheten av de existerande vindkraftverken 

upplever skuggfenomenet (s.k. blinkande skugga) mycket 

olika. Vissa kan tycka att det är en olägenhet, medan de flesta 

inte blir störda av det. T.ex. på Gotland i Sverige intervjuades 

närmare hundra personer som bor i närheten av vindkraftsområden. 

Av dem ansåg 6 % att skuggfenomenet störde 

dem, medan 94 % inte hade något obehag av fenomenet. 

(Widing et al. 2005). 

211

4.10 Meluvaikutukset 

4.10.1 Meluvaikutusten arviointimenetelmät 

Tuulivoimalaitosten meluvaikutuksia arvioitiin melun laskentamallin 

avulla. Laskentaohjelmana käytettiin SoundPlan 

6.5 –melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää Nord2000melulaskentastandardia. 

Malli toimii 3D-ympäristössä ja 

se huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. rakennukset, 

maastonmuodot, heijastukset ja vaimenemiset, melulähteiden 

käyntiajat ja suuntaavuudet sekä säätiedot. Nord2000laskentastandardin 

on todettu soveltuvan aiemmin käytettyjä 

laskentamalleja (esim. Pohjoismainen yleinen melulaskentamalli 

vuodelta 1982 sekä ISO 9613 teollisuusmelun laskentamalli 

vuodelta 1993) paremmin tuulivoimalaitosten melun 

mallintamiseen merialueella ja erilaisissa sääolosuhteissa. 

Meluvyöhykkeet laskettiin 2 m korkeudelle maanpinnasta, 

tuulennopeudella 8 m/s 10 m korkeudella maanpinnasta, 

koska tämä on aiempien tuulivoimalaitosten melusta tehtyjen 

tutkimusten ja selvitysten perusteella melutasoltaan yleensä 

häiritsevin tilanne. Tätä voimakkaammalla tuulella taustakohina 

ja siitä aiheutuva peittovaikutus lisääntyvät voimakkaasti ja 

toisaalta tuulivoimalaitoksen käyntiääni ei kaikilla voimalaitostyypeillä 

lisäänny vaan saattaa jopa pienentyä. Tuulennopeus 

voimalaitosten napakorkeudella laskettiin logaritmisen tuulennopeusprofiilin 

mukaisesti. 

Mallinnuksen lähtötietoina käytettiin Maanmittauslaitokselta 

saatua alueen numeerista kartta-aineistoa, joka sisältää 

mm. maanpinnan korkeustiedot, rakennukset ja vesialueet. 

Tuulivoimalaitosten osalta lähtötietoina olivat voimalaitosten 

suunnittelutiedot (laitosten napakorkeus ja laitosten suunnitellut 

sijainnit) sekä suunnitellun tyyppisistä voimalaitoksista 

mitatut lähtömelutasot laitevalmistajien (Vestas, RePower) ilmoitusten 

mukaan (3 MW LWA 109,4 dB ja 5 MW LWA 111,1 

dB). 

Mallinnuksen mukaiset melutasot eivät esiinny hankealueen 

ympäristössä joka puolella samanaikaisesti, vaan laskentakuvat 

esittävät tuulivoimalaitosten aiheuttamia melutasoja 

myötätuulitilanteessa tuulivoimalaitokselta tarkastelupistettä 

kohti. Kuvatunlainen tilanne toistuu eri tavalla eri puolella 

hankealuetta, sillä vallitseva tuulensuunta hankealueella on 

tehtyjen selvitysten mukaan lounaasta. Täten kuvatun kaltaisia 

melutasoja esiintyy hankealueen koillispuolella useammin 

kuin esim. lounais- tai kaakkoispuolella. 

Näin melumallinnuksen kartat kuvaavat huonointa eli 

”worst case” tilannetta. 

4.10.2 Nykyinen melutilanne 

Nykytilanteessa hankealueen ympäristön melutilanteeseen 

vaikuttaa alueen liikenne, sataman toiminta sekä PVO:n 

Kristiinan voimalaitos. Vuoden 2008 ja 2009 vaihteessa tehtyjen 

melumittausten mukaan voimalaitoksen ja satamatoimintojen 

aiheuttama melutaso on lähimpien loma-asuntojen 

kohdalla voimalaitoksen etelä- ja pohjoispuolella luokkaa 

42-44 dB päivällä. Voimalaitoksen melu on tyypillisesti hyvin 

tasaista ja vaihtelua aiheutuu lähinnä voimalaitokselle suuntautuvasta 

liikenteestä. Sataman melu on vaihtelevampaa ja 

212 

4.10 buller 

4.10.1 Metoder för bedömning av buller 

Bullret från vindkraftverken bedömdes med hjälp av en bullerberäkningsmodell. 

För beräkningen användes bullerberäkningsprogrammet 

SoundPlan 6.5 och bullerberäkningsstandarden 

Nord2000 som ingår i programmet. Modellen fungerar 

i 3D-miljö och beaktar i den 3-dimensionella beräkningen 

bl.a. byggnader, terrängformer, reflexioner och dämpningar, 

de tider som bullerkällorna är i gång, riktningsfaktorer samt 

väderuppgifter. Beräkningsstandarden Nord2000 har visat 

sig passa bättre än de beräkningsmodeller som tidigare har 

använts (t.ex. den nordiska allmänna bullerberäkningsmodellen 

från 1982 samt beräkningsmodellen för industribuller ISO 

9613 från 1993) för modellberäkning av bullret från vindkraftverk 

i havsområdet vid olika väderförhållanden. Bullerzonerna 

beräknades på 2 m höjd över markytan, vid en vindhastighet 

på 8 m/s på 10 m höjd över markytan, eftersom den här bullernivån 

enligt tidigare undersökningar och utredningar om 

buller från vindkraftverk i allmänhet är den mest störande 

situationen. Vid hårdare vind än detta ökar bakgrundsbruset 

och dess täckande verkan ökar snabbt, och å andra sidan 

ökar inte ljudet från vindkraftverkens drift för alla kraftverkstyper 

utan det kan till och med minska. Vindhastigheten 

vid kraftverkens navhöjd beräknades enligt en logaritmisk 

vindhastighetsprofil. 

Som utgångsinformation för modellberäkningen användes 

numeriskt kartmaterial för området, vilket erhållits från 

Lantmäteriverket. Materialet omfattar bl.a. uppgifter om markytans 

höjd, byggnader och vattenområden. För vindkraftverken 

bestod utgångsinformationen av kraftverkens planeringsdata 

(kraftverkens navhöjd och planerade förläggningsplatser) 

samt utgångsbullernivåer som uppmätts från kraftverk av 

den planerade typen enligt uppgifter från tillverkarna (Vestas, 

RePower) (3 MW LWA 109,4 dB och 5 MW LWA 111,1 dB). 

De bullernivåer som modellberäkningen anger förekommer 

inte på alla platser kring projektområdet samtidigt utan 

beräkningens bilder visar de bullernivåer som vindkraftverken 

ger upphov till i medvind från vindkraftverket mot den 

plats där iakttagelsen sker. En situation enligt den här beskrivningen 

upprepas på olika sätt i olika delar av projektområdet, 

eftersom den dominerande vindriktningen på projektområdet 

enligt utredningarna är från sydväst. Därför förekommer bullernivåer 

av den art som beskrivs nordost om projektområdet 

oftare än t.ex. i sydväst eller sydost. 

Bullermodellberäkningens kartor beskriver alltså den värsta 

situationen, ”worst case”. 

4.10.2 Nuvarande bullersituation 

I nuläget påverkas bullersituationen i omgivningen kring projektområdet 

av trafiken i området, hamnverksamheten samt 

PVO:s kraftverk på Björnön. Enligt de bullermätningar som 

gjordes vid årsskiftet 2008–2009 är bullernivån från kraftverket 

och hamnverksamheten vid de närmaste fritidsbostäderna 

söder och norr om kraftverket ungefär 42–44 dB dagtid.

iippuu paljon saapuvien laivojen ja niiden purkamisen aikatauluista. 

Voimalaitos ja satama vaikuttavat melutasoon 

Karhusaaren alueella, tehtyjen melumittausten mukaan voimalaitoksen 

melu ei ole välttämättä edes kuultavissa kauempana 

voimalaitoksesta. 

Nykyiset 1 MW voimalaitokset on otettu huomioon melun 

mallinnuksessa. Käytännössä niiden aiheuttama ääni on harvoin 

kuultavissa, koska meren äänet aallonmurtajalla ovat 

voimakkaampia. 

4.10.3 Häiriintyvät kohteet 

Kristiinankaupungin keskustan asuinalue ulottuu lähimmillään 

noin 1,3-1,4 km etäisyydelle Karhusaaren alueen suunnitelluista 

tuulivoimalaitoksista. Muutamia vakituisessa asuinkäytössä 

olevia taloja sijaitsee myös Karhusaaren eteläosassa 

noin 350-400 m etäisyydellä lähimmistä suunnitelluista 


PVO:n voimalaitosalueen ympäristössä Karhusaaren alueella 

on runsaasti loma-asutusta. Lähimmät loma-asunnot 

sijaitsevat asemakaavassa voimalaitosalueeksi merkityllä 

alueella. Osayleiskaavaluonnoksessa voimalaitosalueeksi 

merkityn alueen ulkopuolella lähimmät loma-asunnot sijaitsevat 

noin 300-400 m etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimalaitoksista 

(uusi suunnitelma). Etäisyys voimalaitosalueella 

nykytilanteessa olevista 1 MW tuulivoimalaitoksista lähimpiin 

osayleiskaavaluonnoksessa voimalaitosalueeksi merkityllä 

alueella sijaitseviin loma-asuntoihin on noin 600-700 m. 

4.10.4 Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset 

Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten 

vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. 

Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa 

toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä 

aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita 

ovat mahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Muut maarakentamiseen 

liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, 

täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista. 

Vedenalaiset meluvaikutukset saattavat olla hetkellisesti 

merkittäviä, mikäli veden alla joudutaan räjäyttämään kalliota 

tai paaluttamaan. Tällöin saattaa esiintyä myös kaloihin ja 

merinisäkkäisiin vaikuttavia melutasoja. Mahdollisten paalutus- 

ja louhintatöiden päätyttyä melutilanne veden alla palaa 

lähelle normaalia. Täytöistä ja muista vesirakentamistöistä 

aiheutuvan melun vaikutukset ulottuvat arviolta muutamien 

kymmenien tai satojen metrien etäisyydelle. 

4.10.5 tuulivoimapuiston meluvaikutukset 

Hanke vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan 

myös hanke-alueen ulkopuolella. Vaikutussäde riippuu valittavasta 

voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen 

koosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muutamasta sadasta 

metristä jopa yli kilometriin. 

Bullret från kraftverket är typiskt mycket jämnt. Variationer i 

bullret uppkommer närmast av trafiken till kraftverket. Bullret 

från hamnen är mera varierande och beror mycket på tidtabellen 

för inkommande fartyg och lossningen av dem. Kraftverket 

och hamnen påverkar bullernivån på Björnöområdet. Enligt 

mätningar som gjorts kan bullret från kraftverket inte nödvändigtvis 

ens höras längre bort från kraftverket. 

De nuvarande 1 MW kraftverken har beaktats i modellberäkningen 

av bullret. I praktiken kan ljudet från dem sällan 

höras, eftersom ljuden från havet vid vågbrytaren är högre. 

4.10.3 Ställen som kan bli störda 

Bostadsområdet i Kristinestads centrum sträcker sig som 

närmast till en plats cirka 1,3–1,4 km från de vindkraftverk 

som planeras på Björnöområdet. Några hus som används 

som fast bostad finns också i södra delen av Björnön cirka 

350–400 m från närmaste planerade vindkraftverk. 

Kring PVO:s kraftverksområde på Björnöområdet finns 

det rikligt med fritidsbostäder. De närmaste fritidsbostäderna 

finns på det område som i detaljplanen är utmärkt som kraftverksområde. 

I utkastet till delgeneralplan utanför det område 

som är utmärkt som kraftverksområde ligger de närmaste 

fritidsbostäderna cirka 300–400 m från de planerade vindkraftverken 

(den nya planen). Avståndet från de 1 MW vindkraftverk 

som nu finns på kraftverksområdet till närmaste (på 

det område som i utkastet till delgeneralplan är utmärkt som 

kraftverksområde) belägna fritidsbostäder är cirka 600–700 

m. 

4.10.4 buller under byggtiden 

Under byggtiden uppkommer buller främst på grund av 

markbyggnadsarbete för vindkraftverkens fundament och 

vägförbindelserna. Den egentliga resningen av kraftverken 

medför inte speciellt mycket buller. Det motsvarar bullret från 

normalt byggnads- eller monteringsarbete. De bullrigaste arbetsmomenten 

i byggskedet är eventuella sprängnings- eller 

pålningsarbeten. Andra arbetsmoment i markbyggnadsskedet 

(transport av marksubstans, utfyllnad, grävning m.m.) 

motsvarar normalt markbyggnadsarbete. 

Bullereffekterna under vattnet kan momentant vara ansenliga, 

om berg måste sprängas eller pålning utföras under vattnet. 

Då kan det uppkomma bullernivåer som också påverkar 

fiskarna och havsdäggdjuren. Efter eventuella pålnings- och 

sprängningsarbeten återgår bullersituationen under vattnet 

till närapå normal nivå. Effekterna av bullret vid utfyllnad och 

annat byggarbete i vattnet sträcker sig uppskattningsvis några 

tiotal eller hundratal meter från platsen. 

4.10.5 buller från vindkraftsparken 

Projektet påverkar bullernivån i närområdet och ljudlandskapet 

också utanför projektområdet. Verkningsradien beror på 

den valda typen av kraftverksenhet, kraftverksenheternas 

storlek samt väderförhållandena och den varierar från några 

hundra meter upp till över en kilometer. 

213

Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttaa merkittävästi tuulivoimalaitoksen 

äänen havaitsemiseen. Tietyissä olosuhteissa 

(erityinen pystysuuntainen tuuliprofiili, jäätynyt meri, lehdettömät 

puut) taustamelu havaintopisteessä saattaa olla niin 

alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. 

Toisenlaisissa olosuhteissa taas huomattavasti 

voimakkaampi tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä 

taustamelun (tuulen humina puissa, laineiden ääni rannassa 

ym.) alle. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa 

sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tuulen nopeus 

vaikuttaa paitsi taustaääniin, myös tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. 

Kovalla tuulella laitoksen käyntiääni on pääsääntöisesti 

voimakkaampi kuin hiljaisella tuulella, vaikkei voimalaitoksen 

käyntiääni seuraakaan suoraan tuulennopeuden 

kasvua. 

Tuulivoimalaitoksen meluun vaikuttaa ympäristöolosuhteiden 

lisäksi myös laitostyyppi ja –koko. Tuulivoimalaitoksen 

melutaso pääsääntöisesti kasvaa laitoskoon kasvaessa, 

vaikka eri laitostyypeillä ja laitosvalmistajien voimalaitoksilla 

onkin eroja. Myös suurempi napakorkeus kasvattaa osaltaan 

vaikutussädettä. 

Eri voimalaitostyyppejä voidaan säätää eri tavalla ja tietyillä 

asetuksilla (mm. lapakulman säätö) tuulivoimalaitosyksikön 

aiheuttamaa melutasoa voidaan alentaa. Lapakulman säätö 

vaikuttaa myös voimalaitoksen sähköntuottoon. Myös laitoskokonaisuuden 

osien valinnalla voidaan vaikuttaa tuulivoimalaitosyksikön 

meluntuottoon, esimerkkinä turbiinin valinta. 

Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustaäänistä 

poikkeava jaksottaisuus. Taustaäänten peittovaikutus 

riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. 

Tästä syystä tuulivoimalaitoksen melun havaittavuus 

riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä. 

Tuulivoimalaitosten melun on todettu olevan häiritsevää alhaisemmilla 

äänitasoilla kuin esim. liikennemelun. Ruotsalaisten 

tutkimusten mukaan häiritsevyys nousee voimakkaammin, 

kun tuulivoimalaitoksen aiheuttama äänitaso ylittää L Aeq 40-45 

dB. Tuulivoimalaitoksen melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen 

aiheuttaman äänitason lisäksi esim. tuulen ja 

alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, 

tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan 

yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. 

VE 0+ 

3 MW voimalaitoksilla laskennallinen melutaso lähimpien loma-asuntojen 

kohdalla on noin 50 dB. Melulle altistuvat lomaasunnot 

ovat Karhusaaren pohjoisosassa ja Karhusaaresta 

pohjoiseen sijoittuvalla ranta-alueella. Melutaso ylittää lomaasumiseen 



melua pysty erottamaan lähellekään kaikissa sääoloissa, 

sillä ranta-alueen loma-asuntojen kohdalla tuulen ja aaltojen 

aiheuttama ääni peittää tuulivoimalaitoksen äänen alleen 

suuren osan ajasta. Erityisissä olosuhteissa taustamelun ollessa 

hiljaista tuulivoimalaitosten ääni on kuitenkin kuultavissa 

sekä lähimpien vakituisten että loma-asuntojen kohdalla. 

214 

Bakgrundsljud eller tysthet inverkar avsevärt på om ljudet 

från vindkraftverken märks. Under vissa förhållanden (en speciell 

vertikal vindprofil, isbelagt hav, träden utan löv) kan bakgrundsbullret 

vid observationsplatsen vara så lågt att också 

svagt ljud från ett vindkraftverk kan märkas. Under andra förhållanden 

kan betydligt högre ljud från ett vindkraftverks drift 

täckas av bakgrundsbuller (vindens sus i träden, vågsvall vid 

stranden m.m.). Ljudet från vindkraftverk är mera skönjbart 

på grund av att dess periodicitet avviker från bakgrundsbullret. 

Vindhastigheten påverkar inte bara bakgrundsljuden utan 

också hur mycket buller vindkraftverken producerar. Vid hård 

vind är ljudet från ett kraftverk i regel högre än vid svag vind, 

även om ljudet från ett kraftverks drift inte är direkt proportionellt 

mot vindhastigheten. 

Bullret från vindkraftverken påverkas förutom av miljöförhållandena 

också av kraftverkstypen och -storleken. 

Vindkraftverkens bullernivå ökar i regel med ökande kraftverksstorlek, 

även om det finns skillnader mellan olika kraftverkstyper 

och olika kraftverkstillverkares kraftverk. Högre 

navhöjd ökar också verkningsradien. 

Olika kraftverkstyper kan regleras på olika sätt. Med vissa 

inställningar (bl.a. inställning av bladvinkeln) kan bullernivån 

från en vindkraftverksenhet sänkas. Inställningen av bladvinkeln 

påverkar också kraftverkets elproduktion. Också genom 

val av delar i kraftverkshelheten kan man påverka bullret från 

en vindkraftverksenhet, till exempel genom val av turbin. 

Ljudet från vindkraftverk är mera skönjbart på grund 

av att dess periodicitet avviker från bakgrundsljudet. 

Bakgrundsljudets täckande verkan beror förutom på ljudnivån 

också på ljudets frekvensfördelning. Därför beror bullrets 

skönjbarhet i hög grad på observationsplatsen och dess omgivning. 

Bullret från vindkraftverk har konstaterats vara störande 

vid lägre ljudnivåer än t.ex. trafikbuller. Enligt svenska 

undersökningar stiger den störande verkan kraftigt då ljudnivån 

från vindkraftverket överstiger L Aeq 40-45 dB. Den störning 

som bullret från vindkraftverk ger upphov till påverkas 

förutom av ljudnivån från vindkraftverket också av bl.a. hur 

täckande bakgrundsljudet från vinden och annan verksamhet 

i området är, vindkraftverkens synlighet i landskapet och vilken 

inställning den som hör ljudet har till vindkraften. 

ALT 0+ 


närmaste fritidsbostäderna cirka 50 dB. De fritidsbostäder 

som blir utsatta för bullret finns i norra delen av Björnön och 

på strandområdet norr om Björnön. Bullernivån överstiger 

riktvärdet nattetid för områden som används för fritidsboende. 

De beräknade bullernivåerna är av en sådan klass att 

bullret från vindkraftverken inte kan urskiljas i alla väderförhållanden, 

eftersom ljudet från vindkraftverken drunknar i ljudet 

från vinden och vågorna vid fritidshusen på strandområdet 

under en stor del av tiden. Under speciella förhållanden då 



vid de närmaste fritidshusen.

VE 0+/uusi 

Uuden suunnitelman mukaisessa vaihtoehdossa 0+ melulle 

eniten altistuvat loma-asunnot ja vakituiset asunnot 

ovat Karhusaaren pohjois- ja eteläosassa. Karhusaaren itäosan 

loma-asunnot sijaitsevat kauempana suunnitelluista 











kohdalla. 










kohdalla. 

Loma-asuntojen alueella edellä mainittu yöajan ohjearvo 

ylitetään eri alueilla silloin kun tuulee lounaasta, etelästä, koillisesta, 

luoteesta tai pohjoisesta. Kovempi tuuli lisää kuulijan 

ympäristön äänitasoa. Hiljaisempi tuuli pienentää ympäristön 

äänitason lisäksi myös tuulivoimalan lähtömelutasoa. 

ALT 0+/nytt 

I alternativ 0+ enligt den nya planen finns de fritidsbostäder 

och fasta bostäder som blir mest utsatta för bullret i norra 

och södra delen av Björnön. De fritidsbostäder som finns i 

östra delen av Björnön ligger längre bort från de planerade 






















På området med fritidsbostäder överskrids det nämnda 

riktvärdet nattetid på olika områden då det blåser från sydväst, 

söder, nordost, nordväst eller norr. Hårdare vind ökar 

ljudnivån i omgivningen kring iakttagaren. Svagare vind 

minskar ljudnivån i omgivningen men också vindkraftverkens 

utgångsbullernivå. 

215

Kuva 4-32.Karhusaaren alueen vanhan suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden aiheuttama melu VE 0+ mukaisessa 

tilanteessa 3 MW voimaloilla. 

Figur 4-32. Buller från vindkraftverken på Björnöområdet enligt gamla planen i en situation enligt ALT 0+ och 3 

MW kraftverk. 

216

Kuva 4-33.Karhusaaren alueen tuulivoimaloiden aiheuttama melu VE 0+/ uusi mukaisessa tilanteessa 2 MW voimaloilla. 

Figur 4-33. Buller från vindkraftverken på Björnöområdet i en situation enligt ALT 0+/nya planen och 2 MW 

kraftverk. 

217

VE 1 

Vaihtoehdossa 1 tulee lisää voimalaitosyksiköitä verrattuna 

vaihtoehtoon 0+. Vaihtoehdossa 0+ voimalaitosyksiköt ovat 

Karhusaaren edustalla ja vaihtoehdossa 1 lisävoimalaitokset 

sijoittuvat kauemmas merialueelle. Voimalaitosten lukumäärän 

lisäys laajentaa melun vaikutusaluetta merialueella, 

rannikolla Karhusaaresta pohjoisen suuntaan sekä hankealueen 

koillispuolella oleville saarille, jotka kuitenkin ovat pääosin 

asumattomia. Loma-asuntoja Karhusaaresta pohjoisen 

suuntaan olevalla rannikolla sekä muutamia loma-asuntoja 

pohjoisen puolella olevissa saarissa sijoittuu melualueelle. 

VE 1/uusi 

Vaihtoehdossa 1/uusi tulee lisää voimalaitosyksiköitä verrattuna 

vaihtoehtoon 0+/uusi. Vaihtoehdossa 0+/uusi voimalaitosyksiköt 

ovat Karhusaaren alueella nykyisen hiilivoimalaitoksen 

laitosalueella ja sen ympäristössä, kun taas vaihtoehdossa 

1/uusi lisävoimalaitokset sijoittuvat uuden suunnitelman 

mukaisesti kauemmas merialueelle. Tästä johtuen melutilanne 

ei muutu Karhusaaren alueella käytännössä lainkaan, 

riippumatta merialueelle sijoitettavien voimalaitosten koosta 

(3 MW vai 5 MW). Voimalaitosten lukumäärän lisäys laajentaa 

melun vaikutusaluetta merialueella sekä hankealueen koillispuolella 

oleville saarille, jotka kuitenkin ovat asumattomia. 

Lähimpien linnustollisesti arvokkaiden luotojen laskennallinen 

melutaso jää alle 45 dB:n. Näin tuulivoimalaitosten 

ääni ei ole erotettavissa näiden saarien ranta-alueilla kuin 

poikkeustilanteissa. 

VE 2 


vaihtoehtoon 1. Vaihtoehdon 2lisävoimalaitokset sijoittuvat 

etelämmäs merialueelle. Voimalaitosten lukumäärän 

lisäys laajentaa melun vaikutusaluetta merialueella, sekä 

PVO:n voimalaitoksen eteläpuolella oleville saarille, jotka kuitenkin 

ovat pääosin asumattomia. Muutamia loma-asuntoja 

Karhusaaren ja C-alueen välissä olevissa saarissa sijoittuu 

melun vaikutusalueelle. 

VE 2/uusi 

Vaihtoehdossa 2/uusi tulee lisää voimalaitosyksiköitä verrattuna 

vaihtoehtoon 1/uusi. Vaihtoehdon 2/uusi lisävoimalaitokset 

sijoittuvat etelämmäs merialueelle. Voimalaitosten lukumäärän 

lisäys laajentaa melun vaikutusaluetta merialueella 

sekä PVO:n voimalaitoksen eteläpuolella oleville saarille, 

jotka kuitenkin ovat pääosin asumattomia. Muutamiin saariin 

Karhusaaren ja C-alueen välissä ulottuu laskennallinen 40 dB 

melu. Näin tuulivoimalaitosten ääni ei ole erotettavissa näiden 

saarien ranta-alueilla kuin poikkeustilanteissa. Näillä linnuston 

kannalta arvokkailla saarilla on muutama loma-asunto. 

218 

ALT 1 

I alternativ 1 ingår fler kraftverk än i alternativ 0+. I alternativ 

0+ är kraftverksenheterna placerade utanför Björnö och i 

alternativ 1 placeras ytterligare kraftverk längre ut i havsområdet. 

Det ökade antalet kraftverk utökar bullrets influensområde 

på havsområdet, vid stranden från Björnön norrut, och 

bullret når öarna nordost om projektområdet, vilka visserligen 

huvudsakligen är obebodda. Fritidsbostäder på stranden 

norrut från Björnön samt några fritidsbostäder på öarna 

norr om området ligger inom bullerområdet. 

ALT 1/nytt 

I alternativ 1/nytt ingår fler kraftverk än i alternativ 0+/ 

nytt. I alternativ 0+/nytt är kraftverksenheterna placerade på 

Björnön på det nuvarande kolkraftverkets område och i dess 

omgivning, medan de kraftverk som har lagts till i alternativ 1/ 

nytt placeras längre ut i havsområdet enligt den nya planen. 

Därför kommer bullersituationen på Björnöområdet i praktiken 

inte alls att förändras, oberoende av storleken på de 

kraftverk som placeras på havsområdet (3 MW eller 5 MW). 

Det ökade antalet kraftverk utökar bullrets influensområde på 

havsområdet och bullret når öarna nordost om projektområdet, 

vilka dock är obebodda. 

Den beräknade bullernivån på de närmaste i fågelhänseende 

värdefulla skären stannar under 45 dB. Då kan ljudet 

från vindkraftverken inte urskiljas vid de här öarnas strandområden 

annat än i undantagsfall. 

ALT 2 

I alternativ 2 ingår fler kraftverk än i alternativ 1. De kraftverk 

som kommer till i alternativ 2 placeras längre söderut i 

havsområdet. Det ökade antalet kraftverk utökar bullrets influensområde 

på havsområdet och bullret når öarna söder 

om PVO:s kraftverk, vilka dock huvudsakligen är obebodda. 

Några fritidsbostäder på öarna mellan Björnön och område 

C ligger inom bullrets influensområde. 

ALT 2/nytt 

I alternativ 2/nytt ingår fler kraftverk än i alternativ 1/nytt. 

De kraftverk som kommer till i alternativ 2/nytt placeras längre 

söderut i havsområdet. Det ökade antalet kraftverk utökar 

bullrets influensområde på havsområdet och bullret når 

öarna söder om PVO:s kraftverk, vilka dock huvudsakligen är 

obebodda. Vissa öar mellan Björnön och område C nås av en 

beräknad ljudnivå på 40 dB. Då kan ljudet från vindkraftverken 

inte urskiljas vid de här öarnas strandområden annat än 

i undantagsfall. På de här öarna med värdefullt fågelbestånd 

finns några fritidsbostäder.

Kuva 4-34.Vaihtoehdon 2/uusi melutilanne kun merialueella käytetään 

5 MW ja maa-alueella 2 MW voimaloita. 

VE 3 


vaihtoehtoon 2. Vaihtoehdon 3 lisävoimalaitokset sijoittuvat 

merialueelle C-alueen eteläpuolella eli D-alueelle. 

Voimalaitosten lukumäärän lisäys laajentaa melun vaikutusaluetta 

merialueella ja Skaftungin edustan saarille. Lomaasunnot 

esim. Sandskäretin ja Ljusgrundin saarissa sijoittuvat 

melun vaikutusalueelle. Tuulivoimalaitokset sijaitsevat 

niin etäällä loma-asunnoista, että melutasot jäävät pääosin 

loma-asumiseen käytettyjen alueiden yöajan ohjearvon 

alapuolelle. 

Figur 4-34. Bullersituation i alternativ 2/nya planen, då 5 MW kraftverk 

används på havsområdet och 2 MW kraftverk på landområdet. 

ALT 3 

I alternativ 3 ingår fler kraftverk än i alternativ 2. De kraftverk 

som kommer till i alternativ 3 placeras i havsområdet 

söder om område C dvs. på område D. Det ökade antalet 

kraftverk utökar bullrets influensområde på havsområdet och 

bullret når öarna utanför Skaftung. Fritidsbostäderna på t.ex. 

Sandskäret och Ljusgrund ligger inom bullrets influensområde. 

Vindkraftverken ligger så långt från fritidsbostäderna att 

bullernivåerna huvudsakligen stannar under riktvärdet nattetid 

för områden som används för fritidsbosättning. 

219

Loma-asunnoille aiheutuvan melun ja voimakkaan maiseman 

muutoksen johdosta on uudessa suunnitelmassa luovuttu 

alueesta D. 

220 

På grund av bullret som fritidsbostäderna utsätts för och 

den stora förändringen i landskapet har område D lämnats 

bort i den nya planen. 

Kuva 4-35.Vaihtoehdon 3 / vanha melutilanne kun merialueella käytetään 5 MW ja maa-alueella 3 MW voimaloita. 

Figur 4-35 Alternativ 3/gamla planen. Bullersituation då 5 MW kraftverk används på havsområdet och 3 MW 

kraftverk på landområdet.

4.10.6 Vedenalainen melu 



Itämerellä tehtyjen mittausten ja tutkimusten mukaan monopile 

perustukselle rakennetun tuulivoimalan käyntiääni on voinut 

joissain olosuhteissa veden alla kuulua jopa joidenkin satojen 

metrien etäisyydelle tuulivoimalaitoksesta . Käyntiäänen 

ei ole kuitenkaan osoitettu häiritsevän kaloja kuin melutasoilla, 

jotka vallitsevat aivan tuulivoimalaitoksen välittömässä 

läheisyydessä muutaman metrin säteellä voimalaitoksesta. 

Kasuuni-tyyppisellä perustamistavalla vedenalaiset meluvaikutukset 

ovat vielä tätäkin pienemmät. 

Kasuuni-tyyppisellä perustamistavalla ja keinosaarilla vedenalaiset 

meluvaikutukset ovat vielä tätäkin pienemmät. 

4.10.7 Sähkönsiirron meluvaikutukset 

Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoastaan 

rakentamisvaiheessa ja ne vastaavat tuulivoimalaitosten rakentamisaikaisia 

meluvaikutuksia ympäristössään. Toiminnan 

aikana sähkön siirtolinjoista saattaa tietyissä olosuhteissa aiheutua 

melua, mutta sen vaikutukset rajoittuvat muutaman 

kymmenen metrin etäisyydelle ilmajohtojen välittömään 

läheisyyteen. 

4.11 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja liikenne 


Maankäytön ja rakennetun ympäristön nykytilaa on selvitetty 

maastokäyntien, lentokoneesta tehtyjen viistokuvausten ja 

numeeristen paikkatietoaineistojen perusteella. Nykyiset rakennukset 

on selvitetty maastotietokannasta, jonka tietosisältö 

vastaa peruskartta-aineistoa. 

Nykyisestä alueidenkäytöstä saatiin tietoa asukaskyselyn 

kautta. 

Liikennevaikutusten arvioinnissa on saatu kokemuksia ja 

lähtötietoja PVO-Innopowerin Ajoksen tuulivoimalaitoksen 

rakentamisesta. 

4.11.2 Sijainti 

Hanke sijoittuu pääosin Kristiinankaupungin ja osin 

Närpiön kaupungin merialueelle Selkämeren pohjoisosaan. 

Merituulivoimapuiston suunnittelualue on Kristiinankaupungin 

ja Närpiön edustan matalikolla alue, joka ulottuu noin 10 kilometrin 

päähän länteen, 5 kilometrin päähän pohjoiseen 

ja noin 15 kilometrin päähän etelään Kristiinankaupungin 

Karhusaaren satamasta. Tuulivoimalaitokset sijoittuvat 

alueelle, jonka pinta-ala on enintään 4 200 ha eli 42 km 2 . 

Voimalaitosyksikön perustus vaatii noin 0,5 ha rakentamisalan. 

Siten voimalaitosten yhteenlaskettu rakentamisala on 

noin 40 ha. 

4.10.6 Undervattensbuller 



Bl.a. enligt mätningar och undersökningar som gjorts i 

Östersjön har det i anslutning till fundament av monopile-typ 

konstaterats att hörbarheten för ljudet från kraftverkets drift 

under vattnet i vissa förhållanden hörts t.o.m. på några hundra 

meters avstånd från kraftverket. Ljudet av driften verkade 

dock inte störa fiskarna, förutom de bullernivåer som råder i 

ett vindkraftverks omedelbara närhet inom några meters avstånd 

från kraftverket. 

Om fundament av kassuntyp och konstgjorda öar används 

blir bullereffekterna under vattnet ännu mindre. 

4.10.7 buller av elöverföringen 

Elöverföringen medför i praktiken buller endast i byggskedet 

och det motsvarar det buller som uppkommer i omgivningen 

då vindkraftverk byggs. Under driften kan elöverföringsledningarna 

under vissa förhållanden orsaka buller, men det begränsar 

sig till några tiotal meter från luftledningarnas omedelbara 

närhet. 

4.11 Samhällsstruktur, markanvändning och trafik 


Markanvändningen och den byggda miljöns nuvarande situation 

har utretts genom terränggranskningar, flygbilder i sned 

vinkel och numerisk geografisk information. De nuvarande 

byggnaderna har utretts i terrängdatabasen, vars datainnehåll 

motsvarar grundkartans material. 

Information om den nuvarande områdesanvändningen erhölls 

genom en enkät bland invånarna. 

Erfarenhet och utgångsinformation för bedömning av 

konsekvenserna av trafiken erhölls från bygget av PVO- 

Innopowers vindkraftverk i Ajos. 

4.11.2 Läge 

Projektet placeras främst på Kristinestads och delvis på 

Närpes stads havsområde i norra delen av Bottenhavet. 

Planområdet för en havsvindpark är ett grunt område utanför 

Kristinestad och Närpes. Det sträcker sig cirka 10 kilometer 

västerut, 5 kilometer norrut och cirka 15 kilometer söderut 

från Björnö hamn. Havsvindparken placeras på ett område 

vars areal är högst 4 200 ha, dvs. 42 km 2 . Fundamentet 

för en kraftverksenhet kräver cirka 0,5 ha byggnadsareal. 

Kraftverkens sammanlagda byggnadsareal blir då cirka 40 

ha. 

221

4.11.3 Nykyinen alueiden käyttö 

Kristiinankaupunki 

Pietari Brahe perusti Kristiinankaupungin vuonna 1649. 

Nimensä kaupunki sai Ruotsin kuningattaren Kristinan mukaan. 

Kaupungissa on 7262 asukasta (31.12.2008). Heistä 

ruotsinkielisiä on 56,6 % suomenkielisiä 42,2 %. Väestön ikärakenne 

oli vuonna 2008: 0-14 v 12,4 %, 15-64 v 62,9 %, 65- v 

24,7 %. 

Kaupungin yhteenlaskettu pinta-ala: 809 km 2 . Rannikon ja 

saarten yhteenlaskettu rantaviiva: 370 km. 

Merialue 

Suunnittelualueella on pääasiassa vesialuetta. Nykyisen 

voimalaitosalueeseen kuuluu satama. 

Lähin merivartiostoasema sijaitsee Kaskisten syväsatamassa, 

noin 10 km suunnittelualueesta pohjoiseen. 

Alueella on vilkasta meriliikennettä. Kristiinankaupungin 

sisäsatamaan johtavan väylän syvyys on 5 metriä. Pohjolan 

Voiman omistaman Karhusaaren sataman syväväylä on 12 

metriä. Lisäksi alueella on 1,5–4 metrin väyliä. Kaupungin 

satamatoiminnot on tulevaisuudessa tarkoitus keskittää 

Karhusaaren satamaan. Laivaväylät eivät kulje sijoitusalueiden 

poikki, vaan jäävät sijoitusalueiden väliin. 

222 

Kuva 4-36. Kristiinankaupungin edustan laivaväylät. 

Figur 4-36. Fartygsfarleder utanför Kristinestad. 

4.11.3 Nuvarande områdesanvändning 

Kristinestad 

Per Brahe grundade Kristinestad år 1649. Staden fick sitt 

namn efter den svenska drottningen Kristina. Staden har 7262 

invånare (31.12.2008). Av dem är 56,6 % svenskspråkiga och 

42,2 % finskspråkiga. Invånarnas åldersstruktur var år 2008: 

0–14 år 12,4 %, 15–64 år 62,9 %, 65– år 24,7 %. 

Stadens sammanlagda areal är 809 km 2 . Kustens och öarnas 

sammanlagda strandlinje är 370 km. 

Havsområdet 

Planområdet består huvudsakligen av vattenområde. Till 

det nuvarande kraftverksområdet hör en hamn. 

Närmaste sjöbevakningsstation finns i Kaskö djuphamn 

cirka 10 km norr om planområdet. 

Sjötrafiken på området är livlig. Farleden till Kristinestads 

inre hamn är 5 meter djup. Djupfarleden till Björnö hamn, som 

Pohjolan Voima äger, är 12 meter djup. Dessutom finns det 

1,5–4 meters farleder på området. Det finns planer på att stadens 

hamnfunktioner i framtiden ska koncentreras till Björnö 

hamn. Fartygsfarlederna går inte tvärs igenom förläggningsområdena 

utan mellan förläggningsområdena.

Asutus ja loma-asutus 

Lähin pysyvä asutus sijaitsee Kristiinankaupungin taajaman 

eteläosassa, joka on noin 1,5 kilometrin etäisyydellä alueen 

A tuulivoimaloista. Kaupungin keskusta on 3 km etäisyydellä 

lähimmästä tuulivoimalaitoksesta. Skaftungin kylästä on 

noin 5 kilometriä alkuperäisen suunnitelman ja 8 km uuden 

suunnitelman lähimpiin voimalaitoksiin. 

Loma-asutusta on rannikolla ja saarissa lähimmillään noin 

1 kilometrin etäisyydellä alkuperäisen suunnitelman ja 3 km 

etäisyydellä uuden suunnitelman merituulivoimaloista. 

Karhusaaressa lähimmät loma-asunnot ovat noin 400 m 

etäisyydellä lähimmästä voimaloista. 

Kuva 4-37. Hankealueen lähistön rakennukset. 

Figur 4-37. Byggnader i närheten av projektområdet 

Bosättning och fritidsbosättning 

Närmaste fasta bosättning finns i södra delen av 

Kristinestads tätortsområde cirka 1,5 kilometer från vindkraftverken 

på område A. Stadens centrum ligger 3 km från 

närmaste vindkraftverk. Från Skaftung by är det enligt den 

ursprungliga planen cirka 5 kilometer till närmaste vindkraftverk, 

enligt den nya planen 8 km. 

Fritidsbosättning finns vid kusten och på öarna som närmast 

enligt den ursprungliga planen cirka 1 kilometer från de 

havsbaserade vindkraftverken, enligt den nya planen 3 km. 

På Björnön finns de närmaste fritidshusen cirka 400 m från 

närmaste kraftverk. 

223

Virkistyskäyttö, matkailu 

Aluetta käytetään virkistykseen mm. veneilyyn ja kalastukseen. 

Kristiinankaupungissa on useita satamia myös pienveneille. 

Matkailu kohdistuu erityisesti kaupunkiin, saaristoalueille 

ja elinvoimaisiin kyliin. 

Asukaskyselyssä, joka toteutettiin talvella 2009, kysyttiin 

merialueen käyttöä. Sen mukaan yleisimmät tavat käyttää 

esim. rannikkoaluetta olivat merimaisemasta ja luonnosta 

ylipäätään nauttiminen ulkoillen ja luontoa tarkkaillen. Myös 

kalastusta ja veneilyä harrastetaan, mutta harvemmin kuin 

muuta luonnossa liikkumista. 

224 

Katselen ja kuuntelen vesimaisemaa / Jag tittar ut 

över och lyssnar på vattenlandskap 

Tarkkailen luontoa / Jag iakttar naturen 

Ulkoilen muilla rannikkoalueilla kesäisin / Jag idkar 

friluftsliv i kustområdena på somrarna 

Liikun Karhusaarentiellä / Jag promenerar, cyklar, 

kör med bil etc. på Björnövägen 

Ulkoilen muilla rannikkoalueilla talvisin / Jag idkar 

friluftsliv i de övriga kustområdena på vintrarna 

Veneilen merialueella avoveden aikaan / Jag kör 

3 13 

med båt på havsområdet under perioden med 

öppet vatten 

3 23 

Ulkoilen Karhusaaren edustalla talvisin / Jag idkar 

1 6 

friluftsliv utanföf Björnön på vintrarna 

8 

Harjoitan virkistyskalastusta merellä / Jag bedriver 

1 8 

rekreationsfiske på havsområdena 

Harrastan virkistyskalastusta Karhusaaren 

7 

edustalla / Jag bedriver rekreationsfiske utanför 

Björnön 

24 

9 

Kalastan alueella ammattimaisesti / Jag bedriver 

yrkesfiske på havsområdena 

1 

2 6 

Kuva 4-38. Merialueen käyttö asukaskyselyn mukaan. 

4.11.4 Maa- ja vesialueiden omistus 

Tuulivoimapuiston sijoitusalueen maa- ja vesialueita omistavat 

Pohjolan Voima, Kristiinankaupunki, ja Suomen valtio. 

Metsähallitus hallinnoi valtion vesialuetta. Useat jakokunnat 

ja Närpiön kaupunki omistavat lähistön vesialueita. 

10 

10 

16 

24 

Användning av området för rekreation, turism 

Området används för rekreation bl.a. i form av båtfärder 

och fiske. I Kristinestad finns också flera hamnar för småbåtar. 

Turismen är främst koncentrerad till staden, skärgårdsområdena 

och de livskraftiga byarna. 

I invånarenkäten, som gjordes vintern 2009, ställdes frågor 

om hur havsområdet utnyttjas. Svaren visar att de vanligaste 

sätten att använda t.ex. kustområdet var att över huvud taget 

njuta av havslandskapet och naturen genom friluftsliv och att 

iaktta naturen. Fiske och småbåtsfärder är också något som 

de svarande sysslar med, men mera sällan än andra sätt att 

röra sig i naturen. 

23 

22 

13 

14 

20 

19 

19 

9 

23 

13 

17 

15 

27 

25 

19 

24 

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 

15 

13 

89 

16 

27 

20 

22 

66 

16 

23 

22 

46 

14 

41 

12 

22 

26 

13 

16 

9 

10 

Päivittäin / 

Varje dag 

Viikottain / 

Varje vecka 

Kuukausittain 

/ Varje 

månad 

Vuosittain / 

Varje år 

Harvemmin / 

Mera sällan 

En koskaan / 

Aldrig 

Figur 4-38. Användning av havsområdet enligt invånarenkäten 

4.11.4 Mark- och vattenområdenas ägare 

Mark- och vattenområdena på vindkraftsparkens förläggningsområde 

ägs av Pohjolan Voima, Kristinestad och finska 

staten. Forststyrelsen administrerar statens vattenområde. 

Flera skifteslag och Närpes stad äger vattenområdena i 

närheten.

4.11.5 tuulivoimapuiston vaikutukset alueidenkäyttöön 

Maa-alue 

Karhusaaren voimalaitoksen tontille sijoitetut tuulivoimalaitokset 

vaikuttavat lähinnä tontin sisäiseen käyttöön. 

Tuulivoimalaitosten sijainnin yhtiö määrittelee niin, että se ei 

estä muiden tontille suunniteltujen hankkeiden toteutumista. 

Voimalaitostontin ulkopuoliseen käyttöön tuulivoimalaitokset 

vaikuttavat niiden aiheuttaman melun, maiseman muutoksen 

ja varjostuksen kautta. Näitä tekijöitä arvioidaan tämän 

selostuksen kohdissa melu (4.10), maisema (4.7) sekä 

valo ja varjostus (4.9). Karhusaaren tuulivoimalaitokset voidaan 

suunnitella niin, että ne eivät estä nykyisen maankäytön 

jatkumista. 

Merituulivoimapuiston rakentaminen Kristiinankaupungin 

ja Närpiön edustan merialueelle ei estä yhdenkään maa-alueen 

kiinteistön käyttöä niiden nykyisessä käyttötarkoituksessaan. 

Merkittävin merituulivoimapuiston vaikutus on maiseman 

muutos. Lähimmiltä loma-asuntoalueilta on etäisyyttä 

tuulivoimaloihin noin 4 km (tarkistettava!). 

Kuva 4-39. Maa- ja vesialueiden omistus. 

Figur 4-39. Mark- och vattenområdenas ägare 

4.11.5 Konsekvenser av vindkraftsparken för 

områdesanvändningen 

Landområdet 

De vindkraftverk som placeras på kraftverkstomten på 

Björnön påverkar närmast den interna användningen av tomten. 

Bolaget bestämmer vindkraftverkens placering så att 

de inte utgör ett hinder för andra projekt som planeras för 

tomten. 

Användningen av området utanför kraftverkstomten påverkas 

av vindkraftverkens buller, förändringen av landskapet 

och skuggningen. Dessa faktorer behandlas i den här beskrivningen 

i avsnitten om buller (4.10), landskap (4.8) samt 

ljus och skuggor (4.9). Vindkraftverken på Björnön kan planeras 

så att de inte utgör ett hinder för att den nuvarande 

markanvändningen ska kunna fortsätta. 

Byggandet av en havsvindpark i havsområdet utanför 

Kristinestad och Närpes förhindrar inte användning av en 

enda fastighet på landområdet för dess nuvarande ändamål. 

Den största konsekvensen av havsvindparken är förändringen 

av landskapet. Från de närmaste områdena med fritidsbostäder 

är avståndet till vindkraftverken cirka 4 km. 

225

Merialue 

Laivaväylät 

Tuulivoimalaitokset on suunniteltu niin, että laivaväylien 

käyttöön ei aiheudu muutoksia. Merikaapelit alittavat 4 m 

ja 5 m väylät kerran. Alituspaikat on alustavasti suunniteltu 

mahdollisimman syvään kohtaan ja suorakulmaiseksi väylän 

kanssa. Merikaapelit eivät risteä 12 m syväväylän kanssa. 

Kalastus 

Kalastuksen harjoittaminen seisovilla pyydyksillä, esim. 

verkoilla on edelleen mahdollista. Muussa kalastuksessa tulee 

ottaa huomioon voimaloiden ja merikaapelien estevaikutus. 

Tuulivoimalaitoksen vaikutuksia kalastukseen käsitellään 

tarkemmin selostuksen luvussa 4.4. 

Tuulivoimalaitosten perustusten rakentaminen aiheuttaa 

rakentamisaikaisia, tilapäiviä vaikutuksia, joita käsitellään luvuissa 

4.3.4 ja 4.2.3. 

Liikkuminen 

Tuulivoimalaitosten rakentaminen ei aiheuta rajoituksia veneilyyn 

merialueella. Veneen kiinnittyminen tuulivoimalaitoksen 

perustukseen on mahdollista. 

4.11.6 Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön 

Sähkön siirto Karhusaaren voimalaitoksen tontilta ei aiheuta 

merkittäviä muutoksia voimalinjan alueella. Voimalaitos on 

yhdistetty kantaverkkoon leveällä johtokadulla. Kun on tarpeen 

vahvistaa voimajohtoja, on se mahdollista nykyisen johtokadun 

aukealla. 

Fingrid suunnittelee uuden sähköaseman rakentamista kaupungin 

pohjoispuolelle. Sinne liitetään Kristiinankaupunkiin sijoittuvat 

uudet voimalaitoshankkeet. Sähköasema vaatii noin 

hehtaarin alueen. 

4.11.7 Liikenne maa-alueella 

Tuulivoimalaitokset aiheuttavat työmatkaliikennettä rakentamisvaiheessa. 

Merituulivoimalaitoksen osat pyritään kuljettamaan 

meriteitse. Mikäli maanteitä käytetään, ovat kuljetukset 

erikoiskuljetuksia. Tuulivoimalaitoksen osat ovat 20 – 60 metriä 

pitkiä. Painavimmat osat voivat olla yli 200 tn. Siten kuljetusreittien 

siltojen kantavuus tulee tarkistaa. 

226 

Havsområdet 

Fartygsfarleder 

Vindkraftverken är planerade så att inga förändringar uppkommer 

i användningen av fartygsfarlederna. Sjökablar dras 

under 4 m och 5 m farlederna en gång. De platser där kablarna 

ska dras under farlederna har preliminärt planerats på 

ett så djupt ställe som möjligt och vinkelrätt mot farleden. 

Sjökablarna korsar inte 12 m djupfarleden. 

Fiske 

Det går fortsättningsvis att fiska med stationära fiskeredskap, 

t.ex. nät. I andra former av fiske måste man beakta 

den typ av hinder som kraftverken och sjökablarna utgör. 

Vindkraftverkens inverkan på fisket behandlas noggrannare 

i avsnitt 4.4. 

Då vindkraftverkens fundament byggs, uppkommer tillfälliga 

konsekvenser under byggtiden. De behandlas i avsnitt 

4.3.4 och 4.2.3. 

Möjligheter att röra sig på området 

Vindkraftverken medför inga begränsningar för småbåtstrafiken 

i havsområdet. Det går att förtöja båten i vindkraftverkens 

fundament. 

4.11.6 Elöverföringens inverkan på markanvändningen 

Elöverföringen från kraftverkstomten på Björnön orsakar inga 

kännbara förändringar på kraftledningsområdet. Kraftverket 

är kopplat till stamnätet via en bred ledningsgata. Då kraftledningen 

behöver förstärkas kan detta ske på det nuvarande 

ledningsområdet. 

Fingrid planerar att bygga en ny elstation norr om staden. 

De nya kraftverksprojekt som planeras i Kristinestad kommer 

att kopplas dit. Elstationen behöver ett område på cirka en 

hektar. 

4.11.7 trafik på landområdet 

Vindkraftverken medför trafik till byggplatsen i byggskedet. 

De havsbaserade vindkraftverkens delar transporteras om 

möjligt sjövägen. Om landsvägstransporter används blir 

det fråga om specialtransporter. Vindkraftverkens delar är 

20–60 meter långa. De tyngsta delarna kan väga över 200 

ton. Därför måste broarnas bärförmåga längs transportleden 

kontrolleras. 

Kuva 4-40. Tuulivoimalan 

kuljettaminen maanteitse toteutetaan 

erikoiskuljetuksena. 

Kuva Ajoksen tuulivoimalaitoksen 

rakentamisesta. Rekan 

kyydissä WinWindin 3 MW 

voimala. 

Figur 4-40. Transport av 

vindkraftverk som specialtransport 

per landsväg. Bild från då 

vindkraftverket i Ajos byggdes. 

Långtradaren transporterar ett 

WinWind 3 MW kraftverk.

Merituulivoimapuiston rakentamista varten tulee 

Karhusaaren satamaa kehittää ja laajentaa. Sujuva rakennustyö 

edellyttää tuulivoimalaitoksen osien varastointia satama 

tai voimalaitoksen kentällä merikuljetuksia varten. Tarkempi 

suunnitelma tehdään rakentamisprojektin suunnittelun 

yhteydessä. 

Tieyhteys valtatieltä Karhusaareen on rakennettu raskasta 

liikennettä varten. 

4.11.8 Liikenne merialueella 

Tuulivoimalat sijoitetaan vähintään 60 metrin etäisyydelle laiva- 

ja veneväylistä ja sivuun merimerkkien linjoista. Tuulivoimaalueen 

kulmissa sijaitsevat voimalat maalataan alaosastaan 

merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaisesti. Näin voimalat eivät 

häiritse merenkulkua. 

Rakentamisen aikana merialueella liikkuvat tuulivoimalaitoksen 

osia ja nostolaitteita kuljettavat alukset sekä asentamisessa 

tarvittavat lautat. Maa-ainesten kuljetukseen tarvittavat 

alukset tulevat alueelle joko merialueen ottopaikoilta tai satamista, 

johon maa-ainekset on kuljetettu maanteitse sisämaan 

maan-ainesten ottopaikoilta. 

För att en havsvindpark ska kunna byggas måste hamnen 

på Björnön utvecklas och byggas ut. För att byggarbetet 

ska löpa smidigt måste vindkraftverkens komponenter lagras 

i hamnen eller på kraftverksområdet för att sedan transporteras 

sjövägen. En noggrannare plan görs i samband med 

planeringen av byggprojektet. 

Vägförbindelsen från riksvägen till Björnön är byggd för 

tung trafik. 

Kuva 4-41. Tieyhteys valtatieltä 8 Karhusaaren satamaan 

ja voimalaitokselle on rakennettu raskasta liikennettä 

varten. 

Figur 4-41. Vägförbindelsen från riksväg 8 till Björnö 

hamn och till kraftverket är byggd för tung trafik. 

4.11.8 trafik i havsområdet 

Vindkraftverken placeras minst 60 meter från fartygs- och 

båtfarlederna och utanför sjömärkenas siktlinjer. Nedre delen 

av de kraftverk som placeras i hörnen av ett vindkraftsområde 

målas enligt Sjöfartsverkets anvisningar. På så sätt stör kraftverken 

inte sjöfarten. 

Under byggtiden rör sig fartyg som transporterar vindkraftverkens 

delar och kranar samt plattformar för monteringsarbetet 

i havsområdet. Fartyg för behövlig transport av 

marksubstans kommer till området antingen från täktplatser 

i havsområdet eller från hamnar dit materialet har körts som 

landsvägstransport från täktplatser på land. 

227

Kuva 4-42. Merituulivoimalaitoksen rakentaminen edellyttää tuulivoimalan 

osien ja nostokaluston kuljettamista suurilla aluksilla. 

4.11.9 Lentoliikenne 

Alueella ei ole erityistä merkitystä lentoliikenteen kannalta, sillä 

etäisyys lähimmille lentokentille Vaasaan ja Seinäjoelle on 

90 km sekä Poriin noin 100 km. 

4.12 Kaavoitus 


Tiedot kaavoitustilanteesta on saatu Kristiinankaupungilta, 

Närpiöltä ja Pohjanmaan liiton tiedostoista. 

4.12.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Maankäytön suunnittelua ja kaavoitustyötä ohjaavat valtioneuvoston 

päättämät, maankäyttö- ja rakennuslain 22 

§:n mukaiset valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet 

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteisiin 

kuuluu uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman hyödyntämismahdollisuuksien 

edistäminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

välittyvät kuntien kaavoitukseen pääasiassa 

maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. 

Tuulivoiman osalta todettiin vuonna 2000 voimaan tulleissa 

tavoitteissa seuraavaa: 

Maakuntakaavoituksessa on rannikko ja tunturialueilla 

osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat 

alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti 

useamman voimalan yksiköihin. 

Valtioneuvoston päätöksellä 13.11.2008 tuulivoimaa koskeva 

osa muutettiin seuraavasti: 

Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman 

hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat 

on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman 

voimalanyksiköihin. 

Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuisto on valtakunnallisten 

alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. 

228 

Figur 4-42. Det krävs stora fartyg för att transportera vindkraftverkens 

komponenter och kranar då havsbaserade vindkraftverk ska 

byggas. 

4.11.9 Flygtrafik 

Området har ingen särskild betydelse för flygtrafiken, eftersom 

avståndet till närmaste flygfält i Vasa och Seinäjoki är 90 

km och till Björneborg cirka 100 km. 

4.12 Planläggning 

4.12.1 1Utgångsinformation och bedömningsmetoder 

Information om planläggningssituationen har fåtts från 

Kristinestad, Närpes och Österbottens förbund. 

4.12.2 Riksomfattande mål för områdesanvändningen 

Planeringen av markanvändningen och planläggningsarbetet 

styrs av de riksomfattande målen för områdesanvändningen, 

som statsrådet har beslutat om och som anges i markanvändnings- 

och bygglagen 22 §. Till de allmänna målen bland 

de riksomfattande målen för områdesanvändningen hör 

främjande av förnybara energikällor, bl.a. möjligheterna att 

utnyttja vindkraft. De riksomfattande målen för områdesanvändningen 

avspeglas i kommunernas planläggning, främst 

via landskapsplanens styrande verkan. 

Beträffande vindkraften konstaterades följande i de mål 

som trädde i kraft år 2000: 

I landskapsplaneringen ska anges vilka områden vid kusten 

och i fjällområdena som bäst lämpar sig för utnyttjande 

av vindkraft. Vindkraftverken ska i första hand placeras koncentrerat 

i enheter bestående av flera kraftverk. 

Genom statsrådets beslut 13.11.2008 ändrades texten om 

vindkraft på följande sätt: 

I landskapsplanläggningen måste de bäst lämpade områdena 

för utnyttjande av vindkraft anvisas. Vindkraftverken 

ska i första hand koncentreras till enheter som omfattar flera 

kraftverk. 

Havsvindkraftsparken utanför Kristinestad följer principerna 

i de riksomfattande målen för områdesanvändningen.

4.12.3 Seutukaava 

Alueella on voimassa Vaasan rannikkoseudun seutukaava 

(1995). Siihen ei ole merkitty alueita tuulivoimalaitoksia 

varten. 

Seutukaavassa merialue on merkitty virkistysalueeksi ja vesialueeksi. 

Seutukaavaan on myös merkitty laivaväylät, suojelukohde 

ja Karhusaaren voimalaitosalue. 

Hanke ei estä vesialueen käyttöä virkistykseen. Siten se ei 

ole ristiriidassa seutukaavan aluemerkintöjen kanssa. 

4.12.3 Regionplan 

På området gäller regionplanen för Vasa kustregion (1995). 

Inga områden är utmärkta för vindkraftverk i den planen. 

I regionplanen är havsområdet utmärkt som rekreationsområde 

och vattenområde. I regionplanen är också fartygsfarleder, 

ett skyddsobjekt och Björnö kraftverksområde 

utmärkta. 

Projektet hindrar inte användning av vattenområdet för rekreation. 

Det står alltså inte i strid med områdesbeteckningarna 

i regionplanen. 

Kuva 4-43. Ote Vaasan rannikkoseudun 

seutukaavasta. 

Figur 4-43. Utdrag ur regionplanen för 

Vasa kustregion. 

229

4.12.4 Maakuntakaava 

Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt 

Pohjanmaan maakuntakaavan 29.9.2008. Maakuntakaava 

on ympäristöministeriössä vahvistettavana. 

Hanke sijoittuu Pohjanmaan maakuntakaavassa pääosin 

vesialueelle. Osin hanke sijoittuu Karhusaaren voimalaitoksen 

edustan satama-alueelle (LS) ja energiahuollon alueelle 

(en). 

Muut suunnittelualuetta koskevat määräykset ovat: 

• Natura 2000- ja suojelualuevaraukset. 

• matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen 

kohdealue (mv-1 Kaskinen – Kristiinankaupunki). 

• maakaasujohdon yhteystarve hankealueen läpi länteen 

Karhusaaren voimalaitosalueelta. 

• laivaväylät ja matkailun kannalta tärkeitä veneväyliä, 

Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat Murgrundin alueen 

yksityiset suojelualueet on kaavassa merkitty virkistys- ja 

matkailukohteeksi. Rantojensuojeluohjelman alueena (SL1) 

kaavaan on merkitty Domarkobban ja lintuvesiensuojeluohjelman 

alueena (SL4) Härkmeri. 

Maakuntakaavaan on merkitty Siipyyn edustan merituulivoima-alue. 

Sen etäisyys Kristiinankaupungin taajamaasta 

on 25–40 km. 

Arviointiohjelman suunnitelmassa osa tuulivoimaloista sijoittuu 

Natura-alueen lähelle tai sen alueelle. Uudessa suunnitelmassa 

on voimaloita siirretty kauemmaksi merialueelle. 

Natura-alueelta on poistettu voimalat lintuluotojen läheltä ja 

niiltä merialueilta joissa on havaittu Naturaluontotyyppejä. 

Natura-arvioinnin mukaan uusi suunnitelma ei aiheuta merkittäviä 

haittoja Naturalla suojelluille luontoarvoille. Siten hanke 

ei estä maakuntakaavan toteutumista. 

Maakuntaliitto on käynnistänyt vaihekaava 2 valmistelun. 

Sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville. 

Sen mukaan toisen vaihemaakuntakaavan aloitusvaiheen 

tavoitteena on: 

• Määritellä energiahuollon kehityskulku Pohjanmaalla vuoteen 

2030 saakka 

• Kuvata riittävällä tarkkuudella nykyinen energiahuolto, 

sähkönjakeluverkosto ja energiahuoltoa tukeva 

infrastruktuuri 

• Selvittää mahdollisuudet uusiutuvien energialähteiden 

hyödyntämiseen, erityisesti tuulivoiman osalta 

• Selvittää vireillä olevat energiahankkeet 

• Esittää vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja ratkaisuja energiahuollon 

toiminnoille vuoteen 2030 saakka 

• Selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet 

• Selvittää tuulivoiman vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, 

liikenteeseen, ympäristöön, maisemakuvaan, 

asutukseen ja kansantalouteen 

PVO-Innopower tulee esittämään maakuntaliitolle, että 

hankeen uudedn suunnitelman mukaiset alueet merkittäisiin 

vaihekaava 2:een. 

230 

4.12.4 Landskapsplan 

Österbottens förbunds landskapsfullmäktige godkände 

Österbottens landskapsplan 29.9.2008. Landskapsplanen är 

nu vid miljöministeriet för att fastställas. 

I Österbottens landskapsplan ligger projektet huvudsakligen 

på vattenområde. Till en del placeras projektet i hamnområdet 

(LS) utanför kraftverket på Björnön på ett område för 

energiförsörjning (en). 

Andra bestämmelser som gäller för planområdet: 

• Natura 2000- och skyddsområdesreserveringar 

• område med turistattraktioner / utvecklingsområde för turism 

och rekreation (mv-1 Kaskö–Kristinestad) 

• behov av förbindelse för en naturgasledning genom projektområdet 

västerut från kraftverksområdet på Björnön 

• fartygsfarleder samt båtfarleder som är viktiga för 

turismen. 

De privata skyddsområdena på Myrgrundsområdet i närheten 

av projektområdet är i planen utmärkta som rekreationsobjekt 

och turistattraktioner. Som område för strandskyddsprogrammet 

(SL1) i planen finns Domarkobban utmärkt och 

som område för programmet för skydd av fågelvatten (SL4) 

Härkmeri. 

I landskapsplanen finns ett område för havsvindkraft utanför 

Sideby utmärkt. Det ligger på 25–40 km avstånd från 

Kristinestad. 

I bedömningsprogrammets plan är en del av vindkraftverken 

placerade i närheten av ett Naturaområde eller på dess 

område. I den nya planen har vindkraftverken flyttats längre 

ut till havs. På Naturaområdet har kraftverken tagits bort i närheten 

av fågelskären och på de havsområden där Naturanaturtyper 

har observerats. Enligt Naturabedömningen orsakar 

den nya planen inga avsevärda olägenheter för de naturvärden 

som är skyddade genom Natura. Därmed hindrar 

projektet inte ett fullföljande av landskapsplanen. 

Landskapsförbundet har startat beredningen av etapplan 

2. Dess plan för deltagande och bedömning har lagts fram till 

påseende. Enligt den är målet för inledningsskedet av etapplandskapsplanen 

att: 

• Definiera hur energiförsörjningen i Österbotten kommer 

att utvecklas fram till år 2030 

• Beskriva den nuvarande energiförsörjningen, eldistributionsnätet 

och den infrastruktur som stöder energiförsörjningen 

med tillräcklig noggrannhet 

• Utreda möjligheterna att utnyttja förnybara energikällor, i 

synnerhet vindkraft 

• Utreda pågående energiprojekt 

• Föreslå alternativa förläggningsplatser och lösningar för 

energiförsörjningsverksamhet fram till år 2030 

• Utreda de områden som är bäst lämpade för 

vindkraftverk 

• Utreda konsekvenserna av vindkraft för region- och samhällsstrukturen, 

trafiken, miljön, landskapsbilden, bosättningen 

och nationalekonomin 

PVO-Innopower kommer att föreslå för landskapsförbundet 

att de områden som ingår i projektets nya plan ska märkas 

ut i etapplan 2.

Kuva 4-44. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Alhaalla vasemmalla uusi suunnitelma ja oikealla vanha suunnitelma. 

Figur 4-44. Utdrag ur Österbottens landskapsplan Nere till vänster den nya planen och till höger den gamla planen. 

231

4.12.5 Yleiskaavat 

Suunnittelualueella on useita voimassa olevia yleiskaavoja. 

Kristiinankaupunki 

Kristiinankaupungin osayleiskaavassa Karhusaaren alue 

on merkitty satamatoimintojen (LS) ja energiatuotannon 

(ET) alueeksi. Suurin osa hankealueesta jää kaavarajauksen 

ulkopuolelle. 

Karhusaaren osayleiskaavoitus on käynnissä. 

Osayleiskaavan laatimisvaiheen kuuleminen on toteutettu ja 

ehdotus valmistunee 2009 / 10. Hanke on osayleiskaavaluonnoksen 

mukainen. 

Kristiinankaupungin rantayleiskaavassa (22.5.2000) hankealueella 

on osittain merkintänä vesialue (W) ja osittain 

luonnonsuojelualue, joka sisältyy Natura 2000 -verkostoon 

(SL-1). Osa hankealueesta jää kaavarajauksen ulkopuolelle. 

Hankkeen vaikutus suojelualuevaraukseen on käsitelty luvussa 

4.6. 

232 

4.12.5 Generalplaner 

På planområdet finns flera giltiga generalplaner. 

Kristinestad 

I delgeneralplanen för Kristinestad är Björnöområdet utmärkt 

som område för hamnfunktioner (LS) och energiproduktion 

(ET). Största delen av projektområdet ligger utanför 

planavgränsningen. 

Delgeneralplanering av Björnön pågår. Hörande i beredningsskedet 

för delgeneralplanen har ordnats och förslaget 

torde bli klart 2009/10. Projektet är i enlighet med utkastet till 

delgeneralplan. 

I Kristinestads strandgeneralplan (22.5.2000) har projektområdet 

delvis beteckningen vattenområde (W) och delvis 

naturskyddsområde, som ingår i nätverket Natura 2000 

(SL-1). En del av projektområdet ligger utanför planavgränsningen. 

Projektets inverkan på skyddsområdesreserveringen 

behandlas i avsnitt 4.6. 

Kuva 4-45. Ote Kristiinankaupungin rantayleiskaavasta. 

Figur 4-45. Utdrag ur Kristinestads strandgeneralplan.

Närpiö 

Närpiön oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa (16.2.2000) 

hankealue on merkitty vesialueeksi (W). Hankealueen lähistön 

saaret ja luodot on pääosin merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi 

(VR). 

Arviointiohjelman suunnitelmassa Närpiön osayleiskaavan 

vesialueelle ei sijoitu voimaloita. Uuden suunnitelma tuulivoimaloista 

19 on Närpiön vesialueella, mutta ne eivät sijoitu 

Närpiön yleiskaavan alueelle. 

4.12.6 Asemakaava 

Suunnitellun merituulivoimapuiston merialueella ei ole asemakaavaa. 

Pohjolan Voiman voimalaitoksen- ja sen sataman 

alue on asemakaavoitettu 

Karhusaaren asemakaavassa voimalaitoksen tontti on 

merkitty energiahuollon alueeksi. Tuulivoimalaitosten rakentaminen 

voimalaitostontille on asemakaavan mukaista. 

Kuva 4-46. Ote Närpiön yleiskaavasta. 

Figur 4-46. Utdrag ur Närpes generalplan. 

Närpes 

I Närpes generalplan (16.2.2000), som har rättsverkan, är 

projektområdet utmärkt som vattenområde (W). Holmarna 

och skären i närheten av projektområdet är till största delen 

utmärkta som frilufts- och strövområde (VR). 

I den plan som ingår i bedömningsprogrammet är inga 

kraftverk placerade på det vattenområde som ingår i Närpes 

delgeneralplan. I den nya planen placeras 19 vindkraftverk på 

Närpes vattenområde, men inte på det område som omfattas 

av Närpes generalplan. 

4.12.6 Detaljplan 

På den planerade havsvindparkens område finns ingen detaljplan. 

Pohjolan Voimas kraftverks- och hamnområde är 

detaljplanerat. 

I detaljplanen för Björnön är kraftverkstomten utmärkt som 

område för energiförsörjning. Att bygga vindkraftverk på 

kraftverkstomten motsvarar detaljplanen. 

233

234 

Kuva 4-47. Ote Karhusaaren asemakaavasta. 

KRISTIINANKAUPUNKI 

KRISTINESTAD 

KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVA 

DELGENERALPLAN FÖR BJÖRNÖN 

4.12.7 tuulivoimapuiston kaavoittaminen 

0 

100 200 400 600 800 1000 

Tuulivoimalaitosten rakentaminen edellyttää, että niille on varattua 

alueet ja rakennusoikeudet oikeusvaikutteisissa kaavoissa. 

Pysyvä rakennusoikeus edellyttää voimassa olevan 

maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueen asemakaavoittamista. 

Hankkeen suunnitteluun osayleiskaavat ovat soveltuvin 

kaavamuoto. Maakuntakaavoituksessa voidaan yhdistää 

maankäyttö useampien kuntien alueella. 

Pohjanmaan liitto on käynnistänyt vaihekaavan laatimisen. 

Siinä tutkitaan uusia tuulivoimalaitosten sijoitusalueita. 

Hankkeen merialueiden rakentaminen edellyttää osayleiskaavan 

laatimista alueelle. Sen jälkeen tulee asemakaavalla 

varmistaa pysyvä rakennusoikeus. 

Ympäristöministeriö on valmistelemassa muutosta maankäyttö- 

ja rakennuslakiin. Sen mukaan tuulivoimalaitoksen rakennuslupa 

voidaan tietyin edellytyksin myöntää yleiskaavan 

perusteella. 

4.12.8 Sähkönsiirron vaikutukset kaavoitukseen 

k 

Voimajohtojen rakentaminen ei edellytä muutoksia kaavoihin. 

Fingrid Oyj:n suunnittelema uusi sähköasema, johon alueen 

tuulivoimalaitokset on tarkoitus kytkeä, sijoittuu nykyisen asemakaava-alueen 

pohjoispuolelle. 

nat 

8:0 

t 

8:0 

LS-1 

8:0 

8:0 

1405:1 

8:0 

8:0 

8:0 

8:0 8:0 

ET-2 

W 

8:0 

W 

8:0 

8:0 

8:0 

8:0 

8:0 

8:0 

VL 

W 

t 

sr-2/56 

luo-1 

luo-2 

W 

RA 

VL 

T 

luo-3 

ET-1 

1404:2 

luo-2 

RA 

4:1 

sr-2/55 

SEINÄJOKI 17.12.2008. 

Kampusranta 9C, 60320 SEINÄJOKI 

Puh. 010 33 410, Fax 010 33 41120 

luo-1 

2:11 

1403:7 

z 

luo-2 

z 

2:10 

2:9 

2:16 

2:14 

sr-2/45 

sr-2/54 

nat 

k 

VL 

W 

sr-2/52 

RA VL 

sr-2/92 

T 

sr-2/85 

VL 

z 

AT 

LV 

W 

9901:0 

sk 

z 

EV 

sr-2/36 

luo-2 

1403:10 

2:13 

4:2 

2:7 2:8 

2:6 

2:18 

2:12 

sr-2/35 

VL 

2:17 

14:0 

2:15 

2:19 

sr-1/32 

s 

ET 

VL 

W 

v 

TY 

TY 

EV 

RA 

z 

k 

z 

EV 

VL 

z 

EV 

z 

t 

TY 

v 

luo-2 

TY 

luo-2 

2:30 

TY 

luo-1 

RA 

sr-1/31 

sr-2/33sr-1/28 

TY 

luo-2 

VL 

RA RA 

VL 

RA 

VL 

RA 

LV 

sr-2/25 

W 

v 

617:12 

617:16 

617:15 

617:14 

614:1 

646:2 

614:18 

614:2 

612:1 

646:3 

614:19 612:14 

645:1 

612:13 

614:20 612:12 

612:4 

643:1 

614:21 612:11 

612:5 

9903:0612:6 

643:2 644:3 644:6 612:7 

644:5 

612:8 

643:3 

641:21 611:11 

643:5 641:18 611:10 

641:20 

611:6 

611:9 

641:4 

611:7 

640:7611:8 

641:14 641:5 

642:1 

640:8 

641:13 

640:6 

641:6 

v 

VL 

RA 

AO 

k 

A0 

luo-2 

RA VL 

sr-2/20 

PohjakarttacMaanmittauslaitos luvat nro 138/MML/09, 

POH/K425/2008 ja POH/K259/2007 

RM 

LP 

VL 

VL 

RA 

Figur 4-47. Utdrag ur detaljplanen för Björnön. 

W 

4.12.7 Planläggning av en vindkraftspark 

För att vindkraftverken ska kunna byggas krävs att områden 

och byggrätter för dem finns reserverade i planer som har 

rättsverkan. För permanent byggrätt krävs enligt gällande 

markanvändnings- och bygglag att området detaljplanernas. 

För projektplaneringen är delgeneralplaner den lämpligaste 

planformen. I landskapsplanläggningen kan markanvändningen 

på flera kommuners områden sammanföras. 

Österbottens förbund har inlett arbetet med att utarbeta 

en etapplan. I den undersöks förläggningsområden för nya 

vindkraftverk. 

För att bygga på de havsområden som projektet gäller 

krävs att en delgeneralplan för området görs upp. Därefter 

ska permanent byggrätt säkerställas genom en detaljplan. 

Miljöministeriet håller på att bereda en ändring av markanvändnings- 

och bygglagen. Enligt den ska bygglov för vindkraftverk 

under vissa förutsättningar kunna beviljas på basis 

av en generalplan. 

4.12.8 Elöverföringens inverkan på planläggningen 

För att bygga kraftledningar krävs inga ändringar i planerna. 

Fingrid Abp planerar en ny elstation, dit vindkraftverken 

i området ska kopplas, norr om det nuvarande 

detaljplaneområdet. 

W

4.13 Vaikutukset luonnonvarojen 

hyödyntämiseen 

4.13.1 tuulivoimapuiston elinkaari 

Ympäristövaikutustensa suhteen tuulivoimapuiston elinkaari 

voidaan jakaa viiteen päävaiheeseen (Kuva 4-48), jotka 

ovat: 

• voimalarakentamisessa käytettävien materiaalien ja raaka-aineiden 

tuotanto ja käsittely, 

• voimalakomponenttien valmistus, 

• tuulivoimapuiston rakentaminen, 

• tuulivoimapuiston toiminta-aika (ml. huolto- ja korjaustoimenpiteet) 

ja 

• tuulivoimapuiston poistaminen käytöstä ja sen eri rakenteiden 

hävittäminen. 

Tuulivoimapuiston elinkaaren ympäristövaikutuksista suurin 

osa kohdistuu tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden 

valmistukseen, jotka edellyttävät usein suuria määriä raaka-aineita 

sekä energiaa. Tuulivoimalaitoksen rakenteet on 

tehty pääasiassa teräksestä, jonka lisäksi niiden konehuoneessa 

käytetään myös mm. alumiini- ja kuparikomponentteja. 

Voimalan lavat ovat yleensä vastaavasti lasikuitua, jonka 

raaka-aineita ovat lasi ja polyesterikuitu. Metallien louhiminen 

ja käsittely kuluttavat usein huomattavia määriä energiaa 

ja raaka-aineita, minkä takia ne usein aiheuttavat merkittäviä 

ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten suuruuteen 

vaikuttavat voimalaitoskomponenttien tuottamisen osalta 

erityisesti käytetyt toimintatavat sekä käytettävän energian 

tuotantotapa. Mikäli metallien työstämisessä käytetty energia 

on pystytty tuottamaan käyttämällä esimerkiksi uusiutuvia 

energianlähteitä, voidaan myös tuulivoimapuiston elinkaaren 

aikaisia ympäristövaikutuksia osaltaan vähentää. 

Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa suunnitellulle sijoitusalueelle 

perustetaan varsinaiset tuulivoimalat sekä niiden 

edellyttämät oheisrakenteet. Kaikkiaan merialueelle pystytään 

yhden kesäkauden aikana rakentamaan noin 20 - 30 

tuulivoimalaa, minkä takia suunnitellun hankkeen rakentamisvaihe 

kestää kokonaisuudessaan 3 – 4 vuotta voimaloiden 

lopullisesta lukumäärästä ja rakentamisen tehokkuudesta 

riippuen. Tuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyaikaisissa 

tuulivoimaloissa suhteellisen pitkä, mikä vähentää 

osaltaan tuulivoimalla tuotetun sähkön elinkaaren aikaisia 

ympäristövaikutuksia sekä parantaa sen tuotantotehokkuutta. 

Tuulivoimaloiden perustusten laskennalliseksi käyttöiäksi 

on arvioitu keskimäärin 40 vuotta ja varsinaisten voimalarakenteiden 

(runko + koneisto) vastaavasti noin 20 vuotta. 

Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytään kuitenkin merkittävästi 

pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla. 

Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä 

poisto sekä tuulivoimapuistosta syntyvien laitteiden kierrättäminen 

ja jätteiden käsittely. Tuulivoimapuiston elinkaaren 

aikana aiheutuvien ympäristövaikutusten kannalta voimalaalueen 

käytöstä poiston ja erityisesti laitoskomponenttien 

4.13 Konsekvenser för utnyttjande av 

naturresurserna 

4.13.1 Vindkraftsparkens livscykel 

I fråga om miljökonsekvenser kan vindkraftsparkens livscykel 

delas in i fem huvudskeden (Figur 4-48): 

• produktion och behandling av material och råvaror som 

används då kraftverken byggs, 

• tillverkning av kraftverkens komponenter, 

• byggande av vindkraftsparken, 

• vindkraftsparkens användningstid (inkl. service- och reparationsåtgärder) 

och 

• vindkraftsparkens urbruktagning och rivning av dess olika 

konstruktioner. 

Största delen av miljökonsekvenserna under en vindkraftsparks 

livscykel uppkommer vid tillverkningen av vindkraftverken 

och därtill hörande konstruktioner, något som ofta kräver 

stora råvarumängder samt energi. Vindkraftverkens konstruktioner 

är huvudsakligen gjorda av stål. I maskinrummet 

används dessutom också bl.a. aluminium- och kopparkomponenter. 

Kraftverkens rotorblad är vanligen gjorda av glasfiber 

som tillverkas av glas och polyesterfiber. För att bryta 

och bearbeta metaller krävs ofta betydande mängder energi 

och råvaror. Därför orsakar de ofta stora miljökonsekvenser. 

Miljökonsekvensernas omfattning påverkas, när det gäller 

tillverkningen av kraftverkskomponenter, speciellt av tillvägagångssättet 

samt den använda energins produktionssätt. 

Om energin för att bearbeta metallerna har kunnat produceras 

med till exempel förnybara energikällor kan också miljökonsekvenserna 

av vindkraftsparkens livscykel minskas. 

På det planerade förläggningsområdet för vindkraftsparken 

byggs de egentliga vindkraftverken samt de övriga konstruktioner 

som de behöver. I havsområdet kan man under 

en sommarsäsong bygga cirka 20–30 vindkraftverk. Det planerade 

projektet tar alltså totalt 3–4 år att bygga beroende 

på det slutliga antalet kraftverk och hur effektivt det går att 

bygga. Vindkraftsparkens funktionstid är med moderna vindkraftverk 

relativt lång, vilket minskar miljökonsekvenserna för 

den elektricitet som produceras med vindkraft under kraftverkens 

livscykel samt förbättrar dess produktionseffektivitet. 

Vindkraftverkens fundament har en beräknad användningstid 

som uppskattas till i genomsnitt 40 år och de egentliga 

kraftverkskonstruktionerna (stomme och maskiner) cirka 20 

år. Vindkraftverkens användningstid kan dock förlängas betydligt 

genom tillräcklig service samt byte av delar. 

Det sista skedet av vindkraftsparkens livscykel är urbruktagning 

samt återvinning av vindkraftsparkens anordningar 

och avfallshantering. Med tanke på miljökonsekvenserna under 

en vindkraftsparks livscykel är kraftverksområdets urbruktagning 

och speciellt skrotningen av anläggningskomponenterna 

av stor betydelse. Genom effektiv återanvändning och 

återvinning av materialen minskas behovet av att producera 

nya råvaror, varvid behovet av slutdeponering för dem minskar. 

Numera kan närmare 80 % av de råvaror som använts 

i ett 3,0 MW vindkraftverk återvinnas. För metallkomponen- 

235

hävityksen merkitys on keskeinen. Materiaalien tehokkaan 

kierrättämisen ja uusiokäytön avulla tarvetta uusien raakaaineiden 

tuotannolle vähennetään, mikä vähentää osaltaan 

loppusijoituksen tarvetta niiden osalta. Nykyisin lähes 80 % 

prosenttia 3,0 MW suuruisessa tuulivoimalaitoksessa käytetyistä 

raaka-aineista pystytään kierrättämään. Voimaloiden 

metallikomponenttien (teräs, kupari, alumiini, lyijy) osalta 

kierrätysaste on yleensä jo nykyisin hyvin korkea, jopa lähes 

100 %. Kierrätyksen kannalta ongelmallisimpia ovat lavoissa 

käytetyt lasikuitu- ja epoksimateriaalit, joiden uusiokäyttö ei 

sellaisenaan vielä ole mahdollista. Näiden materiaalien energiasisältö 

pystytään nykyisin kuitenkin hyödyntämään polttamalla 

ne korkeita lämpötiloja käyttävissä jätteidenpolttolaitoksessa 

sekä käsittelemällä poltossa syntyvät jätteet asianmukaisessa 

käsittely- ja loppusijoituslaitoksessa. 

236 

Tuulivoimatuotannossa 

käytettävien 

raaka-aineiden 

tuottaminen 

ja 

esikäsittely 

Produktion 

och 

förbehandling 

av råvaror för 

produktionen 

av 

vindkraftverk 

Tuulivoimaloissa 

käytettävien 

komponenttien 

tuottaminen 

Produktion av 

komponenter 

för 

vindkraftverk 

Kuva 4-48. Kaaviokuva tuulivoimapuiston elinkaaresta. 

Tuulivoimaloiden 

perustusten 

rakentaminen 

ja 

voimaloiden 

pystyttäminen 

Byggande av 

vindkraftverkens 

fundament och 

resning av 

kraftverken 

Taulukossa (Taulukko 4-17) on esitelty tuulivoimapuiston 

elinkaarensa aikana kuluttamia materiaalivarantoja suhteessa 

tuotetun sähköenergian määrään. Eniten tuulivoimatuotanto 

kuluttaa elinkaarensa aikana vettä, jota käytetään sekä 

laitoskomponenttien valmistusprosesseissa sekä niiden 

edellyttämässä energiatuotannossa. Seuraavaksi eniten tuulivoimatuotanto 

kuluttaa eri tuotantoprosesseissa käytettyjä 

energianlähteitä, kuten kivihiiltä, maakaasu ja öljyä, sekä tuulivoimalan 

rungon päämateriaalina käytettävää terästä. 

terna (stål, koppar, aluminium, bly) i kraftverken är återvinningsgraden 

i allmänhet redan nu mycket hög, närmare 100 

%. Mest problematiska för återvinningen är glasfiber- och 

epoximaterialen i rotorbladen. De här materialen kan ännu 

inte som sådana återvinnas. De här materialens energiinnehåll 

kan dock numera utnyttjas genom förbränning i hög temperatur 

i en avfallsförbränningsanläggning samt behandling 

av avfallet från förbränningen i en lämplig behandlings- och 

slutdeponeringsanläggning. 


toiminta-aika 

(ml. huolto- ja 

korjaustoimenpiteet 

Vindkraftverkens 

användningstid 

(inkl. service- 

och 

reparationsåtgärder) 


käytöstä 

poistaminen 

ja jätteiden- 

käsittely 

Urbruktagning 

av vindkraftverken 

samt 

avfallsbehandling 

Figur 4-48. Schema över en vindkraftsparks livscykel. 

Tabell 4-17 visar de materialresurser som förbrukas under 

en vindkraftsparks livscykel i förhållande till den producerade 

mängden elenergi. Under livscykeln förbrukar vindkraften 

mest vatten som används i komponenternas tillverkningsprocesser 

samt i den energiproduktion som de kräver. Näst mest 

förbrukar vindkraftsproduktionen energi från olika källor i olika 

produktionsprocesser, t.ex. stenkol, naturgas och olja, samt 

stål som är huvudmaterial i vindkraftverkets stomme.

Taulukko 4-17. Arvio 3,0MW merituulivoimalan (malli Vestas V90) 

elinkaaren aikaisesta materiaalikulutuksesta suhteessa tuotetun 

energian määrään. Luvuissa on huomioitu varsinaisten voimalaitosten 

ohella myös niiden edellyttämät voimalinjat ym. oheisrakenteet 

(Vestas 2006). Voimalan käyttöajaksi on arvioitu 20 vuotta. 

Materiaali Kulutus (g/kWh) 

Vesi 49,4 

Kivihiili 0,7 

Raakaöljy 0,6 

Rauta 0,4 

Maakaasu 0,4 

Kvartsihiekka 0,3 

Ligniitti 0,3 

Kalkkikivi 0,1 

Natriumkloridi (vuorisuola) 0,1 

Kivi 0,1 

Savi 0,1 

Sinkki, alumiini, mangaani, kupari, lyijy 0,03–0,4 

Tuulivoimapuistojen tehokkuutta energiantuotantomuotona 

on selvitetty useissa tutkimuksissa käyttämällä elinkaarianalyysiin 

pohjautuvia menetelmiä. Erityisesti tutkimuksilla 

on haluttu selvittää tuulivoimaloiden rakentamisen aikaisen 

energiankulutuksen ja voimalan toiminta-aikanaan tuottaman 

energiamäärän välistä suhdetta. Yleisesti tuulivoimapuiston 

on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä poistosta 

kuluvan energiamäärän keskimäärin 4-6 kuukauden aikana, 

kun otetaan huomioon varsinaisen tuulivoimapuiston 

ohella myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat 

ym. oheisrakenteet (Schleisner 2000, Vestas 2006). Yleisesti 

tuulivoimaloiden teoreettiset takaisinmaksuajat ovat merialueille 

sijoitettavien tuulivoimapuistojen osalta keskimäärin 

maa-alueita suurempia, mikä johtuu pääasiassa voimalaitosten 

kytkennässä käytettävän kytkentäverkon suuremmasta 

yhteispituudesta sekä suurikokoisempien perustusrakenteiden 

käytöstä. Esimerkiksi Schleisner (2000) on tarkastellut 

Tanskassa sijaitsevien Tunø Knobin (merituulivoimapuisto) 

ja Fjaldenin (maatuulivoimapuisto) tuulivoimapuistojen elinkaarta 

ja arvioinut niiden energiataloudelliseksi takaisinmaksuajaksi 

Tunø Knobin osalta noin 4,7 kuukautta ja vastaavasti 

Fjaldenin ainoastaan 3,2. 

4.13.2 tuulivoimapuiston hiilijalanjälki 

Hiilijalanjälkeä (carbon footprint) käytetään yleensä mittaamaan 

tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastovaikutusta, 

ts. kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai 

toiminnan voidaan arvioida synnyttävän elinkaarensa aikana. 

Hiilijalanjälki on alun perin kehitetty mittariksi, jonka avulla 

voidaan läpinäkyvällä tavalla vertailla erilaisten toimintojen 

vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutokseen. 

Energiantuotantomuotojen ja voimalaitosten osalta hiilijalanjälki 

suhteutetaan yleensä tuotetun energian määrään ja se 

Tabell 4-17. Uppskattning av materialförbrukningen under ett 3,0 

MW havsbaserat vindkraftverks (modell Vestas V90) livscykel i förhållande 

till den producerade energimängden. I mängderna har förutom 

de egentliga kraftverken också beaktats de kraftledningar och andra 

tillhörande konstruktioner som de behöver (Vestas 2006). Kraftverkets 

användningstid har uppskattats till 20 år. 

Material Förbrukning (g/kWh) 

Vatten 49,4 

Stenkol 0,7 

Råolja 0,6 

Järn 0,4 

Naturgas 0,4 

Kvartssand 0,3 

Lignit 0,3 

Kalksten 0,1 

Natriumklorid (bergsalt) 0,1 

Sten 0,1 

Lera 0,1 

Zink, aluminium, mangan, koppar, bly 0,03–0,4 

Vindkraftsparkernas effektivitet som energiproduktionsform 

har utretts i flera undersökningar genom metoder baserade 

på livscykelanalys. Genom undersökningarna har man 

speciellt velat utreda förhållandet mellan den energi som går 

åt till att bygga vindkraftverk och den energimängd som ett 

kraftverk producerar under den tid det är i drift. I allmänhet 

uppskattas en vindkraftspark producera den energimängd 

som går åt till att bygga den och ta den ur bruk i genomsnitt 

inom 4–6 månader, då man förutom den egentliga vindkraftsparken 

också beaktar de kraftledningar, elstationer och 

andra konstruktioner som den behöver (Schleisner 2000, 

Vestas 2006). Vanligen är den teoretiska återbetalningstiden 

för vindkraftverk i en havsbaserad vindkraftspark i genomsnitt 

längre än för en landbaserad park, vilket främst beror 

på att nätet för att koppla kraftverken till nätet har en betydligt 

större totallängd samt att större fundamentkonstruktioner behövs. 

Till exempel Schleisner (2000) har granskat livscykeln 

för vindkraftsparkerna Tunø Knob (havsvindpark) och Fjalden 

(landbaserad) i Danmark och uppskattat deras energiekonomiska 

återbetalningstid till cirka 4,7 månader för Tunø Knob 

och bara 3,2 för Fjalden. 

4.13.2 En vindkraftsparks koldioxidavtryck 

Koldioxidavtryck (carbon footprint) används vanligen för att 

mäta hur en produkt, verksamhet eller tjänst påverkar klimatet, 

dvs. hur mycket växthusgaser produkten eller verksamheten 

kan uppskattas orsaka under sin livscykel. Koldioxidavtryck 

utvecklades ursprungligen som en mätare för att man på ett 

transparent sätt ska kunna jämföra hur olika verksamheter 

påverkar klimatuppvärmningen och klimatförändringen. När 

det gäller olika former av energiproduktion och kraftverk jämförs 

i allmänhet koldioxidavtrycket med den producerade 

energimängden och detta anges som koldioxidekvivalenter 

237

esitetään yleensä hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 eq) tuotettua 

kilo- tai megawattituntia kohti. Ekvivalenttiyksiköiden avulla 

hiilijalanjäljen laskemisessa pystytään ottamaan huomioon 

hiilidioksidin ohella myös muut kasvihuonekaasut (mm. metaani 

ja typpioksiduuli), joiden ilmastoa lämmittävä vaikutus 

on selkeästi hiilidioksidia suurempi. 

Tuulivoiman synnyttämän hiilijalanjäljen suuruutta suhteessa 

muihin energiamuotoihin on tarkasteltu Isossa-Britanniassa 

tehdyssä tutkimuksessa (POST 2006), jossa tuulivoiman synnyttämän 

hiilijalanjäljen suuruutta verrattiin suhteessa fossiilisiin 

polttoaineisiin, ydinvoimaan sekä useisiin uusiutuviin 

energianlähteisiin. Vertailussa tuulivoiman hiilijalanjälki arvioitiin 

pienimpien joukkoon sen vaihdellessa maa- ja merialueille 

sijoitettavien laitosten osalta 4,64–5,25 g CO 2 eq per tuotettu 

kilowattitunti. Muista energiantuotantomuodoista esimerkiksi 

aurinkopaneelien hiilijalanjäljen suuruudeksi arvioitiin 35–58 

g CO 2 eq/kWh ja erilaisten biomassavaihtoehtojen vastaavasti 

25–93 g CO 2 eq/kWh. Tutkimuksessa esitetyt aurinkopaneelien 

hiilijalanjäljet on laskettu Euroopan sääolojen mukaan 

suurimman hiilijalanjäljen kuvatessa Ison-Britannian aluetta 

ja pienimmän Välimeren aluetta. Suurin hiilijalanjälki on fossiilisilla 

polttoaineilla, joiden ilmastoa lämmittävän vaikutuksen 

suuruudeksi on arvioitu liikkuvan yli 500 g CO 2 eq tuotettua 

energiayksikköä kohti. 

Luonteenomaista sekä uusiutuvien energianmuotojen, 

mutta myös ydinvoiman, elinkaarelle on niiden ympäristövaikutusten 

painottuminen erityisesti sen rakentamisen aikaisiin 

vaikutuksiin, jotka synnyttävät yleensä valtaosan koko energiantuotantoprosessin 

synnyttämistä kasvihuonekaasupäästöistä. 

Tuulivoiman osalta rakentamisen aikaisten päästöjen 

on arvioitu synnyttävän jopa 98 % koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöistä. 

Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden 

osalta ilmastovaikutukset painottuvat selkeämmin varsinaiseen 

energiantuotantovaiheeseen esimerkiksi polttoaineen 

tuottamisen ja laitoksen rakentamisen ollessa pienemmässä 

osassa tuotantoprosessin ilmastovaikutusten kannalta. 

4.13.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään 

Tuulivoimalaitoksen vaikutukset maa- ja kallioperään aiheutuvat 

perustusten rakentamisesta. Erilaisiin perustuksiin tarvitaan 

hyvin erilaisia määriä kiviaineksia. Erilaisia perustustapoja 

käsitellään luvussa 2.5.1 ja 2.6.2. 

Merialueen tuulivoimalan perustusvaihtoehtojen kiviainestarve 

yhtä voimalaa kohden on likimäärin seuraavat: 

3 

• monopile perustus 1 000 m 

3 

• kasuuniperustus 8 500 m 

3 

• keinosaari 23 000 m 

Kunkin voimalan perustustapa ja kiviainesten hankkiminen 

päätetään tarkempien maaperätutkimusten jälkeen. 

Merialueella tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman monta 

voimalaa monopileperustuksella. Keinosaari voi tulla kysymykseen 

vain sataman lähimmillä voimaloilla. 

238 

(CO 2 eq) per producerad kilo- eller megawattimme. Med hjälp 

av ekvivalentenheterna kan man vid beräkning av koldioxidavtryck 

beakta inte bara koldioxiden utan också andra växthusgaser 

(bl.a. metan och kväveoxidul), som har betydligt 

större uppvärmande inverkan på klimatet än koldioxid. 

Koldioxidavtrycket av vindkraft i förhållande till andra energiformer 

har studerats i en undersökning i Storbritannien 

(POST 2006), där koldioxidavtrycket av vindkraft jämfördes 

med fossila bränslen, kärnkraft och de flesta förnybara energikällorna. 

I den här jämförelsen var koldioxidavtrycket av 

vindkraft ett av de minsta. För land- och havsbaserade kraftverk 

var avtrycket 4,64–5,25 g CO 2 eq per producerad kilowattimme. 

För andra energiproduktionsformer var koldioxidavtrycket 

till exempel för solpaneler uppskattningsvis 35–58 g 

CO 2 eq/kWh och för olika biomassaalternativ 25–93 g CO 2 eq/ 

kWh. Koldioxidavtrycket för solpaneler i den här undersökningen 

var beräknat enligt europeiska väderförhållanden, 

varvid det största koldioxidavtrycket gällde för Storbritannien 

och det minsta för Medelhavsområdet. Koldioxidavtrycket är 

störst för fossila bränslen. Deras värmande inverkan på klimatet 

har uppskattats till över 500 g CO 2 eq per producerad 

energienhet. 

Karakteristiskt för både förnybara energiformers men 

också för kärnkraftens livscykel är att tyngdpunkten för miljökonsekvenserna 

ligger på byggskedet, då största delen av 

hela energiproduktionsprocessens utsläpp av växthusgaser 

uppkommer. För vindkraft har utsläppen under byggtiden 

uppskattats utgöra hela 98 % av hela livscykelns utsläpp av 

växthusgaser. När det gäller fossila bränslen infaller klimatkonsekvenserna 

tydligare i det skede då energiproduktionen 

sker. Till exempel produktionen av bränsle och byggandet av 

kraftverk utgör en mindre andel av produktionsprocessens 

klimatpåverkan. 

4.13.3 Konsekvenser för jordmån och berggrund 

Vindkraftverkens påverkan på jordmån och berggrund uppkommer 

då fundamenten byggs. Den mängd stenmaterial 

som behövs är mycket olika beroende på typen av fundament. 

Olika fundamenttyper behandlas i avsnitt 2.5.1 och 

2.6.2. 

Den mängd stenmaterial som behövs per kraftverk för de 

alternativa fundamenttyperna då havsbaserade vindkraftverk 

byggs är ungefär följande: 

3 

• monopile-fundament 1 000 m 

3 

• kassunfundament 8 500 m 

3 

• konstgjord ö 23 000 m 

Beslut om varje kraftverks fundamenttyp och anskaffningen 

av stenmaterial fattas efter noggrannare undersökningar 

av markens beskaffenhet på havsbottnen. I havsområdet 

kommer så många kraftverk som möjligt att byggas på monopile-fundament. 

En konstgjord ö kan komma i fråga endast 

för de kraftverk som placeras närmast hamnen.

Merituulivoimapuiston uusi suunnitelma tarkoittaa perustusten 

rakentamista 66 voimalalle. Kiviaineksen tarve koko 

hankkeelle voi olla seuraava: 

3 • noin 70 000 m mikäli kaikki voimalat rakennetaan monopile 

perustuksilla 

3 • noin 560 000 m mikäli kaikki voimalat rakennetaan 

kasuuniperustuksilla 

Kiviainekset voimaloiden perustuksille hankitaan eri suunnitelman 

ja lupien mukaan. Vaihtoehtoina ovat merihiekan ja 

karkeamman kiviaineksen nosto merenpohjasta ja / tai kiviaineksen 

louhiminen maa-alueelta. 

4.14 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon 

Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei toimintavaiheessaan 

tuota lainkaan ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä, 

joissa kokonaismäärissä mitattuna merkittävin 

aine on hiilidioksidi (CO 2 ). Näin ollen suunnitellun tuulivoimapuiston 

avulla voidaan osaltaan hillitä ilmastonmuutosta, mikäli 

sen avulla pystytään energiantuotannossa korvaamaan 

kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energianlähteitä, 

esimerkiksi fossiilisia polttoaineita tai turvetta. Hiilidioksidin 

ohella polttoprosessissa syntyy käytettävästä polttoaineesta 

ja sen ominaisuuksista riippuen yleensä myös vaihtelevia 

määriä mm. typen oksideja (NO x ), rikkidioksidia, hiukkasia ja 

vesihöyryä. 

Tuulivoimalalla saavutettavat kasvihuonekaasujen sekä 

muiden ilmapäästöjen alenemat ovat keskeisesti riippuvaisia 

käytössä olevista vaihtoehtoisista energiantuotantotavoista. 

Yleisesti tuulivoiman voidaan arvioida korvaavan ensisijaisesti 

tuotantokustannuksiltaan kalliimpia energiamuotoja, joita 

ovat erityisesti hiililauhde- tai maakaasupohjainen sähköntuotanto. 

Esimerkiksi hiililauhdevoimaloiden osalta tuulivoiman 

on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 800– 

900 g CO 2 /kWh. Holttisen (2004) tutkimuksessaan tekemien 

mallinnusten mukaan pohjoismaisessa energiantuotantojärjestelmässä 

tuulivoimatuotanto korvaa alueella pääasiassa 

juuri lauhdevoimalaitosten tuottamaa sähköenergiaa antaen 

keskimäärin 620–720 g suuruiset hiilidioksidisäästöt tuotettua 

kilowattituntia kohti. Keskimääräiset CO 2 -säästöt voivat todellisuudessa 

olla selkeästi näitä pienempiä, jos tuulivoimatuotannon 

lisäys korvaa fossiilisten polttoaineiden sijaan muita 

uusiutuvia energiamuotoja tai esimerkiksi ydinvoimaa. 

Suunnitellun tuulivoimapuiston ilmastovaikutusten arvioimiseksi 

hiilidioksidivähenemät laskettiin suunnitellun tuotantomäärän 

ja suomalaiselle sähköntuotannolle ominaisten 

päästökertoimien avulla. Päästövähennykset laskettiin lisäksi 

käyttäen hiililauhdevoimalalle tyypillisiä päästökertoimia. , 

koska tuulivoimalan on oletettu ensisijaisesti korvaavan juuri 

tuotantokustannuksiltaan kalliin hiilen käyttöä. Suomalaisen 

sähköntuotannon keskimääräisten päästökertoimien, joihin 

on laskettu mukaan jo uusiutuvia energianlähteitä mm. biomassaa, 

käyttö, voi aliarvioida tuulivoimapuiston avulla saavutettavia 

ilmastohyötyjä. Kaikkiaan suunnitellun tuulivoima- 

Den nya planen för en havsvindpark innebär att fundament 

ska byggas för 66 kraftverk. För hela projektet behövs följande 

mängd stenmaterial: 

3 • cirka 70 000 m om alla kraftverk byggs på monopilefundament 

3 • cirka 560 000 m om alla kraftverk byggs på 

kassunfundament 

Stenmaterial för kraftverkens fundament skaffas enligt en 

separat plan och separata tillstånd. Alternativen är att ta havssand 

och grövre stenmaterial från havsbottnen och/eller att 

bryta stenmaterial på land. 

4.14 Konsekvenser för luftkvalitet och klimat 

Elproduktion med vindkraftverk producerar i driften inte alls 

några utsläpp av växthusgaser som bidrar till klimatförändringen. 

En av de mängdmässigt viktigaste växthusgaserna är 

koldioxid (CO 2 ). Med hjälp av den planerade vindkraftsparken 

kan klimatförändringen alltså hejdas, om man med dess 

energiproduktion kan ersätta energikällor som ger upphov 

till utsläpp av växthusgaser, till exempel fossila bränslen eller 

torv. I en förbränningsprocess uppkommer förutom koldioxid, 

beroende på det använda bränslet och dess egenskaper, i 

allmänhet också varierande mängder av bl.a. kväveoxider 

(NO x ), svaveldioxid, partiklar och vattenånga. 

De utsläppsminskningar av växthusgaser och andra utsläpp 

i luften som nås med hjälp av vindkraftverk beror i hög 

grad på vilka alternativa energiproduktionsformer som används. 

I allmänhet kan vindkraften anses ersätta i första hand 

energiformer med högre produktionskostnader, speciellt kolkondens- 

eller naturgasbaserad elproduktion. Till exempel 

när det gäller kolkondenskraftverk har vindkraften uppskattats 

minska koldioxidutsläppen med i genomsnitt 800–900 g 

CO 2 /kWh. Enligt de modellberäkningar som Holttinen (2004) 

gjort i sin forskning ersätter vindkraftsproduktion i det nordiska 

energiproduktionssystemet i det här området främst just 

elenergi från kondenskraftverk och ger i genomsnitt 620–720 

g koldioxidbesparingar per producerad kilowattimme. De genomsnittliga 

CO 2 -besparingarna kan i verkligheten bli betydligt 

mindre än detta, om den ökade vindkraftsproduktionen i 

stället för fossila bränslen ersätter andra förnybara energiformer 

eller till exempel kärnkraft. 

För att bedöma den planerade vindkraftsparkens inverkan 

på klimatet beräknades koldioxidminskningen utgående 

från den planerade produktionsmängden och utsläppsfaktorer 

som är specifika för finländsk elproduktion. 

Utsläppsminskningarna beräknades dessutom med hjälp av 

utsläppsfaktorer som är typiska för kolkondenskraftverk, eftersom 

vindkraftverken i första hand antas ersätta just kol, 

som har höga produktionskostnader. Att använda de genomsnittliga 

utsläppsfaktorerna för finländsk elproduktion, där 

utsläppsfaktorerna också inkluderar förnybara energikällor, 

bl.a. biomassa, kan innebära en undervärdering av de klimatfördelar 

som kan nås med hjälp av en vindkraftspark. Med 

239

puiston avulla pystytään sen toimintakauden aikana vähentämään 

Suomen energiantuotannon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä 

noin 115 000−630 000 tonnia vuodessa laskentatavasta 

riippuen, jos hanke tullaan toteuttamaan suurimman 

hankevaihtoehdon. 

Taulukko 4-18. Tuulivoimapuiston hiilidioksidisäästöjen laskemiseksi 

käytetyt päästökertoimet. 

240 

Yhdiste Suomen sähköntuotannon 

yleiset ominaispäästökertoimet 

(Energiateollisuus 

2008) 

Lauhdevoimaloiden 

ominaispäästökertoimet,polttoaineina 

pääasiassa 

hiili ja maakaasu 

(Holttinen 2004) 

Rikkidioksidi (SO 2 ) 390 mg/kWh 700 mg/kWh 

Typen oksidit (NO x ) 480 mg/kWh 1 060 mg/kWh 

Hiilidioksidi (CO 2 ) 120 gCO 2 /kWh 660 g/kWh 

Taulukko 4-19. Tuulivoimapuiston teknisiä tietoja. 

Nimellisteho 80 * 5 MW (400 MW) 

Vuotuinen käyntiaika 6 000–7 000 h/a 

Huipunkäyttöaika (nimellistehoa vastaava 

aika) 

Vuotuinen sähköntuotto (ml. netto, 

hävikit ym.) 

2 400 h/a 

Noin 960 GWh/a 

Taulukko 4-20. Tuulivoimapuiston avulla saavutettavat vähentymät 

ilmapäästöjen osalta. Laskennassa oletetaan, että hanke toteutetaan 

maksimikoossaan (80 5 MW:n suuruista tuulivoimalaitosta) ja puiston 

vuosittainen sähköntuotto on 960 GWh. 

Yhdiste Päästövähenemät 

Suomen sähköntuotannonpäästökertoimien 

mukaan 

(tonnia vuodessa) 

Rikkidioksidi (SO 2 ) 370 670 

Typen oksidit (NO x ) 460 1 000 

Hiilidioksidi (CO 2 ) 115 000 630 000 

4.15 Vaikutukset elinkeinoelämään 


Päästövähenemät 

hiililauhdevoimalan 


mukaan 

Nykytilanteen tiedot on saatu Kristiinankaupungilta. 

Tuulivoimalaitosten rakentamiseen ja käyttöön liittyvät tiedot 

on saatu teknologiateollisuudelta. 

4.15.2 Nykytilanne Kristiinankaupungissa 

Kristiinankaupungin alueen merkittävimmät elinkeinot ovat 

teollisuus ja valmistus (25 %), maa- ja metsätalous (12 

%), matkailu ja palvelut (63 %). Tiedot ovat vuodelta 2006. 

Työpaikkoja kaupungin alueella on vajaat 2800 kpl. Yrityksiä 

kaupungissa on 600 kpl. Kesällä 2009 kaupungin työttömyysaste 

oli 6,8 %. 

den planerade vindkraftsparken kan man totalt under hela 

dess livstid minska koldioxidutsläppen från Finlands energiproduktion 

med cirka 115 000–630 000 ton om året beroende 

på hur man räknar, om projektet genomförs enligt det största 

projektalternativet. 

Tabell 4-18. Utsläppsfaktorer som använts vid beräkning av sparad 

koldioxid vid en vindkraftspark. 

Förening Allmänna specifikautsläppsfaktorer 

i finländsk 

elproduktion 

(Energiindustrin 

2008) 

Specifika utsläppsfaktorer 

för kondenskraftverk, 

då 

bränslet är främst 

kol och naturgas 

(Holttinen 2004) 

Svaveldioxid (SO 2 ) 390 mg/kWh 700 mg/kWh 

Kväveoxider (NO x ) 480 mg/kWh 1060 mg/kWh 

Koldioxid (CO 2 ) 120 g CO 2 /kWh 660 g/kWh 

Tabell 4-19. Teknisk information om vindkraftsparken. 

Nominell effekt 80 * 5 MW (400 

MW) 

Årlig driftstid 6000–7000 h/a 

Toppdriftstid (tid som motsvarar den nominella 

effekten) 

2400 h/a 

Årlig elproduktion (inkl. netto, svinn m.m.) Cirka 960 GWh/a 

Tabell 4-20. Uppnåbar minskning av utsläpp i luften med hjälp av 

en vindkraftspark. I beräkningen antas att projektet genomförs i sin 

maximistorlek (80 st 5 MW vindkraftverk) och att parkens årliga elproduktion 

är 960 GWh. 

Förening Utsläppsminskningar 

enligt utsläppsfaktorerna 

för 

finländsk elproduktion 

(ton per år) 

Svaveldioxid (SO 2 ) 370 670 

Kväveoxider (NO x ) 460 1 000 

Koldioxid (CO 2 ) 115 000 630 000 

4.15 Konsekvenser för näringslivet 

Utsläppsminskningar 

enligt utsläppsfaktorerna 

för kolkondenskraftverk 


Information om nuläget har fåtts av Kristinestad. Uppgifter 

om byggande och användning av vindkraftverk har fåtts från 

teknologiindustrin. 

4.15.2 Nuläget i Kristinestad 

Kristinestadsområdets viktigaste näringar är industri och tillverkning 

(25 %), jord- och skogsbruk (12 %), turism och service 

(63 %). Uppgifterna är från år 2006. På stadens område 

finns knappt 2800 st arbetsplatser. I staden finns 600 företag. 

Sommaren 2009 var arbetslöshetsgraden 6,8 %.

Kristiinankaupungin kalastusyritykset 

Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan Kristiinankaupungissa 

on toiminut vuosina 2001–2004 yhteensä kahdeksan 

yritystä, joiden toimialana on ollut kalastus, kalanviljely 

ja niihin liittyvien palveluiden tuottaminen. Yritysten yhteenlaskettu 

henkilöstömäärä on vaihdellut 6–9 välillä ja vuosittainen 

liikevaihto 753 000–1 411 000 euron välillä. Valtaosalla yrityksistä 

toimialana on ollut kalanviljely suolaisessa tai suolattomassa 

vedessä, istukastuotanto, muu vesiviljely tai kalanviljelyä 

palveleva toiminta. Yrityksiä, joiden toimialana on ollut kalastus 

ja muu vesipyynti merellä ja makeassa vedessä, sekä 

kalataloutta palveleva toiminta on ollut 2–3 yritystä. 

Vuoden 2004 jälkeen kalastusta, kalanviljelyä harjoittavia 

ja niihin liittyviä palveluja tuottavia yrityksiä on ollut yhteensä 

kuusi yritystä, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on vaihdellut 

5–7 välillä. Vuosittainen liikevaihto on puolestaan vaihdellut 

974 000–1 103 000 euron välillä. Valtaosa yrityksistä on 

harjoittanut kalanviljelyä ja tuottanut siihen liittyviä palveluita. 

Vuoden 2008 tilastossa toimialaluokitusta on uudistettu 

ja uuden luokituksen mukaisesti kalanviljelyä meressä tai sisävesissä 

on harjoittanut yhteensä viisi yritystä. Ainoan kalastusta 

harjoittavan yrityksen toimialana on ollut sisävesikalastus, 

muu vesipyynti ja ammattimaista sisävesikalastusta 

palveleva toiminta. 

Taulukko 4-21.Kalastukseen ja kalanviljelyyn liittyvien toimipaikkojen 

määrä Kristiinankaupungissa. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Fiskeföretag i Kristinestad 

Enligt Statistikcentralens företagsregister fanns det under 

åren 2001–2004 sammanlagt åtta fiskeföretag i Kristinestad 

med näringsgrenen fiske, fiskodling och produktion av därtill 

hörande service. Företagens sammanlagda personal 

har varierat mellan 6 och 9 och den årliga omsättningen 

753 000–1 411 000 euro. Största delen av företagen har som 

näringsgren haft fiskodling i salt eller sött vatten, sättfiskproduktion, 

annat vattenbruk eller verksamhet som betjänar fiskodling. 

Antalet företag vilkas näringsgren har varit fiske och 

annan vattenfångst i havet och i sött vatten samt service som 

betjänar fiskerinäringen har varit 2–3 stycken. 

Efter år 2004 har det funnits sammanlagt sex företag som 

bedrivit fiske, fiskodling och därtill hörande serviceproduktion. 

Deras sammanlagda personal har varierat mellan 5 och 

7. Omsättningen årligen har varit 974 000–1 103 000 euro. 

Största delen av företagen har bedrivit fiskodling och producerat 

därtill hörande service. 

I statistiken för år 2008 har klassificeringen av näringsgrenar 

förnyats och enligt den nya klassificeringen har sammanlagt 

fem företag bedrivit fiskodling i havet eller i insjöar. Det 

enda företaget som bedrivit fiske har som näringsgren haft 

insjöfiske, annan vattenfångst och verksamhet som betjänar 

yrkesmässigt insjöfiske. 

Tabell 4-21. Antal verksamhetsställen i anslutning till fiske och 

fiskodling i Kristinestad. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

241

Verot 

Veroprosentti on vuonna 2009 20,0 %. Kiinteistövero määräytyi 

vuonna 2009 seuraavasti: 

• yleinen 0,60 % 

• 

• 

• 

242 

vakituinen asunto 0,30 % 

vapaa-ajan asunto 0,90 % 

voimalaitos 2,50 % 

Aktiivisia, kasvavia pk-yrityksiä toimii eri puolilla 

Kristiinankaupunkia. Maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen 

osuus on n. 12 %, palveluelinkeinot työllistävät n. 65 

% ja teollisuus n. 20 % ammatissa toimivasta väestöstä. Myös 

seutukunnan elinkeinoelämä tarjoaa lisääntyvässä määrin 

uusia työpaikkoja ja yrittäjyystilaisuuksia. 

Teollisuus- ja palvelualojen yrityksiä on n. 600 kpl. Tärkeitä 

toimialoja ovat metalliteollisuus ja puunjalostus, jossa on 

n. 770 teollisuustyöpaikkaa. Elintarviketeollisuuden pääasiallinen 

tuotantosuunta on perunanviljely ja siihen liittyvä 

jatkojalostus. Kauppa ja palveluala ovat tärkeitä toimialoja. 

Kaupungilla on vuosisataiset perinteet koko alueen kaupankäynnin 

sekä päivittäistavara- että kestohyödykekaupan keskuksena. 

Toimivia maatiloja kunnassa on n. 320, joista suurin 

osa viljelee perunaa. 

Suurimmat työnantajat kaupungin ja terveyskeskuksen 

rinnalla ovat Suomen Terveystalo, Pohjolan Voima Oy, Stora 

Enson pakkaustarviketehdas, Puu-Component, Kristina 

Keittiö, Luoman Oy ja ABC-liikennemyymäläasema. 

4.15.3 tuulivoimateknologian kehitys 

Tehtaat Suomessa 

Suomeen on kehittynyt voimakas tuulivoimateknologian teollisuusosaaminen. 

Tehtaita ovat: 

• Moventas / Jyväskylä, Karkkila, Parkano 

• ABB Helsinki / Vaasa; Ahlström Mikkeli / Kotka; The Switch 

/ Vaasa, Lappeenranta 

• Winwind / Hamina 

• Hollming Works / Loviisa 

• Rautaruukki / mm. Raahe, Hämeenlinna 

Lisäksi maassamme toimii laaja tuulivoima-alan alihankintaketju 

valmistuksessa ja suunnittelussa. Uusia tehtaita suunnitteilla 

on mm. Mervento, jossa tuotanto alkaisi 2011. (Wind 

at Work, EWEA 2009, Teknologiateollisuus 2009). 

Tuulivoimateknologia työllisti vuonna 2008 Suomessa noin 

3 000 henkeä. 

Suomalaisen tuulivoimateknologian mahdollisuudet 

Viime vuosina suomalaisen teknologiateollisuuden osuus 

maailman tuulivoimalamarkkinoista on ollut noin kolmen 

prosentin tasolla. Teknologiateollisuus ry on pohtinut suomalaisen 

tuulivoimateknologialiikevaihdon mahdollisuuksia, 

tähtäimessä vuosi 2020. Perusskenaariossa (base case) 

suomalainen teollisuus kykenee säilyttämään markkinaosuutensa, 

3 %, voimakkaasti kasvavilla laitemarkkinoilla. Viennin 

arvo olisi vuonna 2020 noin 3 miljardia euroa vuodessa. 

Skatter 

Skattesatsen år 2009 är 20,0 %. Fastighetsskatten år 2009 

är: 

• allmän 0,60 % 

• fast bostad 0,30 % 

• fritidsbostad 0,90 % 

• kraftverk 2,50 % 

Aktiva, växande små och medelstora företag finns på olika 

håll i Kristinestad. Jordbrukets, skogsbrukets och fiskets 

andel är ca 12 %, servicenäringarna sysselsätter ca 65 % 

och industrin ca 20 % av den yrkesarbetande befolkningen. 

Näringslivet i den ekonomiska regionen erbjuder också allt 

fler nya arbetsplatser och möjligheter till företagande. 

Antalet företag i industri- och servicebranschen är ca 600 

st. Viktiga branscher är metallindustrin och träförädlingsindustrin 

som har ca 770 industriarbetsplatser. Den viktigaste 

produktionsinriktningen inom livsmedelsindustrin är potatisodling 

och därtill hörande -förädling. Handeln och servicebranschen 

är viktiga branscher. Staden har månghundraåriga 

traditioner som centrum för hela regionens handel inom 

både dagligvaror och kapitalvaror. I kommunen finns ca 320 

aktiva jordbruk av vilka största delen odlar potatis. 

De största arbetsgivarna utöver staden och hälsovårdscentralen 

är Suomen Terveystalo, Pohjolan Voima Oy, Stora 

Ensos förpackningsfabrik, Puu-Component, Kristina Kök, 

Luoman Oy och ABC:s trafikbutik. 

4.15.3 Vindkraftsteknologins utveckling 

Fabriker i Finland 

En stark industriell know-how inom vindkraftsteknologi har utvecklats 

i Finland. Fabriker: 

• Moventas / Jyväskylä, Högfors, Parkano; 

• ABB Helsingfors / Vasa; Ahlström S:t Michel / Kotka; The 

Switch / Vasa, Villmanstrand; 

• Winwind / Fredrikshamn; 

• Hollming Works / Lovisa; 

• Rautaruukki / bl.a. Brahestad, Tavastehus 

I Finland finns dessutom en omfattande kedja av underleverantörer 

i vindkraftsbranschen inom tillverkning och planering. 

Nya fabriker som planeras är bl.a. Mervento, som har 

för avsikt att starta produktionen 2011. (Wind at Work, EWEA 

2009, Teknologiindustrin 2009). 

Vindkraftsteknologin sysselsatte cirka 3 000 personer i 

Finland år 2008. 

Den finländska vindkraftsteknologins möjligheter 

Under de senaste åren har den finländska teknologiindustrins 

andel av världens vindkraftsmarknad varit ungefär tre 

procent. Teknologiindustrin rf har begrundat möjligheterna för 

den finländska vindkraftsteknologins omsättning med sikte 

på år 2020. I grundscenariot (base case) kan den finländska 

industrin bibehålla sin marknadsandel, 3 %, på den kraftigt 

expanderande marknaden för utrustning. Exportens värde 

skulle då år 2020 utgöra cirka 3 miljarder euro per år. I tillväxtscenariot 

(growth case) erövrar den finländska industrin

Kasvuskenaariossa (growth case) suomalainen teollisuus 

valtaa markkinaosuuksia ja saavuttaa 7 % osuuden maailman 

markkinoista. Viennin arvo olisi vuonna 2020 noin 12 miljardia 

euroa vuodessa. 

Kasvuskenaariossa oletetaan, että suomalainen tuulivoimateknologia 

saavuttaisi seuraavat markkinaosuudet 

vuonna 2020: järjestelmissä, komponenteissa ja materiaaleissa 

7 % markkinaosuus; arktisen alueen laitemarkkinoissa 

5–10 % osuus sekä laitoksista että erikseen myytävistä 

komponenteista; merituulivoiman asennuspalveluissa 2–3 % 

markkinaosuus; ja merituulivoiman laitetoimituksissa 1–2 % 

markkinaosuus. 

Selvästi on nähtävissä trendi, että työpaikkoja syntyy niihin 

maihin, joissa tuulivoimaa rakennetaan. 

4.15.4 Rakentamisen ja käytön aikainen työllisyys ja 

elinkeinovaikutukset 

Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodostuu maanrakennustöistä, 

kuljetuksista, asennustyöstä, palveluista. 

Käytön aikana työllistävät huoltoon ja käyttöön sekä niihin 

liittyvät palvelut. 

Teknologiateollisuus ry näkee, että tuulivoima-alan työpaikat 

syntynevät jatkossakin pääosin teknologiateollisuuteen. 

Sen arvion mukaan 100 MW tuulivoimapuiston on arvioitu työllistävän 

rakentamisen ja 20 vuoden käytön aikana Suomessa 

jopa yli 1 000 henkilötyövuotta. Tämä jakautuu: 

• projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin 

• infrastruktuurin rakentamiseen ja asentamiseen 

• käyttö- ja kunnossapitoon 20 vuoden ajalla 

• sekä voimaloiden valmistukseen, materiaaleihin, komponentteihin 

ja järjestelmiin. 

Kalastus 

Merituulivoimalaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia 

kalanviljelyyn ja kalastukseen. Vaikutuksia on kuvattu 

luvussa 4.4. 

4.15.5 Verotulot 

Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa. Merialueelle 

rakennettujen tuulivoimaloiden kiinteistöverot maksetaan kunnalle, 

jonka alueella yleinen vesialue sijaitsee. Kiinteistövero 

määräytyy perustusten ja rakenteiden arvon perusteella. 

Koneistoista ei kiinteistöveroa makseta. 

Kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa 

kohden. Siten kokohankkeen toteuttaminen tuo 

Kristiinankaupungille ja Närpiölle useiden satojen tuhansien 

eurojen kiinteistöverotulot vuodessa. 

Rakentamisen ja käytön aikana muodostuu tuloveroja 

hankkeen rakentajien tai projektille palveluja tuottavien työntekijöiden 

tuloista. 

marknadsandelar och når 7 % andel av världsmarknaden. 

Exportens värde skulle då år 2020 utgöra cirka 12 miljarder 

euro per år. 

I tillväxtscenariot antas att den finländska vindkraftsteknologin 

når följande marknadsandelar år 2020: system, komponenter 

och material 7 % marknadsandel; utrustning för 

arktiska områden 5–10 % marknadsandel för både anläggningar 

och komponenter som säljs separat; monteringsservice 

för havsbaserad vindkraft 2–3 % marknadsandel; och 

leveranser av utrustning för havsbaserad vindkraft 1–2 % 

marknadsandel. 

Man kan tydligt se en trend att det uppkommer arbetsplatser 

i de länder där vindkraft byggs. 

4.15.4 Sysselsättning och inverkan på näringslivet i 

byggskedet och under driften 

I byggskedet uppkommer sysselsättning i markbyggnadsarbeten, 

transporter, monteringsarbete och service. 

Under driften ger service och drift samt därtill hörande 

tjänster sysselsättning. 

Teknologiindustrin rf anser att arbetsplatser inom vindkraftsbranschen 

troligen även i fortsättningen kommer att 

skapas främst inom teknologiindustrin. Enligt den uppskattas 

en 100 MW vindkraftspark under byggskedet och 20 års drift 

i Finland ge sysselsättning på upp till 1 000 årsverken. Denna 

sysselsättning fördelas på följande sektorer: 

• projektutveckling och experttjänster; 

• byggande av infrastruktur samt montering; 

• drift och underhåll under 20 års tid; 

• tillverkning av kraftverk, material, komponenter och 

system. 

Fiske 

Vindkraftverken i havsområdet bedöms inte avsevärt påverka 

fiskodlingen och fisket. Konsekvenserna beskrivs i avsnitt 

4.4. 

4.15.5 Skatteinkomster 

För vindkraftverk betalas fastighetsskatt. För vindkraftverk i 

havsområdet betalas fastighetsskatt till den kommun på vars 

område det allmänna vattenområdet ligger. Fastighetsskatten 

bestäms enligt fundamentens och konstruktionernas värde. 

För maskinerna betalas ingen fastighetsskatt. 

Fastighetsskatten utgör tusentals euro om året per kraftverk. 

Om hela projektet genomförs kommer det alltså att 

ge Kristinestad och Närpes hundratusentals euro per år i 

fastighetsskatt. 

I byggskedet och under driften uppkommer inkomstskatt 

för byggarbetarnas inkomster och för dem som producerar 

tjänster för projektet. 

243

4.16 Riskit ja niiden torjunta 


Työssä arvioitiin suunnitellun merituulivoimapuiston sekä 

sähkönsiirron riskejä ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja 

turvallisuuteen. Erikseen arvioitiin rakentamisen aikaisia vaikutuksia 

ja käytön aikaisia vaikutuksia. Lisäksi tarkasteltiin 

riskien todennäköisyyttä ja keinoja riskien vähentämiseksi. 

Lähtöaineistona käytettiin kirjallisuustietoja merirakentamisesta, 

toteutettuja ympäristövaikutusten arviointeja ja niiden 

yhteydessä tehtyjä riskeihin ja turvallisuuteen liittyviä selvityksiä 

sekä hankkeesta vastaavan kokemuksia olemassa olevien 

tuulivoimaloiden riskeistä ja niiden vaikutuksista. 

4.16.2 Rakentamiseen liittyvät riski- ja häiriötilanteet 

Rakentamisen aikaiset riskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen. 

Rakentamisen aikana liikenne lisääntyy merellä ja 

maalla. Turvallisuussyistäi liikkuminen on kielletty koneiden 

työalueella, eikä pystytysnosturin läheisyyteen ole pääsyä. 

Pystytysnosturin varoalue on kaksi kertaa nosturin korkeus 

eli noin 400 metriä. Merikaapelien rakentamisen (laskemistyön) 

aikana työalueella liikkuminen ei ole turvallisuussyistä 

sallittua. Ennen merikaapeleiden peittämistä alueella ei saa 

ankkuroitua. Tuulivoimapuiston rakennusalue, jolla liikkuminen 

on rajoitettua, merkitään maastoon. 

Maa-alueella tuulivoimaloiden rakentaminen tapahtuu 

voimalaitosalueella, eikä ulkopuolisilla ole sinne pääsyä. 

Voimajohtojen rakentamisen aikaiset riskit liittyvät työkoneiden 

liikkumiseen maa-alueella. Rakentamisen aikana työalueella 

liikkuminen kielletään onnettomuusriskin vähentämiseksi. 

Rakentamisessa käytettävistä laitteista ja kuljetuskalustosta 

voi onnettomuus- ja häiriötilanteessa päästä öljyä mereen 

tai maaperään. Öljymäärien arvioidaan kuitenkin olevan suhteellisen 

vähäisiä ja öljyvuoto on melko epätodennäköinen. 

Mereen tai maaperään päässyt öljyvuoto pystytään rajaamaan 

ja puhdistamaan. 

4.16.3 tuulivoimapuiston mahdolliset riski- ja 

häiriötilanteet 

Merialueilla veneiden ja laivojen törmäysriski tuulivoimalaan 

on hyvin pieni, varsinkin kun otetaan huomioon turvallisuutta 

parantavat merkinnät. Veneily on sallittua merituulivoimapuiston 

alueella ja veneellä saa kiinnittyä tuulivoimaloiden 

juureen. Tuulivoimalat merkitään merikortteihin kuten muutkin 

esteet merellä. 

Laivaväylän kulmapisteissä olevien tuulivoimalaitosten 

alaosat maalataan ohjeiden mukaisella huomiovärillä. 

Merenkulun ohjausmerkit ovat oransseja valoja ja 20 m korkeudella. 

Näihin ei pitäisi aiheutua sekaantumisen vaaraa: 

tuulivoimaloiden valot ovat erivärisiä ja esim. tuulivoimalan 

lentoestevalo noin 90 m korkeudella. 

Tuulivoimapuiston rakentamisessa joudutaan merikaapelilla 

alittamaan 4 ja 5 metrin väylät uuden suunnitelman mukaan 

kahdessa kohtaa. Kun haetaan vesilain mukaisia lupia 

merikaapelin sijoitukselle, pyydetään Merenkulkuhallitukselta 

244 

4.16 Risker och hur de kan avvärjas 


I det här arbetet bedömdes riskerna med den planerade 

havsvindparken och elöverföringen och deras inverkan på 

miljön och säkerheten. Konsekvenserna i byggskedet och 

under driften bedömdes separat. Dessutom granskades riskernas 

sannolikhet och metoder att minska riskerna. Som 

utgångsmaterial användes uppgifter i litteraturen om havsbaserat 

byggande, miljökonsekvensbedömningar som gjorts 

och de utredningar som i samband med dem gjorts om risker 

och säkerhet samt den projektansvarigas erfarenheter av risker 

vid existerande vindkraftverk och deras konsekvenser. 

4.16.2 Risker och störningar i anslutning till 

byggandet 

Riskerna i byggskedet gäller främst arbetssäkerheten. Under 

byggskedet ökar trafiken både till sjöss och på land. Av säkerhetsskäl 

är det förbjudet att röra sig på maskinernas arbetsområde 

och ingen får komma i närheten av den kran 

som ska resa vindkraftverken. Den kran som används för 

att resa kraftverken har en säkerhetszon som är två gånger 

kranens höjd dvs. cirka 400 meter. Medan sjökablar byggs 

(läggs ned) är det av säkerhetsskäl inte tillåtet att röra sig på 

arbetsområdet. Innan sjökablarna har täckts är det förbjudet 

att kasta ankar på området. Vindkraftsparkens byggnadsområde, 

där möjligheterna att röra sig är begränsad, märks ut i 

terrängen. 

På land byggs vindkraftverken på kraftverksområdet dit 

inga utomstående har tillträde. Riskerna då kraftledningarna 

byggs gäller främst de arbetsmaskiner som rör sig på landområdet. 

Medan byggarbetet pågår är det förbjudet att röra 

sig på arbetsområdet för att olycksrisken ska minimeras. 

Från de anordningar och transportfordon som används i 

byggarbetet kan det i händelse av en olycka eller störning 

läcka ut olja i havet eller i marken. Oljemängderna uppskattas 

dock vara relativt obetydliga och ett oljeläckage är tämligen 

osannolikt. Om olja kommer ut i havet eller i marken kan 

läckaget avgränsas och platsen rengöras. 


vindkraftsparken 

I havsområdet är risken för att båtar och fartyg ska kollidera 

med ett vindkraftverk mycket liten, speciellt då man beaktar 

utmärkningen som kommer att förbättra säkerheten. Det är 

tillåtet att köra med båt på havsvindparkens område och att 

angöra båten vid vindkraftverkens fot. Vindkraftverken märks 

ut på sjökortet på samma sätt som andra hinder i havet. 

Nedre delen av de vindkraftverk som placeras vid fartygsfarledens 

vinkelpunkter målas med varselfärg enligt gällande 

anvisningar. Märken för styrning av sjöfarten är orangefärgade 

ljus på 20 m höjd. Det borde inte finnas någon risk för 

förväxling med dem: vindkraftverken har ljus av annan färg 

och t.ex. ett vindkraftverks flyghinderljus finns på cirka 90 m 

höjd. 

Då vindkraftsparken byggs måste sjökabel dras under 4 

och 5 m farlederna på två ställen enligt den nya planen. Då

lausunto. Syvyys- ja peittämisasiat tarkastellaan silloin. 

Alituskohdissa kaapeli sijoitetaan mahdollisimman kohtisuoraan 

meriväylään nähden. Vähimmäisetäisyys kelluvista merimerkeistä 

tulee olla 40–60 m. Kristiinankaupungin tuulivoimapuistosuunnitelman 

meriväylän alitukset sijoittuvat väylille, 

joille ei nyt ole olemassa syvennyshankkeita (ruoppauksia 

tms.). 

Suomessa yli 30 metriä korkeat lentoesteet on merkittävä 

Ilmailuhallinnon lentoesteluvassa määräämällä tavalla. 

Tuulivoimala varustetaan lentoestevalolla, joka on tähän 

mennessä toteutetuissa suomalaisissa voimaloissa ollut konehuoneen 

katolle sijoitettu matalatehoinen punainen valonlähde. 

Korkeilta tuulivoimaloilta (yli 150 m) voidaan edellyttää 

vilkkuvaa suurtehoista lentoestevaloa. Tällä on myös visuaalisia, 

erityisesti yöaikaista maisemaa muuttavia vaikutuksia. 

Tuulivoimaloiden paikat merkitään ilmailukarttoihin kuten 

muutkin korkeat mastot ja esteet. Tuulivoimalat tulevat 

sijoittumaan noin 500–1 000 metrin päähän toisistaan. 

Tuulivoimala on suhteellisen helppo havaita ja väistää. 

Turvallisuustekijät huomioiden, ilmailuturvallisuudelle aiheutuva 

riski Kristiinankaupungin merituulivoimapuistosta on 

pieni. 

Tuulivoimalaitosten vaikutukset tutka-, viesti- ja muihin yhteyksiin 

ovat hankekohtaisia ja riippuvat mm. tuulivoimapuiston 

sijainnista, koosta ja käytetystä lapamateriaalista. Tähän 

saakka Suomessa tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset 

tutka- ja viestiyhteyksiin ovat olleet suhteellisen harvinaisia 

ja vähäisiä. 

Tuulivoimalasta irtoava kappale tai talviaikana irtoava lumi 

ja jää voivat aiheuttaa riskin tuulivoimalan lähistöllä liikkuville. 

Irtoava kappale tai jää voi lentää jopa 100 metrin päähän voimalasta. 

Kappaleiden irtoaminen tuulivoimalasta on erittäin 

epätodennäköistä. Jäätä muodostuu tuulivoimaloiden lapoihin 

vain tiettyjen sääolosuhteiden aikana. Jään putoileminen 

voidaan estää varustamalla voimalan lavat jäänestojärjestelmällä 

(lämmitys) tai jääntunnistimella, joka pysäyttää voimalan 

jäätävissä olosuhteissa. 

Merialueella jää tuulivoimalan juurella saattaa olla hauraampaa 

kuin muualla ja voi aiheuttaa riskin jäällä liikkujille. 

Perustusten vaikutus jäihin on vastaavanlainen kuin karikon. 

Jääkenttä saattaa myös stabiloitua perustusten johdosta. 

Tuulivoimalan toimintaa haittaavat mahdolliset häiriötilanteet 

voivat aiheuttaa vaaraa myös ympäristölle. Oikosulku 

tai sääolosuhteet (esim. myrsky tai salama) voivat vaurioittaa 

voimalaitosta ja aiheuttaa tulipalon konehuoneessa. 

Rakennevirhe tai maanjäristys voi aiheuttaa voimalan kaatumisen. 

Voimaloiden vaihteistoissa ja laakereissa on öljyä 

satoja litroja, mikä saattaa vakavissa häiriötilanteissa päästä 

vuotamaan maaperään tai mereen. Tällaiset vakavat häiriötilanteet 

ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. 

4.16.4 Sähkönsiirron mahdolliset riski- ja häiriötilanteet 

Mikäli merikaapelit eivät ole suojattu, on turvallisuussyistä pohjatroolaus 

kiellettyä merikaapeleiden kohdalla. Pienveneillä 

saa laskea ankkurin myös merikaapelien kohdalla, mutta 

tillstånd enligt vattenlagen ansöks för placeringen av sjökabeln 

begärs utlåtande av Sjöfartsstyrelsen. Frågor om djup 

och täckning kontrolleras då. På de platser där kabeln ska 

korsa en farled dras den så vinkelrätt som möjligt i förhållande 

till farleden. Minimiavståndet från flytande sjömärken ska 

vara 40–60 m. De platser där sjökabeln ska dras under farleden 

enligt planen för vindkraftsparken utanför Kristinestad 

ligger vid farleder för vilka det nu inte finns några fördjupningsprojekt 

(muddringar el.dyl.). 

I Finland måste över 30 meter höga flyghinder märkas ut 

på det sätt som anges i Luftfartsförvaltningens flyghindertillstånd. 

Vindkraftverken förses med flyghinderljus, som på de 

kraftverk som hittills har byggts i Finland har ordnats med en 

röd ljuskälla med låg effekt på maskinrummets tak. På höga 

vindkraftverk (över 150 m) kan man förutsätta blinkande flyghinderljus 

med hög effekt. Det här har också visuella effekter 

som förändrar landskapet, speciellt nattetid. 

Vindkraftverkens platser märks ut på flygkartorna liksom 

andra höga master och hinder. Vindkraftverken kommer att 

placeras på cirka 500–1 000 meters avstånd från varandra. 

Det är relativt lätt att upptäcka och väja för ett vindkraftverk. 

Med beaktande av säkerhetsfaktorer är den risk som en 

havsvindpark utanför Kristinestad utgör för luftfartssäkerheten 

liten. 

Vindkraftverkens inverkan på radar-, kommunikations- och 

andra anläggningar varierar i olika projekt och beror bl.a. på 

vindkraftsparkens läge, storlek och materialet i rotorbladen. 

I Finland har inverkan som orsakats vindkraftverk på radar- 

och kommunikationskontakter varit rätt ovanliga och få. 

Ett föremål som lossnar från ett vindkraftverk eller snö och 

is som lossnar på vintern kan medföra en risk för dem som 

rör sig i närheten av vindkraftverken. Ett föremål eller en isbit 

som lossnar kan flyga upp till 100 meter från kraftverket. Det 

är mycket osannolikt att något ska lossna från ett vindkraftverk. 

Is bildas på vindkraftverkens rotorblad bara vid vissa väderförhållanden. 

Fallande is kan förhindras om kraftverkens 

rotorblad förses med ett avisningssystem (uppvärmning) eller 

isdetektorer som stoppar kraftverket när det råder isbildande 

förhållanden. 

I havsområdet kan isen vid foten av ett vindkraftverk vara 

skörare än annanstans och innebära en risk för dem som 

rör sig på isen. Fundamenten påverkar isen på samma sätt 

som grynnor. Isfältet kan också stabiliseras på grund av 

fundamenten. 

Eventuella störningar som försvårar ett vindkraftverks funktion 

kan orsaka fara också för omgivningen. En kortslutning 

eller väderförhållanden (t.ex. storm eller blixt) kan skada ett 

kraftverk och orsaka brand i maskinrummet. Ett konstruktionsfel 

eller en jordbävning kan få kraftverket att välta. I kraftverkens 

växellådor och lager finns hundratals liter olja som i 

fall av allvarliga störningar kan läcka ut på marken eller i havet. 

Sådana allvarliga störningar är dock mycket ovanliga. 


elöverföringen 

Om sjökablarna inte är skyddade är bottentrålning av säkerhetsskäl 

förbjuden på den plats där sjökablarna finns. Med 

245

suuremmilla aluksilla ankkurin laskeminen merikaapelien 

kohdalle on kielletty. Merikaapelit merkitään merikortteihin ja 

merikaapelien rantautumispaikat merkitään maastoon. 

Sähkönsiirrossa onnettomuus- ja häiriöriskit eivät poikkea 

normaalin korkeajännitteellä toimivan sähkönsiirtoverkoston 

riskeistä. 

4.17 Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen 


Sosiaaliset vaikutukset 

Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan hankkeen ihmiseen, 

yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa 

muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin 

jakautumisessa. Hankkeen vaikutukset voivat kohdistua suoraan 

ihmisten elinoloihin tai viihtyvyyteen. Toisaalta luontoon, 

elinkeinoelämään tai energiantuotantoon kohdistuvat muutokset 

vaikuttavat välillisesti myös ihmisten hyvinvointiin. 

Sosiaaliset vaikutukset liittyvät siis läheisesti muihin hankkeen 

aiheuttamiin vaikutuksiin joko välittömästi tai välillisesti. 

Suoria ja epäsuoria vaikutuksia on vaikea yksiselitteisesti 

erotella, sillä vaikutus voi olla joillekin suora (esim. työpaikan 

saanti tai menetys), mutta pääosalle välillinen (esim. työllisyystilanne). 

Oleellista on tunnistaa sekä suoria että epäsuoria 

vaikutuksia ja niiden sosiaalisia merkityksiä. 

Tuulivoimapuisto-hankkeessa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 

kohdistuvia vaikutuksia voivat olla mm. hankkeen 

aiheuttamat muutokset 

• asumisviihtyvyydessä (vakituisten ja loma-asukkaiden 

maisema, melu) 

• alueiden virkistyskäytössä ja harrastusmahdollisuuksissa 

(esim. vapaa-ajanvietto, veneily, kalastus, marjastus) 

• ihmisten huolissa ja peloissa, tulevaisuuden suunnitelmissa 

(esim. ilmastonmuutos, maisema, eläimet,) 

• yhteisöllisyydessä ja ristiriidoissa 

• energiantuotannossa, elinkeinoelämässä, työllisyydessä 

• kiinteistöjen arvossa (vakituiset, loma-asunnot ja maaalat) 

• alue- ja kuntataloudessa sekä luonnonvarojen 

hyödyntämisessä. 

Näitä aiheita on käsitelty edellä tämän arviointiselostuksen 

osissa Kalasto ja kalastus (4.4), maisema ja kulttuuriympäristö 

(4.8), valo ja varjostus (4.9), melu (4.10), yhdyskuntarakenne, 

maankäyttö ja liikenne (4.11), luonnonvarojen hyödyntäminen 

(4.13), ilmanlaatu ja ilmasto (4.14), elinkeinoelämä 

(4.15) sekä riskit ja turvallisuus (4.16). 

Hankkeen vaikutukset ovat pääosin käytön aikaisia, mutta 

joiltain osin vain rakentamisen aikaisia, siten hankkeen vaikutukset 

ovat osittain pysyviä, osittain väliaikaisia ja osittain 

vain rakentamisen aikaisia. Sosiaalisia vaikutuksia voi ilmetä 

jo hankkeen suunnittelu- ja arviointivaiheessa mm. asukkaiden 

huolina, pelkoina, toiveina tai epävarmuutena tulevaisuudesta. 

Elinympäristön fyysisten muutosten lisäksi odotuksia 

ja huolta voivat aiheuttaa muun muassa vaikutukset tonttien 

246 

småbåtar får man kasta ankar också där sjökablar finns, men 

för större fartyg är det förbjudet att kasta ankar där sjökablar 

finns. Sjökablarna märks ut på sjökorten och de platser där 

sjökablarna kommer i land märks ut i terrängen. 

I elöverföringen avviker olycks- och störningsriskerna inte 

från riskerna vid elöverföringsnät med högspänning. 

4.17 Konsekvenser för levnadsförhållanden och 

trivsel 



Med sociala konsekvenser avses konsekvenser som drabbar 

människor, sammanslutningar eller samhället och som leder 

till förändringar i människornas välmående eller i fördelningen 

av välmåendet. Projektets konsekvenser kan direkt påverka 

människornas levnadsförhållanden eller trivsel. Å andra sidan 

påverkar förändringar i naturen, näringslivet eller energiproduktionen 

indirekt också människornas välmående. De sociala 

konsekvenserna har alltså ett nära samband med andra, 

antingen direkta eller indirekta konsekvenser av projektet. 

Det är svårt att entydigt skilja direkta och indirekta konsekvenser 

från varandra, eftersom en konsekvens kan vara 

direkt för någon (t.ex. att få eller förlora en arbetsplats) men 

indirekt för de flesta (t.ex. sysselsättningsläget). Det väsentliga 

är att både direkta och indirekta konsekvenser och deras 

sociala betydelse identifieras. 

De konsekvenser som vindkraftsprojektet medför för människornas 

levnadsförhållanden och trivsel kan vara bl.a. förändringar 

i 

• boendetrivsel (landskap, buller vid fasta bostäder och 

fritidsbostäder) 

• användningen av området för rekreation och möjligheter 

till fritidsverksamhet (t.ex. att tillbringa fritiden, köra med 

båt, fiska, plocka bär) 

• människornas oro och rädslor, framtidsplaner (t.ex. klimatförändring, 

landskap, djur) 

• gemenskap och konflikter 

• energiproduktion, näringsliv, sysselsättning 

• fastigheternas värde (fasta bostäder, fritidsbostäder och 

markområden) 

• region- och kommunekonomi samt utnyttjande av 

naturresurser. 

Dessa ämnesområden har behandlats i den här konsekvensbeskrivningen 

i avsnitten om fiskbestånd och fiske 

(4.4), landskap och kulturmiljö (4.8), ljus- och skuggeffekter 

(4.9), buller (4.10), samhällsstruktur, markanvändning och 

trafik (4.11), utnyttjande av naturresurser (4.13), luftkvalitet 

och klimat (4.14), näringsliv (4.15) samt risker och säkerhet 

(4.16). 

Projektets konsekvenser förekommer främst under driften 

men till vissa delar bara under byggtiden. Konsekvenserna av

ja asuntojen hintoihin, paikkakunnan imagoon tai maankäyttömahdollisuuksien 

muutoksiin. 

IVA käsikirjan mukaan huoli ja epävarmuus voivat liittyä 

sekä tuntemattomaksi koettuun uhkaan että tietoon mahdollisista 

tai todennäköisistä vaikutuksista. Siten asukkaiden pelko 

ja muutosvastarinta eivät välttämättä liity vain oman edun 

puolustamiseen, vaan taustalla voi olla myös monipuolinen 

tieto paikallisista olosuhteista, riskeistä ja mahdollisuuksista. 

Myös huolen seuraukset yksilöön ja yhteisöön ovat riippumattomia 

siitä, onko pelkoon objektiivisen tarkastelun perusteella 

aihetta vai ei. 

Yksilötasolla huoli ja epävarmuus heikentävät viihtyvyyttä 

ja hyvinvointia. Etenkin pitkäkestoisena huoli voi aiheuttaa 

stressiä ja jopa fyysisiä terveysongelmia. Vaikutukset kohdistuvat 

usein voimakkaimmin muita heikommassa asemassa 

oleviin. Yhteisön kannalta huoli ja epävarmuus voivat toimia 

joko yhdistävänä tai erottavana tekijänä. Organisoituneen 

vastarinnan syntyminen voi yhdistää yhteisöä, mutta asukkaiden 

väliset erimielisyydet taas voivat hajaannuttaa sitä. 

Epävarmuus ja huoli syntyvät kollektiivisesti, sosiaalisessa 

vuorovaikutuksessa yhteisön muiden jäsenten kanssa. 

Käsitykset ja mielikuvat eivät heijasta vain yksilön näkemystä. 

Ne muotoutuvat myös sen perusteella, missä valossa asiaa 

käsitellään julkisuudessa ja yhteisön keskuudessa. 

Tuulivoimahankkeet voivat herättää kansalaisissa odotuksia 

ja toiveita ympäristöystävällisemmästä energiantuotannosta. 

Odotukset liittyvät ennen muuta siihen, että tuulivoimalaitoksilla 

voidaan tuottaa sähköä ilman haitallisia päästöjä 

ilmaan. Tuulivoimalaitosten toivotaan hillitsevän ilmaston 

muutosta sekä lisäävän uusiutuvan, kotimaisen ja riskittömän 

energian tuotantoa. 

Arviointimenetelmät 

Sosiaalisten vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa 

selvitettiin ne väestöryhmät tai alueet, joihin vaikutukset erityisesti 

kohdistuvat. Samalla arvioitiin vaikutusten merkittävyyttä 

sekä mahdollisuuksia lievittää ja ehkäistä haittavaikutuksia. 

Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten 

arviointimenetelminä käytettiin seuraavien lähteiden perusteella 

tehtyä asiantuntija-analyysia: 

• hankkeen muut vaikutusarvioinnit 

• kartta- ja tilastoaineistot 

• asukaskysely 

• YVA-ohjelmasta jätetyt mielipiteet 

• arvioinnin aikana saatu palaute (yleisötilaisuudet, kirjeet, 

sähköpostit, puhelut). 

Lisäksi on tutustuttu mediassa esitettyihin kannanottoihin 

hankkeesta. 

Arvioinnin perustaksi on kuvattu vaikutusalueen nykyiset 

elinolot ja viihtyvyys, kuten asuin- ja lomarakennusten määrät, 

virkistysalueet, tämänhetkinen asumisviihtyvyys sekä 

hankealueen merkitys ja käyttötavat. 

projektet är alltså delvis permanenta, delvis tillfälliga och vissa 

förekommer bara under byggtiden. Sociala konsekvenser 

kan uppkomma redan i projektets planerings- och bedömningsskede, 

bl.a. i form av oro, rädslor, önskemål eller osäkerhet 

inför framtiden. Förutom fysiska förändringar i livsmiljön 

kan förväntningar och oro uppstå bland annat beträffande 

inverkan på tomternas och bostädernas priser, ortens image 

eller förändringar i möjligheterna till markanvändning. 

Enligt handboken för bedömning av konsekvenserna för 

människan kan oron och osäkerheten handla om både ett 

hot som upplevs som okänt och uppgifter om möjliga eller 

sannolika konsekvenser. Invånarnas rädsla och motstånd 

mot förändringar handlar alltså inte nödvändigtvis bara om 

att försvara sina egna intressen, utan den kan också bygga 

på mångsidig kunskap om de lokala förhållandena, riskerna 

och möjligheterna. Orons inverkan på individen och samhället 

är oberoende av om det vid en objektiv bedömning finns 

en motiverad orsak till rädslan eller inte. 

På individnivå försämrar oron och osäkerheten trivseln och 

välmåendet. Speciellt om oron pågår under en längre tid kan 

den ge upphov till stress och till och med fysiska hälsoproblem. 

Hårdast drabbar konsekvenserna ofta dem som är i 

sämre ställning än andra. Med tanke på samhället kan oron 

och osäkerheten bli en antingen förenande eller åtskiljande 

faktor. Om organiserat motstånd uppkommer kan det förena 

människorna, medan oenighet mellan invånarna kan splittra 

gemenskapen. 

Osäkerhet och oro uppkommer kollektivt i social växelverkan 

med andra i samhället. Uppfattningarna och föreställningarna 

avspeglar inte bara den enskilda individens åsikt. 

De uppkommer också utgående från på vilket sätt frågorna 

behandlas i offentligheten och bland människorna. 

Vindkraftsprojekt kan ge människorna förväntningar och 

hopp om miljövänligare energiproduktion. Förväntningarna 

gäller framför allt att el kan produceras med vindkraftverk 

utan skadliga utsläpp i luften. Man hoppas att vindkraftverken 

ska hejda klimatförändringen samt öka produktionen av 

förnybar, inhemsk och riskfri energi. 

Bedömningsmetoder 

Då de sociala konsekvenserna undersöktes och bedömdes, 

utreddes de befolkningsgrupper eller områden som 

speciellt drabbas av konsekvenserna. Samtidigt bedömdes 

konsekvensernas betydelse samt möjligheterna att lindra och 

förhindra de negativa konsekvenserna. 

Som metoder för bedömning av konsekvenserna för människornas 

levnadsförhållanden och trivsel användes en expertanalys 

baserad på följande källor: 

• projektets övriga konsekvensbedömningar 

• kart- och statistikmaterial 

• invånarenkät 

• åsikter som lämnats in om MKB-programmet 

• respons som inkommit under bedömningens gång (möten 

för allmänheten, brev, e-post, samtal). 

Dessutom har de ställningstaganden som framförts i media 

om projektet studerats. 

247

Asiantuntijan tekemässä arvioinnissa on analysoitu ja vertailtu 

sekä kokemusperäistä että mitattua tietoa. Asukkaiden 

ja muiden osallisten näkemyksiä on tarkasteltu myös suhteessa 

hankkeen muiden vaikutusten arviointituloksiin ja nykytilatietoihin. 

Yhdistämällä subjektiivista ja objektiivista tietoa 

on mahdollista muodostaa luotettavampi kokonaiskuva 

hankkeen sosiaalisista vaikutuksista. Arvioinnissa on nostettu 

esiin paikallisten hankkeeseen liittyvät huolet ja toiveet, hankkeen 

sosiaalisten vaikutusten merkittävyys ja kielteisten vaikutusten 

lieventämismahdollisuudet. 

Vaikutusarvioinnin tulokset eivät olleet vielä käytettävissä 

asukaskyselyn toteutusaikana, joten kyselyn vastaukset perustuvat 

lähinnä hankkeen esittelytilaisuuksiin, kyselyn liitteenä 

olleeseen tiedotteeseen sekä vastaajien aiempiin kokemuksiin 

ja näkemyksiin tuulivoimasta tai hankkeesta vastaavasta. 

Hankkeen uusi suunnitelma laadittiin sen jälkeen kun 

arvioinnin keskeiset tulokset valmistuivat. Asukaskyselyssä 

saatu palaute vaikutti uuden suunnitelman sisältöön. 

Asukaskysely 

Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuistohankkeen 

YVAn asukasosallistumisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi 

toteutettiin asukaskysely vuodenvaihteessa 2008–2009. 

Kysely postitettiin 1850 Kristiinankaupungin, Kaskisten ja 

Närpiön alueella asuvalle. Henkilöt poimittiin satunnaisotannalla 

väestörekisteristä hankealuetta lähinnä sijaitsevilta postinumeroalueilta. 

Otannassa painotettiin Kristiinankaupungin 

aluetta siten, että 1600 osoitteen poiminnan jälkeen 

Kristiinankaupungin alueelta poimittiin vielä 250 osoitetta lisää. 

Vastauksia saatiin kaikkiaan 735, jolloin vastausprosentiksi 

tuli 40. 

Asukaskyselystä on tuotettu oma tulosraportti, joka on 

saatavilla hankkeen Internet-sivuilla (http://projektit.ramboll. 

fi/yva/pvo/kristiinankaupunki/). Raportissa on yksityiskohtaisempi 

kuvaus kyselytutkimuksen toteuttamisesta ja tuloksista. 

Tässä kerrotaan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kannalta 

olennaisimmat tulokset. 

Vastaajat 

Pääosa (84 %) vastaajista oli Kristiinankaupungista, kymmenesosa 

Kaskisista ja loput Närpiöstä tai muualta. Suurin 

osa vastaajien vakituisista ja vapaa-ajan asunnoista sijaitsee 

rannikolla, viidesosa vapaa-ajan asunnoista ulkosaaristossa. 

Vastausten kokonaismäärä on riittävä, jotta sen pohjalta voidaan 

tehdä johtopäätöksiä hankkeen lähialueiden asukkaiden 

näkemyksistä. 

248 

Som grund för bedömningen har influensområdets nuvarande 

levnadsförhållanden och trivsel beskrivits, bl.a. antalet 

bostads- och fritidshus, rekreationsområden, nuvarande 

boendetrivsel samt projektområdets betydelse och hur det 

används. 

I expertens utvärdering analyserades och jämfördes både 

erfarenhetsbaserad och uppmätt information. Invånarnas 

och andra berördas åsikter har också undersökts i förhållande 

till de övriga resultaten av projektets konsekvensbedömning 

och information om nuläget. Genom en kombination 

av subjektiva och objektiva uppgifter går det att skapa 

sig en mera tillförlitlig helhetsbild av projektets sociala konsekvenser. 

Lokalbefolkningens oro och önskemål angående 

projektet, betydelsen av projektets sociala konsekvenser och 

möjligheter att lindra de negativa konsekvenserna lyftes fram 

i bedömningen. 

Resultaten av konsekvensbedömningen var ännu inte tillgängliga 

då invånarenkäten genomfördes, så svaren på frågorna 

är baserade främst på projektets presentationsmöten, 

den information som fanns bifogad till enkäten samt de svarandes 

tidigare erfarenheter och åsikter om vindkraften eller 

om den projektansvariga. En ny plan för projektet gjordes 

upp efter att de viktigaste resultaten av bedömningen blev 

klara. Responsen från invånarenkäten påverkade den nya 

planens innehåll. 

Invånarenkät 

Som stöd för invånarnas deltagande och konsekvensbedömningen 

i MKB för projektet att bygga en havsbaserad 

vindkraftspark utanför Kristinestad gjordes en invånarenkät 

vid årsskiftet 2008–2009. Enkäten postades till 1850 personer 

som bor i Kristinestad, Kaskö och Närpes. Personerna 

plockades genom slumpmässigt urval ur befolkningsregistret 

från de postnummerområden som ligger närmast projektområdet. 

Vid urvalet låg tyngdpunkten på Kristinestadsområdet 

så att 1600 adresser först valdes ut, och därefter plockades 

ytterligare 250 adresser från Kristinestadsområdet. Antalet 

svar var totalt 735, vilket ger en svarsprocent på 40. 

En egen resultatrapport om invånarenkäten finns på projektets 

webbplats (http://projektit.ramboll.fi/yva/pvo/kristiinankaupunki/). 

Rapporten innehåller en mera detaljerad beskrivning 

av hur enkäten genomfördes och dess resultat. Här 

refereras de viktigaste resultaten av bedömningen av de sociala 

konsekvenserna. 

Svarande 

Största delen (84 %) av dem som besvarade enkäten var 

från Kristinestad, en tiondel från Kaskö och resten från Närpes 

eller från annan ort (Figur 4-49). Största delen av de svarandes 

stadigvarande bostad och fritidsbostad ligger vid kusten. 

En femtedel av fritidsbostäderna finns i den yttre skärgården. 

Det totala antalet svar är tillräckligt för att man utgående från 

det ska kunna dra slutsatser om åsikterna bland dem som 

bor i projektets närområden.

Kristiinankaupungissa 

/ Kristinestad 

Kaskisissa / Kaskö 

Närpiössä / Närpes 

muualla / annanstans 

1 

4 

7 

11 

14 

15 

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 

63 

Vakituinen asunto 

sijaitsee / 

Stadigvarande bostad 

finns i 

Vapaa-ajan asunto 

sijaitsee / 

Fritidsbostad finns i 

Kuva 4-49. Vastaajien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen sijainti. 

Puolet vastaajista oli pariskuntia, neljännes yksin asuvia 

ja neljännes lapsiperheitä. Vanhemmat ikäluokat korostuivat 

vastaajissa, joista kolme neljännestä oli asunut alueella vähintään 

30 vuotta. 

Vastaajat olivat saaneet tietoa Kristiinankaupungin merituulivoimapuistohankkeesta 

ensisijaisesti paikallislehdistä 

(79 %). Toiseksi tietolähteeksi nousi asukaskysely (42 %), jonka 

mukana oli hanketiedote. Myös valtakunnalliset mediat, 

naapurit ja tuttavat sekä PVO:n tiedotteet mainittiin. Muiden 

lähteiden osuus jäi alle 10 %. 

Vajaa puolet koki saadun tiedon olleen riittävää, ymmärrettävää 

ja selkeää, mutta vähintään yhtä moni olisi halunnut 

etenkin lisää ja myös selkeämpää tietoa. Saatua tietoa pidettiin 

melko ymmärrettävänä ja selkeänä, mutta riittävyyden 

suhteen näkemykset jakautuivat kahtia; 39 % olisi kaivannut 

tietoa lisää ja 35 % oli saanut sitä riittävästi. 

Vaikutusten arvioinnin tukena on käytetty Sosiaali- ja terveysalan 

tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ”Ihmisiin kohdistuvien 

vaikutusten arvioinnin käsikirjaa” (STAKES 2009) sekä 

sosiaali- ja terveysministeriön opasta ”Ympäristövaikutusten 

arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset.” 

(Sosiaali- ja terveysministeriö 1999). 

4.17.2 Asumisen ja toiminnan nykytila 

Hankealueen maankäyttöä on kuvattu arviointiselostuksen 

luvussa 4.11. 

Hankealueen kohdalla saaristossa ja rantaviivalla sijaitsee 

pääosin vapaa-ajan asutusta (Kuva 4-50). Loma-asunnot ja 

vakituiset asunnot ovat lähinnä Karhusaaren alueen A voimalaitoksia. 

Lähimmät osayleiskaavassa vakituiseen asuinkäyttöön 

tai lomaasumiseen varatut alueet ovat alkuperäisessä 

suunnitelmassa 300 metrin ja uudessa suunnitelmassa 600 

metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Alueen B ja C 

merituulivoimalat sijaitsevat alkuperäisessä suunnitelmassa 

lähimmillään noin 1 kilometrin ja uudessa suunnitelmassa 3 

km etäisyydellä loma-asunnoista. 

84 

Figur 4-49. Läget för de svarandes stadigvarande bostäder och 

fritidsbostäder. 

Hälften av de svarande var par, en fjärdedel ensamboende 

och en fjärdedel barnfamiljer. Äldre åldersklasser var dominerande 

bland de svarande. En tredjedel av dem hade bott på 

området i minst 30 år. 

De svarande hade fått information om den havsbaserade 

vindkraftsparken utanför Kristinestad främst via lokaltidningarna 

(79 %). En annan informationskälla var invånarenkäten 

(42 %) som hade en bilaga med projektinformation. 

Riksmedierna, grannar och bekanta samt PVO:s meddelanden 

nämndes också. Andra källor hade en andel på mindre 

än 10 %. 

Knappt hälften av de svarande ansåg att den information 

de fått var tillräcklig, begriplig och tydlig, men minst lika 

många skulle ha velat ha framför allt mera och också tydligare 

information. Den information som invånarna hade fått 

ansågs vara tämligen begriplig och tydlig, men i fråga om 

tillräcklighet var åsikterna delade; 39 % hade velat få mer information 

medan 35 % hade fått tillräckligt. 

Som stöd för konsekvensbedömningen användes en handbok 

från Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och 

hälsovården om bedömning av konsekvenserna för människorna 

(”Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käsikirjaa”, 

STAKES 2009) samt social- och hälsovårdsministeriets 

guide om miljökonsekvensbedömning och hälsomässiga och 

sociala konsekvenser för människan (”Ympäristövaikutusten 

arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset 

vaikutukset.” Social- och hälsovårdsministeriet 1999). 

4.17.2 boendets och verksamhetens nuvarande 

situation 

Markanvändningen på projektområdet beskrivs i konsekvensbeskrivningen 


Vid projektområdet i skärgården och vid strandlinjen finns 

främst fritidsbosättning (Figur 4-50). Fritidsbostäder och stadigvarande 

bostäder finns främst i närheten av kraftverken på 

område A på Björnön. Närmaste områden som enligt delgeneralplanen 

är reserverade för fast bosättning eller fritidsbosättning 

finns i den ursprungliga planen på 300 meters och i 

den nya planen på 600 meters avstånd från närmaste kraftverk. 

De havsbaserade vindkraftverken på område B och C 

ligger i den ursprungliga planen som närmast cirka 1 kilometer 

och i den nya planen 3 km från fritidsbostäderna. 

249

Kuva 4-50. Hankkeen lähiympäristön vakituinen ja vapaa-ajan asutus sekä muut keskeiset 

toiminnot. 

Figur 4-50. Fast bosättning och fritidsbosättning samt annan viktig verksamhet i projektets 

näromgivning. 

250

Tuulivoimalapuiston alueella ja sen lähistöllä harjoitetaan 

mm. veneilyä ja kalastusta (kalastuksesta tarkemmin luku 

4.4), mutta tavallisimmiksi alueiden käytön tavoikseen kyselyn 

vastaajat mainitsivat vesimaiseman katselemisen ja kuuntelemisen, 

luonnon tarkkailun sekä rannikkoalueilla ulkoilun 

(4-51). 

Katselen ja kuuntelen vesimaisemaa / Jag tittar ut över och 

lyssnar på vattenlandskap 

Tarkkailen luontoa / Jag iakttar naturen 

Ulkoilen muilla rannikkoalueilla kesäisin / Jag idkar friluftsliv i 

kustområdena på somrarna 

Liikun Karhusaarentiellä / Jag promenerar, cyklar, kör med bil etc. 

på Björnövägen 

Ulkoilen muilla rannikkoalueilla talvisin / Jag idkar friluftsliv i de 

övriga g kustområdena ppå 

vintrarna 

Veneilen merialueella avoveden aikaan / Jag kör med båt på 

havsområdet under perioden med öppet vatten 

Ulkoilen Karhusaaren edustalla talvisin / Jag idkar friluftsliv utanför 

Björnön på vintrarna 

Harjoitan virkistyskalastusta merellä / Jag bedriver 

rekreationsfiske på havsområdena 

Harrastan virkistyskalastusta Karhusaaren edustalla / Jag bedriver 

rekreationsfiske utanför Björnön 

Kalastan alueella ammattimaisesti / Jag bedriver yrkesfiske på 

området 

3 

3 

10 

10 

1 6 

1 8 

16 

24 

13 

1 12 

6 

8 

23 

7 

24 

9 

Kuva 4-51. Hankealueen ja sen lähistön käyttötapoja (N=589– 

672). 

Asukaskyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimpiä asuinviihtyvyyteen 

vaikuttavia tekijöitä ovat ilmanlaatu, yleinen turvallisuus, 

liikenneturvallisuus sekä ympäristön puhtaus ja rauhallisuus. 

Myös meren ja luonnon läheisyys on monille alueen 

asukkaille tärkeää. Sekä vakituiset että vapaa-ajan asukkaat 

arvioivat asuinviihtyvyyteen vaikuttavien asioiden olevan nykytilanteessa 

pääasiassa erittäin tai melko hyvin. Joissakin 

vapaamuotoisissa kommenteissa vastaajat toivat esiin mm. 

Kristiinankaupungin luonnetta merellisenä kaupunkina, jonka 

identiteettiin kuuluvat avarat merimaisemat. 

Lähes puolet (48 %) vastaajista koki erityisesti rannikkoalueet 

itselleen henkilökohtaisesti tärkeiksi (Kuva 4-52). Toisaalta 

ulkomeri- ja rannikkoalueet sekä Natura- ja Karhusaaren alueet 

ovat osalle vastaajista (6-20 %) täysin vieraita tai niillä ei 

ole erityistä merkitystä (26–37 %). Noin puolet piti itselleen jollain 

tapaa merkityksellisenä ulkomeri- ja Karhusaaren alueita, 

joille tuulivoimaloita suunnitellaan. 

Kyselyn perusteella meren ja luonnon läheisyys on monelle 

alueen asukkaalle tärkeä. Muita usein tärkeinä pidettyjä 

asuinviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat vastaajien mukaan 

mm. ilmanlaatu, yleinen turvallisuus sekä ympäristön puhtaus 

ja rauhallisuus. Sekä vakituiset että vapaa-ajan asukkaat 

23 

22 

13 

14 

20 

19 

19 

9 

23 

13 

17 

15 

27 

25 

19 

På vindkraftsparkens område och i dess närhet förekommer 

bl.a. båtutflykter och fiske (mera information om fisket i 

avsnitt 4.4), men de som besvarade enkäten nämnde att det 

vanligaste sättet att utnyttja områdena var att se ut över och 

lyssna på vattenlandskapet, ge akt på naturen samt att idka 

friluftsliv i kustområdena (4-51). 

24 

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 

15 

13 

89 

16 

27 

20 

22 

66 

16 

23 

22 

46 

14 

41 

12 

22 

26 

13 

16 

9 

10 

Päivittäin / 

Varje dag 

Viikottain / 

Varje vecka 

Kuukausittain / 

Varje månad 

Vuosittain / 

Varje år 

Harvemmin / 

Mera sällan 

En koskaan / 

Aldrig 

Figur 4-51. Olika sätt att utnyttja projektområdet och dess omgivning 

(N=589–672). 

De som besvarade enkäten ansåg att de viktigaste faktorerna 

som påverkade boendetrivseln är luftkvaliteten, den 

allmänna säkerheten, trafiksäkerheten samt miljöns renhet 

och lugn. Närheten till havet och naturen är också viktigt för 

många av dem som bor i området. Både de fast bosatta och 

de som har fritidshus uppskattar att de angelägenheter som 

påverkar boendetrivseln i nuläget i huvudsak är mycket bra 

eller ganska bra. I vissa fritt formulerade kommentarer nämnde 

de svarande bl.a. Kristinestads karaktär som en kuststad 

där öppna havslandskap hör till identiteten. 

Närmare hälften (48 %) av de svarande upplevde att i synnerhet 

kustområdena är viktiga för dem personligen (4-52). Å 

andra sidan är öppna havet och kustområdena samt Natura- 

och Björnöområdena för en del av de svarande (6-20 %) helt 

främmande eller har ingen särskild betydelse (26–37 %). 

Ungefär hälften ansåg att öppna havet och Björnöområdet, 

där vindkraftverken planeras, är av betydelse för dem själva 

på något sätt. 

Enkäten visar att närheten till havet och naturen är viktig 

för många av dem som bor i området. Andra faktorer som 

påverkar boendetrivseln och som ofta anses viktiga var enligt 

de svarande bl.a. luftkvaliteten, den allmänna säkerheten 

251

arvioivat asuinviihtyvyyteen vaikuttavien asioiden olevan nykytilanteessa 

pääasiassa erittäin tai melko hyvin. Joissakin 

vapaamuotoisissa kommenteissa vastaajat toivat esiin mm. 

Kristiinankaupungin luonnetta merellisenä kaupunkina, jonka 

identiteettiin kuuluvat avarat merimaisemat. 

252 

Suhde hankealueeseen / 

Förhållande till 

projektområdet 

10.a Suhde ulkomerialueisiin / Förhållande till de 

yttre havsområderna (N=626) 

10.b Suhde rannikkoalueisiin / Förhållande till 

kustområderna (N=656) 

10.c Suhde Karhusaaren alueeseen / Förhållande 

till Björnöområdet (N=632) 

10.d Suhde Natura-alueeseen / Förhållande till 

Natura-området (N=597) 

Kuva 4-52. Vastaajien suhde hankealueeseen (N=597–656). 

4.17.3 Asukkaiden näkemykset tuulivoimasta ja 

hankkeen vaikutuksista 

Suhtautuminen tuulivoimaan 

Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston asukaskyselyyn 

vastanneista 68 prosenttia toivoi Suomeen rakennettavaksi 

uusia tuulivoimalaitoksia (Kuva 4-53). Muista energiantuotantomuodoista 

halutaan lisätä bio- (50 %) ja monipolttoainevoimalaitoksia 

(49 %). 

Kansalaisten suhtautumista eri energiantuotantomuotoihin 

on kysytty useissa asukaskyselyissä, joita Ramboll on 

tehnyt tuulivoimalahankkeiden ympäristövaikutusten arviointien 

yhteydessä. Kristiinankaupungin ja Närpiön asukkaiden 

vastaukset ovat hyvin saman suuntaisia muiden alueiden 

vastaajien mielipiteiden kanssa. Valtaosa (72 %, N=2 534) 

suunniteltujen tuulivoimalahankkeiden ympäristössä asuvista 

vastaajista on sitä mieltä, että Suomeen pitäisi rakentaa 

uusia tuulivoimalaitoksia. Tavallisimpia tuulivoimaan liittyviä 

myönteisiä mielikuvia ovat tuotetun energian puhtaus ja 

saasteettomuus, tuulivoiman uusiutuvuus ja tuulivoimaloiden 

turvallisuus. Toisaalta vastaajat ovat huolissaan maiseman 

muutoksesta sekä lintuja meluhaitoista. Vapaamuotoisissa 

vastauksissa osa epäilee tuulienergiaa tehottomaksi ja kalliiksi 

rakentaa ja käyttää. 

samt miljöns renhet och lugn. Både de fast bosatta och de 

som har fritidshus uppskattar att de angelägenheter som påverkar 

boendetrivseln i nuläget i huvudsak är mycket bra eller 

ganska bra. I vissa fritt formulerade kommentarer nämnde 

de svarande bl.a. Kristinestads karaktär som en kuststad där 

öppna havslandskap hör till identiteten. 

En tunne aluetta eikä sillä ole minulle merkitystä. / Jag känner inte området och det saknar 

betydelse för mig. 

Alue on minulle tuttu, mutta sillä ei ole minulle erityistä merkitystä. / Jag känner området, men 

det har ingen särskild betydelse för mig. 

Alueella on minulle merkitystä, vaikka en tunne sitä tarkemmin enkä käytä sitä. / Området har 

betydelse för mig, fastän jag inte känner det närmare och inte heller använder det. 

Alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu. / Området är viktigt för mig personligen och 

jag känner det. 

6 

8 

14 31 29 26 

20 

26 

37 

27 

20 

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 

24 

31 

48 

31 

21 

Figur 4-52. De svarandes förhållande till projektområdet 

(N=597–656). 

4.17.3 Invånarnas åsikter om vindkraften och 

projektets konsekvenser 

Inställning till vindkraft 

Av dem som besvarade invånarenkäten om en havsbaserad 

vindkraftspark utanför Kristinestad önskade 68 procent 

att det ska byggas fler vindkraftverk i Finland (Figur 4-53). 

Andra energiproduktionsformer som de svarande vill ha 

mera av är bio- (50 %) och flerbränslekraftverk (49 %). 

Invånarnas inställning till olika energiproduktionsformer 

har undersökts i flera invånarenkäter som Ramboll har gjort 

i anslutning till miljökonsekvensbedömningar av vindkraftsprojekt. 

Invånarna i Kristinestad och Närpes har i stort sett 

samma åsikter som dem som har besvarat enkäter på andra 

områden. Största delen (72 %, N=2 534) av de svarande 

som bor i de planerade vindkraftsprojektens närhet anser 

att nya vindkraftverk borde byggas i Finland. De vanligaste 

positiva föreställningarna om vindkraft är att den producerade 

energin är ren och utsläppsfri, vindkraften är förnybar 

och vindkraftverken är säkra. Å andra sidan är de svarande 

oroliga för förändringarna i landskapet samt olägenheterna 

för fåglarna och det buller som uppstår. I de fritt formulerade 

svaren misstänkte vissa att vindkraften är ineffektiv och dyr 

att bygga och använda.

Millä tavoin sähköntuotantoa tulisi lisätä Suomessa / 

På vilket sätt borde elproduktionen ökas i Finland 

Rakentamalla uusia tuulivoimalaitoksia / Genom att bygga nya vindkraftverk 

Rakentamalla uusia biopolttoainevoimalaitoksia / Genom att bygga nya 

biobränslekraftverk 

Rakentamalla uusia monipolttoainelaitoksia / Genom att bygga nya 

flerbränslekraftverk 

Rakentamalla uusia ydinvoimalaitoksia / Genom att bygga nya kärnkraftverk 

Rakentamalla uusia jätteenpolttolaitoksia / Genom att bygga nya 

avfallsförbränningsanläggningar 

Rakentamalla uusia vesivoimaloita / Genom att bygga nya vattenkraftverk 

Sähkön kulutus täytyy pitää nykyisellään, jolloin tuotantoa ei tarvitse lisätä / 

Elförbrukningen måste bibehållas på nuvarande nivå så att produktionen inte 

behöver ökas 

Sähkön kulutusta täytyy vähentää, jolloin tuotantoa ei tarvitse lisätä / 

Elförbrukningen måste minskas så att produktionen inte behöver ökas 

Rakentamalla uusia turvevoimalaitoksia / Genom att bygga nya torvkraftverk 

Rakentamalla uusia maakaasuvoimalaitoksia / Genom att bygga nya 

naturgaskraftverk 

Rakentamalla uusia kivihiilivoimalaitoksia / Genom att bygga nya 

stenkolskraftverk 

Lisäämällä sähkön tuontia / Genom att öka elimporten 

Rakentamalla uusia öljyvoimalaitoksia / Genom att bygga nya oljekraftverk 

Muuten / På annat sätt 

Kuva 4-53 . Eri energiamuotojen kannatus sähkön tuotannon 

lisäämisessä Kristiinankaupungin kyselyssä (N=703). 

1 

2 

4 

6 

9 

12 

14 

19 

34 

40 

40 

0 10 20 30 40 50 60 70 80 % 

Suhtautuminen Kristiinankaupungin merituulivoimapuistoon 

Pääosa (79 %) Kristiinankaupungin asukaskyselyn vastaajista 

suhtautuu hankkeeseen myönteisesti; tuulivoimapuiston 

hyötyjä pidetään suurempina kuin haittoja (Kuva 4-54). Suurin 

osa vastaajista pitää vaikutuksiltaan kielteisimpänä nollavaihtoehtoa 

eli että hanketta ei toteuteta missään muodossa 

(4-55). Myönteisimpänä pidetään hankkeen toteuttamista 

koko laajuudessaan (VE 3). Vaihtoehdon 3 osalta on kuitenkin 

huomattava, että se on saanut 0-vaihtoehdon jälkeen eniten 

vastustusta. Muita kielteisemmin hankevaihtoehtoihin suhtautuivat 

ne, jotka kokevat ulkomeri- ja rannikkoalueet itselleen 

läheisimmiksi. Myös aktiivinen meri- ja ranta-alueiden käyttö 

(ulkoilu, veneily, kalastus) lisäsi kriittisyyttä hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja 

kohtaan. 

Lähialueelle ja koko Suomelle tärkeä ja tarpeellinen 

/ Viktig och nödvändig för närområdet och hela 

Finland 

Edut ovat selvästi suuremmat kuin haitat / 

Fördelarna är betydligt större än nackdelarna 

Enemmän myönteisiä kuin kielteisiä puolia / Fler 

positiva än negativa sidor 

Yhtäpaljon myönteisiä ja kielteisiä puolia. Ei osaa 

ottaa tt kkantaa. t / Lik Lika många å positiva iti som negativa ti 

sidor. Kan inte ta ställning 

Enemmän kielteisiä kuin myönteisiä puolia / Fler 

negativa än positiva sidor 

Haitat ovat selvästi suuremmat kuin edut / 

Nackdelarna är betydligt större än fördelarna 

Lähialueelle ja koko Suomelle haitallinen ja 

tarpeeton / Skadlig och onödig för närområdet och 

för hela Finland 

% 

3 

4 

6 

7 

0 5 10 15 20 25 30 35 

50 

49 

68 

Figur 4-53. Stödet för olika energiformer för att öka elproduktionen 

enligt enkäten i Kristinestad (N=703). 

Inställning till en havsbaserad vindkraftspark i Kristinestad 

Största delen (79 %) av dem som besvarade invånarenkäten 

i Kristinestad är positivt inställda till projektet; fördelarna 

av vindkraftsparken anses vara större än nackdelarna 

(figur 4-54). Största delen av de svarande ansåg att det alternativ 

som är mest negativt i fråga om sina konsekvenser 

är nollalternativet, dvs. att projektet inte genomförs i någon 

form (Figur 4-55). Positivast anser de svarande att det är 

om projektet genomförs i sin helhet (ALT 3). När det gäller 

alternativ 3 är det dock skäl att observera att det näst efter 

0-alternativet fick mest motstånd. De som ansåg sig ha det 

närmaste förhållandet till öppna havet och kustområdena var 

mest negativt inställda till projektalternativen. Aktiv användning 

av havs- och strandområdena (friluftsliv, småbåtsfärder, 

fiske) ökade också den kritiska inställningen till projektets 

olika genomförandealternativ. 

23 

25 

31 

Kuva 4-54. Vastaajien kokonaisnäkemys 

Kristiinan merituulivoimapuistosta (N=713). 

Figur 4-54. De svarandes helhetsuppfattning 

om en havsbaserad vindkraftspark i 

Kristinestad (N=713). 

253

254 

Ve/Alt 0 

Ve/Alt 0+ 

Ve/Alt 1 

Ve/Alt 2 

Ve/Alt 3 

Kuva 4-55. Vastaajien näkemys vaihtoehdoista (N=515). 

6 

Mikä merituulipuiston hankevaihtoehdoista on vaikutuksiltaan / 

Vilket av havsvindparkens projektalternativ har de 

9 

10 

11 

14 

17 

24 

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 

Asukkaiden näkemykset hankkeen vaikutuksista 

Asukaskyselyn vastaajat arvelivat, että Kristiinan tuulivoimapuistohanke 

vaikuttaisi kielteisesti linnustoon, maisemaan, 

melutilanteeseen, merenpohjaan ja kalastukseen (Kuva 4-36, 

Kuva 4-57 ja Kuva 4-58). Myös vaikutuksen tärkeänä pidettyyn 

asumisviihtyisyyteen uskottiin olevan kielteinen. 

Hankkeen arvioitiin vaikuttavan myönteisesti taloudellisiin 

ja elinkeinoelämään liittyviin asioihin, kuten työllisyyteen, 

kunnan talouteen ja imagoon sekä energian hintaan. Lisäksi 

hankkeen ajateltiin vaikuttavan myönteisesti ihmisten terveyteen 

ja yleiseen turvallisuuteen. Näitä pidettiin myös kaikkein 

tärkeimpinä asioina. Käsitys tuulivoiman myönteisestä vaikutuksesta 

yleiseen turvallisuuteen voi perustua siihen, että 

lisääntyvä energiaomavaraisuus parantaa yleistä turvallisuutta. 

Tuulivoima energiantuotantotapana koetaan oletettavasti 

myös yhdeksi turvallisimmista. 

27 

35 

46 

kielteisin / 

negativaste 


myönteisin / 

positivaste 


Figur 4-55. De svarandes åsikt om alternativen (N=515). 

Invånarnas åsikter om projektets konsekvenser 

De som besvarade invånarenkäten ansåg att projektet att 

bygga en vindkraftspark i Kristinestad skulle medföra negativa 

konsekvenser för fågelbeståndet, landskapet, bullersituationen, 

havsbottnen och fisket (Figur 4-56, Figur 4-57 och 

Figur 4-58). Inverkan på boendetrivseln, som anses vara viktig, 

antogs också bli negativ. 

Projektet antogs ha positiv inverkan på frågor i anslutning 

till ekonomi och näringsliv såsom sysselsättning, kommunekonomi 

och image samt energipris. Dessutom ansågs projektet 

påverka människornas hälsa och den allmänna säkerheten 

i positiv riktning. Dessa ansågs också vara de allra 

viktigaste frågorna. Uppfattningen om vindkraftens positiva 

inverkan på den allmänna säkerheten kan vara baserad på 

att ökad självförsörjning på energi förbättrar den allmänna 

säkerheten. Vindkraften som energiproduktionssätt upplevs 

troligen också som ett av de säkraste. 

%

Positiv 

Inverkan 

-2=mycket negativ, 2=myckett 

positiv 

Negativ 

1 

0,5 

0 

-0,5 

Trafik 

Naturresurser 

Viktiga positiva 

aspekter 

Havsvattnets kvalitet 

Luftkvalitet 

Näringar 

Sysselsättning 

Kommunens ekonomi 

Kommunens image 

Allmän säkerhet 

Fastigheternas värde 

Något annat 

Energipris 

Människornas hälsa 

1 

Utflykter 

1,5 

Annan användning av 

havsområdet 

Röra sig på isen 

Småbåtstrafik 

Viktiga negativa 

aspekter 

2 

Möjlighet att semestra 

2,5 

Boendetrivsel 

Naturaområde Fiskbestånd 

Förändringar på havsbottnen 

Fiske 

Landskap 

Buller 


3 

Inte viktig 

Aspektens viktighet 

Kuva 4-56. Hankkeenvaikutukset ja asioiden tärkeys (N= 646–657 

Figur 4-56. Projektets konsekvenser och frågornas viktighet (N= 646–657). 

Merituulipuiston toteuttamisen vaikutus; eri asioiden tärkeys (N=663-680) 

Tärkeä / Viktig 

Melko tärkeä / 

Ganska viktig 

Ei tärkeä / Inte 

viktig 

Vaikea sanoa / 

Svårt att säga 

Ihmisten terveys / Människornas hälsa 

Työllisyys / Sysselsättning 

Energian hinta / Energipris 

Kunnan talous / Kommunens ekonomi 

Kunnan imago / Kommunens image 

Yleinen turvallisuus / Allmän säkerhet 

Elinkeinot / Näringar 

Ilmanlaatu / Luftkvalitet 

Meriveden laatu / Havsvattnets kvalitet 

Kiinteistöjen arvo / Fastigheternas värde 

Asumisviihtyvyys / Boendetrivsel 

Maisema /Landskap 

Kalakanta / Fiskbestånd 

Luonnonvarat / Naturresurser 

Linnusto / Fågelbestånd 

Melu / Buller 

Merenpohjan muutokset / Förändringar på havsbottnen 

Kalastus / Fiske 

Natura-alue / Natua-område 

Lomailumahdollisuudet / Möjlighet att semestra 

Veneily / Körning med småbåtar 

Retkeily / Utflykter 

Liikenne / Trafik 

Muu merialueen käyttö / Annan användning av havsområdet 

Jäällä liikkuminen / Att röra sig på isen 

Jokin muu / Annat (N=50) 

70 

66 

66 

65 

56 

53 

49 

48 

47 

46 

46 

41 

38 

37 

37 

34 

32 

32 

28 

27 

26 

24 

22 

21 

15 27 

32 

29 

32 

21 

27 

34 

29 

38 

37 

38 

40 

36 

32 

37 

34 

36 

35 

40 

31 

35 

14 

8 

31 

32 

27 

48 

18 

25 

27 

26 

9 

21 

16 

12 

17 

14 

15 

15 

15 

20 

21 

21 

27 

27 

31 

29 

46 

Viktig 

6 6 

4 4 

4 4 

5 5 

6 6 

9 9 

9 

11 

10 

8 

8 

7 

11 

10 

8 

10 

15 

10 

10 

10 

7 

8 

15 

17 

10 

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 

Kuva 4-57. Vastaajien näkemys kysyttyjen asioiden tärkeydestä. (N=656-680). 

Figur 4-57. De svarandes åsikt om de nämnda frågornas viktighet. (N=656-680). 

255

256 

Merituulipuistohankkeen vaikutusten suunta 

Linnusto / Fågelbestånd 

Maisema /Landskap 

Erittäin tai 

47 

melko myönteinen / Mycket 

41 

eller ganska 

11 

positiv 

42 

34 

24 

Melu / Buller 36 

53 

11 

Merenpohjan muutokset / Förändringar på havsbottnen 34 

53 

13 

Kalastus / Fiske 33 

53 

14 

Natura-alue / Natua-område 32 

53 

16 

Kalakanta / Fiskbestånd 29 

56 

15 

Veneily / Körning med småbåtar 28 

58 

13 

Asumisviihtyvyys / Boendetrivsel 28 

51 

20 

Muu merialueen käyttö / Annan användning av havsområdet 25 

62 

14 

Jäällä liikkuminen / Att röra sig på isen 23 

67 

11 

Retkeily / Utflykter 20 

63 

17 

Kiinteistöjen arvo / Fastigheternas värde 19 

46 

36 

Lomailumahdollisuudet / Möjlighet att semestra 19 

66 

15 

Luonnonvarat / Naturresurser 16 

51 

33 

Meriveden laatu / Havsvattnets kvalitet 15 

65 

19 

Energian hinta / Energipris 11 24 

65 

Liikenne / Trafik 11 

67 

22 

Ilmanlaatu / Luftkvalitet 9 

63 

28 

Kunnan imago / Kommunens image 8 19 

73 

Elinkeinot / Näringar 8 33 

59 

Yleinen turvallisuus / Allmän säkerhet 8 

65 

27 

Ihmisten terveys / Människornas hälsa 7 

57 

36 

Kunnan talous / Kommunens ekonomi 3 23 

74 

Työllisyys / Sysselsättning 2 23 

75 

Jokin muu / Annat 16 

62 

22 

Kuva 4-58. Vastaajien arvio hankkeen vaikutuksista. (N=646-657). 

5.17.4 Vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen ja elinoloihin 

Suunnittelun aikaiset vaikutukset 

Kristiinan merituulivoimapuistohanke on vaikuttanut paikallisten 

vakituisten ja loma-asukkaiden yhteistoimintaan jo suunnittelun 

ja ympäristövaikutusten arvioinnin aikana. Esimerkiksi 

kesällä 2009 kansanliike keräsi arviointiohjelmassa esitettyä 

suunnitelmaa vastustavan nimilistan. Hankkeesta on käyty 

vilkasta keskustelua lehdistössä ja YVAn seurantaryhmässä 

sekä yleisötilaisuuksissa. 

Hankkeen uudessa suunnitelmassa pyrittiin vähentämään 

asukaskyselyn ja kansalaiskeskustelun yhteydessä esiin 

nousseita haitallisia vaikutuksia. 

Muun muassa lehdistössä käyty keskustelu tuulivoimalaitosten 

rakentamisesta on kiihtynyt ympäristövaikutusten 

arvioinnin aikana. Tämä on suurelta osin seurausta siitä, 

että useita tuulivoimalaitoshankkeita on käynnistynyt 

Kristiinankaupungissa ja lähiympäristössä. 

Rakentamisen aikaiset vaikutukset 

Rakentamisen aikana ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia syntyy 

lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien 

maarakennustöistä sekä voimalaitosten osien kuljetuksesta 

ja pystytyksestä. Varsinkin perustusten louhinta- 

tai paalutustyöt tuottavat melua lähiympäristöön (luku 4.10). 

Lisäksi rakentaminen lisää työmatkaliikennettä ja kuljetuksia 

merellä, satamissa ja maalla (luku 4.11). Hankkeella on merkittävä 

työllistävä vaikutus (luku 4.15). 

Noin 3–4 vuotta kestävä rakentamisvaihe voi haitata vähän 

lähimpien asukkaiden ja lomailijoiden viihtyvyyttä ja merialueen 

virkistyskäyttöä, kuten veneilyä. 

Erittäin tai melko kielteinen / Mycket eller ganska negativ 

Ei vaikutusta / Ingen påverkan 

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 

Figur 4-58. De svarandes uppskattning av projektets konsekvenser. 

(N=646-657). 

4.17.4 Konsekvenser för människornas 

levnadsförhållanden och trivsel 

Konsekvenser under planeringen 

Projektet att bygga en havsbaserad vindkraftspark i 

Kristinestad har redan under planeringen och miljökonsekvensbedömningen 

bidragit till gemensam aktion bland de 

lokala fast bosatta invånarna och dem som har fritidshus där. 

Till exempel sommaren 2009 samlade folkrörelsen en namnlista 

emot den plan som föreslås i bedömningsprogrammet. 

Det har pågått en livlig diskussion om projektet i pressen och 

i MKB:s uppföljningsgrupp samt på mötena för allmänheten. 

I den nya planen för projektet har man försökt minska de 

negativa konsekvenser som har lyfts fram i enkäten och i diskussionen 

med invånarna. 

Bland annat diskussionen i pressen om byggandet av 

vindkraftverk har tilltagit under miljökonsekvensbedömningens 

gång. Detta är till stor del en följd av att flera vindkraftsprojekt 

har startat i Kristinestad och i näromgivningen. 

Konsekvenser under byggtiden 

Under byggtiden uppkommer konsekvenser för människorna 

främst på grund av markbyggnadsarbetet för vindkraftverkens 

fundament och vägförbindelserna samt vid transport 

av kraftverkens delar och resning av kraftverken. I synnerhet 

sprängnings- och pålningsarbetet för fundamenten ger upphov 

till buller i näromgivningen (avsnitt 4-10). Byggarbetet 

förorsakar dessutom trafik till arbetsplatsen och transporter i 

havsområdet, i hamnarna och på land (avsnitt 4.11). Projektet 

har stor sysselsättande verkan (avsnitt 4-15). 

Byggskedet, som kommer att ta cirka 3–4 år, kan i viss 

mån störa trivseln för dem som bor eller tillbringar sin fritid 

närmast området samt medföra olägenheter för dem som vill 

utnyttja havsområdet för rekreation, t.ex. för båtfärder.

Käytön aikaiset vaikutukset 

Merituulivoimapuisto muuttaa merkittävästi Kristiinankaupungin 

merimaisemaa. Vaikutus kohdistuu erityisesti niiden 

rannikolla ja saaristossa asuvien ja lomailevien viihtyvyyteen, 

joilla on näkymä hankealueelle. Siten vaikutus on suurempi 

niissä vaihtoehdoissa, joissa tuulivoimaloita on useammilla 

alueilla. Puolet asukaskyselyn vastaajista ei koe tuulivoimapuiston 

vaikuttavan asumisviihtyvyyteensä, reilu neljännes 

arvelee vaikutusta kielteiseksi ja viidennes myönteiseksi. 

Tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen 

on subjektiivista. Suurin osa asukaskyselyyn vastanneista 

piti tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia kielteisenä 

(42 %), mutta neljännes (24 %) arvioi tuulivoimaloiden 

vaikuttavan maisemaan myönteisesti. Maisemavaikutusta 

myönteisenä pitävät suhtautuvat muutenkin hankkeeseen, 

sen vaikutuksiin ja yleensä tuulivoimaan myönteisesti. Heistä 

tuulivoimalat parantavat kaupungin imagoa ja niitä voidaan 

hyödyntää matkailunähtävyytenä. Pääosa maisemavaikutuksia 

kielteisenä pitävistäkin löytää tuulivoimapuistosta enemmän 

myönteisiä kuin kielteisiä puolia. 

Tuulivoimaloiden lähietäisyydellä asuvia tai lomailevia voi 

haitata varjostus ja välkkyminen, jota ilmenee kun aurinko 

paistaa tuulivoimalan takaa. Varjostusta on käsitelty luvussa 

4.9. Varjostusalue on pääosin merialuetta, mutta ulottuu 

muutamalle lomarakennukselle. Varjostushaitan kokeminen 

on yksilöllistä, mutta erityisesti lomailijoilla vilkkuva varjostusilmiö 

voi häiritä merimaiseman ilta-auringosta nauttimista. 

Tuulivoimaloiden äänen arvellaan kantautuvan muutamasta 

sadasta metristä jopa yli kilometrin etäisyydelle (luku 

4.10). Sen havaittavuus vaihtelee mm. sääolojen ja taustamelun 

mukaan. Tuulivoimalan äänen havaittavuutta nostaa sen 

taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Kauempana merellä 

sijaitsevien tuulivoimaloiden ääni kuuluu vain merialueella ja 

asumattomilla saarilla. Maatuulivoimaloiden ja lähimpien merituulivoimaloiden 

melun vaikutusalueella sijaitsevien vakituisten 

ja loma-asukkaiden määrät ja sijainnit on kerrottu luvussa 

4.10. Tuulivoimaloiden aiheuttama ääni voi erityisissä olosuhteissa 

häiritä näiden alueiden asuinviihtyisyyttä. Meluhaitoista 

oli huolissaan 36 % asukaskyselyn vastaajista. 

Saaristo- ja ranta-alueiden sekä meren virkistyskäyttöön 

tuulivoimalat voivat vaikuttaa lähinnä maisema-, varjostus- 

ja meluvaikutusten kautta. Ulkoiluun, retkeilyyn ja luonnosta 

nauttimiseen hankkeen toteutuminen voi vaikuttaa yksilöllisistä 

näkemyksistä riippuen merkittävästikin, mikäli maisema- tai 

meluvaikutus ulottuu käytettävälle virkistys- tai muulle luontoalueelle. 

Pääosalle vaikutus on kielteinen, mutta osa saattaa 

retkeillä katsomaan tuulivoimaloita. Merituulivoimapuiston 

vaikutukset metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen 

ovat vähäiset tai olemattomat. Tuulivoimapuiston käytön arvioidaan 

haittaavaan kalastusta suhteellisen vähän (luku 4.4). 

Pienveneilylle tuulivoimalat muodostavat kierrettäviä kohteita, 

mutta ne toimivat myös maamerkkeinä ja suunnistuksen 

apuna. 

Konsekvenser under driften 

Vindkraftsparken i havsområdet kommer påtagligt att förändra 

havslandskapet i Kristinestad. Den här konsekvensen 

påverkar speciellt dem som bor eller har fritidshus vid stranden 

eller i skärgården och som har utsikt mot projektområdet. 

Därför är konsekvensen större i de alternativ där vindkraftverk 

placeras på flera områden. Hälften av dem som besvarade 

enkäten anser inte att vindkraftsparken påverkar boendetrivseln, 

medan en fjärdedel anser att påverkan blir negativ och 

en femtedel positiv. 

Det är subjektivt hur man upplever de visuella effekterna av 

vindkraftverken. Största delen av dem som besvarande invånarenkäten 

ansåg att vindkraftsparken påverkar landskapet 

negativt (42 %), men en fjärdedel (24 %) tyckte att vindkraftverken 

påverkar landskapet positivt. De som anser att landskapet 

påverkas positivt förhåller sig också annars positivt 

till projektet, dess konsekvenser och allmänt taget till vindkraften. 

De anser att vindkraftverken förbättrar stadens image 

och att vindkraftverken kan utnyttjas som turistsevärdheter. 

Också bland dem som anser att inverkan på landskapet är 

negativ hittar största delen ändå fler positiva än negativa sidor 

hos en vindkraftspark. 

De som bor i närheten av vindkraftverken eller tillbringar 

sin semester där kan störas av skuggeffekter och blinkning 

som förekommer då solen lyser bakom vindkraftverken. 

Skuggeffekterna behandlas i avsnitt 4.9. Det område där 

skuggeffekter förekommer är huvudsakligen havsområde 

men det sträcker sig också fram till några fritidshus. Det är 

individuellt hur skuggeffekterna upplevs, men i synnerhet för 

fritidsboende kan skuggeffekterna vara störande för dem 

som vill njuta av kvällssolen i havslandskapet. 

De svarande antar att ljudet från vindkraftverken når från 

några hundra meter ända till mer än en kilometers avstånd 

(avsnitt 4.10). Bland annat väderförhållanden och bakgrundsljud 

avgör hur tydligt ljudet kan urskiljas. Ljudet från vindkraftverk 

är mera skönjbart på grund av att dess periodicitet avviker 

från bakgrundsbullret. Ljudet från de vindkraftverk som 

finns längre ute till havs hörs bara i havsområdet och på de 

obebodda holmarna. Antalet fast bosatta och fritidsboende 

inom influensområdet för bullret från vindkraftverken på 

land och de närmaste vindkraftverken i havsområdet anges 

i avsnitt 4.10. Ljudet från vindkraftverken kan under speciella 

förhållanden störa boendetrivseln på dessa områden. 

Bullerolägenheterna oroade 36 % av dem som besvarade 

invånarenkäten. 

Rekreationsanvändningen av skärgården och strandområdena 

samt havet påverkas av vindkraftverken främst via inverkan 

på landskapet samt skuggeffekter och buller. Friluftslivet 

och möjligheterna att njuta av utflykter och naturen kan, beroende 

på individuella åsikter, avsevärt påverkas av projektet, 

om landskapspåverkan och buller når fram till de rekreations- 

eller andra naturområden som invånarna vill utnyttja. För 

största delen är påverkan negativ, men vissa kan göra utflykter 

med avsikt att få se på vindkraftverken. Vindkraftsparken 

i havsområdet har liten eller obetydlig inverkan på jakt samt 

bär- och svampplockning. Vindkraftsparkens drift bedöms 

medföra relativt små olägenheter för fisket (avsnitt 4.4). För 

257

Vajaa puolet asukaskyselyn vastaajista on huolissaan tuulivoimapuiston 

kielteisistä vaikutuksista linnustoon (luku 4.5) 

ja kolmannes merenpohjaan (luku 4.2) ja kalastukseen (luku 

4.4). Neljännes epäilee jäällä liikkumisen ja muun merialueen 

käytön kärsivän. Viidesosa vastaajista, erityisesti vapaaajan 

asukkaista, on huolissaan kiinteistönsä virkistyskäyttömahdollisuuksien 

ja arvon heikkenemisestä tuulivoimaloiden 

myötä. Huoli ja epävarmuus tuulivoimapuiston toteutumisesta 

haittaa heidän elinolojaan ja viihtyvyyttään jo hankkeen 

suunnitteluvaiheessa. 

Asukkaat kokevat, että Kristiinankaupungin tuulivoimalahanke 

vaikuttaa myönteisesti kunnan talouteen, imagoon ja 

työllisyystilanteeseen. Elinkeinoelämään, työllisyyteen ja talouteen 

kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu luvussa 4.15. 

Tuulivoimalat sijoitetaan vähintään 60 metrin etäisyydelle laiva- 

ja veneväylistä sekä merimerkkien linjoista, joten ne eivät 

häiritse merenkulkua. Vaikutukset meriliikenteeseen on 

arvioitu luvussa 4.11. Tuulivoimalla voidaan tuottaa energiaa 

ympäristöystävällisesti ja hidastaa ilmastonmuutosta (luku 

4.14). Monet kansalaiset voivat kokea elinolojensa ja viihtyvyytensä 

paranevan, kun edes osa energiasta tuotettaisiin 

ympäristöystävällisemmin. 

Vaikutusten vertailu ja yhteenveto 


hankevaihtoehdot eroavat siten, että alkuperäisen suunnitelman 

maksimivaihtoehdossa 3 ja uuden suunnitelman vaihtoehdossa 

2 ovat suurimmillaan sekä tuulivoiman myönteiset 

vaikutukset että haitallisten vaikutusten alueella sijaitsevien 

vapaa-ajan ja vakituisten rakennusten määrä. Vastaavasti 

taas vaihtoehdossa 0+ sekä haitat että hyödyt ovat pienimpiä. 

Vaihtoehdosta 0 ei aiheudu ihmisille muita vaikutuksia kuin 

suunnittelun aikaiset huolet ja se, että Kristiinankaupungissa 

ei voida tuottaa sähköä ympäristöystävällisellä tavalla. 

Valtaosa kansalaisista kannattaa päästöttömän tuulienergian 

lisäämistä. Tuulivoiman myönteiset vaikutukset ovat 

enemmän yhteisöllisiä tai yhteiskunnallisia, mutta kielteiset 

vaikutukset koetaan lähinnä yksilötasolla hankkeen lähiympäristössä. 

Tuulivoimalat voivat haitata lähellä tai näkemäalueella 

asuvien tai lomailevien viihtyvyyttä ja virkistysmahdollisuuksia. 

Vaikutus kestää koko voimalaitosten käytön ajan. 

Toisaalta tuulivoimalaitoksiin totutaan ja ne muuttuvat osaksi 

rakennettua ympäristöä. 

Hankkeen uudessa suunnitelmassa on monin tavoin otettu 

huomioon asukaskyselyn ja kansalaiskeskutelun yhteydessä 

esiin nousseet haitalliset vaikutukset. Siksi on oletettavaa, 

että hanke ei aiheuta merkittäviä ristiriitoja paikkakunnan väestön 

keskuudessa. 

Sähkönsiirron vaikutukset 

Sähkönsiirrosta ei aiheudu ihmisten toiminnoille merkittävää 

haittaa. Sähkönsiirto toteutetaan merikaapeleilla 

Karhusaaren voimalaitosalueelle ja edelleen nykyistä johtoaluetta 

käyttäen kaupungin pohjosipuolelle. 

258 

småbåtar utgör vindkraftverken objekt som man måste ta sig 

förbi, men de fungerar också som landmärken och som hjälp 

för orienteringen. 

Knappt hälften av dem som besvarade invånarenkäten var 

oroliga för vindkraftsparkens negativa inverkan på fågelbeståndet 

(avsnitt 4.5) och en tredjedel var oroliga för havsbottnen 

(avsnitt 4.2) och fisket (avsnitt 4.4). En fjärdedel misstänkte 

att det blir svårare att kunna röra sig på isen och att utnyttja 

havsområdet på annat sätt. En femtedel av de svarande, speciellt 

fritidsboende, oroades över att möjligheterna at utnyttja 

fastigheten för rekreation kan försämras och att den förlorar i 

värde på grund av vindkraftverken. Oron och osäkerheten för 

att en vindkraftspark ska byggas stör deras levnadsförhållanden 

och trivsel redan i projektplaneringsskedet. 

Invånarna upplever att vindkraftsprojektet i Kristinestad 

kommer att påverka stadens ekonomi, image och sysselsättning 

positivt. Konsekvenserna för näringslivet, sysselsättningen 

och ekonomin behandlas i avsnitt 4.15. Vindkraftverken 

placeras minst 60 meter från fartygs- och båtfarlederna samt 

från sjömärkenas siktlinjer, så de kommer inte att störa sjöfarten. 

Konsekvenserna för sjötrafiken har bedömts i avsnitt 

4.11. Med vindkraftverk kan energi produceras på ett miljövänligt 

sätt som hejdar klimatförändringen (avsnitt 4.14). 

Många invånare kan uppleva att deras levnadsförhållanden 

och trivsel förbättras då åtminstone en del av energin produceras 

på ett miljövänligare sätt. 

Jämförelse av konsekvenser samt sammandrag 

Beträffande konsekvenserna för människorna skiljer sig 

projektalternativen för en vindkraftspark från varandra i det 

avseendet att för den ursprungliga planens maximialternativ 

3 och den nya planens alternativ 2 är de positiva konsekvenserna 

störst, liksom också antalet fritidshus och fasta bostäder 

inom influensområdet för de negativa konsekvenserna 

av vindkraften. På motsvarande sätt är både nackdelarna 

och fördelarna minst i alternativ 0+. Alternativ 0 orsakar inga 

andra konsekvenser för människorna än den oro sim förekommit 

i planeringsskedet och att det inte går att producera 

el på ett miljövänligt sätt i Kristinestad. 

Största delen av människorna stöder ökad produktion av 

utsläppsfri vindenergi. De positiva konsekvenserna av vindkraften 

gäller närmast samhället, medan de negativa konsekvenserna 

främst upplevs på individuell nivå i projektets 

närområde. Vindkraftverken kan medföra olägenheter för trivseln 

och möjligheterna till fritidssysselsättning för dem som 

bor eller har fritidshus inom synhåll. Den här konsekvensen 

kvarstår under kraftverkens hela driftstid. Å andra sidan vänjer 

man sig med vindkraftverken och de blir en del av den 

bebyggda miljön. 

I den nya planen för projektet har man på många sätt försökt 

beakta de negativa konsekvenser som har lyfts fram i invånarenkäten 

och i diskussionen med invånarna. Därför kan 

man anta att projektet inte kommer att orsaka några kännbara 

konflikter mellan ortsborna. 

Konsekvenser av elöverföringen 

Elöverföringen orsakar inga kännbara olägenheter för 

mänsklig verksamhet. Elöverföringen sker med sjökablar till 

kraftverksområdet på Björnön och därifrån vidare längs det 

nuvarande ledningsområdet till en plats norr om staden.

4.18 Vaikutukset ihmisten terveyteen 

Tuulivoimalla tapahtuva sähkön tuotanto ei aiheuta ihmisen 

terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään. 

Tuulivoima korvaa muita sähköenergian tuotantotapoja, 

joista aiheutuu tuotantomuodoista riippuen erilaisia 

päästöjä. 

Tuulivoimaan ei liity suuria onnettomuusriskejä, joilla voi olla 

laajoja vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Onnettomuus 

riskit liittyvät voimaloiden lähiympäristöön. Koska voimalat sijoitetaan 

useiden satojen metrien etäisyydelle asutuksesta, ei 

terveysriskejä muodostu. 

Tuulivoimalat synnyttävät ääntä. Hankkeen meluvaikutuksia 

on käsitelty luvussa 4.10. Tuulivoimalat on sijoitettu niin 

että niiden melu eit aiheuta terveydellisiä vaikutuksia. 

Tuulivoimaloiden aiheuttamaa varjostusta on käsitelty luvussa 

4.9. Voimaloiden varjostus vaikutus jää loma- ja vakituisen 

asutuksen kohdalla niin lyhyt aikaiseksi ja harvoin tapahtuvaksi, 

että se ei aiheuta terveydellistä haittaa. 

Asukaskyselyn vastaajat uskoivat hankkeen toteutumisen 

vaikuttavan myönteisesti ihmisten terveyteen. Asukkaiden arvion 

taustalla voivat olla mm. yleensä myönteinen suhtautuminen 

tuulivoimaan sekä näkemykset sen myönteisestä vaikutuksesta 

ilmanlaatuun, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja 

yleiseen turvallisuuteen. Myönteiset terveysvaikutukset voidaan 

katsoa syntyvän myös siitä, että terveydelle haitallista 

energiantuotantoa korvattaisiin turvallisella tuulivoimalla. 

4.19 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden 

kanssa 

Kristiinankaupungin alueella tai Pohjanlahden länsirannikolla 

on seuraavia hankkeita tai suunnitelmia, joiden toteutuksella 

ja Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuiston rakentamisella 

voi olla yhtymäkohtia: 

• Kaskisten väylän syventäminen (Merenkulkulaitos) 

• Karhusaaren syväväylän syventäminen (Merenkulkulaitos) 

• Ulvila – Kristiinankaupunki 400 kV voimajohdon ja 

Kristiinankaupungin 

(Fingrid) 

sähköaseman rakentaminen 

• Monipolttoainekattilan rakentaminen Kristiinan voimalaitokseen 

(PVO-Lämpövoima Oy) 


• Maakaasuputki Suomi – Ruotsi 

• Kristiinankaupungin sataman laajentaminen 

Tuulivoiman merkittävä rakentaminen aiheuttaa tarpeen 

vahvistaa valtakunnallista ja kansainvälistä voimansiirtoverkostoa. 

Myös tarve korvaavan sähköntuotannon lisäämiseen 

kasvaa. Erityinen merkitys tulee olla nopeasti käyttöön otettavan 

säätövoiman lisäämisellä. Vesivoima on nopeasti käyttöön 

otettavana sähköntuotantomuotona edullisin ja mm. ilmanpäästöjen 

kannalta paras. Pohjolan Voimalla on tavoitteena 

lisätä käytettävissä olevaa säätövoimaa lisäämällä vesivoiman 

tuotantoa. 

4.18 Konsekvenser för människornas hälsa 

Elproduktion med hjälp av vindkraftverk orsakar inga för människornas 

hälsa skadliga utsläpp i luften, vattendraget eller 

marken. Vindkraften ersätter andra sätt att producera elenergi. 

Dessa andra produktionsformer orsakar olika former av 

utsläpp beroende på produktionssätt. 

Vindkraften är inte förknippad med några stora olycksrisker 

med omfattande konsekvenser för människorna och samhället. 

Olycksriskerna är förknippade med kraftverkens näromgivning. 

Eftersom kraftverken placeras flera hundra meter 

från bosättningen uppkommer inga hälsorisker. 

Vindkraftverken ger upphov till ljud. Bullret till följd av projektet 

behandlas i avsnitt 4.10. Vindkraftverken är placerade 

så att bullret från dem inta ska påverka hälsan. 

Skuggeffekterna från vindkraftverken behandlas i avsnitt 

4.9. Skuggeffekterna från kraftverken blir så kortvariga och 

inträffar så sällan vid fritidsbostäderna och den fasta bosättningen 

att detta inte medför några olägenheter för hälsan. 

De som besvarade invånarenkäten trodde att projektet 

kommer att ha en positiv inverkan på människornas hälsa. 

Den här bedömningen bland invånarna kan vara baserad på 

bl.a. en allmänt positiv inställning till vindkraft samt uppfattningar 

om att inverkan på luftkvaliteten, utnyttjandet av naturresurser 

och den allmänna säkerheten är positiv. Positiva hälsoeffekter 

kan också anses uppkomma av att energiproduktion 

som är skadlig för hälsan ersätts med säkrare vindkraft. 

4.19 Samverkan med andra projekt 

I Kristinestadsområdet eller vid Bottniska vikens västra kust 

finns följande aktuella projekt eller planer som kan ha beröringspunkter 

med byggandet av en havsvindpark utanför 

Kristinestad: 

• Fördjupning av farleden till Kaskö (Sjöfartsverket) 

• Fördjupning av djupfarleden till Björnön (Sjöfartsverket) 

• Byggande av en 400 kV kraftledning Ulvsby–Kristinestad 

och en elstation i Kristinestad (Fingrid) 

• Byggande av en flerbränslepanna vid kraftverket i 

Kristinestad (PVO-Lämpövoima Oy) 


Havsvind Ab) 

• Naturgasrör Finland–Sverige 

• Utbyggnad av hamnen i Kristinestad 

En ansenlig utbyggnad av vindkraften medför ett behov att 

förstärka riksnätet och det internationella kraftledningsnätet. 

Behovet av ersättande elproduktion ökar också. Speciellt viktigt 

kommer det att vara med en ökning av sådan reglerkraft 

som snabbt kan tas i bruk. Vattenkraften är den förmånligaste 

elproduktionsformen som snabbt kan tas i bruk och i fråga 

om bl.a. utsläpp i luften den bästa formen. Pohjolan Voimas 

målsättning är att öka tillgången på reglerkraft genom att öka 

vattenkraftsproduktionen. 

259

Muita Pohjanlahden keskiosan rannan tuntumassa olevia 

tuulivoimahankkeita ovat: 


• 

• 

• 

260 

Metsälän tuulivoimapuisto (EPV tuulivoima Oy) 

Närpiön Norskogenin tuulivoimapuisto (EPV tuulivoima 

Oy) 

Porin edustan tuulivoimapuisto (Hyötytuuli Oy) 

4.19.1 Maisema ja kulttuuriympäristö 

Siipyyn edustan tuulivoimapuiston on suunniteltu alkavan lähes 

välittömästi alkuperäisen suunnitelman sijoitusalue D:n 

lounaispuolelta. Mikäli Kristiinankaupungin edustan tuulivoimapuistohankkeesta 

toteutetaan vaihtoehto VE 3, tulevat 

nämä kaksi hanketta muodostamaan tulevaisuudessa lähes 

yhtenäiseksi muodostuvan laajemman tuulivoimapuiston. 

Avomerinäkymät muuttuvat tällöin yhteensä noin 30 kilometrin 

matkalta. Tuulivoimaloista vapaat näkymäsektorit mantereelta 

avomerelle ovat tällöin erittäin tärkeässä asemassa 

maisemavaikutusten lieventäjänä. 

Uudessa suunnitelmassa on maisemavaikutus otettu huomioon 

jättämällä tuulivoimalavapaita näkymäsektoreita tuulivoima-alueiden 

väliin. 

Eri puolille Pohjanmaata on suunnitteilla useampia tuulivoimalahankkeita. 

Mikäli useampi näistä hankkeista toteutuu, 

tulee tuulivoimaloita näkymään paikoitellen ympäri 

Pohjanmaata sekä merellä että mantereella. Tuulivoimalat 

luovat toteutuessaan Pohjanmaalle uuden alueellisen piirteen, 

joka tulee muuttamaan Pohjanmaan kulttuuriympäristön 

luonnetta. Muutoksen vaikutukset tullaan todennäköisesti 

kokemaan alkuvuosina voimakkaammin, mutta ajan kuluessa 

tuulivoimalat voidaan mieltää olennaiseksi osaksi pohjanmaalaista 

maisemaa ja kulttuuriympäristöä. 

4.19.2 Sähkönsiirto 

Fingrid on suunnitellut uuden sähköaseman rakentamista 

Kristiinankaupungin pohjoispuolelle. Mikäli 

Kristiinankaupunkiin rakennetaan merkittävä määrä tuulivoimalaitoksia, 

tullaan ne kytkemään uuteen sähköasemaan. 

Siipyyn tuulivoimalaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa 

on esitetty vaihtoehto, jossa merikaapeli tuodaan 

Karhusaareen ja sieltä edelleen nykyisiä voimalinjoja käyttäen 

uudelle sähköasemalle. Karhusaaren voimalaitokselle 

johtaville voimalinjoilla on käytössä varsin leveä johtokatu. 

Nykyisten voimalinjojen tilalle voidaan rakentaa uudet voimalinjat, 

joiden avulla siirretään suurempia sähkön määriä. 

4.19.3 Linnut 

Linnustovaikutusten kannalta arvioidulla hankkeella voi olla 

yhteisvaikutuksia erityisesti sen eteläpuolelle suunnitellun 

Suomen Merituuli Oy:n Siipyyn tuulivoimapuistohankkeen 

kanssa. Erityisesti yhteisvaikutukset voivat kohdistua alueen 

kautta muuttavaan linnustoon sekä Kristiinankaupungin 

matalilla merialueilla ruokaileviin vesilintuihin, erityisesti 

haahkaan. 

Andra vindkraftsprojekt vid mellersta delen av Bottniska viken 

i närheten av kusten: 


Havsvind Ab) 

• Ömossa vindkraftspark (EPV Vindkraft Ab) 

• Norrskogens vindkraftspark i Närpes (EPV Vindkraft Ab) 

• Vindkraftspark utanför Björneborg (Hyötytuuli Oy) 

4.19.1 Landskap och kulturmiljö 

Vindkraftsparken utanför Sideby planeras ta vid nästan omedelbart 

sydväst om förläggningsområde D i den ursprungliga 

planen för det här projektet. Om vindkraftsprojektet utanför 

Kristinestad genomförs enligt alternativ 3, kommer de här 

två projekten i framtiden att bilda en nästan enhetlig större 

vindkraftspark. Utsikten mot öppna havet förändras då på en 

sammanlagt cirka 30 kilometer lång sträcka. De utsiktssektorer 

som är fria från vindkraftverk, då man ser från fastlandet ut 

mot öppna havet, är då mycket viktiga för att lindra inverkan 

på landskapet. 

I den nya planen har landskapspåverkan beaktats genom 

att utsiktssektorer fria från vindkraftverk har lämnats mellan 

vindkraftsområdena. 

Flera vindkraftsprojekt planeras på olika håll i Österbotten. 

Om flera av de här planerna genomförs kommer det ställvis 

att synas vindkraftverk både till havs och på land på olika håll 

i Österbotten. Då vindkraftverken byggs kommer de att ge 

Österbotten en ny regional prägel som kommer att förändra 

den österbottniska kulturmiljöns karaktär. Förändringens 

omfattning kommer sannolikt att upplevas starkast under de 

första åren, men med tiden kommer vindkraftverken att uppfattas 

som en väsentlig del av det österbottniska landskapet 

och dess kulturmiljö. 

4.19.2 Elöverföring 

Fingrid har planerat bygga en ny elstation norr om Kristinestad. 

Om ett stort antal vindkraftverk byggs i Kristinestad kommer 

de att kopplas till den nya elstationen. 

I miljökonsekvensbedömningen av Sideby vindkraftspark 

finns ett alternativ där det anges att en sjökabel ska dras 

därifrån till Björnön och sedan vidare via de nuvarande kraftledningarna 

till den nya elstationen. För kraftledningarna till 

kraftverket på Björnön finns en tämligen bred ledningsgata. I 

ställer för de nuvarande kraftledningarna kan man bygga nya 

kraftledningar med kapacitet att överföra större elmängder. 

4.19.3 Fåglar 

Beträffande konsekvenser för fågelbeståndet kan projektet 

samverka med speciellt Finlands Havsvind Ab:s projekt att 

bygga en vindkraftspark utanför Sideby söder om det projektområde 

som här behandlas. Samverkan kan speciellt drabba 

de fåglar som flyttar genom området samt de sjöfåglar som 

söker föda på de grunda havsområdena utanför Kristinestad, 

i synnerhet ejdrar.

Useiden tuulivoimapuiston sijoittaminen Pohjanlahden 

rannikolle voi vaikuttaa lintujen muuttoreittiin ja törmäysriskiin. 

Tuulivoimalayksiköiden lisääntyminen lisää törmäysriskiä. 

Tuulivoimapuistot saattavat ohjata lintujen muuttoreittiä joko 

mantereen tai avomeren suuntaan. Tämä voi johtaa siihen, 

että yksittäisten tuulivoimapuistojen törmäysriski ei täysimääräisenä 

toteudu. Muuttolintujen kannalta Kristiinankaupungin 

ja Siipyyn hankealueet sijoittuvat selkeästi saman muuttoreitin 

läheisyyteen. Näin ollen erityisesti muuttolintujen törmäyskuolleisuutta 

voidaan näiden hankkeiden suhteen pitää 

pääosin kumulatiivisena. Suhteessa muuttoreitteihin Siipyyn 

hankealue sijoittuu kuitenkin huomattavasti tässä YVA:ssa 

arvioitua tuulivoimapuistoaluetta kauemmas ulkomeren 

suuntaan, minkä takia sen kautta muuttavat yksilöt ohittavat 

Kristiinankaupungin edustan suunnitellut tuulivoimalat 

niiden länsipuolelta. Näin ollen samojen yksilöiden määrä 

eri hankealueilla on todennäköisesti varsin pieni. Sekä 

Kristiinankaupungin edustalla että Siipyyssä tuulivoimalat 

sijoittuvat pääasiassa pohjois-etelä -suuntaisiin muodostelmiin, 

minkä takia muuttolintujen mahdollisuudet ohittaa ne 

ilman suuria väistöliikkeitä ovat hyvät. 

Toinen vaikutusmekanismi, jonka suhteen 

Kristiinankaupungin edustan ja Siipyyn merituulivoimapuistoilla 

voi olla yhteisvaikutuksia, ovat Kristiinankaupungin 

edustan matalilla merialueilla ruokailevat vesilinnut ja niiden 

mahdolliset häiriövaikutukset. Molemmat hankealueet sijoittuvat 

Kristiinankaupungin edustan matalille merialueille, jotka 

kuuluvat haahkojen kannalta potentiaalisiin ruokailualueisiin. 

Tuulivoimaloiden rakentamisen on havaittu väliaikaisesti karkottavan 

vesilintuja erityisesti tuulivoimala-alueiden keskiosista. 

Vaikutusten suuruuteen vaikuttavat kuitenkin osaltaan 

eri hankkeiden rakentamisen ajoittuminen (vaikuttaa ihmistoiminnan 

määrään Kristiinankaupungin edustan merialueella) 

sekä lintujen tottuminen niiden ruokailualueille rakennettuihin 

tuulivoimaloihin. 

4.19.4 Kalat ja kalastus 

Useiden tuulivoimapuistojen rakentaminen laajentaa merenpohjan 

aluetta, joka on muutoksen kohteena. Jokaisen tuulivoimapuiston 

vaikutuksia kaloihin ja kalastoon arvioidaan 

erikseen. Vaikutus on hyvin sidottu voimaloiden rakentamispaikkaan. 

kun ne suunnitellaan niin, että kalojen merkittäviä 

kutualueita ei tuhota, ei tuulivoimapuistoilla ole merkittäviä 

yhteisvaikutuksia. 

4.19.5 Elinkeinoelämä 

Useiden tuulivoimapuistojen toteuttaminen merkitsee useiden 

vuosien rakentamisprojektia. Se antaa mahdollisuuden 

kehittää paikkakunnalle pysyvää yritystoimintaa, joka palvelee 

mittavia rakennusprojekteja tai voimaloiden valmistusta. 

Tuulivoimapuistojen rakentamiseen voi liittyä synergiaetuja 

esimerkiksi sataman ja sen tukialueiden rakentamisen 

kautta. 

Tuulivoimapuistojen käytönaikaiset palvelut synnyttävät 

työpaikkoja ja yritystoimintaa. Sillä voi olla Kristiinankaupungin 

mittakaavassa merkittävä vaikutus. 

Placeringen av flera vindkraftsparker vid Bottniska vikens 

kust påverkar fåglarnas flyttsträck och kollisionsrisk. Ett ökar 

antal vindkraftverk ökar kollisionsrisken. Vindkraftsparkerna 

kan styra fåglarnas flyttsträck antingen mot fastlandet eller 

längre ut över öppna havet. Det kan leda till att kollisionsrisken 

för de enskilda vindkraftsparkerna i praktiken inte blir 

fullt så stor som beräknat. Med tanke på flyttfåglarna ligger 

projektområdena utanför Kristinestad och Sideby uppenbart 

i närheten av samma flyttsträck. Därför kan flyttfåglarnas 

kollisionsdödlighet beträffande de här projekten anses 

vara huvudsakligen kumulativ. I förhållande till flyttsträcken 

ligger Sideby projektområde dock betydligt längre ut mot 

öppna havet än det vindkraftsområde som behandlas i den 

här MKB. De fåglar som flyttar via vindkraftsområdet utanför 

Sideby passerar alltså väster om de vindkraftverk som planeras 

utanför Kristinestad. Antalet individer som sträcker genom 

flera olika vindkraftsområden är därför sannolikt tämligen litet. 

Vindkraftverken utanför både Kristinestad och Sideby placeras 

huvudsakligen i formationer i nord-sydlig riktning, vilket 

innebär att flyttfåglarna kan passera dem utan att behöva 

göra stora väjningsrörelser. 

En annan verkningsmekanism som kan innebära samverkan 

mellan de havsbaserade vindkraftsparkerna utanför 

Kristinestad och Sideby är de sjöfåglar som söker föda på de 

grunda områdena utanför Kristinestad och de störningar som 

dessa fåglar kan åsamkas. Båda projektområdena ligger på 

grunda havsområden utanför Kristinestad, vilka utgör potentiella 

födoområden för ejder. Det har observerats att sjöfåglarna 

tillfälligt söker sig bort när vindkraftverk byggs, speciellt 

från de mellersta delarna av vindkraftsparkernas områden. 

Konsekvensernas omfattning påverkas dock av tidpunkten 

när de olika projekten byggs (påverkar mängden människor 

som rör sig i havsområdet utanför Kristinestad) samt av att 

fåglarna blir vana vid vindkraftverken som byggts på deras 

födoområde. 

4.19.4 Fiskar och fiske 

Då flera vindkraftsparker byggs innebär det att ett större område 

av havsbottnen påverkas av förändringen. Varje vindkraftsparks 

inverkan på fiskarna och fisket bedöms separat. 

Inverkan är starkt bunden till kraftverkens byggplatser. Då de 

planeras så att fiskarnas viktiga lekområden inte förstörs, har 

olika vindkraftsparker ingen påtaglig samverkan. 

4.19.5 Näringsliv 

Då flera vindkraftsparker ska byggas innebär det byggprojekt 

som kommer att pågå i flera år. Det ger möjlighet att utveckla 

permanent företagsverksamhet på orten för att betjäna de stora 

byggprojekten eller tillverkningen av kraftverk. Byggandet 

av vindkraftsparkerna kan medföra synergieffekter till exempel 

vid byggande av en hamn och dess stödområden. 

De tjänster som vindkraftsparkerna behöver under driften 

skapar arbetsplatser och företagsverksamhet. Detta kan ha 

stor betydelse i en stad av Kristinestads storlek. 

261

262

5 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN 

VÄHENTÄMISKEINOT 

5 METODER ATT MINSKA DE NEGATIVA 

KONSEKVENSERNA 

263

264

5 HAItALLIStEN VAIKUtUStEN 

VäHENtäMISKEINOt 

5.1 Maisema ja kulttuuriympäristö 


Maiseman ja erityisesti kulttuuriympäristön kannalta kriittisimpiä 

ovat kaikissa vaihtoehdoissa maalle ja lähelle asutusta 

sijoittuvat tuulivoimalat, jotka näkyvät lähialueen pihapiireihin 

sekä Kristiinankaupungin itäpuoliselle sisääntulotielle ja 

muuttavat tärkeää näkymää saavuttaessa arvokkaaseen vanhaan 

kaupunkiin. Alkuperäisessä suunnitelmassa kaupunkia 

lähinnä olevien tuulivoimaloiden pois jättäminen vähentää 

haitallisia vaikutuksia huomattavasti. 

Koska tuulivoimaloiden sijoitusalueet ovat rannikon suuntaisia 

ja peittävät siten avomerinäkymän laajalta alueelta, yksi 

tärkeimmistä keinoista haitallisten vaikutusten vähentämiseksi 

on jättää sijoitusalueiden väliin selkeästi tuulivoimaloista 

vapaita sektoreita. 


Edellä mainitut asiat on huomioitu uudessa suunnitelmassa. 

Uuden suunnitelman toteuttamisen aiheuttamiin haitallisiin 

vaikutuksiin voidaan vaikuttaa käyttämällä Karhusaaressa 2 

– 3 MW voimalaa sekä perinteistä umpinaista valkoista tornimallia 

ristikkorakenteisen tornin sijaan. Tuulivoimala-alueiden 

sijoittuminen mahdollisimman kauas merelle ja mahdollisimman 

kauas asutuksesta vähentää maisemaan kohdistuvia 

vaikutuksia. Myös tuulivoimala ryhmien suuntautuminen poikittain 

rantaviivaa vasten on tärkeää mantereelta muodostuvien 

näkymien kannalta. Tuulivoimaloiden muodostamien satunnaisten 

suorien linjojen syntymistä on myös syytä välttää. 

Rannikon metsänhoitotoimenpiteissä on syytä huomioida 

myös estevaikutuksen kannalta tärkeät metsiköt. Mikäli metsänhakkuutoimenpiteet 

ovat välttämättömät näkymiä sulkevalla 

tärkeällä metsäalueella, tulisi mahdollisuuksien mukaan 

välttää avohakkuita tai huomioida tulevat avohakkuut hyvissä 

ajoin uusilla korvaavilla metsänistutustoimenpiteillä. 

Nämä lieventämiskeinot koskevat myös alkuperäistä suunnitelmaa. 

Mikäli pienempien voimaloiden käyttäminen tarkoittaa 

useamman voimalan rakentamista, on suositeltavaa käyttää 

suurempia voimalaitoksia erityisesti merellä. 

5.2 Vesiympäristö 

Tuulivoimalayksiköiden perustamistavoista keinosaari ja kasuuniperustus 

edellyttävät laajoja pohjatöitä, jotka aiheuttavat 

samentumista rakennusaikana ja laajempaa muutosta merenpohjassa 

kuin monopile perustus.. Ympäristövaikutusten 

kannalta parempana vaihtoehtona voidaan pitää monopilepaaluperustusta, 

jossa voimala joko juntataan pehmeään 

pohjaan tai sille räjäytetään kuilu kallioperään. Monopilemenetelmä 

vie vaadittavasta pohjapinta-alasta alle puolet 

kasuuniperustukseen verrattuna. 

5 MEtODER Att MINSKA DE NEGAtIVA 

KONSEKVENSERNA 

5.1 Landskap och kulturmiljö 


Det mest kritiska i alla alternativ, när det gäller landskapet och 

speciellt kulturmiljön, är vindkraftverk som placeras på land 

och nära bosättningen, eftersom de syns till gårdsmiljöerna i 

närområdet samt till infartsvägen i östra delen av Kristinestad 

och förändrar den viktiga vy man möts av då man anländer till 

den värdiga, gamla staden. När de vindkraftverk som fanns 

närmast staden i den ursprungliga planen lämnades bort, 

minskade de negativa konsekvenserna betydligt. 

Eftersom områdena där vindkraftverken placeras går i 

samma riktning som kusten och därför skymmer utsikten över 

öppna havet på ett stort område, är ett av de viktigaste sätten 

att minska de negativa konsekvenserna att lämna tydliga sektorer 

utan vindkraftverk mellan förläggningsområdena. 

Ny plan 

Ovannämnda fakta har beaktats i den nya planen. De negativa 

konsekvenserna av den nya planen kan påverkas, om 

man använder 2–3 MW kraftverk på Björnön samt en traditionell, 

sluten vit tornmodell i stället för torn av fackverkskonstruktion. 

Placeringen av vindkraftverksområdena så långt 

ute till havs som möjligt och så långt från bosättningen som 

möjligt minskar landskapspåverkan. En placering av grupperna 

av vindkraftverk på tvären i förhållande till strandlinjen 

är viktig med tanke på hur synliga vindkraftverken kommer att 

bli från stranden. Det är också skäl att undvika att vindkraftverken 

slumpmässigt bildar räta linjer. I skogsvårdsåtgärder 

vid kusten är det också skäl att beakta trädbestånd som är 

viktiga för att hindra fri sikt mot vindkraftverken. Om avverkningsåtgärder 

är nödvändiga i ett viktigt skogsområde som 

skymmer sikten, borde man om möjligt undvika kalavverkning 

eller i god tid beakta kommande kalavverkningar genom 

ersättande skogsplanteringar. 

De här metoderna att lindra de negativa konsekvenserna 

gäller också för den ursprungliga planen. Om kraftverk av 

mindre storlek innebär att ett större antal kraftverk måste byggas, 

är större kraftverk att föredra, i synnerhet ute till havs. 

5.2 Vattenmiljö 

Beträffande olika fundament för vindkraftverksenheterna kräver 

konstgjorda öar och kassunfundament omfattande bottenarbete, 

som orsakar grumling under byggtiden och förändring 

av havsbottnen på en större areal än vid användning 

av monopile-fundament. Med tanke på miljökonsekvenserna 

kan det anses vara ett bättre alternativ att bygga monopilepålfundament, 

där kraftverket byggs på en påle som slagits 

ned i mjuk botten, eller också sprängs ett schakt i berggrunden 

för pålen. Med monopile-metoden är den bottenareal som 

behövs mindre än hälften jämfört med kassunfundament. 

265

Vesistörakentamisen ajankohdalla voidaan oleellisesti minimoida 

vesiekologisia haittoja. Perustusten läheisyydessä 

tai sähkökaapeleiden kaivualueilla olevan vesikasvillisuuden 

ja samalla siitä riippuvaisten vesieliöiden (vesiselkärangattomat, 

kalat) kannalta vähiten haittaa aiheutuu kasvukauden 

ulkopuolella tehdystä ruoppauksesta, räjäytyksistä ja 

kaivutöistä. 

Työt tulisi suorittaa useamman vuoden aikana, jotta mahdolliset 

haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Tällöin tilanne 

rauhoittuisi rakennusalueella mahdollisimman nopeasti ja palautuminen 

voisi alkaa. Näin vältyttäisiin mahdollisilta pidempiaikaisilta 

negatiivisilta vaikutuksilta. 

Pohjaeliöstön palautuminen kaapeleiden kaivualueille on 

mahdollisimman nopeata, kun kaapelikaivannon pinta uudelleen 

täytön jälkeen jätetään samalle tasolle kuin ympäröivä 

merenpohja on. Lisäksi täytössä tulisi käyttää samantyyppistä 

pohja-ainesta kuin alueella oli ennen kaivua. Kun kaapelikaivannot 

ovat mahdollisimman kapeita, ympäristössä esiintyvä 

eliöstö asuttaa alueen suhteellisen nopeasti. 

5.3 Meluvaikutukset 

Voimalan aiheuttaman äänen voimakkuuteen voidaan 

vaikuttaa: 

• voimalatyypin valinnalla 

• tornin korkeudella 

• lapakulmaa säätämällä. Mikäli esimerkiksi tietyissä tuuliolosuhteissa 

yö ajan melu on liian suurta, voidaan lapakulmaa 

säätämällä äänenvoimakkuutta pienentää. 

Samalla sähkön tuotanto vähenee. 

Tuulivoimalan melun aiheuttamaan häiriöön vaikutetaan 

voimalan sijoittelulla. Riittävä etäisyys voimalaitoksesta lieventää 

ja poistaa häiriön. 

Tuulivoimalan äänen aiheuttaman äänen häiritsevyyteen 

vaikutetaan myös rakennuksen rakenteilla ja rakennuspaikan 

eri toimintojen sijoittumisella. 

5.4 Valo- ja varjostusvaikutukset 

Varjostukseen (ns. vilkkuva varjo, ks. kohta 4.9) vaikutetaan 

parhaiten voimalan sijoituksella ja tornin korkeudella. Myös 

voimaloiden ja häiriintyvän kohteen välissä olevan puuston 

säilyttäminen on tärkeää mahdollisen haittavaikutuksen estämisessä 

ja lieventämisessä. 

5.5 Linnusto 

Tuulivoimapuiston toteuttamisen aiheuttamia vaikutuksia 

linnustoon voidaan oleellisesti vähentää tuulivoimapuiston 

ja yksittäisten voimalaitosten huolellisella suunnitellulla ja 

sijoituspaikkojen valinnalla. Tässä YVA-menettelyssä näin 

on menetelty. Hankesuunnitelmaan on tehty muutoksia. 

Tuulivoimalaitoksia on sekä siirretty etäämmälle lintujen kannalta 

merkittävistä pesimäsaarista ja -luodoista että samalla 

pyritty pienentämään tuulivoimaloista muuttolinnuille aiheutuvaa 

törmäysriskiä. 

266 

Genom val av tidpunkt för byggarbetena i vattendraget kan 

de vattenekologiska olägenheterna minimeras. För vattenvegetationen 

i närheten av fundamenten eller på de områden 

där elkablarna grävs ned, och samtidigt för de vattenorganismer 

(ryggradslösa djur, fiskar) som är beroende av vegetationen, 

uppkommer minst olägenheter om muddring, sprängning 

och grävning sker utanför växtperioden. 

Arbetet borde utföras under flera års tid för att olägenheterna 

ska bli så små som möjligt. Då lugnar sig situationen på 

byggområdet så snabbt som möjligt och kan börja återhämta 

sig. På så sätt kan mera långvariga negativa konsekvenser 

undvikas. 

Bottenorganismerna återvänder så snabbt som möjligt till 

området där kablar har grävts ned, om ytan efter att det grävda 

området har fyllts igen lämnas på samma höjdnivå som 

den omgivande bottnen. Vid fyllningen ska dessutom bottenmaterial 

av samma art som tidigare fanns på platsen användas. 

Då kabelgrävningarna görs på ett så smalt område som 

möjligt kommer organismerna i omgivningen relativt snabbt 

att ta området i besittning. 

5.3 buller 

Ett kraftverks ljudstyrka kan påverkas: 

• genom val av kraftverkstyp 

• med tornets höjd 

• genom reglering av bladvinkeln. Om till exempel bullret 

nattetid i vissa vindförhållanden är för högt, kan ljudstyrkan 

minskas genom justering av bladvinkeln. Samtidigt 

minskar elproduktionen. 

Genom val av placering av ett vindkraftverk kan man påverka 

hur störande ljudet från kraftverket är. Tillräckligt avstånd 

från kraftverket minskar och eliminerar störningen. 

Den störande effekten av ljudet från ett vindkraftverk påverkas 

också med byggnadens konstruktioner och placeringen 

av olika funktioner på byggplatsen. 

5.4 Ljus- och skuggeffekter 

Skuggeffekter (s.k. blinkande skugga, se avsnitt 4.9) påverkas 

bäst genom val av kraftverkets placering samt tornets 

höjd. Det är också viktigt att bevara ett trädbestånd mellan 

kraftverken och de platser som kan bli störda för att förhindra 

eller lindra de negativa konsekvenserna. 


De konsekvenser som vindkraftsparken orsakar för fågelbeståndet 

kan avsevärt minskas genom omsorgsfull planering 

av vindkraftsparken och de enskilda kraftverken och 

genom val av förläggningsplatser. Detta har gjorts i det 

här MKB-förfarandet. Ändringar i projektplanen har gjorts. 

Vindkraftverken har flyttats längre bort från häckningsholmar 

och -skär som är viktiga för fåglarna, och samtidigt har man 

strävat efter att minska den kollisionsrisk som vindkraftverken 

utgör för flyttfåglarna.

Tuulivoimapuiston tekniset ominaisuudet 

Sijoituspaikkojen valinnan lisäksi tuulivoimapuiston linnustolle 

aiheuttamia törmäysriskejä voidaan vähentää myös 

voimaloiden teknisten ominaisuuksien ja värityksen avulla. 

Puhtaasti valkoisten voimalarakenteiden sijaan tuulivoimaloiden 

lavoissa käytettyjen eriväristen kuvioiden on havaittu 

joiltakin osin lisäävän voimaloiden erottumista ympäröivästä 

maisemasta. Tutkimukset parhaimmista värikuvioista eivät 

kuitenkaan ole yksiselitteisiä, minkä takia tarkkoja ohjeita lapojen 

maalaamisesta ei voida antaa. Lisäksi tuulivoimaloiden 

näkyvyyden lisääminen voi osaltaan vaikuttaa niiden ihmisille 

aiheuttamien maisemavaikutusten suuruuteen niiden erottuessa 

kauemmas sijoituspaikoiltaan. 

Tuulivoimaloiden värityksen sijaan suurempi merkitys niiden 

aiheuttamien törmäyskuolleisuuden ehkäisemisessä on 

niissä yöaikaan käytetyn valaistuksen suunnittelussa, jotta 

esimerkiksi majakoiden yhteydessä havaitut lintujen yöaikaiset 

massakuolemat pystytään välttämään. Erityisesti voimakastehoisten, 

ylöspäin ja sivulle osoittavien valonheittimien 

käyttöä tulisi tuulivoimalarakenteissa välttää, sillä ne voivat 

vetää puoleensa yömuuttavia lintulajeja (nk. majakkaefekti). 

Niukan valaistuksen ohella sen aiheuttamia vaikutuksia voidaan 

edelleen vähentää valaisimissa käytetyn valotyypin, 

niissä käytettyjen varjostimien sekä valaisimien suuntauksen 

avulla. Tuulivoimalaitoksissa tulisikin valot olla lähinnä vain 

lentoestemääräysten mukaisesti, ei enempää. 

Tuulivoimaloiden aiheuttaman törmäysriskin minimoimiseksi 

niiden suunnittelussa tulisi pyrkiä minimoimaan voimaloiden 

houkuttelevuus lintujen istumis- ja tähystyspaikkoina. 

Tämän merkitys erityisesti merialueille sijoitettavissa tuulivoimaloissa 

voi olla huomattava luontaisten istumapaikkojen 

vähyyden vuoksi. Useiden lintulajien on havaittu käyttävän 

tuulivoimaloiden rakenteissa olevia ulkonemia, tukiristikoita 

ja mastoja istumapaikkoinaan, mikä voi osaltaan lisätä niiden 

lentoaktiivisuutta voimaloiden lapojen läheisyydessä ja 

edelleen niiden riskiä mahdollisille törmäyksille. Tästä syystä 

tuulivoimalat tulisi suunnitella käyttäen paljon sileitä pintoja ja 

välttää mahdollisuuksien mukaan esim. ulokkeiden, mastojen 

ja tukivaijerien käyttöä. Rakenteellisena ratkaisuna yleinen 

putkimallinen, valkoinen tuulivoimalaitos on lintutörmäysten 

kannalta selkeästi ristikkoranteista, kenties harustettua tornia 

parempi ratkaisu. 

Tuulivoimapuiston sekä linnuille että lepakoille aiheuttamaa 

törmäysriskiä voidaan teoriassa vähentää rajoittamalla niiden 

käyttöä näiden lajien kannalta vilkkaimpina muuttoaikoina. 

Tuulivoimaloiden käyttöajan rajaamiseen vaikuttavat kuitenkin 

tuotantotaloudelliset tekijät, minkä takia käytön rajoittaminen 

erityisesti optimaalisten tuulen nopeuksien aikana ei ole 

kannattavaa. 

Vindkraftsparkens tekniska egenskaper 

Förutom genom val av förläggningsplatser kan man också 

påverka kollisionsriskerna för fåglarna med hjälp av kraftverkens 

tekniska egenskaper och färgsättning. I stället för 

rent vita kraftverkskonstruktioner har mönster i olika färger 

på rotorbladen i någon mån konstaterats göra det lättare 

att urskilja vindkraftverken från det omgivande landskapet. 

Undersökningar av de bästa färgmönstren har dock inte gett 

entydiga resultat. Därför kan inga noggranna anvisningar om 

färgsättningen av rotorbladen ges. Om vindkraftverken görs 

synligare kan det i sin tur öka landskapspåverkan för människorna, 

då kraftverken kan urskiljas på längre avstånd. 

Viktigare än färgsättningen av vindkraftverken med tanke 

på kollisionsdödligheten är planeringen av kraftverkens belysning 

nattetid så att den massdöd av fåglar som har observerats 

till exempel vid fyrar nattetid kan undvikas. Speciellt strålkastare 

med hög effekt uppåt och åt sidorna borde undvikas 

på vindkraftverkens konstruktioner, eftersom de kan dra till 

sig nattflyttande fåglar (den s.k. fyreffekten). Konsekvenserna 

av belysningen kan minskas inte bara genom användning 

av svag belysning utan också genom val av ljustyp, skärmar 

samt riktning. Belysningen på vindkraftverken ska främst vara 

bara i enlighet med flyghinderbestämmelserna, inte mera. 

För att minimera kollisionsrisken vid vindkraftverken borde 

man i planeringen av dem undvika att göra dem lockande 

som sitt- och utkiksplats för fåglar. Betydelsen av detta kan 

vara avsevärd, speciellt för vindkraftverk som placeras i ett 

havsområde, där det finns glest med naturliga sittplatser. Det 

har observerats att flera fågelarter utnyttjar vindkraftverkens 

utskjutande delar, stödande fackverk och master som sittplatser, 

vilket kan öka deras flygaktivitet i närheten av kraftverkens 

rotorblad och därmed deras risk att kollidera med bladen. 

Därför borde vindkraftverken planeras med användning 

av släta ytor och så att t.ex. utskjutande delar, master och 

stödvajrar i mån av möjlighet undviks. Som konstruktionslösning 

är ett vanligt, rörformat, vitt vindkraftverk med tanke på 

fågelkollisioner en betydligt bättre lösning än ett torn bestående 

av en fackverkskonstruktion som eventuellt är stagad. 

Den kollisionsrisk som en vindkraftspark utgör för fåglar 

och fladdermöss kan i teorin minskas, om kraftverkens drift 

begränsas under dessa arters livligaste flyttningstider. En begränsning 

av vindkraftverkens drifttid påverkas dock av produktionsekonomiska 

faktorer. Därför är det inte lönsamt att begränsa 

driften under perioder med optimala vindhastigheter. 

267

Häiriöt 

Tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikaisia 

häiriövaikutuksia pystytään linnuston osalta vähentämään 

hankkeen rakentamisen ja huoltotöiden ajoittamisella. 

Tuulivoimaloiden edellyttämät rakennus- ja huoltotyöt tulisi 

mahdollisuuksien mukaan pyrkiä suorittamaan lintujen herkimmän 

lisääntymiskauden ulkopuolella. Lisäksi linnuston 

kannalta merkittävät pesimäsaaret ja suojelullisesti merkittävien 

lajien esiintymisalueet tulisi jo yksittäisten voimalaitosten 

rakentamisessa pyrkiä ottamaan huomioon ja kohdistaa niiden 

läheisyydessä suoritettavat toiminnot aivan rakentamiskauden 

alku- ja loppupäihin. Tämä koskee sekä varsinaisten 

tuulivoimaloiden, mutta myös niiden liittämisessä käytettävien 

merikaapelien edellyttämiä rakennustöitä, rakentamisen 

aikaisia ruoppauksia sekä ruoppausmassojen läjitystä. 

Tuulivoimapuiston toiminnan aikaisia vaikutuksia voidaan 

vähentää niiden huollon edellyttämien ihmistoimintojen suunnittelulla. 

Mikäli huoltotyöt voidaan ajoittaa herkimmän lisääntymiskauden 

ulkopuolelle, voidaan vähentää häiriötä. Riittävä 

etäisyys tuulivoimalaitoksista pesimäluodoille ja -saariin on 

kuitenkin tärkein tekijä. Huoltoliikenteessä käytettävät kulkuneuvot 

ja alukset sekä reitit tulisi pyrkiä valitsemaan siten, että 

ihmistoimintaa ja siitä pesivälle linnustolle aiheutuvaa häirintää 

pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaasti ehkäisemään. 

5.6 Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen 

Hankkeen sosiaalisia vaikutuksia on mahdollista lieventää 

teknisten keinojen lisäksi tiedottamalla hankkeen etenemisestä 

ja vaikutuksista sekä vakituisille että vapaa-ajan asukkaille. 

Asiallinen tiedotus voi merkittävästi lieventää hankkeen 

aiheuttamia huolia ja epävarmuutta. 

5.7 Riskit ja onnettomuudet 

Tuulivoimaloiden sijoituksessa huomioidaan ympäröivä 

maankäyttö sekä riittävä suojaetäisyys asutukseen ja laivaväyliin. 

Merikaapelien reitit suunnitellaan merenkulkulaitoksen 

ohjeiden mukaisesti mm. siten, että väylien alituksia on mahdollisimman 

vähän. 

Tuulivoimalat tullaan merkitsemään alueen merikortteihin ja 

ilmailukarttoihin. Voimalaitokset tullaan merkitemään lentoestemerkinnöin 

Ilmailuhallinnon ohjeiden mukaisesti. 

Voimaloiden turvallisuutta parannetaan säännöllisellä kunnossapidolla 

ja huollolla. 

268 

Störningar 

Störningar medan vindkraftsparken byggs och under dess 

drift kan beträffande fåglarna minskas genom val av lämplig 

tidpunkt för bygg- och servicearbetena. De bygg- och servicearbeten 

som vindkraftverken kräver borde om möjligt utföras 

vid annan tid än då fåglarnas reproduktionsperiod är 

som känsligast. Dessutom borde de häckningsholmar som 

är mest betydelsefulla för fågelbeståndet och de skyddsmässigt 

viktigaste arternas förekomstområden beaktas också vid 

byggandet av enskilda kraftverk så att de åtgärder som måste 

vidtas i närheten av dessa områden utförs alldeles i början 

och slutet av byggperioden. Det här gäller byggarbetena 

med de egentliga vindkraftverken men också de sjökablar 

som behövs, muddringar i byggskedet samt deponeringen 

av muddermassorna. 

Konsekvenserna under vindkraftsparkens drift kan minskas 

genom planering av de mänskliga insatser som behövs 

för servicen. Om servicearbetena kan förläggas till en tidpunkt 

utanför den känsligaste reproduktionstiden kan störningarna 

minskas. Den viktigaste faktorn är ändå att avståndet 

från vindkraftverken till häckningsskären och -holmarna 

är tillräckligt. Fordon och fartyg samt rutter som används för 

servicetrafiken ska om möjligt väljas så att mänsklig verksamhet 

och därmed förknippad störning av häckande fåglar kan 

förhindras så effektivt som möjligt. 

5.6 Konsekvenser för levnadsförhållanden och 

trivsel 

Projektets sociala konsekvenser kan lindras inte bara med 

tekniska metoder utan också genom informering av både fast 

bosatta och fritidsboende om hur projektet framskrider och 

om dess konsekvenser. Saklig informering kan avsevärt lindra 

den oro och osäkerhet som projektet kan ge upphov till. 

5.7 Risker och olyckor 

Vid placeringen av vindkraftverken beaktas omgivande markanvändning 

samt tillräckligt skyddsavstånd till bosättning och 

fartygsfarleder. Sjökablarna dras enligt Sjöfartsverkets anvisningar, 

bl.a. så att antalet kabeldragningar som korsar farleder 

blir så litet som möjligt. 

Vindkraftverken kommer att märkas ut på områdets sjökort 

och flygkartor. Kraftverken kommer att markeras med flyghindermarkeringar 

enligt Luftfartsförvaltningens anvisningar. 

Kraftverkens säkerhet förbättras genom regelbundet underhåll 

och service.

6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA 

HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS 

6 JÄMFÖRELSE AV ALTERNATIV OCH 

PROJEKTETS GENOMFÖRBARHET 

269

270

6 VAIHtOEHtOjEN VERtAILU jA HANKKEEN 

tOtEUttAMISKELPOISUUS 

6.1 Vaihtoehtojen vertailu vaikutuksittain 

Hankkeen vaihtoehdot on esitetty tarkemmin luvussa 2.3. 

Vaihtoehtoja ovat alkuperäiset eli arviointiohjelmassa esitetyt 

vaihtoehdot VE 0, VE 0+, VE 1, VE 2 ja VE 3. Sen jälkeen kun 

näiden vaihtoehtojen arvioinnin keskeiset tulokset olivat saatavilla, 

laadittiin uusi suunnitelma. Sen mukaiset vaihtoehdot 

ovat VE 0, VE 0+/uusi, VE 1/uusi ja VE 2/uusi. 

6.1.1 Vesistö, merenpohja ja vesieliöstö 

Tuulivoimapuiston rakentamisen ja käytön vesistövaikutukset 

aiheutuvat pääosin rakentamisvaiheen aikana. Pysyviä muutoksia 

aiheuttaa perustusten pystyttäminen. 

Vesistön kannalta vähiten vaikutuksia aiheuttaa vaihtoehto 

VE 0+, sillä tuulivoimayksiköt perustetaan maa-alueelle. VE 

1:ssa pysyvästi muuttuvan pohja pinta-ala on hieman pienempi 

kuin VE 2:ssa. Tämä ero on käytännössä erittäin pieni. 

Kokonaisuutta tarkastellen, vaikutus vesistöön on vähäinen 

kummassakin merialueelle rakennettavassa vaihtoehdossa. 

Hankealueen merenpohja on pääosin kivi- tai hiekka- ja sorapohjaa. 

Rakentamisen aikainen veden samentuma ulottuu 

olosuhteet huomioiden maksimissaan kilometrin päähän rakennusalueelta. 

VE 1 vaikutusalue on pienialaisempi kuin VE 

2. Huomioiden vaikutuksen lyhytkestoisuuden, kummankin 

vaihtoehdon vaikutukset vesistöön katsotaan olevan vähäiset. 

Koska vesieliöstö tulee todennäköisesti palautumaan rakennusalueelle, 

arvioidaan vaikutukset alueen eliöstöön olevan 

vähäiset ja lyhytkestoiset kummassakin vaihtoehdossa. 

Uuden suunnitelman mukaisissa vaihtoehdoissa rakennetaan 

merialueelle jonkin verran vähemmän voimaloita. Ne 

sijoitetaan kauemmaksi ranta-alueista. Voimalat on siirretty 

pois rakkolevää kasvavilta vyöhykkeiltä Natura-alueella. Siten 

uuden suunnitelman vaikutukset merenpohjan luontoarvoihin 

ovat pienemmät kuin alkuperäisen suunnitelman. 

6.1.2 Kalasto, kalastus ja kalatalous 

Hankkeen vaikutukset kalastoon ja edelleen saalismääriin 

riippuvat valittavasta tuulivoimapuistovaihtoehdosta. 

Vaihtoehdossa VE 0+ vaikutukset kalastoon ja kalastukseen 

ovat tässä vaihtoehdoista pienimmät, sillä rakentaminen 

kohdistuu maa-alueelle. Vaihtoehdossa VE 1 pystytään välttämään 

osa mahdollisista kutualueista. Kaapelialueelle tuleva 

troolaus- ja ankkurointikielto häiritsee ammattikalastusta. 

Mahdollinen kaapelialueen ankkurointikielto vaikuttaa rannikon 

tuntumassa erityisesti ammattikalastukseen, koska sekä 

rysä- että verkkokalastuksessa tarvitaan ankkurointia. VE 1 

tämä häiriöalue on pienempi kuin VE 2:ssa. Vaihtoehdon VE 

1 vaikutukset kalastoon, kalastukseen ja kalatalouteen ei arvioida 

olevan merkittävästi pienemmät kuin VE 2. 

Myös kalaston suhteen ovat uuden suunnitelman mukaiset 

vaihtoehdot parempia kuin alkuperäisen suunnitelman. 

6 jäMFöRELSE AV ALtERNAtIV OcH 

PROjEKtEtS GENOMFöRbARHEt 

6.1 jämförelse av alternativ per konsekvens 

Projektets olika alternativ beskrivs närmare i avsnitt 2.3. 

Alternativen är de alternativ som ingick i det ursprungliga bedömningsprogrammet 

dvs. ALT 0, ALT 0+, ALT 1, ALT 2 och 

ALT 3. Efter att de viktigaste resultaten i bedömningen av de 

här alternativen var klara gjordes en ny plan upp. Alternativen 

i den nya planen är ALT 0, ALT 0+/nytt, ALT 1/nytt och ALT 

2/nytt. 

6.1.1 Vattendrag, havsbotten och vattenorganismer 

Vindkraftsparkens inverkan på vattendraget under byggtiden 

och driften uppkommer främst i byggskedet. Permanenta 

konsekvenser uppkommer av att fundamenten byggs. 

Minst konsekvenser för vattendraget uppkommer i alternativ 

ALT 0+, då vindkraftverken byggs på land. I ALT 1 är den 

bottenareal som permanent förändras något mindre än i ALT 

2. Den här skillnaden är i praktiken mycket liten. Då man betraktar 

helheten är inverkan på vattendraget obetydlig i vartdera 

alternativet där vindkraftverk byggs i havsområdet. 

Havsbottnen på projektområdet består huvudsakligen av 

sten eller sand och grus. Grumlingen av vattnet under byggtiden 

sträcker sig, med beaktande av förhållandena, maximalt 

en kilometer från byggområdet. Influensområdet för ALT 1 är 

mindre än för ALT 2. Med beaktande av att påverkan är kortvarig, 

kan konsekvenserna av båda alternativen för vattendraget 

anses vara obetydliga. Eftersom vattenorganismerna 

sannolikt kommer att återvända till byggområdet, bedöms 

konsekvenserna för områdets organismer bli små och kortvariga 

i båda alternativen. 

I alternativen enligt den nya planen byggs något färre kraftverk 

i havsområdet. De placeras längre ut från strandområdena. 

Kraftverken har flyttats bort från zonerna med blåstång på 

Naturaområdet. Därför medför den nya planen mindre konsekvenser 

för havsbottnens naturvärden än den ursprungliga 

planen. 

6.1.2 Fiskbestånd, fiske och fiskerinäring 

Projektets inverkan på fiskbeståndet och därigenom på fiskefångstens 

storlek beror på vilket alternativ för vindkraftsparken 

som väljs. I alternativ ALT 0+ blir konsekvenserna 

för fiskbeståndet och fisket minst, eftersom vindkraftverken 

byggs på land. I ALT 1 kan en del av de eventuella lekområdena 

undvikas. Trålnings- och ankringsförbudet på kabelområdet 

kommer att störa yrkesfisket. Eventuellt ankringsförbud 

på kabelområdet påverkar speciellt yrkesfisket nära stranden, 

eftersom ankring behövs vid både ryssj- och nätfiske. I 

ALT 1 är det här området med störningar mindre än i ALT 2. 

Konsekvenserna av alternativ ALT 1 för fiskbeståndet, fisket 

och fiskerinäringen bedöms inte vara särskilt mycket mindre 

än i ALT 2. 

Även beträffande fiskbeståndet är alternativen i den nya 

planen bättre än i den ursprungliga planen. 

271

6.1.3 Linnusto 

Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaisuudessaan 

merialueelle, minkä takia elinympäristömuutosten voidaan 

lintujen pesimäsaarien osalta arvioida jäävän hyvin pieniksi. 

Tästä syystä hankkeen vaikutukset pesimälinnustoon 

aiheutuvat lähinnä tuulivoimaloiden sekä niiden rakentamisen 

aiheuttamista mahdollisista häiriötekijöistä sekä tuulivoimaloiden 

pesiville linnuille aiheuttamista törmäysriskeistä. 

Pesimälinnuston kannalta haitallisin on arviointiohjelmassa 

esitetyn hankesuunnitelman mukainen tuulivoimala-alue 

A, jossa useita voimaloita on suunniteltu sijoitettavan lähelle 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen kuuluvia 

saaria, joiden linnustolliset arvot ovat huomattavia. Uuden 

hankesuunnitelman mukainen vaihtoehto, jossa pohjoiselle 

alueelle suunnitellut voimalat siirretään kauemmas avomerelle, 

on vaikutuksiltaan oleellisesti pienempi, koska sekä 

tuulivoimaloiden aiheuttamien häiriötekijöiden että niiden aiheuttamien 

törmäysriskien tiedetään pienenevän voimalan ja 

lintujen pesimäpaikan välisen etäisyyden kasvaessa. 

Muuttolinnustolle aiheutuvien törmäysriskien suuruus riippuu 

voimakkaasti hankkeen laajuudesta, minkä takia suurimpia 

törmäysriskien voidaan arvioida olevan alkuperäisen 

suunnitelman vaihtoehdossa VE 3 ja uuden suunnitelman 

mukaisessa vaihtoehdossa VE 2. Uudessa hankesuunnitelmassa 

vaikutukset ovat suhteessa pienempiä arviointiohjelman 

mukaiseen suunnitelmaan verrattuna voimaloiden määrän 

pienentymisen sekä niiden paremman sijoittelun vuoksi. 

Kristiinankaupungin edustan matalat merialueet muodostavat 

erityisesti keväällä ja kesällä merkittävän vesilintujen kerääntymäalueen, 

johon suunniteltu tuulivoimapuisto voi osaltaan 

vaikuttaa. Vuonna 2009 lentolaskentatietojen perusteella 

haitallisten vaikutusten todennäköisyys on suurin molempien 

hankesuunnitelmien mukaisella alueella B, joka sijoittuu 

pääosin haahkojen ja mustalintujen käyttämälle ruokailualueelle. 

Erityisesti pohjasta ruokailevien haahkojen tiedetään 

Kristiinankaupungin saaristossa kuitenkin vaihtavan säännöllisesti 

ruokailualuettaan niiden käyttämien ravinnonlähteiden, 

lähinnä sinisimpukoiden esiintymisen perässä, minkä takia 

myös suunnittelualueen merkitys vesilintujen kerääntymisen 

kannalta voi vaihdella merkittävästi vuosien välillä. 

6.1.4 Suojelu 

Suojelun, erityisesti Natura-alueen, kannalta haitallisin oli alkuperäinen, 

arviointiohjelman mukainen vaihtoehto VE 1 ja 

myöskin sitä laajentavat vaihtoehdot VE 2 ja VE 3, joskaan 

näihin kuuluvista alueista C ja D ei enää aiheutunut lisävaikutuksia 

suojelun kannalta. 

Uuden suunnitelman kaikki vaihtoehdot ovat alkuperäistä 

haitattomampia suojelun kannalta tarkasteltuna. 

Tuulivoimalaitosten oikea sijoitus on tärkein haittavaikutuksia 

vähentävä keino. Tuulivoimalaitokset on uudessa suunnitelmassa 

sijoitettu siten, että ne eivät supista suojeltujen Naturaluontotyyppien 

pinta-alaa tai huononna luontotyyppien rakennetta 

ja toimivuutta. Myöskään suojellun Natura-lajiston 

elinympäristö ei merkittävästi heikenny tai lajit merkittävästi 

häiriinny tuulivoimalaitosten rakentamisesta ja käytöstä. 

272 

6.1.3 Fågelbestånd 

Den planerade vindkraftsparken placeras i sin helhet i havsområdet. 

Därför kan förändringarna i livsmiljön när det gäller 

fåglarnas häckningsholmar uppskattas bli mycket små. 

Projektet påverkar de häckande fåglarna främst genom de 

eventuella störningar som vindkraftverken samt byggandet 

medför och de kollisionsrisker som vindkraftverken orsakar 

för häckande fåglar. För det häckande fågelbeståndet är det 

mest negativa området i bedömningsprogrammet vindkraftsområde 

A i projektplanen, där flera kraftverk har planerats i 

närheten av holmar som ingår i Naturaområdet i Kristinestads 

skärgård som har ett värdefullt fågelbestånd. Alternativet enligt 

den nya projektplanen, där de kraftverk som planerats för 

det norra området flyttas längre ut mot öppna havet, medför 

betydligt mindre konsekvenser, eftersom det är känt att både 

de störningsfaktorer som vindkraftverken utgör och kollisionsrisken 

minskar då avståndet mellan kraftverket och fåglarnas 

häckningsplats ökar. 

Storleken av den kollisionsrisk som flyttfåglarna utsätts för 

är starkt beroende av projektets omfattning. Därför kan de 

största kollisionsriskerna bedömas uppkomma i ALT 3 enligt 

den ursprungliga planen och i ALT 2 enligt den nya planen. I 

den nya projektplanen är konsekvenserna proportionellt sett 

mindre jämfört med den plan som ingick i bedömningsprogrammet, 

eftersom antalet kraftverk är mindre och de är bättre 

placerade. 

Speciellt på våren och sommaren utgör de grunda havsområdena 

utanför Kristinestad ett betydelsefullt område där 

sjöfåglar samlas. Det här området kan påverkas av den planerade 

vindkraftsparken. Enligt flygräkningen år 2009 är sannolikheten 

för negativa konsekvenser störst på område B enligt 

båda projektplanerna, eftersom det ligger huvudsakligen 

på ett område där ejdrar och sjöorrar söker föda. Speciellt 

ejdrar, som plockar ätbart från bottnen, är dock kända för att 

regelbundet byta födoområde i Kristinestads skärgård beroende 

på tillgången på artens viktigaste näringskällor, främst 

blåmusslor. Planområdets betydelse för sjöfåglar som samlas 

kan därför variera mycket från år till år. 

6.1.4 Skydd 

Med tanke på skyddet, i synnerhet Naturaområdet, var det 

mest negativa alternativet det ursprungliga ALT 1 enligt bedömningsprogrammet, 

likaså de därifrån utökade alternativen 

ALT 2 och ALT 3, även om områdena C och D, som ingick 

i de här alternativen, inte medförde några ytterligare konsekvenser 

med tanke på skyddet. 

Alla alternativ i den nya planen är mindre negativa med 

tanke på skyddet än de ursprungliga alternativen. Rätt placering 

av vindkraftverken är det viktigaste sättet att minska de 

negativa konsekvenserna. I den nya planen är vindkraftverken 

placerade så att de inte minskar arealen av de skyddade 

Natura-naturtyperna eller försämrar naturtypernas struktur 

och funktion. De skyddade Natura-arternas livsmiljö försämras 

inte heller påtagligt eller arterna störs inte avsevärt av att 

vindkraftverken byggs och hålls i drift.


Maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta voimakkaimman 

maisemavaikutuksen aiheuttaa alkuperäisen suunnitelman 

tuulivoimaloiden sijoitusalue B. Myös uuden ja vanhan suunnitelman 

alueelle A rakentaminen aiheuttaa voimakkaita vaikutuksia, 

kun rakennetaan lähelle asutusta ja mantereelle aivan 

kaupungin juureen. Mitä enemmän tuulivoimaloita rakennetaan 

sitä enemmän ne muuttavat alueen maisemakuvaa ja 

kulttuuriympäristöä. Maisemavaikutukset kasvavat hankkeen 

laajetessa. Vaihtoehdossa 3 merinäkymä peittyy laajalta alueelta, 

joten vaikutukset ovat suurimmat. 

Alkuperäisessä suunnitelmassa voimakkaita vaikutuksia 

syntyy asutuksen läheisyydessä olevista tuulivoimaloista 

sekä tuulivoimaloiden peittäessä laajalla alueella perinteisen 

merinäkymän. Nämä seikat on huomioitu uudessa suunnitelmassa, 

jossa tuulivoimaloita on ryhmitelty ja sijoitettu siten, 

että ne muodostavat selkeitä ryhmiä, joiden väliin jää tuulivoimavapaita 

sektoreita. Lisäksi asutusta lähinnä olevat tuulivoimalat 

on poistettu. Uudessa suunnitelmassa voimalaryhmien 

muodostamisessa on huomioitu maisemarakenne ja tärkeät 

näkymäsektorit sekä Pohjanmaan maakuntakaavassa esitetyt 

maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat kulttuuriympäristön 

tai maiseman vaalimisen kannalta arvokkaat alueet 

Kristiinankaupungin länsirannalla. 

6.1.6 Valo ja varjostus 

Ihmisasutukselle aiheutuu eniten vilkkuvaa varjostusta alkuperäisen 

suunnitelman vaihtoehdoista VE 1 (käytännössä siis 

jos toteutettaisiin alue A, joka sijaitsee Karhusaaren mantereella 

sekä alue B merellä). Alueesta B vain itäisimmät tuulivoimalat 

voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta. 

Alueiden C ja D toteuttaminen ei aiheuta varjostusvaikutuksia 

niin alkuperäisessä suunnitelmassa kuin uudessa 

suunnitelmassakaan. 

Uudessa suunnitelmassa alueen B tuulivoimaloiden sijoitus 

on muuttunut kauemmaksi rakennuksista siten, että varjostusvaikutus 

on käytännössä eliminoitunut. Näin ollen varjostusvaikutusta 

voi aiheutua vain Karhusaaren mantereelle 

sijoitetuista tuulivoimalaitoksista. Uudessa suunnitelmassa 

sitä vähentää edelleen mantereelle suunnittellut einintään 2 

MW voimalaitokset, jotka eivät ole yhtä kookkaita kuin merelle 

suunnitelllut vähintään 3 MW voimalaitokset. 

6.1.7 Meluvaikutukset 

Ihmisiin kohdistuvia meluvaikutuksia on hankkeen alkuperäisen 

suunnitelman vaihtoehdoilla VE 0+ ja VE 1 sekä uuden 

suunnitelman vaihtoehdolla 0+/uusi. 

Alkuperäisen suunnitelman VE 0+ ja VE 1 vaihtoehtojen 

pohjoisin voimala aiheuttaa haitallista melua Karhusaaren 

pohjoisosan loma-asunnoille ja eteläisimmät Skatan lomaasunnoille. 


Med tanke på landskapet och kulturmiljön orsakas den starkaste 

landskapspåverkan av vindkraftverkens förläggningsområde 

B i den ursprungliga planen. Byggande på område 

A enligt den nya och gamla planen orsakar också kraftiga 

konsekvenser, då kraftverken byggs nära bosättningen och 

på fastlandet alldeles intill staden. Ju fler vindkraftverk som 

byggs, desto mer förändrar de områdets landskapsbild och 

kulturmiljö. Konsekvenserna för landskapet ökar då projektets 

storlek blir större. I alternativ 3 täcks havsutsikten på ett 

vidsträckt område, vilket innebär att konsekvenserna är störst 

i det här alternativet. 

I den ursprungliga planen uppkommer kraftiga konsekvenser 

till följd av de vindkraftverk som placeras nära bosättningen 

samt då vindkraftverken täcker den traditionella 

havsutsikten på ett vidsträckt område. De här aspekterna har 

beaktats i den nya planen, där vindkraftverken är grupperade 

och placerade så att de bildar tydliga grupper med mellanliggande 

sektorer som är fria från vindkraftverk. Dessutom 

har de vindkraftverk som var utmärkta närmast bosättningen 

tagits bort. I den nya planen har kraftverksgrupperna skapats 

med beaktande av landskapets struktur och viktiga utsiktssektorer 

samt de i Österbottens landskapsplan nämnda områdena 

med landskapsmässigt eller regionalt värdefull kulturmiljö 

eller landskap som man bör värna om vid Kristinestads 

västra strand. 

6.1.6 Ljus- och skuggeffekter 

Bosättningen nås av mest blinkande skuggor i alternativ ALT 

1 enligt den ursprungliga planen (i praktiken alltså om område 

A byggs, dvs. på fastlandet på Björnön samt område B 

i havsområdet). På område B är det bara de östligaste vindkraftverken 

som kan ge upphov till skuggeffekter. 

Om områdena C och D byggs, ger de inte upphov till några 

skuggeffekter i den ursprungliga planen och inte heller i den 

nya planen. 

I den nya planen har placeringen av vindkraftverken på 

område B flyttats längre bort från bebyggelsen så att skuggeffekterna 

i praktiken har eliminerats. Därför kan skuggeffekter 

förorsakas endast av de vindkraftverk som placeras på 

fastlandet på Björnön. I den nya planen minskas effekterna 

ytterligare av att kraftverk på högst 2 MW planeras på fastlandet. 

De är inte lika stora som de minst 3 MW kraftverk som 

planeras för havsområdet. 

6.1.7 buller 

Buller som påverkar människor förekommer i projektets ursprungliga 

plan i alternativen ALT 0+ och ALT 1 samt i den 

nya planen i alternativ 0+/nytt. 

Det nordligaste kraftverket i ALT 0+ och ALT 1 i den ursprungliga 

planen orsakar buller som är störande för fritidsbostäderna 

i norra delen av Björnön och för de sydligaste 

fritidsbostäderna i Skatan. 

I den nya planens ALT 0+ orsakar kraftverk som är på 

minst 3 MW så mycket ljud i södra delen av Skatan och vid 

östra stranden av Skataudden att endast kraftverk på 2 MW 

eller mindre ska användas i ALT 0+/nytt. Den preliminära 

273

Uuden suunniteman VE 0+ vaihtoehdossa 3 MW ja 

sitä suuremmat voimalat aiheuttavat Skatan eteläosan ja 

Skattaudden itärannalle siinä määrin voimakasta ääntä, että 

VE 0+/uusi vaihtoehdossa käytetään vain 2 MW tai sitä pienempiä 

voimaloita. Alustava suunnitelma ei aiheuta vakituisten 

tai loma-asuntojen rakennuspaikoille melua, joka ylittäisi 

melulle asetetut päiväajan ohjearvot. Loma-asuntojen yöajan 

ohjearvo saattaa ylittyä tietyissä tilanteissa 9 loma-asunnon 

rakennuspaikan kohdalla ja 13 sellaisella loma-asunnon 

rakennuspaikalla, jotka on osayleiskaavassa merkitty 

virkistysalueeksi. 

6.1.8 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja liikenne 

Yhdyskuntarakenteen kannalta suurin muutos on vanhan 

suunnitelman VE 3:lla. Uuden suunnitelman vaihtoehdot vaikuttavat 

vähemmän alueiden käyttään kuin vanha suunnitelma. 

Tästä kuitenkin poikkeuksena VE 0+/uusi, jonka melu 

ja varjostusvaikutukset vaikuttavat Karhusaaren maankäytön 

kehitykseen. 

6.1.9 Kaavoitus 

Kaavoituksen suhteen parhaita vaihtoehtoja ovat VE 0+ ja 

VE 0+/uusi, koska ne voidaan suurelta osin toteuttaa nykyisellä 

asemakaavalla. Muut vaihtoehdot ovat tasavertaisia. VE 

3 kaavoittaminen on vaikeampaa, koska alue D on herättänyt 

eniten vastustusta. 

6.1.10 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 

Luonnonvarojen käytön kannalta merkittävää on se, millaista 

perustustekniikkaa voidaan käyttää. Kuitenkin voidaan arvioida, 

että mitä enemmän voimaloita merialueella, sitä enemmän 

tarvitaan kiviaineksia. 

6.1.11 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon 

Mitä suurempana hanke voidaan toteuttaa, sitä enemmän se 

voi korvata sähkön tuotantoa fossiilisilla polttoaineilla. 

6.1.12 Vaikutukset elinkeinoelämään 

Mitä suurempi hanke, sitä voimakkaampi vaikutus elinkeinoelämään 

hankkeen lähiseudulla ja Suomessa. 

6.1.13 Riskit ja niiden torjunta 

Tuulivoimalaitosten rakentamisen aikaiset riskit arvioitiin vähäisiksi. 

Laajimmissa hankevaihtoehdoissa riskien todennäköisyys 

kasvaa hieman, mutta jää silti hyvin pieneksi. 

Uuden suunnitelman voidaan arvioida vähentävän jonkin 

verran käytön aikaisia riskejä meriliikenteelle, etenkin pienveneliikenteelle, 

koska tuulivoimalaitokset sijoittuvat kauemmas 

merelle. 

Kaikkiaan hankkeesta aiheutuvat ympäristöriskit ovat hyvin 

vähäisiä, eikä niillä ole juurikaan eroa eri vaihtoehdoissa. 

274 

planen orsakar inget sådant buller som skulle överskrida de 

uppställda riktvärdena dagtid på de platser där de fasta bostäderna 

eller fritidsbostäderna är byggda. Riktvärdet nattetid 

vid fritidsbostäderna kan överskridas i vissa situationer vid 9 

fritidsbostäder och vid 13 sådana fritidsbostäder vilkas område 

i delgeneralplanen är utmärkt som rekreationsområde. 

6.1.8 Samhällsstruktur, markanvändning och trafik 

Den största förändringen med tanke på samhällsstrukturen 

uppkommer i ALT 3 enligt den gamla planen. Alternativen i 

den nya planen påverkar områdesanvändningen mindre än 

den gamla planen. Ett undantag från detta är dock ALT 0+/ 

nytt, där buller och skuggeffekter påverkar markanvändningens 

utveckling på Björnön. 

6.1.9 Planläggning 

Beträffande planläggningen är de bästa alternativen ALT 0+ 

och ALT 0+/nytt, eftersom de till stor del kan förverkligas med 

den nuvarande detaljplanen. De övriga alternativen är jämbördiga. 

Planläggning enligt ALT 3 är svårare, eftersom område 

D har väckt mest motstånd. 

6.1.10 Konsekvenser för utnyttjande av 


När det gäller utnyttjande av naturresurser är det av stor betydelse 

vilken teknik för fundamentbygge som kan användas. 

Man kan dock bedöma att ju fler kraftverk det blir i havsområdet, 

desto mer stenmaterial kommer att behövas. 

6.1.11 Konsekvenser för luftkvalitet och klimat 

Ju större projekt som kan genomföras, desto mer elproduktion 

med fossila bränslen kan det ersätta. 

6.1.12 Konsekvenser för näringslivet 

Ju större projekt, desto större inverkan på näringslivet i projektets 

närregion och i Finland. 

6.1.13 Risker och hur de kan avvärjas 

Riskerna under den tid som vindkraftverken byggs uppskattades 

vara små. I de större projektalternativen ökar sannolikheten 

för risker något men den är ändå mycket liten. 

Den nya planen kan bedömas minska riskerna för sjötrafiken 

under driften i någon mån, speciellt för småbåtstrafiken, 

eftersom vindkraftverken placeras längre ut till havs. 

Totalt sett blir miljöriskerna av projektet mycket obetydliga 

och i det avseendet är det ingen egentlig skillnad mellan de 

olika alternativen.

6.1.14 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 


hankevaihtoehdot eroavat siten, että maksimivaihtoehdossa 

VE 3 ja uuden suunnitelman vaihtoehdossa VE 2 ovat suurimmillaan 

sekä lähiasukkaiden ja -lomailijoiden määrä että 

tuulivoiman myönteiset vaikutukset. Vastaavasti taas vaihtoehdossa 

VE 0+ sekä haitat että hyödyt ovat pienimpiä. 

Nollavaihtoehdossa sosiaaliset vaikutukset rajoittuvat lähinnä 

suunnittelun aikaisiin huoliin. 

Tuulivoiman myönteiset vaikutukset ovat enemmän yhteisöllisiä 

tai yhteiskunnallisia, mutta kielteiset vaikutukset 

tuntuvat lähinnä yksilötasolla hankkeen lähiympäristössä. 

Tuulivoimalat voivat haitata lähellä tai näkemäalueella asuvien 

tai lomailevien viihtyvyyttä ja virkistysmahdollisuuksia. 

Vaikutus kestää koko voimalaitosten käytön ajan. 

6.1.14 Konsekvenser för människorna 

Beträffande konsekvenser för människorna skiljer sig projektalternativen 

för en vindkraftspark från varandra i det avseendet 

att för maximialternativ 3 och den nya planens alternativ 

2 är både antalet fritidshus och semesterfirare i närområdet 

och de positiva konsekvenserna av vindkraften störst. På 

motsvarande sätt är både nackdelarna och fördelarna minst i 

alternativ 0+. I nollalternativet är de sociala konsekvenserna 

begränsade främst till oro under planeringsskedet. 

De positiva konsekvenserna av vindkraften gäller närmast 

samhället, medan de negativa konsekvenserna främst upplevs 

på individuell nivå i projektets närmiljö. Vindkraftverken 

kan medföra olägenheter för trivseln och möjligheterna till fritidssysselsättning 

för dem som bor eller tillbringar semestern 

i närheten eller inom synhåll. Den här konsekvensen kvarstår 

under kraftverkens hela driftstid. 

275

6.2 Vaihtoehtojen vertailu taulukkona 

6.2.1 Vertailun periaatteet 

Vaihtoehtojen vertailu on seuraavassa kolmiportainen: 

1. Kuvataan sanallisesti vaihtoehtojen väliset tärkeimmät 

erot ja vaikutusten suunnat vaihtoehdoittain 

yleispiirteisesti. 

2. Verrataan hankkeen eri vaihtoehtoja keskenään. 

Vertailu on tehty pari- tai ryhmävertailuna. Siinä saman suuruusluokan 

vaihtoehdot on asetettu eri ominaisuuksien perusteella 

vertailuun. Eli vertailtavat ryhmät ovat: 

1. VE 0+ ja VE 0+/uusi 

2. VE 1 ja VE 1/uusi 

3. VE 2, VE 2/uusi ja VE 3 

Kolmanteen vertailuryhmään on otettu myös VE 3, koska VE 

2/uusi on hankkeen uuden suunnitelman maksimivaihtoehto. 

Vaihtoehdot on asetettu ominaisuuden tavoitteen perusteella 

paremmuusjärjestykseen 1.–3 . Tavoitteen kannalta paras 

vaihtoehto on 1. (ensimmäinen). Jos vaihtoehdoilla ei ole 

eroa, on niiden järjestysnumero sama. Järjestysluvun lisäksi 

järjestys osoitetaan värisymbolilla seuraavasti: 

276 

Järjestys 3. 2. 1. 

3. Järjestysluvun lisäksi on esitetty vaihtoehtojen suuruuden 

eroa kuvaava mittaluku, ns. mittarin arvo. Sen peruste 

kerrotaan taulukossa. 

Lisäksi taulukossa on esitetty asiantuntija-arvioon perustuva 

merkittävyysluokka. Yksi vaikutus voi merkittävyyden 

kriteereissä asettua eri luokkiin. Vaikutuksen merkittävyyden 

arvioinnissa otettiin huomioon seuraavat tekijät: 

Merkittävyys 

Betydelse 

Laajuus / 

merkitys 

Vaikutuksen 

todennäköisyys 

Kesto 

6.2 jämförelse av alternativ i tabellform 

6.2.1 jämförelsens principer 

Jämförelsen av alternativ nedan sker i tre steg: 

1. De viktigaste skillnaderna mellan alternativen och 

konsekvensernas riktning per alternativ i allmänna drag beskrivs 

med ord. 

2. Projektets olika alternativ jämförs sinsemellan. 

Jämförelsen har gjorts parvis eller gruppvis. Alternativ av 

samma storleksklass har jämförts enligt olika egenskaper. 

De grupper som jämförs är: 

1. ALT 0+ och ALT 0+/nytt 

2. ALT 1 och ALT 1/nytt 

3. ALT 2, ALT 2/nytt och ALT 3 

I den tredje jämförelsegruppen har ALT 3 också tagits med, 

eftersom ALT 2/nytt är projektets maximialternativ enligt den 

nya planen. 

Alternativen har utgående från egenskapens mål rangordnats 

1–3. Det bästa alternativet för det aktuella målet är 1:a 

(första plats). Om det inte är någon skillnad mellan alternativen 

har de samma ordningstal. Utöver ordningstalet anges 

rangordningen också med en färgsymbol på följande sätt: 

Rangordning 3:e 2:a 1:a 

3. Förutom ordningstalet anges ett tal som anger hur 

stor skillnaden mellan alternativen är, ett s.k. mätarvärde. 

Dess grund anges i tabellen. 

I tabellen anges också en betydelseklass enligt en expertbedömning. 

En konsekvens kan i kriterierna för betydelse 

placeras i olika klasser. I bedömningen av en konsekvens 

betydelse beaktades följande faktorer: 

Onko tehostavia/ 

kasautuvia vaikutuksia? 

Arvion varmuus 

Tärkeys intressien 

kannalta 

1 Paikallinen Vähäinen Lyhyt-aikainen 

Hyvin epävarma Ei yhdenkään tahon 

2 Alueellinen Melko suuri Keski-pitkä 

Ei ole 

Melko epävarma 

tärkeänä pitämä 

tavoite 

3 Valtakunnallinen Suuri Pitkä-kestoinen 

Melko varma Useiden tahojen 

4 Kansain-välinen 

Varma/ 

lähes varma 

Pysyvä 

Kyllä 

Erittäin varma 

tärkeänä pitämä 

tavoite 

Omfattning/ 

betydelse 

Konsekvensens 

sannolikhet 

Varaktighet 

Finns det förstärkande/kumulativa 

konsekvenser? 

Bedömningens 

säkerhet 

Viktighet för intressena 

1 Lokal Obetydlig Kortvarig 

Mycket osäker Mål som ingen enda 

Nej 

2 Regional Ganska stor Medellång Ganska osäker anser vara viktigt 

3 Riksomfattande Stor Långvarig 

Ganska säker 

4 Internationell 

Säker/ 

så gott som säker 

Permanent 

Ja 

Mycket säker 

Mål som flera anser 

vara viktigt

6.2.2 Vertailutaulukko 

Vaihtoehtojen vertailu on pyritty tiivistämään seuraavaan 

taulukkoon. Ensin on arvioitu vaikutuksen merkittävyysluokka 

(4 suurin, kansainvälinen; 1 pienin, paikallinen merkittävyys). 

Seuraavissa sarakkeissa on parivertailu esimerkiksi 

VE 0+ - VE 0+/uusi, tavoitteen kannalta parempi 1. ja huonompi 

2. Järjestysluvun alla on vaihtoehtojen eroa kuvattu 

tunnusluvulla. 

Taulukko 6-1. Vaihtoehtojen vertailu. 

Päästötön sähköteho (tehon 

määrä, suurin paras) 

Elinkeinoelämä (investoinnin 

suuruus milj. euroa) 

Natura (voimaloita suojeluperusteiden 

alueilla) 

Rantamaisema (merituulivoimaloiden 

määrä 2 km lomaasutuksesta) 

Kulttuurimaisema 

(näkyvyys kh alueelle) 

Sosiaaliset vaikutukset (hyväksyttävyys 

- asukaskysely 

Pesimälinnusto (voimaloita < 

1 km pesimäluodoilta) 

merkittävyys 

3 

3 

2 - 4 

2 - 3 

VE 0+ 

VE 0+/ 

uusi 

VE 1 VE 1/ uusi VE 2 VE 2/ uusi VE 3 

2. 1. 1. 2. 3. 2. 1. 

12 MV 21 MV 232 MV 201 MV 322 MV 369 MV 392 MV 

2. 1. 1. 2. 3. 2. 1. 

17 30 565 480 790 900 965 

2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

1 0 18 3 18 3 18 

2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

2 0 10 0 10 0 16 

2 1. 2. 2. 1. 2. 1. 3. 

2 - 3 1. 2. 2. 1. 2. 1. 3. 

2 

2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

2 1 9 2 9 2 9 

Kaavoitus 2 2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

Muuttolinnut 2 1. 2. 2. 1. 1. 2. 3. 

Melu (kaavan mukaisia lomaasuntoja 

40 dB:n alueella) 

1 

2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

12 9 18 9 18 9 22 

Kalasto, kalastus 1 2. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

Varjostus (asuntoja / lomaasuntoja 

varjon alueella) 

Merenpohjan, vesieliöstön 

muutos 

6.2.2 jämförelsetabell 

Jämförelsen av alternativen är koncentrerad i följande tabell. 

Först har konsekvensens betydelseklass uppskattats (4 stor, 

internationell; 1 liten, lokal betydelse). I de därpåföljande kolumnerna 

jämförs alternativen parvis, till exempel ALT 0+ – 

ALT 0+/nytt. Det alternativ som är bättre med tanke på målen 

har beteckningen 1:a och det sämre alternativet 2:a. Under 

ordningstalet finns ett tal som beskriver skillnaden mellan 

alternativen. 

1 1. 2. 2. 1. 2. 1. 3. 

1 1. 1. 2. 1. 2. 1. 3. 

277

278 

Tabell 6-1. Jämförelse av alternativ. 

Utsläppsfri eleffekt (effekt, 

störst är bäst) 

Näringsliv (investering milj. 

euro) 

Natura (antal kraft verk på 

område med skyddsmotivering) 

Strandlandskap (antal havsvindkraftverk 

2 km från fritidsbosättning) 

Kulturlandskap (synlighet till 

kulturh. värdefullt område) 


(godtagbarhet – invånarenkät) 

Häckande fåglar (kraftverk < 

1 km från häckningsskär) 

Betydelse 

3 

3 

2 - 4 

2 - 3 

ALT 0+ 

ALT 0+/ 

nytt 

ALT 1 

ALT 1/ 

nytt 

ALT 2 

ALT 2/ 

nytt 

2:a 1:a 1:a 2:a 3:e 2:a 1:a 

ALT 3 

12 MW 21 MW 232 MW 201 MW 322 MW 369 MW 392 MW 

2:a 1:a 1:a 2:a 3:e 2:a 1:a 

17 30 565 480 790 900 965 

2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

1 0 18 3 18 3 18 

2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

2 0 10 0 10 0 16 

2 1:a 2:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

2 - 3 1:a 2:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

2 

2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

2 1 9 2 9 2 9 

Planläggning 2 2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

Flyttfåglar 2 1:a 2:a 2:a 1:a 1:a 2:a 3:e 

Buller (fritidsbostäder inom 

40 dB område enligt planläggningen) 

1 

2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

12 9 18 9 18 9 22 

Fiskbestånd, fiske 1 2:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

Skuggeffekter (antal bostäder/ 

fritidsbost. inom skuggområdet) 

Förändring av havsbottnen, 

vattenorganismer 

1 1:a 2:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e 

1 1:a 1:a 2:a 1:a 2:a 1:a 3:e

6.2.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 

Uusi suunnitema on arviointiohjelmassa esitettyä suunnitelmaa 

parempi seuraavissa vaikutuksissa: 

• Vaikutukset Natura-alueella 

• Rantamaiseman muutos 

• Ihmisiin kohdistuvat sosiaaliset vaikutukset 

• Kulttuurimaiseman muutos 

• Pesimälinnusto 

• Muuttolinnut 

• Vaikutus kaavoitukseen 

• Melu 

• Kalat ja kalastus 

• Merenpohjan muutos 

• Varjostus 

Vanhan suunnitelman ja uuden suunnitelman vaikutukset 

ovat likimäärin samansuuruiset seuraavissa vaikutuksissa: 

• Päästötön sähköteho 

• Vaikutukset elinkeinoelämään 

Vaihtoehtojen vertailun perusteella on PVO-Innopower 

päätynyt esittämään kaavoituksen perustaksi hankkeen uutta 

suunnitelmaa. Siten vaihtoehdosta VE 3 on luovuttu. 

6.3 Epävarmuustekijät ja niiden vaikutus arvioinnin 

johtopäätöksiin 

6.3.1 Vesistö, merenpohja ja vesieliöstö 

Vaikutusten arviointi perustuu käytössä oleviin tutkimuksiin 

ja niihin liittyviin oletuksiin. Suunnittelutiedot ovat osittain 

myös alustavia ja tämä aiheuttaa epävarmuutta arviointiin. 

Merituulivoimasta ei ole kokemuksia Selkämeren oloissa, 

jossa vedenalainen luonto on aivan erityinen matalan suolapitoisuutensa 

vuoksi. Arvioinnissa on käytetty paljon pohjoismaalaisten 

tekemiä tutkimuksia, erityisesti Tanskan merelle 

rakennettujen tuulivoimapuistojen käyttökokemuksia 

on tässä työssä hyödynnetty. Arviointiin sisältyy tiettyjä epävarmuustekijöitä, 

koska arviointityössä on ajoittain käytettävä 

oletuksia kokemusperäisen tiedon puuttumisen takia. 

Yhdessä aiempien tutkimustulosten, alojen asiantuntijoiden 

sekä YVA-menettelyn yhteydessä kerätyn havaintoaineiston 

yhteistuloksena on riittävällä varmuudella tehty arviointi vesistövaikutuksista. 

Merkittäviä epävarmuuksia johtopäätöksiin 

vaikutuksen suunnasta ei sisälly. Voimalakohtaiset vaikutukset 

tulevat tarkentumaan jatkotutkimusten ja suunnittelun 

edetessä, etenkin niiden voimalaitospaikkojen osalta, joista ei 

ole tehty vedenalaista tutkimusta. Voimalaitospaikkojen siirtämiset 

kauemmas avomeren suuntaan (uusi suunnitelma) tehtiin 

haitallisten vaikutusten vähentämiseksi (maisema-, melu-, 

varjostus-, linnusto- ja Natura-vaikutusten takia). Mikäli hanke 

etenee, niin kaikki vedenalaiset sijoituspaikat tullaan tutkimaan 

tarkemmin. 

6.2.3 Sammandrag av jämförelsen av alternativ 

Den nya planen är bättre än planen i bedömningsprogrammet 

i fråga om följande konsekvenser: 

• Konsekvenser för Naturaområdet 

• Förändring av strandlandskapet 

• Sociala konsekvenser för människorna 

• Förändring av kulturlandskapet 

• Häckande fågelbestånd 

• Flyttfåglar 


• Buller 

• Fiskar och fiske 

• Förändring av havsbottnen 

• Skuggeffekter 

Konsekvenserna av den gamla och den nya planen är ungefär 

lika stora för följande konsekvenser: 

• Utsläppsfri eleffekt 

• Konsekvenser för näringslivet 


På basis av jämförelsen av alternativ har PVO-Innopower 

kommit fram till att föreslå planläggning enligt den nya planen 

för projektet. Alternativ ALT 3 är alltså inte mera aktuellt. 

6.3 Osäkerhetsfaktorer och deras inverkan på 

bedömningens slutsatser 

6.3.1 Vattendrag, havsbotten och vattenorganismer 

Konsekvensbedömningen är baserad på tillgänglig forskning 

och därtill hörande antaganden. Planeringsinformationen är 

delvis också preliminär, vilket medför osäkerhet i bedömningen. 

Det finns ingen erfarenhet av havsbaserad vindkraft 

i Bottenhavets förhållanden, där den submarina naturen är 

mycket speciell på grund av den låga salthalten. I bedömningen 

har många nordiska forskningsrön utnyttjats. Speciellt 

erfarenheterna från vindkraftsparker i havsområdena utanför 

Danmark har utnyttjats i det här arbetet. I bedömningen ingår 

vissa osäkerhetsfaktorer, eftersom bedömningsarbetet 

tidvis måste bygga på antaganden, då erfarenhetsbaserad 

information saknas. Tillsammans med tidigare forskningsresultat 

samt observationsmaterial som samlats in av experter 

i branschen och i samband med MKB-förfarandet har 

en bedömning av konsekvenserna för vattendraget kunnat 

göras med tillräcklig säkerhet. Slutsatserna om konsekvensernas 

riktning innehåller inga betydelsefulla osäkerheter. De 

kraftverksvisa konsekvenserna kommer att preciseras i takt 

med att fortsatta undersökningar och planering görs, speciellt 

för de kraftverksplatser där inga undersökningar under 

vattnet har gjorts. Vissa kraftverksplatser flyttades längre ut 

mot öppna havet (den nya planen) för att minska de negativa 

konsekvenserna (på grund av konsekvenserna för landskap, 

buller, skuggeffekter, fåglar och Natura). Om projektet fortsätter 

kommer undersökningar under vattnet att göras vid alla 

förläggningsplatser. 

279

6.3.2 Kalasto, kalastus ja kalatalous 

Vaikutusten arvioinnin perusteina on käytetty aiemmin tehtyjä 

tutkimuksia sekä suunnitellun tuulivoimala-alueen kalastuksen 

ja kalakantojen selvittämiseksi tehtyä aluetta koskevaa 

kalatalousselvitystä. Tutkimustulosten epävarmuudet liittyvät 

mm. siihen, että luonnonoloissa esim. kalojen käyttäytymistä 

on hankala tutkia. Tutkimustuloksiin liittyy tiettyjä epävarmuuksia 

esim. kalojen lajikohtaisiin ominaisuuksiin ja miten 

tuulivoimapuistot niihin vaikuttavat. Arviointia hankaloittaa 

myös se, että vastaavista oloista kuin Selkämeren merialue, 

ei ole kokemusta tuulivoimapuistoista ja niiden vaikutuksista. 

Kalojen kutualueita on myös hankala kohdentaa, sillä niiden 

tarkoista sijanneista ei ole tietoa. 

Vaikutusten arvioinnin katsotaan kuitenkin olevan riittävän 

tarkka nykyisen käytettävissä olevan aineiston perusteella. 

6.3.3 Linnusto 

Linnustovaikutusten arviointi perustuu maailmalla tehtyihin 

tutkimuksiin tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon, joita 

on sovellettu Kristiinankaupungin hankealueen nykytilanteeseen 

ja sille luonteenomaiseen lintulajistoon. Arvioinnin epävarmuudet 

kohdistuvat ensisijaisesti siihen, kuinka hyvin muualta 

saatuja tutkimustuloksia on mahdollista soveltaa tarkasteltuun 

hankkeeseen. Epävarmuuksien välttämiseksi arvioinnissa 

pyrittiin ensisijaisesti hyödyntämään mahdollisimman 

läheltä tutkimusaluetta olevia tutkimustuloksia, joissa myös 

tutkitun alueen linnuston ominaispiirteet vastaisivat YVA:ssa 

tarkasteltua aluetta. Lintujen törmäysriskiä on arvioitu laskentamallien 

avulla, joskin myös niissä epävarmuudet voivat olla 

huomattavia johtuen erityisesti lintujen väistöliikkeistä sekä 

hankealueen läpi muuttavien lajien yksilömäärien arvioinnista. 

Törmäysriskit on epävarmuustekijöiden vuoksi laskettu arviointiselostuksessa 

useamman eri oletuksen mukaan, jotta 

mallin herkkyyttä eri tekijöille pystyttiin arvioimaan. 

Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevien saarten ja luotojen 

pesimälinnustoa selvitettiin YVA-menettelyn yhteydessä 

kesien 2008 ja 2009 aikana. Maastoselvitysten sekä aiempien 

linnustotietojen perusteella hankealueen pesimälinnustosta 

sekä merkittävimmistä pesimälajeista pystyttiin luomaan kattava 

kokonaiskuva, joka ei sisällä merkittäviä epävarmuuksia. 

Lähinnä epävarmuuksia esiintyy siinä, missä määrin jotkut lajit 

(mm. räyskä ja merikotka) hyödyntävät hankealuetta ravinnonhankinnassaan. 

Kuitenkin olemassa olevat tiedot näiden 

lajien pesimäpaikoista mahdollistavat osaltaan mm. niihin 

kohdistuvien törmäysriskien arviointia. 

Paikalliset lintuharrastajat ovat seuranneet 

Kristiinankaupungin edustan lintumuuttoa aktiivisesti, minkä 

takia alueen kautta muuttava lintulajisto ja eri lajien runsaussuhteet 

ovat varsin hyvin tiedossa. YVA:n aikana tehtiin muutonseurantaa, 

joka täydensi osaltaan käsitystä lintujen muutosta 

ja muuttoreiteistä alueella. Tuulivoimaloiden linnustovaikutusten 

arvioinnin kannalta epävarmuuksia esiintyy lähinnä 

lintujen lentokorkeuksien arvioinnissa sekä siinä, miten vaihtelevat 

sääolosuhteet vaikuttavat eri lajien muuttoreitteihin ja 

-korkeuksiin. Nämä epävarmuudet pyrittiin osaltaan huomioimaan 

arvioinnissa mm. törmäysriskilaskelmissa käytettyjen 

oletusten avulla. 

280 

6.3.2 Fiskbestånd, fiske och fiskerinäring 

Som grund för konsekvensbedömningen användes tidigare 

gjorda undersökningar samt en fiskeriekonomisk utredning 

som gjorts för att utreda fisket och fiskbeståndet på det planerade 

vindkraftverksområdet. Osäkerheten i undersökningens 

resultat gäller bl.a. att det är svårt att undersöka t.ex. 

fiskarnas beteende i naturförhållanden. Undersökningens 

resultat är förknippade med vissa osäkerheter, t.ex. om fiskarnas 

artspecifika egenskaper och hur dessa påverkas av 

vindkraftsparker. Bedömningen försvåras också av att det 

inte finns erfarenhet av vindkraftsparker och deras konsekvenser 

i förhållanden som motsvarar Bottenhavsområdet. 

Det är också svårt att fastställa fiskarnas lekområden, då det 

inte finns uppgifter om deras exakta lägen. 

Konsekvensbedömningen anses dock vara tillräckligt noggrann 

på basis av det material som nu finns tillgängligt. 

6.3.3 Fågelbestånd 

Bedömningen av konsekvenserna för fågelbeståndet är baserad 

på forskning om hur vindkraftverk påverkar fåglarna på 

olika håll i världen. Denna information har tillämpats på den 

nuvarande situationen på projektområdet i Kristinestad och 

de fågelarter som är typiska för det området. Osäkerheten i 

bedömningen gäller främst hur väl forskningsrön från andra 

platser kan tillämpas på det nu aktuella projektet. För att undvika 

osäkerheter utnyttjades i första hand forskningsrön från 

områden som ligger så nära projektområdet som möjligt. På 

sådana områden borde fågelbeståndets särdrag också motsvara 

dem som förekommer på det område som undersöks 

i den här MKB. Fåglarnas kollisionsrisker har bedömts med 

hjälp av beräkningsmodeller, som visserligen också kan innehålla 

betydande osäkerheter, främst på grund av fåglarnas 

väjningsrörelser samt uppskattningen av det antal fåglar av 

olika arter som flyttar genom projektområdet. I konsekvensbeskrivningen 

har kollisionsriskerna på grund av osäkerhetsfaktorerna 

beräknats enligt flera olika antaganden så att modellens 

känslighet för olika faktorer kan bedömas. 

Det häckande fågelbeståndet på holmar och skär i planområdets 

omgivning utreddes i samband med MKB-förfarandet 

under somrarna 2008 och 2009. Utgående från terrängutredningar 

samt tidigare information om fågelbeståndet gick 

det att skapa sig en omfattande helhetsbild av projektområdets 

häckande fågelbestånd samt de viktigaste häckande 

arterna. I denna helhetsbild ingår inga påtagliga osäkerheter. 

Osäkerhet förekommer främst i uppskattningen av hur mycket 

vissa arter (bl.a. skräntärna och havsörn) utnyttjar projektområdet 

för att söka föda. Den tillgängliga informationen om 

dessa arters boplatser ger dock möjlighet att bedöma bl.a. 

kollisionsriskerna för dem. 

De lokala fågelskådarna har aktivt studerat fågelsträcken 

utanför Kristinestad. Därför är de fågelarter som flyttar genom 

området och förhållandet mellan antalet individer av olika arter 

väl kända. Under MKB gjordes en uppföljning av flyttningen 

för att komplettera uppfattningen om fåglarnas flyttning och 

fågelsträckens lokalisering på området. Med tanke på bedömningen 

av vindkraftverkens inverkan på fågelbeståndet 

finns osäkerheter främst i bedömningen av fåglarnas flyghöjd

6.3.4 Suojelu 

Suojeluvaikutusten arviointiin tietyn epävarmuuden tuo se, 

että Kristiinankaupungin saariston Natura-alueelta (kuten 

lähes mistään Suomen merialueen Natura-alueelta) ei ole 

tehty kattavaa Natura -luontotyyppi-inventointia. Tämä on 

koko Natura-suojeluverkoston yleinen ongelma: itse asiassa 

valtioneuvoston Natura-suojelupäätöstä tehtäessä ei ole 

tiedetty kaikkia alueen suojeluarvoja, etenkään vedenalaisia 

luontotyyppejä (missä laajuudessa ja missä kohtaa Naturasuojeluarvoja 

tietyllä suojelualueella esiintyy vai esiintyykö niitä 

ko. alueella ollenkaan). 

Tietoja hankkeen kannalta kriittisistä (lähinnä vedenalaisista) 

Natura-luontotyypeistä hankittiin YVA:n aikana maastossa 

tehdyillä kuvauksilla ja kartoituksilla. Nämä keskitettiin tuulivoimaloiden 

suunnitelluille sijoituspaikoille, joista saatu tieto 

on lisännyt suojeluarvioinnin varmuutta. 

Natura-arvioinnissa käytetyt linnustotiedot pohjautuivat 

pitkäaikaisiin, paikallisiin havaintosarjoihin. Näitä täydennettiin 

YVA:n aikana. Lintujen esiintymiseen (määrät, ajat) liittyy 

siten vain vähän epävarmuutta. Epävarmuutta sen sijaan 

liittyy siihen mitä tiedämme lintujen käyttäytymisestä; esim. 

niiden ruokailulentojen suuntautumisesta, lentokorkeuksista 

ja esteiden väistökyvystä. Näissä pyrittiin käyttämään parasta 

mahdollista saatavilla olevaa paikallista ja kirjallisuudesta 

hankittua tietoa. 

Kaiken kaikkiaan huolimatta Natura-arvioinnin epävarmuuksista, 

voitiin Natura-arviointi tehdä. Varovaisuusperiaatteen 

takia sekä maisema-, melu- ja varjostussyistä päädyttiin kuitenkin 

melko radikaaleihin sijoituspaikkojen uudelleen järjestelyihin, 

joissa mm. itse Natura-alueelle kaavailluista tuulivoimaloista 

14 kpl siirrettiin kauas avomeren suuntaan, alueen 

A länsipuolelle. Näin Natura-alueen länsireunalle jäi vaihtoehdoissa 

VE 1/uusi ja VE 2/uusi vain kolme tuulivoimalaa. 

Näiden Natura-vaikutukset arvioitiin hyvin vähäisiksi. 

Suojeltujen luontotyyppien pinta-ala ei supistu eikä ekosysteemin 

rakenne tai toimivuus huononnu. Myöskään suojeltujen 

lajien elinympäristö ei merkittävästi heikenny, eikä alue 

muutu minkään lajin osalta elinkelvottomaksi. Hankkeen tuomat 

muutokset Natura-alueella ovat kaiken kaikkiaan suppea-alaisia 

ja laadullisesti merkityksettömiä. Eräistä, suppeaalaisista 

muutoksista voi olla eläimistölle myös positiivisia 

vaikutuksia (perustukset elinympäristönä ja ns. riuttaefekti, 

ravinnon saanti). 


Arviointia vaikeuttaa maiseman ja sitä kautta näkymien muuttuminen 

ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina. Puuston ja muun 

kasvillisuuden kasvaminen sekä esimerkiksi avohakkuut voivat 

muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä lyhyessäkin ajassa. 

Maisemavaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä. 

Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu pahin mahdollinen tilanne 

vaikutuksen voimakkuuden suhteen ja sen todennäköisyys 

sekä lieventämismahdollisuudet. Tuulivoimaloiden lopullinen 

ulkoasu selviää hankkeen edetessä. Tuulivoimaloiden 

samt hur varierande väderförhållanden påverkar var olika arters 

flyttsträck drar fram och på vilken höjd. De här osäkerheterna 

strävade man efter att beakta bl.a. med de antaganden 

som gjordes i beräkningarna av kollisionsriskerna. 

6.3.4 Skydd 

En viss osäkerhet i bedömningen av konsekvenserna för 

skyddade områden uppstår genom att det inte har gjorts 

någon heltäckande inventering av Natura-naturtyperna på 

Naturaområdet i Kristinestads skärgård (vilket inte heller just 

har gjorts på andra Naturaområden i Finlands havsområden). 

Det här är ett allmänt problem för hela Natura-skyddsnätet: 

då statsrådet fattade beslut om Natura-skyddet kände man 

i själva verket inte till områdets alla skyddsvärden, speciellt 

de submarina naturtyperna (i vilken omfattning och vid vilka 

platser Natura-skyddsvärden förekommer på vissa skyddsområden 

eller om sådana skyddsvärden över huvud taget 

förekommer på de aktuella områdena). 

Information om de Natura-naturtyper som är kritiska för 

projektet (främst submarina) skaffades under MKB:s gång 

genom fotografering och kartläggningar på platsen. Dessa 

undersökningar koncentrerades till de planerade förläggningsplatserna 

för vindkraftverken. Den information som då 

framkom har ökat skyddsbedömningens säkerhet. 

De uppgifter om fågelbeståndet som användes i 

Naturabedömningen baserades på långvariga lokala observationsserier. 

Dessa kompletterades under MKB. Därför finns 

det endast i någon mån osäkerhet beträffande förekomsten 

av fåglar (antal, tider). Däremot finns det osäkerhet om det 

man vet om fåglarnas beteende; t.ex. vart de flyger för att 

söka föda, flyghöjder och förmåga att väja för hinder. I dessa 

bedömningar utnyttjades bästa tillgängliga lokala information 

samt uppgifter från litteraturen. 

Totalt sett kunde Naturabedömningen göras, trots osäkerhetsfaktorerna. 

På grund av försiktighetsprincipen samt 

med tanke på landskapet, bullret och skuggeffekterna fattades 

dock beslut om ganska radikala omorganiseringar av 

förläggningsplatserna, där bl.a. 14 st av de vindkraftverk som 

hade planerats på själva Naturaområdet flyttades längre ut 

mot öppna havet, väster om område A. Vid västra kanten av 

Naturaområdet blev det kvar endast tre vindkraftverk i ALT 1/ 

nytt och ALT 2/nytt. Dessa bedömdes ha mycket liten inverkan 

på Natura. 

Arealen av de skyddade naturtyperna minskar inte och 

ekosystemets struktur eller funktion försämras inte. De skyddade 

arternas livsmiljö försämras inte heller nämnvärt och 

området förlorar inte sin livsduglighet för någon art. De förändringar 

som projektet medför på Naturaområdet omfattar 

som helhet sett små arealer och är kvalitativt sett betydelselösa. 

Vissa förändringar på små arealer kan också medföra 

positiva effekter för faunan (fundamenten som livsmiljö och 

den s.k. reveffekten, tillgång på näring). 


Bedömningen försvåras av att landskapet och därmed vyerna 

förändras med tiden och under olika årstider. Träden och annan 

vegetation växer och till exempel kalhyggen kan på kort 

281

torni voi olla perinteinen umpinainen tai sähkömastoja muistuttava 

ristikkorakenne. Tuulivoimaloiden koko ja malli tarkentuvat 

suunnittelun edetessä. Tuulivoimalan koko vaikuttaa 

sen väritykseen, valaistukseen ja vaikutusalueen kokoon. 

Näillä on puolestaan merkitystä vaikutuksen voimakkuuteen 

ja laatuun. 

Havainnekuvien käyttö arvioinnin apuna sisältää myös 

epävarmuustekijöitä sillä havainnekuvien lopulliseen ulkoasuun 

vaikuttaa monta eri tekijää. Lisäksi kuvat kertovat vain 

arvion siitä, miltä maisemanmuutos voisi kyseisellä alueella 

näyttää. Metsienhoitotoimenpiteet ja joskus jo muutaman 

puun kaataminen voi vaikuttaa tuulivoimaloiden näkymiseen 

merkittävästi. Lisäksi mm. kuvakulmalla ja säätilalla on suuri 

merkitys havainnekuvan luomaan vaikutelmaan. 

6.3.6 Valo ja varjostus 

Ns. vilkkuvan varjon esiintymistä arvioitiin yleisesti käytössä 

olevalla laskentamallilla, joka perustuu fysikaalisiin luonnonilmiöihin. 

Perusmenetelmään ei sinänsä liity epävarmuuksia. 

Epävarmuutta arviointiin tuo paikallisten sääolosuhteiden 

vaihtelu (tuulisuus ja sitä kautta tuulivoimaloiden käyntiaika 

sekä toisena säätekijänä aurinkoisuuden esiintyminen 

suunnittelualueella). Näissä käytettiin lähimpiä mahdollisia 

meteorologisia havaintosarjoja. Varjostusilmiön todelliseen 

esiintymiseen vaikuttavat lisäksi hyvin paikkakohtaiset tekijät, 

kuten puuston tai rakennusten varjostus. Tältä osin arviointi 

tehtiin ”pahimman tilanteen” mukaan, puustoa ym. ei oletettu 

olevan. 

6.3.7 Meluvaikutukset 

Voimaloiden aiheuttama melu tunnetaan olemassa olevien 

voimaloiden melusta tehtyjen mittausten perusteella hyvin. 

Melun leviämisen tutkimiseen tarkoitettu mallinnus ohjelma 

on käytännössä havaittu varsin luotettavaksi. Sen sijaan epävarmuutta 

arvioon tuovat: 

• laitevalmistajat pyrkivät kehittämään vähemmän melua 

tuottavia voimalatyyppejä 

• arviointia tehtäessä ei ole varmuutta voimalan tyypistä ja 

tornin korkeudesta 

• häiriintyvien kohteiden taustaäänistä tuulisissa olosuhteissa 

ei ole tietoa Karhusaaressa 

6.3.8 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja liikenne 

Tieto perustuu kokemukseen ja tutkimukseen ja on riittävän 

luotettavaa arvioinnin tekemiseen. 

6.3.9 Kaavoitus 

Tiedot ovat luotettavia arvioinnin tekemiseen. 

6.3.10 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 


6.3.11 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon 


282 

tid förändra landskapets karaktär och vyer. Konsekvenserna 

för landskapet är inte mätbara eller entydiga. I konsekvensbedömningen 

har den värsta möjliga situationen beaktats beträffande 

konsekvensernas omfattning och dess sannolikhet 

samt möjligheterna att lindra dem. Vindkraftverkens slutliga 

utseende klarnar då projektet framskrider. Vindkraftverkens 

torn kan vara ett traditionellt slutet torn eller en fackverkskonstruktion 

som påminner om elmaster. Vindkraftverkens 

storlek och modell preciseras i den fortsatta planeringen. 

Vindkraftverkets storlek påverkar dess färgsättning, belysning 

och influensområdets storlek. Dessa påverkar i sin tur 

konsekvensernas omfattning och art. 

Användning av visualiseringar som hjälp vid bedömningen 

innehåller också osäkerhetsfaktorer, eftersom många 

olika faktorer påverkar visualiseringarnas slutliga utseende. 

Dessutom ger bilderna bara en uppskattning av hur 

landskapsförändringen kan se ut på det aktuella området. 

Skogsvårdsåtgärder och ibland bara fällning av några träd 

kan avsevärt påverka hur synliga vindkraftverken är. Dessutom 

har bildvinkeln och vädret stor betydelse för det intryck man 

får av en visualisering. 

6.3.6 Ljus- och skuggeffekter 

Förekomsten av s.k. blinkande skugga bedömdes enligt en 

beräkningsmodell som allmänt används och som är baserad 

på fysikaliska naturfenomen. Grundmetoden är i sig inte förknippad 

med någon osäkerhet. Osäkerhet kommer in i bedömningen 

på grund av variationer i de lokala väderförhållandena 

(blåst och därigenom vindkraftverkens driftstid samt 

som andra väderfaktor förekomsten av sol på planområdet). 

I de här bedömningarna användes närmaste möjliga meteorologiska 

observationsserier. Den verkliga förekomsten av 

skuggeffekter påverkas dessutom av mycket lokala faktorer 

såsom skuggande träd eller byggnader. Till denna del gjordes 

bedömningen enligt ”den värsta situationen”, där det antas 

att det inte finns t.ex. några träd. 

6.3.7 buller 

Bullret från kraftverken är väl känt utgående från mätningar 

vid existerande kraftverk. Det modellberäkningsprogram som 

användes för undersökning av bullrets spridning har i praktiken 

visat sig vara tämligen pålitligt. Däremot orsakas osäkerhet 

i bedömningen av att: 

• utrustningens tillverkare försöker hela tiden utveckla kraftverk 

med lägre bullernivå 

• då bedömningen gjordes var det ännu inte bestämt vilken 

typ av kraftverk som ska användas, inte heller tornets 

höjd 

• bakgrundsljudivån vid de platser som kan bli störda på 

Björnön i blåsiga förhållanden var inte känd 

6.3.8 Samhällsstruktur, markanvändning och trafik 

Informationen är baserad på erfarenhet och undersökning 

och är tillräckligt tillförlitlig för att en bedömning ska kunna 

göras.

6.3.12 Vaikutukset elinkeinoelämään 


Elinkeinovaikutusten kohdistuminen riippuu monista paikallisista 

ja valtakunnallisista tekijöistä. 

6.3.13 Riskit ja niiden torjunta 


6.3.14 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 

Ihmisin kohdistuvat vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. 

Tuulivoimaloiden aiheuttamien vaikutusten kokeminen on 

subjektiivista ja sen vuoksi mm. vaikutusten merkittävyys ja 

vaikutustapa ovat hankalasti arvioitavissa. Vaikutusten kokemiseen 

vaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen alueeseen 

ja tuulivoimaan yleensä sekä henkilökohtaiset arvostukset. 

Asukaskyselyn avulla on saatu esille paikallisten asukkaiden 

erilaisia näkemyksiä hankkeen vaikutuksista sekä vaikutusten 

luonteesta ja merkittävyydestä. 

Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi hankesuunnitelman 

muuttamisen, vaikutusarviointien tulosten tai 

hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. 

Sosiaaliset vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin 

ajankohtaan. 

6.3.15 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 

Yhteisvaikutuksiin muiden hankkeiden kanssa liittyy suuria 

arviointiepävarmuuksia ennen kaikkea siksi, että ei tiedetä 

toteutuvatko muut hankkeet (mitkä niistä) ja jos niin koska 

ja millaisina. Kaikista hankkeista ei ole arvioitu tai julkaistu 

ympäristövaikutuksia. Tällöin yksittäisen hankevastaavan 

mahdollisuudet arvioida useamman, epävarman ja suunnitteluvaiheessa 

olevan hankkeen yhteisvaikutuksia ovat melko 

vähäiset. 

6.4 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus 

6.4.1 Ympäristö 

Hankkeen alkuperäinen suunnitelma aiheuttaa eräin paikoin 

haitallisia ympäristövaikutuksia Natura-suojelun perustana 

oleville luontoarvoille, pesimälinnustolle ja kulttuurimaisemaan, 

joten se ei ole kokonaisuudessaan ympäristöllisesti 

toteuttamiskelpoinen. 

Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuiston uusi 

suunnitelma on laadittu niin, että se ei aiheuta merkittäviä haitallisia 

ympäristövaikutuksia ja on siten toteuttamiskelpoinen 

ympäristön kannalta. Hankkeen yksityiskohtaisen suunnittelun 

edellyttämät tarkemmat tutkimukset tulevat ohjaamaan 

sitä niin, että merkittäviä haittoja ei muodostu. 

6.4.2 Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys 

Hankkeen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ratkaistaan kaavoitusmenettelyn 

kautta. 

6.3.9 Planläggning 

Informationen är tillförlitlig för bedömningen. 

6.3.10 Konsekvenser för utnyttjande av 



6.3.11 Konsekvenser för luftkvalitet och klimat 


6.3.12 Konsekvenser för näringslivet 

Informationen är tillförlitlig för bedömningen. Konsekvenserna 

för näringslivet beror på många lokala och riksomfattande 

faktorer. 

6.3.13 Risker och hur de kan avvärjas 


6.3.14 Konsekvenser för människorna 

Konsekvenserna för människorna är inte entydiga. Det är 

subjektivt hur konsekvenserna av vindkraftverken kommer att 

upplevas. Därför är det svårt att bedöma hur väsentlig påverkan 

är och på vilket sätt den uppfattas. Hur konsekvenserna 

upplevs påverkas av bl.a. personens förhållande till det aktuella 

området och till vindkraften i allmänhet samt personliga 

värderingar. I invånarenkäten framkom olika åsikter bland 

lokalbefolkningen om projektets konsekvenser samt konsekvensernas 

karaktär och betydelse. 

Människorna kan också ändra sin uppfattning utgående 

från till exempel ändringar i projektplanen, resultaten av konsekvensbedömningen 

eller nyheter eller händelser som är 

oberoende av projektet. De sociala konsekvenserna är alltså 

delvis bundna till bedömningstidpunkten. 

6.3.15 Samverkan med andra projekt 

Samverkan med andra projekt är förknippad med stora osäkerheter 

i bedömningen, framför allt för att det inte är känt om 

de övriga projekten kommer att genomföras (vilka av dem) 

och i så fall när och på vilket sätt. Miljökonsekvenserna för 

alla projekt har inte bedömts eller publicerats. Då har en enskild 

projektansvarig tämligen små möjligheter att bedöma 

samverkan med flera osäkra projekt, som fortfarande är i 

planeringsskedet. 

6.4 Projektets genomförbarhet 

6.4.1 Miljön 

Projektets ursprungliga plan orsakar ställvis negativa miljökonsekvenser 

för de naturvärden som utgör grund för Naturaskyddet, 

för de häckande fåglarna och kulturlandskapet. 

Därför är det inte i sin helhet genomförbart med tanke på 

miljön. 

283

6.4.3 taloudelliset edellytykset 

Hankkeesta vastaavalla PVO-Innopower Oy:llä ja 

Pohjolan Voimalla on hyvät edellytykset toteuttaa suuri 

energiainvestointi. 

284 

Den nya planen för en havsbaserad vindkraftspark utanför 

Kristinestad är uppgjord så att den inte ska orsaka några 

ansenliga negativa miljökonsekvenser och är därför genomförbar 

med tanke på miljön. De närmare undersökningar som 

krävs för noggrannare planering av projektet kommer att styra 

det så att inga kännbara olägenheter uppstår. 

6.4.2 Samhällelig godtagbarhet 

Projektets samhälleliga godtagbarhet avgörs via ett 

planläggningsförfarande. 

6.4.3 Ekonomiska förutsättningar 

Den projektansvariga PVO-Innopower Oy och Pohjolan 

Voima har goda förutsättningar att genomföra en stor 

energiinvestering.

7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN 

TIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 

7 FÖRFARANDE VID 

MILJÖKONSEKVENSBEDÖMNING 

OCH DELTAGAND 

285

286

7 YMPäRIStöVAIKUtUStEN 

ARVIOINtIMENEttELY jA OSALLIStUMINEN 

7.1 Arviointimenettelyn lähtökohdat 

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) astui 

voimaan 1.9.1994. Lain tavoite on kaksijakoinen. Tavoitteena 

on paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten 

huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa, 

niin myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia 

hankkeen suunnitteluun. YVA-menettely itsessään 

ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös jonkin 

hankeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa 

päätöksentekoa varten. 

YVA-lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua 

merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaiset hankkeet 

on lueteltu YVA-asetuksessa. Yksittäistapauksissa voidaan 

myös muilta hankkeilta vaatia vastaavaa arviointimenettelyä, 

mikäli ympäristövaikutusten oletetaan olevan merkittäviä. 

Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tehtävänä 

oli arvioida Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuiston 

rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat ympäristövaikutukset 

hankkeen ympäristössä YVA-lain ja -asetuksen 

edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. 

7.2 Arviointimenettelyn aikataulu 

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle 

kesäkuussa 2008. Ympäristövaikutusten 

arviointiselostus jätettiin yhteysviranomaiselle tammikuussa 

2010. 

Taulukossa (Taulukko 7-1) on esitetty arviointimenettelyn 

aikataulu. Aikatauluun vaikuttavat mm. selvitysten laatimis-, 

nähtävillä olo- ja lausuntoajat. 

7 FöRFARANDE VID 

MILjöKONSEKVENSbEDöMNING OcH 

DELtAGANDE 

7.1 Utgångspunkter för bedömningsförfarandet 

Lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning (MKB) 

trädde i kraft 1.9.1994. Lagens mål är tudelat. Målet är förutom 

att främja miljökonsekvensbedömningen och att miljökonsekvenser 

beaktas redan i planeringsskedet också att 

öka invånarnas tillgång till information och möjligheter att 

delta i projektplaneringen. MKB-förfarandet i sig är inte en 

tillståndsansökan, en plan eller ett beslut om att något projekt 

ska genomföras, utan det är ett sätt att ta fram information för 

beslutsfattandet. 

MKB-lagen tillämpas på projekt som kan medföra kännbara 

negativa miljökonsekvenser. Sådana projekt finns uppräknade 

i MKB-förordningen. I enstaka fall kan ett motsvarande 

bedömningsförfarande också krävas vid andra projekt, ifall 

miljökonsekvenserna antas bli betydande. 

Uppgiften i det här förfarandet vid miljökonsekvensbedömning 

var att bedöma de miljökonsekvenser som byggande av 

en havsvindpark utanför Kristinestad och vindparkens drift 

medför i projektets omgivning på det sätt och med den noggrannhet 

som MKB-lagen och -förordningen kräver. 

7.2 bedömningsförfarandets tidsplan 

Projektets program för miljökonsekvensbedömning 

lämnades in till kontaktmyndigheten i juni 2008. 

Miljökonsekvensbeskrivningen lämnades in till miljömyndigheten 

i januari 2010. 

Tidsplanen för bedömningsförfarandet framgår av tabell 

7-1. Tidsplanen påverkas av bl.a. den tid som går åt 

till utredningarna, tiden för framläggning till påseende och 

utlåtanden. 

287

288 

Taulukko 7-1. YVA-menettelyn aikataulu. 

Ajankohta Tapahtuma 

2008 

Tammi–helmikuu Arvioinnin valmistelu, lähtöaineiston kokoaminen 

Maaliskuu Esitys Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 

arviointimenettelyn soveltamisesta 

Ohjausryhmän kokous 

Maalis–kesäkuu Arviointiohjelman laatiminen 

Toukokuu Yhteysviranomaisen päätös arviointimenettelyn 

soveltamisesta 

Ohjausryhmän kokous 

Yleisötilaisuus, tiedotustilaisuus 

Kesäkuu Seurantaryhmän kokous 

Kesä–elokuu Arviointiohjelma nähtävillä ja lausunnoilla 

Lokakuu Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta 

Lokakuu- Arviointiselostuksen laatiminen 

Joulukuu Ohjausryhmän kokous 

2009 

Helmikuu Ohjausryhmän kokous 

Huhtikuu Ohjausryhmän kokous 

Seurantaryhmän kokous 

Elokuu Ohjausryhmän kokous 

Seurantaryhmän kokous 

Marraskuu Ohjausryhmän kokous 

Yleisötilaisuus, tiedotustilaisuus 

- Joulukuu Arviointiselostuksen laatiminen 

2010 

Tammi-maaliskuu Arviointiselostus nähtävillä 

Toukokuu Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 

Päätökset jatkosta 

7.3 Arviointiohjelman kuulutus ja nähtävillä olo 

Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuiston YVAmenettely 

käynnistyi virallisesti kesäkuussa 2008, kun 

hankkeesta vastaava PVO-Innopower toimitti ympäristövaikutusten 

arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle 

Länsi-Suomen ympäristökeskukselle (1.1.2010 alkaen 

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). 

Yhteysviranomainen kuulutti arviointiohjelman 26.6.2008. 

Kuulutus ja arviointiohjelma olivat nähtävillä 26.6.–22.8.2008 

virka-aikana Kristiinankaupungin, Närpiön ja Kaskisten kaupunkien 

virallisilla ilmoitustauluilla sekä Kristiinankaupungin 

pääkirjastossa ja Kaskisten pääkirjastossa. 

Kuulutus ja arviointiohjelma on julkaistu myös yhte- 

Tabell 7-1. Tidsplan för MKB-förfarandet. 

Tidpunkt Händelse 

2008 

Januari–februari Beredning av bedömningen, insamling 

av utgångsmaterial 

Mars Förslag till Västra Finlands miljöcentral 

om tillämpning av bedömningsförfarande 

Styrgruppens möte 

Mars–juni Uppgörande av bedömningsprogram 

Maj Kontaktmyndighetens beslut om tillämpning 

av ett bedömningsförfarande 

Styrgruppens möte 

Möte för allmänheten, presskonferens 

Juni Uppföljningsgruppens möte 

Juni–augusti Bedömningsprogrammet till påseende 

och utlåtanden 

Oktober Kontaktmyndighetens utlåtande om bedömningsprogrammet 

Oktober– Uppgörande av konsekvensbeskrivning 

December Styrgruppens möte 

2009 

Februari Styrgruppens möte 

April Styrgruppens möte 

Uppföljningsgruppens möte 

Augusti Styrgruppens möte 

Uppföljningsgruppens möte 

November Styrgruppens möte 

Möte för allmänheten, presskonferens 

- December Uppgörande av konsekvensbeskrivning 

2010 

Januari–mars Konsekvensbeskrivningen till påseende 

Maj Kontaktmyndighetens utlåtande om konsekvensbeskrivningen 

Beslut om fortsättning 

7.3 Kungörelse om bedömningsprogrammet och 

framläggning till påseende 

MKB-förfarandet för en havsvindpark utanför Kristinestad 

startade officiellt i juni 2008, då projektansvariga PVO- 

Innopower lämnade in programmet för miljökonsekvensbedömning 

till Västra Finlands miljöcentral (från 1.1.2010 

Södra Österbottens närings-, trafik- och miljöcentral) som är 

kontaktmyndighet. Kontaktmyndigheten kungjorde bedömningsprogrammet 

26.6.2008. Kungörelsen och bedömningsprogrammet 

fanns till påseende 26.6–22.8.2008 under tjänstetid 

på de officiella anslagstavlorna i Kristinestad, Närpes 

och Kaskö samt i Kristinestads huvudbibliotek och Kaskö 

huvudbibliotek.

ysviranomaisen Internet-sivuilla www.ymparisto.fi/lsu > 

Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja 

SOVA. Arviointiohjelma on ollut luettavana myös hankkeesta 

vastaavan Internet-sivuilla www.pohjolanvoima.fi. 

7.4 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja 

mielipiteet 

Arviointiohjelmasta toimitettiin yhteysviranomaiselle yhteensä 

22 lausuntoa ja 7 mielipidettä. Lausuntonsa arviointiohjelmasta 

jättivät seuraavat tahot: 

• Kristiinankaupungin kaupunki 


• Kaskisten kaupunki 

• Kristiinankaupungin Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymä, 

Ympäristöosasto 

• Närpiön terveyskeskuksen kuntayhtymä, Ympäristöosasto 

• Österbottens Förbund Pohjanmaan liitto 


• Pohjanmaan TE-keskus, Kalatalousyksikkö 


• Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 

• Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri r.y. 

• Sydbottens Natur och Miljö r.f. 

• Suupohjan lintutieteellinen yhdistys r.y. 

• Kristiinankaupungin kesämökkiyhdistys r.y. 

• Kalatalouden keskusliitto 

• Pjelax fiskelag, Pjelax fiskargille, Pjelax yrkesfiskare 2 


• Härkmeri fiskelag, Härkmeri skifteslag 

• Skaftung skifteslag 

• Lålby skifteslag 

• Österbottens yrkesfiskare r.f. 

• Österbottens Fiskarförbund r.f. 

7.5 Yhteysviranomaisen lausunto 

arviointiohjelmasta 

Yhteysviranomaisena toimiva Länsi-Suomen ympäristökeskus 

(1.1.2010 alkaen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) 

antoi lausunnon (LSU-2008-R-20(531)) ympäristövaikutusten 

arviointiohjelmasta 1.10.2008. Lausunnossa 

kerrotaan mihin selvityksiin hankkeesta vastaavan on erityisesti 

keskityttävä ympäristövaikutusten arviota tehdessään 

ja miltä osin YVA-ohjelmassa esitettyä arviointisuunnitelmaa 

on täydennettävä. Lausunnossa on esitetty myös eri tahoilta 

saadut lausunnot ja mielipiteet arviointiohjelmasta. 

Hankkeen ympäristövaikutukset arvioitiin arviointiohjelman 

Kungörelsen om bedömningsprogrammet publicerades 

också på kontaktmyndighetens webbplats www.ymparisto. 

fi/lsu > Miljövård > Miljökonsekvensbedömning MKB och 

SMB. Bedömningsprogrammet har också kunnat läsas på 

den projektansvarigas webbplats www.pohjolanvoima.fi. 

7.4 Erhållna utlåtanden och åsikter om 

bedömningsprogrammet 

Kontaktmyndigheten fick sammanlagt 22 utlåtanden och 7 

åsikter om bedömningsprogrammet. Utlåtanden om bedömningsprogrammet 

inlämnades av: 

• Staden Kristinestad 


• Kaskö stad 

• Samkommunen för hälsovårdscentralen i Kristinestad- 

Bötom, Miljöavdelningen 

• Samkommunen 

Miljöavdelningen 

för Närpes hälsovårdscentral, 

• Österbottens Förbund 


• Österbottens TE-central, Fiskeenheten 


• Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 

• Finlands naturskyddsförbunds österbottniska distrikt r.f. 


• Ornitologföreningen Suupohjan lintutieteellinen yhdistys 

r.y. 

• Kristinestads sommarstugeförening r.f. 

• Centalförbundet för fiskerihushållning 



• Härkmeri fiskelag, Härkmeri skifteslag 

• Skaftung skifteslag 

• Lålby skifteslag 

• Österbottens yrkesfiskare r.f. 


7.5 Kontaktmyndighetens utlåtande om 

bedömningsprogrammet 

Kontaktmyndigheten Västra Finlands miljöcentral (från 

1.1.2010 Södra Österbottens närings-, trafik- och miljöcentral) 

gav sitt utlåtande (LSU-2008-R-20(531)) om programmet 

för miljökonsekvensbedömning 1.10.2008. I utlåtandet anges 

vilka utredningar den projektansvariga speciellt måste koncentrera 

sig på då miljökonsekvensbedömningen görs och 

till vilka delar den bedömningsplan som presenteras i MKBprogrammet 

måste kompletteras. I utlåtandet presenterades 

också de utlåtanden och åsikter som inkommit från olika intressenter 

om bedömningsprogrammet. 

289

ja ohjelmasta saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. 

Arvioinnin tulokset on koottu tähän ympäristövaikutusten 

arviointiselostukseen. 

Yhteysviranomaisen lausunnossaan esille tuomat asiat ja 

niiden huomioon ottaminen YVA-selostuksessa sekä mahdollinen 

viittaus asianomaiseen kohtaan YVA-selostuksessa on 

esitetty taulukossa (Taulukko 7-2). 

Taulukko 7-2. Yhteysviranomaisen lausunnossa esille nousseita 

keskeisiä huomioita ja tarkennuksia. 

290 

Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Miten lausunto on otettu huomioon arviointityössä 

Nykytilanne tulee kuvata selostuksessa nykyistä tarkemmin. 

Myös etäisyydet asutuksesta tulee tarkistaa. 

Hankekuvausta tulee tarkentaa mm. teknisten ratkaisujen 

osalta 

Ympäristön nykytilan kuvausta on tarkennettu (kappale 

4). Etäisyydet asutuksesta on tarkennettu kohtaan 4.11.3. 

Hankekuvausta on tarkennettu kappaleessa 2. 

Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin on täydennettävä Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin on kuvattu tarkemmin 

kohdassa 2.10. 

Vaihtoehtojen vertailutapa perusteluineen on esitettävä Vaihtoehtojen vertailun perusteet on esitetty kappaleessa 

6.2.1 ja vertailu vaikutuksittain on esitetty kappaleessa 

6.1. 

Arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa on tarkennettava, selvitysten 

hankinnassa ja vaikutusten arvioinnissa käytettävät 

menetelmät ja oletukset on esitettävä yksityiskohtaisemmin 

Alueen vedenalaisen luonnon kuten erityisesti kasvillisuuden 

kartoitus uhanalaisine lajeineen tulee suorittaa 

huolellisesti ja kattavasti koko alueella, ja Natura- alueella 

vaikutukset Natura- 2000 direktiivilajeihin ja luontotyyppeihin, 

myös Metsähallituksen lausunnossa mainittuihin 

1170 Riutat, 1210 rantavallit ja 1620 ulkosaariston luodot 

ja saaret 

Tiedot merinisäkkäistä, kalakannoista ja kalastuksesta on 

selvitettävä huolellisesti 

Vaikutusten seurantaohjelma on laadittava, ei pääasiassa 

tarkkailuun rakentamisajankohtana kuten ohjelmassa mainitaan, 

vaan pidemmälle aikavälille 

Kalakantojen ja kalastuksen lisäksi vaikutukset kalankasvatuslaitoksiin 

tulee selvittää, laitoksia on useita vaikutusalueella 

Melumallinnukset kaikista vaihtoehdoista ovat tarpeen, 

vuodenaikojen väliset erot on myös huomioitava 

Linnuston osalta sekä pesivät linnut että kevään ja syksyn 

muuttoreitit on selvitettävä (yksivuotinen selvitys), ja myös 

linnuston osalta otettava huomioon yleissopimus Euroopan 

luonnonvaraisten kasvien ja eläimistön sekä niiden elinympäristön 

suojelusta 

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tasokas suorittaminen 

on tärkeää YVA- prosessissa koskien koko vaikutusaluetta 

Projektets miljökonsekvenser bedömdes på basis av bedömningsprogrammet 

och kontaktmyndighetens utlåtande 

om programmet. Resultaten av bedömningen finns sammanställda 

i den här miljökonsekvensbeskrivningen. 

De frågor som kontaktmyndigheten tog fram i sitt utlåtande 

och hur de har beaktats i MKB-beskrivningen samt eventuell 

hänvisning till den aktuella punkten i MKB-beskrivningen 

anges i tabell 7-2. 

Arviointimenetelmien kuvaukset on tarkennettu vaikutuksittain 

kappaleessa 4. 

Vedenalaiset kartoitukset on esitetty kappaleissa 4.2 ja 

4.3. 

Vaikutukset Natura-direktioivilajeihin ja luontotyyppeihin 

on arvioitu (Kappale 4.6). 

Merinisäkkäät on kuvattu kappaleessa 4.3.3. 

Kalakannat ja kalastus on esitetty kappaleessa 4.4. 

Rakentamisen ja käytön aikainen vaikutusten seurantaohjelma 

on esitetty kappaleessa 8. 

Vaikutukset kalankasvatuslaitoksiin on arvioitu (kappale 

4.4). 

Tehdyt melumallinnukset on esitetty kappaleessa 4.10. 

Mallinnuksissa on arvioitu vuodenaikojen erot. 

Linnuston osalta on tehty tarvittavat selvitykset. 

Vaikutukset linnustoon on esitetty kappaleessa 4.5. 

Sosiaalisten vaikutusten arviointi on esitetty kappaleessa 

4.17.

Tabell 7-2. Viktiga observationer och preciseringar som togs upp i 

kontaktmyndighetens utlåtande. 

Kontaktmyndighetens utlåtande om bedömningsprogrammet Hur utlåtandet har beaktats i bedömningsarbetet 

Nuläget måste beskrivas noggrannare i beskrivningen. 

Avstånden från bosättningen måste också kontrolleras. 

Projektbeskrivningen ska preciseras bl.a. beträffande de 

tekniska lösningarna 

7.6 Arviointiselostuksen kuulutus ja nähtävillä olo 

Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-selostuksen valmistumisesta 

kuulutuksella noudattaen samaa periaatetta kuin YVAohjelmassa. 

Tämä arviointiselostus kuulutettiin ja asetettiin 

nähtäville helmikuussa 2010. 

Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselostuksen nähtävillä 

olosta, joka järjestetään samoin kuin arviointiohjelman 

nähtävillä olo. Määräaika mielipiteiden ja lausuntojen toimittamiseksi 

yhteysviranomaiselle on 1–2 kuukautta. 

Beskrivningen av miljöns nuvarande tillstånd har preciserats 

(avsnitt 4). Avstånden från bosättningen har preciserats 

i avsnitt 4.11.3. 

Projektbeskrivningen har preciserats i avsnitt 2. 

Projektets anknytning till andra projekt ska kompletteras Projektets anknytning till andra projekt beskrivs närmare 


Sättet att jämföra alternativen och motiveringar för detta 

ska presenteras 

Planen för hur bedömningen ska genomföras ska preciseras, 

de metoder och antaganden som används i anskaffningen 

av utredningar och i konsekvensbedömningen 

ska presenteras noggrannare 

Kartläggningen av områdets submarina natur, speciellt 

vegetationen och hotade arter, ska göras omsorgsfullt 

och heltäckande för hela området, och på Naturaområdet 

konsekvenserna för Natura 2000-direktivarterna och -naturtyperna, 

även i Forststyrelsens utlåtande nämnda 1170 

rev, 1210 strandvallar och 1620 yttre skärgårdens skär 

och holmar 

Uppgifterna om havsdäggdjur, fiskbestånd och fiske ska 

utredas noggrant 

Ett program för uppföljning av konsekvenserna ska göras 

upp, inte huvudsakligen för kontroll vid tidpunkten för 

bygget, som det anges i programmet, utan för en längre 

tid 

Förutom konsekvenserna för fiskbeståndet och fisket ska 

konsekvenserna för fiskodlingsanläggningarna också utredas, 

det finns flera anläggningar inom influensområdet 

Modellberäkningar av bullret krävs för alla alternativ, skillnaderna 

mellan olika årstider ska också beaktas 

Beträffande fågelbeståndet ska både häckande fåglar 

och vår- och höstflyttningslederna utredas (ettårig utredning). 

För fågelbeståndet ska också konventionen om 

skydd av europeiska vilda växter och djur samt deras livsmiljö 

beaktas 

Det är viktigt att en högklassig bedömning av de sociala 

konsekvenserna med beaktande av hela influensområdet 

görs i MKB-processen 

Utgångspunkterna för jämförelsen av alternativen anges 

i avsnitt 6.2.1 och en jämförelse per konsekvens finns i 

avsnitt 6.1. 

Beskrivningen av bedömningsmetoderna har preciserats 

skilt för varje konsekvens i avsnitt 4. 

De submarina kartläggningarna presenteras i avsnitt 4.2 

och 4.3 

Konsekvenserna för Natura-direktivarterna och -naturtyperna 

har bedömts (avsnitt 4.6). 

Havsdäggdjuren beskrivs i avsnitt 4.3.3. 

Fiskbeståndet och fisket beskrivs i avsnitt 4.4. 

Ett program för uppföljning av konsekvenserna under 

byggtiden och driften beskrivs i avsnitt 8. 

Konsekvenserna för fiskodlingsanläggningarna har bedömts 


De modellberäkningar som har gjorts presenteras i avsnitt 

4.10. Skillnaderna mellan olika årstider har uppskattats 

i modellberäkningarna. 

Beträffande fågelbeståndet har de behövliga utredningarna 

gjorts. Konsekvenserna för fågelbeståndet presenteras 


Bedömningen av de sociala konsekvenserna presenteras 


7.6 Kungörelse av konsekvensbeskrivningen samt 

framläggning till påseende 

Kontaktmyndigheten tillkännager att MKB-beskrivningen är 

färdig genom en kungörelse enligt samma princip som för 

MKB-programmet. Den här konsekvensbeskrivningen tillkännagavs 

och framlades till påseende i februari 2010. 

Kontaktmyndigheten tillkännager att konsekvensbeskrivningen 

finns framlagd till påseende. Den framläggs på samma 

sätt som bedömningsprogrammet. Åsikter och utlåtanden 

ska inlämnas till kontaktmyndigheten inom utsatt tid, 

som är 1–2 månader. 

291

7.7 YVA-menettelyn päättyminen 

Yhteysviranomainen pyytää lausunnot keskeisiltä viranomaistahoilta 

kuten ohjelmavaiheessa. Mielipiteen selostuksesta ja 

tehtyjen selvitysten riittävyydestä saavat antaa kaikki ne, joihin 

hanke saattaa vaikuttaa. Viranomainen kokoaa mielipiteet 

ja lausunnot yhteen ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa 

selostuksesta ja sen riittävyydestä. 

YVA-menettely päättyy, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, 

liikenne- ja ympäristökeskus (ent. Länsi-Suomen ympäristökeskus) 

antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta 2 kuukauden 

kuluessa nähtävillä oloajan päättymisestä. Arvioinnin 

tuloksia ovat arviointiselostus ja yhteysviranomaisen antama 

lausunto. Nämä asiakirjat liitetään mukaan hankkeen edellyttämiin 

lupahakemuksiin. 

7.8 Arviointimenettelyn ja osallistumisen 

järjestäminen 

7.8.1 Suunnitteluryhmä 

Arviointia varten perustettiin seuraavat työryhmät: suunnitteluryhmä, 

ohjausryhmä ja seurantaryhmä. 

Suunnitteluryhmä vastasi arvioinnin käytännön toteutuksesta, 

kuten lähtötietojen kokoamisesta, dokumenteista ja 

tiedottamisesta. Suunnitteluryhmään osallistuivat: 

• Hankkeesta vastaava, PVO-Innopower 

• YVA-konsultti, Ramboll Finland 

7.8.2 Ohjausryhmä 

Ohjausryhmä koostui kuntien, maakuntaliiton ja ympäristösekä 

muiden viranomaisten edustajista suunnitteluryhmän 

jäsenten lisäksi. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata arviointiprosessia 

ja osaltaan varmistaa arvioinnin asianmukaisuus 

ja laadukkuus. Ohjausryhmä kokoontui arviointimenettelyn 

aikana 7 kertaa. 

Ohjausryhmään osallistuivat: 



• Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 


• Pohjanmaan liitto 



• Merenkulkulaitos 

• Pohjanmaan TE-keskus 



Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Kristiinankaupungin 

tekninen johtaja Sven Söderlund. 

292 

7.7 Avslutning av MKb-förfarandet 

Kontaktmyndigheten begär utlåtanden av centrala myndigheter 

liksom i programskedet. Alla de som kan påverkas av 

projektet får framföra åsikter om beskrivningen och om utredningarnas 

tillräcklighet. Myndigheten samlar in åsikterna och 

utlåtandena och ger utgående från dem sitt eget utlåtande 

om beskrivningen och dess tillräcklighet. 

MKB-förfarandet avslutas då Södra Österbottens närings-, 

trafik- och miljöcentral (tidigare Västra Finlands miljöcentral) 

ger sitt utlåtande om konsekvensbeskrivningen inom 2 månader 

efter att den tid då beskrivningen varit offentligt framlagd 

har löpt ut. Resultaten av bedömningen är konsekvensbeskrivningen 

och det utlåtande som kontaktmyndigheten ger. 

De här handlingarna bifogas till de tillståndsansökningar som 

krävs för projektet. 

7.8 Hur bedömningsförfarande och deltagande 

ordnats 

7.8.1 Planeringsgrupp 

För bedömningen tillsattes följande arbetsgrupper: planeringsgrupp, 

styrgrupp och uppföljningsgrupp. 

Planeringsgruppen svarade för det praktiska då bedömningen 

genomfördes såsom insamling av utgångsinformation, 

dokumentering och informering. I planeringsgruppen 

deltog: 

• Den projektansvariga, PVO-Innopower 

• MKB-konsulten, Ramboll Finland 

7.8.2 Styrgrupp 

Styrgruppen bestod förutom av planeringsgruppens medlemmar 

också av representanter för kommunerna, landskapsförbundet 

samt miljö- och andra myndigheter. Styrgruppens uppgift 

var att styra bedömningsprocessen och säkerställa att bedömningen 

är ändamålsenlig och av hög kvalitet. Styrgruppen 

sammankom 7 gånger under bedömningsförfarandet. 

I styrgruppen deltog: 



• Södra Österbottens närings-, trafik- och miljöcentral (tid. 

Västra Finlands miljöcentral) 

• Österbottens förbund 



• Sjöfartsverket 

• Österbottens TE-central 



Styrgruppens ordförande var Kristinestads tekniska direktör 

Sven Söderlund.

7.8.3 Seurantaryhmä 

YVA-seurantaryhmän tarkoituksena oli varmistaa tarvittavien 

selvitysten asianmukaisuus ja riittävyys sekä kansalaisten 

osallistumismahdollisuus. Seurantaryhmän asema on 

ympäristövaikutusten arvioinnin laadun kannalta keskeinen. 

Seurantaryhmä kokoontui arviointimenettelyn aikana 3 

kertaa. 

Seurantaryhmään kutsuttiin ohjausryhmän jäsenten lisäksi 

edustajat mm. seuraavilta tahoilta: 

• Länsi-Suomen lääninhallitus 

• Merenkurkun neuvosto 

• Länsi-Suomen merivartiosto 

• Pohjanmaan pelastuslaitos 

• Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 

• Kalatalouden keskusliitto 

• Österbottens Fiskarförbund rf 

• Österbottens Yrkesfiskares Fackorganisation rf 

• Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry 

• Sydbottens natur och miljö rf 

• Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 

• Ruotsinkielisen pohjanmaan riistanhoitopiiri 

• Kristiinankaupungin mökkiyhdistys 

• Kristiinan seudun omakotiyhdistys ry 

• osakaskunnat (Skaftungs skifteslag, Lålby fiskelag, 

Lappfjärds fiskelag; Pjelax bys skifteslag, Böle, Gottböle, 

Ståbacka skifteslag, Härkmeri skifteslag) 

7.8.4 Yhteysviranomainen 

Yhteysviranomainen päättää virallisiin kuulemisiin liittyvistä 

järjestelyistä YVA-laissa säädetyllä tavalla. Lain mukaan hankkeesta 

vastaavaa ja yhteysviranomainen voivat tämän lisäksi 

sopia tiedottamisesta myös muulla tavalla. Virallinen tiedottaminen 

ja kuuleminen ovat tarpeen ainakin arviointiohjelman 

nähtäville asettamisen yhteydessä sekä arviointiselostuksen 

käsittelyvaiheessa. Kansalaisilla on mahdollisuus tuoda esille 

näkemyksiään vaikutuksista ja vaihtoehdoista. 

7.8.5 Kansalaisten osallistuminen 

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua 

kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, 

työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin 

elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. 

Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan: 

• esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystarpeista 

silloin, kun hankkeen arviointiohjelman vireilläolosta 

ilmoitetaan 

• esittää kannanottonsa arviointiselostuksen sisällöstä kuten 

tehtyjen selvitysten riittävyydestä arviointiselostuksen 

tiedottamisen yhteydessä 

7.8.3 Uppföljningsgrupp 

Avsikten med MKB-uppföljningsgruppen var att säkerställa 

att behövliga utredningar gjordes på lämpligt sätt och var tillräckliga 

samt att ge invånarna en möjlighet till delaktighet. 

Uppföljningsgruppen har en central ställning med tanke på 

miljökonsekvensbedömningens kvalitet. Uppföljningsgruppen 

sammankom 3 gånger under bedömningsförfarandet. 

Till uppföljningsgruppen kallades förutom styrgruppens 

medlemmar representanter för bl.a.: 

• Länsstyrelsen i Västra Finland 

• Kvarkenrådet 

• Västra Finlands sjöbevakningssektion 

• Österbottens räddningsverk 

• Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 

• Centralförbundet för fiskerihushållning 


• Österbottens Yrkesfiskares Fackorganisation r.f. 

• Finlands naturskyddsförbunds österbottniska distrikt r.f. 


• Ornitologföreningen Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys 

r.y. 

• Svenska Österbottens viltvårdsdistrikt 

• Kristinestads sommarstugeförening 

• Kristinestadsnejdens egnahemshusförening r.f. 

• delägarlagen (Skaftungs skifteslag, Lålby fiskelag, 

Lappfjärds fiskelag; Pjelax bys skifteslag, Böle, Gottböle, 

Ståbacka skifteslag, Härkmeri skifteslag) 

7.8.4 Kontaktmyndighet 

Kontaktmyndigheten beslutar om arrangemangen kring de officiella 

hörandena på det sätt som anges i MKB-lagen. Enligt 

lagen kan den projektansvariga och kontaktmyndigheten 

dessutom komma överens om att också informera på annat 

sätt. Offentlig informering och offentligt hörande är nödvändigt 

åtminstone i samband med att bedömningsprogrammet 

framläggs till påseende samt då konsekvensbeskrivningen 

behandlas. Invånarna har möjlighet att framföra sina åsikter 

om konsekvenserna och alternativen. 

7.8.5 Invånarnas deltagande 

I förfarandet vid miljökonsekvensbedömning kan alla de invånare 

delta, vilkas förhållanden och intressen såsom boende, 

arbete, möjligheter att röra sig på området, fritidssysselsättningar 

eller andra levnadsförhållanden kan påverkas, om projektet 

genomförs. 

Invånarna kan enligt lagen: 

• framföra sina synpunkter om behovet att utreda konsekvenserna 

av projektet, då det meddelas om att bedömningsprogrammet 

för projektet är anhängigt 

• framföra sina åsikter om konsekvensbeskrivningens innehåll, 

t.ex. de gjorda utredningarnas tillräcklighet, i samband 

med att konsekvensbeskrivningen tillkännages 

293

Ihmisten tavoitteet ja mielipiteet ovat tärkeitä, ja arviointimenettelyssä 

tavoitteena on näiden mielipiteiden huomioonottaminen. 

Keskenään ristiriitaiset tavoitteet voidaan siten 

suunnittelussa nostaa esille niin, että kaikki näkemykset voidaan 

päätöksenteossa ottaa huomioon. 

7.8.6 Yleisö- ja tiedotustilaisuudet 

Suunnittelu-, ohjaus- ja seurantaryhmätyöskentelyn lisäksi 

ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä haluttiin tavoittaa 

vaikutusalueen asukkaita, maanomistajia ja muita intressiryhmiä 

laajasti. Menettelyn aikana järjestetään yleisötilaisuuksia, 

joiden tavoitteena on saada kartoitettua konkreettisia vaikutuksia, 

joita paikalliset asukkaat ja alueen käyttäjät haluavat 

arvioinnissa ja tulevassa päätöksenteossa otettavaksi 

huomioon. 

Ohjelmavaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 19.5.2008 

Raatihuoneella Kristiinankaupungissa. Selostusvaiheen 

yleisötilaisuus järjestettiin 9.11.2009 kulttuuritalossa DUX 

Kristiinankaupungissa. Yleisötilaisuuksien yhteydessä järjestettiin 

myös tiedotustilaisuudet tiedotusvälineille. 

7.8.7 tiedottaminen 

PVO-Innopower julkisti päätöksensä arviointimenettelyn käynnistämisestä 

ja toimitti sitä koskevan tiedotteen paikallisille 

tiedotusvälineille 22.2.2008. Useat paikalliset lehdet kirjoittivat 

aiheesta ja mm. Syd-Österbotten -lehden Internet-sivujen 

keskustelupalstalla kommentoitiin uutista vilkkaasti. 

Kuulutukset julkaistiin alueella ilmestyvissä sanomalehdissä 

Pohjalainen, Vasabladet, Ilkka, Suupohjan Sanomat ja 

Syd-Österbotten lehdessä. 

Pohjolan Voiman nettisivuille www.pohjolanvoima.fi on laadittu 

hankkeen internetsivut, joilla esitellään hanketta, tehtäviä 

selvityksiä, ympäristövaikutusten arviointia ja aikanaan 

sen tuloksia. YVA-menettelyn yhteysviranomaisen lausunnot 

ovat nähtävillä myös ympäristöhallinnon Internet-sivuilla www. 

ymparisto.fi. 

294 

Människornas mål och åsikter är viktiga, och syftet med 

bedömningsförfarandet är att beakta dessa åsikter. Mål som 

sinsemellan är motstridiga kan då lyftas fram i planeringen så 

att alla åsikter kan beaktas då beslut fattas. 

7.8.6 Möten för allmänheten och presskonferenser 

Utöver arbetet i planerings-, styr- och uppföljningsgrupperna 

ville man i samband med miljökonsekvensbedömningen också 

nå ett stort antal av influensområdets invånare, markägare 

och andra intressegrupper. Under förfarandets gång ordnas 

möten för allmänheten med avsikt att kartlägga de konkreta 

konsekvenser som lokalbefolkningen och de som använder 

området vill få beaktade i bedömningen och det kommande 

beslutsfattandet. 

I programskedet ordnades ett möte för allmänheten på 

rådhuset i Kristinestad 19.5.2008. I beskrivningsskedet ordnades 

ett möte för allmänheten i kulturhuset Dux i Kristinestad 

9.11.2009. I samband med mötena för allmänheten hölls också 

presskonferenser för medierna. 

7.8.7 Informering 

PVO-Innopower offentliggjorde sitt beslut om att starta ett bedömningsförfarande 

och gav ett meddelande om detta till de 

lokala medierna 22.2.2008. Flera lokala tidningar skrev om 

ämnet och bl.a. i tidningen Syd-Österbottens diskussionsforum 

på webben diskuterades nyheten livligt. 

Kungörelserna publicerades i regionens tidningar, dvs. 

Pohjalainen, Vasabladet, Ilkka, Suupohjan Sanomat och Syd- 

Österbotten. 

På Pohjolan Voimas webbplats www.pohjolanvoima.fi har 

webbsidor för att presentera projektet gjorts upp. Där presenteras 

projektet, de utredningar som ska göras, miljökonsekvensbedömningen 

och senare dess resultat. Utlåtandena 

från MKB-förfarandets kontaktmyndighet kan också ses på 

miljöförvaltningens webbplats www.ymparisto.fi.

8 VAIKUTUSTEN SEURANTA 

8 UPPFÖLJNING AV KONSEKVENSERNA 

295

296

8 VAIKUtUStEN SEURANtA 

8.1 Linnusto 

Suunnittelualueella on merkittäviä linnustollisia arvoja niin 

alueen pesimälinnuston kuin myös muuttavien lajien osalta. 

Tämän takia tuulivoimapuiston mahdollisia linnustovaikutuksia 

olisi syytä seurata sen rakentamisen ja toimintavaiheen 

ensimmäisinä vuosina tuulivoimaloiden aiheuttamien linnustovaikutusten 

todentamiseksi sekä niiden ehkäisemiseksi. 

Keskeistä seurannassa olisivat: 

• törmäysriskin selvittäminen 

• mahdolliset muutokset lintujen (kuten haahka ja mustalintu) 

kerääntymä- ja ruokailualueissa 

• ympäristön merkittävimpien pesimäsaarien ja -luotojen linnuston 

kehitys tuulivoimapuiston perustamisen jälkeen. 

Suunnittelualueen linnustosta on olemassa varsin kattavasti 

tietoa, jota voidaan hyödyntää suunnitellun tuulivoimapuistohankkeen 

linnustovaikutusten seurannassa. 

Linnustoseurannan menetelmät tulisi huolellisesti suunnitella, 

jotta tulosten vertailukelpoisuus ja mahdollinen yleistettävyys 

pystyttäisiin turvaamaan. Linnustoseurannan tarve jatkossa 

(ensimmäisten käyttövuosien jälkeen) harkitaan riippuen voimaloiden 

todetuista vaikutuksista alueen linnustoon. 

Linnustoseurannan tuloksia tulisi mahdollisuuksien mukaan 

pyrkiä vertaamaan esim. hankkeen merenpohjalle ja 

kalastolle aiheutuviin muutoksiin, jotta linnustossa havaittavien 

muutosten mahdolliset vaikutusmekanismit pystyttäisiin 

tunnistamaan ja löytämään edelleen keinoja haittavaikutusten 

ehkäisemiseksi. 

8.2 Vesistö 

Veden laatu 

Hankealueen vedenlaatua seurataan vuosittain sekä rakentämisen 

että käytön aikana, pääpainon ollessa perustustöiden 

aikaisten mahdollisten sameusvaikutusten havaitsemisessa. 

Nykyiset ympäristöhallinnon seurantapisteet soveltuvat 

tarkoitukseen hyvin. Asemilla vedenlaatua on seurattu 

jo useamman vuosikymmenen ajan, joten vertailuaineistoa 

mahdollisten hankkeesta aiheutuvien pitkäaikaismuutosten 

havaitsemiseksi on runsaasti.. Tarvittaessa (esim. rakennettaessa 

Natura-alueelle tai sen lähialueelle) voidaan tehdä 

intensiiviseurantaa yksittäisen perustustyön aiheuttamista 

muutoksista ja kestosta meriveden laatuun. Tässä voidaan 

käyttää online- mittauksia tai tiheävälistä näytteenottoa työskentelyalueen 

lähiympäristössä. 

Pohjan laatu ja eliöstö 

Myös muutosta hankealueen merenpohjassa, perustettavien 

tuulivoimayksiköiden ympäristössä, seurataan säännöllisin 

väliajoin sekä rakentamisen että käytön aikana. Havainnointia 

tehdään sukeltamalla ja näytteenotolla (sedimentti, kasvillisuus, 

pohjaeliöstö). Sopiva seurantaväli on noin 2-3 vuotta. 

Tarkempi ajoitus ja seurannan laajuus riippuvat mm. perustamistöiden 

rakentamisaikataulusta. Ensimmäinen näytteen- 

8 UPPFöLjNING AV KONSEKVENSERNA 


Planområdet har betydande värde beträffande fågelbeståndet, 

både när det gäller fåglar som häckar på området och 

flyttande arter. Därför är det skäl att följa upp hur vindkraftsparken 

eventuellt påverkar fågelbeståndet under byggskedet 

och under de första åren då kraftverken är i drift så att 

vindkraftverkens eventuella påverkan på fågelbeståndet kan 

konstateras och förhindras. 

I uppföljningen är det viktigt att: 

• utreda kollisionsrisken 

• notera eventuella förändringar i fåglarnas (t.ex. ejder och 

sjöorre) samlings- och födoområden 

• ge akt på fågelbeståndets utveckling på de viktigaste 

häckningsholmarna och -skären i omgivningen efter att 

vindkraftsparken har byggts. 

Det finns mycket omfattande information om fågelbeståndet 

på planområdet. Den existerande informationen kan utnyttjas 

vid uppföljningen av vindkraftsprojektets inverkan på 

fågelbeståndet. Metoderna för uppföljning av fågelbeståndet 

borde planeras noggrant så att resultatens jämförbarhet 

och eventuell möjlighet till generalisering kan säkerställas. 

Behovet av fågeluppföljning i fortsättningen (efter de första 

driftsåren) övervägs beroende på kraftverkens konstaterade 

inverkan på områdets fågelbestånd. 

Resultaten av fågeluppföljningen borde i mån av möjlighet 

jämföras med t.ex. de förändringar som projektet har orsakat 

på havsbottnen och för fiskbeståndet så att eventuella verkningsmekanismer 

i de förändringar som observerats bland 

fågelbeståndet kan identifieras och så att det går att hitta 

metoder att förhindra de negativa konsekvenserna. 

8.2 Vattendrag 

Vattenkvalitet 

Vattenkvaliteten på projektområdet följs årligen upp både i 

byggskedet och under driften, med tyngdpunkt på observation 

av eventuella konsekvenser av grumlingen under arbetet 

med att bygga fundament. Miljöförvaltningens nuvarande 

uppföljningspunkter är väl lämpade för det här ändamålet. 

Vid stationerna har vattenkvaliteten redan följts upp under flera 

årtionden, så det finns rikligt med jämförelsematerial för att 

eventuella långtidsförändringar till följd av projektet ska kunna 

upptäckas. Vid behov (t.ex. om det byggs på Naturaområde 

eller i dess närområde) kan en intensivuppföljning göras av 

de förändringar som ett enskilt fundamentarbete orsakar i 

havsvattnets kvalitet och förändringens varaktighet. Här kan 

online-mätningar eller provtagning med täta intervaller i arbetsområdets 

näromgivning användas. 

Bottenkvalitet och -organismer 

Också förändringar på projektområdets havsbotten i omgivningen 

kring de vindkraftsenheter som ska byggas följs 

regelbundet upp både i byggskedet och under driften. 

Observationer görs genom dykning och provtagning (sedi- 

297

ottokerta tulisi ajoittaa noin vuoden päähän yksittäisen tuulivoimayksikön 

asennuksesta. Seurannassa kiinnitetään huomiota 

pohjamateriaalin laatuun, kasvillisuuteen ja eliöstöön. 

Keskeistä on havainnoida perustusten läheisyydessä olevilla 

häirityillä pohjilla tapahtuvaa eliöstön palautumisnopeutta ja 

lajien määrää sekä yksilötiheyttä. Näin menetellen saadaan 

arvokasta tietoa perustusten ympärille laitetun pintamateriaalin 

soveltuvuudesta eliöstölle ja siten vesialueiden houkuttelevuudelle 

paikallisten kalalajien ravinnonhankinta- ja 

lisääntymisalueina. 

Edellä esitettyjen seurantojen tulosten tulkintaa varten 

tarvitaan havaintoja sopivalta vertailualueelta, joka ei sijaitse 

hankealueen vaikutusalueella. 

Lisäksi voidaan harkita, että aika ajoin seurattaisiin haitallisten 

aineiden kertymistä eliöihin hankealueella. Tätä varten merelle, 

riittävän kauas rannikolla olevista mahdollisista päästölähteistä 

perustetaan edustava seurantapiste. Nykyiset, tähän 

tarkoitukseen perustetut, tarkkailupisteet Kristiinankaupungin 

edustalla soveltuvat hyvin vertailualueiksi. 

8.3 Kalasto 

Kristiinankaupungin merialueen kalastoa ja kalastusta (kalastusalueet, 

saaliskoko, saaliskalalajit ja pyydykset) selvitetään 

aika ajoin kalastustiedustelulla. Tiedustelu kohdistetaan pääasiassa 

alueen ammattikalastajiin. Ensimmäinen tiedustelu 

tehdään vuosi rakentamisen aloittamisesta ja siitä eteenpäin 

vuoden välein. YVA- menettelyn yhteydessä tehty vastaava 

selvitys toimii hyvänä vertailupohjana myöhemmin kerättävlle 

aineistolle. Lisäksi hyödynnetään esim. riista- ja kalatalouden 

tutkimuslaitoksen (RKTL) merialueelta keräämiä tutkimus- 

ja tilastotietoja (esim. VELMUn osahanke: rannikon kalojen 

lisääntymisalueet). 

Kalastoseurantaan voidaan liittää myös erillisselvityksiä, 

kuten töiden aikaisia pyydysten likaantumiskokeita ja myöhemmin 

koekalastuksia perustusten lähiympäristössä. 

8.4 Natura 

Natura-seurantaa toteutetaan osittain edellä esitetyllä linnustoseurannalla 

(kohta 8.1). Lisäksi hankkeen jatkosuunnittelussa 

tullaan tutkimaan sijoituspaikkojen pohjan laatua 

tarkemmin. Näin saadaan tietoa mahdollisten Naturaluontotyyppien 

esiintymisestä sijoituspaikoilla ja niiden lähistössä. 

Luontotyyppien seurantatarve ja menetelmä harkitaan 

tietojen perusteella hankkeen lupavaiheessa. 

298 

ment, vegetation, bottenorganismer). Lämpligt uppföljningsintervall 

är cirka 2–3 år. Närmare tidpunkt och uppföljningens 

omfattning beror bl.a. på tidsplanen för arbetena med 

att bygga fundamenten. Den första provtagningen borde ske 

ungefär ett år efter att ett enskilt vindkraftverk har byggts. I 

uppföljningen fästs vikt vid bottenmaterialets art, vegetation 

och organismer. Det är viktigt att ge akt på hur snabbt organismerna 

återkommer till de störda bottnarna i närheten av 

fundamenten samt antalet arter och individtätheten. På så 

sätt får man värdefull information om hur väl det ytmaterial 

som lagts kring fundamenten lämpar sig för organismerna 

och därmed hur lockande vattenområdena är som närings- 

och reproduktionsområde för de lokala fiskarterna. 

För tolkning av resultaten av ovannämnda uppföljningar 

behövs observationer från ett lämpligt referensområde som 

inte ligger inom projektområdets influensområde. 

Dessutom kan man överväga att med vissa intervaller följa 

upp ackumuleringen av skadliga ämnen i organismerna på 

projektområdet. För detta ändamål ska en representativ uppföljningspunkt 

väljas tillräckligt långt borta från eventuella utsläppskällor 

vid kusten. De nuvarande kontrollpunkterna som 

utsetts för det här ändamålet och finns utanför Kristinestad är 

väl lämpade som referensområden. 

8.3 Fiskbestånd 

Fiskbeståndet och fisket i havsområdet utanför Kristinestad 

(fiskeområden, fångstens storlek, fiskarter i fångsten och fiskeredskap) 

utreds då och då via fiskeenkäter. Enkäten riktas 

främst till områdets yrkesfiskare. Den första enkäten görs ett 

år efter att byggarbetet har inletts och därefter görs enkäten 

en gång om året. Motsvarande utredning, som gjordes i samband 

med MKB-förfarandet, utgör ett gott jämförelsematerial 

för det material som senare samlas in. Dessutom utnyttjas 

forskningsdata och statistikuppgifter som t.ex. Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 

(VFFI) har samlat in (t.ex. VELMU:s delprojekt 

om fiskarnas reproduktionsområden vid kusten). 

Uppföljningen av fiskbeståndet kan också inkludera separata 

utredningar såsom experiment om nedsmutsning av 

fiskeredskap under byggarbetets gång och senare provfiske 

i närheten av fundamenten. 

8.4 Natura 

Natura-uppföljningen görs delvis genom ovannämnda uppföljning 

av fågelbeståndet (avsnitt 8.1). I den fortsatta planeringen 

av projektet kommer dessutom bottnens art på förläggningsplatserna 

att undersökas noggrannare. Det ger information 

om förekomsten av eventuella Natura-naturtyper på 

förläggningsplatserna och i deras närhet. Behovet av uppföljning 

av naturtyper och lämplig metod för detta övervägs utgående 

från tillgänglig information i projektets tillståndsskede.

9 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT 

SUUNNITELMAT JA LUVAT 

9 BEHÖVLIGA PLANER OCH TILLSTÅND 

FÖR PROJEKTET 

299

300

9 HANKKEEN EDELLYttäMät 

SUUNNItELMAt jA LUVAt 

9.1 Ympäristövaikutusten arviointi 

Hankkeessa on kyse suuresta merituulivoimalaitoksesta, joka 

ennakkotapausten perusteella tarvitsee YVA:n, vaikka tuulivoima 

ei sisälly YVA-lain mukaiselle hankelistalle. 

PVO-Innopower pyysi 19.3.2008 kirjallisesti Länsi-Suomen 

ympäristökeskusta (1.1.2010 alkaen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, 

liikenne- ja ympäristökeskus) tekemään YVA-lain 4 

§:n mukaisen päätöksen siitä, että hankkeeseen tulee soveltaa 

YVA-menettelyä. Länsi-Suomen ympäristökeskus päätti 

2.5.2008, että hankkeeseen on sovellettava YVA-menettelyä. 

Koska hanke ulottuu laajimmillaan 10 km etäisyydelle 

Suomen rannikosta, ei ole tarpeen toteuttaa kansainvälistä 

vaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalaitosten etäisyys 

Ruotsin rannikosta on noin 150 km. 

9.2 Hankkeen yleissuunnittelu 

Hankkeen yleissuunnittelua on tehty yhtä aikaa ympäristövaikutusten 

arvioinnin kanssa. Arvioinnissa saadut tiedot suunnittelualueesta 

ja sen ominaispiirteistä on otettu huomioon 

suunnittelussa. Yleissuunnittelu jatkuu ja tarkentuu edelleen 

ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen. 

9.3 Sopimukset 

9.3.1 Liittymissopimus sähköverkkoon 

Tuulivoimalaitosten kytkentä valtakunnan sähköverkkoon 

edellyttää liittymissopimusta Fingrid Oyj:n kanssa. 

9.3.2 Sopimukset maanomistajien kanssa 

Tuulivoimaloiden rakentamisesta sovitaan merialueiden omistajien 

kanssa. 

9.4 Kaavoitus 

Laajan merituulivoimapuiston toteuttaminen vaatii alueen 

kaavoittamista. Hankkeen laajuudesta riippuen tulee alue 

merituulivoimalaitokselle varata maakuntakaavassa, oikeusvaikutteisessa 

osayleiskaavassa ja/tai asemakaavassa. 

PVO-Innopower esittää Pohjanmaan liitolle hankkeen uuden 

suunnitelman mukaisen alueen varaamista tuulivoimarakentamisen 

vaihekaava 2:ssa ja Kristiinankaupungille rantaosayleiskaavan 

muutosta ja laajennusta niin, että tuulivoimapuiston 

rakentaminen on mahdollista. 

Karhusaaren voimalaitosalueen tuulivoimalat voidaan rakentaa 

nykyisen asemakaavan mukaisesti. 

9 bEHöVLIGA PLANER OcH tILLStÅND 

FöR PROjEKtEt 

9.1 Miljökonsekvensbedömning 

I projektet är det fråga om en stor havsvindkraftsanläggning 

som enligt prejudikatfall kräver MKB, fastän vindkraft inte ingår 

i projektlistan i MKB-lagen. 

PVO-Innopower bad den 19.3.2008 skriftligen Västra 

Finlands miljöcentral (från 1.1.2010 Södra Österbottens närings-, 

trafik- och miljöcentral) att fatta ett beslut enligt 4 § i 

MKB-lagen om att ett MKB-förfarande ska tillämpas på projektet. 

Västra Finlands miljöcentral beslutade 2.5.2008 att 

MKB-förfarande ska tillämpas på projektet. 

Eftersom projektet sträcker sig som längst 10 km från 

Finlands kust är ett internationellt konsekvensbedömningsförfarande 

inte nödvändigt. Vindkraftverkens avstånd från 

svenska kusten blir cirka 150 km. 

9.2 Allmän planering av projektet 

Den allmänna planeringen av projektet har gjorts samtidigt 

som miljökonsekvensbedömningen. Den information som 

har framkommit om planområdet och dess särdrag i bedömningen 

har beaktats i planeringen. Den allmänna planeringen 

fortsätter och preciseras ytterligare efter förfarandet vid 

miljökonsekvensbedömning. 

9.3 Avtal 

9.3.1 Avtal om anslutning till elnätet 

För att koppla vindkraftverken till riksnätet krävs anslutningsavtal 

med Fingrid Abp. 

9.3.2 Avtal med markägarna 

För att bygga vindkraftverk ska avtal ingås med havsområdenas 

ägare. 

9.4 Planläggning 

För att en stor havsvindpark ska kunna byggas måste området 

planläggas. Beroende på projektets storlek måste ett område 

för havsvindparken reserveras i landskapsplanen, i en delgeneralplan 

och/eller en detaljplan som har rättsverkan. 

PVO-Innopower föreslår för Österbottens förbund att ett 

område enligt den nya planen ska reserveras i etapplan 2 

för vindkraftsbyggande och att Kristinestads stranddelgeneralplan 

ska ändras och utökas så att det går att bygga en 

vindkraftspark. 

Vindkraftverken på kraftverksområdet på Björnön kan byggas 

enligt den nuvarande detaljplanen. 

301

9.5 Vesilain mukaiset luvat 

Uuden tuulivoimalaitoksen perustusten ja merikaapelien rakentamiselle 

vesialueelle on haettava vesilain (264/1961) mukainen 

lupa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. 

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei käsitellä 

maa- ja vesialueiden omistukseen ja korvausmenettelyyn liittyviä 

asioita. Korvauskysymykset tulevat käsiteltäviksi vesilain 

mukaisessa lupamenettelyssä. 

9.6 Rakennusluvat 

Tuulivoimalat tarvitsevat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 

mukaisen rakennusluvan, joka haetaan Kristiinankaupungin 

rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennuslupaa hakee alueen 

haltija. Rakennusluvan myöntämisen edellytys on, että 

hankkeen YVA- menettely on päättynyt ja Ilmailulaitokselta 

on saatu lausunto lentoturvallisuuden varmistamiseksi. 

Rakennustarkastaja tarkistaa lupaa myöntäessään, että rakennussuunnitelma 

on vahvistetun asemakaavan ja rakennusmääräysten 

mukainen. 

Laadittavan kaavan oikeusvaikutuksista riippuen rakentaminen 

voi edellyttää myös suunnittelutarveratkaisua 

tai poikkeamista MRL 72 §:n mukaisesta ranta-alueen 

rakentamisrajoituksesta. 

9.7 Voimajohdon luvat 

Sähkömarkkinalain (386/1995) 18 §:n mukaan vähintään 110 

kilovoltin sähköjohdon rakentamiseen on pyydettävä sähkömarkkinaviranomaisen 

eli Energiamarkkinaviraston lupa. 

Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon rakentaminen 

on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista. 

Voimalinjojen osalta haetaan tarvittavat tutkimusluvat ja 

lunastusluvat. Maastotutkimuksia varten tarvitaan lunastuslain 

(603/1977) 84 §:n mukainen maastotutkimuslupa Länsi- 

Suomen lääninhallitukselta. 

Voimalinjojen rakentamista varten tarvittava lunastuslain 5 

§:n mukainen lunastuslupa haetaan valtioneuvostolta. Jos lunastuslupaa 

haetaan voimansiirtolinjan rakentamista varten 

ja jos lunastusluvan antamista ei vastusteta tai kysymys on 

yleisen ja yksityisen edun kannalta vähemmän tärkeästä lunastuksesta, 

lunastuslupaa koskevan hakemuksen ratkaisee 

asianomainen maanmittaustoimisto. 

9.8 Ympäristöluvat 

Merituulivoimapuiston ympäristöluvan tarve selvitetään 

hankesuunnitelman tarkentuessa. Ympäristönsuojelulain 

(86/2000) 28 § mukaisen ympäristöluvan tarpeen ratkaisee 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tai kunta. 

302 

9.5 tillstånd enligt vattenlagen 

För byggande av fundament för de nya vindkraftverken och 

för dragning av sjökablar i vattenområdet måste tillstånd 

enligt vattenlagen (264/1961) ansökas vid Västra och Inre 

Finlands regionförvaltningsverk. 

I förfarandet vid miljökonsekvensbedömning behandlas 

inte frågor i anslutning till mark- och vattenområdenas ägoförhållanden 

och ersättningsförfarandet. Ersättningsfrågorna 

kommer att behandlas vid ett tillståndsförfarande enligt 

vattenlagen. 

9.6 bygglov 

Vindkraftverken behöver bygglov enligt markanvändnings- 

och bygglagen, (MarkByggL), vilket ansöks av Kristinestads 

byggnadstillsynsmyndigheter. Områdets innehavare ansöker 

om bygglov. En förutsättning för att bygglov ska beviljas är 

att projektets MKB-förfarande har slutförts och att utlåtande 

av Luftfartsverket har erhållits om hur flygsäkerheten ska tryggas. 

Då lov ska beviljas kontrollerar byggnadsinspektören att 

byggnadsplanen är i enlighet med den fastställda detaljplanen 

och byggbestämmelserna. 

Beroende på rättsverkan för den plan som ska göras upp 

kan byggandet också förutsätta ett avgörande av planeringsbehov 

eller en avvikelse från den bygginskränkning som enligt 

72 § i MarkByggL gäller för strandområdet. 

9.7 tillstånd för kraftledningen 

Enligt 18 § i elmarknadslagen (386/1995) måste tillstånd för 

att bygga en minst 110 kilovolts elledning begäras av elmarknadsmyndigheten 

dvs. Energimarknadsverket. En förutsättning 

för att tillstånd ska beviljas är att det är nödvändigt att 

bygga elledningen för att trygga elöverföringen. 

För kraftledningarna ansöks om nödvändiga undersökningstillstånd 

och inlösningstillstånd. För terrängundersökningarna 

behövs terrängundersökningstillstånd enligt 84 § i 

inlösningslagen (603/1977) av länsstyrelsen i Västra Finland. 

Det inlösningstillstånd som enligt 5 § i inlösningslagen behövs 

för att bygga kraftledningarna ansöks av statsrådet. Om 

inlösningstillstånd ansöks för att bygga en kraftöverföringslinje 

och om ingen motsätter sig att inlösningstillstånd beviljas 

eller om det är fråga om en med tanke på allmänt eller enskilt 

intresse mindre viktig inlösning, avgörs inlösningstillståndet 

av den behöriga lantmäteribyrån. 

9.8 Miljötillstånd 

Behovet av miljötillstånd för havsvindparken utreds då projektplanen 

preciseras. Behovet av miljötillstånd enligt 28 § 

i miljöskyddslagen (86/2000) avgörs av Västra och Inre 

Finlands regionförvaltningsverk eller kommunen.

9.9 Lentoestelupa 

Ilmailulain (1242/2005) 159 § mukaan yli 30 metriä korkeiden 

rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee 

olla ilmailuhallituksen myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee 

alueen haltija. 

Maankäyttö- 

ja rakennuslaki 

Maakuntakaava 

Osayleiskaava 

Asemakaava 

Voimalaitoksen 

rakennuslupa 

Markanvändnings-och 

byggnadslagen 

Landskapsplan 

Delgeneralplan 

Detaljplan 

Byggnadstillstånd 

för kraftverket 

YVA-laki 


ympäristövaikutusten 

arviointi 

Mahdollinen 

maa- ja kiviainestenotonympäristövaikutusten 

arviointi 

MKB-lagen 

Miljökonsekvensbedömning 

av kraftverket 

Eventuell miljökonsekvensbedömning 

av 

täkt av markellerstensubstans 

Luonnonsuojelulaki 

Natura-arviointi 

yva:n 

yhteydessä 

Mahdollinen 

Natura-arviointi 

kaava- 

tai lupamenettelyn 

yhteydessä 

Naturvårdslagen 

Naturabedömning 

i samband 

med MKB 

Eventuell 

Naturabedömning 

i samband med 

planläggningsellertillståndsförfarande 

Vesilaki 

Lupa rakentamiseenvesialueella 

Vattenlagen 

Tillstånd 

att bygga på 

vattenområden 

9.9 Flyghindertillstånd 

För att få uppföra konstruktioner, byggnader och märken som 

är mer än 30 meter höga krävs enligt 159 § i luftfartslagen 

(1242/2005) flyghindertillstånd av luftfartsstyrelsen. Områdets 

innehavare ansöker om tillstånd. 

Ympäristönsuojelulaki 


mahdollinen 

ympäristölupa 

Miljöskyddslagen 

Kraftverkets 

eventuella 

miljötillstånd 

Maa-ainesten 

ottolaki 

Lupa kivi- ja 

maa-ainesten 

ottoon 

Marktäktslagen 

Tillstånd att 

bryta sten- eller 

marksubstanser 

Sähkömarkinalaki 

Sähkömarkkinaviranomaisen 

rakennuslupa 

voimalinjoille 

Voimalinjojen 

lunastuslupien 

käsittely 

Elmarknadslagen 

Elmarkandsmyndighetensbyggandstillstånd 

för kraftledningar 

Behandling av 

inlösningstillstånd 

för 

kraftledningar 

Lunastus 

Mahdollinen 

lunastus MRL 

99 §:n, yleisen 

lunastuslain 

tai sähkölaitosten 

lunastuslain 

mukaan 

Mahdollinen 

lunastus vesilain 

tai MRL 100§:n 

mukaan 

Inlösning 

Eventuell 

inlösning enligt 

MarkByggL 99 §, 

allmänna 

inlösningslagen 

eller inlösningslagen 

om 

elektriska 

anläggningar 

Eventuell 

inlösning enligt 

vattenlagen eller 

MarkByggL 100§ 

Ilmailulaki 

Lentoestelupa 

Luftfartslagen 

Flyghindertillstånd 

303

tERMIEN jA LYHENtEIDEN SELItYKSEt 

304 

generaattori Kone, joka muuttaa liike-energian sähkövirraksi 

kasuuni Perinteinen vesirakenteen perustus (kts. Kuva 2-24) 

kW kilowatti, tehoyksikkö 

1 MW (megawatti) = 1000 kW = keskikokoisen tuulivoimalan huipputeho 

kWh kilowattitunti, energiayksikkö 

1 MWh (megawattitunti) = 1000 kWh 

1 GWh (gigawattitunti) = 1000 MWh 

1 TWh (terawattitunti) = 1000 TWh 

monopile Eli paaluperustus (kts. Kuva 2-23) 

Yksinkertaisimmillaan maahan juntattu teräspaalu 

Natura Euroopan unionin suojeluohjelma, jonka tavoitteena on luontotyyppien 

ja lajien suojelu EU:n valtioiden alueella 

roottori Turbiinin juoksupyörä 

sedimentti Meren, järven tai joen pohjaan kerrostunut maa-aines 

suunnittelualue Käytetään myös termiä hankealue 

Alue, jonka sisälle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat 

turbiini Tuulivoimalan turbiini on kone, jolla virtaavan ilman liike-energia muutetaan 

mekaaniseksi energiaksi 

YVA Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on ympäristövaikutusten arvioinnista 

annetun lain ja asetuksen mukainen menettely ympäristövaikutusten 

arvioimiseksi. YVA-menettelyä sovelletaan hankkeisiin, joista voi 

aiheutua merkittäviä ympäristövaikutuksia. 

FöRKLARING AV tERMER OcH FöRKORtNINGAR 

generator Anordning som omvandlar rörelseenergi till elström 

kassun Traditionellt fundament för vattenbyggnad (se figur 2-24) 

kW kilowatt, effektenhet 

1 MW (megawatt) = 1000 kW = toppeffekt för ett medelstort vindkraftverk 

kWh kilowattimme, energienhet 

1 MWh (megawattimme) = 1000 kWh 

1 GWh (gigawattimme) = 1000 MWh 

1 TWh (terawattimme) = 1000 TWh 

monopile Pålfundament (se figur 2-23) 

I enklaste fall en stålpåle som är nedslagen i marken 

Natura Europeiska unionens skyddsprogram vars mål är att skydda naturtyper 

och arter på EU-medlemsländernas område 

rotor Turbinens löphjul 

sediment Jordmaterial som har sedimenterats på bottnen av havet, en sjö eller 

en å 

planområde Även termen projektområde används 

Område inom vilket de planerade vindkraftverken ska placeras 

turbin Ett vindkraftverks turbin är en anordning som omvandlar strömmande 

lufts rörelseenergi till mekanisk energi 

MKB En miljökonsekvensbedömning (MKB) är ett förfarande för bedömning 

av miljökonsekvenser enligt lagen och förordningen om miljökonsekvensbedömning. 

MKB-förfarandet tillämpas på projekt som kan 

medföra kännbara miljökonsekvenser.

LäHtEItä 

KäLLOR 

Ahlen I., Bach L., Baagoe H.J. & Pettersson J. 2007. Bats and 

offshore wind turbines studied in southern Scandinavia. 

Swedish Environmental Protection Agency. Tukholma. 37 

s. 

Alanärä A., Hudd R., Nilsson J., Ljunggren L., & Lax H.-G. 2006. 

Slutrapport Projekt Kvarkenharr. Vattenbruksinstutionen. 

Rapport 55. 17 s. (In Swedish with English abstract). 

Alleco Oy & Kala- ja vesitutkimus Oy. 2008. Suurhiekan merituulipuiston 

sähkönsiirron kaapelireittien ympäristövaikutusten 

arviointi. Nykytilankuvaus sekä hankkeen vaikutukset 

vesistöön, kaloihin ja kalatalouteen. Erillisraportti 

Suurhiekan merituulipuiston YVA-selostuksen tausta-aineistoksi. 

31.10.2008. 

Band, W., Madders, M. & Whitfield, D.P. 2006: Developing 

field and analytical methods to assess avian collision 

risk at wind farms. Teoksessa: de Lucas, M., Janss, G. & 

Ferrer, M. (toim.): Birds and Wind Farms. Lynx Editions, 

Barcelona. S. 259−275. 

Bio/consult, 2000. EIA study of the proposed offshore wind 

farm at Rødsand. Technical background report concerning 

fish. Bio/consult as and Carl Bro as in association with 

Fiskeøkologisk Laboratorium ApS. July 2000. 

Bochert R. & Zettler M.C. 2004. Long-term exposure of several 

marine benthic animals to static magnetic fields. Bio electromagnetics 

25: 498-502 

Bohnsack J. A. & Sutherland D. L. 1985. Artificial reef research: 

a review with recommendations for future priorities. 

Bulletin of Marine Science 37: 11-39 

Bone Q., Marshall N. B. & Blaxter J. H. S. 1995. Fish biology. 

Chapman & Hall, London. Second edition. 332 s. 

Brinkmann R. 2006. Survey of possible operational impacts 

on bats by wind facilities in southern Germany. Report 

for Administrative District of Freiburg–Department 56, 

Conservation and Landscape Management. Gundelfingen, 

Germany. 63 s. 

Byholm, L. & P. 1995. Saaristoinventointi Kristiinankaupungissa. 

143 s+liitteet. 

Byholm, P. 1996. Kristiinankaupungin saaristolinnusto 1995. 

Hippiäinen 26(3):4-22. 

Byholm, P. 1999. Skärgårdsinventering I Kaskö och Närpes 

1998. 134 s + liitteet. 

Christensen, T. K., Bregnballe, T., Andersen, T. H. & Dietz, 

H. H. 1997. Outbreak of Pasteurellosis among wintering 

and breeding common eiders Somateria mollissima in 

Denmark. Wildlife Biology 3: 125–128. 

Byholm, P. 2001. Suupohjan saaristolintukannat. Hippiäinen 

31(1):4-9. 

Desholm M. & Kahlert J. 2005. Avian collision risk at an offshore 

wind farm. Biology Letters 1(3): 296–298. 

DHI Water & Environment. 2000. EIA of an offshore wind farm 

at Rødsand. A technical report concerning marine biological 

conditions (bottom vegetation and bottom fauna) in 

the park area. November 2000. 

Di Napoli, C. 2007. Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. 

Suomen ympäristö 4/2007. Ympäristöministeriö. 

DONG Energy. 2005. Review Report 2005. The Danish offshore 

wind farm demonstration project: Horns Rev and 

Nysted offshore wind farm environmental impact assessment 

and monitoring. 

DONG Energy, Vattenfall, Danish energy authority & Danish 

forest and nature agency. 2006. Danish Off shore Windkey 

Environmental Issues. 

Drewitt A.L. & Langston R.H.W. 2006. Assessing the impacts 

of wind farms on birds. Ibis 148: 29−42. 

EMD International A/S. 2008. WindPRO 2.6 User Guide. 

Eskelinen, S. 2005. Tuulivoimahankkeiden lupaprosessien 

ajankäyttöselvitys. Ympäristöministeriö / Konsulttityö. 

Euroopan neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2.4.1979 

luonnonvaraisten lintujen suojelusta. 

Eurooppalainen maisemayleissopimus, Firenze 20.10.2000. 

www.ymparisto.fi > luonnonsuojelu > maisemansuojelu 

ja –hoito 

Everaert J. & Kuijken E. 2007. Wind turbines and birds in 

Flanders (Belgium): Preliminary summary of the mortality 

research results. Research Institute for Nature and Forest 

(INBO). Bryssel, Belgia. 10 s. 

Everaert J. & Stienen E. W. M. 2007. Impact of wind turbines on 

birds in Zeebrugge (Belgium): Significant effect on breeding 

tern colony due to collisions. Biodiversity Conservation 

16: 3345−3359. 

Exo K.-M., Hüppop O. & Garthe S. 2003. Birds and offshore 

wind farms: a hot topic in marine ecology. Wader Study 

Group Bulletin 100: 50−53. 

Fox, A. D., Desholm, M., Kahlert, J., Christensen, T. K. & 

Petersen, I. K. 2006. Information needs to support environmental 

impact assessment of the effects of European 

marine offshore wind farms on birds. Ibis 148: 129−144. 

Haikonen A., Romakkaniemi A., Ankkuriniemi M., Keinänen 

M., Mäntyniemi S., Pulkkinen K. & Vihtakari M. 2006. Lohija 

meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 

2005. Kala- ja riistaraportteja nro 379. 

Hammar L. & Wikström, A. 2005. Skottarevsprojektets inverkan 

på de marinbiologiska miljöförhållandena. Havsbaserad 

vindkraft; sammanställning och tillämpad bedöming. 

Marine Monitoring vid Kristineberg AB, Sweden. 

Hammar L, Wikström A., Börjesson P. & Rosenberg R. 2008. 

Studier på småfi sk vid Lillgrund vindpark – Effektstudier 

under konstruktionsarbeten och anläggning av gravitationsfundament. 

Naturvårdsverket, Stockholm. [www.naturvardsverket. 

se] (3.11.2008) 

Hario M., Mazerolle M.J. & Saurola P. 2009. Survival of female 

common eiders Somateria m. mollissima in a declining 

population of the northern Baltic Sea. Oecologia 159 (4): 

747-756. 

Honkajoen tuulivoimaselvitys, Satakunnan osaamiskeskus, 

www.honkajoki.fi/doc/tuulivoimaraportti.pdf 

305

Hötker, H., Thomsen, K.-M. & Jeromin, H. 2006. Impacts on 

biodiversity of exploitation of renewable energy sources: 

the example of birds and bats. − Facts, gaps in knowledge, 

demands for further research, and ornithological 

guidelines for the development of renewable energy exploitation. 

Michael-Otto-Institut im NABU. Bergenhusen. 

65 s. 

Johnson G. D., Ericson W. P., Strickland M. D., Shepherd M. F., 

Shepherd D. A. & Sarappo S. A. 2003. Mortality of Bats at 

a Large-scale Wind Power Development at Buffalo Ridge, 

Minnesota. American Midland Naturalist 150: 332−342. 

Kala- ja vesitutkimus Oy 2008. Lohen ja meritaimen Suurhiekan 

lähialueella. Kala- ja vesitutkimus Oy. Erillisraportti 

Suurhiekan merituulipuiston YVA-selostuksen tausta-aineistoksi. 

31.10.2008. 

Kautsky, N., Kautsky, H., Kautsky, U. & Waern, M. 1986. 

Decreased depth penetration of Fucus vesiculosus (L.) 

since the 1940´s indicates eutrophication of the Baltic 

Sea. Mar. Ecol. Progr. Ser. 28: 1–8. 

Ketzenberg C., Exo K.-M., Reichenbach M. & Castor M. 2002. 

Einfluss von windkraftanlagen auf brutende Wiesenvogel. 

Natur und Landschaft 77: 144–153. 

Koistinen, J. 2004. Tuulipuistojen linnustovaikutukset. Suomen 

ympäristö 721. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. 

Helsinki. 

Korpinen S., Pohjanheino V., Auvinen K. & Mäkinen A. 2007. 

WWF Suomen kanta tuulivoimasta Suomessa. 23 s. 

Koskimies P. 1994. Linnustonseuranta ympäristöhallinnon 

hankkeissa – Ohjeet alueelliseen seurantaan. 

Koskimies P. & Väisänen R. A. 1988. Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 

Helsingin yliopiston eläinmuseo. 143 s. 

Kyheröinen E.-M., Osara M. & Stjernberg, T. 2006. Agreement 

on the conservation of populations of European bats. 

National implementation report of Finland, 2006. Inf. 

EUROBATS.MoP5.19. 16 s. 

Kyheröinen, E.-M., Vasko, V., Hagner-Wahlsten, N., Inberg, 

E., Kosonen, E., Lappalainen, M., Lilley, T., Lindstedt, R., 

Liukko, U.-M. & Norrdahl, K. 2009. Bat migration studies 

in Finland 2008.– Teoksessa: 1st International Symposium 

on Bat Migration. Leibniz Institute for Zoo and Wildlife 

Research (IZW). 104 s. 

Lekuona J. M. & Ursúa C. 2007. Avian mortality in wind power 

plants of Navarra (Northern Spain). Teoksessa: de Lucas 

M., Janss G. F. E. & Ferrer M. (toim.): Birds and wind 

farms. Quercus, Madrid. S. 177−192. 

Leonhard S. B. (toim.). 2000. Horns Rev offshore wind farm. 

Environmental impact assessment of sea bottom and marine 

biology. Bio/consult A/S. 

Leskinen E. 2007. Elämää rantavyöhykkeessä 1. 

Litoraaliekologian kurssi. Segelskär. 

Lindahl O. 2008. Musselodling för miljön – nu även i Östersjön. 

HavsUtsikt 3/2008. 

Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. 1988. Ruotsin ja 

Suomen välisen tasavirtayhteyden rakentamisen kalataloudellinen 

tarkkailu – rakennusaikainen veden sameneminen. 

8 s. 

306 

Lounatvuori, I. & Putkonen L. 2001 (toim.). Rakennusperintömme 

kulttuuriympäristömme lukukirja. Ympäristöministeriö ja 

Museovirasto 2001. 

Länsi-Suomen ympäristökeskus. 2005. 

Lapväärtinjokilaakso. http://www.ymparisto.fi/default. 

asp?contentid=74219&lan=fi, luettu 9.12.2008. 

Länsi-Suomen ympäristökeskus 2007. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 

Natura 2000 –alueiden hoidon ja käytön 

yleissuunnitelma. LUONNOS. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 

raportteja X/2007. 

Madders, M. & Whitfield, D. P. 2006. Upland raptors and the 

assessment of wind farm impacts. Ibis 148: 43–56. 

Masden E. A., Haydon D. T., Fox A. D., Furness R. W., Bullman 

R. & Desholm M. 2009. Barriers to movement: Impacts 

of wind farms on migrating birds. ICES Journal of Marine 

Science 66: 746–753. 

Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelma 2007-2016. 

Merenkulkulaitoksen julkaisuja 8/2006. 

Museovirasto, ympäristöministeriö. 1993. Rakennettu kulttuuriympäristö. 

Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset 

ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 

16. 

Museovirasto. 2009. Rakennettu kulttuuriympäristö. Alustava 

paikkatietoaineistomateriaali RKY 2009. 

Mustonen, M.-L. 1982. Ruoppauksen vaikutuksesta pohjaeläimistöön 

Turun edustan merialueella. Pro gradu -tutkimus. 

Turun yliopisto. Biologian laitos. 64 s. 

Nedwell J. & Howell D. 2004. A review of offshore windfarm 

related underwater noise sources. Cowrie. Wahlberg M. 

& Westerberg H. 2005. Hearing in fish and their reactions 

to sound from offshore wind farms. - Mar. Ecol. Prog. Ser. 

288, 295-309. 

Nousiainen, I. 2008. Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston 

vaikutusalueen linnusto. Suupohjan lintutieteellinen 

yhdistys ry:n tutkimusraportti. 

Pedersen E. 2007. Human response to wind turbine noise, 

Perception, annoyance and moderating factors. Göteborg 

Universitetet. 87 s. 

Pedersen E. 2009. Effects of wind turbine noise on humans. 

Third International Meeting on Wind Turbine Noise, 17.- 

19.6.2009 

Percival, S. 1998. Birds and wind turbines: Managing potential 

planning issues. Teoksessa: Proceedings of the 20th British 

Wind Energy Association Conference. S. 345−350. 

Percival S. M. 2003. Birds and Wind Farms in Ireland: A review 

of potential issues and impact assessment. Ecology 

Consulting. Durham, Iso-Britannia. 25 s. 

Percival S. M. 2005. Birds and wind farms – What are the real 

issues? British Birds 98: 194–204. 

Petersen I. K., Clausager I. & Christensen T. J. 2004. Bird 

numbers and distribution in the Horns Rev offshore 

wind farm area. Annual status Report 2003. Ministry of 

the Environment, Department of Wildlife Ecology and 

Biodiversity. Tanska. 41 s. 

Pohjanmaan liitto. 2006. Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007- 

2010. Maakuntavaltuuston hyväksymä 4.12.2006

Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy. 1998. Kokkolan väylän ruoppauksen 

melumittaukset ja koekalastukset syksyllä 1998. 

Raportti. 

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. 2009. 

Suurhiekan merituulipuisto – Suurhiekan linnusto ja arvio 

suunnitellun tuulipuiston linnustovaikutuksista. Osaraportti 

Suurhiekan YVA-selostusta varten. WPD Finland Oy. Oulu. 

176 s. 

Pohjolan Voima. 2004. Merituulivoimarakentamisen mahdollisuudet 

Pohjolan Voiman voimalaitospaikkakunnilla: 

Pietarsaari, Vaasa, Kristiinankaupunki, Eurajoki, Pori, 

Kotka. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n raportti 2004. 

Pohjolan Voima. 2004. Pohjolan Voiman tuulivoimakriteerit. 

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n raportti 9.1.2004. 

PVO-Innopower Oy. 2008. Ajoksen tuulivoimapuiston rakentamisen 

tarkkailu. Yhteenvetoraportti vuosien 2007 ja 2008 

tarkkailuista. Pöyry Environment Oy. 34 s. 

PVO-Lämpövoima Oy. 2008. Kristiinan voimalaitoksen velvoitetarkkailu. 

Vuosiyhteenveto 2007. 

Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta 

Sastamalan Suodenniemen Irriäistien tuulipuistohankkeeseen, 

Pertti Tuori, www.ymparisto.fi/download. 

asp?contentid=97749&lan=fi 

Pöyry Energy Oy. 2009. Suurhiekan merituulipuisto. 

Ympäristövaikutusten arviointiselostus. 

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.). 2001. 

Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö ja 

Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432 s. 

Raunio A., Schulman A. & Kontula T. (toim.). 2008. Suomen 

luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1. Tulokset ja arvioinnin 

perusteet. 8/2008 Suomen ympäristö. 

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). 2008. Kala-atlas, 

http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/hyodynnetyt_kalalajit.html, 

luettu 8.12.2008. 

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). 2008. 

Kalakantojen tila vuonna 2007 sekä ennuste vuosille 2008 

ja 2009. Tulostavoiteraportti maa- ja metsätalousministeriölle. 

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). 2008. Riistasaalis 

2007. Riista- ja kalataloustilastoja 5/2008. Helsinki. 34 s. 

Salovaara, K. 2007. Kääpiölepakko – uusi lepakkolaji 

Suomessa. Luonnon Tutkija 111: 100. 

Sosiaali- ja terveysministeriö. 1999. Ympäristövaikutusten arviointi. 

Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. 

Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1999:1. 

STAKES. 2009. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin 

(IVA) käsikirja. Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus. 

http://info.stakes.fi /iva/FI/index.htm [elokuu 2009] 

Stewart G. B., Pullin A. S. & Coles C. F. 2007. Poor evidencebase 

for assessment of windfarm impacts on birds. 

Environmental Conservation 34 (1):1−11. 

Thomsen F., Lüdenmann K., Kafemann R. & Piper W. 2006. 

Effects of offshore wind farm noise on marine mammals 

and fish. – Cowrie Ltd. 

Tuulivoimahankkeiden vaikutusten arviointi, Nunu Pesu. ympäristöministeriö 

YVA-päivät 2.4.2009, www.saunalahti.fi/ 

yva/yvap2009/Pesu_tuulivoima.pdf 

Työryhmän mietintö. 2002. Ympäristölainsäädännön soveltaminen 

tuulivoimarakentamisessa. Suomen ympäristö 

584/2002. Ympäristöministeriö. 

University of Guelph, School of Environmental Design & 

Rural Planning. 2006. Landscape and Visual Assessment 

Guidance for Wind Energy Farm Development. Municipality 

of Grey. Highlands, Canada. 

Urho L. & Lehtonen H. 2008. Fish species in Finland. Riista- ja 

kalatalouden tutkimuslaitos. Riista- ja kalatalous -selvityksiä. 

s. 25–33. 

Vatanen S. & Haikkonen A. 2007. Vuosaaren satamahankkeen 

vesistö- ja kalatalousseuranta 2006. Vuosaaren satamahankkeen 

julkaisuja 1/2007. 

Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – sarja B18. Helsinki. 83 

s. 

Väisänen R. A., Lammi E. & Koskimies P. 1998. Muuttuva pesimälinnusto. 

Otava. Helsinki. 567 s. 

Wahlberg M. & Westerberg H. 2005. Hearing in fish and their 

reactions to sounds from offshore wind farms. Marine 

Ecology Progress Series, Vol. 288/2005. 

Weckman, E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 

5/2006. Ympäristöministeriö. 

Weckman, E. ja Yli-Jama L. 2003. Mastot maisemassa. 

Ympäristöopas 107. Ympäristöministeriö. 

Widing, A., Britse, G., Wizelius, T. 2005. Vindkraftens miljöpåverkan 

– Utvärdering av regelverk och bedömninsmetoder. 

Högskolan på Gotland. 83 s. 

Wilhelmsson D., Malm T. & Öhman M. C. 2006. The influence 

of offshore windpower on demersal fi sh. ICES Journal of 

Marine Science, 63: 775–784. 

WidPRO 2.6 -ohjekirja/ EMD International A/S. 

Wistbacka R. & Snickars M., 2000. Rannikon pienvedet kalojen 

kutupaikkoina Pohjanmaalla 1997–1998. Kala- ja 

riistahallinnon julkaisuja 48/2000. Maa- ja metsätalousministeriö. 

s. 371–393. 

Zettler M.L. & Pollehne F. 2006. The Impact of wind engine 

constructions on benthic growth patterns in the Western 

Baltic. 

Ympäristöministeriö 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. 

Ympäristöopas 117. Ympäristöministeriö, 

Ympäristönsuojeluosasto. Edita Prima Oy, Helsinki 2004. 

Ympäristöministeriö, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan 

liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Lapin liitto. 2004. 

Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa 

ja Perämerellä. Suomen ympäristö 666/2004. 

Ympäristöministeriö. 

Ympäristöministeriö. 2005. Tuulivoimarakentaminen. 

Ympäristöministeriön esite. 

Ympäristöministeriö. 1992a. Maisemanhoito. Maisemaaluetyöryhmän 

mietintö, osa 1. Ympäristöministeriön mietintö 

66/1993. 

Ympäristöministeriö. 1992b. Arvokkaat maisema-alueet. 

Maisema- aluetyöryhmän mietintö II. Osa 2. 

Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto; työryhmän 

mietintö 66/1992. 204 s. 

307

Öhman, M. C. & Wilhelmsson, D. 2005. VINDREV – 

Havsbaserade vindkraftverk som artificiella rev: Effekter 

på fisk. Vindforsk, FOI/Energimyndigheten. 

Öhman M., Sigray P. & Westerberg H. 2007. Offshore Windmills 

and the Effects of Electromagnetic Fields on Fish. Ambio 

Vol. 36, No. 8: 630–633. 

Internetlähteet: 

Pohjolan Voima: www.pvo.fi (hankkeet/päättyneet selvitykset/ 

merituuli) 

Pohjanmaan liitto: www.obotnia.fi/ 

Merenkulkulaitos: www.merenkulkulaitos.fi/ 

BirdLife Suomen internetsivut: www.birdlife.fi 

Ilmatieteenlaitoksen internetsivut: www.ilmatieteenlaitos.fi 

Itämeriportaali internetsivut: www.itameriportaali.fi 

Kaskisten kaupungin internetsivut: www.kaskinen.fi 

Kristiinankaupungin internetsivut: www.krs.fi 

Merentutkimuslaitoksen internetsivut: www.fimr.fi 

Metsähallituksen internetsivut: www.metsa.fi 

Museoviraston internetsivut: www.nba.fi 

Närpiön kaupungin internetsivut: www.narpes.fi 

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen internetsivut: www. 

rktl.fi 

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry: http://www.lepakko.fi 

Valtion ympäristöhallinnon OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu: 

http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp 

Valtion ympäristöhallinnon internetsivut: www.ymparisto.fi 

Österbottens fiskarförbundin internetsivut: www.fishpoint.net 

308

Hankkeesta vastaava / Projektansvarig 

PVO-Innopower Oy (Pohjolan Voima) 

YVA-konsultti / MKB-konsult 

Ramboll Finland Oy

Ympäristövaikutusten arviointiselostus - Ramboll

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?