ehdotus generalplan för sibbo 2025 - Sipoo
ehdotus generalplan för sibbo 2025 - Sipoo
ehdotus generalplan för sibbo 2025 - Sipoo
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tehokkuuksia, mutta lopullisesti alueiden tehokkuus ratkeaa tarkemman kaavoituksen yhteydessä. Kasvun<br />
toteuttamista on tarkasteltu kaavaselostuksen liitteenä olevassa projektisuunnitelmassa sekä VTT:n laatimassa<br />
vaikutusten arvioinnissa. Kunnasta on puuttunut strategisen maankäytön ohjausväline. Yleiskaavalla varaudutaan<br />
kasvuun ja luodaan mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen hallittuun kehittämiseen. <strong>Sipoo</strong>n sijainti Helsingin<br />
seudulla idän kasvusuuntana tulee pysymään vakiona.<br />
Kantatilavuosi ja mitoitus<br />
Kantatilavuosi ja mitoitus olivat useassa palautteessa kyläalueiden tavoin päähuomion kohteena. Yleisesti<br />
tilannetta on vertailtu Haja-asutusalueiden yleiskaavaan (vahvistettu 1997) ja siihen miellettyyn mitoitukseen. On<br />
tärkeää muistaa, että Haja-asutusalueiden yleiskaava (1997) on nimensä mukaisesti tarkoitettu ohjaamaan hajaasutusta,<br />
ei kyläasutuksen keskittämistä ja kehittämistä. Yleisesti näyttää myös olevan vallalla näkemys, että Hajaasutusalueiden<br />
yleiskaavan (1997) valmistelun yhteydessä esillä ollut mitoitusperiaate olisi vahvistunut ko. kaavan<br />
vahvistumisen myötä. Näin ei ole. <strong>Sipoo</strong>n yleiskaava <strong>2025</strong> ei siis kumoa mitään vahvistettua mitoitusperiaatetta,<br />
vaan pyrkii luomaan kylien kehittämistä tukevan ylimenokauden järjestelmän.<br />
On erittäin tärkeää, että kylien rakentaminen on mahdollista ennen sitäkin aikaa, kun kylien osayleiskaavoja ei<br />
vielä ole. Erillisissä osayleiskaavoissa (esim. Box, saaristo ja rannikko) tullaan tarkastelemaan kylien rakenne ja<br />
rakennusoikeuksien jakautuminen huomattavasti tarkemmin kuin kunnan yleiskaavaehdotuksessa on esitetty.<br />
<strong>Sipoo</strong>n yleiskaava <strong>2025</strong> mitoitusta ei muuteta.<br />
Kantatilavuosi pidetään vuodessa 1959. Kaavamääräysten mukaisesti sekä lomarakennus että asuinrakennus<br />
vähentävät kantatilan rakennusoikeutta. Käytäntö on ollut <strong>Sipoo</strong>n kunnassa pitkään käytössä lupavalmistelussa ja<br />
se on osaltaan turvannut maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Kantatilavuoden siirtäminen vuoteen 2000<br />
aiheuttaisi epätasa-arvoisen tilanteen maanomistajien suhteen. Joka tapauksessa kantatilavuoden pitäminen<br />
ennallaan (1959) tarkoittaa sitä, että jotkut kiinteistöt ovat käyttäneet kaiken rakennusoikeuden kun taas toisilla<br />
kantakiinteistöillä sitä on jäljellä. Tästä saattaa toisinaan johtua erikoinen tilanne, että kahteen eri<br />
kantakiinteistöön kuuluville samankokoisille naapurikiinteistöille toiselle voi rakentaa (rakennusoikeutta jäljellä) ja<br />
toiselle ei (rakennusoikeus käytetty).<br />
Yleiskaavan kokonaismitoitus perustuu kunnanvaltuuston hyväksymään kehityskuvaan ja sen osoittamaan<br />
mitoitustasoon sekä kunnanvaltuuston 2007 hyväksymään kuntastrategiaan. Yleiskaavaehdotuksen yhteydessä<br />
on laadittu projektisuunnitelma, jossa on tarkasteltu yleiskaavan toteuttamista.<br />
Haja-asutusalueet (MTH)<br />
Rakentamista haja-asutusalueilla (MTH) on helpotettu: rakennuspaikan kooksi on määrätty vähintään 2000 m²,<br />
mikäli rakennus liitetään vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennuspaikan koko ja rakennusoikeuden syntymiseen<br />
vaadittava kantatilan pinta-ala ovat eri asioita. Rakennusoikeuksien siirtoa saman maanomistajan eri kiinteistöjen<br />
välillä ei <strong>Sipoo</strong>n yleiskaava <strong>2025</strong>:ssä tarkastella, tämä tapahtuu erikseen laadittavien tarkempien osayleiskaavojen<br />
yhteydessä.<br />
Rantavyöhyke<br />
Rantavyöhykkeen rajauksella on osoitettu yleiskaavan yleispiirteisyys huomioiden se alue, jolle parhaillaan<br />
laaditaan saariston ja rannikon osayleiskaavaa. Vyöhykkeen tarkempi alueidenkäyttö ja rakentamisen ohjaus<br />
ratkaistaan saariston ja rannikon osayleiskaavassa kunnan yleiskaavaa huomattavasti tarkemmin.<br />
Haarajoen asema<br />
Haarajoen aseman seudun hyödyntäminen on huomioitu yleiskaavaehdotuksessa yhdyskuntarakenteen<br />
laajenemissuuntaa osoittavalla nuolella. Kunnanvaltuuston rakennemallipäätöksen ja rakennemalleista tehdyn<br />
vaikutusten arvioinnin mukaisesti Haarajoen aseman vaikutuspiirin asemakaavoittaminen yleiskaavan<br />
aikajänteellä (vuosi <strong>2025</strong>) ei ole mielekästä. Haarajoen aseman vaikutukset ovat selvästi ylikunnallisia, kuten saatu<br />
palautekin osoittaa. Tämä edellyttää asemanseudun tarkastelua maakuntakaavatasolla. Tällä hetkellä<br />
vahvistettavana oleva Itä-Uudenmaan maakuntakaava ei mahdollista aseman <strong>Sipoo</strong>n puoleisten vaikutusalueiden<br />
asemakaavoittamista.<br />
2. KESKUSTATOIMINNOT<br />
Yleiskaavaehdotuksessa on esitetty kolme keskustatoimintojen aluetta (C) ja yksi keskustatoimintojen alakeskus.<br />
Yleiskaavaehdotuksessa ei ole osoitettu yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia vähittäiskaupan<br />
suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alueet sijaitsevat Nikkilässä, Söderkullassa ja Talmassa. Alakeskus sijaitsee<br />
Hitån alueella ja palvelee erityisesti E18 –tien eteläpuolisia alueita Etelä-<strong>Sipoo</strong>ssa. Varaukset perustuvat Itä-<br />
YLEINEN VASTINE 5
Change language