ehdotus generalplan för sibbo 2025 - Sipoo
ehdotus generalplan för sibbo 2025 - Sipoo
ehdotus generalplan för sibbo 2025 - Sipoo
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3.<br />
Helsingin<br />
luonnonsuoj<br />
eluyhdistys<br />
ry /<br />
Helsingfors<br />
naturskyddsf<br />
örening rf<br />
Helsy /<br />
Vierikko, Kati<br />
ja Hauru,<br />
Kaisa<br />
4.<br />
Helsingin<br />
seudun<br />
kauppakama<br />
rin Itä-<br />
Uudenmaan<br />
kauppakama<br />
riyksikkö /<br />
Piela, Arto ja<br />
Nurmi-Aro,<br />
Arto<br />
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) kiittää mahdollisuudestaan<br />
lausua <strong>Sipoo</strong>n yleiskaavan <strong>2025</strong> ehdotukseen. Helsyn mielestä <strong>ehdotus</strong><br />
on parantunut yleiskaavaluonnosvaiheesta muun muassa<br />
tulkittavuuden ja tarkkuuden suhteen, esimerkiksi kaavakartan<br />
esitystapaa on tarkennettu. Kaavaehdotuksessa on kuitenkin joitain<br />
seikkoja, joihin luonnonsuojeluyhdistys näkee tarvetta ottaa kantaa.<br />
Muiden kuin seuraavassa esitettyjen asioiden osalta Helsy yhtyy<br />
Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin yleiskaavaehdotuksesta antamaan<br />
lausuntoon.<br />
Helsy pitää erityisen huolestuttavana yleiskaavassa ehdotettua<br />
Lounais-<strong>Sipoo</strong>n (Storörenin, Majvikin-Vesterskogin, Hitån, Eriksnäsin ja<br />
Söderkullan) alueiden suurpiirteistä rakentamista. Luonnoksessa<br />
ehdotettu <strong>Sipoo</strong>n eteläisten ja lounaisten osien kaavoittaminen on<br />
mitoitettu lähes kaksinkertaiselle määrälle asukkaita vuoden 2007<br />
yleiskaavaluonnokseen nähden. Yleiskaavaluonnoksessa oli vielä<br />
mukana Lounais-<strong>Sipoo</strong>n se osa, joka ei enää kaavoituksen osalta kuulu<br />
<strong>Sipoo</strong>n kunnan alueeseen valtioneuvoston päätettyä siirtää sen osaksi<br />
Helsinkiä vuoden 2009 alusta lähtien. Mikäli Lounais-<strong>Sipoo</strong> sekä alueen<br />
Helsinkiin liitettävät osat rakennetaan suunnitelmissa esitetyllä<br />
voimakkuudella, tulee koko rannikko Kirkkonummesta Porvooseen<br />
rakennettua liian täyteen, mikä johtaa sekä luonto että virkistysarvojen<br />
lopulliseen menettämiseen. Lounais-<strong>Sipoo</strong>n suuripiirteisistä<br />
rakentamissuunnitelmista tulisi täten luopua.<br />
Etelä- ja Lounais-<strong>Sipoo</strong>n uudet asuinrakennukset pitäisi keskittää<br />
pääasiallisesti Söderkullan keskustan alueelle. Lisäksi alueen<br />
rakentamisen tulisi olla pienimuotoista ja se tulisi tehdä siten, että laajat<br />
viheralueet, metsät ja ekologiset yhteydet säilyisivät. Alueella tehdyt<br />
luontoselvitykset eivät välttämättä ole tarpeeksi kattavia ja ekologiset<br />
yhteydet on laskettu lähinnä suurnisäkkäiden kuten hirvien<br />
näkökulmasta. Rakentaminen tulisi tehdä ottaen huomioon myös<br />
tulevien kuntalaisten tarve luonnossa virkistymiselle.<br />
Kauppakamariyksikkö pitää yleiskaavaa merkittävänä toimintojen<br />
kehittämiseen vaikuttavana linjauksena. Lähtökohtana pitää olla<br />
joustavuus ja uusien toimintojen toteuttamismahdollisuus.<br />
Asunto-ongelma tulee jatkossakin olemaan yksi Helsingin talousalueen<br />
keskeisimmistä haasteista. Elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että<br />
monipuolisella asuntotuotannolla edesautetaan yritysten työvoiman<br />
saantia.<br />
Kauppakamariyksikkö pitää positiivisena, että <strong>Sipoo</strong>n kunta on<br />
tiedostanut asemansa voimakkaasti kasvavan pääkaupunkiseudun<br />
naapurina ja varautunut yleiskaavaehdotuksessa ottamaan vastaan<br />
osan Helsingin seudun väestömäärän lisäyksestä. On välttämätöntä,<br />
että seudun yhdyskuntarakenne voi kasvaa tasapainoisesti kaikkiin<br />
ilmansuuntiin – myös itään. Vaikka Uudenmaan jakautuminen kahteen<br />
erilliseen maakuntaan on haasteellista alueen kokonaisvaltaiselle<br />
kehittämiselle, on tärkeää pyrkiä suunnittelemaan yhdyskuntarakenne<br />
mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi kuntarajoista<br />
välittämättä.<br />
<strong>Sipoo</strong>n asukasmäärä on kasvanut tähän saakka varsin maltillisesti.<br />
Menneisyyteen verrattuna yleiskaavaehdotuksen asukasmäärän lisäys<br />
on valtava – 40 000 uutta asukasta alle 20 vuodessa. Perustellusti<br />
voidaan kysyä, onko tavoite realistinen ja riittävätkö kunnan resurssit<br />
kaavoitusohjelman, jossa on<br />
esitetty n. 230 ha kunnan<br />
omistamien maiden<br />
asemakaavoittamista. Nikkilästä<br />
mukana ovat Nikkilän kartano III<br />
ja Itäinen Jokipuisto II.<br />
Yleiskaava<strong>ehdotus</strong> perustuu<br />
kunnanvaltuuston hyväksymään<br />
kehityskuvaan ja sen<br />
osoittamaan mitoitustasoon.<br />
Yleiskaava ei käsitä saaristoa ja<br />
mantereen ranta-aluetta, joille<br />
laaditaan parhaillaan erillistä<br />
oikeusvaikutteista rantaalueiden<br />
rakentamista ja muuta<br />
maankäyttöä ohjaavaa<br />
osayleiskaavaa.<br />
Uudet A-alueet tukeutuvat hyvin<br />
liikennekäytäviin ja ovat<br />
yhdyskuntarakenteellisesti<br />
perusteltuja, sillä ne täydentävät<br />
ja tiivistävät Helsingin seudun<br />
kasvumahdollisuuksien kannalta<br />
tärkeää eteläisen <strong>Sipoo</strong>n<br />
yhdyskuntarakennetta.<br />
Söderkulla on <strong>Sipoo</strong>n yksi<br />
kolmesta osa-aluekeskuksesta<br />
Tallman ja Nikkilän ohella. Näin<br />
ollen se on yksi asutuksen<br />
painopistealueista.<br />
Rakentamisessa painotutaan<br />
olevien taajamien ja<br />
kyläkeskusten alueille ja<br />
pyritään näin ehkäisemään<br />
yhdyskuntarakenteen<br />
hajaantumista sekä säilyttämään<br />
laajat viheralueet, metsät sekä<br />
viheryhteydet. Rakentamisessa<br />
painotutaan matalaan ja<br />
tiiviiseen rakentamiseen.<br />
Taajama-alueet sisältävät myös<br />
lähivirkistysaluevaraukset<br />
Merkitään tiedoksi.<br />
Merkitään tiedoksi.<br />
Yleiskaava<strong>ehdotus</strong> perustuu<br />
kunnanvaltuuston hyväksymään<br />
kehityskuvaan ja sen<br />
osoittamaan mitoitustasoon.<br />
LAUSUNNOT JA VASTINEET – UTLÅTANDEN OCH BEMÖTANDEN 138
Change language