ehdotus generalplan för sibbo 2025 - Sipoo
ehdotus generalplan för sibbo 2025 - Sipoo
ehdotus generalplan för sibbo 2025 - Sipoo
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Jokainen palautteen jättänyt saa kunnanhallituksen kirjallisen vastineen muistutukseensa muistutuksen kielellä<br />
myös kaavan <strong>ehdotus</strong>vaiheessa.<br />
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI<br />
<strong>Sipoo</strong>n yleiskaava <strong>2025</strong>:n prosessissa on vaikutusten arvioinnilla ollut merkittävä rooli kaavan<br />
rakennemallivaiheesta lähtien. Vaikutusten arvioinnista on vastannut alusta lähtien erikoistutkija Irmeli Wahlgren<br />
VTT:lta.<br />
Yleiskaavan pohjaksi valittavan rakennemallin valmistelussa vaikutusten arvioinnilla oli olennainen rooli.<br />
Valtuuston hyväksymän rakennemalli V:n pohjaksi oli tutkittu ensin kuusi perusmallia, joiden rinnalle tutkittiin<br />
kaksi vahvemman kasvun mallia. Lisäksi tekniikka- ja ympäristölautakunta sekä kunnanvaltuusto tutkivat yhteensä<br />
7 erilaista mallia. Rakennemallin V vaikutusten arviointia verrattiin aiempien mallien vertailuihin. Vertailun<br />
tuloksesta näkyi selvästi, että rakennemalli V oli kunnan kehittämisen kannalta mielekkäin vaihtoehto.<br />
Vaikutusten arviointi jatkui yleiskaavaluonnoksen ja -ehdotuksen työstämisen aikana ja on laadittu yleiskaavan<br />
strateginen luonne ja yleispiirteisyys huomioiden.<br />
Yleiskaavaehdotuksen Natura-arviointi perustuu korjattuun yleiskaavaehdotukseen.<br />
JATKOTOIMENPITEET<br />
Yleiskaavatyö on jatkuva prosessi, eli kunnan yleiskaavaa tullaan päivittämään tarpeen mukaan tulevina vuosina.<br />
Tässä vaiheessa kunnan suunnittelua on tärkeää saada aikaiseksi strategisesti maankäyttöä ohjaava yleiskaava<br />
ohjaamaan tarkempaa kaavoittamista.<br />
Kunnan kaavoitusohjelmassa 2008 on huhtikuussa hyväksytty kunnan omien maiden osalta n. 230 hehtaarin<br />
asemakaavoitus. Kunta ostaa edelleen raakamaata yhdyskuntarakenteen kannalta edullisista paikoista. Kunnan<br />
kasvustrategia ei lähde yksinomaan sopimusalueiden toteuttamisesta.<br />
1. ASUMINEN<br />
Kyläalueet (AT)<br />
Kyläalueiden rajaustapaa on tarkennettu huomattavasti luonnosvaiheeseen nähden. Yleiskaavaehdotuksessa on<br />
kuitenkin edelleen ollut tarkoituksena osoittaa kyläkeskukset, ei jokaista olemassa olevaa asuinrakennusta.<br />
Kyläalueiden rajaus on yleiskaavan mittakaava (1:50 000) huomioiden yleispiirteinen.<br />
Kylä- ja taajamatoimintojen alueita on osoitettu riittävästi eri puolille <strong>Sipoo</strong>ta, joten kunnan tasapainoinen<br />
kehittäminen on huomioitu. Tarkoituksena on ollut esittää kyläkeskuksien alueita ja mahdollistaa niiden<br />
kehittäminen, ei levittää kyläalueita kaikkien teiden varsiin. Osittain ilmeisesti yleiskaavan mittakaavastakin<br />
johtuen kyläalueiden koko ei ole täysin avautunut. Yhteensä yleiskaavaehdotuksen kaavakartalla esitettyjen ATalueiden<br />
pinta-ala on n. 3 550 ha, kun taajamatoimintojen alueiden (A) yhteenlaskettu pinta-ala on n. 2 850 ha.<br />
Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 32 500 ha.<br />
Erikseen laadittavien kylien osayleiskaavojen rajaus päätetään kunkin kaavaprosessin yhteydessä. <strong>Sipoo</strong>n<br />
yleiskaava <strong>2025</strong>:n AT-alueiden rajaukset eivät ole tulevien kylien osayleiskaavojen rajauksia. Tämä käy selvästi ilmi<br />
mm. parhaillaan laadittavan Boxin osayleiskaavan rajauksesta.<br />
Taajamatoimintojen alueet (A)<br />
Taajamatoimintojen alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi ja pitävät sisällään kaikki taajamien toiminnot,<br />
myös virkistysalueet, kuten kaavamääräyksessäkin on todettu.<br />
Rakennusmaan kysyntään kunta ei suoranaisesti voi vaikuttaa, mutta sijainti Helsingin seudulla takaa sen, että<br />
rakentamisen paine kunnan alueella jatkuu tulevaisuudessakin. Yleiskaavan tehtävänä on varautua näihin<br />
paineisiin ja kohdistaa se yhdyskuntarakenteellisesti soveltuviin paikkoihin.<br />
Kunnanhallitus hyväksyi kunnan kaavoitusohjelman huhtikuussa 2008. Kaavoitusohjelma pitää sisällään n. 230 ha<br />
kunnan omistamia maita Talmasta, Nikkilästä ja Söderkullasta, joiden asemakaavoitus on tarkoitus aloittaa jo<br />
tämän vuoden aikana. Yleiskaavalla luodaan mahdollisuus sopimusalueiden jatkosuunnittelulle. Sopimusalueiden<br />
toteuttamisjärjestyksestä päätetään erikseen. Talman ja Eriksnäsin hankeyhteistyöalueiden taajamatoimintojen<br />
alueet muutetaan osittain selvitysalueiksi (se). Selvitysalueille on tarkoitus laatia osayleiskaava ja asemakaava.<br />
Väestötavoitteet<br />
Väestö- ja työpaikkatavoitteet otetaan pois kaavakartalta ja ne siirretään kaavaselostukseen. Kaavakartalla ei ole<br />
esitetty eri aluevarausten tehokkuuslukuja. Kaavaselostuksen liitteissä on tarkasteltu eri alueiden mahdollisia<br />
YLEINEN VASTINE 4
Change language