ehdotus generalplan för sibbo 2025 - Sipoo

SIPOON YLEISKAAVA 2025 – EHDOTUS 

GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 - FÖRSL AG 

VASTINEET SAATUUN PALAUTTEESEEN 

BEMÖTANDEN AV ERHÅLLEN RESPONS 

7.10. 2008

LYHYT KUVAUS SISÄLLÖSTÄ 

KORT BESKRIVNING AV INNEHÅLLET 

Yleiskaavaehdotuksen yleinen vastine (suomeksi) 

Generalplaneförslagets allmänna bemötande (svenska) 

Indeksiluettelo muistuttajista 

Indexförteckning över anmärkarna 

Muistutukset ja vastineet 

Anmärkningar och bemötanden 

Indeksiluettelo lausunnonantajista 

Indexförteckning över utlåtandegivarna 

Lausunnot ja vastineet 

Utlåtanden och bemötanden

SIPOON YLEISKAAVA 2025 - YLEISKAAVAEHDOTUKSEN YLEISVASTINE 

Sipoon kunnanhallitus asetti 26.2.2008 päätöksellään Sipoon yleiskaava 2025 ehdotuksen nähtäville 6.3.–4.4.2008 

ajaksi. Yleiskaavaehdotuksesta saatiin 246 muistutusta ja 52 lausuntoa (87 mielipidettä ja 56 lausuntoa 

luonnosvaiheessa). Yleiskaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 17.9.2008. Kokouksen muistio on 

selostuksen liitteenä. 

Yleiskaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen on laadittu vastineet, jotka on jaettu tähän yleisvastineeseen ja 

palautekohtaisiin vastineisiin. Palautekohtaisissa vastineissa voidaan viitata yleisvastineeseen. 

Palautekohtaiset vastineet on jaettu teemojen mukaisesti siten, että kukin palaute on purettu näiden teemojen 

alle. Siten oman palautteen vastine saattaa löytyä useamman teeman alta. Vastineiden yhteyteen on liitetty 

sisällysluettelo, josta käy ilmi kunkin palautteenantajan vastineiden sijainti. 

Yleisvastineessa on käsitelty erikseen seuraavat pääteemat: 

• osallistumisen järjestäminen 

• vaikutusten arviointi 

• jatkotoimenpiteet 

Yleiskaavaehdotuksen vastineet on lisäksi jaoteltu seuraaviin teemoihin: 

1. asuminen 

2. keskustatoiminnot 

3. palvelut 

4. työ ja tuotanto 

5. virkistys 

6. liikenne 

7. erityisalue 

8. suojelu 

9. maa- ja metsätalous 

10. vesialueet 

11. muuta 

OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN 

Kaava on ensimmäisen kerran ollut kunnanhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa vuonna 2002. Vuosien 

2002–2005 aikana kunta osallistui erilaisiin selvitystöihin, jotka toimivat varsinaisen yleiskaavan pohjana. 

Yleiskaava kuulutettiin vireille tammikuussa 2005 Helsingin sanomissa, Sipoon sanomissa, Hufvudstadsbladetissa 

ja Borgåbladetissa. Myös nähtävilläolot on kuulutettu näissä lehdissä. 

Osallisten kuuleminen kaavaprosessin aikana on järjestetty luonnosvaiheessa (2007) ja ehdotusvaiheessa (2008). 

Yhteensä molempien nähtävilläolojen aikana järjestettiin kahdeksan isoa yleisötilaisuutta, joista seitsemän eri 

puolilla Sipoota ja yksi Helsingissä. Yhteensä näihin tilaisuuksiin osallistui toista tuhatta kiinnostunutta. 

Yleisötilaisuuksissa on saanut käyttää omaa äidinkieltään ja kysymyksiin on ollut vastaamassa kunnanjohtaja 

Markku Luoma, suunnittelujohtaja Pekka Normo sekä kaavoitusarkkitehti Tuomas Autere. Lisäksi paikalla on ollut 

VTT:n erikoistutkija Irmeli Wahlgren, joka on laatinut kaavan eri vaiheiden vaikutusten arviointia sen 

rakennemallivaiheesta (kevät 2006) lähtien. Ehdotusvaiheessa läsnä ovat olleet myös liikenneverkkosuunnitelman 

laatineen Strafica Oy:n konsultit DI Markku Kivari tai DI Miikka Niinikoski. Kaikkien tilaisuuksien palautteen kirjasi 

ylös tj. Arto Rautio U&U Productions Oy:stä. 

Lausunnonantajille on järjestetty sekä luonnos että ehdotusvaiheessa omat informaatiotilaisuutensa. 

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty helmikuussa 2006, jolloin yleiskaavan rakennemallit olivat jo 

käytössä. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty syyskuussa 2008, jolloin yleiskaavaehdotuksesta 

saatuun palautteeseen oli jo luonnosteltu vastineita ja mahdollisia muutoksia kaavaan. 

Osallistuminen on suoritettu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) hengen mukaisesti ja sipoolaisia perinteitä 

kunnioittaen. Kunnanhallitus antoi yleiskaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen vastineet. Kaikki palautetta 

antaneet saivat koko palauteaineiston postitse käyttöönsä. Lisäksi yleiskaava-aineisto on ollut kunnan kotisivuilla. 

YLEINEN VASTINE 3

Jokainen palautteen jättänyt saa kunnanhallituksen kirjallisen vastineen muistutukseensa muistutuksen kielellä 

myös kaavan ehdotusvaiheessa. 

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 

Sipoon yleiskaava 2025:n prosessissa on vaikutusten arvioinnilla ollut merkittävä rooli kaavan 

rakennemallivaiheesta lähtien. Vaikutusten arvioinnista on vastannut alusta lähtien erikoistutkija Irmeli Wahlgren 

VTT:lta. 

Yleiskaavan pohjaksi valittavan rakennemallin valmistelussa vaikutusten arvioinnilla oli olennainen rooli. 

Valtuuston hyväksymän rakennemalli V:n pohjaksi oli tutkittu ensin kuusi perusmallia, joiden rinnalle tutkittiin 

kaksi vahvemman kasvun mallia. Lisäksi tekniikka- ja ympäristölautakunta sekä kunnanvaltuusto tutkivat yhteensä 

7 erilaista mallia. Rakennemallin V vaikutusten arviointia verrattiin aiempien mallien vertailuihin. Vertailun 

tuloksesta näkyi selvästi, että rakennemalli V oli kunnan kehittämisen kannalta mielekkäin vaihtoehto. 

Vaikutusten arviointi jatkui yleiskaavaluonnoksen ja -ehdotuksen työstämisen aikana ja on laadittu yleiskaavan 

strateginen luonne ja yleispiirteisyys huomioiden. 

Yleiskaavaehdotuksen Natura-arviointi perustuu korjattuun yleiskaavaehdotukseen. 

JATKOTOIMENPITEET 

Yleiskaavatyö on jatkuva prosessi, eli kunnan yleiskaavaa tullaan päivittämään tarpeen mukaan tulevina vuosina. 

Tässä vaiheessa kunnan suunnittelua on tärkeää saada aikaiseksi strategisesti maankäyttöä ohjaava yleiskaava 

ohjaamaan tarkempaa kaavoittamista. 

Kunnan kaavoitusohjelmassa 2008 on huhtikuussa hyväksytty kunnan omien maiden osalta n. 230 hehtaarin 

asemakaavoitus. Kunta ostaa edelleen raakamaata yhdyskuntarakenteen kannalta edullisista paikoista. Kunnan 

kasvustrategia ei lähde yksinomaan sopimusalueiden toteuttamisesta. 

1. ASUMINEN 

Kyläalueet (AT) 

Kyläalueiden rajaustapaa on tarkennettu huomattavasti luonnosvaiheeseen nähden. Yleiskaavaehdotuksessa on 

kuitenkin edelleen ollut tarkoituksena osoittaa kyläkeskukset, ei jokaista olemassa olevaa asuinrakennusta. 

Kyläalueiden rajaus on yleiskaavan mittakaava (1:50 000) huomioiden yleispiirteinen. 

Kylä- ja taajamatoimintojen alueita on osoitettu riittävästi eri puolille Sipoota, joten kunnan tasapainoinen 

kehittäminen on huomioitu. Tarkoituksena on ollut esittää kyläkeskuksien alueita ja mahdollistaa niiden 

kehittäminen, ei levittää kyläalueita kaikkien teiden varsiin. Osittain ilmeisesti yleiskaavan mittakaavastakin 

johtuen kyläalueiden koko ei ole täysin avautunut. Yhteensä yleiskaavaehdotuksen kaavakartalla esitettyjen ATalueiden 

pinta-ala on n. 3 550 ha, kun taajamatoimintojen alueiden (A) yhteenlaskettu pinta-ala on n. 2 850 ha. 

Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 32 500 ha. 

Erikseen laadittavien kylien osayleiskaavojen rajaus päätetään kunkin kaavaprosessin yhteydessä. Sipoon 

yleiskaava 2025:n AT-alueiden rajaukset eivät ole tulevien kylien osayleiskaavojen rajauksia. Tämä käy selvästi ilmi 

mm. parhaillaan laadittavan Boxin osayleiskaavan rajauksesta. 

Taajamatoimintojen alueet (A) 

Taajamatoimintojen alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi ja pitävät sisällään kaikki taajamien toiminnot, 

myös virkistysalueet, kuten kaavamääräyksessäkin on todettu. 

Rakennusmaan kysyntään kunta ei suoranaisesti voi vaikuttaa, mutta sijainti Helsingin seudulla takaa sen, että 

rakentamisen paine kunnan alueella jatkuu tulevaisuudessakin. Yleiskaavan tehtävänä on varautua näihin 

paineisiin ja kohdistaa se yhdyskuntarakenteellisesti soveltuviin paikkoihin. 

Kunnanhallitus hyväksyi kunnan kaavoitusohjelman huhtikuussa 2008. Kaavoitusohjelma pitää sisällään n. 230 ha 

kunnan omistamia maita Talmasta, Nikkilästä ja Söderkullasta, joiden asemakaavoitus on tarkoitus aloittaa jo 

tämän vuoden aikana. Yleiskaavalla luodaan mahdollisuus sopimusalueiden jatkosuunnittelulle. Sopimusalueiden 

toteuttamisjärjestyksestä päätetään erikseen. Talman ja Eriksnäsin hankeyhteistyöalueiden taajamatoimintojen 

alueet muutetaan osittain selvitysalueiksi (se). Selvitysalueille on tarkoitus laatia osayleiskaava ja asemakaava. 

Väestötavoitteet 

Väestö- ja työpaikkatavoitteet otetaan pois kaavakartalta ja ne siirretään kaavaselostukseen. Kaavakartalla ei ole 

esitetty eri aluevarausten tehokkuuslukuja. Kaavaselostuksen liitteissä on tarkasteltu eri alueiden mahdollisia 

YLEINEN VASTINE 4

tehokkuuksia, mutta lopullisesti alueiden tehokkuus ratkeaa tarkemman kaavoituksen yhteydessä. Kasvun 

toteuttamista on tarkasteltu kaavaselostuksen liitteenä olevassa projektisuunnitelmassa sekä VTT:n laatimassa 

vaikutusten arvioinnissa. Kunnasta on puuttunut strategisen maankäytön ohjausväline. Yleiskaavalla varaudutaan 

kasvuun ja luodaan mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen hallittuun kehittämiseen. Sipoon sijainti Helsingin 

seudulla idän kasvusuuntana tulee pysymään vakiona. 

Kantatilavuosi ja mitoitus 

Kantatilavuosi ja mitoitus olivat useassa palautteessa kyläalueiden tavoin päähuomion kohteena. Yleisesti 

tilannetta on vertailtu Haja-asutusalueiden yleiskaavaan (vahvistettu 1997) ja siihen miellettyyn mitoitukseen. On 

tärkeää muistaa, että Haja-asutusalueiden yleiskaava (1997) on nimensä mukaisesti tarkoitettu ohjaamaan hajaasutusta, 

ei kyläasutuksen keskittämistä ja kehittämistä. Yleisesti näyttää myös olevan vallalla näkemys, että Hajaasutusalueiden 

yleiskaavan (1997) valmistelun yhteydessä esillä ollut mitoitusperiaate olisi vahvistunut ko. kaavan 

vahvistumisen myötä. Näin ei ole. Sipoon yleiskaava 2025 ei siis kumoa mitään vahvistettua mitoitusperiaatetta, 

vaan pyrkii luomaan kylien kehittämistä tukevan ylimenokauden järjestelmän. 

On erittäin tärkeää, että kylien rakentaminen on mahdollista ennen sitäkin aikaa, kun kylien osayleiskaavoja ei 

vielä ole. Erillisissä osayleiskaavoissa (esim. Box, saaristo ja rannikko) tullaan tarkastelemaan kylien rakenne ja 

rakennusoikeuksien jakautuminen huomattavasti tarkemmin kuin kunnan yleiskaavaehdotuksessa on esitetty. 

Sipoon yleiskaava 2025 mitoitusta ei muuteta. 

Kantatilavuosi pidetään vuodessa 1959. Kaavamääräysten mukaisesti sekä lomarakennus että asuinrakennus 

vähentävät kantatilan rakennusoikeutta. Käytäntö on ollut Sipoon kunnassa pitkään käytössä lupavalmistelussa ja 

se on osaltaan turvannut maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Kantatilavuoden siirtäminen vuoteen 2000 

aiheuttaisi epätasa-arvoisen tilanteen maanomistajien suhteen. Joka tapauksessa kantatilavuoden pitäminen 

ennallaan (1959) tarkoittaa sitä, että jotkut kiinteistöt ovat käyttäneet kaiken rakennusoikeuden kun taas toisilla 

kantakiinteistöillä sitä on jäljellä. Tästä saattaa toisinaan johtua erikoinen tilanne, että kahteen eri 

kantakiinteistöön kuuluville samankokoisille naapurikiinteistöille toiselle voi rakentaa (rakennusoikeutta jäljellä) ja 

toiselle ei (rakennusoikeus käytetty). 

Yleiskaavan kokonaismitoitus perustuu kunnanvaltuuston hyväksymään kehityskuvaan ja sen osoittamaan 

mitoitustasoon sekä kunnanvaltuuston 2007 hyväksymään kuntastrategiaan. Yleiskaavaehdotuksen yhteydessä 

on laadittu projektisuunnitelma, jossa on tarkasteltu yleiskaavan toteuttamista. 

Haja-asutusalueet (MTH) 

Rakentamista haja-asutusalueilla (MTH) on helpotettu: rakennuspaikan kooksi on määrätty vähintään 2000 m², 

mikäli rakennus liitetään vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennuspaikan koko ja rakennusoikeuden syntymiseen 

vaadittava kantatilan pinta-ala ovat eri asioita. Rakennusoikeuksien siirtoa saman maanomistajan eri kiinteistöjen 

välillä ei Sipoon yleiskaava 2025:ssä tarkastella, tämä tapahtuu erikseen laadittavien tarkempien osayleiskaavojen 

yhteydessä. 

Rantavyöhyke 

Rantavyöhykkeen rajauksella on osoitettu yleiskaavan yleispiirteisyys huomioiden se alue, jolle parhaillaan 

laaditaan saariston ja rannikon osayleiskaavaa. Vyöhykkeen tarkempi alueidenkäyttö ja rakentamisen ohjaus 

ratkaistaan saariston ja rannikon osayleiskaavassa kunnan yleiskaavaa huomattavasti tarkemmin. 

Haarajoen asema 

Haarajoen aseman seudun hyödyntäminen on huomioitu yleiskaavaehdotuksessa yhdyskuntarakenteen 

laajenemissuuntaa osoittavalla nuolella. Kunnanvaltuuston rakennemallipäätöksen ja rakennemalleista tehdyn 

vaikutusten arvioinnin mukaisesti Haarajoen aseman vaikutuspiirin asemakaavoittaminen yleiskaavan 

aikajänteellä (vuosi 2025) ei ole mielekästä. Haarajoen aseman vaikutukset ovat selvästi ylikunnallisia, kuten saatu 

palautekin osoittaa. Tämä edellyttää asemanseudun tarkastelua maakuntakaavatasolla. Tällä hetkellä 

vahvistettavana oleva Itä-Uudenmaan maakuntakaava ei mahdollista aseman Sipoon puoleisten vaikutusalueiden 

asemakaavoittamista. 

2. KESKUSTATOIMINNOT 

Yleiskaavaehdotuksessa on esitetty kolme keskustatoimintojen aluetta (C) ja yksi keskustatoimintojen alakeskus. 

Yleiskaavaehdotuksessa ei ole osoitettu yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia vähittäiskaupan 

suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alueet sijaitsevat Nikkilässä, Söderkullassa ja Talmassa. Alakeskus sijaitsee 

Hitån alueella ja palvelee erityisesti E18 –tien eteläpuolisia alueita Etelä-Sipoossa. Varaukset perustuvat Itä- 

YLEINEN VASTINE 5

Uudenmaan vahvistettavana olevaan maakuntakaavaan sekä Itä-Uudenmaan palveluverkkoselvitykseen. 

Asemanseutujen tehokkaan käytön turvaamiseksi ne on osoitettu C-aluevarauksilla. 

3. PALVELUT 

Palvelut on keskitetty keskusta- ja taajamatoimintojen alueille. Taajama- ja keskustatoimintojen sisäistä 

aluerakennetta ei ole esitetty. AT-varaus mahdollistaa palveluiden sijoittumisen myös kyläalueille. 

4. TYÖ JA TUOTANTO 

Työpaikka-alueista saatu palaute keskittyi lähinnä Bastukärrin alueeseen. Osalle aluetta on laadittu asemakaava, 

joka hyväksyttiin toukokuussa 2008 valtuustossa. Asemakaavasta on valitettu. Joitakin kommentteja tuli myös 

Boxista uuden eritasoliittymän ympärillä olevasta TP-alueesta. TP-alueille tulee laatia asemakaavat. TP-alueen 

tasaaminen maa-aineksenotolla loppukäytön vaatimuksia vastaavaksi on sallittua. Boxin rakentamisen tarkempi 

ohjaus tapahtuu parhaillaan laadittavassa Boxin osayleiskaavassa. AT-varaus mahdollistaa työ- ja liiketilojen 

sijoittumisen myös kyläalueille. 

5. VIRKISTYS 

Taajamien virkistysalueet 

Yleiskaavaehdotuksen taajama- ja keskustatoimintojen alueet pitävät lähtökohtaisesti sisällään myös alueiden 

vaatimat virkistysalueet. Sipoonkorven kaavamerkintä noudattaa yleiskaavaehdotuksessa esitettyjen laajojen 

yhtenäisten metsäalueiden merkintälogiikkaa. 

Viheryhteydet 

Nykyisten viheryhteystarpeiden sijoittuminen yleiskaavassa on suuntaa-antava. Merkinnän leveys on vakio, mutta 

rakennettujen ja rakentamattomien alueiden välinen etäisyys vaihtelee. Etäisyyttä tarkennetaan myöhemmän 

suunnittelun yhteydessä. Pohjois-Sipooseen ja Nikkilän eteläpuolelle osoitetaan uudet yhteystarvemerkinnät. 

6. LIIKENNE 

Joukkoliikenteen yhteystarvemerkinnät 

Joukkoliikenteen yhteystarvemerkintöjen sijainnit tarkentuvat myöhemmän kaavoituksen yhteydessä. Vaikkakaan 

yhteystarvemerkintä ei ole paikkaan sidonnainen, tarkennetaan eteläisemmän yhteystarvemerkinnän sijaintia 

yleiskaavakartalla väärinymmärrysten välttämiseksi. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävien / yhteystarpeiden 

aikataulutus ja toteuttaminen sovitetaan Helsingin seudun yhteiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Heliradan 

merkinnän määräystä tarkennetaan. 

Nikkilän sairaalan alueen tievaraus 

Varaus perustuu Itä-Uudenmaan vahvistettuun vaihemaakuntakaavaan sekä vahvistettavana olevaan Itä- 

Uudenmaan kokonaismaakuntakaavaan. Nikkilän Itäisen Jokipuiston alueelle on laadittu ideasuunnitelma, jossa 

on esitetty alueen itäpuolelle jäävien alueiden maankäyttöä. Tielinjaus ei kulje valtakunnallisesti merkittävän 

kulttuurimaiseman läpi vaan ohittaa sairaala-alueen sen itäpuolitse. Alueen suunnittelu pitää sisällään paljon 

muutakin kuin ainoastaan kokoojatien linjauksen. Näin ollen meluselvityksiä tiesuunnitelmalle ei alueen 

yleissuunnitteluvaiheessa tehdä. Yleiskaavan yleispiirteisyydenkin vuoksi alueelle on laadittu edellä mainittu 

ideasuunnitelma, joka pitää sisällään myös suuntaviivoja Talman ja Nikkiläntien pohjoispuolisten alueiden osalta. 

Tielinjaus tarkentuu myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Kokoojatie on linjattavissa tarkemmassa 

suunnittelussa siten, että Itäisen Jokipuiston vanha rakennuskanta ei vaarannu. 

Talman ja Martinkylän liikenneverkko 

Bastukärristä Jokivarrentielle osoitettu tieliikenteen yhteystarve muutetaan osoittamaan ainoastaan 

Keravantielle. Talmassa ja Martinkylässä tieverkoston merkinnät muutetaan yhteystarvemerkinnöiksi. 

Raideliikenne- ja tievaraukset ovat yleispiirteisiä ja niitä tarkennetaan osayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen 

yhteydessä. Itä-Uudenmaan vahvistettavana oleva maakuntakaava on ohjannut kunnan yleiskaavaehdotuksen 

laadintaa maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioiden. Kunnan yleiskaavaehdotuksessa esitetyt linjaukset 

mukailevat liikenneverkkoselvityksessä esitettyä linjausta. Linjausten tarkempi sijoitus osoitetaan 

yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Yleiskaavaehdotus on luonteeltaan strateginen, eikä siinä ole osoitettu 

taajamien sisäisen alueidenkäytön jäsentelyä, ei siis myöskään katuverkostoa. Liikenneverkkoselvityksessä on 

YLEINEN VASTINE 6

osoitettu tarvittavat pääväylät (uudet ja nykyiset), mutta taajamien sisäistä katuverkostoa ei tässä työssä 

ratkaista. 

Melu 

Yleiskaavan mittakaava on 1:50 000. Aluevaraukset on osoitettu yleiskaavan yleispiirteisyys huomioiden. 

Aluerajaukset tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Melunsuojaus on mahdollista 

toteuttaa esitettyjen aluevarausten tarkemman suunnittelun yhteydessä. 

Raideliikenne 

Henkilöliikenteen uudelleen aloittaminen Nikkilän radalla on yksi yleiskaavan päätavoitteista. Talman ja Nikkilän 

kasvutavoite on yhteensä 19 000 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä. Etelä-Sipooseen on osoitettu 

joukkoliikenteen yhteyskäytävämerkinnät, joista pohjoisempi kuvaa Helsinki Pietari –rataa (aiemmin HELI-rata). 

Koska raidevaraukselle ei ole tällä hetkellä ajantasaista tarkempaa linjausta osoittavaa selvitystä käytössä, on 

raide osoitettu joukkoliikenteen yhteystarvemerkinnällä. Heli-radan merkinnän määräystä tarkennetaan. 

7. ERITYISALUE 

Seveso-alue 

Itä-Uudenmaan vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa esitetty Seveso-konsultointivyöhyke on merkitty 

yleiskaavaehdotuksen kaavakartalle, samoin kunnan puolelle ulottuva Kilpilahden suojavyöhyke. Kringelmalmin 

kyläalue on ainoa Seveso-konsultointivyöhykkeen sisälle jäävä kyläalue. Kringelmalmin alueelle on laadittu 

osayleiskaava, joka on tarkoitus käsitellä valtuustossa kunnan yleiskaavan jälkeen. 

Kiviainesten otto 

POSKI-projektin tulokset on esitetty soveltuvina varauksina kunnan muuhun maankäyttöön nähden. Pornaisten 

rajalle on osoitettu yleiskaavaehdotuksen ainoa varsinainen EO-alue. TP-merkintä mahdollistaa ainestenoton 

alueen loppukäytön vaatimuksia vastaavaan tasoon. 

Ampumarata, moottorirata ja jäteasema 

Mömossenin alueelle on osoitettu E-alue, jonne on erikseen osoitettu moottorirata Öljytien pohjoispuolelle sekä 

olemassa olevat ampumaradat ja jäteasema tien eteläpuolelle. Suojavyöhykkeet ovat Itä-Uudenmaan 

vahvistettavana olevasta maakuntakaavasta. 

Kaukolämpö- ja lentopetroliputki 

Merkitään vahvistettavana olevan maakuntakaavan yhteystarpeen lähtöpiste kunnan rajalta yhteystarvenuolella. 

Tarkempi mahdollinen linjaus tehdään Boxin osayleiskaavoituksen yhteydessä. 

Käytöstä poistetut kaatopaikat ja ampumaradat 

Kunnan alueella olevat käytöstä poistetut kaatopaikat ja ampumaradat osoitetaan yleiskaavan yleispiirteisys 

huomioiden terveyshaitan poistamistarve –merkinnällä. 

8. SUOJELU 

Sipoonkorpi ja muut laajat yhtenäiset metsäalueet 

Sipoonkorvelle on osoitettu rajaus laajan yhtenäisen metsäalueen merkinnällä. Yhteensä yleiskaavaehdotuksessa 

on MLY-merkinnällä osoitettu n. 5 760 ha alueita, joista Sipoonkorven osuus on n. 2 500 ha. Loput korven alueesta 

on merkitty suojelu- ja Natura-alueina (koko kaava-alue n. 32 500 ha). Rajauksen sisälle jää myös arvokkaita 

geologisia muodostumia. Sipoonkorpeen osoitettu kaksoismerkintä (EP-varaus) on Itä-Uudenmaan 

vahvistettavana olevan maakuntakaavan mukainen. 

Muinaismuistokohteet 

Museoviraston tekemien tuoreiden (2007) inventointien pohjalta yleiskaavaehdotukseen on merkitty 

muinaismuistokohteita enemmän kuin yleiskaavaluonnoksessa oli. Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen 

tekemän Sipoonkorven luonnonsuojelualueen muinaisjäännösten inventoinnin tulokset lisätään yleiskaavakartalle 

yleiskaavan yleispiirteisyys huomioiden. Museoviraston yleiskaavaehdotuksesta annetussa lausunnossa on 

sanottu, että muinaismuistolaki ei aseta rajoituksia edelleen asuttujen kylätonttien vallitsevalle maankäytölle. 

Arkeologisia lisäselvityksiä ja kaivaustutkimuksia saatetaan kuitenkin edellyttää uudisrakennushankkeiden ja 

YLEINEN VASTINE 7

isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä. Kaavaselostukseen liitetään erillinen kartta, jossa kohteet on 

numeroitu ja nimetty. Historialliset kylätontit osoitetaan omalla numerosarjalla ja määräyksellä. 

Sipoonlahti 

Eriksnäsin hankeyhteistyöalueen taajamatoimintojen alueet muutetaan osittain selvitysalueiksi (se). 

Selvitysalueelle on tarkoitus laatia osayleiskaava ja asemakaava. Koko Sipoonlahden alue kuuluu ma-osaaluerajauksen 

piiriin. 

Puuttuvat tai puutteelliset suojelumerkinnät 

Suojeluaineisto on saatu suoraan Uudenmaan ympäristökeskukselta ja on viety sellaisenaan 

yleiskaavaehdotuksen kaavakartalle. Puuttuvat Natura- ja suojelualueet täydennetään kaavakartalle. Byträskin 

alue on osoitettu Naturamerkinnällä, mutta yleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi tämä ei välttämättä erotu. 

Löparön salmen ma-alue on siirtynyt yleiskaavaehdotuskartalle väärään koordinaatistoon. Varaus siirretään 

oikealle paikalleen. 

9. MAA- JA METSÄTALOUS 

MLY-merkinnässä käytetty määräys ”Metsien hoitaminen ja käyttäminen alueella perustuu metsälain säädöksiin.” 

lisätään koskemaan myös MTH-alueita. 

10. VESIALUEET 

Ei muutoksia. 

11. MUUTA 

Etelä-Sipoo ja saaristo 

Seudullinen tarkastelu Etelä-Sipoon osalta on tarpeen. Selvityksessä on sovitettava yhteen maankäyttö ja liikenne. 

Saariston ja rannikon suunnitteluproblematiikka on eri mittakaavassa suhteessa strategiseen yleiskaavaan. Lisäksi 

suunnitteluperiaatteet eroavat siinä määrin, että saaristo rajattiin kaavan ulkopuolelle. Saariston ja rannikon 

osayleiskaavaa laaditaan parhaillaan. 

Toimeenpano 

Kasvun hallinnointia varten on laadittu erillinen projektisuunnitelma, jonka tavoitteena on mm. varmistaa 

laadukkaan ympäristön toteuttaminen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti ja jossa mm. esitetään ehdotus 

yhteistyömuodoista eri intressitahojen (maanomistajat, rakennusliikkeet ym.) kanssa ja sopimusmenettelyt mm. 

erilaisiin sopimuksiin liittyvät mahdollisuudet ja riskit. 

Sopimusalueet 

Hankeyhteistyöalueiden toteuttamisjärjestyksestä ei ole tehty päätöksiä. Yleiskaavalla luodaan mahdollisuudet 

alueiden aloittamiselle, mutta yleiskaavassa ei oteta kantaa toteutusjärjestykseen. 

YLEINEN VASTINE 8

GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 – GENERALPLANEFÖRSLAGETS ALLMÄNNA 

BEMÖTANDE 

Kommunstyrelsen i Sibbo beslöt 26.2.2008 lägga fram förslaget till generalplan för Sibbo 2025 under perioden 

6.3– 4.4 2008. Mot generalplaneförslaget inlämnades 246 anmärkningar och 52 utlåtanden (87 åsikter och 56 

utlåtanden i utkastskedet). Myndigheternas samråd i förslagsskedet hölls 17.9.2008. Promemorian från mötet 

finns som bilaga till beskrivningen. 

På responsen av generalplaneförslaget har utarbetats bemötanden, vilka är uppdelade i detta allmänna 

bemötande och i enskilda bemötanden. I de enskilda bemötandena kan hänvisningar till detta allmänna 

bemötande förekomma. 

De enskilda bemötandena är uppdelade i olika teman så, att varje anmärkning är uppspjälkad under dessa teman. 

Sålunda kan bemötandet på den egna responsen finnas under flere olika teman. I anknytning till bemötandena 

finns en innehållsförteckning där det framkommer var varje responsgivares bemötande finns. 

I det allmänna bemötandet har följande huvudteman behandlats separat: 

• ordnande av deltagande 

• konsekvensbedömning 

• följdåtgärder 

Generalplaneförslagets bemötanden är dessutom indelade i följande teman: 

1. boende 

2. centrumfunktioner 

3. service 

4. arbete och produktion 

5. rekreation 

6. trafik 

7. specialområde 

8. skydd 

9. lant- och skogsbruk 

10. vattenområden 

11. övrigt 

ORDNANDE AV DELTAGANDE 

Planen fanns första gången med i det av kommunstyrelsen godkända planläggningsprogrammet år 2002. Under 

åren 2002-2005 deltog kommunen i olika utredningsarbeten vilka fungerar som grund för den egentliga 

generalplanen. Generalplanen kungjordes anhängig i januari 2005 i Hufvudstadsbladet, Borgåbladet, Helsingin 

Sanomat och Sipoon Sanomat. Även framläggningstiderna har kungjorts i dessa tidningar. 

Hörandet av delaktiga under planläggningsprocessens gång har anordnats i utkastskedet (2007) och 

förslagsskedet (2008). Under båda framläggningstiderna ordnades sammanlagt åtta stora publiktillfällen av vilka 

sju i Sibbo och ett i Helsingfors. I dessa tillställningar deltog sammanlagt över tusen intresserade. Man har kunnat 

använda sitt eget modersmål under publiktillställningarna och frågorna har besvarats av kommundirektör Markku 

Luoma, planeringsdirektör Pekka Normo samt planläggningsarkitekt Tuomas Autere. Dessutom har statens 

forskningscentrals (VTT) specialforskare Irmeli Wallgren varit på plats. Hon har utarbetat 

konsekvensbedömningarna för planen ända sen strukturmodellskedet (våren 2006). I förslagsskedet har 

dessutom någondera av trafiknätsplanens utarbetare, konsulterna DI Markku Kivari eller DI Miikka Niinikoski från 

Strafica Ab, varit närvarande. Responsen från alla tillställningar upptecknades av Arto Rautio från U&U 

Productions Ab. 

Såväl i utkast- som i förslagsskedet ordnades egna informationstillställningar för utlåtandegivarna. Startskedets 

myndighetssamråd hölls i februari 2006, då generalplanens strukturmodeller redan var i bruk. Förslagsskedets 

ALLMÄNT BEMÖTANDE 9

myndighetssamråd hölls i september 2008 då redan utkast till bemötanden på den erhållna responsen och 

möjliga ändringar på plankartan hade skissats upp. 

Deltagandet har skett i markanvändnings- och bygglagens (MarkByggL) anda och beaktande traditionerna i Sibbo. 

Kommunstyrelsen gav bemötanden på den erhållna responsen av generalplaneutkastet. Alla som lämnat respons 

fick hela responsmaterialet hemskickat till sig per post. Dessutom har generalplanematerialet funnits på 

kommunens hemsidor. Var och en som lämnat respons får också i förslagsskedet kommunstyrelsens skriftliga 

bemötande på samma språk som den inlämnade anmärkningen. 

KONSEKVENSBEDÖMNINGEN 

I processerna för Generalplan för Sibbo 2025 har konsekvensbedömningen spelat en viktig roll ända sen 

strukturmodellskedet. För konsekvensbedömningen har ända från början svarat specialforskare Irmeli Wahlgren 

från statens forskningscentral (VTT). 

Konsekvensbedömningen spelade en väsentlig roll i utarbetandet av strukturmodellen som valdes till grund för 

generalplanen. Som grund för strukturmodell V, som fullmäktige godkände, hade först 6 grundmodeller 

undersökts och jämsides med dem två modeller för kraftigare tillväxt. Dessutom undersökte nämnden för teknik 

och miljö samt kommunstyrelsen sammanlagt 7 olika modeller. Konsekvensbedömningen för strukturmodell V 

jämfördes med de tidigare modellernas jämförelser. Som resultat av jämförelsen kunde man tydligt konstatera att 

strukturmodell V var det mest angenäma alternativet för kommunens utveckling. 

Konsekvensbedömningen fortsatte under arbetet med generalplaneutkastet och – förslaget och har utarbetats 

med beaktande av generalplanens strategiska karaktär och översiktlighet. 

Generalplaneförslagets Naturabedömning baserar sig på det korrigerade generalplaneförslaget. 

FÖLJDÅTGÄRDER 

Generalplanearbetet är en fortgående process, vilket betyder att kommunens generalplan kommer att 

uppdateras vid behov under de kommande åren. I detta skede av kommunens planering är det viktigt att 

generalplanen, som styr den strategiska markanvändningen, börjar styra den detaljerade planläggningen. 

I kommunens planläggningsprogram 2008 godkändes i april detaljplanläggning av ca 230 ha kommunägd mark. 

Kommunen köper fortfarande råmark på platser som är fördelaktiga för samhällsstrukturen. Kommunens 

tillväxtstrategi baserar sig inte enbart på genomförande av samarbetsområden. 

1. BOENDE 

Byområden (AT) 

Byarnas avgränsningsmetod har preciserats avsevärt sedan utkastskedet. Avsikten är fortfarande ändå, att det är 

bycentran som anvisas i generalplaneförslaget - inte varje enskild existerande bostadsbyggnad. Byområdenas 

avgränsning är, med beaktande av generalplanens skala (1:50 000), översiktlig. 

Kommunens balanserade utveckling har tagits i beaktande genom att byområden och områden för 

tätortsfunktioner har anvisats i tillräckligt utsträckning i de olika delarna av Sibbo. Avsikten har varit att anvisa 

områden för bycentran och möjliggöra utvecklingen av dessa, inte att breda ut byområden längs alla vägkanter. 

Delvis på grund av generalplanens skala, har man tydligen inte helt insett byområdenas egentliga storlek. ATområdena 

som presenteras på generalplaneförslagets plankarta har en sammanlagd yta på ca 3 550 ha, medan 

den sammanlagda ytan för områden för tätortsfunktioner (A) är 2 850 ha. Planområdets yta är totalt ca 32 500 ha. 

Avgränsningen för delgeneralplanerna, som utarbetas separat för de olika byarna, beslutas i samband med 

respektive planläggningsprocess. AT-avgränsningarna i Generalplan för Sibbo 2025 är inte gränserna för byarnas 

kommande delgeneralplaner. Detta ser man t.ex. helt tydligt i avgränsningen för Box delgeneralplan som 

utarbetas som bäst. 


Områden för tätortsfunktioner (A) 

Avsikten är att områden för tätortsfunktioner skall detaljplaneras. Områdena innefattar alla tätortsfunktioner, 

också områden för rekreation, vilket också konstateras i planbestämmelserna. 

Kommunen kan inte direkt inverka på efterfrågan på byggmark, men kommunens läge i Helsingforsregionen 

garanterar, att byggtrycket på kommunen fortsätter även i framtiden. Generalplanens syfte är att förbereda sig 

på detta tryck och rikta det till samhällsstrukturellt lämpliga platser. 

Kommunstyrelsen godkände kommunens planläggningsprogram i april 2008. I planläggningsprogrammet ingår ca 

230 ha kommunägd mark i Tallmo, Nickby och Söderkulla. Avsikten är, att detaljplanläggningen av dessa områden 

påbörjas redan under detta år. Med generalplanen skapas möjlighet till fortsatt planering av 

samarbetsområdena. I vilken ordning förverkligandet av samarbetsområdena sker, beslutas skilt. Områdena för 

tätortsfunktioner i Tallmo och Eriksnäs projektsamarbetsområden ändras delvis till utredningsområden (se). 

Avsikten är att delgeneralplan och detaljplan utarbetas för utredningsområdena. 

Befolkningsmål 

Befolknings- och arbetsplatsmål raderas från plankartan och flyttas till planbeskrivningen. Effektivitetstal för de 

olika områdesreserveringarna har inte presenterats på plankartan. I planbeskrivningens bilagor har de olika 

områdenas möjliga effektivitetstal granskats, men den slutgiltiga områdeseffektiviteten avgörs i samband med 

den detaljerade planläggningen. Förverkligandet av tillväxten har granskats i projektplanen som finns som bilaga 

till planbeskrivningen, samt i konsekvensbedömningen som statens forskningscentral (VTT) har utarbetat. 

Kommunen har saknat ett styrverktyg för strategisk markanvändning. Med generalplanen gör man reserveringar 

för tillväxten och skapar möjligheter för en behärskad utveckling av samhällsstrukturen. Sibbos läge i 

Helsingforsregionen som tillväxtriktning mot öster kommer att hållas konstant. 

Stomfastighetsår och dimensionering 

Stomfastighetsåret och dimensioneringen var, liksom byområden, huvudsaken i flere av responserna. I allmänhet 

har situationen jämförts med Generalplan för glesbygdsområdena (fastställd 1997) och den dimensionering man 

associerar till planen. Det är viktigt att komma ihåg, att Generalplan för glesbygdsområdena (1997) är precis som 

namnet också säger, avsedd att styra glesbebyggelsen, inte avsedd att centralisera och utveckla byområdena. En 

utbredd åsikt verkar också vara den, att dimensioneringsprincipen som var aktuell i samband med utarbetandet 

av Generalplan för glesbygdsområdena (1997), skulle ha fastställts i samband med planens fastställelse. Detta är 

inte fallet. Sålunda upphäver inte Generalplan för Sibbo 2025 några fastställda dimensioneringsprinciper, utan 

strävar till att skapa ett övergångstidens system som stöder byarnas utveckling. 

Det är mycket viktigt att det är möjligt att bygga i byarna redan innan det existerar delgeneralplaner för byarna. I 

de skilda delgeneralplanerna (t.ex. Box, skärgården- och kusten) kommer man att granska byarnas struktur och 

fördelningen av byggrätter betydligt noggrannare än vad som presenteras i kommunens generalplaneförslag. 

Dimensioneringen i Generalplan för Sibbo 2025 ändras inte. 

Stomlägenhetsåret förblir 1959. Enligt planbestämmelserna minskar både en fritidsbyggnad och en 

bostadsbyggnad stomlägenhetens byggrätt. Praxisen har länge varit i användning inom lovberedningen i Sibbo 

kommun och har för sin del tryggat markägarnas jämlika behandling. Ändring av stomfastighetsåret till 2000 

skulle medföra en ojämlik situation för markägarna. I vilket fall som helst innebär det, när man håller fast vid det 

gamla stomfastighetsåret (1959), att vissa fastigheter kommer att ha använt all sin byggrätt medan andra 

stomfastigheter har byggrätt kvar. Sålunda kan ibland speciella situationer uppstå, när två lika stora fastigheter 

som hör till olika stomfastigheter ligger bredvid varandra; man får bygga på den ena (stomfastigheten har 

byggrätt kvar) men inte på den andra (stomfastighetens byggrätten använd). 

Generalplanens helhetsdimensionering grundar sig på den av fullmäktige godkända utvecklingsbilden och 

dimensioneringsnivån som anvisas i den, samt på kommunstrategin som fullmäktige godkände 2007. I samband 

med generalplaneförslaget har en projektplan utarbetats, i vilken generalplanens genomförande har granskats. 

Glesbygdsområden (MTH) 

Byggandet på glesbygdsområdena (MTH)har underlättats: byggplatsens storlek har bestämts till minst 2000 m², 

förutsatt att byggnaden ansluts till vatten- och avloppsnätet. Byggplatsens storlek och byggrätterna som grundar 


sig på stomlägenhetens storlek, är två skilda saker. Flyttande av byggrätter mellan samma fastighetsägares olika 

fastigheter granskas inte i Generalplan för Sibbo 2025, utan detta sker skilt i samband med de mer detaljerade 

delgeneralplanerna. 

Strandzon 

Strandzonens avgränsning anvisar, med beaktande av generalplanens översiktlighet, det område för vilket man 

som bäst håller på att utarbeta skärgårdens och kustens generalplan. Styrandet av zonens mer detaljerade 

områdesanvändning och byggande avgörs i delgeneralplanen för skärgården och kusten betydligt mer detaljerat 

än i kommunens generalplan. 

Haarajoki station 

Utnyttjandet av trakten kring Haarajoki station har tagits i beaktande i generalplaneförslaget med en pil som 

anger samhällsstrukturens utvidgningsriktning. I enlighet med fullmäktiges strukturmodellbeslut och 

konsekvensbedömningen för strukturmodellerna är detaljplanläggningen av Haarajoki stations influensområde 

inom generalplanens tidsintervall (år 2025) inte meningsfull. Konsekvenserna av Haarajoki station är uppenbarligt 

tvärkommunala, vilket också den erhållna responsen antyder. Detta förutsätter att stationstrakten granskas på 

landskapsplanenivå. Landskapsplanen för Östra Nyland, som är förd för fastställelse, möjliggör inte 

detaljplanering av stationens influensområden på Sibbosidan. 

2. CENTRUMFUNKTIONER 

I generalplaneförslaget har tre områden för centrumfunktioner (C) och ett sekundärcentrum för 

centrumfunktioner anvisats. I generalplaneförslaget har inga detaljhandelns storenheter anvisats utanför 

samhällsstrukturen. Områdena för centrumfunktioner finns i Nickby, Söderkulla och Tallmo. Sekundärcentrat är 

beläget på Hitå-området och betjänar särskilt områden som ligger söder om väg E18 i södra Sibbo. 

Reserveringarna grundar sig på Östra Nylands servicenätutredning samt på landskapsplanen för Östra Nyland 

(förd för fastställelse). För tryggandet av effektiv användning av stationsregionerna är de anvisade med Cområdesreserveringar. 

3. SERVICE 

Servicen är koncentrerad till områden för centrum- och tätortsfunktioner. Tätorts- och centrumfunktionernas inre 

områdesstruktur har inte angetts. AT-reserveringen möjliggör placering av servicen även på byområden. 

4. ARBETE OCH PRODUKTION 

Den erhållna responsen om arbetsplatsområden koncentrerade sig främst till Bastukärrområdet. För en del av 

området har en detaljplan utarbetats och den godkändes av fullmäktige i maj 2008. Besvär över planen har 

inlämnats. Några kommentarer om TP-området kring Box nya planskilda korsning har också framförts. 

Detaljplaner skall utarbetas över TP-områdena. Utjämning av TP-området genom marktäkt för att motsvara 

slutanvändningens anspråk är tillåtet. Det detaljerade styrandet av byggandet i Box sker genom delgeneralplanen 

för Box som utarbetas som bäst. AT-reserveringen möjliggör placering av arbets- och affärsutrymmen även på 

byområden. 

5. REKREATION 

Tätorternas rekreationsområden 

Generalplaneförslagets områden för tätorts- och centrumfunktioner innefattar i regel också de 

rekreationsområden som områdena förutsätter. Planbeteckningarna för Sibbo storskog följer i 

generalplaneförslaget beteckningslogiken för vidsträckta sammanhängande skogsområden. 

Grönförbindelser 

Placeringen av de nuvarande grönförbindelsebehoven är riktgivande. Beteckningens bredd är konstant, men 

avståndet mellan bebyggda och obebyggda områden varierar. Avståndet preciseras i samband med den 

kommande planeringen. I norra Sibbo och söder om Nickby anvisas nya beteckningar för förbindelsebehov. 


6. TRAFIK 

Beteckningar för kollektivtrafikens förbindelsebehov 

Beteckningarna för kollektivtrafikens förbindelsebehov preciseras i samband med den kommande planläggningen. 

Även om beteckningen för förbindelsebehov inte är bunden till plats, preciseras placeringen av den södra 

beteckningen förbindelsebehov på generalplanekartan för att undvika missförstånd. Tidtabellen och 

förverkligandet av korridor för utveckling av kollektivtrafik/behov av kollektivtrafikförbindelse, anpassas till 

Helsingforsnejdens gemensamma trafiksystemplan. Bestämmelsen för Helibanans beteckning preciseras. 

Vägreserveringen på Nickby sjukhus område 

Reserveringen baserar sig på den fastslagna etappregionplanen för Östra Nyland samt på helhetslandskapsplanen 

för Östra Nyland som är förd för fastställelse. En idéplan över området i Östanåparken i Nickby har utarbetats i 

vilken markanvändningen för områdena öster om området har presenterats. Vägdragningen går inte genom 

kulturlandskapet av riksintresse utan passerar sjukhusområdet på östra sidan. Områdets planering innefattar 

mycket mer än enbart matarvägens dragning. Sålunda görs inga bullerutredningar över vägplanen i områdets 

generalplaneringsskede. Nämnda idéplan har utarbetats över området också delvis på grund av generalplanens 

översiktlighet. Idéplanen omfattar också riktlinjer för Tallmo och områdena norr om Nickbyvägen. Vägdragningen 

preciseras senare i samband med detaljplanläggningen. Matarvägen kan linjeras i den mer detaljerade 

planeringen så, att den gamla byggnationen i Östanåparken inte äventyras. 

Tallmo och Mårtensby trafiknät 

Behovet av trafikförbindelse som anvisats från Bastukärr till Jokivarsivägen ändras att peka endast mot 

Kervovägen. I Tallmo och Mårtensby ändras vägnätets beteckningar till behov av förbindelse. Reserveringarna för 

spårtrafik och vägar är översiktliga och preciseras i samband med delgeneralplaneringen och detaljplaneringen. 

Landskapsplanen för Östra Nyland, som är förd för fastställelse, har styrt utarbetandet av kommunens 

generalplaneförslag, med beaktande av landskapsplanens översiktlighet. Linjedragningarna i kommunens 

generalplaneförslag följer linjerna i trafiknätsutredningen. Linjedragningen preciseras i samband med den 

detaljerade planeringen. Generalplaneförslaget är till sin karaktär översiktlig, och intern klassificering av 

områdesanvändningen har inte anvisats i tätorterna, sålunda har inget gatunät heller angetts. I trafikutredningen 

har de behövliga huvudlederna anvisats (nya och nuvarande), men det interna gatunätet i tätorterna utreds inte i 

detta arbete. 

Buller 

Generalplanens skala är 1:50 000. Områdesreserveringarna har anvisats med beaktande av generalplanens 

översiktlighet. Områdesgränserna preciseras i samband med den detaljerade planläggningen. Bullerskydd är 

möjligt att förverkliga i samband med den detaljerade planeringen av de presenterade områdesreserveringarna. 

Spårtrafiken 

Ett av generalplanens huvudmål är att återstarta persontrafiken på Nickbybanan. Befolkningsmålet för Tallmo och 

Nickby är sammanlagt 19 000 nya invånare före utgången av år 2025. I södra Sibbo har beteckningar för 

kollektivtrafikens förbindelsekorridor anvisats, av vilka den norra beskriver Helsingfors-St. Petersburg – banan 

(förr HELI – banan). P.g.a. att det för närvarande inte finns någon uppdaterad utredning som skulle anvisa en 

noggrannare linjering för spårreserveringen, har spåret angetts med beteckningen för behov av 

kollektivtrafikförbindelse. Bestämmelsen för Helibanans beteckning preciseras. 

7. SPECIALOMRÅDE 

Seveso-området 

Seveso-konsulteringszonen som finns angiven i landskapsplanen för Östra Nyland (förd för fastställelse) har 

anvisats på generalplaneförslagets karta, liksom Sköldviks skyddszon som sträcker sig över kommunens gräns. 

Kringelmalmens byområde är det enda byområdet som stannar innanför Seveso-konsulteringszonen. En 

delgeneralplan har utarbetats för Kringelmalmen och det är meningen att den skall behandlas i fullmäktige efter 

kommunens generalplan. 


Bergstäkt 

Resultaten från POSKI-projektet har presenterats som lämpliga reserveringar jämfört med kommunens övriga 

markanvändning. Generalplaneförslagets enda egentliga EO-område har anvisats vid Borgnäs gräns. TPbeteckningen 

möjliggör marktäkt för att uppnå den nivå som områdets slutliga användning kräver. 

Skjutbanan, motorbanan och avfallsstationen 

Ett E-område har anvisats i Mömossen, där en motorbana anvisas på norra sidan om Oljevägen och de 

existerande skjutbanorna och avfallsstationen på södra sidan om Oljevägen. Skyddsområdena kommer från 

landskapsplanen för Östra Nyland (förd för fastställelse). 

Fjärrvärme- och flygpetroliumledning 

Beteckningen för behov av förbindelse anges med en pil från behovsförbindelsens startpunkt vid kommunens 

gräns enligt landskapsplanen som är förd för fastställelse. En möjlig, mer detaljerad linjering, görs i samband med 

Box delegeneralplanering. 

Avfallsplatser och skjutbanor som tagits ur bruk 

De ur bruk tagna avfallsplatserna och skjutbanorna på kommunens område anvisas, beaktande generalplanens 

översiktlighet, med beteckningen ”behov att avlägsna sanitär olägenhet”. 

8. SKYDD 

Sibbo storskog och övriga vidsträckta sammanhängande skogsområden 

Sibbo storskogs avgränsning har anvisats med beteckningen ”vidsträckta, sammanhängande skogsområden. I 

generalplanen har sammanlagt 5 760 ha områden med MLY-beteckning anvisats , varav Sibbo storskogs andel är 

ca 2 500 ha. Resten av storskogens område har betecknats som skydds- och Natura – områden (hela planområdet 

ca 32 500 ha). Innanför avgränsningen finns också värdefulla geologiska formationer. Dubbelbeteckningen (EPreservering) 

som angetts för Sibbo storskog är i enlighet med landskapsplanen för Östra Nyland (förd för 

fastställelse). 

Fornminnesobjekt 

På basen av de färska (2007) inventeringarna som Museiverket gjort, har ett större antal fornminnesobjekt 

angivits i generalplaneförslaget än det angavs i generalplaneutkastet. Resultaten av inventeringen av Sibbo 

storskogs naturskyddsområde, utfört av den arkeologiska lärostolen vid Helsingfors Universitet, läggs till på 

generalplanekartan med beaktande av generalplanens översiktlighet. I utlåtandet som Museiverket gav om 

generalplaneförslaget sägs att fornminneslagen inte sätter gränser för markanvändningen på bytomter som 

fortfarande bebos. Arkeologiska tilläggsutredningar och utgrävningar kan ändå förutsättas i samband med 

nybyggen och större arbeten som rör jordmånen. En separat karta där objekten är numrerade och namngivna, 

läggs till planbeskrivningen. Historiska bytomter anvisas med egen nummerserie och bestämmelse. 

Sibboviken 

Områdena för tätortsfunktioner på Eriksnäs projektsamarbetsområde ändras delvis till utredningsområde (se). 

Avsikten är att delgeneralplan och detaljplan utarbetas för utredningsområdet. Hela Sibbovikens område hör till 

ma-delområdesavgränsningen. 

Saknade eller bristfälliga skyddsbeteckningar 

Skyddsmaterialet kommer direkt från Nylands miljöcentral och har som sådant förts över till generalplanekartan. 

De felande Natura- och skyddsområdena kompletteras på plankartan. Byträskområdet har angetts med 

Naturabeteckning men p.g.a. generalplanens översiktlighet är den svår att urskilja. Löparösundets ma-område har 

på generalplaneförslagskartan hamnat i fel koordinatsystem. Reserveringen flyttas till sin rätta plats. 

9. JORD- OCH SKOGSBRUK 

Bestämmelsen ”Skötseln och användningen av skogarna på området grundar sig på skogslagens stadgor” som 

används i MLY-beteckningen, tilläggs att gälla också MRH-områden. 

10. VATTENOMRÅDEN 

Inga förändringar 


11. ÖVRIGT 

Södra Sibbo och skärgården 

En regional granskning av Södra Sibbo är av befogad. I utredningen bör markanvändningen och trafiken 

samordnas. Skärgårdens och kustens planeringsproblematik är i förhållande till den strategiska generalplanen i en 

annan skala. Dessutom skiljer sig planeringsprinciperna sig från varandra såpass mycket, att skärgården 

avgränsades från generalplanen. Delgeneralplanen för skärgården och kusten är under arbete. 

Verkställande 

För att kunna administrera tillväxten, har kommunen låtit utarbeta en separat projektplan, vars syfte att bl.a. 

säkra förverkligandet av en kvalitativ miljö enligt generalplanens målsättning och i vilken bl.a. förslag ställs om 

samarbetsformer med olika intressenter (markägare, byggfirmor m.fl.)och avtalsförfaranden bl.a. möjligheter och 

risker i samband med avtal. 

Avtalsområden 

Inga beslut har fattats om i vilken ordning projektsamarbetsområdena skall förverkligas. Generalplanen skapar 

möjligheter att starta områdena, men generalplanen tar inte ställning till i vilken ordning de genomförs. 


SIPOON YLEISKAAVA 2025 / EHDOTUS 

GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 / FÖRSLAG 

INDEKSILUETTELO MUIST U T U S T E N AN T AJ I S T A 

INDEXFÖRTECKNING ÖVER ANMÄRKNINGSGIVARNA 

MUISTUTTAJA 

ANMÄRKARE 

Ahlberg, Kaijus et al. 224, 290 

VASTINE N:O 

BEMÖTANDE NR 

Alatyppö, Ville 1, 171, 176, 225, 287, 336 

Alho, Virpi 2 

Andström, Gunnel 3 

Arola-Piltti, Merja 4 

As Oy Sipoon Lönnborg Bostads Ab, Hiltunen Kari, Hallituksen psta. 226 

Aspelin, Bengt 5, 328 

Aspelin, Ulrika 6 

Backman, Svenhard 7 

Backström, Håkan 8, 9 

Bergström, Jan 10, 291 

Bergström, Johannes 11 

Bergström, Robert ja Merja 12, 292 

Bergström, Rudolf ja Margareta 13, 293 

Björkell, Hed-Mari 14 

Blomgren, Bror 15 

Borgman, Stefan 16, 294 

Borgström, Sirkka 17 

Byman, Gerhard 18, 195, 295, 337 

Bärlund, Kenneth 19, 227 

Eklund, Pehr-Olof 20, 296 

Enholm, Christel 21 

Pöyry Environment Oy 

PL 50 (Jaakonkatu 3) 

01621 Vantaa 

Kotipaikka Helsinki 

Y-tunnus 0196118-8 

Tel. 010 3311 

Fax 010 33 26600 

E-mail: environment.fi@poyry.com 

www.environment.poyry.fi 

Päiväys 18.09.2008 

Anita Toro 

Viite 67080440.BSP 

INDEKSILUETTELO MUISTUTTAJISTA – INDEXFÖRTECKNING ÖVER ANMÄRKARNA 16

Eskelin, Marja 22 

Falck, Holger, Lindroos-Falck, Kerstin 23 

Falk, Marianne 24, 228 

Fallström, Christer 25, 229, 338 

Forsström, Hilding 26 

Forsström, Jenny 27 

Forsström, Kerstin 28 

Forsström, Rickard 29 

Forsström, Teodor 30 

Fransman, Anna-Lisa och Backström, Håkan 31 

Fredriksson, Leif 297 

Fredriksson, Susanne 32 

Fredriksson, Torolf 298 

Fromholdt, Kaj 33 

För Sibbo r.f. – Sipoon puolesta ry / Hallitus 34, 166, 230 

Granqvist, Anita och Per-Olof 35 

Granqvist, Peter 36 

Granqvist, Sven och Sinikka 37, 38, 299 

Grundström, Caj 231 

Grundström, Micaela 232 

Grönholm, Birgitte 39 

Grönqvist, Rolf 196, 233 

GV Hydro Andelslag / Styrelsen / Mikael Therman 40, 167, 172, 177, 197, 234, 300 

Haapamäki, Raili 198 

Hahl, Pekka 41, 235 

Hakala, Heimo / Natunen Matti ja Mikko 42 

Hartwall, Erik, Oy Fastighets Karlshem Ab / Victor Hartwall, Hartwall, Kaj-Erik 43, 44, 178, 199, 236 

Hartwall, Jerker 45, 179, 200, 237 

Hartwall, John 46, 201, 238 

Hartwall, John och Jerker 47, 180, 202, 239 

Havusela, Heli ja Väinö 48, 181, 240, 301 

Havusela, Väinö 49 

Hedvall, Hildig / Hans Hedvalls dödsbo 241, 302 

Heikkinen, Kari ja Anu 242 

Heilimo, Maj-Britt 50 

Heino, Helmer 51 

Helenius, Stina 173 

Hildén, Martti 356 

Hindsberg, Ralf ja Britt-Marie 52 

Hjelt, Pia 53 

Holm, Christian 54 

INEKSILUETTELO MUISTUTTAJISTA – INDEXFÖRTECKNING ÖVER ANMÄRKARNA 17

Holmgren, Ulrica 243 

Holmlund, Sven-Gustav 55 

Holmsten, Torsten 56, 244 

Hyhkö. Sirkka ja Jouko 57 

Hämäläinen, Jarkko ja Seija 58, 303 

Höyhtyä, Juha 59 

Immersby byalag / Ordf. Jan Lindqvist 245 

Ingman, Anders 304 

Ingman, Hilding 246 

Ingman, Kjell, Stig och Jan 60 

Ingves, Bo och Annika 61, 247 

Itä-Uudenmaan arkkitehdit SAFA / Juhani Karilas ja Tua Sandberg 62, 248, 339 

Jaatinen, Sonja ja Jukka 63, 174, 249 

Jalas, Annika 64 

Jalas, Berit 65 

Jalas, Jyri 66 

Jalas, Marika 67 

Jalas, Mikael 68 

Jalas, Veronica 69 

Jansson, Erica 250 

Johansson, Micaela 70 

Kaasalainen, Janne 182 

Kajavala, Sisko / Talman Lehtopuutarha 183 

Karl Albin Karlssonin kuolinpesän osakkaat 71 

Kattilakoski, Aila 203, 251 

Keravan Levonmäen asukkaat / Yhteyshenkilö Jari Timonen 184 

Kettunen, Tuula 340 

Kihlman, Viveca 252 

Kilpeläinen, Ari ja Riitta 72 

Kilpeläinen, Pekka et. al. 253 

Klinga, Anita 73 

Kontinen, Leena 254, 305 

Koskinen, Lotten 255 

Kuusela, Monica 74 

Kylänpää, Pekka ja Tiia 75 

Kähkönen, Arto 256 

Känkänen, Teemu 204 

Laakia, Raimo ja 4 muuta allekirjoittanutta 76, 168, 205, 329 

Lahtinen, Synnöve ja Henrik 77, 257 

Lajunen, Glenn 78 

Lankinen, Jouko 79 


Laurila, Leo 80 

Lehtiranta, Armo 81, 341 

Lehtonen, Eero 82 

Lehtonen, Juha 83 

Lehtonen, Taisto 84 

Liljeström, Johan 85, 258 

Liljeström, Maria 86, 206 

Liljeström, Sirpa, Nousiainen, Ina, Valppu, Jani ja Evi 207, 259, 342 

Liljeström, Vivan och Håkan 306 

Lillqvist, Dan 208, 288, 307, 343 

Lindberg, Eila 87 

Lindberg, Johan 88 

Lindberg, Magnus 89 

Lindberg, Thorvald 90 

Lindberg, Thorvald ja 8 muuta allekirjoittanutta 91 

Lindén, Christina 92, 169, 260, 308, 344 

Lindqvist, Christer 93, 209, 309 

Lindqvist, Erik 94, 310 

Lindqvist, Hans 311 

Lindqvist, Helge 95 

Lindqvist, Jan 96 

Lindqvist, Terho / Lea Ylppö 97, 210, 345 

Lindqvist, Wiking 98 

Lindroos, Christian 261 

Lindroos, Erik 99, 211, 312 

Lindroos, Gittan ja 5 muuta allekirjoittanutta 100 

Lindroos, Mikael 101 

Lindroos, Rainer 212, 313 

Lindström, Henrik 102, 314, 346 

Lindström, Kristian 103, 315, 347 

Lindström, Rolf 104 

Lundström, Gösta 105, 316 

Lyytikäinen, Kristina ja Seppo 106 

Löfgren, Mirja 107 

Lönnholm, Karl-Erik 108, 262 

Lönnqvist, Henrik 109, 213 

Lönnqvist, Ritva 110 

Made, van der, Jaana ja Chris 111 

Makkonen, Vivan ja Esa 112, 185, 317, 330 

Mattila Paulin perikunta / Kai Mattila ja Anita Mattila 318 

Mattson, Britt-Mari 113 


Moisander, Juuso 263 

Mononen, Risto 264, 348 

Müller, Annika 114 

Nyberg, Brita 319 

Nyholm, Ture 265 

Nykänen, Nina och Marko 186 

Olander, Kenneth 214 

Olander, Marina 115, 320 

Olenius, Kurt och Ilse 116 

Oljemark, Rosita och Ted 117 

Oy Torpex Ab / Sjöblom, Juhani 193 

Palola, Aulis 349 

Palola, Leo 118 

Partanen, Antti 321 

Partio, Hannu 187 

Patosalmi, Jari ja Pirttimäki, Saana 188 

Peisanen, Aarne ja Irja 119 

Peisanen, Anne ja Juha 120 

Peisanen, Kaija ja Timo 121 

Peisanen, Kari ja Riitta 122 

Peisanan, Päivi ja Matti 123 

Penttilä, Jari ja Mira 266 

Perttula, Kari 124 

Pesonen, Jukka ja Arja 125 

Pihkarinteen omakotitaloyhdistys ry / Olli Koskela ja Tomi Holman 189, 267 

Pihlström, Bengt 126 

Pircklén, Aarne, Gunnel ja Ensio, Fogelholm, Leila 170 

Piuhola, Hannu 268 

Rauhala, Pirjo ja Rauli 127 

Rautkari, Olli 215 

Rehbinder, Johan / För Bengt Rehbinders dödsbo 128, 269 

Rosenqvist, Harry och Harriet, Packalén, Birgit 129 

Ryökäs, Osmo ja Marica perheineen 190 

Räty, Olavi 191 

Saaristo, Lauri ja Miia 216, 270, 331 

Sahrman, Jussi 130 

Salin, Anneli ja Veikko 350 

Sandström, Iris och Raimo 131 

Sarkkinen, Mika 132 

Selén, Stefan 271 

Sibbo lokalavdelning av NSP / Gösta Lundström 133, 322, 332 


Simberg, Erik 134, 323 

Simberg, Martin för landägarna 351 

Simo, Marko ja Lintunen, Arja 135 

Sipoon hevosjalostusseura ry / Enholm, Christel 217 

Skogster, Antti 218, 272, 352 

Skogström, Marianne 136 

Skogsvårdsföreningen södra skogsreviret r.f. – Metsänhoitoyhdistys eteläinen 

metsäreviiri ry / Rolf Wickström och Niklas Furu 

Sundman, Björn 137 

Sundman, Matias och Tuomolin-Sundman, Mia 273 

Sundman, Max 274 

Sundqvist, Soile, Peter och Marion 192 

Suninen, Pentti 138 

Svanljung, Jessica och Stefan / k Hartwall Trading Oy Ab 139, 219, 275 

Sällström, Gun, Helena, Lars, Marika och Herbert 140 

Sällström, Nils 276 

Säynätjoki, Tuija ja Pekka 141 

Söderholm, Niklas 142, 220 

Taipale, Marja 143 

Tallgren, Bore 144 

Tallqvist, Gustav 353 

Therman, Henrik 145, 221, 277 

Therman, Robert 146, 222, 278 

Tiainen, Rauli 147 

Tikanoja, Salla ja Jukka 148 

Tikkanen, Raija ja Jouko 149 

Tuomaala, Anne 175 

Tölkkö, Ann-Mari 150 

Törngren, Anna och Ralf 151 

Törngren, Kaj 152 

Törngren, Marita 153 

Ulander, Britta 154 

Ullberg, Johanna 334 

Uusitalo, Marja 155 

Valonen, Reijo 156 

Walve, Keijo 157, 194 

Vanhanen, Rauno, Laasonen, Marko ja Magali, Lakso, Pentti ja Rauni, Lakso, 

Kyösti 

Warelius, Bo 158 

Weckström, Camilla 279, 335, 354 

Weckström, Christer 159 

INEKSILUETTELO MUISTUTTAJISTA – INDEXFÖRTECKNING ÖVER ANMÄRKARNA 21 

333 

289

Vesanen, Jari ja Rantanen, Riitta 160 

Westerlund, Göran och Kirsti 280 

Westerlund, Tea 281 

Westermark, Catharina 161, 282, 324, 355 

Wickholm, Roger 162 

Wickström, Rolf 325 

Wickström, Rolf ja 9 muuta allekirjoittanutta 223, 283 

Virkajärvi, Karri ja Meyer-Virkajärvi, Jenni 284 

Virtanen, Helena, Ranki, Liisa, Mentunen, Terttu ja Terho, Yrjö 163 

Virtanen, Martti 357 

Wirtanen, Nils 285 

Wuorio, Mari 164 

Västerskogin yleiskaavan asukasryhmä / Ea Wilhelmson 286 

Ylikorkala, Antti 326 

Zakowski, Monica 165 

Ådahl, Knut och Margareta 327 



YHTEENVETO JA VASTINEET SAAPUNEISTA MUISTUTUKSISTA / 26.9.2008 

GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025/FÖRSLAG 

SAMMANDRAG OCH BEMÖTANDEN AV ERHÅLLN A ANMÄRKNINGAR/26.9.2008 

23

MUISTUTTAJA 

ANMÄRKARE 

1. 

Alatyppö, 

Ville 

2. 

Alho, Virpi 

3. 

Andström, 

ASUMINEN - BOENDE 

MUISTUTUKSEN SISÄLTÖ 

ANMÄRKNINGENS INNEHÅLL 

Miksi Korson viereen (Myras?) ei rakenneta lähiötä? Esimerkiksi junaasema 

olisi vieressä, samoin Lahdenväylä (työpaikkaliikenne). Lisäksi 

tulevat asukkaat voisivat käyttää Korson palveluita kuten Talmalaiset 

käyttävät tällä hetkellä Keravan palveluita. Selostuksessa esitetty 

nauharakenne puoltaisi myös tämän alueen asuttamista laajemmin. 

Pääkaupunkiseudun kasvu tulee etelästä ja luontevaa olisi rakentaa 

järjestyksessä kohti pohjoista. Tämä seikka myös tasoittaisi kunnan 

paikallista asukasjakaumaa ja väljentäisi nyt suunniteltuja kasvualueita. 

Ehdotan alueen lisäämistä yleiskaavaan. Pyydän harkitun vastauksen 

antamista tähän kysymykseen ja aiheen lisäämistä kaavaselostukseen. 

Tilat: 18:88, 8:28, 8:161 (Teemu Känkänen) 

18:68 (Virpi Alho) 

8:162 (Hannu Känkänen) 

Nämä tilat yhdessä kolmen muun tilan kanssa muodostavat osan 

yhtenäistä haja-asutusaluetta joka on tällä hetkellä suurimmaksi osaksi 

rakennettu. Kahdeksan tilan muodostamalla alueella sijaitsee kuusi 

käyttökelpoista asuinrakennusta, joita ei ole tarkoitusta purkaa. Tilojen 

muodostama alue rajoittuu golfkenttään, joka on siis alueelle jo toteutettu. 

Tämä yhtenäinen alue on osoitettu nyt nähtävillä olevassa Sipoon 

yleiskaavaehdotuksessa merkinnällä V (virkistysalue). 

Virkistysaluemerkintä ulottuu siis kokonaisuudessaan jo toteutetun hajaasutusalueen 

päälle. Tämän myötä heräsikin kysymys - miksi 

virkistysaluerajausta on tarkistettu/ laajennettu entisestä tämän hajaasutusalueen 

päälle? 

Alue soveltuu nykykäytön mukaisesti mainiosti asumiskäyttöön. 

Välittömästi tämän alueen länsi- ja eteläpuolelle on osoitettu 

kaavaehdotuksessa isot asuinalueet merkinnällä A. Alueen maankäytön 

tilannetta on punnittu myös KHO:ssa v. 2003, siten että on todettu ettei 

alueelle rakentaminen vaadi MRL 137 §:n mukaista 

suunnittelutarveratkaisua. Tälle alueelle on viimeksi toteutettu 

uudisrakennus asuinkäyttöön v. 2007. Maankäytön voidaan katsoa siis 

vakiintuneen ja alueen yhtenäistyneen, sen jäädessä sijaitsemaan 

golfkentän "kainaloon". Maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta 

tämä on lähes välttämätöntä. Alueen maanomistajat ovat sipoolaisia 

monen polven takaa. Yleiskaavassa on esitetty laajoja alueita 

"kyläalueiksi", jollainen tämä alue jo nykyiselläänkin on. Onko kaavan 

yleispiirteisyys ollut perusteena sille, että ei ole nykykäytön mukaisesti 

päädytty osoittamaan tätä aluetta asuinalueeksi tai kyläalueeksi? 

Erityisesti tämä ihmetyttää siitä syystä, että yleiskaavan kantavana 

periaatteena on ollut ekologinen ja tiivis kunnallistekniikan rakentaminen. 

Eikö olisi kestävän kehityksen mukaista toteuttaa asuinalueita jo 

olemassa olevien yhteyteen? 

Tämän yhtenäisen haja-asutusalueen ja vieressä sijaitsevan 

yleiskaavaehdotuksessa asuinkäyttöön osoitetun isomman alueen 

maankäytölliset olosuhteet eivät eroa millään tavoin toisistaan. 

Maankäytön suunnittelu on myös selkiintynyt kaavaehdotuksen 

valmistuessa. Nyt nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa esitetty 

virkistysaluemääräys tämän asuinalueen päälle osoitettuna heikentää 

olennaisesti maanomistajien asemaa myös suhteessa voimassa oleviin 

osayleiskaavoihin. Virkistysalueen ulottaminen yhtenäisen hajaasutusalueen 

päälle ei tunnu tarkoituksenmukaiselta ja sille on vaikea 

nähdä maankäytön suunnitteluun liittyvää perustetta. Menettelyllisesti 

tarkempien osayleiskaavojen korvaaminen yleisluontoisemmalla 

yleiskaavalla on poikkeuksellista (vrt esim. Espoon eteläosien 

yleiskaava). Tällaisen menettelyn yhteydessä maanomistajien aseman 

turvaamiseen ja tasapuoliseen kohteluun on kiinnitettävä erityistä 

huomiota. Yleiskaavalla ei mielestämme voida heikentää olennaisesti 

maanomistajan asemaa nykytilanteesta. 

Esitämme että tämä yhtenäinen haja-asutusalue osoitettaisiin 

yleiskaavaehdotuksessa asuinrakentamiseen, niin että tonttikoot olisivat 

melko suuria (n. 4500 m2). 

Önskas att fastigheten Åkenäs 2:132 i Nickby vid Sommarnäsvägen 

beaktas som tillhörigt A-området i generalplanen. Detta borde betyda att 

VASTINE 

BEMÖTANDE 

Myraksen rakennettu alue on 

kaavaehdotuksessa merkitty 

A-alueeksi eli 

taajamatoimintojen alueeksi. 

Alueen tarkempi rajaus 

määritellään 

asemakaavoituksen 

yhteydessä. 

Asemakaavoituksen 

aikataulusta ei ole tehty 

päätöksiä. 

Yleiskaava on yleispiirteinen ja 

mittakaavaltaan 1:50 000. 

Alueiden rajaukset ovat 

yleispiirteisiä ja ne eivät 

seuraa kiinteistöjen rajoja. 

Suunnittelua tarkennetaan 

osayleiskaavoituksen ja 

suunnittelutarveratkaisujen 

yhteydessä. 

Kiinteistöt rajautuvat 

Talmahills-sopimusalueeseen, 

jolle on tarkoitus laatia 

asemakaava. 



päätöksiä. 

Generalplanen är översiktlig 

och skalan är 1:50 000. 

MUISTUTUKSET JA VASTINEET – ANMÄRKNINGAR OCH BEMÖTANDEN 24

Gunnel området vid Sommarnäsvägen detaljplaneras rätt snart och tomterna 

med byggnadsrätt då blir mindre än på glessbygdsområde. Ser fram 

emot flere byggnadsrätter på min tomt. 

Möjlighet till kommunalt vatten och avlopp vore också mycket viktigt. 

4. 

Arola-Piltti, 

Merja 

5. 

Aspelin, 

Bengt 

6. 

Aspelin, 

Ulrika 

7. 

Backman, 

Svenhard 

8. 

Backström, 

Håkan 

AT aluetta tulisi laajentaa Granbackan tietä, viemärit ja vedet on jo. 

Kulkuyhteydet on hyvät yms. rautatie yms. 

VR:s satsning på en tågstation till Haarajoki förutsätter att AT området 

utvidgas att omfatta båda sidor av hela Granbackavägen. Man har fäst 

uppmärksamhet i landets största dagstidning på att området bör utnyttjas. 

Sibbo bör själv styra utvecklingen så att inte andra gör det. 

Det har under 2007 – 2008 krävts en kommunal vatten- och 

avloppsledning längs med Granbackavägen. Denna investering utnyttjas 

bäst genom att förstöra AT området enligt förslaget I punkt 1. 

Området befinner sig på några kilometers avstånd från Helsingfors – 

Lahtis motorväg och den s.k. gamla Lahtisvägen. Förbindelserna från det 

föreslagna AT området är därför mycket goda åt alla håll. 

En förnuftig planering av AT området kring Granbackavägen och runt 

Norra-Paipis skola kombinerar en levande landsbygd och ett miljövänligt 

boende (kommunalteknik). 

Med tanke på kommande generationer, så bör hela norra Paipis området 

planeras som AT område. 

Kommunal vatten och avlopp finns delvis redan, och byggs ut hela tiden. 

Förbindelserna är bra med två tågstationer och motorväg in närheten. 

Om generalplaneförslaget i Sibbo kommun gällande Strandvägen 

benämnda tomt, belägen på norra sidan av Hampträsk i Immersby. På 

tomten finns en färdigt byggd kommunal vatten och avloppsledning, som 

fortsätter till följande åretrunt bostad. Varför är Strandäng MLY område 

och inte AT område som det näst intilliggande AT? 

Hangelbyviken 

Beskrivning av området 

Västra sidan av Hangelbyviken: Merilävägen är ett aktivt villaområde med 

både äldre och nyare helårs bebyggelse. Villaområdet slutar efter Merilä 

Kursgård. Där börjar de stora enhetliga skogs- och strandområden som 

hör till Eriksnäs vars ägare uttryckligen önskar sluta 

markanvändingsavtal. 

Östra sidan av Hangelbyviken: Längs Strandvägen som är en km lång, 

Områdenas gränser är 

översiktliga och de följer inte 

fastigheternas gränser. Med 

beaktande av generalplanens 

översiktlighet hör fastigheten 

till A-området. 

Pohjois-Paippisiin on osoitettu 

kyläalue. Valtuuston 

rakennemallipäätöksen 

mukaan yleiskaavan 

tavoitevuoteen mennessä 

Pohjois-Sipooseen ei osoiteta 

uusia taajamatoimintojen 

alueita. Yleiskaavan 

tavoitteena on tukeutua jo 

olemassa olevaan taajama- ja 

kylärakenteeseen ja näin 

vähentää paineita 

yhdyskuntarakenteen 

hajaantumiseen. Lisäksi ATalueen 

laajentamista 

Granbackantietä molemmin 

puolin pohjoiseen rajoittaa 

alueella sijaitseva tärkeä tai 

vedenhankintaan soveltuva 

pohjavesialue. 

Ett byområde har anvisats i 

Norra Paipis. Enligt 

Fullmäktiges 

strukturmodellbeslut anvisas 

inga nya områden för 

tätortsfunktioner i Norra Sibbo 

inom ramen för 

generalplanens målår. 

Generalplanens syfte är att dra 

nytta av redan existerande 

tätorts- och bystruktur och 

sålunda minska trycket på 

splittring av 

samhällsstrukturen. Dessutom 

finns på på området ett viktigt 

grundvattensområde eller 

grundvattensområde som 

lämpar sig för vattentänkt, som 

begränsar utvidgning av ATområdet 

på båda sidor om 

Granbackavägen mot norr. 

Se bemötande 5. 

En beteckning för 

utvidgningsriktning för 

bebyggelsen, pekar från Norra 

Paipis i nordvästlig riktning. 

Med beteckningen anges den 

utvidningsriktning för 

bebyggelsen som eftersträvas 

på lång sikt. Utvidgningen sker 

efter år 2025. 



Byområdenas avgränsning 

preciseras senare i samband 

med delgeneralplaneringen 

och avgörandet av 

planeringsbehov. 



Byområdenas avgränsning 





9. 

Backström, 

Håkan 

10. 

Bergström 

Jan 

11. 

Bergström, 

Johannes 

12. 

Bergström 

Robert ja 

Merja 

13. 

Bergström, 

Rudolf ja 

Margareta 

finns främst helårs bebyggelse, ca. 15 hushåll. Det nyaste huset byggdes 

senaste sommar, några byggen pågår som best. På de parceller som inte 

ännu har hus finns redan endera undantagslov eller bygglov. På två 

tomter strax i början av Strandvägen väntar ägarna på besked om 

undantagslov av Sibbo kommun. 

Strandvägen slutar i en stor fritidshamn med ca 20 båtar och 

parkeringsplatser. Fritidshamnen bedrivs av samfälligheterna I Boxby och 

Hangelby. 

Längst inne i Hangelbyviken, på vägavsnittet mellan Strandvägen och 

Merilävägen beviljades ett bygglov åt samfälligheten för bara ett par 

veckor sedan. 

Yrkan: 

1. Hangelbyviken skan inte klassar som MTH-område. 

2. Områdena kring Hangelbyviken ska ingå i Salpar och Träsk ATområde 

(byområde) som sträcker sig till Strandvägens sydligaste delar. 

Motivering: 

1. Inga större enhetliga skogs- eller jordbruksområden finns längre kring 

Hangelbyviken, utan området består av typiska så villaparceller. 

Gränsdradningen mellan MTH- och AT-område på den sydöstligaste 

sträckan av Strandvägen är konstgjord eller direkt felaktig. Hangelbyviken 

ska behandlas likvärdigt med och ha likadan klassificering som de andra 

strandområdena både västerut och österut om Hangelbyviken. 

2. Hangelbyviken ligger invid färdiga väg- och bussförbindelser, vägnr 

1533 varför området passar utmärkt som by- eller AT-område. 

3. Kommunalt vatten och avlopp har dragits läns vägnr. 1533 och längs 

Strandvägen och Merilävägen under hösten och vintern 2008 och väntar 

nu bara på koppling. Markägarna har låtit ledningarna dras genom sina 

marker. Nu välkomnas fler hushåll for att delta i kostnadsfördelningen. 

Undertecknad ägare av Jontas Lägenhet 9:58 (tidigare 9:36) i Hangelby 

by vill härmed framhålla följande åsikter visavi planeringsutkastet. 

Jontas, har i planeutkastet fallit s.g.s. helt och hållet mellan tvenne, med 

AT betäcknade, och ett med A betäknat område (Eriksnäs), och tilldelats 

MTH på utkastet vars smalare del utmynnar till Box- Nickby landsväg, 

benämnts i utkastet med betäckningen MLY. 

Denna utforming i generalplansutkastet, för Jontas del, kan väl knappast 

med bästa vilja i världen följa regeln som utgår från att markägare bör 

behandlas jämnställda. 

Jag yrkar på att Jontas lägenhet också bör betraktas som AT område för 

den del som ligger mellan Salpar och den norra delen av byn, alltså i 

själva Hangelby by samt att skogskiftet vid Box – Nickby landsväg till den 

hälft som ligger vid vägen och norrut erhåller AT område och den norra 

hälften MTH område. 

Ehdotamme, että AT alue laajennettaisiin koskemaan Pohjois-Sipoossa 

koko Granbackantietä sekä Jyllersintietä. Alueella asuu paljon perheitä 

joissa on lapsia kenelle voisi myydä tontin. 

Nykyisellään MH alueen kantatilojen tontit ovat liian pieniä lohkaistavaksi. 

Pohjois-Paippisista on erinomaiset kulkuyhteydet esim. kaksi 

rautatieasemaa; Järvenpää ja Haarajoki, molemmat lähietäisyydellä, 

Lahden moottoritie sekä Kantatie 140. Alueella tulee olemaan kattava 

vesi- ja viemäriverkosto, uskomme, että asukkaita olisi tulossa Pohjois- 

Paippisiin, kunhan AT alue on riittävän kattava. 

Katsomme että Sipoon yleiskaavassa 2025 tulee AT aluetta laajentaa 

valmiiden vesi ja viemärijohtojen ja tieyhteyden varteen ja täten 

hyödyntää jo tehtyjä investointeja kunnallistekniikalle. 

Lisäksi tulee huomioida Pohjois-Paippisten erittäin hyvät tieyhteydet mm. 

Kantatie 140, Lahden moottoritie ja Haarajoen rautatieasema. 

Lisäksi katsomme että Pohjois-Paippisten kylää tulee kehittää etteivät 

naapurikunnat tee tälle alueelle samaa kuin Helsinki Lounais-Sipoolle. 

planeringsbehov. Den 

noggrannare styrningen av 

byggandet i kustzonen avgörs 

i samband med 

delgeneralplanen för 

skärgården och kusten som 

utarbetas för området som 

bäst. 



Områdenas avgränsningar är 

översiktliga och de följer inte 

fastigheternas gränser. 

Planeringen preciseras i 

samband med 

delgeneralplaneringen och 

avgörandet av 



byggandet i Box avgörs i 

delgeneralplanen för Box som 


MUISTUTUKSET JA VASTINEET – ANMÄRKNINGAR OCH BEMÖTANDEN 26 

bäst. 

Katsokaa vastine 4. 

Pohjois-Paippisista on merkitty 

luoteiseen 


laajenemissuunta. Merkinnällä 

osoitetaan yhdyskunnan pitkän 

aikavälin tavoitteellinen 

laajenemissuunta. 


Merkitään tiedoksi. 

Ehdotamme, että AT alue laajennettaisiin koskemaan Pohjois-Sipoossa Katsokaa vastineet 4. ja 10. 

koko Granbackantietä sekä Jyllersintietä. Alueella asuu paljon perheitä 

joissa on lapsia kenelle voisi myydä tontin. 

Nykyisellään MH alueen kantatilojen tontit ovat liian pieniä lohkaistavaksi. 

Pohjois-Paippisista on erinomaiset kulkuyhteydet esim. kaksi 

rautatieasemaa; Järvenpää ja Haarajoki, molemmat lähietäisyydellä, 

Lahden moottoritie sekä Kantatie 140. Alueella tulee olemaan kattava 

vesi- ja viemäriverkosto, uskomme, että asukkaita olisi tulossa Pohjois- 

Paippisiin, kunhan AT alue on riittävän kattava. 

Sama kuin yllä. Katsokaa vastineet 4. ja 10.

14. 

Björkell, 

Hed-Mari 

15. 

Blomgren, 

Bror 

16. 

Borgman, 

Stefan 

17. 

Borgström, 

Sirkka 

18. 

Byman, 

Gerhard 

Undertecknad anser att byggnadsrätten med malsättning 1000 nya 

invånare utanför bycentra är så liten ett den inte ger möjligheter till 

utveckling. 

1000 nya invånare på glesbygden utanför bycentra på 17 år ger för lite 

möjligheter för barn att bygga nära sina föräldrar (i relation till 34000 

övriga nya invånare). Vid byaplaneringsmötena i Hindsby var byns 

gemensamma vilja att barn ska ges möjlighet till en byggnadsplats I 

närheten till deras föräldrars. Flere byggnader nära varandra ökar trivseln 

och möjliggör en fördelaktigare service, vatten- och avloppssystem, 

vägunderhåll o.s.v. för det enskilda hushållet, då flera hushåll kan dela 

kostnaderna. En större bosättning i byarna ger underlag för kollektivtrafik 

för arbetsresor. 

Kommunens kostnader för service till nya invånare som ligger i anslutning 

till befintliga byggnader ökar inte då service för bycentra ändå behövs, typ 

skolbussar. 

Mera byggande på glesbygden kan möjliggöras genom 

- att förstöra och sträcka ut AT områdena 

- att slopa maximantalet byggrätter per lägenhet 

- att inte beakta bygglov ända från 1959 

- att inte beakta små fritidsbostäder (typ bastubyggnader), som ägs av 

mänskor som bor I samma by (dessa innebär inga fler invånare och 

kräver ingen extra service). 

Undertecknad anser att Sibbo kommuns kustremsa till den del den är 

obebyggd skall bevaras obebyggd trots att bostadsområden inplanerats 

längs kusten. Det kan inte vara riktigt att invånarna I Sibbo norr om 

kustremsan måste åka till Helsingfors för att se havet! 

Nya stora bostadsområden i Sibbo måste planeras med spårtrafik. 

Orealistiskt att bygga ut bostadsområden baserade på privatbil och 

pendelbussar. 

Ägare till Skogsbacka RNr 18:108. Vatten- och avloppsvattennät har 

byggts och stickledningar för fastighetsanslutningar kommer att byggas 

för så gott som hela Norra Paippis. 

Jag anser att det i Norra Paippis finns för små AT-områden. T.ex. vid 

Grandbackavägen kunde finnas betydligt mera AT-områden. 

Granbackavägen är asfaltiserad och vägförbindelserna är i övrigt mycket 

goda. 

AT-området i norra Box bör utvidgas så att det gäller på t.ex. 150 meters 

avstånd från den befintliga ”basledningen” för vatten- och avloppsnätet. 

Jag anser att den fastighet jag äger i Norra Paipis, Norrbacka RNr 1:251 

bör inritas som AT-område i generalplanen. Nu har det byggts vatten- och 

avloppsledning just över min fastighet och jag anser att det skulle vara 

lämpligt att bygga här och få anslutare till kommunens vatten- och 

avloppsverk. Trafikförbindelserna är utmärkta. 

Om dimensionering av byggrätter 

Södra Sibbo består till en del av fritidsfastigheter vars ägare ej socialt är 

beroende av Sibbo kommun. Man har i förslaget fortfarande 

dimensioneringsnormer för stamfastigheter. Bör de behandlas olika i 

planeringen? T.ex. en fritids mot 1/3 fast. Kan de behandlas som 

sidobostäder? 

Vem har tolkningsrätten om byggplatsen var bebyggd före 1959 men man 

har gjort förändningar senare. Sista bygglovet och förändningar i 

fastighetsbildningen kan ej gälla. Det är många stamfastigheter som varit 

gemensamma och utsatta för skiften med överenskommelser. Finlands 

Se allmänt bemötande 1. 

Den noggrannare styrningen 

av byggandet i kustzonen 

avgörs i samband med 




bäst 


Utvidgningen av AT – området 

i norra Box begränsas av ett 

viktigt grundvattenområde eller 

grundvattenområde som 

lämpar sig för vattentäkt. 



Bygränserna preciseras 

senare i samband med 









bäst. 









Se allmänt bemötande 1.

19. 

Bärlund, 

Kenneth 

20. 

Eklund, 

Pehr-Olof 

21. 

Enholm, 

Christel 

22. 

Eskelin, 

Marja 

grundlag om den enskildes rätt till liv och egendom står över ogrundat 

tyckande. Verkligheten från överenskommelser måste till sist respekteras. 

Om byggnadsstilar 

Lagtexten i Markanvändnings- och bygglagen borde räcka på det här 

stadiet. 

I förslaget för områdena för tätortsfunktoner finns en bra och trändig 

passus att husformerna skall variera. Man bygger mycket på en gång så 

en tidsenlig stil och forma kan bli trist. 

Vid byggande i Byområdena har man en annan syn. Man föreskriver att 

bebyggelsen skall anpassas till befintlig bebyggelse till stil material o.s.v. 

Stryk allt dettta. Vi skall ha utveckling med förbättningar. Vi skall ha 

konkurrens och varierande bebyggelse, den tiden är redan här. 

Museiområden bör man ändå kunna komma överens om. 

Skogsbrynen skall vi vara rädda om så att åkrarna och ängarna inte i för 

stor omfattning tappar sin naturliga övergång till skog liksom sjön sina 

natruliga stränder. -Vem har omdömet och tolkiningsrätten i en juridisk 

bindande text av det här slaget? 

Bygga och bo skall vi och friheten är den bästa stimulandes för ett bra 

resultat. 

Året från vilket byggnadsrätten för stomlägenheten räknas skall vara år 

2000, inte 1959. 

Bifogar kopia nr 2 Som generalplanen nu är ritad verkar det som om 

Pigby förblir i det närmaste utanför hela tillväxten. Därför föreslår jag att 

de sträckande områden blir AT område, att på så sett markera att även 

Pigby finns med i de nya tillväxtplanerna. Det sämsta som kan hända i en 

kommun är att de som vuxit upp i en by inte kan få byggnadstillstånd nära 

hemmet utan är tvungna att er flytta från orten och kommunen planerar 

för tillväxt och "importerar" nya innevånare på andra områden. Först 

borde man ta vara på den egna tillväxten och sedan planera för 

inflyttning. Sibbo är i alla fall geografiskt en så liten kommun att det inte 

blir stora avstånd mellan bycentren var man än bor och mindre verkar det 

bli om andra får bestämma, tyvärr! 

Lägenhet: Sandbacka 11:39, Borgby by 

Lägenhetssign: 753002714 

Vid fastställandet av generalplanen bör beaktas att markägarna önskar 

hela åkerarealen som AT-område. 

Kaavaehdotuksessa Martinkylä on jaettu Mårsbackan kohdalta kahteen 

eri tavoin kohdeltavaan alueeseen, vaikka koko Martinkylä on 

nykyisellään tasapainoinen kyläkokonaisuus. Kylän Nikkilän puoleinen 

osa on merkitty A-alueeksi, joka mahdollistaa asemakaavan laatimisen ja 

siten tiiviin rakentamisen. Kylän Talman puoleinen osa on puolestaan 

merkitty MTH-merkinnällä, mikä kiristää rakentamispaikkojen saamista 

nykyisestään. 

Pyydämme kunnanhallitusta tutkimaan, kohdellaanko kyläläisiä 

yhdenvertaisesti kaavaehdotuksessa. Ja jos ei kohdella, onko perusteita 

kohdella Martinkylän läntisen puolen maanomistajia huonommin kuin 

itäisen puolen maanomistajia. 

Mielestämme Martinkylässä Mårsbackantien loppuosa, Lakeansuon ja 

Halkosuon seutu sopivat rakentamisen tiivistämiseen yhtä lailla kuin 

Mårsbackantien alkupään, Albackantien, Huttrasbackantien ja 

Molnmossantien seudut. Itse asiassa kylän läntisistä osita on 

kävelymatka kouluihin ja tulevalle Talman asemalle, kun taas itäisistä 

osista kunta joutuu järjestämään koulukyydin. Myös muut seikat – 

olemassa oleva kevyen liikenteen tie ja jo rakennettu kunnallinen 

vesijohto- ja viemäriverkosto - puoltavat Martinkylän läntisen osan 

rakennusmahdollisuuksien lisäämistä. Myös Talman aseman läheisyys 

puoltaa kylän läntisen puolen tiivistämistä. 

Myöskään maisemalliset ja ympäristölliset seikat eivät tue sitä, että 

Martinkylän läntinen puoli pitäisi merkitä MTH-alueeksi ja itäinen puoli Aalueeksi. 

Nikkilään rajoittuvalla puolella peltomaisema on nykyisellään 

vallitsevampi kuin Talmaan rajoittuvalla puolella. Läntisellä osalla on jo 

Vaahteramäen teollisuusalue, joten siihen liittyvä kylätaajaman 


Pigby har markerats som 

MTH-område d.v.s. 

glesbygdsområde. Se allmänt 

bemötande 1. Generalplanen 

är översiktlig och skalan är 

1:50 000. Bygränserna 







begränsas av ett viktigt 

grundvattenområde eller 










A-alueen laajentamista 

rajoittaa alueella sijaitseva 

tärkeä tai vedenhankintaan 

soveltuva pohjavesialue sekä 

etelä-pohjoissuuntaiset 

viheryhteystarpeet kylän 

molemmilla puolilla. 

Viheryhteys toimii 

virkistysyhteytenä ja 

ekologisena käytävänä. Tämä 

on otettava huomioon alueen 

suunnitteluussa ja alueelle 

kohdistuvissa toimenpiteissä. 

Aluetta ja sen lähiympäristöä 

suunniteltaessa on katsottava, 

ettei viheryhtyeden 

toteuttamismahdollisuuksia 

heikennetä eikä ekologisia 

käytäviä katkaista. 

Yleiskaavaehdotuksen 

osoittama ratkaisu muodostaa 

selkeät Talman ja Nikkilän 

taajama-alueet, joiden välille 

jää väljä ja maaseutumainen 

vyöhyke. Tämä on 

yhdyskuntarakenteellisesti 


23. 

Falck, 

Holger, 

Lindroos- 

Falck, 

Kerstin 

24. 

Falk, 

Marianne 

tiivistäminen sopii hyvin. 

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Martinkylän 

läntinen osa merkitään kaavassa samanlaisin merkinnöin kuin itäinenkin 

osa eli molemmat tulisi olla joko A- tai AT-alueita. 

Undertecknande markägare till följande lägenheter i Immersby och 

Hindsby byar, sammanlagt ca 105 hektar: 

- Walborgs Rnr 8:11 Immersby 58,4 ha 

- Mågs Rnr 5:30 Immersby 12,9 ha 

- Gunvors Rnr 8:13 Immersby 2,1 ha 

- Murängen Rnr 8:6 Immersby 2,0 ha 

- Högbergsskogen Rnr 5:32 Immersby 

- Del av Kuråkrarna Rnr 4:32 Hindsby 11,0 ha 

framför följande anmärkningar mot generalplaneutkastet: 

1. AT-områdena i Immersby är inte korrekt och ändamålsenligt utritade så 

att markägarna skulle behandlas jämlikt. Områdena runt alla vägar med 

bebyggelse bör planeras som AT-områden och inte som 

glesbygdsområden så som t.ex. Mågsvägen. Det ursprungliga och 

egentliga bycentrumet ligger i norra Immersby som nu är planerat 

som glesbygd. Runt den nuvarande Mågsvägen och Gamla 

Immersbyvägen som bildar en helhet finns det gammal bebyggelse. De 

omgivande markerna lämpar sig utmärkt för småhus. 

2. Avgränsningen ”ma” i Immersbydalen kan inte anses vara 

ändamålsenligt eftersom en stor vägdragning (nya Borgåvägen - 

Söderkullavägen) finns inritad mitt igenom de sk. värdefulla området. 

3. Man bör kunna flytta över byggrätter mellan registerlägenheter i 

samma ägo. I dagens läge kan glesbygdplanerad mark som lämpar sig 

som tomtmark bli utan byggrätt, medan byggrätterna i skog inte kan 

utnyttjas. Detta är synnerligen aktuellt för oss, då vi har fyra barn som 

borde få bygga på hemgårdens marker. 

4. Byggrätten bör räknas ut med början från år 2000 och inte 1959. Det är 

befängt att yngre generationer skall bestraffas för sådant som byggts eller 

sålts för länge sedan. 

5. Planen får inte förhindra normalt ekonomiskogsbruk. 

I sin nuvarande form behandlar förslaget till generalplan enskilda 

markägare synnerligen orättvist. Stora markägare kan bli nästan utan 

byggrätt, medan ägare till småhustomter rentav kan få flera byggrätter. 

Vi är inte ute för att exploatera våra marker, men med tanke på våra 

efterkommande vill vi bli jämlikt behandlade bland annat när det gäller 

fördelningen av AT-områden. 

Muistutus koskee sitä, että kunta on palaamassa vanhaan kantatilan 

rakennusoikeusrajoitukseen eli rakennusoikeus lasketaan vanhoille 

kantatiloille vuodesta 1959. 

Kuten kunnan viranomaiset näyttivät graafisilla pylväillä 

yleiskaavaluonnoksen infotilaisuudessa kyse olisi vain parin sadan 

rakennusluvan lisäyksestä haja-asutusalueille, jos kunta pysyisi 

aiemmassa päätöksessään, että tilojen rakennuslupaoikeus laskettaisiin 

vuoden 2000 tilanteesta. 

Tuntuu epäoikeudenmukaiselta palata takaisin vanhaan laskentatapaan, 

etenkin kun haja-asutusalueiden rajoitukset tehokkaasti sinänsä 

vähentävät rakennuslupien saantia. Itse olen ns. ”paluumuuttaja” 

Söderkullan maisemiin ja pidän kulttuurisesti tärkeänä, että kantatilat 

pysyisivät asuttuina ja elävinä. Olen seurannut paikallista maisemaa 

asukkaineen vuodesta 1953 asti ja mielestäni on todella valitettavaa, jos 

”luonnollista” sukupolvien yli elävää vähäistä kantatiloihin perustuvaa 

haja-asutusta ei tueta. Irrallinen juurettomuus on aikamme ilmiö. 

Paikallisesti useamman sukupolven pienelläkin asutuksella on 

suhteellisesti suuri merkitys kotiseutuilmapiiriin. Tämä merkitys tietysti 

korostuu suurten muutosten keskellä. 

Lähellä Söderkullan keskusta sijaitseva Möträskin itäisen alueen 

merkintää pitäisi muuttaa. Alueella sijaitsee kunnan kaupallisen 

tonttisuunnitelman (1950) mukainen osittain toteutunut asutus Möträskin 

itärannalla. Alueelle voitaisiin toteuttaa esim. alkuperäistä 

tonttisuunnitelmaa myötäilevä pientaloalue virkistysalueineen. 

Perustelut: 

Kunta omistaa Möträskin itärannan tuntumassa n. 90 ha maata. Vanha 

kaatopaikka-alue vie maata ainoastaan noin 3 h. Sen vaikutuksesta 

kuitenkin Möträskin itärannan asutukselle jouduttaneen tuomaan 

kunnallistekniikka. Useimmat asukkaat eivät uskalla enää juoda alueen 

kallioruhjepohjavettä. Vuodesta 1998 ovat alueen asukkaiden kuolemat 

perustelua. Kylän länsiosien 

tilannetta ei 

yleiskaavaehdotuksen 

mukaisella ratkaisulla 

heikennetä. 




översiktliga och följer inte 



samband med 




Mellan Nya Borgåvägen och 

Söderkullavägen har anvissats 

behov av vägtrafikförbindelse - 

inte vägförbindelse. 

Motsvarande reservering har 

redan tidigare funnits i 

delgeneraplan för Söderkulla 

som är en plan med 

rättsverkningar. 

Det huvudsakliga 

användningsändamålet för 

fastigheterna på Söderkulla 

delgeneralplaneområde har 

inte förändrats. 


Katsokaa yleinen vastine 1. 

Söderkullan 

oikeusvaikutteisessa 

osayleiskaavassa järven 

rantaalue on osoitettu 

merkinnällä AP-2 

(Pientalovaltainen asuntoalue), 

joka säilyy nykyisellään. 

Muutoin alueen 

pääkäyttötarkoitus on M (Maa- 

ja metsätalousvaltainen alue). 

Yleiskaavaehdotuksessa alue 


25. 

Fallström 

Christer 

olleet lähes 100 % syöpäkuolemia. Elinikä alueella on n. 20 vuotta 

keskimääräistä väestön elinikää pienempi. Möträskin itäisellä alueella 

kunta jo omistaa rakentamiseen sopivaa maastoa yli 50 hehtaaria, alue 

on kuitenkin merkitty metsätalousmaaksi ja haja-asutusalueeksi. 

Alueen käyttöä rajoittaa sen läpi kulkeva 110 kilovoltin sähkötie. 

Voimalinja vie suoja-alueineen Möträskin tuntumassa (20ha + 40 ha) 

yhteensä n. 60 ha maata. Etelä-Suomen Energian 

verkkoliiketoiminnanjohtaja Osmo Auvisen mukaan voimayhtiö on 

varautunut harkitsemaan nyt 15 vuotta käytössä olleen kyseisen linjan 

siirtoa. Hänen mukaansa yhtiö ennakoi, että Söderkullan muuttuneet 

kasvusuunnitelmat joka tapauksessa johtavat kunnan taholta 

muutosehdotuksiin. Kyseiselle voimalinjalle yksi mahdollinen vaihtoehto 

saattaisi olla sen siirtäminen kulkemaan 1999 valmistuneen Finngrid Oy:n 

400 kilovoltin sähkötien viereen, joka kulkee vain n. 1,5 km etäisyydellä 

Etelä-Suomen Energian sähköasemasta Sipoonjoen kohdalla ja muualla 

idän suunnassa 5 – 7 km etäisyydellä paralellisti. Tämän tyyppinen 

ratkaisu veisi huomattavasti vähemmän maa-aluetta Söderkullan 

taajaman tuntumassa. Mikäli täten ”vapautuva” kunnan omistama maaalue 

otettaisi asuinalue ja virkistyskäyttöön saattaisi ”maanhinta” 

voimalinja siirtokustannuksista huolimatta muodostua kunnalle 

edulliseksi, etenkin kun kunta jo omistaa n. 90 % alueesta. 

Uudenmaan ympäristökeskus ei vielä ole kieltänyt alueen 

kallioruhjepohjaveden käyttöä virallisesti. Tutkimukset ovat kesken, mutta 

se jo tiedetään, että tilanne on erittäin ongelmallinen. Tarkastaja Seppo 

Laxin mukaan kyseinen vanha kaatopaikka on sijainniltaan kaikkein 

ongelmallisin niiden 200 vanhan kaatopaikan joukossa joiden 

valvonnasta hän vastaa. 

Möträskin tuntumassa kallioisessa maastossa kaatopaikka sijaitsee 

(Geologisen tutkimuskeskuksen magneettikuvauksiin perustuvan 

kallioruhjetutkimuksen mukaan) suoraan kallioruhjeen päällä ja 

vedenjakaja-alueella. Ympäristökeskuksella on jo nyt alueen 

kallioruhjepohjavesitutkimus, jonka tulokset osoittavat, että 

kaatopaikkasuodinvesiä valuu kallioruhjepohjaveteen! Kallioisen maaston 

takia alueen asukkaat ovat pääsääntöisesti riippuvaisia porakaivoistaan 

ja siis alueen kallioruhjepohjavedestä! 

Ottaen huomioon ihmisen toiminnan tuottamat ympäristöongelmat, kuten 

pohjaveden vaarat ja voimalinja, alueen kehittäminen välittömästi 

Söderkullan taajama-alueen lähellä olisi välttämätöntä ja Söderkullan 

väestön kasvutavoitteita tukevaa. 

Vanha katopaikka-alue on todellinen kemiallinen riski 

kallioruhjepohjavedelle ja sitä käyttäville asukkaille. Vanhojen 

kaatopaikkojen suodosvesistä löytyy monenlaisia kemiallisia aineita. 

Uudenmaan ympäristökeskus aikoo aloittaa kaatopaikan läheisyydessä 

kallioruhjepohjaveden seurannan, joka saattaa johtaa veden käytön 

viralliseen rajoittamiseen. 

Sipoon kunnan pitäisi ottaa huomioon ja varautua siihen, että se 

mahdollisesti joutuu tuomaan kunnallistekniikan Möträskin itäisen alueen 

29 ruokakunnalle. 

Jos aluetta ei kehitetä, jää se Söderkullan periferiaksi, josta on hyvin 

rajoitetusti hyötyä kenellekään. Henkilökohtaisesti olen joutunut ottamaan 

asiaan kantaa, kun nuorin poikani haluaisi rakentaa omakotitalon 

alueelle. Olen joutunut varoittamaan pohjaveden kemiallisista vaaroista, 

enkä mitenkään voi tukea hanketta, joka tarkoittaisi, että lapsenlapseni 

joutuisivat olemaan riippuvaisia tämän alueen kallioruhjepohjavedestä! 

Muistutukseni koskee siis Möträskin itäisen alueen talousmetsä- ja hajaasutusaluemerkintöjä, 

jotka toivoisin muutettavan siten, että lähellä 

Söderkullan palveluja sijaitsevaa aluetta olisi mahdollista kehittää asuin- 

ja virkistysalueena. 

Yleiskaavan projektisuunnitelma ontuu pahasti kaikkein tärkeimmän 

seikan kohdalla. Olettamus suunnitelmassa on, että kaavoitetut tontit 

tekevät kauppansa, mikä mielestäni on täysin utopistinen ajatus. 

Huomioiden kaavoitustilanne ja nopeampi toteuttamisaikataulu lähialueilla 

(Helsinki Vantaa, Espoo, Kerava, Järvenpää, Mäntsälä) on hyvin ilmeistä 

että Sipoon yleiskaava tulee ”jälkijunassa”. Tiiviitä asumisalueita on siinä 

vaiheessa myyty lähialueilta, markkinatilanne johtaa siihen, ettei 

rakennuttajia edes tule kiinnostamaan kyseiset alueet. 

Alueita ei rakenneta kun taloille / asunnoille ei löydy ostajia. 

Valittu asukastavoite vuosille 2020 – 2030 on epärealistisen korkea 

Projektisuunnitelmassa (Finnish consulting Group, Efeko Oy) todetaan 

että kunta hakee asemakaavalla noin 35.000 henkilön väestönkasvua. 

kokonaisuudesta olisi noin 31.000 asukasta tiiviisti rakennettujen 

asuntojen alueille (pienkerros-, rivitalot) ja noin 4.000 kylä- ja 

kuuluu MTH-alueeseen (Hajaasutusalue). 

Vanha kaatopaikka-alue 

merkitään yleiskaavakartalle 

terveyshaitan poistamistarve - 

merkinnällä. 

Yleiskaavaehdotus perustuu 

kunnanvaltuuston 

hyväksymään kehityskuvaan 

ja sen osoittamaan 

mitoitustasoon. 


Kaavassa varaudutaan tiettyyn 

kasvutasoon valtuuston 

päätöksen mukaisesti. 


26. 

Forsström, 

Hilding 

hajarakentamisalueille. 

Suunnitelma ontuu kaikkein kriittisimmän seikan kohdalla eli 

löytyykö ostajia kohteille. Huomioiden väestö- ja ikärakenteemme 

Suomessa, suunnitellut Sipoon tiiviin rakentamisen kaava-alueiden 

asunnot tulevat liian myöhään( tai liian aikaisin). Vuonna 2025 niille 

ei tule löytymään ostajia, jolloin rakennuttajat eivät tietenkään lähde 

niitä toteuttamaankaan. 

Sipoon kunnan päättäjien tulee nyt päätöksenteossaan huomioida 

lähialueelle ennen tätä toteutuvat hankkeet ja sitten arvioida jäljelle jäänyt 

kysyntä ja tarve. Varovastikin arvioiden toteutuu ennen vuotta 2020 

pelkästään Helsingin – Espoon – Vantaan –alueelle asuntoja noin 

120.000 henkilölle. Nämä kohteet ovat sitä paitsi houkuttelevampia 

kohderyhmälle koska ne sijaitsevat aivan välittömässä läheisyydessä 

työpaikkoihin, siinä vaiheessa valmiisiin liikennejärjestelyihin sekä 

palveluihin. (Esimerkkinä tästä Marja – Vantaan alue (liite 3).) 

Mielipiteeni on että edes nämä noin 40.000 asuntoa (120.000 

asukkaalle) eivät tule tekemään kauppaansa, jolloin myöhemmin 

ajassa toteutuvat Sipoon tiheän asumisrakentamisen kaava-alueet 

ovat umpikujassa. Ei löydy rakennuttajia kohteille, kun 

naapurikaupungeissa on tuhansia myymättömiä kohteita. Tämä on 

tuleva realiteetti. 

Hyvä esimerkki vastaavanlaisesta tilanteesta on jo tänä päivänä 

Vuosaaren kanava-alue. Alue on kaavoitettu ja osin rakennettu mutta iso 

määrä myymättömiä kohteita, estää uusien rakentamisen. 

Kuntalaisten toiveet huomioitava 

Sipoon kuntalaiset arvostavat avaraa asumista omakotitalotyyppisissä 

rakennuksissa. Sipoolaiset, nykyiset veronmaksajat arvostavat isoja 

asuintontteja (n. 2500 – 5000 neliömetriä) sekä luonnon läheisyyttä. 

Valittu kasvustrategia on mielestäni tietynlaista ”hätävarjelun liioittelua”. 

Sipoon kunnan päättäjät pyrkivät nyt miellyttämään Helsinkiä, jottei tynkä- 

Sipoota tuonnempana liitettäisi Helsinkiin. 

Omakotitalo- ja rivitalostrategia huomattavasti riskittömämpi 

Kun lähestymme vuotta 2020, Suur-Helsingin alueen asukkaita 

kiinnostaisi kaikkein eniten avara asuminen omakoti- tai 

rivitalotyyppisissä taloissa. Niille löytyisi kysyntää. Sipoon on nyt 

vakavasti harkittava, haluaako se säilyttää vetovoimansa, avara 

asuminen sekä luonnon läheisyys tai ”uhrattava se Helsingin alttarille”. Eli 

ehdotan että noin 20 vuoden tähtäimellä kunnan kannattaisi kaavoittaa 

maa-alueitaan lähinnä omakoti- ja rivitaloasumista silmällä pitäen. 

Tässä asiassa pitää mielestäni ensisijaisesti huomioida olevia 

asukkaiden toiveita ja tulevia asumistarpeita (markkinoiden ehdolla) 

eikä taipua huonoon ratkaisuun naapurikaupunkien poliittisten 

päättäjien uhkailun edessä. 

Eteläsipoolaisten on vihdoin saatava toteuttaa omia asumishaaveita 

Eteläsipoolaiset (mm. Västerbacka, Västerskog, Massby, Immersby) ovat 

jo neljänkymmenen vuoden ajan joutuneet elämään tosiseikan kanssa, 

että rakennuslupia omakotitaloille ei myönnetä esim. jälkipolvelle. Kaikki 

rakentaminen on tapahtunut poikkeuslupien varassa ja rakennusluvat on 

hyvin usein evätty, vedoten esim. viheraluetarpeisiin. 

Sipoon kunnan kaavoittajat olivat lupailleet parannusta tilanteeseen ja 

rakentamista mahdollistavaa yleiskaavaa, kunhan Helsingin 

aluevaltauskiista on ohi. Yleiskaavaehdotus vuodelle 2025 lupaa jotain 

ihan muuta. Aluevarauksia raide- ja tieliikenteelle on niin tiheästi esim. 

Västerskogin alueella, että odotettavissa on kaavan hyväksymisen myötä 

toimenpidekieltoja miltei koko alueelle. 

Sipoon päättäjät sortavat veronmaksajiaan ja suosivat ”mahdollisia uusia 

asukkaita” sekä muutamaa kymmentä kaavoitettavien maa-alueiden 

omistajia. 

Vaadin että yleiskaava 2025 projektisuunnitelmassa pohditaan laajemmin 

suunnitelman taloudellisia realiteetteja, kaavoitettavien maa-alueiden 

tulevaa aitoa markkina-arvoa vuonna 2025. Perusteltu mielipiteeni on että 

silloin löytyy myymättömiä kohteita lähikaupungeista niin paljon, ettei 

Sipoon kaavoitusalueille löydy rakennuttajia. Sipoon veronmaksajana 

haluan, ettei kuntaani ajeta konkurssin ”vauhtisokeudessa”. 

Vaadin myös että nyt vihdoin yleiskaavassa kunnioitettaisiin olevien 

kuntalaisten mielipiteitä sekä rakentamistarpeita. 

Det är fel att infödda sibbobor som är ärvt mark inte får bygglov p.g.a. att 

loven räknas från stomlägenheter som existerat år 1959 alltså för 2 – 3 

generationer sedan. Alla lov är redan använda under de här 

generationerna och nu håller Sibbo kommun marken som grönområde åt 

små tätbebyggelse områden. Lagen för stomlägenheter som existerar nu 

år 2008 annors priviligeras inflyttare. 

yksittäisen kunnan 

vaikutusmahdollisuudet 

taloudellisiin suhdanteisiin ovat 

rajalliset. Kaavassa 

varauduttuun kasvuun 

vastaaminen on hallitumpaa, 

kuin jos suunnitelmia ei olisi. 

Kaava on ollut ensimmäisen 

kerran kunnan 

kaavoitusohjelmassa 2002, ja 

kaava kuulutettiin vireille 

tammikuussa 2005, kauan 

ennen valtioneuvoston kunnan 

osaliitospäätöstä. 

Alueilla on voimassa 

oikeusvaikutteinen 

Söderkullan osayleiskaava. 

Rakentaminen on perustunut 

poikkeamislupiin ja 

suunnittelutarveratkaisuihin. 

Yleiskaavaehdotuksessa on 

pyritty mm. AT-alueiden 

mitoituksen avulla 

parantamaan kyläkeskuksien 

kehittämismahdollisuuksia. 



27. 

Forsström 

Jenny 

28. 

Forsström 

Kerstin 

29. 

Forsström, 

Rickard 

30. 

Forsström, 

Teodor 

31. 

Fransman, 

Anna-Lisa 

och 

Backström, 

Håkan 

32. 

Fredriksson, 

Susanne 

Det är fel att infödda sibbobor som ärvt litet mark inte får bygglov p.g.a. 

att loven räknas från stomlägenheter som existerat år 1959. De gamla 

stomlägenheterna från 1959 finns inte mera, de är utbrytna till nya 

lägenheter som har rätt till bygglov. Dessa nya utbrytna lägenheter har 

nya ägare som behöver hus att bo i (därför även ett bygglov). Dessa nya 

ägare blir förbjutna att bygga på egen mark – helt tokigt, fräckt och 

orationellt!!! Lagen för stomlägenheter skall ändras till att gälla 

stomlägenheter som existerar nu år 2008! 

Det är fel att infödda sibbobor som ärvt litet mark inte får bygglov p.g.a. 

att loven räknas från stomlägenheter som existerat år 1959 alltså 2 – 3 

generationer sedan Alla lov är redan använda under de här 

generationerna och nu håller Sibbo kommun marken som grönområde åt 

sina tätbebyggelse områden. Loven för stomlägenheter skall ändras till 

att gälla stomlägenheter som existerar nu år 2008. 

Byggloven bör ges från stomlägenheterna som existerar idag och inte 

från 1959:s stomlägenheter. De gamla stomlägenheter från 1959 finns 

inte mera, de är utbrytna till nya lägenheter som har rätt till bygglov. 

Gamla stomlägenheter som inte finns behöver inga bygglov, Dessa nya 

utbrytna lägenheter nar nya ägare (inte samma ägare som 1959) som har 

ett hus att bo i, därför också ett bygglov. Inte så svårt att förstå? Väl inte 

ens för Professionella Planerare i SIBBO kommun. Alltså ännu en gång, 

de gamla bygglovs ”krediterna” från 1959 är REDAN använda. Det är 

idiotiskt att Sibbo vill ha 40000 nya invånare och sedan, lika diktatoriskt 

som vår språkkunniga bygglovschef förstöra livsmöjligheter för infödda 

sibbobor och förbjuda dem att bygga på egen mark. 

Det är fel att infödda sibbobor som är ut lite mark inte får bygglov p.g.a att 

loven räknas från stomlägenheter som existerat år 1959 alltså för 2 – 3 


generationerna och nu häller Sibbo kommun marken som grönområde åt 

tätbebyggelse områden. Lagen för stomlägenheter som existerar nu år 

2008 annors priviligeras inflyttare. 

Undertecknade markägare i Massby by (Gumbostrand) vill härmed 

anmärka mot de planer kommunen (Suunnittelukeskus) utarbetat förande 

våra lägenheter. 

Vi har konstaterat att största delen av de områden vilka befinner sig runt 

våra lägenheter äro klassificerade såsom AT områden i plane utkastet 

och de områden vi äga syd-sydväst om Linanträsk har erhållit MTH 

betäckning. 

Detta kan väl knappast anses som att markägare jämnställes vid 

planering? 

Vi yrkar, med det bestämdaste på, att de planer vilka vi själva uppgjort 

(Bilaga till anmärkningen) beaktas vid beredande och fastställande av 

den egentliga planen. Denna plan har även presenterats för, i 

kommunen, ledande tjänsteman / planerare. Vi yrkar även på att denna 

plan företes för de kommunvalda styrelsen och fullmäktige ledamöterna. 

Önskar framföra följande synpunkter till förslaget: 

Man bör behandla alla markägare likvärdigt och rättvist. Varför utgå från 

1959 som ett sk. grundår. Har fått den informationen att Sibbo har fått 

direktiv (av TE-centralen!!) att detta är vad kommunerna i Finland har att 

utgå ifrån. Denhär planen är ju en verkligt “tung grej”, definitivt för Sibbo 

och också i hela Finland. Knappast någon annanstans har man att visa 

dylika (planerade) tillväxtsiffror. Vi behöver inte nöja oss med en 

hänvisning till vad som görs i resten av landet, Sibbo är unikt och skall så 

förbli. Det har vi minsann fått erfara. 

Sibbo bör definitivt föra hela ärendet till domstol och kämpa tills vi har ett 

nytt/nyare grundår. Om denna regel får stå kvar, dvs att 1959 är grundår, 

kommer detta att föra med sig mycket problem, såsom komunala besvär, 

byatvister och släktfejder. 

Tillhör själv ett dödsbo där det finns ett område på ca 2,5 ha, som 

antagligen inte har ngn byggrätt kvar då mina kusiner har sålt ut sina 

andelar och stomlägenhetens byggrätter gått dit. Stomlägenheten har 

haft fyra arvtagare, nu har två av arvtagarna sålt tomter och 

stomlägenhetens byggrätter är förbrukade. Dethär är ju bara ett exempel. 

Likadanna fall finns det massor av i Sibbo. 

Varför göra en reservation för arbetsplats-, industri- och lagerversamhet 

(TP ) i Hangelby vid korsningen av väg 170 och Kalkstrandsvägen på det 

markområd, den lilla remsa, som blir mellan väg 170 och motorvägen, 

mitt i ett befintligt egnahemshusområde. Där finns nu redan en gammal 





Kommunens generalplan har i 

huvudsak utarbetats inom 

kommunen som kommunens 

eget arbete. Här syftas 

förmodligen på 


skärgården och kusten. 







samband med 





Här syftas troligen på 

utlåtandet av Nylands 

Miljöcentral. Nylands TEcentral 

har inte haft något att 

anmärka på generalplan för 

Sibbo. 

På området gäller 

delgeneralplan för Söderkulla, 


rättsverkningar. I den planen 


33. 

Fromholdt, 

Kaj 

34. 

För Sibbo r.f. 

– Sipoon 

puolesta ry. / 

hallitus 

mycket tät småhusbebyggelse, ca 10 egnahemshus. Att i denhär 

omgivningen etablera ngn form av företagsverksamhet är definitivt fel och 

synnerligen mycket misslyckat. All sådan verksamhet borde koncentreras 

till de områden som redan finns för företagande, dvs. Tarapot-området 

eller varför inte närmare södra Sibbos centrum, Söderkulla. Gränsen för 

det inritade området kunde gå längs Kalkstrands-vägen så att ur planen 

stryks den del av TP-området som ligger öster om Kalkstrandsvägen. 

Varför planerar man in ett glesbyggdsområde västerom Byträsket i 

Träskby. Dethär området har under de senaste åren redan byggts ut 

väldigt aktivt och kan knappast ens idag kallas för glesbyggd. Dessutom 

bygger kommunen för tillfället kommunalteknik just genom dethär 

området. Alla förutsättningar för att en AT-beteckning kunde användas. 

En stor del av området ifråga är i min och min mans ägo (Johannesberg) 

och där bedrivs ett aktivt jordbruk. På gården finns djurhushållning. Det är 

dock vår sista femårspeiod som vi nu bedriver jordbruk här. 

Tätbebyggelse och EU gör det omöjligt för oss att längre hålla djur här. 

Så i framtiden kommer marken (ca 40 ha) att delas mellan våra tre barn 

som de också bör ha möjlighet att i framtiden bygga i Sibbo på sitt 

hemställe till lika villkor. 

Som en liten kuriositet kan jag nämna att jag själv är den enda från min 

årgång som blivit kvar i byn, det var en tid då det var omöjligt att få 

bygglov i Sibbo. De har varit tvungna att söka sig bort. Det önskar man 

inte för sina egna barn. 

Det resterande markområdet väster om Nothusviksvägen som nu är 

betecknat med MTH ägs av Margit Sundberg och fastighetens namn är 

Fallet. Här har man inte de senaste 40 åren bedrivit ngt jordbruk. Men 

däremot har det byggts rätt mycket egnahemshus. Här ligger husena 

redan idag väldigt tätt, och kan inte ens idag kallas för glesbyggd. 

Gränsen mellan AT och MTH borde följa längs Nothusviks vägen så att 

allt väster om Nothusvikens väg är AT-område. En sådan plan skulle 

batter motsvara verkligheten i området. 

Hangelbyviken, Beskrivning av området 


både äldre och nyare helårs bebyggelse. villaområdet slutar efter Merilä 

kursgård. Där börjar de stora enhetiga skogs- och strandområden som 


markanvändningsavtal. 


finns främst helårs bebyggelse, ca 15 hushåll. Det nyaste huset byggdes 

senaste sommar, några byggen pågår som bäst. På de parceller som inte 




Längst inne i Hangelbyviken, på vägavsnittet som sammanfogar 

Strandvägen och Merilävägen beviljades ett bygglov åt samfälligheten för 

bara ett par veckor sedan. 

Yrkan 

1. Hangelbyviken ska inte klassas som MTH-område. 

2. Områdena kring Hengelbyviken ska ingå i Salpar och Träsk ATområde 


Motivering 

1. Inga större enhetliga skogs- eller jordbruksområden finns längre kring 

Hangelbyviken, utan området består av typiska små villaparceller. 

Gränsdragningen mellan MTH- och AT-område på den sydöstligaste 




2. Hangelbyviken ligger invid färdiga väg- och bussförbindelser, vägnr 


3. Kommunalt vatten och avlopp har dragits längs vägnr. 1533 och längs 



marker. Nu välkomnas fler hushåll för att delta i kostnadsfördelningen. 

Yhdistys on paneutunut erityisesti ehdotuksessa esitettyihin uusiin 

piirteisiin, joita ei ollut mukana edellisissä, ennen Helsingille luovutettavan 

alueen päätöstä KHOssa esitetyissä maankäyttöehdotuksissa. 

Muistutuksena yhdistys pyytää kuntaa korjaamaan ja muuttamaan 

seuraavaa (kts. myös kohta liikenne): 

Etelä-Sipooseen on merkitty laajoja uusia A-alueita. Yhdistys ymmärtää, 

että alueet perustuvat paikallisten maanomistajien esityksiin koskien 

mahdollisia tulevia maankäyttösopimuksia. Ehdotuksessa esitetään 

Söderkullan taajama- ja keskustatoimintojen väestötavoitteeksi yhteensä 

har ifrågavarande område 

redan den beteckningen. 








Fastigheterna hör till 

generalplaneförslagets 

kustzon. 

Den andra fastigheten hör 

delvis till AT-området, med 


överskådlighet. Den 


byggandet i kustzonen avgörs 

i samband med 




bäst. 








Fastigheterna hör till 


kustzon. 


av byggandet i kustzonen 





bäst. 





Väestötavoitteet poistetaan 

yleiskaavakartan määräyksistä 

ja siirretään 

yleiskaavaselostukseen. 


35. 

Granqvist, 

Anita och 

Per-Olof 

36. 

Granqvist, 

Peter 

37. 

Granqvist, 

Sven ja 

Sinikka 

38. 

Granqvist, 

Sven och 

Sinikka 

39. 

Grönholm, 

Birgitte 

40. GV 

Hydro 

Andelslag / 

Styrelsen / 

Mikael 

Therman 

41. 

Hahl, Pekka 

12000 uutta asukasta. 

Yleiskaavaehdotuksessa ei selkeästi täsmennetä, mitä taajama-alueilla 

tässä yhteydessä tarkoitetaan. Tältä osin kaavaehdotusta tulee 

täsmentää. Yhdistys huomauttaa, että Majvik, Hitå, Joensuun tilan alueet 

tai Eriksnäs eivät ole Söderkullaa. Ehdotuksen uudet A-alueet, 

erityisesti Hitå, tulee keskittää ja tiivistää lähemmäksi liikenneväyliä 

E18, tie 170 sekä näiden yhteyteen varattuun ”joukkoliikenteen 

kehittämiskäytävään”. Olennaista on, että väestönkasvu keskitetään 

pääsääntöisesti Söderkullaan. Tämä turvaa parhaiten Etelä-Sipoon 

palvelujen kehittymisen. 

Yhdistys huomauttaa, että 26.2.2008 päivätyssä Sipoon yleiskaava 2025 

ehdotuksessa on unohdettu jo edelliseen esitykseen yhdistyksen tekemä 

muistutus: 

Haarajoen aseman vaikutus on jätetty täysin huomioimatta Sipoon 

puolella aseman välittömässä läheisyydessä. Sipoon puolelle 

kävelyetäisyyden päähän asemasta tulee sisällyttää kohtuullinen Aalue. 

Vi anmärker mot att Bertas 1:235 i sin helhet i den nya generalplanen 

2025, räknas som MT-område (glesbygdsområde). Enligt den gamla 

generalplanen var en del av marken både AT- och M-områden. 

Vi vill att de på kartan med rött markerade områdena också i 

fortsättningen kommer att räknas som AT och M områden. 

Jag anser att AT-området i södra Paipis bör förstoras enl. kartan (hela 

sträckningen längs Käsis-Solbackavägen). Där finns redan delvis befintlig 

kommunalteknik. 

Obs! Bor ej själv och äger ingen mark på nämnda område. 

Sipoon yleiskaava 2025 ei perustu maanomistajien tasapuoliseen 

kohteluun, niin kuin rakennuslupia ja poikkeuslupia aikaisemmin 

perusteltiin. Vain harvat omistavat maata AT-alueella. Vaadimme, ettei 

rakentamista haja-asutusalueella vaikeuteta entistä enemmän. 

Det är glädjande att tomtstorleken på at-områden kan minskas till 0,2 ha 

ifall det finns kommunalt vatten och avlopp på området. Eftersom det 

säkert i framtiden kommer att dras mera vatten och avloppsledningar 

genom glesbygdsområden, skulle man kunna utveckla tanken att även 

ytterom at-områden skulle få förekomma mindre tomter än nuvarande 0,5 

ha / byggplats om den går att ansluta till ett avloppsnät. 

Fastighetens namn: Grönbacka 15:59. 

Området ligger på MTH borde vara på AT området för vatten och avlopp 

går vid tomten som tidigare varit AT område. 

Nära stationen (tåg) Haarajoki borde beaktas som ett AT område bara på 

tre km från stationen. 

Nuvarande planteckning AT för Gumbostrand området skall möjliggöra 

småskalig industriverksamhen, som länge funnits i byn och varit en viktig 

del av byns utveckling. 

Stomlägenhetsprincipen från 1959 skall inte vara som grund för bygglov. 

Områdets utveckling (t.ex. Gumbostrand) skall styra byggloven. 

Stomlägenhetsprincipen kan hindra en logisk utveckling. 

Tuleva yhdyskuntarakentaminen (ei Hitå) tulee sijoittaa Porvoon 

moottoritien pohjoispuolelle. AT kyläkaavan rak.tehokkuus tulisi nostaa 

0,05:stä 0,075:een. 




rakennemallipäätöksen 

mukaan yleiskaavan 

tavoitevuoteen mennessä 

Pohjois-Sipooseen ei osoiteta 

uusia taajamatoimintojen 

alueita. Yleiskaavan 

perusperiaattena on asutuksen 

osalta tukeutua jo olemassa 

oleviin taajama- ja kyläalueisiin 

yhdyskuntarkaenteen 

hajautumisen ehkäisemiseksi. 







samband med den senare 














Antecknas för kännedom. I 

generalplaneförslaget har 

byggplatsens minimistorlek 

betsämts till 2000 m², ifall 

byggnadens ansluts till vatten- 

och avloppsnätet. Detta gäller 

också glesbygdsområden. 

Området ligger utanför 

existerande eller planerad 

tätorts- och bystruktur. 

Generalplanens grundprincip 

är att byggandet styrs till 

tätorter eller bycentran för att 

hindra splittring av 

samhällsstrukturen 

Antecknas för kännedom. 




42. 

Hakala, 

Heimo / 

Natunen, 

Matti ja 

Mikko 

43. 

Hartwall, 

Erik, Oy 

Fastighets 

Karlshem Ab 

/ Victor 

Hartwall, 

Hartwall, 

Kaj-Erik 

44. Hartwall, 

Erik, Oy 

Fastighets 

Karlshem Ab 

/ Victor 

Hartwall, 

Hartwall, 

Kaj-Erik 

45. Hartwall, 

Jerker 

46. 

Hartwall, 

John 

Muistutuksena tilan Sipoo 753, Kirkonkylä 416 Tila Högberga 11:64 

osoite: Tammelantie 04130 Sipoo, pinta-ala 11,2227 hehtaaria, 

omistajien Matti ja Mikko Natusen puolesta totean muistutuksena ja 

vaatimuksena seuraavaa: 

Vaadin, että nyt laadittuun yleiskaavaan tilan alueen osalta MTH 

merkinnän lisäksi palautetaan nykyisessä kaavassa oleva merkintä AT, 

koska sen poistaminen vie omistajilta rakennusoikeuksia.(AT-alue on 

tilallamme 8000 m2). Rajanaapurimme ovat saaneet rakentaa nykyisten 

kaavamääräysten ja edellisen rakennusjärjestyksen mukaan aivan 

omistamamme tilan viereen useita asuinrakennuksia, kun taas meidän 

oma rakentamisemme on estetty ”tekaistuilla” syillä, sillä alueemme 

osalta ei Sipoon kunnalta saamamme tiedon mukaan tämänkään kaavan 

valmistelussa ole tehty riittävän seikkaperäisiä selvityksiä koskien 

kiinteistömme koko alueen yksityiskohtaista kasvillisuutta ja muita 

luontoarvoja. 

Rajanaapuriemme rakentaminen on jo aikaansaanut alueelle suuremman 

taajaman, jollaisen rakennusoikeus on Sipoon kirkonkylän muillakin 

alueilla nykyisen rakennusjärjestyksen mukaan (2007) paljon suurempi 

kuin mitä MTH-alue meille antaa. .AT-merkinnän poistaminen juuri 

meidän kiinteistöltämme asettaa meidät tasa-arvon osalta huonompaan 

asemaan kun esim. uusien AT-alueiden maanomistajat, joille kaava tuo 

taloudellista hyötyä. MTH merkintä on haitallinen ja epätasa-arvoinen 

myös kaikille muille Tammelantien kiinteistöille. 

Tällainen taloudellinen epätasa-arvo tulisi korvata kaikille niille 

kiinteistönomistajille, jotka joutuvat kärsimään taloudellisia tappioita. 

Sipoon kunnan tai valtion viranomaisen velvollisuus on huolehtia 

maanomistuksesta siellä, missä varataan alueita viher- tai vapaa-ajan 

alueiksi tai muuhun yleiseen käyttöön tai luonnonsuojelutarkoitukseen. 

Laaditut luontoselvitykset eivät riitä rakennusoikeuksien vähentämisen 

perusteiksi. Viittaan MRL 43 § 1 mom. Mikäli kaavoituksella aiheutetaan 

meille taloudellista tappiota tulemme em. pykälän perusteella vaatimaan 

kunnalta tai muilta vahingon hyväksyneiltä julkisyhteisöiltä 

yhteisvastuullista korvausta rakennusmaan markkinatilanteen mukaisen 

maanarvon tasoisena.( MRL § 101 ja/tai 140.§). 

E.m. lunastusvelvollisuudesta on maininta myös kaavaselosteen 

kohdassa 6 (yleiskaavan oikeusvaikutukset). 



Stomlägenhetsprincipen kan hindra en logisk utveckling. Vi har ägt våra 

områden i fyra generationer. 

Större markägare har prioriterats i generalplaneutkastet på mindre 

markägares bekostnad. Hitå markanvändningsavtal finns tydlig med i 

planen fast avtalet inte ännu godkänts av kommunen. Riktlinjerna för Hitå 

planen med bl.a. ”förbud” eller åtminstone begränsningar till att 

tillmötesgå marina anläggningsbehov (bryggor, simstränder etc.) för Hitå 

planens innevånare innebär i praktiken att dessa behov med andra ord är 

tänkta att tillfredställas genom att utnyttja lägenheterna längs kustremsan 

längs Vainuddsvägen, däribland Gumbostrand. Gumbostrandbornas syn 

på saken har inte frågats trots att kommuners planläggare och ledning 

varit medveten om att en egen Gumbostrandplan är under arbete. 

Däremot har man beaktat ”Hitå konsortiet”. 

Gumbostrand området skall inte vara en del av ”rannikko” kust området i 

planen. Gumbostrand har haft fast bosättning i över 100 år, har egen 

skola, kommunalteknik, snabbt internet nätverk mm. Området skall 

planera som en integrerad del av Vesterskog – Söderkulla – Hitå 

området. Planens områden AT, A och MTH för Gumbostrandområdet är 

dessutom ritade oberoende av strandzon (rannikko) gränsdragningen! 

”Strandzon” beteckningen 

Gumbostrand utgör inte en del av Sibbo skärgård, utan är en del av 

fastlandet och en gammal tätort. På området verkar idag bl.a. industri, 

skola and annat som försvårar detaljplaneringen för en fungerande helhet 

om det markeras som strandzon. Därav är strandzons beteckningen 

onödig. 


Gumbostrand är en del av samhällsstrukturen på fastlandet. Området är 

tätort sedan 100 år, med stor bofast bosättning och industri som verkat 

på orten 76 år. tidigare hade Gumbostrand egen bussförbindelse med 

Helsingfors samt tre butiker. En inledning in enlighet med 

generalplanförslaget saknat grund och försvårar detaljplaneringen för att 

uppnå en fungerande helhet. Föreslår at ”strandzonen” inte skall gälla för 



Kyläalueiden rajaukset 

tarkentuvat 



yhteydessä myöhemmin. 

Kiinteistölle on annettu 

kielteinen 

suunnittelutarveratkaisu ja 

poikkeamispäätös vuonna 

2002. 

Yleiskaavaehdotuksessa 

esitetty maankäyttö vastaa 

Haja-asutusalueiden 

yleiskaavassa esitettyä 

maankäyttöä. 

Katso yleisvastine 1. 



Inga beslut har fattats om i 

vilken ordning 

projektsamarbetsområdena 

skall förverkligas. 

Förverkligandet av vart och ett 

av projektsamarbetsområdena 

förutsätter att en detaljplan 

utarbetas på ett sätt som 

markanvändnings och 

bygglagen förutsätter. 

Gränsen för strandzonen är en 

riktgivande gräns för området. 

Med avgränsningen har 

influensområdet för 

delgeneralplan för skärgården 

och kusten angivits. 




47. 

Hartwall, 

John och 

Jerker 

48. 

Havusela, 

Heli ja Väinö 

49. 

Havusela, 

Väinö 

50. 

Heilimo, Maj- 

Britt 

51. 

Heino, 

Helmer 

52. 

Hindsberg, 

Ralf ja Britt- 

Marie 

området väster om Sibboviken fram till Örnvik där den de facto avslutats 

av någon oförklarlig orsak. 


Gumbostrand utgör inte en del av Sibbo skärgård, utan är en del av 

samhällsstrukturen på fastlandet. Området är en gammal tätort sedan 

100 år, med stor bofast bosättning, industri (tre företag) som i dag 

sysselsätter ca 40 personer samt allmän service. Tidigare hade 

Gumbostrand egen bussförbindelse till Helsingfors samt tre butiker. En 

inledning i enlighet med generalplaneförslaget saknar grund och försvårar 

detaljplaneringen för att uppnå en fungerande helhet. 

Muistutus koskien Kirkonkylässä sijaitsevaa tilaamme: Harakärr 8:39 

Kyseinen alue on merkitty ehdotuksessa MTH = haja-alueeksi. Kuitenkin 

tilamme halkaisee valmis tie (Jänissuon tiekunta), joka liittyy 

Johannebergin tien kautta Jokivarrenteille. Kantanamme esitämme, että 

Sipoossa tulisi yleisestikin sallia rakentaminen olemassa olevien 

tieyhteyksien varteen tai ainakin tässä tapauksessa. Tämä voisi samalla 

palvella Freeway Logistic City –alueelle töihin tulevien asuinpaikkana. 

Jänissuontien pohjoispää ulottuu n. 3 – 400 metrin päähän ko. alueesta. 

Sipoon kunta on 10.6.1994 päivätyllä saatekirjeellään lähettänyt oheisen 

(Liite 2) vastineen, jossa perusteellaan tilaamme kuuluvan kolme 

rakennusoikeutta, joista käyttämättä on vielä kaksi. Kuitenkin kunta on 

myöntämällä kallion louhinta- ja murskaustoiminnoille luvat aiheuttanut 

hyvän syyn rakentamisen myöhentämiselle – siksi ko. oikeuksia ei ole 

toistaiseksi käytetty. Ehdotammekin uudelleen, että AT-aluetta 

laajennettaisiin tässä yhteydessä koskemaan koko Jänissuontien vartta. 

PPS. Haja-asutusalueilla 1) wc-viemärit umpisäiliöön, 2) harmaat vedet 

saostuskaivojen kautta imetys maahan, 3) vesihuolto porakaivosta = ei 

painetta kunnallistekniikkaan. Maakaasuputken hyödyntäminen 

kaukolämmöksi? Talokohtaseksi lämmitykseksi? 

Ehdottaa uudelleen: 

Toivoo AT-aluetta laajennettavan Högbackantien varrelle siten, että tila 

8:39 kuuluisi AT-alueeseen. Muistutusta perustellaan mm. sillä, että tila 

soveltuu huonosti tehokkaan maatalouden harjoittamiseen 

När ja köpte bondgården Hagalund rn:o 6:28 i Norra-Paippis så hade den 

3 stycken byggnadsplatser. Området är ungefär 16,7 ha och den köptes i 

mitten av 1990-talet. 

I nya generalplan skulle området få 2 stycken byggnadsplatser. Jag 

fordrar att byggnadsplatserna skall bevaras som tidigare som 3 stycken 

byggnadsplatser på (MTH) området. 

Jag föreslår att trädje byggnadsplatsen skulle komma om man har 15 ha 

område på (MTH) området. 

Hänvisande till tidigare generalplan, anser jag att AT-området i Kyrkoby, 

norr om Jokivarsivägen, på sträckan Svartböle - Johanneberg, bör 

bibehållas som AT-område i generalplan för Sibbo 2025. Området är 

delvis bebyggt. Med tanke på byns framtid och fortsatta existens är det av 

stor vikt, att utbyggnad kan ske även i framtiden. Dessutom sjunker 

markvärdet för ifrågavarande markägare. Vilket inte kan anses rättvist, 

om ifrågavarande AT-område strykes i generalplan 2025. 

Haluamme yleiskaavan 2025 muutettavaksi osaltamme kiinteistöstä 

Holstas kiinteistönumerolta 753-402-2-58 AT-alueeksi liitteenä olevalla 

karttaan merkityllä alueella. 

Perustelut: 

Omistamamme kiinteistö karttaan viivoitetulta alueelta soveltuu hyvin 

liitettäväksi AT-alueeksi yleiskaavaan 2025 mm. seuraavista syistä: 

Alue niveltyy hyvin jo ehdotettuun AT-alueeseen ja muodostaa selkeän 

kokonaisuuden tämän kanssa. Alueen maasto soveltuu hyvin AT-alueen 

käyttötarkoitukseen maastollisten ominaisuuksiensa vuoksi. Alueella on 

tiheä tiestö ja kunnalliseen vesimahdollisuuteen on alueesta 200 metrin 

päässä. 

Olemme huomanneet laadukkaan asumisen mahdollisuudet myös siten, 

että tilusten pohjoisosat on jätetty viivoittamatta. 


Alue on irrallaan olevasta tai 

suunnitellusta taajama- ja 

kylärarakenteesta. 

Yleiskaavan perusperiaatteena 

on rakentamisen ohjaaminen 

taajamien ja kyläkeskusten 

yhteyteen 


hajaantumisen 

ehkäisemiseksi. 

Liitteessä 2 on esitetty Hajaasutusalueiden 

osayleiskaavaehdotuksen 

muistutusten yhteenveto. 

Kaavoitustoimiston 

vastineesssa esitetty 

rakennusoikeuksien määritys 

perustui 

mitoitusperiaatteeseen, joka ei 

vahvistunut hajaasutusalueiden 

yleiskaavan 

yhteydessä. 


Katso edellinen. 


Tabellen över fördelning av 

byggplatser som baserar sig 

på Generalplan för 

glesbygdsområden (1997), 

fastställdes inte i samband 

med fastställandet av 

Generalplan för 

glesbygdsområden (1997). 








samhällsstrukturen. 

Kiinteistön Holstas soveltuvat 

osat on osoitettu 

yleiskaavaehdotuksessa 

osaksi AT-aluetta. Koko 

kiinteistöä ei voida osoittaa 

kyläalueeksi, koska 

tavoitteena on rakentamisen 

ohjaaminen taajamien ja 

kyläkeskusten yhteyteen. 

Lisäksi suunnitellun AT-alueen 

ja Holstas-tilan väliillä on 

luonnonsuojelu- eli SL-alue. 


53. 

Hjelt, Pia 

Ägare till fastigheten 6:286 av Östersundom by, Sibbo 

Enligt Markanvändnings- och bygglagen (132/1999), 35 § skall en 

generalplans syfte bl.a. vara att i allmänna drag styra samhällsstrukturen 

och markanvändningen i kommunen eller del av den samt att samordna 

funktionerna. I en generalplan anges principerna för den eftersträvade 

utvecklingen och anvisas nödvändiga områden till grund för den 

detaljerade planläggningen. Enligt 39 § skall i en generalplan beträffande 

innehållet beaktas bl.a. att samhällsstrukturen fungerar och är ekologiskt 

hållbar, att den defintliga samhällsstrukturen utnyttjas, att 

miljöolägenheterna elimineras, att den bebyggda miljön, landskapet och 

naturvärdena värnas samt att det finns tillräckliga områden för rekreation. 

Enligt 42 § skall en generalplan tjäna till ledning när detaljplanen 

utarbetas. En generalplan får inte orsaka markägare eller andra 

rättsinnehavare oskäliga olägenheter. 

Allmänt konstateras att det förslag som nu framlagts till påseende skiljer 

sig på så många punkter från det generalplaneutkast som framlagts 

13.2.2007 att det nu framlagda förslaget måste anses utgöra ett helt nytt 

förslag, varvid mycket av det som sagts i samband med det tidigare 

utkastet måste anses sakna relevans. Alldeles särskilt gäller detta 

området Majvik, där ett helt nytt område för tätortsfunktioner (A) inritats. 

Den konsekvensbedömning som uppgjorts innehåller endast ett kort 

omnämnande att ett sådant område angivits, men saknar i övrigt varje 

hänvisning till det området. Projektplanen för förverkligandet anger 

däremot att området skulle få 4600 nya invånare (dock så att 

förverkligandet anges till senare än år 2025), medan markägarna själva 

angivit målsättningen 200-300 personer (med förverkligande före år 

2025). I sig är målsättningarna inbördes oförenliga, dvs. en högre 

exploateringsgrad av utpräglad tätortskaraktär utesluter ett förverkligande 

i den miljöanpassade form markägarna föreslår. 

En generalplan skall vara ett styrinstrument för den kommunala 

detaljplaneringen och återspegla kommunens utvecklingssträvanden. Ett 

område som allmänt betecknas som A-område (se planebeteckningarna) 

med en effektivitet på e=0,2 uppfyller inte detta krav, eftersom en sådan 

plan inte anger de faktiska ramarna för detaljplaneringen. Det är inte 

likgiltigt för varken kommun eller markägare om området planeras för 200 

eller 4600 personer. 

Majvikområdets begränsade yta (117 ha) medger inte en fullvärdig tätort 

med alla funktioner, och de omgivande glesbygds- och byområdena kan 

inte stöda den ökade bosättningen i det hänseendet. Närmaste tätort 

skulle komma att befinna sig i Östersundom, dvs. i Helsingfors, medan 

åter Söderkulla är beläget åt motsatt håll i jämförelse med den naturliga 

inriktningen. 

Med beaktande av ovanstående kan det utlagda generalplaneförslaget 

inte anses utgöra någon strategisk markanvändningsplan. 

Beträffande Majvik konstateras vidare att frågan om tätortens rekreations- 

och grönområden är odefinierad i generalplanebestämmelserna. Inom 

kommunen har förekommit uppfattningen att man som sådana kunde 

utnyttja även angränsande bya- och glesbygdsområden. Så är dock inte 

fallet beträffande Majvik, eftersom de angränsande områdena till 

väsentliga delar består av parcelliknande områden med befintlig 

villabebyggelse där sådant som exempelvis allemansrätten inte gäller. 

För undvikande av oskälig olägenhet för de markägare som inte berörs 

av den förtätade byggnationen bör således rekreations- och 

grönområdena anges inom själva det detaljplaneområde som skulle 

planeras på basen av generalplanen. Som en riktlinje kan nämnas att 

man t.ex. även i tättbebyggda delar av Vanda anvisar 290 m 2 /person för 

sådana ändamål. Med tanke på Sibbos strävan till högklassighet och 

miljövänlighet kan 300 m 2 /person anses vara ett minimum, vilket för t.ex. 

4600 personer skulle innebära att 138 ha anvisas för det ändamålet. 

Redan denna kalkyl visar att en tätortsmålsättning för 4600 invånare är 

helt orealistisk. 

Vidare kan man ur kommunal synvinkel ifrågasätta det ändamålsenliga i 

att utnyttja den synnerligen kuperade och bergiga Majvikterrängen för det 

täta höghusbyggande det planerade invånarantalet skulle förutsätta, i 

stället för att utnyttja området för sådant högklassigt småhusbyggande 

som t.ex. i Landbo eller på Björnsö visat sig synnerligen attraktivt. 

Sammanfattande kräver undertecknad följande: 

I generalplanen skall för området Majvik klart anges ett maximalt 

invånarantal på 200...300 personer och en effektivitet av 

storleksordningen högst e=0,05. Vidare bör i planebestämmelserna klart 

anges att rekreations- och grönområdena, minimum ca. 300 m 2 /person, 

skall anvisas inom själva detaljplaneområdet. I generalplanen bör 

slutligen ingå en fullständig konsekvensbedömning för området. 

Området är anvisat att 

detaljplaneras. Byggandets 

omfattning och effektivitet på 

området avgörs i detaljplanen. 

Områdeseffektivitetstal har 

inte presenterats för områdena 

på generalplanekartan. Dessa 

har man hänvisat till i 

planbeskrivningen. 

Områdeseffektivitetstalen är 

teoretiska uppskattningar, de 

preciserade effektivitetstalen 

avgörs i samband med detalj- 

och delgeneralplaneringen. 

A-områdena innefattar 

tätorternas erfordrade 

rekreationsområden. 


54. 

Holm, 

Christian 

55. 

Holmlund, 

Sven-Gustav 

56. 

Holmsten, 

Torsten 

57. 

Hyhkö, 

Sirkka ja 

Jouko 

58. 

Hämäläinen, 

Jarkko ja 

Seija 

59. 

Höyhtyä, 

Juha 

Mot backgrund att undertecknad innehar ett område på ca 1 ha 

betecknad 753-413-8-11-M601 och M602 vid Fiskträsk som är utmärkt 

som MLY får jag anmärkning över generalplanen. 

Mitt krav är att på detta område i generalplanen skall det ges möjlighet till 

en byggrätt för en fritidsbostad. 

Området har erhållits som gåva från stamfastigheten Valbborgs RN:o 

8:11 1991 som innehavts av mormor och morbror. Syfte var att ge 

möjlighet för släkten i framtiden att bo där som fritidsboende. Då ställdes 

ej som krav så stort område för byggrätt som nu framlägges i 

generalplanen. 

Tillsammans med andra fastighetsägare upprättades strandplan på 

uppmaning av tjänstemän på Sibbo kommun för att erhålla byggrätt. 

Detta gjordes till stora kostnader och ett stort genomtänkt arbete. 

Denna godkändes av kommunstyrelsen men avslogs sedan av kommun 

fullmäktige 6.6.1996. 

I generalplanen skall rimligtvis alla fastighetsägare behandlas likvärdigt. 

Min uppfattning är att de nu i generalplanen skall ges möjlighet att erhålla 

byggrätt då området är mycket lämpligt som fritidsbostad och det finns 

lätt möjlighet till väg- och elförbindelse genom att det är framdraget till 

grannfastighet. 

Denna möjlighet till byggrätt bör på intet sätt förhindra att omgivningen 

kan fungera som strövområde. 

Se fram emot med stort intresse kommunens fortsatta arbetet. 

Område: Västerskog 

I förslaget till generalplan är gränsen för strandzonen summariskt inritad 

långt ifrån den egentliga strandlinjen. Strandzonen bör följa strandlinjen, 

terrängen och fastighetsgränserna på ett naturligt sätt. I området söder 

om Västerskogen följer den naturliga strandlinjen sträckningen 

Aspnäsvägen 30 till 81. I detta område följer Aspnäsvägen även 

tomtgränserna. I generalplanen bör gränsen för strandzonen flyttas så att 

området norr om Aspnäsvägen 30 till 81 inte tillhör strandzonen. 

Jag anser att byggrättigheterna per lägenhet inte räknas enligt 

lägenhetsskiftet 1.7.1959, utan från år 2000 vilket gör att det blir större 

rättvisa mellan lägenheterna. 

Och att det s.k. AT (byområde) området i Immersby får exaktare gränser 

och förstoras västerut längs med Immersbyvägen från brandkårshuset till 

Motorvägen. 

Och att den gamla bystrukturen i Norra delen av Immersby bevaras enligt 

förslaget i generalplanen. 

Varaamme mahdollisuuden Sipoon yleiskaavassa 2025 Sipoon 

Martinkylässä tarkennetun kyläkaavan suunnittelussa kiinteistön 7:260 

osalta määritellä kyseisen kiinteistön kaavamääritelmän kylätaajaman 

(AT) ja haja-asutusalueen (MTH) välillä. Kyseinen kiinteistö on 

yleiskaavan 2025 luonnoksessa osittain kylätaajama-alueella (AT); 

kiinteistöllä on kunnan vesiliittymä ja mahdollisuus liittyä kunnan jätevesi- 

järjestelmään. 

Hindsbyn kylässä sijaitsevien tilojen Marttila (27:15) ja Knuters (17:22) 

osalta. 

Kantatilan enimmäisrakennuspaikkamäärät tulee poistaa. MTH ja MLY – 

alueet pitää laskea mukaan kun rakennusoikeuksia myönnetään, jotta 

maanomistajien tasavertaisuus tulisi toteutetuksi (perustuslaki). Täten 

ehdotetaan AT-alueiden lisäämistä mainittujen tilojen kohdalle. 

Rakennuspaikkojen lukumäärä pitäisi laskea vuodesta 2000, vuoden 

1959 sijasta. 

Talman aluetehokkuus on liian suuri 

Yleiskaavaehdotuksessa esitetty tehokkuus Talmaan on liiallinen. Jos 

aluetehokkuus on 0,2 tarkoittaa se käytännössä tonteille - viheralueet ja 

liikennealueet huomioiden - vähintään noin 0,3 tehokkuutta Näin 

tonttikoko tyypilliselle 150 – 200 k-m2 omakotitalolle on vain 500 – 670 

m2. 

Tällaisella tehokkuudella on erittäin haasteellista rakentaa miellyttävää 

ympäristöä. Käytännössä tuloksena on rivitaloja pienkerrostaloja Aalueelle 

ja ainoastaan kerrostaloja kyläkeskusalueelle. 

Esitän siis, että jos 7000 uuden asukkaan sijoittaminen Talmaan on 

todella välttämätöntä, A-alueen rajoja laajennetaan kauemmaksi ja 

aseman seutu rakennetaan erittäin tiiviiksi, jopa 5 – 6 kerroksisia taloja ja 

kaupunkimaista korttelirakennetta hyödyntäen. 

Laadukkaan ja monimuotoisen elinympäristön takaamiseksi Talman Aalueen 

aluetehokkuus voi olla korkeintaan 0,15. Viheralueisiin tulee 

panostaa, jotta Talmasta tulee arvostettu alue, josta sen suunnittelijat, 

rakentajat ja asukkaat voivat olla ylpeitä. 

Fastigheten är i sin helhet 

belägen på MLY-område. 

Eventuellt byggande 

förutsätter undantagslov. 








delegenarplan för skärgården 













tarkentuvat 




Katsokaa yleisvastine 1. 

Talman alueelle on laadittu 

ideasuunntelma, jossa on 

esitetty tarkemmin tajaman 

rakennetta. 

Taajamatoimintojen alueen 

keskelle on osoitettu 

keskustatoimintojen alue, 

jossa kaikkein tiivein 

rakentaminen tapahtuu. 

Asemasta kauemmaksi 

siirryttäessä rakentamisen 

tehokkuus laskee. Talman 

taajamatoimintojen alueen 

säde asemasta on hieman alle 

2 km pitäen sisällään myös 

taajaman tarvitsemat 


60. 

Ingman, 

Kjjell, Stig 

och Jan 

61. 

Ingves, Bo 

och Annika 

62. 

Itä- 

Uudenmaan 

arkkitehdit 

SAFA / 

Juhani 

Karilas ja 

Tua 

Sandberg 

Yhteenveto: 

1. A-alueen rajat ehdotettua kauemmaksi ja aluetehokkuudeksi A-alueelle 

korkeintaan 0,15. 

2. Aseman seutu erittäin tiiviiksi, myös korkeita jopa 6 kerroksisia taloja 

hyödyntäen 

3. Viheralueisiin on panostettava. 

Anmärkning 1 gäller Soldatskogen i Södra Sibbo 

Vi ser att Soldatskogen Rn: 4:1079 är planerad som ett glesbygdsområde 

(MTH). Vi ber Er planera detta område som ett AT område. 

Motivering: 

På detta område finns det redan befintlig bebyggelse. Området är perfekt 

för bebyggelse. Hela området av Soldatskogen är en ypperlig plats att 

bygga hus på. Soldatskogen ligger på samma höjd som Mejeriets TP 

område och bakomliggande A-område. Även områdena västerom 

Immersbyvägen som har AT status ligger på samma nivå. 

Vi ser också en fördel attt det finns hus på båda sidorna av 

Immersbydalen. Soldatskogen är belägen närmare befintliga 

tätbygdsplanerade områden som t. ex. det mellan mejeriområdet och 

Borgoåvägen planerade A området. Vi anser att Soldatskogen utgör en 

naturlig fortsättning till dessa centralt belägna bostadsområden. 

Infrastrukturen är till stor del redan befintlig med tanke på 

kommunalteknik och kommunikationer. Mejeriområdet är redan utrustat 

med kommunalt vatten och avloppsnät, samt högspänningslinje. 

Man kan dessutom poäntera att genom att använda den nyplanerade väg 

anslutning från Borgåvägen väster om mejeriet och Soldatskogen till 

söderkulla vägen ligger dessa områden mycket lägligt till med tanke på 

förbindelser till huvudvägarna. Soldatskogen är också därföt ett ypperligt 

bostadsområde även för personer som jobbar utanför komunen. 

Anmärkning 2 till generalplanen vid Vaakkola MTH område 

Vi har lagt märke att halva området av Kalbacka Rn: 4:781 är plenerad på 

MTH område och därför ber vi Er planera resten av detta område också 

till AT område. 

Vi ser ingen orsak varför detta område har blivit utanför AT område och 

är planerat som MTH område. Vi anser att detta område utgör en 

onaturlig kil i det planerade AT området. Marken är dessutom 

utomordentlig som tomtmark. 

Var vänlig och utvidga det planerade AT området som bild 2 visar så att 

det täcker hela Rn 4:781 området. (Bilder 1, 2 och 3). 

Markägare: Bo och Annika Ingves, Åbrink, R:nr 1:53, Eriksnäsvägen 21, 

01150 Söderkulla 

Vi undrar om vår tomt, som på delgeneralplanen från 2005 är inom Aområdet 

i Söderkulla, nu är utanför det. Eftersom generalplaneförslaget 

för Sibbo 2025 är väldigt grovt utformat kan man inte utläsa det ur kartan. 

På delgeneraplaneförslaget från 2005 hade vi inga anmärkningar. Men 

om vår tomt mitt i allt ligger utanför A-området vill vi veta varför det är så! 

Om det är så att vår tomt enligt generaplaneförslaget inte är inom Aområdet, 

undrar vi hur en detaljerad och av högsta förvaltningsdomstolen 

fastställd delgeneralplan kan ändras så här radikalt utan att tomtägarna 

hörs? 

Kasvu on pääosin osoitettu uusille asemakaavoitettaville alueilla. 

Tavoitteena on, että kasvu toteutetaan taloudellisesti kestävällä tavalla ja 

että maanomistajat vastaavat kaavoituksen ja uuden infrastruktuurin ja 

palvelujen kustannuksista. 

Lähivuosikymmenien väestönkasvutavoitteet metropolialueella ovat hyvin 

suuret. Etelä-Espoon osayleiskaavan tavoitteena on 70 000 asukkaan 

lisäys seuraavien 25 vuoden aikana. Myös muilla kehityskunnilla, 

Keravalla, Järvenpäällä ja Tuusulalla, on suuria kasvusuunnitelmia. 

Edelleen Helsinki kaavailee 40 000 uuden asukkaan kaupunginosaa 

Lounais-Sipooseen. Tätä taustaa vasten vaikuttaa hieman liioitetulta, että 

Sipoo pitää kiinni aiemmasta tavoitteestaan saada 35 000 uutta asukasta 

Sipooseen vuoteen 2025 mennessä, varsinkin kun osa kunnasta on 

liitetty Helsinkiin ja muissakin naapurikunnissa kasvu tulee olemaan 

voimakasta. 

Nykyisten kylien tiivistämiseen liittyen on syytä tarkastella 

mitoitusperiaatteita. Jos vuoden 1959 kantatilaperiaate edelleen 

määrittelee rakennusoikeudet, johtaa se siihen, että kylien kehitystä 

ohjaavat muut kuin ekologiset, ympäristö- tai sosiaaliset kestävät tekijät. 

Näille alueille tulee mahdollisimman nopeasti laatia yksityiskohtaisemmat 

virkistysalueet. 


österut begränsas av ett viktigt 




Härifrån vidare österut rinner 

Sibbo å och i söder finns ett 

arbetsplatsområde som 

avskiljer området från resten 

av byn.. 






Generalplaneförslaget avviker 

inte från den presenterade 

markanvändningen i 

Söderkulla delgeneralplan. 


och skalan är 1:50 000 







inte från den presenterade 

markanvändningen i 

Söderkulla delgeneralplan. 



Gränserna för områden för 

tätortsfunktioner preciseras 


delgeneralplaneringen. Med 



till A-området. 



Merkitään tiedoksi. Katsokaa 

myös yleisvastine 1. 


63. 

Jaatinen, 

Sonja ja 

Jukka 

64. 

Jalas, 

Annika 

65. 

Jalas, Berit 

66. 

Jalas, Jyri 

67. 

Jalas, Marika 

68. Jalas, 

Mikael 

69. 

Jalas, 

Veronica 

70. 

Johansson, 

Micaela 

osayleiskaavat, jotta ympäristön ja kulttuurin kannalta arvokkaat alueet 

voidaan säilyttää ja uutta rakentamista ohjata niin, että se tukee kylille 

ominaisia piirteitä. 

Hitå’n A-alue tulee tiivistää tien 170 lähelle. Kaavaehdotukseen merkitty 

ca punainen ympyrä tulee siirtää tien 170 ja E18 väylän väliin. 

Det är fel att infödda Sibbobor som ärvt lite mark inte får bygga p.g.a. att 

loven räknas från stomlägenheten som existerat år 1959, alltså för 2 – 3 


generationerna. Nu håller Sibbo kommun dessutom marken som 

grönområde åt sina tätbebyggelse områden. 

Lagen för stomlägenheter bör ändras till att gälla stomlägenheter som 

existerar nu år 2008 annars priviligeras inflyttare. 

Sibbo kommun bör ändra sina grönområden till sina tätbebyggelser så att 

även vi kan få byggnadslov på våran tomt. 



Aluevarauksia tarkennetaan 



Kaavaehdotuksen ca-merkintä 

palvelee nimenomaan Etelä- 

Sipoon moottoritien 

eteläpuolisia alueita. 


- ” - Se allmänt bemötande 1. 





Allmänna anmärkningar 

Min bedömning är att förslaget till delgeneralplan för Sibbo 2025 i det 

stora hela är förenligt med god planeringsprincip och motiverat. 

Dock bör anmärkas att områden för tätortsfunktioner (A-områden) till 

vissa delar är ojämnt fördelade inom kommunen. Man har kanske inte i 

planeförslaget i tillräcklig mån beaktat att vissa av dessa områden t.ex. 

beroende på markägares verksamhet kan bli oförverkligade för en längre 

tid framåt. Därvid kan målet med delgeneralplanen bli svårt att uppnå i 

fråga om tillväxt av invånarantal. Detta problem löses delvis av att man 

reserverar en aning större områden såsom A-områden och härvid 

beaktar gamla kraftiga bybosättningar såsom i detta fall också Träsk 

by/Kalkstrand. 

Jag behandlar i denna anmärkning endast byn Träsk och en liten del av 

södra Hangelby. För att uppnå bättre balans inom kommunen bör 

förslaget till delgeneralplan ändras på följande sätt: 

Från kartbilagan markerat område till A-område 

Jag har på bifogade bilagekarta 1 markerat den traditionella bosättningen 

i Träsk by/södra Hangelby kring Sibbo kalkbruk, Nordkalk samt Salpar 

lågstadieskola. Området har på bilagekartan betecknats ”rajattu alue Aalueeksi”. 

Jag föreslår att hela detta område i delgeneralplanen ges 

beteckningen A, alltså område för tätortsfunktioner. Härvid kan det redan 

långt utbyggda området äntligen detaljplaneras. Härmed kan man på 

bästa sätt styr områdets utveckling. Området är ett värdefullt och nu 

redan tätt bebyggt mycket levande och omtyckt bostadsområde. 

Östra delen av det traditionella byområdet bör medtas såsom A- eller ATområde 

I tidigare delgeneralplan var det tämligen tätt bebyggda området kring 

Kassiviksvägen och Strandbodsvägen i öster av byn markerat såsom 

bytätortsområde. Detta område bör nu medtas i område för 

tätortsfunktioner. 

Ifall man i delgeneralplanen anser att området bör vara byområde (ATområde) 

bör från bilagekartan 1 med streckade linjen markerat område 

betecknad med ”Träskbyn perinteistä kyläaluetta, muutettava A- tai ATalueeksi”. 

Till denna del måste i utarbetandet av förslaget ha skett ett 

grundläggande misstag som nu bör rättas. Man har markerat den 

mera glest bebyggda delen av byn till AT-område och konstlat 

lämnat bort den åtminstone lika tätt bebyggda delen. 

Jag har på bifogade bilagekarta 2 inringat detta tätt bebyggda område, 

vilket har beteckningen D. 






delgeneralplaneringen. 

Områdena hör i 

generalplaneförslaget till 

kustzonen. Den noggrannare 

styrningen av byggandet på 

kustzonen avgörs i samband 

med delgeneralplanen för 




71. 

Karl Albin 

Karlssonin 

kuolinpesän 

osakkaat 

80 % av D-områdets nuvarande 25 byggnadsplatser ansluter sig till 

kommunalteknik. 

Invånarna på det från bilagekarta 2 framkommande inringade området 

gjorde tillsammans ett initiativ till tekniska avdelningen i Sibbo kommun i 

december 2007. Jag bifogar såsom bilaga 3 en sammanfattning 

14.12.2007 med lista över 22 fastighetsinnehavare, vilka har gett skriftlig 

förbindelse att ansluta sig till kommunal vatten- och avloppsledning 

omedelbart. 

En stor del av dessa invånare var dessutom villiga att t.o.m. på förhand 

betala anslutningsavgiften för att påskynda byggandet av 

kommunalteknik. Läget är nu det att utan kommunalteknik nedsmutsas 

vattendragen. 

Det vore huvudlöst att kräva nya eningsverk för dessa invånare emedan 

kommunaltekniken för tillfället befinner sig ca 500 meter från området. 

Bilaga 3 bevisar att området redan är byområde och kräver 

åtminstone delgeneralplan men helst detaljplan. 

80 % områdets invånare, sammanlagt ca 25 bostadshus är alltså redan 

nu redo att ansluta sig till kommunalteknik och har gett skriftliga 

förbindelser. Dessa starka argument kan inte förbigås i planeringen utan 

Träsk by bör som helhet planeras utan konstlade inbuktningar av 

glesbygdsområde. 

Då man ser på beteckningarna och bestämmelserna i förslaget till 

generalplan inser man med tydlighet att det vore en planeringsmiss att ge 

detta område planebeteckningen MTH. 

Enligt de allmänna bestämmelserna förutsätter man på glesbygdsområde 

(MTH-område) för första byggnadsplatsen en stomfastighet på minst 5 

ha. Då man ser på det inringade området på bilagekarta 2 märker man 

alltså att där finns 25 bostadsbyggnader eller beviljade undantagslov / 

bygglov. Ingen fastighet inom det inringade området överstiger 5 ha. 

Vanlig fastighetsstorlek på detta område är ca 3000 m2 – ca 2 ha. Också 

detta faktum talar för att området bör höra till i första hand område 

för tätortsfunktioner eller åtminstone byområde. 

Ovan nämnda starka viljeyttring av innehavarna till 22 

byggnadsplatser kan inte förbigås i planeringen. 

Yleiskaavaehdotukseen liitetyn kartan suuren mittakaavan vuoksi on 

vaikea saada selville, miten eri kaavamääräykset kohdistuvat alueella 

sijaitseviin kiinteistöihin. Tämä koskee myös Karl Albin Karlssonin 

kuolinperän omistamaa Högbacka Rno 3:5 nimistä kiinteistöä Sipoon 

kunnan Gesterbyn kylässä, kiinteistötunnukseltaan 753-405-3-5. 

Olemme kuitenkin verratessamme kaavaehdotuksen karttaa vanhoihin 

kylä- ja tiluskarttohin tulleet siihen johtopäätökseen, että kyläalueen ja 

haja-asutusalueen välinen raja on meidän kiinteistömme kohdalla 

merkitty kulkevaksi pitkin kiinteistön rajaa siten, että meidän 

kiinteistömme on jäänyt haja-asutusalueelle, kun taas useat muut 

naapuruston tilat on otettu kyläalueen piiriin. Tämä tilojen rajojen 

seuraaminen on aiheuttanut kylä- ja haja-asutusalueen rajoihin 

merkillisiä, mielestämme aiheettomia mutkia, tehnyt kyläalueista 

repaleisia ja asettanut kiinteistöjen omistajat eriarvoiseen asemaan. 

Kaavoitusviranomaiset ovat ilmoittaneet, että kaavamääräysten väliset 

rajat ovat viitteellisiä ja ratkaistaan lopullisesti vasta yksityiskohtaisessa 

kaavoituksessa. Toisaalta on kerrottu, että haja-asutusalueille laaditaan 

yksityiskohtainen kaava vain, jos siihen on erityistä aihetta. Pelkäämme 

joutuvamme tilanteeseen, jossa yleiskaava lopullisesti estää 

kiinteistömme käyttämisen rakentamiseen tai muulla taloudellisesti 

kannattavalla tavalla, vaikka Gesterbyn kylää muuten kehitettäisiin 

kyläkeskukseksi. 

kiinteistömme on rakentamaton ja muodostuu kahdesta erillisestä osasta, 

joista itäinen on metsää ja läntinen peltoa. N. 2,8 ha:n suuruista 

peltoaluetta ei ole vuosikymmeniin viljelty, mutta käytetty joinakin vuosina 

laidunalueena, joten maisemallista arvoa sillä ei sellaisenaan ole. 

Metsässä suoritettiin perusteellinen hakkuu vuonna 2003. Kiinteistön 

kokonaispinta-ala on 4,815 ha. 

Mielestämme Juvaksentien varrelle merkittyä kyläaluetta tulisi laajentaa 

itäsuunnassa niin, että sen piiriin tulisivat myös meidän kiinteistömme 

molemmat osat. Kiinteistömme on niin pieni, ettei sillä ole merkitystä 

maa- tai metsätalousmaana. Jos sitä ei myöskään voi käyttää 

rakentamiseen joko sellaisenaan tai muuhun kiinteistöön yhdistettynä, se 

on vaarassa jäädä kyläalueen tonttien väliin joutomaaksi. Toteamme 

myös, että alueella on jo vesijohto ja että tietojemme mukaan lähivuosina 

sinne vedetään myös viemäri, joten edellytykset kylämäiseen 

rakentamiseen ovat olemassa. 

Käsityksemme mukaan myös kaavaehdotuksen pohjana oleva kartta on 

vanhentunut. Siinä ei ole huomioitu alueelle viime vuosina rakennettuja 




yleispiirteisiä eivätkä ne 






Yleiskaavan yleispiirteisyys 

huomioiden osa kiinteistöstä 

on AT-aluetta. Katso yleinen 

vastine 1. 


pohjana on käytetty Sipoon 

tuoreinta opaskarttaa, joka on 

sipoolaisille tuttu. 


72. 

Kilpeläinen, 

Ari ja Riitta 

73. 

Klinga, Anita 

useita omakotitaloja eikä siellä kulkevia uusia teitä, mitkä ovat muuttaneet 

alueen luonnetta ja ulkonäköä, myös Juvaksentien itäpuolella. 

Lähes kaikkialla muualla Sipoossa kyläalueet ovat laajoja ja yhtenäisiä. 

Gesterbyntien eteläpuolella Juvaksentien alueella kyläalueet on merkitty 

pieniksi ja hajanaisiksi. Katsomme, että tämä aiheuttaa kohtuutonta 

haittaa meille Karl Albin Karlssonin kuolinpesän osakkaille, kun 

omistamamme kiinteistö on mielestämme perusteettomasti jätetty 

kyläalueen ulkopuolelle. 

Pyydämme kunnioittavasti, että esittämämme näkökohdat otetaan 

huomioon ja että Sipoon yleiskaavaehdotusta 2025 korjataan siten, että 

Karl Albin Karlssonin kuolinpesän omistama kiinteistö Högbacka Rno 3:5 

Sipoon kunnan Gesterbyn kylässä muutetaan haja-asutusalueesta 

kyläalueeksi (AT). 

Lisäys 4.4.2008 lähettämäämme muistutukseen: 

Kohta 1) AT-alueen laajentaminen: Ko. alueella pääliikenneväylien 

läheisyys ei maisemanmuodoista johtuen aiheuta tarvetta laajaan 

meluntorjuntarakentamiseen. 

Muistutus: 

1) Yleiskaavaehdotuksessa AT-aluetta tulisi laajentaa Pohjois-Paippisissa 

kestopäällystetyn Lintumetsäntien läheisyyden mukaisesti myös 

Lintumetsäntien päällystämättömän tien osalle ja läheisyydessä sekä 

Rajakulman suuntaan että pohjoispuolelle. Ko. alueen nykyisten 

kiinteistöjen muodostama kylämäisyys on olemassa, mikä vahvistuu 

mahdollisten uusien kiinteistöjen myötä. Nyt merkintänä tällä alueella on 

MTH-alue, mikä tulisi muuttaa AT-alueeksi, joka ulottuisi aina Järvenpään 

rajalle saakka. 

- Alueella on kunnallinen vesi, jota kehitetään yhdessä kunnallisen 

viemäröinnin rakentamissuunnitelman mukaisesti jo kuluvana vuotena 

sekä lähivuosina. 

- Alueella on tie valmiina mukaan luettuna tiepohjat 

- Muiden tien nro 146 läheisyydessä olevien kiinteistöjen kanssa 

yhtenäisyys edesauttaa niiden toimintoja 

- Alueen olemassa olevan asutuksen kylämäisyys ja huollon tehokkuus 

kohenisivat edelleen lisäkiinteistöjen myötä 

- Alue sijaitsee lähellä pääliikenneväyliä sekä junarataa (Haaarajoen 

asema) joka tukee tarkoitusta asutuskäyttöön sekä järkevään 

työmatkaliikenteeseen 

- Aluetta ei voi enää pitää varsinaisena maa- ja metsätalousalueena 

johtuen olemassa olevasta kiinteistökannasta 

- Alue tarjoaisi TP alueille (tie nro 146 eteläpuolella sekä mahdollisesti 

Talman läheisyydessä oleville) lyhyen etäisyyden asutusvaihtoehtoa. 

2) Rakennuspaikkojen enimmäismäärä tulisi laskea 01.01.2000 voimassa 

olleesta tilajaosta eikä 01.07.1959 voimassa olleesta tilajaosta, jotta uusia 

rakennuspaikkoja todella on mahdollista hakea yleiskaavan määräysten 

mukaisesti. Myös tilajaon tilanne on helpompi selvittää virheettömästi. 

3) Alueelle merkitty pitkän aikavälin (v. 2025 jälkeen) 

yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnitelma tulee sisällyttää jo 

ehdotettuun yleiskaavaan 2025, joka tukisi sekä junaradan hyödyntämistä 

sekä yhtenäistäisi alueen lähikuntien kanssa voimakkaasti etenevää 

taajamarakentamista (esim. Haarajoki). Näin nykytilanteeseen vapautuisi 

vaihtoehtoja rakentamiselle myös Sipoon puolella. 

Nyt kun uutta yleiskaavaa laaditaan, esitän toiveena, että 

käyttötarkoituksen muutos sallittaisiin sitä haluaville ja tietyt ehdot 

täyttäville kiinteistöille. Omalta osaltani seuraavat asiat ovat 

valmistumassa olevaan laajennusrakennukseen toteutuneet: 

- Rakennusteknisesti vastaa tämänhetkisiä vaatimuksia 

omakotiasumiseen 

- Erinomainen vesi omasta porakaivosta, myös toisella naapurilla jolla 

sellainen on. Vesi on tutkittu, myös radonpitoisuus. 

- Oma nykymääräysten mukainen jätevedenpuhdistus, minulla toimiva 

pienpanospuhdistamo 

- Tontin sijainti aivan Knutersintien vieressä, koulukyyti on jo olemassa, 

yksityistie tontille toteutettu omalla kustannuksella. 

Kuntaa ei siis kiinteistöni osalta rasiteta uusinvestoinneilla, koska emme 

vaadi alueelle kunnallistekniikkaa, vaan asia hoituu omistajien omalla 

kustannuksella kuten haja-asutusalueella käsittääkseni yleensäkin. 

Muiden tonttien virkistyskäyttö ei vaarannu eikä vähene, koska kaikilla on 

mitä parhaimmat mahdollisuudet edelleen nauttia luonnosta niin kuin on 

ollut tapana aikaisemminkin. Viereinen Natura-alue ja Sipoonkorpi on siitä 

paras tae. yhteinen ranta-alue Kuntersintien itäpuolella tulee olemaan 

edelleen virkistyskäytössä. 

Toivon, että näillä edellytyksillä voidaan ympärivuotinen asuminen sallia. 

Aluevarausten suunnittelussa 

on käytetty myös muuta karttaaineistoa. 




kylärakenteesta. 



taajama- ja kyläkeskusten 

yhteyteen 


hajaantumisen 



Laajenemissuunnan 

toteutuminen ja ajankohta 

riippuvat mm. tulevaisuuden 

väestönkehityksestä Sipoossa. 

Käyttötarkoituksen muutos 

ratkaistaan tapauskohtaisesti 

poikkeamislupa- ja 

suunnittelutarvehakemuksilla. 

Käyttötarkoituksen 

muutoksesta päättää Sipoon 

kunnan lupajaosto. 


74. 

Kuusela, 

Monica 

75. 

Kylänpää, 

Pekka ja Tiia 

76. 

Laakia, 

Raimo ja 4 

muuta 

allekirjoittanu 

tta 

77. 

Lahtinen, 

Synnöve och 

Henrik 

78. 

Lajunen, 

Glenn 

79. 

Lankinen, 

Jouko 

Kävimme Infostartissa keskustelemassa rakennusluvissa tammikuussa 

2008, jolloin todettiin, että kiinteistömme 753-430-24-6 Jukkalan tila RN:O 

24:6 oli konsultin suunnitelmassa merkitty kesäasunnoksi. Horelli 

kuitenkin myöhemmin vahvisti, että kiinteistöllämme lupien mukaan on 

ympärivuotisen omakotitalon status. Haluaisin varmistaa, että 

kiinteistömme on merkitty ao. kaavoissa omakotitaloksi. 

Pyydän ystävällisesti kirjallista vastausta asiaan. 

Rostbacka 15:48 tila sijaitsee Nikkilään vievän tien molemmin puolin. 

Kaavaehdotuksessa AT aluetta on tien molemmin puolin suunnilleen yhtä 

leveät. Tämä on hyvä alueen rajaamistapa. Kuitenkin maantien länsipuoli 

saattaisi olla parempi mahdolliseen lisärakentamiseen, koska tien itäpuoli 

on kokonaan pohjavesialuetta ja viettää itään, tien länsipuoli on vain 

osittain pohjavesialuetta ja viettää länteen. Tien länsipuolella on myöskin 

kovapohjaista maata lähinnä tilan etelälaidalla. Joten mahdollisen 

lisärakentamisen painopistealue tuli mielestämme olla tien länsipuolella. 

Itäpuolelle toivotaan lisärakentamismahdollisuutta ainakin siinä 

tapauksessa, jos nykyistä noin sata vuotiasta päärakennusta ei pystytä 

kohtuullisella uhrauksella saattamaan nykyvaatimusten mukaiseksi. 

A-alue pois. 600 metrin säteen ulkopuolella asutusta ei tule olennaisesti 

lisätä. Kun Talman aseman seutu on - ehkä vuonna 2025 – rakennettu 

valmiiksi ja junaliikenne toimii, voidaan saatujen kokemusten perusteella 

tehdä uusi kaava, joka harkitusti laajentaa asutusta reuna-alueilla. 

Jos menetellään esillä olevan yleiskaavaehdotuksen mukaisesti, Talma 

täyttyy tiheällä omakotimatolla neliökilometri toisensa jälkeen, syntyy 

amerikkalaistyyppinen autokaupunkilähiö, joka tuottaa energianhuollon, 

ekologian, vesihuollon, jätehuollon ja sosiaalisen alan ongelmia. 

Nykyinen vanhan asutuksen miljöö tuhoutuu. 

Omakotimaton rakentamiseen reuna-alueilla ei missään tapauksessa tule 

ryhtyä niin kauan kun asemanseutu ja junaliikenne on tekemättä. 

Esillä oleva yleiskaavaehdotus itsekin piilotetusti myöntää ongelmien 

syntymisen: Sen mukaan liikenteestä noin 90 % kulkisi yksityisautoilla: 

keskitetty kaukolämmitys ei olisi mahdollista. Virkistyskäyttöön ei jäisi 

muuta kuin maksullista tilaa golfkentän ja laskettelukeskuksen alueelle. 

Olemassa oleva luonto muuttuisi pieniksi tonteiksi. 

Det räcker alldeles för länge att få byggtillstånd där måste det fås en 

ändring. Så fodras det alldeles för stora tomter. Nu finns det både vatten 

och avlopp, så sätt fart på planeringen och bevilja åt folk byggtillstånd. 

Att område bör utvidgas längs hela Granbackavägen. Bör iaktaga hela 

byns utveckling. Yttersta god trafikförbindelse åt alla håll. 

Granbacka väg 401. 

- Området ligger på MTH området fastän längs hela Granbackavägen går 

vatten-avlopsledning redan färdigt tidigare varit norra delen AT område. 

- Titta bättre på era kartor skall denna vatten och avloppsnätet oanvänt – 

denna går från fån N Paipis by längs vägen till Mäntsälä rå (lLehtola 19”) 

- Järnvägsstation 3 km borde också beaktas (Haarajoki station) som 

grund för at område fastighetens namn Lehtola 19” (sista tomt på Sibbo 

sidan). 

Uuteen yleiskaava 2025:een on merkitty AT –alue Pohjois-Paippiseen 

Lintumetsäntien (päällystetty osuus) välittömään läheisyyteen. Sen 

pohjoispuolelle on kaavassa merkitty MTH-alue. 

Esitän, että AT-aluetta ja rakennettavaa kyläaluetta laajennetaan myös 

Lintumetsäntie pohjoiselle (Päällystämättömälle) osalle ja mahdollisesti 

aivan Järvenpään rajalle asti. 

Perusteina: 

1. Alueella jo olevat (osa kohtuullisen uusia) kiinteistöt (4 kpl lähekkäin) ja 

niiden luoma kylämäisyys sekä mahdolliset lisäkiinteistöt, jotka lisäisivät 

alueen asutuksen ja huollon helppoutta sekä tiivistäisivät kyläyhteisöä. 

2. Jo olemassa oleva kunnallinen vesi ja valmistuva viemäröinti. Alueelle 

vievä valmis tie ja olemassa olevat tien pohjat. 

3. Haarajoen aseman läheisyys sekä alueen lähistöllä olevat palvelut 

sekä helpot kulkuyhteydet tukisivat alueen käyttöä enemmin asutukselle 

kuin maataloudelle. 

4. Yhdessäkään alueen taloista ei harjoiteta eikä saada toimeentuloa 

Kiinteistö kuuluu 

Kringelmalmin osayleiskaavaalueeseen. 

Sipoon yleiskaava 

2025 -ehdotuksessa kiinteistö 

on osoitettu kyläalueena (AT). 

Kringelmalmin 

osayleiskaavassa kiinteistö on 

osoitettu erillispientalojen 

alueeksi (AO). 




tarkentuvat 






Taajamatoimintojen 

aluerajauksia tarkennetaan 



Talman alueelle on teetetty 

konsulttityönä 

ideasuunnitelma. Kunnan 

kaavoitusohjelmassa on 

hyväksytty radan 

eteläpuolisten kunnan maiden 

asemakaavoitus. 











planeringsbehov.. 














tarkentuvat 





80. 

Laurila, Leo 

81. 

Lehtiranta, 

Armo 

82. 

Lehtonen, 

Eero 

83. 

Lehtonen, 

Juha 

84. 

Lehtonen, 

Taisto 

85. 

Liljeström, 

Johan 

maataloudesta sekä taloista hoideta alueen metsiä tai maita. Maapohja 

olisi hyödyllisemmässä käytössä asutuksessa kuin tällä hetkellä. Alue on 

siis pääosin vain asumiskäytössä ja muu osa alueesta olisi helposti 

saatavissa asutuskäyttöön. 

Alueelle rakennettavat kiinteistöt tukisivat sekä Lintumetsäntien 

läheisyydessä että tien 146 (ml Rajakulman alue) varressa olevien 

kiinteistöjen toimintoja ja kylämäisyyttä. 

6. Alueen asuinkäyttö loisi myös tien 146 eteläpuolelle kaavoitetulla TPalueella 

työskenteleville asuinmahdollisuuksia läheltä työpaikkaa. 

Syytä olisi myös harkita Pohjois-Sipooseen varsinaista 

taajamatoimintojen aluetta, sillä paine KUUMA-kuntien ja pääradan 

suunnalta painottuu juuri sille alueelle lähitulevaisuudessa, vuoden 2025 

ollessa tavoitteellisesti liian kaukainen. 

Lisäksi esitän, että rakennuspaikkojen enimmäismäärä lasketaan 

01.01.2000 voimassa olleesta tilajaosta eikä 01.07.2959 voimassa 

olleesta tilajaosta. 

Perusteina: 

1. 01.07.1959 perusteisella tilajaolla ei asemakaavan ulkopuolisille 

alueille saa juurikaan lisää uusia rakennuspaikkoja. 

2. 01,.07.1959 vuodesta tilajakoja on vaikea selvittää. 

AT-området bör utvidgas så att fastigheterna Rauhala 2:222 och 

Österåker 14:51 i sin helhet medtages! 

Tonttikokoa pienemmäksi, jolloin tontit pysyvät hoidettuina ja siisteinä. 

Rakennuspolitiikka joustavammaksi, ja rakennuslupien saanti 

helpommaksi, jolloin asutus kasvaisi ja Pohjois-Paippinen kehittyisi. 

Yleiskaavassa ei ole otettu huomioon ollenkaan Pohjois-Paippista. 

Alueella on viemäri ja hyvät tieyhteydet, mutta rakentaminen on tehty 

vaikeaksi. Omistan tilat Niemelä I, Peltoniemi, Källdal, Niemelä. 

Jos ei pohjoisalueita kehitetä Sipoon puolesta, niin kehittäjiä löytyy 

ympäristökunnista. 

Asumme Pohjois-Paippisissa omalla tontillamme 14:54, tilalla nimeltään 

Hagalund. Uusi yleiskaava esitetyssä muodossa näyttää heikentävän 

tulevaisuuden tavoitteitamme lisä- ja uudisrakentamisen osalta 

tontillamme. Tontillemme annettiin poikkeuslupa rakentamiseen 7.2.2002 

(ks. liite 1), jossa päärakennuksen kooksi määriteltiin 250m2, 

sivurakennukselle 80m2 ja lisäksi kahdelle talousrakennukselle kullekin 

60m2. Nyt olemme rakentaneet päärakennuksen 111 kem2, jossa 

olemme asuneet 4 vuotta. Aikeenamme on lähitulevaisuudessa hakea 

rakennuslupa autotallille 60m2 sekä myöhemmin laajentaa 

päärakennusta perheen tarpeiden mukaan. Haluamme myös pitää kiinni 

sivuasunnon rakentamismahdollisuudesta, jolla oli myös painoarvoa 

valitessamme kotimme sijaintia. 

Haluamme nyt varmistaa etteivät nämä uudet yleiskaavamääräykset 

kohtuuttomasti heikennä tulevaisuuden suunnitelmiamme. Liitteenä (liite 

2) on suurennettu ote yleiskaavakartasta, jossa näkyy ma-alueen raja ja 

pystyrasteroitu alue sekä tonttimme juuri näiden alueiden sisäpuolella. 

Onko mahdollista rajata tonttimme alueiden ulkopuolelle kuten olemme 

ehdottaneet karttaotteessa? Onko huolemme kaiken kaikkiaan turha? 

AT-alueen laajennus. Valot Granbackan tien varteen. Rakennuslupa 

helpommaksi. 

AT området i Borgby – Hertsby är alldeles överdimensionerad och borde 

inskränkas. 

Borgby som befintligt bycentrum är motiverat men den långsmala 

inritningen längs Hertsbyvägen finner jag inte vara en god lösning. Långs 

Hertsby väg kan man inte säga att man stärker befintlig bystruktur, på 

området finns inte vatten / avlopp och vägen som underhålls av vägverket 

klarar inte ens av dagens belastning. Finansiering för vägens underhåll 

borde först garanteras innan större belastning eftersträvas. 









samband med 




Med beaktande av 

generalplanens översiktlighet 

hör en del av fastigheten 2:222 

till AT-området. 


Katsokaa vastineet 4 ja 10 





tarkentuvat 




Poikkeamislupa on voimassa 

kerrallaan kaksi vuotta, jonka 

aikana on haettava 

rakennuslupa. Kiinteistön koko 

täyttää ne edellytykset, jotka 

vaaditaan sivuasunnolle. 


Katsokaa myös vastine 4. 









86. 

Liljeström, 

Maria 

87. 

Lindberg, 

Eila 

88. 

Lindberg, 

Johan 

89. 

Lindberg, 

Magnus 

90. 

Lindberg, 

Thorvald 

Spjutsund by och närliggande strandområden borde höra till samma plan 

– generalplan och / eller delgeneralplan. 

Inskränkande i byggrätter medför ojämlik behandling av markägare. 

Med anledning av den nya Generalplan för Sibbo 2025 anser jag att 

fastighet 5:40 Hagabacka bör vara med på AT område för att den befiner 

sig i Gesterbys centrum. 

Anmärkning 

- AT-området i Norra Paipis är för liten, speciellt längs med 

Fågelmossavägen. 

Motivering 

Byasamhället är verkligheten mycket större än vad som nu är inritad i 

generalplanen. T.ex. mer eller mindre alla som bor längs 

Fågelmossavägen deltar i verksamheten på vår byagård. 

Längs med Borgonäsvägen är redan stomnätet för t.ex. avlopp draget. 

Det är ytterst sannolikt att avloppsnätet kommer att dras långt upp längs 

med Fågerlmossavägen. det kommunala vattenledningsnätet är redan 

draget längs med Fågelmossavägen, men trots det är området bara 

delvis beaktat i AT-området. 

En annan synpunkt är att om man på riktigt vill ha till människor även i 

byasamhällen och därmed trygga t.ex. byaskolornas framtid bör man få 

med många som har mycket mark. Detta finns t.ex. längs med 

Fågelmossavägen. Många är nöjda över att få nya byggrättigheter, men 

hur stor procent är de u verkligheten som säljer tomter till utomstående? 

Min erfarenhet är att många gärna ”panttar” på rättigheterna för 

kommande generationer mm. För att byggrättigheterna skall komma till 

användning, vilket ändå är grundtanken med att även utveckla 

byasamhällena, bör i mitt tycke större markområden anslutas till ATområdet, 

speciellt norrut. Längs med Fågermossavägen finns redan idag 

många hus och det är en naturlig vägsträcka för flera hus även i 

framtiden. Här finns även ett flertal markägare som besitter stora 

områden och som säkerligen skulle utnyttja eventuella nya 

byggrättigheter. 

Förslag: 

Föreslår att AT-området utvidgas norrut, längs Fågelmossavägen enligt 

bifogad bild, (ber in ursäkt att linjerna inte är så raka, men har inte 

programvara för det) Det inritade område (bifogad bild) är ett viktigt 

område för byn och borde beaktas samt tas med i AT-området. På det 

sättet skulle byn ges en större chans att växa och utvecklas. 

Med anledning av den nya generalplanen anser jag att området Grankulla 

5:41 borde ingå i AT området, eftersom det befinner sig mitt i Gesterby 

by, vid statliga vägar. Se bifogad karta. 

Underbetecknad anhåller om att få 5 ha av Kråkas 4:57 i Boxby till 

byområde. Vilket gör att byggrätter kan beviljas för användningen (t.ex. till 

barn och barn) enligt sid 2 i generalplaneutkastet för kommande behov. 

Annars har vi inga byggrätter på vårt område. Bilaga kartskiss. 

Lägenheten har sammanlagt 11 ha varav 6 ha enligt förslaget i 

generalplanen blir industri- och serviceområde. 

Området är skyddat för buller från banreserveringsområdet av ett högt 

berg, som sluttar ner från området. 

En 5 m bred väg med över 1,5 m grusfyllning och 400 m lång är byggt till 

området. 

Antecknas för kännedom. Den 


byggandet på kustzonen 













generalplanens översiktliget 

ligger en del av fastigheten på 

AT-område. 

















Fastighetens sydligaste delar 

ligger i närheten av Natura 

2000 området. 








samhällsstrukturen. Den 






91. 

Lindberg, 

Thorvald ja 8 

muuta 


tta 

92. 

Lindén, 

Christina 

På kommunens möte i Söderkulla den 26.3.2008 gällande generalplanen 

för södra Sibbo, låt kommundirektören oss förstå att kommunen inte kan 

göra någonting åt Helibanans sträckning, men att vi bör planera som om 

den inte finns. Utvecklingszonens markanvändning och dimensionering 

kan slutligen inte avgöras förrän beslut fattats om spårtrafiklösningen. 

Av allt att döma har en del av bybornas egna önskemål inte beaktas då 

planen nu är till första påseende. 

Vi kräver att planen längs området mellan motorvägen och Helibanans 

reservering österut från Box vägskäl mot sockenrån bör medtas som 

byområde enligt det förslag, som gjorts i samband med Söderkulla 

generalplan med några andringar. 

Bilaga nr 1, kartskiss. 

Detta förutsätter att byggrätter ändras enligt generalplaneutkastet för 

byområden. 

För glesbygdsområdena bör också stomfastighetsåret ändras förslagsvis 

till år 2005 i stället för år 1959. 

Att inte få bygga på egen mark åt sig själv, sina barn och barnbarn, har 

gjort många besvikna och förargade. 

Ge också byggnadstillstånd om någon vill sälja tomt åt utomstående. 

Beviljandet av byggnadslov borde inte få räcka mer än 3 månader. 

Vi kräver att vattenledning förlängs till sockenrån och att avloppsnätet 

göres. På området finns det redan över 30 hushåll och längs sockenrån 

kommer det industri och serviceområden. Sibbo kommun kunde inte dra 

avlopp fastän byborna på området framförde detta önskemål. 

Lätt-trafikleden bör förlängas från Kalkstands vägskäl till Borgå rå. 

Vi hoppas nu att dessa önskemål godkännes så att vi får leva, bygga och 

bo i Sibbo. Vi har redan i många fall fått vänta och många väntar 

fortfarande på byggnadslov. 

Vi har t.o.m. personer, som nu bor på området men som tidigare har fått 

lämna Sibbo för att byggnadslov inte beviljats på ärvd fädernejord. 

Södra och sydvästra Sibbo. 

En tydlig försämring har dock skett i sydvästra Sibbo, i området 

Storören/Majvik-Vesterskog/Hitå/-Eriksnäs/Söderkulla. Orsaken är, att 

man nu till varje pris vill få så mycket ny bebyggelse som möjligt till den 

återstående sydvästra triangeln, då det 'ursprungliga' sydvästra Sibbo nu 

kommer att byggas ut av Helsingfors stad. Det kan inte vara 

ändamålsenligt att i södra Sibbo (södra Sibbo + “Helsingforsdelen”) nu i 

snabb takt pressa in närapå den dubbla mängden invånare jämfört med 

vad som var avsikten i utkastet (2007)! Trakten förvandlas då till en enda 

byggplats - med ur flera synpunkter osäker utgång. Resultatet blir ett 

heltäckande band av bebyggelse längs kusten från Helsingfors till 

Söderkulla! Om de tätortsbetäcknade områdena och byområdena i södra 

Sibbo byggs ut sker det på bekostnad av de ännu rätt stora bevarade 

skogsområden och kulturmiljöerna, till förmån för förstadslika 

småhusområden. Naturområdena byggs ut och splittras av bebyggelsen 

samt av stora som små vägar, t.o.m. järnvägar, härs och tvärs. 

I konsekvensbedömningen säges: “För att bevara de obebyggda 

enhetliga områdena och på så sätt begränsa vidden av nya 

byggområden, borde man fundra på att höja effektiviteten på de centrala 

områdena”. För att förhindra att kustmiljön från Storören och Majvik- 

Västerskog- Hitå-Eriksäs helt exploateras bör de nya tätorterna planeras i 

liten skala och med liten markanvändning. Detta mål skulle i 

generalplanen stödas av en förminskning av områdena för tätort (A) 

särskilt i Hitå – Eriksnäs. Ny bebyggelse i södra och sydvästra Sibbo bör i 

hög grad koncentreras till och runt Söderkulla centrumområdet. Här 

kunde en del av bebyggelsen med fördel göras tätare och högre. Om 

byggandet i huvudsakligast styrs till några få centra kan en del av de 

ännu intakta naturområden planeras som grönkorridorer med verklig 

ekologisk betydelse, och betydelse för rekreation. Med en koncentrerad 

markanvändning kan Sibbo förbli “en grön kommun”, vilket i framtiden 

skulle ge kommunen ett eftertraktat mervärde. De nya tätorterna bör inte 

breda ut sig så att villamattor fyller ut alla kvarvarande skogsområden. En 

ökande befolkning behöver mera rekreationsområden, och naturvärden 

på nära håll uppskattas alltmer. Också södra Sibbo ska i framtiden kunna 

användas för rekreation i naturen av både gamla och nya sibbobor samt 

sommargäster. 

Behovet av våningshus ökar då befolkningen ökar och invånarstrukturen 

förändras. Enpersonshushållen ökar, livsstilen förändras och 

befolkningen åldras (ökar i antal också i Sibbo). Redan nu torde behovet 

av våningslägenheter med hiss i Söderkulla vara större än utbudet. Endel 

“höghus” med 3-4 våningar i central Söderkulla (också Nickby) skulle 

bäst. 

En ny grundutredning om 

Helibanan (numera Helsinki 

Pietari-rata, Hepi) är under 

arbete och den torde bli klar 

innan utgången av år 2008. 


av byggandet i Box avgörs i 



bäst. 



En ny plan för 

vattenförsörjningen kommer 

att utarbetas efter 

godkännandet av 



Områdesreserveringarna för 



detaljplaneringen. 


93. 

Lindqvist, 

Christer 

94. 

Lindqvist, 

Erik 

95. 

Lindqvist, 

Helge 

96. 

Lindqvist, 

Jan 

97. 

Lindqvist, 

Terho / Lea 

Ylppö 

snarare ge struktur åt orterna än förfula dem. 

Enligt de allmänna bestämmelserna i generalplaneförslaget kan man i 

delgeneralplanen av motiverade skäl avvika från målsatta invånarantal. 

Detta är bra, eftersom det målsatta invånarantalet i södra Sibbo överlag 

förefaller för högt med tanke på tidsperioden, men också för att bl. a. 

naturvärdena på många håll i Sibbo är ofullständigt utredda. Noggranna 

naturinventeringar bör göras i samband med (alla) delgeneralplaner och 

detaljplaner och resultaten beaktas i planeringen. Man bör även sträva till 

att bevara sammanhängande naturområden och naturnätverk vid vidare 

planering av byområden och tätorter. 

Eftersom hela min areal i Immersby och Hindsby är skyddad önskar jag 

att at-området bredvid Kärkulla vägen förstoras enl. bifogad karta med 

motivering att de finns kommunal vatten och avlopp fast i min gräns. 

Detta med hänvisning till ”lika bemötande av markägare”. Samma 

önskemål för mina grannar Niklas Söderholm och Håkan Lindqvist fram, 

på skilda anmärkningar. 

Att byggrättigheterna per lägenhet räknas enligt lägenhetsskiftet år 2000 

för at få större rättvisa mellan lägenheterna. 

Att de s.k. AT(byaområdet) i Immersby får exaktare gränser och förstoras 

på båda sidor om Immersbyvägen från Immersbyvägen till motorvägen. 

Söder-Bertas 2.85 

Nygård 3.92 

Falkberg 2.26 

Sandkulla 3.8. 

Den av min ägda fastigheten Alnäs Rnr 5:22 i Boxby borde till en del 

tillhör AT-område. Hänvisar till att grannfastigheterna får flera bygglov. Så 

den fastighetsvisa lägenhetsförteckningen gjorde då glesbygdens 

delgeneralplan förevisades hade fastigheten två byggrätter. I den 

kommande planen borde fastigheten också ha två byggnadsrätter. 

Ifrågavarande område finns söderom motorvägen och mellan 

Eriksnäsvägen och Sibbo viken. Detta område har färgats mörkbrunt på 

kartan nedanom. 

Eriksnäsområdet härifrån söderut är planerat som A område och även 

området på andra sidan Eriksnäsvägen är till stor del A område. 

Även det stora A området som sträcker sig från mejeriet över motorvägen 

ner på Hitå sidan är A område. Inte heller här har det beaktats något 

skyddsavstånd till motorvägen, så det kan inte skäligen gälla för 

ifrågavarande område heller. 

Det med mörkbrunt färgade området är nu redan bebyggt med 

egnahemshus och är mycket lämpande som tomtmark. 

Närheten till motorvägen kan inte anses begränsande, förutom en smal 

remsa på ca 100-200m .Skogen och terrängformationen dämpar 

trafikljudet. 

Vi ber planerarna ändra områdets status till A, vilket det absolut lämpar 

sig ypperligt som, och vilket vi anser som rättvist med tanke på 

närbelägna A områden. 

A ja AT merkintöjen tarkentaminen 

Lähimmät saaret, kuten esim. Lilla Bergholmen, joilla on korkeintaan 

kapea ilman ihmisten toimia umpeen kasvava kanava, tulisi ottaa Sipoon 

yleiskaavaan 2025 mukaan. Saaret tulisi liittää kiinteästi asuin- tai 

kyläyhteisöön mukaan, eikä erottaa niitä luonnollisesti muodostuvista 

yhteisöstä. Jos saaret halutaan mieluummin pitää Saariston 

osayleiskaavassa, pitäisi niiden mitoituksessa kuitenkin noudattaa 

rannikon taajama- tai kyläalueiden mitoitusta rakentamisessa 

tasapuolisuuden takia. Saarien lähiympäristön rakenteen tiivistyessä 

yleiskaavan myötä näitä saaria ei voida kuitenkaan enää jatkossa käyttää 

loma-asumiseen. Tällöin ne voidaan kohtuullisin kustannuksin muuttaa 

asuinkäyttöön ja liittää alueen tie- sekä kunnallisteknisiin verkostoihin 

kuntaa rasittamatta. Itäsalmen taajaman ja Storörenin sataman sekä 

Karhusaaren kaupan ja sataman takia Lilla Bergholmin ympäristö on 

merkitty yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa taajama- 



























bäst. 

Se också allmänt bemötande 


1. 







Det föreslagna områdets 

sydöstra hörn bildar ett 

åkerområde som begränsar 

betecknandet av ifrågavarande 

område till område för 

tätortsfunktinoner (A). 






yhteydessä myöhemmin.

98. 

Lindqvist, 

Wiking 

99. 

Lindroos, 

Erik 

100. 

Lindroos, 

Gittan ja 5 


tta 

101. 

Lindroos, 

Mikael 

alueeksi. Yleiskaavaan merkitty A-alue tulisi siten käsittää myös koko 

Majvikin alueen länsi- ja lounaisrannikon, kuten mm. 

yleiskaavaehdotusten vaikutusten arvioinnissa on esitetty. 

Rannikkovyöhyke 

Rantavyöhykeen raja on määritelty ilman tarkempia perusteluja. Jossain 

raja kulkee merenlahtien ympärillä ja toisaalla se jättää ne huomioimatta. 

Yleiskaavamerkinnät ja –määräykset ovat lisäksi ristiriitaisia keskenään. 

Mitoitusperusteena käytetään rantavyöhykkeelle ulottuvilla A ja AT 

alueella mm. rakennusoikeutena sivuasunnot sallivaa mitoitusta, kun taas 

rannikkoalueella kielletään sivuasunnot, mutta rakennusoikeutta ei ole 

vastaavasti lisätty pääasunnon kohdalla. Mitoitus ei ole näiltä osin 

tasapuolista ja ristiriidatonta. Rannikkovyöhyke tulisi poistaa kaavasta 

liian epämääräisenä, ristiriitaisena ja perusteettomana merkintänä. 

Jag anser att det i Norra Paipis finns för små AT-områden. Här har nu 

byggts vatten – och avloppsledningar. Min fastighet ligger mitt i byn och 

jag anser att den i sin helhet bör inritas som AT-område. 

A- och C-område. Det är bra att en stor del av bebyggelsen 

koncentreras till Nickby, runt befintlig samhällsservice och 

järnvägsstationen. Det är också bra att man bygger ut de områden i 

Nickby som ägs av kommunen eller Helsingfors stad. 

A-områdets gräns bör i Kyrkoby följa Mårtensby-/ Brobölevägen och 

hållas på dess östra sida för att bevara en prägel av tätbebyggelse. En 

stor spridning leder bara till högre infrastuktur kostnader, en splittrad 

struktur och längre avstånd till olika former av service. 

Jag yrkar på att dessa korrigeringar skall göras i Generalplanen, till den 

del de inte kan uppfyllas, kräver jag utförliga motiveringar varför dylika 

ingrepp på markägarens rättigheter avses göras?! 

Vi undertecknade, ägare till fastigheterna 

753-419-4—1461 

753-419-4-1462 

753-419-4-1463 

753-419-4-1464 

Anser att ovan nämnda fastigheter i generalplanen Sibbo 2025 borde 

klassas som AT-område eller byområde. 

Detta område skulle lämpa sig utmärkt for utveckling av Vesterskog by 

eftersom väg, el, vatten – samt avlopp redan finns draget genom 

området. Det skulle kunna ge Sibbo kommun nya inkomster via 

kommunal teknik, sant nya skattebetalare. 

Ifrågavarande fastigheter är märkta med rött på bifogade kopia av 

området. 

Högbacken RN:o 5:34 

Tila (noin 1,7 ha) sijaitsee Immersbyn kylässä kyläalueella ja se on 

merkitty Sipoon yleiskaavaehdotuksessa yleispiirteisesti AT-merkinnällä. 

Vaadimme että kyseinen tila merkitään selvästi AT-alueeksi 

kyläalueella lopullisessa yleiskaavassa ja että sille myönnetään lisää 

rakennuspaikkoja johtuen seuraavista syistä: 

1. Kantatila Högbergsskogen RN:o 5:33, josta Högbacken RN:o 5:34 on 

lohkottu, oli pinta-alaltaan 23,5 ha ennen lohkomista. Kantatila sijaitsee 

ainakin osittain kyläalueella yleiskaavaehdotuksessa. 

2. Tähän asti on myönnetty vain yksi rakennuspaikka kyseisestä 

kantatilasta. 

3. Lohkomisen tarkoituksena oli (tila saatu ennakkoperintönä 23.11.1995) 

että kyseisen kantatilan rakennusoikeudet käytetään Högbackenin tilalla. 

4. Maasto on sopiva rakentamiselle, tämän on todennut myös Sipoon 

rakennustarkastaja aikaisemmin 85.1.1999). Tila ei sijaitse melualueella 

(Ingman-Arlan tehdas on noin 1,5 km päässä). Maasto on tasainen ja tila 

sijaitsee metsäalueen reunalla. Maaperä on kalliota. Virkistysalueita 

riittää vielä hyvin lähiympäristössä. 

5. Yleinen vesiverkosto on olemassa Immersbyssä ja siihen tilan 

rakennukset voidaan liittää tarvittaessa, vaihtoehtona oma 

jätevedenpienpuhdistamo ja poravesikaivo. Jos tilan rakennukset 

Rannikkovyöhykkeen rajaus 

on annettu suuntaa-antavana. 

Rajauksella on osoitettu 

saariston ja rannikon 

osayleiskaavan vaikutuspiiri. 

Rannikkovyöhykkeen 

rakentamisen tarkempi ohjaus 

ratkaistaan alueelle 

parhaillaan laadittavassa 


yleiskaavassa. 









Över Nickbyområdet har 

utarbetats en mer detaljerad 

idéplan, där tätortens struktur 

presenteras mer exakt. 





Områden för tätortsfunktioner 

innefattar också 










inte från markanvändningen 

som presenteras i Söderkulla 

delgeneralplan. 




tarkentuvat 





huomioiden kiinteistö on ATaluetta. 



liitettäisiin yleiseen vesiverkostoon, rakennuspaikan koko voisi olla 

huomattavasti pienempi kuin 5000 m2 ja tilan rakennuspaikkojen määrä 

voisi olla vastaavasti suurempi. 

6. Tilan naapuritiloille (RN:0 5:31, 5:1, 5:39 j 14:0) on jo myönnetty 

rakennuslupia tai niille on jo rakennettu omakotitalot ja talous / 

autotallirakennukset. 

7. Tilalle on valmis yhteys Immersbyn yleiseltä tieltä joka kulkee noin 400 

m päässä. Yleisellä tiellä on myös linja-autoyhteys Porvoontielle. 

Palokuntatalo on noin 400 m päässä yleisen tien varrella. 

8. Tila ei sijaitse maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaalla alueella 

vaan tila on kyläkeskuksessa. 

Lohkomaton määräala tilasta Walborgs RN:o 8:11 

Lohkomaton määräala (noin 1 ha) sijaitsee Immersbyn kylässä hajaasutusalueella 

Fiskträsketin ranta-alueella ja se on merkitty Sipoon 

yleiskaavaehdotuksen mukaan MLY alueeksi. Vaadimme että tälle 

määräalalle myönnetään yksi rakennuspaikka oma-asunnolle koska: 

1. Kantatila Walborgs RN:o 8:11 on pinta-alaltaan erittäin suuri ja ko. 

määräala ei vielä ole siitä lohkottu. 

2. Rakennuspaikkojen enimmäismäärän määräytyminen ei ole 

oikeudenmukainen koska rakennuspaikkojen saamiseksi vaaditaan liian 

suurta pinta-alaa (kolmas-viides rakennuspaikka edellyttää kantatilaan 

aina 20 ha lisää / rakennuspaikkaa) ja enintään viisi rakennuspaikkaa. 

Tämä peruste tulisi olla huomattavasti pienempi. Maanomistajia tulisi 

kohdella tasapuolisesti. 

3. Määräala on saatu lahjaksi (ennakkoperintönä) noin 18 vuotta sitten ja 

silloin ei vaadittu niin suurta kantatilaa jotta saataisiin rakennusoikeuksia 

kun nyt esitetään tässä yleiskaavaehdotuksessa. Tämä 

yleiskaavaehdotus ei huomioi Sipoossa aikaisemmin sovellettuja 

määräyksien ja tekee rakentamisen mahdottomaksi. 

4. Maanomistajat yrittivät jo noin 17 vuotta sitten laatia rantakaavaa 

Fiskträsketille mutta Sipoon kunta ei sitten viime kädessä puoltanut 

kaavan vahvistamista vaikka olikin myötämielinen hankkeelle 

aloittaessamme rantakaavan laatimisen. Rantakaavan laatiminen tuli 

maanomistajille erittäin kalliiksi ja oli hyvin aikavievää. 

5. Määräalan maasto on rakennuskelpoista, koska se ei ole jyrkässä 

rinteessä vaan maasto on tasainen ja kallioinen. Virkistysalueita riittää 

hyvin lähiympäristössä. 

6. Tie- ja sähköyhteys on helppo rakentaa määräalalle, koska viereisille 

tonteille (RN:o 8:8 ja 8:3) on tie- ja sähköyhteydet jo olemassa. 

Björnborgen RN:o 3:279 

Tila (noin 2,3 ha) sijaitsee Kalkkirannassa kyläalueella ja se on merkitty 

Sipoon yleiskaavaehdotuksessa yleispiirteisesti AT-merkinnällä. 

Vaadimme että kyseinen tila merkitään selvästi AT-alueeksi 

kyläalueella lopullisessa yleiskaavassa ja että sille myönnetään lisää 

rakennuspaikkoja johtuen seuraavista seikoista: 

1. Kantatila Nykulla RN:o 3:253, josta tämä tila on lohkottu, on pintaalaltaan 

erittäin suuri ja se sijaitsee kyläalueella. 

2. Tila sopii hyvin rakennustarkoitukseen koska maasto on tasainen ja 

kallioinen. Virkistysalueita riittää vielä hyvin lähiympäristössä. 

3. Tieyhteyksiä on helppo rakentaa uusille tonteille koska maasto on 

kallioinen ja tontit ovat lähellä Kalkkirannan yleistä tietä (noin 150 m 

päässä). 

4. Juomavesi saadaan johdettua poravesikaivoista ja jätevesi voidaan 

johtaa pien-jätevesipuhdistamoihin. Kun tulevaisuudessa Kalkkirantaan 

rakennetaan kunnallistekniikkaa, niin tämäkin vaihtoehto on 

käytettävissä, koska tila on vain noin 150 m päässä Kalkkirannan 

yleiseltä tieltä. Tällöin rakennuspaikan koko voisi olla huomattavasti 

pienempi kuin 5000 m2 ja tilan rakennuspaikkojen määrä voisi olla 

vastaavasti suurempi. 

5. Kun edellisen kerran vuonna 1995 Sipoon kunta laati Kalkkirannan 

osayleiskaavaa, tilan omistajat (Mikael ja Margita Lindroos) anoivat 

Sipoon kunnalta että ko. tilalle siirrettäisiin kaksi rakennusoikeutta 

Immersbyssä sijaitsevasta Gunvorsin RN:o 8:2 kiinteistöstä (noin 17,4 ha 

suuruinen tila joka oli Mikael Linderoosin äidin omistuksessa 

Immersbyssä) kirjallisella sopimuksella. Sipoon kunta suostuikin 

kirjallisesti tähän siirtoon 3.3.1995 ja otti siirron mukaan osayleiskaavaan 

merkinnällä että Gunvorsin kiinteistölle ei osoitettu enää 

rakennusoikeutta. Muutos merkittiin myös haja-asutussuunnitelman 

maanomistusrekisteriin niin että rakennusoikeutta ei enää ole Gunvorsin 

tilalla. Kun Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi yleiskaavan 16.11.1995, 

kaavakarttaan oli tilan kohdalle merkitty rakennusoikeuksien määräksi 

neljä. 

6. Uudenmaan ympäristökeskus on 18.4.1997 vahvistanut alueelle 



huomioiden kiinteistö on ATaluetta. 


102. 

Lindström, 

Henrik 

103. 

Lindström, 

Kristian 

104. 

Lindström, 

Rolf 

yleiskaavan (AP-alue), jonka mukaan tilalla on neljä rakennusoikeutta eli 

neljä omakotitaloa saataisiin rakentaa (nyt on kuitenkin vain kaksi 

rakennuslupaa myönnetty tähän mennessä). 

7. Myöhemmin kävikin sitten ilmi että osayleiskaava ei olekaan lopullisesti 

vahvistettu ja että emme saaneet näitä kahta siirrettyä rakennusoikeutta. 

Gunvorsin tilallakaan näitä rakennusoikeuksia ei enää ole vaan ne ovat 

kadonneet kokonaan. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tähden olisi 

nyt ainoastaan oikeudenmukaista että nämä kaksi menetettyä 

rakennusoikeutta vahvistettaisiin uudessa Sipoon yleiskaavassa 

tilallemme. 

Markägarna behandlas synnerligen orättvis i generalplanen då endel 

fästigheter har stora delar som AT områden, men stor byggrätt som 

dessutom är oberoende av tidigare byggande på fastigheten, medan 

andra fastigheter har nästan hela fastigheten som MLY områden med en 

obefintlig byggrätt, Dessutom räknas allt byggande tidigare bort från 

byggrätten så praktiken saknas byggrätt på dessa områden. 

Alla större fastigheter borde ha något AT område som ger möjlighet till 

några byggplatser (markägarnas rättvisa behandling). 

Max antal byggplatser per stomlägenhet bör slopas, varje fastighet bör få 

det antal byggplatser på MTH områden och MLY områden ske på samma 

sätt och kräva samma arealer (markägarnas rättvisa behandling). I 

praktiken medför de ej någon betydande ökning av byggrätterna då 

byggrätten även på MTH områdena är synnerligen blygsam. 

Det kan ej vara rätt att tidigare byggda fritidsbostäder på några 10 tal m3 

på en liten tomt minskar byggrätten på samma sätt som ett vanligt 

bostadshus, dessutom ökar ju ej en fritidsbostad invånarna i kommunen 

så de borde vara halt ytter om räkningen av utnyttjade byggrätter. 

Beräkningen av använd byggrätt kan EJ basera sig på 1.7.1959, i många 

fall har den byggrätt som generalplanen nu ger glesbygden redan av 

tvingade skäl utnyttjats till fullo vid exempel generationsskiften. Nästa 50 

år är en helt orealistiskt lång tid! 

Beräkningen bör ske från till exempel år 2000 som var i första utkastet till 

generalplan. 

En beräkning nästan 50 år tillbaka i tiden kan under inga omständigheter 

godkännas. 

Med hänvisning till rättvis behandling av markägare yrkar jag på att AT 

områden inritas enligt bifogade förslag då mina fastigheter helt saknar AT 

områden. 

Markägarna behandlas synnerligen orättvis i generalplanen då endel 

fästigheter har stora delar som AT områden, men stor byggrätt som 

dessutom är oberoende av tidigare byggande på fastigheten, medan 

andra fastigheter har nästan hela fastigheten som MLY områden med en 

obefintlig byggrätt, dessutom räknas allt byggande tidigare bort från 

byggrätten så praktiken saknas byggrätt på dessa områden. 

Max antal byggplatser per stomlägenhet bör slopas, varje fastighet bör få 

det antal byggplatser på MTH områden och MLY områden ske på samma 

sätt och kräva samma arealer. 

Det kan ej vara rätt att tidigare byggda fritidsbostäder på några 10 tal m3 

på en liten tomt minskar byggrätten på samma sätt som ett vanligt 

bostadshus, dessutom ökar ju ej en fritidsbostad invånarna i kommunen 

så de borde vara halt ytter om räkningen av utnyttjade byggrätter. 

Beräkningen av använd byggrätt kan EJ basera sig på 1.7.1959, i många 

fall har den byggrätt som generalplanen nu ger glesbygden redan av 

tvingade skäl utnyttjats till fullo vid exempel generationsskiften. 

En lägenhet som helt saknar byggrätt p.g.a. tidigare byggande har ej 

möjligheter att vid tvingande skäl realisera någon tomt utan hamnar ii 

ekonomiska svårigheter. 

Beräkningen bör ske från till exempel år 2000 som var i första utkastet till 

generalplan. 

En beräkning nästan 50 år tillbaka i tiden kan under inga omständigheter 

godkännas. 

Undertecknad anhåller om att AT området fortsätter längs Hannusvägen 

till Kungsberg. På grund av att Sibbo Kommun har grävt vattenledning 

och avloppsledning längs Hannusvägen. 

Karta bifogas. 


yleiskaavan 

rakennusoikeuksien 

jakautumisen määrittelevä 

taulukko ei vahvistunut hajaasutusalueiden 

yleiskaavan 

vahvistamisen yhteydessä. 












ja mittakaavaltaan 1:50 000. 

















105. 

Lundström, 

Gösta 

106. 

Lyytikäinen, 

Kristina ja 

Seppo 

107. 

Löfgren, 

Mirja 

108. 

Lönnholm, 

Karl-Erik 

109. 

Lönnqvist, 

Henrik 

110. 

Lönnqvist, 

Ritva 

- Planebestämmelser: Det borde inte bestämmas maximigränser för 

antalet byggplatser per fastighet, likaså borde arealkravet 10 ha för en 

tilläggsbyggplats inte överskridas, vi bör inte skapa onödigt stora 

orättvisor markäga emellan och dessutom komma ihåg att vi nu hör till 

metropolområdet. 

Valet av år 1959 som grund för stomlägenheterna borde omprövas, så 

det är omöjligt för invånarna att lätt reda ut 50 års utveckling, det torde 

vara mot god förvaltningssed att införa sådana stadganden. Det skulle 

vara bättre både för förvaltningen och den enskilda kommunbon att 

tillämpa ett årtal betydligt närmare vår tid, t.ex. 2000. 

- Hela området mellan Söderkullavägen, Gesterbyvägen och Boxvägen 

borde anvisas som AT-område, emedan området med de nämnda 

vägarna har bra förbindelse till kommunens två centrum och den service 

där erbjuds. Längs Söderkullavägen är bussförbindelser, vatten, gas och 

optisk fiber lätt tillgångliga och kommunen strävar efter en lättrafikled som 

också skulle betjäna området. Genom att mera styra de tre byarnas 

(Gesterby, Pigby och Norrkulla) byggandet till detta område skulle också 

den gamla bysammanhållningen främjas, samtidigt som det skulle vara 

lättare att hålla de gröna korridorena norr och söder om byarna tillräckligt 

breda och öppna. 

Katsomme, että myös Pohjois-Paippisten kylää tulee kehittää 

laajentamalla AT-alueita valmiiden vesi- ja viemärilinjojen sekä 

liikenneväylien läheisyyteen. Järvenpää ja Mäntsälä kehittävät jo 

Haarajoen seutua, jonka vaikutusalueeseen myös Pohjois-Paippinen ja 

varsinkin sen pohjoisosa kuuluu. Alueelta on erinomaiset yhteydet 

kantatie 140:lle, Helsinki-Lahti moottoritielle ja Haarajoen uudelle 

rautatieasemalle. 

Katsomme, että SIPOON ITSE on kehitettävä Pohjois-Paippisten kylää! 

Haluamme, että tilamme Husholmen joka sijaitsee Pornaistentien ja 

Granbackantien kulmassa muutetaan kokonaan AT-alueeksi. 

Myös kantatilan rakennusoikeusmääräys / laki muutettaisiin vastaamaan 

vuodesta 1959 vuoteen 2000. 

AT- område byggrättigheterna som kommer att beröra Hampträsk 

gårdens och där till hörande andra skogs- åkermarklägenheter bör/skall 

beräknas från år 2000 icke från 1959. Motivering man avviker från 

tidigare förslaget. 

AT- område bör få exaktare gränser och bör förstoras från Immersby 

vägen västerut. 

Tausta 

Omistamme vaimoni kanssa kiinteistön 753-419-2-71 Kukkaniitty 

Laaksokummuntiellä. Kiinteistö on pinta-alaltaan 5615 neliömetriä. Emme 

omista muita kiinteistöjä alueella. Hankimme kiinteistön ostamalla vuonna 

1998. Olemme aiemmin hakeneet kiinteistölle poikkeuslupaa 

(suunnittelutarveratkaisu) ilman menestystä. Alueella on ollut 

rakennuskielto yleiskaavan laatimista varten. Kieltoa jatkettiin viidellä 

vuodella 2007. 

Olemme keskustelleet vuosien kuluessa kaavatilanteesta useampaan 

kertaa kunnan kaavoitushenkilönkunnan kanssa. Ennen siirtymistään 

muihin tehtäviin, Juhani Karilas esitteli meille (2005) kaavaluonnoksen 

jossa kiinteistömme oli selkeästi rakennettavaa aluetta eikä kiinteistölle 

näyttänyt kohdistuvan mitään erityisiä rakentamisrajoitteita. 

Den av mig ägda fastigheten Aspnäs Rnr 3:14 i Boxby borde tillhöra ATområde. 

Då den fastighetsvisa lägenhetsförteckningen gjordes, då 

glesbygdens delgeneralplan förevisades hade fastigheten en 

byggnadsrätt. I den kommande planen borde fastigheten också ha en 

byggnadsrätt. Nämnas kan att kommunens vatten- och avloppsnät går i 

närheten av fastigheten och den kan anslutes till nätet. 

Krav: AT området borde justeres! 


AT-området, alltså byområdet, 

som går igenom området 

gränsar till sin västra del till ett 

viktigt grundvattenområde eller 



Områdets östra del ligger 

utanför existerande eller 

planerad tätorts- och 

bystruktur. Generalplanens 

grundprincip är att byggandet 

styrs till tätorter eller bycentran 

för att hindra splittring av 

samhällsstrukturen 






yhteyteen 


hajaantumisen 

ehkäisemiseksi. Tila sijaitsee 

tärkeällä tai vedenhankintaan 

soveltuvalla pohjavesialueella. 










Kiinteistö kuuluu 

taajamatoimintojen alueeseen 

(A). Aluevarauksia 

tarkennetaan 














bäst. 


111. 

Made, van 

der, Jaana ja 

Chris 

112. 

Makkonen, 

Vivan ja Esa 

Söderkullan yleiskaavaehdotus 2025 esittelyssä, suunnittelujohtaja Pekka 

Normon mukaan, kiinteistömme voidaan katsoa kuuluvaksi AT 

alueeseen, vaikka yleiskartassa kiinteistömme on vain osittain merkitty 

Hangelby kyläalueeseen. 

Pyydämme muutosta, että kiinteistömme kuluu Hangelbyn kyläalueeseen 

samoilla rakennusmahdollisuuksilla ja oikeuksilla naapureiden 

ja muiden kyläläisten kanssa. 

- kiinteistömme (Kimos laakso) on jo viime vuosisadalta ollut osa 

Hangelby kyllästä, missä vanhat ja uudet talot on rakennettu teiden 

varrelle entisen koulun ympäristöön, suurin osa 1/2 - 1 ha tontille. 

- naapurikiinteistöt: 1:46, 1:47, 1:48, 1:11, 1:13, 1:9, 1:52, 1:17, 1:5 

(entinen koulun opettajan talo), 1:7 (entinen Sepän talo) ja Hangelbyssä 

uusrakennuksien kiinteistöt ovat 1/2-1 ha. 

- v. 1990-2002 Hangelbyssä on rakennettu taloja ja lohkottu kiinteistöjä 

nämä luokiteltu AT, vaikka kiinteistöt ovat aikaisemmin luokiteltu MM, 

esim. 2 vuokratonttia peltokiinteistöstä 7:35 ja 1:37 kiinteistö 1:28. 

- 1990-luvun alussa naapurikiinteistö 1:12 (3 ha) on jaettu 1:46, 1:47, 

1:48:n, minne on rakennettu omakotitalo ja toiselle oli myös myönnetty 

rakennuslupa. 

- kiinteistömme 1:53 on 3.07 ha ja sen läpi kulkee rasitustie, joka päättyy 

edellä mainituille kiinteistöille 1:46, 1:47, 1:48, 1:11. 

- kiinteistössämme ei voi viljellä maaston takia 

- pari vuotta siten vastasimme kyselyyn, jos olisimme kiinnostuneet saada 

kunnallistekniikan. Kun meidän ja naapurimme on porakaivoja 110-120 m 

syvyydelle asti, kunnallistekniikka olisi tervetullut. 

Pyydämme Teitä kohteliaimmin merkitsemään, että kiinteistömme on 

Hangelby kylä-aluetta, niin että rakentamismahdollisuudet ovat samat, 

kun naapurit/muut Hangelby kylän asukkaat ovat saaneet 1989-2005. 

Tilanne v.1959:n ei siihen ole paljoa vaikuttanut. 

Myös eläkeikä lähestyy ja 1-kerroksen talo kyläympäristössä omalle 

kiinteistöllemme olisi toivottu. 

Kyläalueet AT 

Tilat: Nybondas RN:o 9:18, Bys-Bertas RN:o 2:95, Sipoo Immersby 

Kaavamääräyksestä ei käy ilmi seuraavat seikat, jotka Pekka Normo on 

tarkentanut tapaamisessa 18.3. 

- AT-alueen laajennus ja siihen liittyvä rak.oik. määrä jätetään kunnan 

määrättäväksi. 

- Tarvittavan osayleiskaavan tekee kunta 

- Osayleiskaavoitusaikataulua ei ole 

- Yleiskaavan AT-merkintä on summittainen, kunta päättää AT-alueen 

lopullisesta koosta 

- Tilojen rakennusoikeus riippuu siitä, miten suureksi kunta haluaa rajata 

AT-alueen osayleiskaavassa 

- Kehittymisen kannalta keskeisessä osassa olevan kunnallistekniikan 

rakentamissuunnitelma toteuttamisaikatauluineen on kesken (Stolpilta 

saatu tieto) 

Tarkennukset merkitsevät sitä, että yleiskaavaehdotuksessa poliittiset 

päättäjät ovat siirtäneet yksityisen omistusoikeuden keskeiset osat 

omaan hallintaansa. Alueen maanomistajille ei ole ehdotuksen mukaan 

enää itsenäistä toimivaltaa uusien toimintojen perustamiseen, vaan niiden 

toteuttaminen riippuu yksinomaan poliittisten päättäjien tahdosta ja 

aikataulusta. Maanomistajalla ei ole tietoa omaisuutensa varsinaisesta 

arvosta, sen määräävät rakennusoikeuksien määrän ja tyypin osalta 

kunnalliset päättäjät. Yritettyämme yli 20 vuotta turhaan monipuolistaa 

Nybondaksen tilan elinkeinorakennetta sipoolaisten päättäjien 

hallintoalamaisina, tiedämme, että tällaisella yleiskaavamääräyksellä 

toteutuessaan on kohtalokkaat seuraukset päättäjien syystä tai toisesta 

hylkimille tiloille ja kylille. 

- Maanomistajilla on elinkeinohankkeita suunniteltaessa oltava oleellinen 

tieto siitä, mikä on heidän rakennusoikeutensa määrä ja sitä kautta 

heidän tilansa arvo. Rahoitus- ja vakuuskysymykset edellyttävät tätä 

tietoa. Tämä on perusedellytys nyky-yhteiskunnassa, kyllä 

kuntapäättäjien tulee olla tästä tarpeesta tietoisia ja myös välittää tilojen 

välttämättömistä tarpeista. 

- Immersbyssä joitakin kyläalueita on pienennetty siitä, millaisina ne on 

merkitty Söderkullan osayleiskaavaan. Kyläaluemerkintöjä tulee 

laajentaa. 

- Koska kyläalueet jo ovat asuttuja, niitä ei tule kurjistaa vaan lisätä niiden 

väkeä ja toimintoja niin, että nykyinen esim. Immersbyn kylän 

kurjistuminen loppuu. 

- Immersby on hallinnollisin päätöksin kahteen kuntaan pirstottu kylä, 

jonka elinvoimaisuuden turvaamiseksi Sipoon kunnalla on velvollisuus 




yleispiirteisiä eivätkä ne 





yhteydessä. 




tarkentuvat 





Vesihuollon yleissuunnitelmaa 

tarkistetaan yleiskaavan 

hyväksymisen jälkeen. 

Immersbyn läheisyydessä 

sijaitsee Söderkulla, joka on 

kunnan toiseksi suurin 

taajama. Yleiskaavan 

perusperiaatteena on 


113. 

Mattson, 

Britt-Mari 

kompensoida väestön ja tilojen aluemenetykset lisääntyvinä 

mahdollisuuksina rakentaa ja perustaa monipuolista elinkeinotoimintaa 

samalla tavoin kuin muuallakin kunnassa on tehty mm. A-merkinnöin. 

Mikäli Immersbyn kehittäminen jatkuu niin kuin meidän kohdallamme on 

tapahtunut tähän asti, on selvää, että Helsingin puolella ihmisten on 

parempi elää ja toimia kuin Sipoon puolella 

- Yleiskaavaehdotukseen on lisättävä mahdollisuus kehittää tiloja ilman 

osayleiskaavaa ja mahdollisuus tilojen laatia itse osayleiskaava. 

- Sitova suunnitelma kunnallistekniikan saatavuudesta eri osissa kuntaa 

tulee tärkeytensä vuoksi sisältyä yleiskaavaan. Tämä tieto ohjaa 

konkreettisesti asukkaiden ja yrittäjien suunnittelua. 

Sotligkärr ja Torpet A-alueiksi 

Helsingin kaupungin rajalla olevat Nybondaksen tilaan kuuluvat 

Sotligkärrin ja Torpetin alueet sijaitsevat Puroniityntien loppupäässä 

nykyisen olemassa olevan rakennetun asutuksen reuna-alueella. 

Yhteensä yli 20 hehtaarin suuruisten alueiden pellot eivät ole enää 

aktiivisessa viljelyssä, koska suora yhteys Nybondaksen tilakeskuksesta 

kulkee huonokuntoisia metsäteitä pitkin. 

Viimeisimmät Sipoon kunnan luvat ympärivuotiseen asumisen 

tarkoitetulle uudisrakennukselle Sotligkärrin länsirajanaapurille on annettu 

90-luvulla ja talousrakennukselle 2007. Torpetilla on ollut pitkään 

asutusta. 

Mainittujen alueidemme tilanne on muuttunut kunnallisen rajan 

siirtämisen myötä. Ne tulevat olemaan kunnallistekniikan ja erityisesti 

raideliikenteen ja siihen liittyvien keskustatoimintojen läheisyydessä. 

Nykyisen raideliikenteeseen perustuvan yhdyskunta-ajattelun valossa 

nämä jo olemassa olevan asutuksen reuna-alueella olevat 

Nybondakseen kuuluvat alueet soveltuvat Sipoossa asuin- ym. 

rakentamiseen vähintään yhtä hyvin, mielestämme jopa paremmin, kuin 

lähivuosina rakennettavasta raideliikenteestä kauempana olevat A-alueet 

Hitåssa, Eriksnäsissä ja Massbyssä. 

Asuinrakentamisen lisäksi Sotligkärrin – Torpetin alue soveltuu mm. 

rannikon nauhakaupungin virkistyskeskuksen sijaintipaikaksi, josta saa 

palveluja keskitetysti ja jonka avulla korven käytön erilaiset tarpeet 

saadaan ohjattua käyttäjien ja luonnon kannalta tarkoituksenmukaisella 

tavalla. Näin asutus muuttuu väljemmäksi ja muuttuu vyöhykkeittäin 

virkistysalueeksi, sitten hoitometsäksi ja lopulta Natura-alueiksi. Olemme 

esittäneet tämän näkemyksen 18.3. Sipoon kunnassa Normolle ja – 

Autereelle sekä 13.2. Helsingin kaupungissa Rajajärvelle ja Visantille. 

Tässä yhteydessä Rajajärvi ehdotti alustavasti, että voisimme alueella 

toimivina yrittäjinä osallistua Sipoonkorven virkistyskäytön suunnitteluun. 

Näkemyksemme mukaan alueelle tulevan tiiviin asutuksen väestö tulee 

käyttämään metsäalueita yli kuntarajan lähivirkistysalueena, mistä seuraa 

kysyntää esim. golfkentälle sekä tarvetta ohjata ja järjestää moninaiseen 

kysyntään vastaavat palvelut tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollisesti 

Sotligkärrin – Torpetin alueita hyväksikäyttäen. Esimerkkinä tällaisesta 

merelle suuntautuvan virkistystarpeen järjestelystä on jo syntyvaiheessa 

oleva Sipoon ranta. Sipoon rantaa vastaava Sipoonkorven käyttöön 

tarvittava keskus sopisi mielestämme Sotligkärrin – Torpetin alueelle. 

Sipoon rannan ja Sipoonkorven keskusten keskinäinen yhteys toimii 

tehokkaasti ja monipuolisesti Puroniityntietä ja maankäyttösuunnitelmiin 

piirrettyä viherkäytävää pitkin. 

- Sotligkärrin – Torpetin alueen merkinnän muuttaminen A-alueeksi on 

yhdyskunnan toimintojen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaista ja 

perusteltua. 

Hangelbyviken 

1. Bakgrund 

Jag äger ett område i Hangelby lägenhet 9:39 (se karta) som har ett 

befintligt fritidshus. Lägenheten ligger vid Merilävägen – ett aktivt 

byområde med både äldre och nyare helårs bebyggelse. 

Kommunalteknik har alldeles nyligen dragits till området och finns ca 50 

meter från ovannämnda lägenhet. Lägenheten är kilformig, bergig och 

sluttande och olämplig för jord och skogsbruk. 

Granntomten längs väg 1533 har nyligen bebyggts med 

helårsbebyggelse. 

Längs den närliggande Strandvägen, finns främst helårs bebyggelse, ca 

15 hushåll. Det nyaste huset byggdes senaste sommar, några byggen 

pågår som bäst. På de parceller som inte ännu har hus finns redan 

antingen undantagslov eller bygglov. På två tomter strax i början av 

Strandvägen väntar ägarna på besked om undantagslov av Sibbo 

kommun. 

Strandvägen slutar i en stor fritidshamn med ca 200 båtar och 

rakentamisen ohjaaminen 


yhteyteen 


hajaantumisen 


Taajamatoimintojen alueiden 

rajaukset tarkennetaan 



Kiinteistöt sijaitsevat 

Sipoonkorven laajalla 

yhtenäisellä metsäalueella. 

Kiinteistöjen mahdollinen 

käyttö virkistyskäytössä 

edellyttää tarkempia 

suunnitelmia. Yleiskaavan 

MLY-merkintä vastaa esitetyn 

kaltaista toimintaa. 


kaavamääräyksessä MLYalueille 

on seuraavaa: 

”Alueelle voidaan toteuttaa 

ulkoilu- ja virkistysreittejä sekä 

virkistystä palvelevia 

rakennuksia ja rakenteita. 

Reittien sijoittelussa tulee 

ottaa huomioon alueen 

luontoarvot. Toteuttamisen 

tulee perustua 

yksityiskohtaiseen 

suunnitelmaan.” 















av byggandet på kustzonen 


114. 

Müller, 

Annika 

115. 

Olander, 

Marina 

116. 

Olenius, Kurt 

och Ilse 

117. 

Oljemark, 

Rosita och 

Ted 

118. 

Palola, Leo 

parkeringsplatser. Fritidshamnen bedrivs av samfälligheterna i Boxby och 

Hangelby. 

Längst inne i Hangelbyviken, på vägavsnittet som sammanfogar 

Strandvägen och Merilävägen beviljades ett bygglov åt samfälligheten för 

bara ett par veckor sedan. 

2. Yrkanden 

1) Hangelbyviken ska inte klassas som MTH-område. 

2) Områdena kring Hengelbyviken ska ingå i Salpar och Träsk ATområde 


3. Motivering 

1) Den föreslagna MTH märkningen bygger inte på den faktiska 

situationen i området och behandlar närliggande markområden med 

liknande struktur inkonsekvent och ojämlikt. Området är en del av en 

naturlig befintlig bebyggelse och kan vidareutvecklas med hjälp av den 

befintliga infrastrukturen enligt definition av AT områden. 

2) Inga större enhetliga skogs- eller jordbruksområden finns längre kring 

Handelbyviken, utan området består av typiska små villaparceller. 

Grändsdragningen mellan MTH- och AT-område på den sydöstligaste 


ska behandlats likvärdigt med och ha likadan klassificering som de andra 


3) Hangelbyviken ligger invid färdiga väg- och bussförbindelser, vägnr 

1533 och är följaktligen ett naturligt by- eller AT-område. 

4) Kommunalt vatten och avlopp har dragits längs vägnr. 1533 och längs 




Toivon, että kiinteistölleni 753-402-9-94 myönnetty poikkeuslupa voidaan 

uusia (päätösnumero 147/05 21.9.2005 §). Poikkeuslupa umpeutui 

5.10.2007. Pakottavista perhesyistä johtuen emme päässeet aloittamaan 

rakentamista ajoissa, lisäksi meillä ei ollut tuolloin tiedossa uuden 

yleiskaavan aiheuttamat muutokset rakennusoikeuksiin alueella. 

Ostin tontin tonttimaan hinnalla v. 2006. Uudessa yleiskaavassa se 

muuttuisi metsätalousmaaksi. Uuden tontin ostoon minulla ei ole enää 

taloudellisia mahdollisuuksia. 

Asumme Etelä-Sipoossa alueella, josta tulee Helsingin osa v. 2009 

alusta. Emme halua helsinkiläisiksi vaan toivomme pääsevämme takaisin 

sipoolaisiksi rakentamalla uuden talon tälle Volaskintien tontille. 

Önskar få svar på följande frågor angående min lägenhet Malmkärr 6/107 

i Paipis by. Hur många byggrätter har jag på min lägenhet, o hur är 

möjligheten att få byggnadsstillstånd för eventuellförsäljning av tomter i 

framtiden? 

Vi anser att fastigheten Granmo 1:281 i sin helhet bör införlivas med AT 

området (se karta) emedan området har goda vägförbindelser samt 

vatten och avlopp vid gränsen. 

Enligt samma motivation anser vi att AT-området bör utvidgas längs 

Granbackavägen samt Jyllerrsvägen. 

I Norra Paipis borde At området sträcka sig söderut så att det också 

skulle gälla de områden som i byggnadsplanen för Sibbo kommuns 

vatten- och avloppsverk/Paipis avloppsledningsnät (14.12.2007) kommer 

att ha möjlighet att ansluta sig till avloppsledningen. Alltså till 

lägenheterna Solberg 6:161 och Koivumäki 6:160 och 9:95 som ägs av 

Ted Oljemark och Stella Broman och den lägenheten kommer att få en ny 

registernummer på grund av ägobyte. 

Borde vara möjligt för ungdomar som är hemma från glesbyggden att de 

skulle få bygga där för snart har vi bara åldringar och dom kommer inte 

att kunna bo hemma så länge som dom skulle göra om följande 

generation skulle bo i närheten. 

Uusi yleiskaava leikkaa haja-asutusalueilla merkittävästi kyseisten 

alueiden maanomistajien rakennusoikeutta ja rakennuspaikkojen jako ei 

kohtele maanomistajia alueella tasapuolisesti. Vanhassa yleiskaavassa 

rakennuspaikat jaettiin maanomistusyksikölle so tila tai tilat jotka sama 

maanomistaja omisti kaava-alueella. 

Uusi kaavaehdotus lähtee kantatiloille annettavista rakennuspaikoista eli 

haja-asutusalueella yksi rakennuspaikka ensimmäiselle 5 hehtaarille, 

toinen 10 hehtaarille ja siitä kolmas – kuudes rakennuspaikka jokaiselle 





Poikkeamislupa on voimassa 

kerrallaan kaksi vuotta, jonka 

aikana on haettava 

rakennuslupa. Mikäli 

poikkeamislupa on ehtinyt 

raueta täytyy hakuprosessi 

aloittaa uudestaan. 

Se allmänt bemötande 1. Med 



till MTH-området 

(glesbygdsområde). 


att innefatta Granmo-området 

begränsas av ett viktigt 



lämpar sig för vattentäkt. Med 


översiktlighet ligger en del av 

fastigheten på AT-område. 

Se också bemötande 5. 









Berör inte generalplanen. 






119. 

Peisanen, 

Aarre ja Irja 

120. 

Peisanen, 

Anne ja Juha 

121. 

Peisanen, 

Kaija ja Timo 

täydelle 10 lisähehtaarille. Tämän jälkeen seitsemäs - kymmenes 

rakennuspaikka edellyttäisi aina 20 hehtaaria lisää, kuitenkin niin että 

kantatilalle myönnettävien rakennuspaikkojen yläraja olisi 10 kpl. 

Mielestäni kyseinen määräys ei kohtele maanomistajia tasapuolisesti. 

Esimerkiksi saman omistajan kaksi 50 ha kantatilaa saa yhteensä 12 

rakennuspaikkaa kun taas toisen maanomistajan 100 ha kantatila saa 

vain 8 rakennuspaikkaa. 

Omalta osaltani, Bertas3:26, uusi yleiskaavaehdotus merkitsisi 

rakennuspaikkojen vähenemisen 12:sta 7:ään mikä on merkittävä 

leikkaus tilan rakentamismahdollisuuksiin nähden. Tila sijaitsee yhdystien 

varrella ja mahdolliset rakennuspaikat ovat toteutettavissa olemassa 

olevien tieyhteyksien varteen. Lisäksi rakennuspaikat sijoittuisivat 

metsäsaarekkeisiin ja olisivat luonnollista jatketta ja täydennystä jo 

rakennetulle ympäristölle eivätkä pirstoisi yhdyskuntarakennetta. 

Alla esittämäni korjaukset kuitenkin vähentäisivät rakennuspaikkojen 

määrän 8:aan joka on jo suuri vähennys vanhaan yleiskaavaan 

verrattuna. Mielestäni vanhan yleiskaavan antama 12 rakennuspaikkaa ei 

kuitenkaan ollut ylimitoitettu. 

Esitän että kantatilojen rakennuspaikkojen enimmäismäärän rajoitus 

poistetaan, eihän sitä ole kyläalueillakaan, ja lisärakennuspaikat 

muodostuisivat myös kuudennesta rakennuspaikasta ylöspäin 10 

hehtaarin välein. Esimerkiksi Linnanpellon kylän osalta edellä mainittu 

laskentatapa lisäisi rakennuspaikkojen määrää enintään seitsemällä joka 

rakennuspaikkojen kokonaismäärään nähden olisi marginaalinen lisäys. 

Enkä usko että muissakaan kylissä vaikutus olisi tuon suurempi. Lisäksi 

täytyy ottaa huomioon jo tapahtuva merkittävä leikkaus hajaasutusalueiden 

rakentamismahdollisuuksiin. 

At-alue tulee jatkaa Paippisten pohjoisosassa Granbackantien molemmin 

puolin aina Mäntsälän rajaan saakka. Alueella on jo voimakas asutus, 

sekä olemassa oleva infrastruktuuri (asfalttitie, vesi- ja viemäri ym.). 

Lisäksi moottoritien liittymään sekä Haarajoen asemalle on huomattavan 

lyhyt matka. Lisäksi katsomme, että kantatilavuotena tulee käyttää v. 

2000. 

AT-alue 

Kaavaehdotuksessa Pohjois-Paippisten alueelle suunniteltu AT-alue on 

liian pieni eikä näin hyödynnä tehokkaasti alueelle jo rakennettua vesi- ja 

viemäriverkostoa. Lisäksi läheinen Haarajoen asema mahdollistaa 

alueelle sijoittuvien kuntalaisten sujuvan työmatkaliikkumisen. Näin ollen 

AT-alueen tulisi kattaa koko Granbackantien. 

Rakennuspaikkojen laskentaperusteet 

Ehdotamme, että rakennuspaikkojen enimmäismäärä laskentaperusteet 

ajanmukaistettaisiin vuoden 2000 mallin mukaiseksi. Mielestämme 

vuoden 1959 tilajako ei vasta tämän hetken tilanteeseen. 

Kohta 1: Pohjois-Paippisten kylän AT-alue pitäisi kattaa vähintään koko 

Granbackantien eteläpäästä Mäntsälän rajaan asti. 

Yleiskaavaehdotuksessa AT-alue on liian pieni. 

Perustelut: Granbackantien välittömään läheisyyteen on rakennettu 

kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto valokaapeleineen. Järkevää olisi 

sekä taloudellisesti, että ympäristönsuojelullisesti hyödyntää jo tehty 

investointi mahdollistamalla mahdollisimman monen käyttäjän liittymisen 

verkostoon. 

Alue sijaitsee lähellä Harajoen rautatieasemaa, jolloin joukkoliikenteen 

käyttö on helppoa. Myös liittymä moottoritielle (E75) on aivan 

lähituntumassa muuta liikennöintiä ajatellen. Lisäksi Granbackantie on 

peruskorjattu ja kestopäällysteinen. 

AT-alueen laajennus Pohjois-Paippisissa tukisi erittäin luontevasti ja 

taloudellisesti Sipoon kasvustrategian mukaista, kyläalueille 

suuntautuvaa kasvua, nimenomaan kunnallistekniikan ja raideliikenteen 

osalta. 

Lähitulevaisuudessa Haarajoen aseman ympäristö kasvaa. AT-alueen 

laajennus ei suinkaan estäisi tätä vaan valmistaisi Sipoota 

tulevaisuuteen, joka väistämättä tapahtuu. 

Kohta 2. Laskentaperusteet rakennuspaikkojen enimmäismäärälle pitäisi 

muuttaa vuoden 2000 tilanjakotilanteeseen, eikä käyttää vanhaa 

historiasta haettua vuotta 1959. 

Perusteet: Vuodelta 1959 oleva tilajako estää hallitun kasvun 

kyläalueilla. Se ei siis enää toimi vaan tyrehdyttää kasvun. 

Me allekirjoittaneet olemme tehneet aiesopimuksen maanomistajan 

kanssa rakentamisesta Pohjois-Paippisiin. Näin ollen katsomme, että 

muistutuksemme on otettava käsittelyssä huomioon. 

tarkentuvat 






yleiskaavan 




yleiskaavan 






yhteyteen 


hajaantumisen 

ehkäisemiseksi. Katsokaa 

myös yleinen vastine 1. 


Katsokaa myös yleinen vastine 

1. 



1. 



1. 


122. 

Peisanen, 

Kari ja Riitta 

123. 

Peisanen, 

Päivi ja Matti 

124. 

Perttula, Kari 

125. 

Pesonen, 

Jukka ja Arja 

126. 

Pihlström, 

Bengt 

127. 

Rauhala, 

Pirjo ja Rauli 

Paippisten pohjoisosan nykytilaa ei ole kaavassa otettu riittävästi 

huomioon. AT-alue pitää ulottaa Granbackantien vartta Mäntsälän rajaan 

saakka. Tien varrella on jo runsaasti asutusta, tie on asfaltoitu, 

infrastruktuuri on jo olemassa (vesi- ja viemäri, valokaapeli koko matkalla 

ym.). 

Haarajoen asema ja Lahden moottoritien liittymä on hyvin lähellä. Alue on 

erittäin sopiva asumiseen. 

Jos Sipoo ei aluetta kehitä, tulee Järvenpää tulevaisuudessa 

kaappaamaan alueen itselleen, esimerkkejä on jo olemassa. 

Lisäksi katsomme, että oikea vuosi kantatilavuodeksi on 2000, eikä jokin 

kaukaa historiasta haettu 1959. 

Muutosehdotus 

Tällä hetkellä ei Sipoon yleiskaava 2025 – ehdotuksessa ole otettu 

tarpeeksi huomioon Paippisten pohjoisosaa. Ehdotus on jatkaa ATaluetta 

tien risteyksestä pohjoiseen Mäntsälän rajalle saakka. 

Pohjoisosassa, Granbackantien varrella on jo valmiina vesi- ja 

viemäriverkosto. Tämän hyödyntäminen olisi järkevää sekä taloudellisesti 

että ympäristön kannalta. Toisaalta myös Haarajoen rautatieasema on 

lähellä ja tämä tukee alueen kehittämismahdollisuuksia. 

Myöskin ehdotuksena on tilajako joka on vuodelta 1959 muutetaan 

vuoden 2000 tilanjakotilanteeseen joka on tätä päivää. Lähes 50 vuotta 

vanha tilajako estää alueen kehittämisen. 

Olemme tehneet aiesopimuksen maanomistajan kanssa rakentamisesta 

Pohjois-Paippisiin, joten katsomme, että muistutuksemme on otettava 

käsittelyssä huomioon. 

Koska Kaskelantien vieressä on vesijohto ja tulee viemäri pyytäisin tilan 

Nygård RN:o 4:79 tien vartta noin 70 m tiestä at kaavaan koska tilan 

kahta puolta tiestä on jo pientaloaluetta. 

Haluaisin että Sipoon yleiskaavassa 2025 esitetty AT-alue laajenisi myös 

Pohjois-Paippisiin. Perusteluna ovat vesi- ja viemärirakentaminen 

(valmiina 2008), sekä hyvät maantie- ja junayhteydet. 

1) Västerskog och Gumbostrand bör planeras som en helhet. Byn 

Gumbostrand är en del av Västerskog. Om en kustzon behövs, bör den 

omfatta endast de tomter som har strand. vår tomt 4:161 ligger långt 

bakom en bergsrygg utan havsutsikt och hör inte till en strandzon. 

2) Principen om byggnadsrätt enligt stomlägenhet är föråldrad. 

Planeringen bör utgå från tomternas lämplighet för byggandsplatser. 

3) Generalplanen bör ge möjlighet att förtäta bebyggelsen i byarna, i vårt 

fall Västerskog – Gumbostrand. 

4) Aspnäsvägen bör – som det tidigare varit – förenas med 

Stuvunäsvägen, för att skapa en fritidsled längs kusten för promenader 

och cykelåkning. 

Uudessa yleiskaavaluonnoksessa Talman golfkentän itäpuoli on kaavaaluetta. 

Asumme kentän länsipuolella, osoitteessa Nygårdintie 161. Tämä 

alue on kaavailtu mth alueeksi. Pyydän muuttamaan kentän länsipuolisen 

alueen kylätoimintojen alueeksi. Meillä on jo kunnan vesijohto, viemäröinti 

puuttuu. Paineita hallittuun rakentamiseen on useammalla kiinteistöllä. 

Lopuksi kysymys: lähistöllä on suojelualue sekä historiallinen kohde, mitä 

nämä ovat? 




1. 



1. 




kylärakenteesta. Yleiskaavan 

perusperiaatteena on 

rakentamisen ohjaaminen 


yhteyteen 


hajaantumisen 


















Alueen muuttamista ATalueeksi 

rajoittaa sen sijainti 

tärkeällä tai vedenhankintaan 

soveltuvalla pohjavesialueella. 


yleispiirteisyys huomioiden 

muistutuksen tekijä viitannee 

suojelualueella 

pohjavesirasteriin, koska 

kiinteistön lähettyville ei ole 

osoitettu suojelualueita. 

Historiallinen kohde on 

peräisin museoviraston 

vuoden 2007 inventoinnista ja 

sillä on merkitty kivikautinen 

asuinpaikka. 


128. 

Rehbinder, 

Johan / För 

Bengt 

Rehbinders 

dödsbo 

129. 

Rosenqvist, 

Harry och 

Harriet, 

Packalén, 

Birgit 

130. 

Sahrman, 

Jussi 

131. 

Sandström, 

Iris och 

Raimo 

132. 

Sarkkinen, 

Mika 

133. 

Sibbo 

lokalavdelnin 

g av NSP / 

Gösta 

Lundström 

Med anledning av den framlagda generalplansförslaget ber vi att få 

framföra våra följande anmärkningar gällande Gumbostrand: 

”Rannikko” beteckningen 

Gumbostrand är en del av samhällstrukturen på fastlandet. På området 

har sedan länge funnits är bosättning, industri, skola och allmän service. 

På området finns även tillgång till kommunalt vatten och kommunalt 

vattenavlopp. Att indela Gumbostrand som en del av skärgården saknar 

grund och försvårar detaljplaneringen för att uppnå en fungerande helhet. 

Knutersgård 17:19 och Mösskärr 17:21. 

Anmärkningen gäller Hindsby byområde, närmare bestämt ett område vid 

korsningen av Knutersvägen och Martisvägen samt lägenheten 

Knutersgård. Området och dess nu gällande AT-beteckning framgår på 

bifogad karta 1). 

Undertecknade ägare av berörda fastigheter yrkar på att nämnda 

område, dvs även öster om Knutersvägen, skall inkluderas som en del av 

AT betecknat Hindsby byområde även i Generalplan för Sibbo 2025 och 

att motiverad revidering av framlagt förslag (26.2.2008) göres. 

Motiveringar: 

1. Området är beläget i direkt anslutning till bebyggda fastigheter och 

gårdsområden invid Knutersvägen i väst och Martinsvägen i norr. 

2. Knutersvägen betydelse som förbindelseväg anses i trafikplanen öka 

betydligt och bli föremål för uppgradering till motsvarande kvalitetsnivå. 

3. Den redan nu befintliga samhällsstrukturen på området omfattar 

Knuters gårds gamla ekonomibyggnader och därtill kraftledningar samt 

en trasformator (Hindsby, Knuters 3416) vid högspänningsledningen. 

4. Området kan även terrängmässigt anses synnerligen ändamålsenligt 

för såväl ekonomiskt som ekologiskt hållbar ny bebyggelse, som en 

naturlig del av byområdet och befintlig samhällsstruktur. 

5. Områdets AT beteckning och framtida bebyggelse kan inte anses 

påverka grönförbindelserna mellan Sibbo storskog och kusten. 

6. En nedgradering av områdets planteckning (AT / MTH) skulle äventyra 

förutsättningar för framtida utveckling och bebyggande av mark, som 

genom sitt gynnsamma läge av hävd omskötts och bevarats som naturlig 

”tomtmark” för kommandegenerationer. 

7. Det torde rent allmänt ligga i Sibbo kommuns intresse, att förhindra 

stagnation av kommunens värdefulla byområden genom att möjliggöra en 

balanserad utveckling på planerad mark. Eller för att citera planeringschef 

Pekka Normo’s ord den 18.3.2008 i Wessmansalen: ”AT områden i 

byarna skall följa bebyggd samhällstruktur men skall också möjliggöra by 

bebyggelse”. 

Ehdotan, että taajama-alueeksi suunniteltua aluetta Talman alueella 

suurennetaan kattamaan myös Sointulantiellä ja Kalkkikalliontiellä 

sijaitseva jo olemassa oleva taajamamaisesti rakennettu usean 

omakotitalon alue. Alueella on jo nyt paljon taloja, suhteellisen lähekkäin, 

taajamamaisesti rakennettuina. 

Nykyisessä suunnitelmassa taajama- ja haja-asutusalueen raja tekee 

mutkan ja siirtyy kulkemaan Kylänpääntien linjaa jättäen kokonaan 

Sointulantien ja Kallikalliontien jo olemassa olevan omakotialueen 

niukasti taajama-alueen ulkopuolelle. 

Katujen päissä sijaitsevat Sointulantien ja Kalkkikalliontien kiinteistöt 

rajautuvat metsä- ja peltoalueisiin ja ne muodostaisivat luontevan rajan 

taajama-alueelle. 

Vi önskar göra följande anmärkning mot generalplanen angående 

lägenheterna Rutisten 15:22 och Nybacka 19:22: 

Fler byggplatser bör finnas då det längs Granbackavägen i Norra Paipis 

byggs vatten- och avloppsnät. Vi hänvisar också till närheten av 

Haarajoki järnvägsstation vilket gör att bostadsbehoven ökar. Bilaga: 2 

kartblad. 

AT-alueen jatkokehitystarve jo valmiiden teiden läheisyyteen (esim. 

Granbackantie) vesi ja viemäröinti osin valmiina. 

Styrelsen för Sibbo lokalavdelning av NSP rf har bekantat sig med 

förslaget till generalplan och kan konstatera att man i beredningen rätt väl 

beaktat de synpunkter lokalavdelningen framförde i samband med att 

utkastet till plan var till påseende, vi önskar ändå framföra följande 

anmärkningar till generalplansförslaget som nu är aktuellt: 

- man bör ha beredskap att justera AT-områdena med ledning av 

inkomna synpunkter i samband med att planen är till påseende och 


































134. 

Simberg, 

Erik 

135. 

Simo, Marko 

ja Lintunen, 

Arja 

136. 

Skogström, 

Marianne 

137. 

Sundman, 

Björn 

bereds vidare. Ett klargörande hur en stomfastighet behandlas då den 

delas mellan olika områden borde ingå bland de allmänna 

bestämmelserna. 

- årtalet -59 som grund för stomlägenhetsfördelningen borde ses över till 

förmån för ett år som ligger närmare vår tid. 

Undertecknad fastighetsägare (Kalvholmen RNr 1:88) önskar framföra 

följande anmärkningar mot det utställda förslaget till generalplan för Sibbo 

2025: 

Markanvändningsreservationen AP-2 

Det i gällande Söderkulla generalplan antecknade AP-2 området har 

bortlämnats. Undetecknade kan inte acceptera detta, eftersom avsikten 

har varit och är att bebygga området. 

Suolahdentien ja Kaskelantien risteyksen alue Pohjois-Paippisissa tulisi 

mielestämme olla kaavoitettu kyläalueeksi (AT) haja-asutusalueen (MTH) 

sijaan. 

Perustelut: 

- alueella on paljon omakotitaloasutusta (sekä Sipoon että Järvenpään 

puolella) 

- alueella on kunnan vesijohto 

- alueelle on tulossa tämän vuoden aikana kunnallinen viemäri 

- alueella on 50 km/t nopeusrajoitus (alueen tiheän asutuksen vuoksi). 

Lägenheten Solgård reg.nr 1:215 Adress: Skeppsmalmsv., Paipis 

Tomten är utbruten med styckningslov till självständig lägenhet för 

bostadsbyggnad. Undantagslov erhölls 22.10.1991. Min mor och far 

skulle bygga men far dog plötsligt 15.07.1992. 

tomten är 10 000 m2 och jag har sänt in 20.06.2007 nyansökan om 

undantagslov och jag vill inte att generalplanen försvårar att jag beviljas 

det. 

Alla dessa år har fastighetsskatt debiterats och betalats. Också 

arvsskatten räknades på bostadstomt, skatteverket höjde dessutom 

värdet med det dubbla. Vägavgifter både till Hommannäsv. och 

Skeppmalmsv. har erlagts alla år. 

Jag hoppas att undantagstillstånd för byggnadslovet beviljas, men jag 

förstår att ”lovsektionen” har väldigt mycket arbete. 

Ägare till bl.a. fastigheterna Björnskog RN:r 4:95, Björnberga RN:r 4:96, 

solbacka RN:r 4:97 och Tröskbacka RN:r 4:100 i Östersundom 

Denna anmärkning beträffande detaljerna i förslaget gäller området 

längst i väster i Östersundom nära Helsingfors östra gräns. 

Utvidganden av A-område 

Jag bifogar kartskiss (bilaga 1) på vilken markerats ett område mellan 

Immersbyvägen och motorvägens skyddsområde med beteckningen 

”muutettava A-alueeksi”. Detta område är redan nu huvudsakligen 

bebyggt med över tio egnahemshus. Det är inte förenligt med god 

planeringsprincip att lämna detta område utanför A-området, alltså 

området för tätortsfunktioner. Jag föreslår därför att från kartan 

framkommande markerat område ansluts till området söderom med 

beteckningen A. 

I detta sammanhang kan man lämpligen jämföra också med en 

projektplan som uppgjorts av Pöyry-bolagen. Denna plan finns bland 

bakgrundsmaterialet till delgeneralplanförslaget. I denna projektplan har 

man på detta område inritat synnerligen tät bostadsbebyggelse. 

Projektplaneraren har alltså härvid ansett att området är lämpligt som 

tätortsområde. Det ligger också invid kommande eventuellt metro- / 

tågstation. 

Det är viktigt att också det streckade området medtas i området för 

tätortsfunktioner. Medan där redan finns stadigvarande bebyggelse kan 




Området hör i 

generalplaneförslaget till 

kustzonen. Gränsen för 

strandzonen är en riktgivande 

gräns för området. Med 

avgränsningen har 



och kusten angivits. Den 


byggandet på kustzonen 




utarbetas som bäst 










Lovsektionen i Sibbo kommun 

avgör. Ansökan är under 

beredning. 








138. 

Suninen, 

Pentti 

139. 

Svanljung, 

Jessica och 

Stefan / k 

Hartwall 

Trading Oy 

Ab 

140. 

Sällström, 

Gun Helena, 

Lars, Marika 

och Herbert 

141. 

Säynätjoki, 

Tuija ja 

Pekka 

man sedan i detaljplanläggningen lämpligen styra kommande utveckling 

av området. Detta kan inte lämpligen ske utan detaljplanläggning. 

Sipoossa tuijotellaan liikaa Etelä-Sipoon olemassa oloon ja unohdetaan 

kokonaan Pohjois-Sipoo. Meillä täällä Pohjois-Sipoossa on vesi ja 

viemäriasiat kunnossa, meillä on hyvät tiet ja kulkuyhteydet valtaväylille. 

Kaavoituksessa tulee ehdottomasti huomioida myös Pohjois-Sipoo ja 

myös se että ei tonttien koko tarvitse olla 5000 n vaan pienemmät koot. 

Riittää jolloin myös ympäristö paranee ja pysyy siistinä tontit hoidettuina. 

Sipoota on koko Sipoo eikä vain Etelä-Sipoo, joten asiat pian kuntoon, 

että ei käy kunnan viivyttelyn takia, kuten kävi Helsingin kanssa. Kunta ei 

ehkä olisi menettänyt maita Helsingille jos olisi vähänkin suopeammin 

suhtauduttu rakentamiseen. 


Gumbostrand utgör inte en del av Sibbo skärgård, utan en del av 

samhällsstrukturen på fastlandet. Området är en gammal tätort sedan 

100 år, med stor bofast bosättning, industri (tre företag) som i dag 

sysselsätter ca 40 personer samt allmän service. Tidigare hade 

Gumbostrand egen bussförbindelse med Helsingfors samt tre butiker. En 

inledning i enlighet med generalplaneförslagget saknar grund och 

försvårar detaljplaneringen för att uppnå en fungerande helhet. 

Vi anmäler vårt missnöje med planeringen av fastigheten Vesterdahl RN:r 

8-1003 i Västerskog i Massby by. Tidigare har området varit betecknad 

som AT område. I den nya planen har AT beteckningen tagits bort. I 

stället har man genom byn Västerskog och delvis över fastigheten 

Vesterdahl ritat in en spårdragning avsedd för metro trafik. Vi anser detta 

kränks vår rätt att använda fastigheten. I dagens läge utgör fastigheten 

Vesterdahl en helhet på ca 21 hektar. Fastigheten Vesterdahl är som 

helhet lämplig som byggmark. Därför är det oskäligt, att metrodragningen 

skall gå över lämplig byggmark på fastigheten Västerdals 20 hektar till 

Joensuu gårds 23 hektars byggprojekt för cirka 3000 invånare. 

Eftersom fastigheten Vesterdahl som helhet är lämplig som 

byggnadsmark önskar vi i stället underhandla med Sibbo kommun om ett 

markanvändningsavtal för fastighetens del. 

Därtill önskar vi att fastigheten som tidigare fanns införd på grundkartan, 

återförs på kartan med beteckningen Vesterdahl. Detta är en gammal 

fastighet och huvudbyggnaden har uppförts på 1800-talet. Fastigheten 

har varit i familjen ägo sedan dess. 

Muutosehdotus 1: 

”Sipoon yleiskaava 2025” –ehdotuksessa oleva Pohjois-Paippisten kylän 

AT-alue on liian pieni. Yleiskaavaehdotuksessa oleva AT-alue tulisi kattaa 

vähintään koko Granbackantien etelästä tien 146 risteyksestä aina 

pohjoiseen Mäntsälän rajaan saakka. 

Perustelut: 

- Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto on juuri valmistumassa em. tien 

välittömään läheisyyteen (ks. karttaliite) ja kattaa siten koko 

Granbackantien lähialueineen. 

- Olisi erittäin järkevää taloudellisesti ja ympäristönsuojelullisesti 

hyödyntää jo tehty verkkoinvestointi, ja saada siihen liitettyä 

mahdollisimman suuri määrä käyttäjiä. 

Granbackantien sijaitsee lähellä Haarajoen rautatieasemaa, ja tarjoaa 

siten luontevan ja toimivan yhteyden joukkoliikenteeseen. 

- Pohjois-Paippisen AT-alueen laajennus tukisi erittäin luontevasti ja 

taloudellisesti Sipoon kasvustrategian mukaista kyläalueile suuntautuvaa 

kasvua, nimenomaan kunnallistekniikan ja raideliikenteen osalta. 

- AT-alueen laajennus ei myöskään millään tavalla estäisi 

tulevaisuudessa tapahtuvaa Haarajoen aseman seudun kasvua – 

päinvastoin, se valmistaisi Sipoota siihen. 

Muutosehdotus 2: 

Rakennuspaikkojen enimmäismäärän laskentaperusteet tulisi muuttaa 


Katsokaa myös vastine 4. 






















inte avsevärt från 

markanvändningen som 

presenteras i Söderkulla 

delgeneralplannär man 

beaktar generalplanens 

översiktlighet. 

Beteckningen är ”korridor för 

utveckling av 

kollektivtrafiken/behov av 

kollektivtrafikförbindelse” . 

Betecknningen är riktgivande. 

Tidschemat och 

förverkligandet samordnas 

med den regionala 

utredningen om trafiksystemen 

för Helsingforsregionen. 

Antecknas för kännedom 




142. 

Söderholm, 

Niklas 

143. 

Taipale, 

Marja 

144. 

Tallgren, 

Bore 

1.7.1959 tilajaon tilanteesta uudempaan, vuoden 2000 

tilajakotilanteeseen. 

Perustelut: 

- Lähes 50 vuotta vanha tilajako ei ole enää toimiva: se estää hallitun 

kasvun kyläalueilla. 

- Uudempaan vuoden 2000 tilajakotilanteeseen perustuva malli 

mahdollistaisi tasapuolisemman ja hallitumman rakentamisen kylissä 

myös tulevaisuudessa. Vuoden 1959 malli tyrehdyttää kasvun. 

Den nya generalplanen väcker säkert starka känslor hos alla 

fastighetsägare i Sibbo. Jag och mina närmaste grannar har diskuterat 

saken och kommit till en gemensam plan på hur vi önskar ha våra 

markområden i generalplanen. 

I den nya planen har nästan all vår mark ritats in som glesbygdsområde. 

Detta betyder at det krävs en tomt på 50.000 m2 för en byggnadsrätt! 

Medan man hundra meter ifrån skulle få bygga på 2000 m2 tomter. 

Om man ser på kartan så består området till största del av berg och 

mellan dem kärr och våt mjuk mark. Vi anser att man ganska lätt skulle 

kunna ta med några områden som är passande för byggande av 

bostadshus och redan ligger i anslutning av den nuvarande bebyggelsen 

och inkludera dem i byområdet. De nuvarande bostadshusen är redan 

anslutna till kommunalteknik så det är inget problem. 

Olin talmaillassa kuuntelemassa alueen kaavoituksesta. Olen Tikkasen 

kanssa samaa mieltä haja-alueen kaavoituksesta. Miksi lapsien hakiessa 

luvat on hankalat. Kylällä keskustellessa näitä rakentajia tulee kaikista 

helpoiten koska halutaan rakentaa Talmaan. Tämähän koskee koko 

Sipoota. Rakennuksethan tulee jo asutuksen lähelle. Liikenneyhteydet on 

valmiina. Esim. Martinkylän tien läheisyyteen rakennettuna 

junaliikenteellekin tulee käyttäjiä. 

1 Backgrund 

Undertecknad äger sju fastigheter med en sammanlagd areal på 313 ha 

inom generalplaneområdet. Strandgeneralplanen för skärgården och 

kusten är också samtidigt under uppgörande. Undertecknad har inlämnad 

synpunkter på de utredningar som gjorts för denna plan den 12.2.2006. 

Ur nu föreliggande generalplaneförslag framför inte klart huruvida de 

allmänna bestämmelserna om byggnadsrätt på glesbygdsområdena 

också blir bindande för den kommande strandgeneralplanen och hur 

glesbyggnadsrätten påverkar den byggnadsrätt för fritidsbyggelse som 

skall beräknas i kommande strandgeneralplan. Jag utgår ifrån att den 

glesbyggnadsrätt som nu anges i generalplanen för Sibbo 2025 avser 

byggnadsrätt för fast bebyggelse oberoende av den byggnadsrätt som 

kommer att beräknas för fritidsbebyggelsen på basen av strandlinje och 

areal i kommande strandgeneralplan. 

2 Bestämmelser om byggnadsrätt på glesbygdsområde 

I generalplan bestäms att byggplatsernas maximiantal per stomfastighet 

är högst 10 på glesbygdsområdena (MTH) och på områden med 

vidsträckta sammanhängande skogsområden (MLY) högst 5 per 

stomfastighet. 

I de synpunkter, som undertecknad framför med anledning av 

utredningarna för kommande stranddetaljplan för skärgården och kusten, 

framfördes att beräkningsgrunden för glesbyggnadsrätten 

stomlägenhetsvis skall vara 1 byggnadsplats per 5 ha, vilket motsvarar 

en vedertagen princip för vad som ansetts vara den sk. skäliga 

grundbyggnadsrätt som tillkommer varje markägare med stöd av 

skälighetskravet i MBL 39§ 3 mom, utan att markanvändings- och 

byggnadslagens ersättningsregler enligt lagens 43 § och 101 § inträder. 

Det att byggplatsernas maximantal per stomfastighet i generalplanen på 

glesbygdsområde (MTH) har begränsats till höst 10 och att den sjunde till 

tionde byggplatsen förutsätter en stomfastighet på ytterligare 20 ha per 

byggnadsplats strider emot ovannämnda krav i MBL 30 § 3 mom på att 

en generalplan inte får vara oskälig för markägarna. Dessutom strider de i 

generalplanen framförda dimensioneringsprinciperna också mot en 

likvärdig behandling av alla markägare inom generalplaneområdet. 

På Löparö gårds områden har anvisats tre skyddade forminnen, vilka inte 

uppfyller fornminneslagens kriterier på forminnen. Detta har jag tidigare 

framfört i samband med synpunkter på stranddelgeneralplanens 

utredningar och i en motiverad skrivelse till museiverket den 25.3.2008. 

En kopia av skrivelsen bifogas. 












hör en del av fastigheten till 

AT-området. 




delgeneralplan beaktande 



De 12.2.2006 inlämnade 

åsikterna hör till processen för 

delgenarplan för skärgården 

och kusten. Den noggrannare 





utarbetas som bäst. När 


skärgården och kusten har 

vunnit laga kraft, upphäver den 

kommunens generalplan för 

de områden som 


skärgården och kusten täcker. 






samhällsstrukturen. Tabellen 

över fördelning av byggplatser 

som baserar sig på 


glesbygdsområden (1997), 

fastställdes inte i samband 

med fastställandet av 


glesbygdsområden. 


145. 

Therman, 

Henrik 

146. 

Therman, 

Robert 

147. 

Tiainen, 

Rauli 

148. 

Tikanoja, 

Saila ja 

Jukka 

3 Krav på ändring in generalplaneförslaget 

Med hänvisning till det ovan sagda framför undertecknad att 

bestämmelsen om byggplatsernas maximiantal per stomfastighet stryks 

och att byggplatsernas antal från och med den tredje byggplatsen 

beräknas enligt 10 ha per byggplats såsom den tidigare fastställda 

generalplanen för glesbygsområden från år 1997 också fastslog, vilket 

kanske ännu kan tänkas uppfylla lagens skälighetskrav. 

Ytterligare förväntar jag att de obefogat anvisade skyddsobjekten på 

Löparö stryks. 

Jag begär samtidigt om att få ett skriftligt välmotiverat svar på och 

kommunstyrelsen beslut om de ändringsförslag som jag ovan framfört. 

Gumbostrand område skall inte vara en del av ”rannikko” kust området i 

planen. Gumbostrand har haft fast bosättning i över 100 år, har egen 

skola, kommunalteknik, snabbt Internet nätverk mm. Området skall 

planeras som en integrerad del av Vesterskog – Söderkulla – Hitå 

området. Planens områden AT, A och MTH för Gumbostrandsområdet är 

dessutom ritade oberoende av strandzon (rannikko) gränsdragningen! 



Stomlägenhetsprincipen kan hindra en logisk utveckling. Vi har ägt vårt 

område sedan 1920-talet. 

Större markägare har prioriterats i generalplan förslaget på mindre 

markägares bekostnad. Hitå markanvändningsavtal finns tydligt med i 

planen fast avtalet inte ännu godkänts av kommunen. Riktlinjerna för Hitå 

planen med bl.a. ”förbud” eller åtminstone begränsningar till att 

tillmötesgå marina anläggningsbehov (bryggor, simstränder etc) för Hitå 

planens innevånare innebär i praktiken att dessa behov med andra ord är 

tänkta att tillfredställas genom att utnyttja lägenheterna längs kustremsan 

längs Vaiuddsvägen, däribland Gumbostrand. Gumbostrandsbornas syn 

på saken har inte frågats trots att kommunens planläggare och ledning 

varit medveten om att egen Gumbostrandplan är under arbete. Däremot 

har man beaktat ”Hitå konsortiet”. 

”Rannikko” kustområdet skall ej vara en del av Gumbostrand. 

Gumbostrand har varit bebott i över 100 år och har egen skola, 

kommunalteknik, Internet mm. Området skall planeras som en integrerad 

del av Vesterskog – Söderkulla – Hitå området. Planens områden AT, A 

och MTH för Gumbostrandsområdet är itade oberoende av strandzon 

(rannikko) gränsdragningen! 


Områdets utveckling skall styra byggloven. Stomlägenhetsprincipen kan 

hindra en naturlig utveckling. 

Större markägare har prioriterats i generalplanen på mindre markägares 

bekostnad. Hitå markanvändningsavtal finns tydligt med i planen fast 

avtalet inte ännu godkänts av kommunen. Riktlinjerna för Hitå planen 

med bl.a. ”förbud” eller åtminstone begränsningar till att tillmötesgå 

marina anläggningsbehov (bryggor, simstränder etc) för Hitå planens 

innevånare innebär i praktiken att dessa behov tänkta att tillfredställas 

genom att utnyttja lägenheterna längs kustremsan längs Vaiuddsvägen, 

däribland Gumbostrand. Gumbostrandsbornas syn på saken har inte 

frågats trots att kommunens planläggare och ledning varit medvetna om 

att egen Gumbostrandplan är under arbete. Däremot har man beaktat 

”Hitå konsortiet”. 

5:74 Björkudd Vanikossa keskellä kyläaluetta 1,2 ha. Laatikaa 

asemakaava päälle vaan. Tontti täyteen. 

Pyydämme että yleiskaavaehdotuksessa 2025 koko tilamme Solängen 

17:32 merkitään AT-alueeksi. 

Perusteluna pyyntöömme on se, että ehdotuksessa MLY-alueeksi 

merkitty alue kuuluu olennaisesti hoidettuun piha-alueeseemme, eikä 

muodosta maan käyttöä tarkastellen erillistä, muusta piha-alueestamme, 

Beteckningarna grundar sig på 

museiverkets färska 

inventeringar 

Gränsen för strandzonen är 

riktgivande. Med 










utarbetas som bäst. Se 

allmänt bemötande 1. 


Gränsen för strandzonen är 

riktgivande. Med 










utarbetas som bäst. Se 

allmänt bemötande 1 



huomioiden kiinteistö kuuluu 

taajamatoimintojen alueeseen 

(A). Alue on tarkoitettu 

asemakaavoitettavaksi. 


aikataulusta ei ole päätöksiä. 




tarkentuvat 



149. 

Tikkanen, 

Raija ja 

Jouko 

poikkeavaa aluetta. suunnittelutarveratkaisujen 


Kiinnitämme vakavaa huomiota Sipoon yleiskaava 2025-ehdotuksessa Merkitään tiedoksi. 

oleviin virheellisyyksiin, epäjohdonmukaisuuksiin ja perustuslain 

Katsokaa myös vastine 22 

(1999/731) sekä maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) hengen 

vastaiseen menettelyyn Martinkylän kohdalla. 

Nähtävillä olevan Sipoon yleiskaavaehdotuksen keskeisenä ajatuksena 

on lisätä asutusta Kerava – Nikkilä –rataan tukeutuen. On luontevaa, että 

Talmaan ja Nikkilään ajateltujen asemien ympäristössä on 

keskustatoimintojen alueet. Yhtä perustelua on myös se, että asemien 

väliin jäävässä Martinkylässä tiivistetään asutusta joko 

taajamatoimintojen (A) alueena tai kyläalueena (AT). Martinkylä on 

nykyisellään varsin tasapainoinen kyläalue. Poikkeusluvin on taloja 

rakennettu kylämaisemaan sopivasti. 

Perustuslain 6 § :n vastaisuus (kansalaisten yhdenvertaisuus) Nikkilän ja Talman alueista on 

1) Kaavaehdotuksessa Martinkylän itäinen osa on merkitty 

tehty erillinen ideasuunnitelma, 

taajamatoimintojen (A) alueeksi, mutta läntinen osa haja-asutusalueeksi jossa vyöhykkeen 

(MTH). Näin kyläläiset asetetaan perusteitta eriarvoiseen asemaan. alueidenkäyttöä on tarkasteltu. 

Päätös ei perustu mihinkään tosiseikkaan, vaan on kaavaehdotuksen Yleiskaavan perusperiaatteena 

laatijan mielivaltainen ratkaisu. 



yhteyteen 


hajaantumisen 


Yleiskaavaehdotus on asetettu 

julkisesti nähtäville 

kunnanhallituksen 

päätöksestä. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n (yleiskaavan sisältövaatimukset) 

2) Jos Martinkylän läntinen puoli merkitään yleiskaavassa MTH-alueeksi, 

niin silloin ei oteta huomioon olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. 

Martinkylän läntinen osa – kuten Mårtsbackantien loppupää ja 

Halkosuontien varsi – on nykyisellään jopa tiiviimmin rakennettu kuin 

kylän Nikkilään rajoittuva itäinen puoli, joka on ehdotuksessa merkitty Aalueeksi. 

3) Jos Martinkylän läntinen osa merkitään MTH-alueeksi, siinä ei oteta 

järkevällä tavalla huomioon ekologisia seikkoja ja ympäristöhaittojen 

vähentämistä, koska läntisen osan eteläpuolella oleva Vaahteramäen 

teollisuusalue jo sinällään katkaisee viherkäytävän. Vastaavaa estettä ei 

ole Martinkylän itäisellä puolella. Jokiuomia noudattava viherkäytävä voi 

toki olla myös Martinkylän läntisellä alueella huolimatta siitä, että alue 

merkitään vastaavalla merkinnällä kuin itäinenkin puoli. 

4) Jos Martinkylän läntinen osa merkitään MTH-alueeksi, ei kaavassa 

oteta huomioon asumisen tarpeita ja palvelujen saatavuutta. Silloin ei 

myöskään huomioon sitä, että kyseiselle alueelle on jo järjestetty hyvät 

tiestöt, kevytliikenneväylä, vesi- ja viemäriputkistot. 

Mårtensby skola on noin 0,5 – 2 kilometrin ja Talman koulu 1,5 – 3 

kilometrin päässä ja matkaa tulevalle Talman asemalle on vain 1 – 3 

kilometriä, joten palvelut ovat hyvin saavutettavissa eikä perusteita ole 

merkitä näitä alueita haja-asutusalueiksi. Itse asiassa nyt A-alueeksi 

merkityillä alueilla on alakouluun niin pitkä matka, että kunta joutuu 

järjestämään koulukyydin. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n muutkin sisältövaatimukset 

tukevat – tai ainakaan eivät ole ristiriidassa – Martinkylän läntisen 

osan merkitsemistä AT- tai A-alueeksi, sillä se 

5) lisää yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja ekologista 

kestävyyttä, 

6) luo asukkaille mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri 

väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, 

7) luo kunnan elinkeinoelämälle toimintaedellytyksiä, kun alueeseen 

kiinteästi liittyvä Vaahteraväen teollisuusalue voisi näin saada 

kävelymatkan päähän asuin- ja toimistotyyppistä rakentamista, 

8) ottaisi huomioon jo rakennetun ympäristön ja maiseman. Sen sijaan 

alueen merkintä MTH-alueeksi voisi johtaa alueen ”pusikoitumiseen”, 

mikä heikentäisi alueen maisema-arvoja, luonnonarvoja ja käyttöä 

virkistykseen. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4. momentit mukaan yleiskaava 

ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle 

kohtuutonta haittaa. 

9) Jos kyseessä olevalle alueelle tulee MTH-merkintä, niin vanhemmat 

eivät voisi saada lapsilleen rakennuspaikkaa, vaikka tontin koko sen 

nykyisellään sallisi. Tämä haittaisi kohtuuttomasti lasten mahdollisuuksia 

Taajamatoimintojen alueiden 

toteuttaminen edellyttää 

asemakaavoitusta. Martinkylän 

läntinen osa ei ole tällä 

hetkellä kunnan 

kaavoitusohjelmassa ja sen 

aikataulutus on siis avoin. 

Kunnan kaavoitusohjelmassa 

on kunnan omistamien radan 

eteläpuoleisten alueiden 

asemakaavoitus (osa 

yleiskaavaehdotuksen Caluevarausta). 

Talman 

vahvistaminen edesauttaa 

myös Martinkylän palveluiden 

saatavuutta. 





150. 

Tölkkö, Ann- 

Mari 

151. 

Törngren, 

Anna och 

Ralf 

152. 

Törngren, 

Kaj 

153. 

Törngren, 

Marita 

154. 

Ulander, 

Britta 

elää lastenlastensa läheisyydessä ja auttaa heidän hoidossa ja 

kasvatuksessa. 

Perustuslain 15 §:n vastaisuus (omaisuuden suoja) 

10) Yleiskaavan yleisissä määräyksissä on tarkoituksellisesti vähennetty 

haja-asutusalueiden rakennuspaikkojen enimmäismäärää verrattuna 

nykyiseen tilanteeseen. Kaavaehdotuksen mukainen MTH-merkintä tulisi 

siten heikentämään Martinkylän läntisen kyläalueen maanomistajien 

omaisuuden suojaa. Heidän omaisuutensa ei olisi turvattu, kun maan 

arvoa kaavamääräyksillä pienennettäisiin nykyisestä. 

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Martinkylän 

läntinen osa merkitään kaavassa samanlaisin merkinnöin kuin itäinenkin 

osa eli molemmat tulisi olla joko A- tai AT-alueita. 

Allmänna kommentarer 

Undertecknad anmärkare anser att förslaget till delgeneralplan för Sibbo 

2025 i stora drag är motiverat och representerar god planläggning. 

Denna anmärkning beträffande detaljerna i förslaget gäller området 

längst i väster i Östersundom nära Helsingfors östra gräns. 

Utvidganden av A –område 

Jag bifogar kartskiss 1 på vilken markerats ett område mellan 

Immersbyvägen och motorvägens skyddsområde med beteckningen 

”muutettava A –alueeksi”. Detta område är redan nu huvudsakligen 

bebyggt med över tio egnahemshus. Det är inte förenligt med god 

planeringsprincip att lämna detta område utanför A –området, alltså 

området för tätortsfunktioner. Jag föreslår därför att från kartan 

framkommande markerat område ansluts till området söderom med 

beteckningen A. 

I detta sammanhang kan man lämpligen jämföra också med en 

projektplan som uppgjorts av Pöyry –bolagen. Denna plan finns bland 

bakgrundsmaterialet till delgeneralplanförslaget. I denna projektplan har 

man på detta område inritat synnerligen tät bostadsbebyggelse. 

Projektplaneraren har alltså härvid ansett att området är lämpligt som 

tätortsområde. Det ligger också invid kommande eventuell metro- 

/tågstation. 

Det är viktigt att också det streckade området medtas i området för 

tätortsfunktioner. Medan där redan finns stadigvarande bebyggelse kan 

man sedan i detaljplanläggningen lämpligen styra kommande utveckling 

av området. Detta kan inte lämpligen ske utan detaljplanläggning. 

1. Vi anser att våra ägandes fastigheter Sillingstrand RNo 6:385, 

Sillingsberg RNo 6:614 och Vägmarken RNo 6:144 bör inkluderas i det 

AT betecknade område, som angränsar öster om dessa bl a åberopande 

jämlik behandling av markägare såväl i öster som norr. 

2. Vi anser att det A område, som planeras på Majvik bör planeras som 

ett AT område dvs bybebyggelse. Att detta nu tänkta A område (ev 

framtida AT område) måste inom sig innehålla all den 

grönområdesreservering, som det aktuella områdets invånare behöver. 

Planläggningen får inte göras på ett sådant sätt att rekreationen styrs till 

privat ägda angränsande marker. 

Vi förutsätter att dessa synpunkter beaktas i det fortsatta 

planeringsarbetet och förbehåller oss rätten att komplettera inlagan. 

Jag anser det motiverat att de vid Granbackavägen inritas AT-områden. 

Motiveringar: 

Det har nu byggts vatten- och avloppsledning som fastigheterna kan 

ansluta sig till redan i år. 

Trafikförbindelserna är utmärkta: Haarajoki nya tågstation ligger ett 

stenkast ifrån och Lahtis motorväg samt stamvägen Helsingfors – Lahtis 

finns alldeles nära. 

Undertecknad äger rätt så mycket mark och jag anser det skäligt och 

rättvist att de inritas AT-områden också på min fastighet, speciellt 

hänvisande till det utmärkta läget. 

Jag tycker att områdena kring Granbackavägen bör inritas som ATområden. 

Nu har det byggts vatten- och avloppsledning längs hela vägen och för 

kommunen skulle det vara bra att få många anslutningar till den nya 

ledningen. 

Trafikförbindelserna är mycket bra. Vi har både tågtrafik (Haarajoki 

station) och motorväg genast på Mäntsälä och Järvenpää-sidan. 

I generalplanen beaktas ej den framtida utvecklingen i norra Sibbo. Den 

nordligaste delen av Sibbo kommun underligger ett latent tryck 

beträffande utökat boende beroende på närliggande centra i 

grannkommunerna Järvenpää och Mäntsälä som i de angränsande 


yleiskaavan 




yleiskaavan 



























155. 

Uusitalo, 

Marja 

156. 

Valonen, 

Reijo 

157. 

Walve, Keijo 

158. 

Warelius, Bo 

delarna på sitt eget område aktivt har utökat bebyggelsen. Dessutom har 

de allmänna transportmedlen, framförallt järnvägen gjort förbindelserna 

till huvudstaden i avgörande grad mycket snabbare. 

Såsom planen nu är utformat har behovet av byggnadsmark i norra Sibbo 

inte beaktats. 

Som fastighetsägare i Sibbo protesterar jag härmed mot generalplanen 

vad beträffar norra Sibbo och kräver att planen bör beaktas trycket och 

behovet av tät bosättning i norra Sibbo. 

Kiinteistö Albatros 753-402-9-97-M602 

Pyytäisin, että Sipoon Linnanpellossa sijaitseva kiinteistö Albatros 

otettaisiin mukaan Linnanpellon osayleiskaavaan ja että se liitettäisiin 

kyläalueeseen. Haluaisin rakennuttaa kiinteistölle asuinrakennuksen 

omaan käyttööni. 

Pohjoispaippisten ja Martinkylän pohjoispäässä, Kaskelantien ja 

Rajakulmantien varressa on Honkalan ja Rajakulman asuinalue. Alue on 

melko taajaan rakennettu. suppealla, n. 2 neliökilometrin alueella on 74 

asuinrakennusta ja sen lisäksi Kaskelan- ja Skogsterintien varrella, 

Järvenpään puolella on vielä 12 asuinrakennusta Sipoolaisten 

rajanaapurina. Valtaosa rakennuksista sijaitsee Kaskelan- ja 

Rajakulmantien varressa. 

Kaavaehdotuksessa alue on MTH eli haja-asutusaluetta. Pidän ratkaisua 

vääränä. Esitän, että kaavaa vielä tarkistettaisiin ja Kaskelantien seutu 

(Honkala) Långkarrintiestä lähtien kohti Rajakulmaa ja edelleen 

Rajakulmantien seutu itää kohden muutettaisiin AT eli kyläalueeksi. Alue 

voisi olla Pohjois-Paippisten kyläalueen läntinen uloke. Mikäli tämä ei ole 

mahdollista, alue olisi oma Honkala tai Rajakulma-kyläalue. 

Perustelut: 

MTH alueena rakennusoikeus on lähes käytetty, joten alueen 

kehittäminen pysähtyy täysin. Erittäin tärkeää on, että kanta-asukkaiden 

lapsillekin annetaan mahdollisuus vanhempiensa lähellä asumiseen ja 

rakentamiseen. alueen vähäiset peltovarat voidaan vähäisestä 

lisärakentamisesta huolimatta säilyttää maanviljelyskäytössä. 

Kyläalueena alueen ankeaa ilmettä voidaan parantaa. 

Alueella on valtion ylläpitämät tiet, joten liikenneväylille ei ole 

rakennustarvetta. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet Nikkilään ja 

järvenpäähän. Valtatie 140, moottoritie ja Helsinki Lahti oikorata ovat 

aivan vieressä, joten joukkoliikenneyhteydet ovat 0,5 – 4 km päässä. 

Vasta valmistunut Pornaisten vesihuoltolinja kulkee alueen halki, joten 

vesi- ja viemäröintiasiat ovat pääosin kunnossa (myös 

valokaapeliyhteys). 

Haarajoen asemanseudun suunnitteluun on kovat paineet. Mikäli 

Honkalan Rajakulman aluetta ei kaavallisesti huomioida ja kehitetä, niin 

asemanseudun kehittämisestä kiinnostunut Järvenpää saattaa tehdä 

alueesta omat kehittämispäätökset. 

Merkittäviä kustannuksia ei kaavamuutoksesta koidu. Tiestö, vesi- ja 

viemärit on rakennettu. alue voidaan liittää pienin kustannuksin kunnan 

sisäiseen joukkoliikenteeseen. Talman ja Paippisten koulujen pienellä 

mitoitustarkistuksella hoituvat koululaiset. merkittävimmät kustannukset 

saattavat koitua turvallisuuden parantamisesta, kuten kevyen liikenteen 

väylistä ja katuvalaistuksesta. 

Esitän lisäksi, että tilakohtainen rakennuspaikkojen määrä laskettaisiin 

1.1.2000 voimassa olleesta tilajaosta. 

Hangelbyviken 


Västra sidan av Hengelbyviken: Merilävägen är ett aktivt villaområde med 

både äldre och nyare helårs bebyggelse. villaområdet slutar efter Merilä 

kursgård. Där börjar de stora enhetliga skogs- och strandområden som 









Strandvägen slutar i en stor fritidshamn med ca. 200 båtar och 


Hangelby. 






tarkentuvat 




Katsokaa vastineet 4. ja 10. 
















159. 

Weckström, 

Christer 

160. 

Vesanen, 

Jari ja 

Rantanen, 

Riitta 

veckor sedan. 

Yrkan 


2) Områdena kring Hangelbyviken ska inte ingå i Salpar och Träsk ATområde 


Motivering 


Hangelbyviken, utan området består av typiska små villa parceller. 







39 Kommunalt vatten och avlopp har dragits längs vägnr. 1533 och längs 




Det verkar som om min fastighet 753-421-7-246 (Molnmossavägen) i den 

nya generalplanen blir på glesbyggdsområde och i närheten av en grön 

korridor. 

Jag vill försäkra mig om, att det i framtiden är möjligt för t.ex. mina barn 

att bygga på fastigheten. 

I dagens läge finns det redan befintlig bebyggelse på båda sidorna av 

min fastighet samt rikligt med hus längs med övriga Kotimäkivägen. 

Voisiko Sipoossa olla Suomen paras asuinalue? 

Allekirjoittaneet ovat siirtäneet Talmaan vanhan hirsitalon, joka on 

vastaava kuin Stundarsin alueella sijaitsevat rakennukset. 

Rakennuspaikkamme naapurissa Laaksotien itäpuolella Sipoon kunnalla 

on n. 7 hehtaaria metsää, joka on yleiskaavaluonnoksessa 

taajamatoimintojen reuna-alueella. Tälle kunnan omistamalle alueelle 

olemme ehdottaneet vastaavaa kaavaa kuin Stundarsissa. Tällöin 

muodostuu pieni perinteinen kylämiljöö. Perusteluina ehdotuksellemme 

esitämme seuraavaa: 

- Stundars-tyyppinen hirsitalojen siirtoon perustuva rakentaminen on 

todistetusti luonut hyvän asuinalueen. 

- Vanha hirsirakennuskanta on arvokas osa kulttuuriperintöämme. 

Säilyneet talot ovat hyvin tehtyjä ja loistava esimerkki isiemme 

käsityötaidosta. Useita arvokkaita rakennuksia on kuitenkin tyhjillään. 

Vanha rakennus tulisi ensisijaisesti säilyttää ja pitää kunnossa 

alkuperäisellä paikallaan. Rakennuksen kunnossa pysymisen takaa ehkä 

parhaiten sen asuttuna pysyminen. Mikäli tämä ei kuitenkaan jostain 

syystä ole mahdollista, rakennuksen voi pelastaa siirtäminen seudulle, 

jossa on asukkaita. 

- Kyseessä oleva rakentamistapa on osoittautunut erittäin 

hintakilpailukykyiseksi. Stundarsissa varhaisimpien rakennusten 

kustannukset neliötä kohden olivat noin puolet markkinoiden 

keskitasosta. Sama pätee vielä nykyäänkin, myös Etelä-Suomessa. Toki 

vanhat talonpoikaistalot ovat usein melko suuria. 

- Kaavoittamalla tällaisen alueen, Sipoo voi saavuttaa positiivista 

julkisuutta. 

- Vanhojen hirsitalojen siirto on marginaalista koko rakentamisvolyymiin 

suhteutettuna, eikä talojen siirtämisellä voitane ratkaista suurien alueiden 

rakentamista. Sipoon kunnan Talmassa omistama alue on sopivan 

kokoinen (ei liian iso eikä pieni) tämän tyyppisen alueen luomiseksi. 

- Hirsitalojen siirtäjät saavat tarvitsemaansa tietoa parhaiten vastaavan 

hankkeen toteuttaneilta. Allekirjoittaneille on muodostunut Uudenmaan ja 

Itä-Uudenmaan alueilla n. 10 perheen verkosto, joilla on meneillään 

vastaava hanke. Tämän verkoston tietotaito olisi heti ”uudisasukkaiden” 

käytössä heidän rakentaessa toteutetun projektin läheisyyteen. 

- Perinnerakentamisen ammattilaisia on harvassa. Rakennushankkeiden 

”tiivistymässä” tarve ja tarjonta kohtaavat helpommin. 

- Stundars-tyyppinen kaava luo alueelle voimakkaan identiteetin, jota 

sinne hakeutuvat asukkaat arvostavat. Asukkaat oppivat myös tuntemaa 

toisensa, koska he ratkovat yhdessä rakentamiseen liittyviä haasteita. 

Näin syntyy yhteisö, jossa on useat hyvän asuinalueen tunnusmerkit 

täyttyvät. 

L ö yt yisikö alueelle asukkaita? 

Allekirjoittaneiden pienimuostoisesti kertoessa asiasta, kiinnostuneita 

perheitä on ollut useita. Osalla aikataulut ovat pakottaneet hankkimaan 

MTH-beteckningen avser inte 

vidsträckta enhetliga 

skogsområden utan 

glesbygdsområden. 










1. 


Alueen tarkempi käyttö 

ratkaistaan 


yhteydessä. Alue ei ole tällä 



aikataulutus on siis avoin.

161. 

Westermark, 

Catharina 

rakennuspaikan muualta. Kesän 2007 aikana kaksi perhettä on 

ilmoittanut jäävänsä odottamaan miten Talman kaavoitus etenee. Toinen 

perhe on talonsa purkanut ja toinen hankkinut mutta ei vielä purkanut. 

Helsingin Sanomien Asuntomessuliitteen mukaan Aulangolla toimiva 

yritys, Metsänkylän Navetta, on kolmen vuoden aikana välittänyt 

kolmekymmentä taloa siirrettäväksi. 

Millainen kaavan tulisi olla? 

Käynti Stundarsissa osoittaa, että siellä on onnistuttu varsin hyvin. 

Maallikon on ratkaisua vaikea sanoiksi pukea siten, että tunnelma 

välittyisi oikein. Stundarsin kaava olisi hyvä lähtökohta vastaavaa aluetta 

kaavoitettaessa. Tontit ovat kooltaan 2500 neliömetriä ja rakennukset 

muodostavat pihapiirin. Pihapiirissä on yksi suurempi asuintalo ja 

vähintään kolme pienempää rakennusta. Yksi pienemmistä rakennuksista 

voi olla myös asuintalo. Tontit sijaitsevat pääosin kahden kyläraitin 

varrella. 

Pihapiireihin perustuvilla tonteilla tonttitehokkuus voi olla 0,3 tai yli ilman, 

että syntyy ahdas vaikutelma. Stundarsin kaava perustuu pihapiireihin, 

jotka mukailevat umpipihaa. Kaava on varsin avoin. Yhdelle tontille on 

velvollisuus rakentaa kolme rakennusta. Yhdellä tontilla voi olla kolme 

asuntoa. Tontilla voi harjoittaa käsi- tai pienteollisuutta. Tontteja on 

erisuuruisia. 

Stundarsin kaavaa mukaillen Talman kaavoitus pihapiiriperiaatetta 

noudattaen voisi rakennusoikeuden yläpäässä (tonttitehokkuus 

keskimäärin 0,42) olla karkeasti seuraava: 

Erisuuruisia tontteja: 

• 1200 m2, 5 kpl 

• 2500 m2, 5 kpl 

• 3500 m2, 5 kpl 

• Yhteensä 45000 m2, joka on n. 60% 7 hehtaarin alueesta. 

Rakennukset 1200 m2 tontilla 

• Asuinrakennus, 1½-kerrosta, 150 m2, 1 asunto 


• Piharakennus, 2-kerrosta 120 m2 ja piharakennus, 2-kerrosta 80 

m2 

• Yhteensä asuinneliöitä 210 m2, ulkorakennustilaa 200 m2 


• Asuinrakennus, 2-kerrosta, 450 m2, 1 - 3 asuntoa 


• Piharakennus, 2-kerrosta 110 m2 ja piharakennus, 2-kerrosta 

250 m2 





• Piharakennus, 2-kerrosta, 230 m2, piharakennus, 2-kerrosta, 

384 m2 ja piharakennus, 2-kerrosta, 180 m2 


Hiukan väljempi rakentaminen on kuitenkin suotavaa tällä etäisyydellä 

Talman tulevasta keskustasta, esimerkiksi tonttitehokkuudella 0,2. 

Toivomme Talman yleiskaavoituksen toteutettavan siten, että se 

mahdollistaa ehdotuksemme. 

Huomauksen kohteena oleva kaavaehdotus on luonnosvaiheen nähden 

parantunut, mutta se on edelleen hyvin puutteellinen, eikä se täytä 

Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia. 

Sipoon lounaisosien ”ryöstö” on lisäksi aiheuttanut sen, että ylimitoitettu 

Sipoon rajojen puolustuksen kannalta Helsingin pakkolunastettavaksi 

ehdotetuille maille luonnosvaiheessa kaavailtu, metron varaan suunniteltu 

Sipoon mittakaavaan nähden ylimitoitettu, valtava kasvu ja 

kaupunkimainen rakentaminen on noin vain siirretty uusille alueille, 

Storören-Majvikin sekä Hitån alueille, jonne on kaavaehdotuksessa 

esitetty laajoja uusia A-alueita. Myös metrovaraus, joka 

luonnosvaiheessa oli esitetty päättyvän Östersundomin Landbon alueelle, 

on kaavaehdotuksessa esitetty aivan uusille alueille kulkemaan 

Västerskogin kautta Hitåseen ja sieltä edelleen Söderkullaan. 

Laajat uudet A-alueet ja uusi metrovaraus muuttavat maankäyttöä 

Etelä-Sipoon osalta merkittävästi luonnosvaiheeseen verrattuna. 

Muutos vaatii 

- uudet täydentävät viranomaisneuvottelut, 







Joukkoliikenteen 

yhteystarvemerkinnän sijainti 

tarkentuu myöhemmän 

kaavoituksen yhteydessä. 

Vaikkakaan 

yhteystarvemerkintä ei ole 

paikkaan sidonnainen, on sen 

sijaintia yleiskaavakartalla 

tarkennettu 

väärinymmärrysten 

välttämiseksi. 



162. 

Wickholm, 

Roger 

- uudet Etelä-Sipoon maankäyttöä koskevat poliittiset neuvottelut ja 

päätöksenteon, joissa päätetään siirretäänkö Etelä-Sipoon painopiste 

Hitån 10.000 asukkaan kaupunkiin, vai vahvistetaanko Söderkullaa ja 

pidetäänkö Söderkulla edelleenkin Etelä-Sipoon keskuksena. Metron 

vieminen Hitåseen tarkoittaa käytännössä että Hitå on jo 

kaavaehdotuksessa valittu uudeksi metron varaan kehittyväksi 

kaupunkikeskukseksi. Koska metron vieminen Söderkullaan moottoritien 

yli/ali + Sipoonlahden ylittäminen tulee niin kalliiksi, on hyvin 

epätodennäköistä että tämä vaihtoehto KOSKAAN toteutuu. Päättäjille tai 

sipoolaisille asiasta ei kuitenkaan ole tiedotettu, joten he eivät ole 

saaneet riittävästi informaatiota ymmärtääkseen kaavan vaikutuksia. 

Majvikin alue on myös, luonnosvaiheen ehdotuksesta poiketen, 

maanomistajien näkemyksen vastaisesti, osoitettu kaupunkimaisesti (?!!!) 

rakennettavaksi A-alueeksi. Hitån alueen voidaan edes jotenkuten katsoa 

tukeutuvan laajempaan kehityksen vastaista kaupunkirakenteen 

hajauttamista, sillä Majvik ei liity mihinkään olemassa olevaan 

kaupunkirakenteeseen, eikä alueella ole mitään kaupunkirakenteen 

tarvitsemia palveluita. Tässä ei ole oikeutettua viitata Helsingin puolelle 

mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettavia alueita, sillä niiden 

toteutumisesta ylipäätään tai aikataulusta ei ole mitään tietoa. Nyt näyttää 

että Helsinki kestävän kehityksen mukaisesti lähteekin tiivistämään omaa 

kaupunkirakennettaan, sen sijaan että hajauttaisi kaupunkirakennettaan 

kauas keskustasta, uusille alueilleen Lounais-Sipoossa. Helsinki on 

varmaan myös huomannut että Lounais-Sipoossa on hyvin vähän 

rakentamiseen soveltuvaa maata, sillä kestävän kehityksen ja 

valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan Sipoonkorven 

alueita ei tulisi rakentaa. Koska Helsingistä puuttuu pientaloalueita, jotka 

houkuttelevat hyvätuloisia ja lapsiperheitä, on todennäköistä että uudet 

alueet rakennetaan niin väljästi että alueet soveltuvat ennemmin 

paikallisjunaliikenteelle kuin metrolle. Majvikin alue on, jos se 

rakennetaan kaupunkirakenteisena siis mahdollisesti myös 

tulevaisuudessa irrallaan olemassa olevasta kaupunkirakenteesta. 

Kaavaehdotus vaatii uuden, riittävän yksityiskohtaisen Etelä-Sipoon 

maankäytön vaikutuksen arvioinnin. 

Etelä-Sipoon maankäytön kokonaiskuva on myös selvittämättä. Uuden 

maankäytön ja nykyisen asutuksen ja luonnon vaatimat riittävät virkistys- 

ja viheralueet ja niiden sijoittaminen ja tarve on selvittämättä. 

Kaavaehdotuksessa on esitetty vain maksulliset viheralueet ja 

viheralueiden korvikkeena laajat yhtenäiset metsäalueet. Varsinkin uusi 

intensiivinen maankäyttö vaatii riittävien viheralueiden esittämisen. 

Majvikin ja Hitån alueille osoitettu väestömäärä vaatii – jos 

viheraluevarauksia varataan edes Vantaan kaupungin osoittaman (290 

m2/asukas) mukaisesti - niin ison osan yksityisistä A-alueiksi varatuista 

alueista, että näille alueille ei voi rakentaa enää alueen luonnon 

asettamilla ehdoilla, vaan luonnosta piittaamatonta hyvin taajaa korkeaa, 

vähintään 4- 6 kerroksista kerrostaloaluetta. Kaavaehdotusta tulee 

muuttaa niin että A- ja AT-alueiden vaatimat riittävät 

virkistysaluevaraukset sisältyvät A- ja AT-varauksiin. 

Allmänna anmärkningar 

Min bedömning är att förslaget till delgeneralplan för Sibbo 2025 i det 

stora hela är förenligt med god planeringsprincip och motiverat. 

Dock bör anmärkas att områden för tätortsfunktioner (A-områden) till 

vissa delar är ojämnt fördelade inom kommunen. Man har kanske inte i 

planeförslaget i tillräcklig mån beaktat att vissa av dessa områden t.ex. 

beroende på markägares verksamhet kan bli oförverkligade för en längre 

tid framåt. Därvid kan målet med delgeneralplanen bli svårt att uppnå i 

fråga om tillväxt av invånarantal. Detta problem löses delvis av att man 

reserverar en aning större områden såsom A-områden och härvid 

beaktar gamla kraftiga bybosättningar såsom idetta fall också Träsk by / 

Kalkstrand. 

Jag behandlar i denna anmärkning endast byn Träsk och en liten del av 

södra Hangelby. För att uppnå bättre balans inom kommunen bör 

Yleiskaavan ehdotusvaiheen 

viranomaisneuvottelu on 

pidetty syyskuussa 2008. 

Viranomaisneuvottelun muistio 

on yleiskaavaselostuksen 

liitteenä. 


kehittämiskäytävät / 

yhteystarpeet ovat 

yleispiirteisiä linjauksia. 

Aikataulutus ja toteuttaminen 

sovitetaan Helsingin seudun 

yhteiseen 

liikennejärjestelmäsuunnitelma 

an. 

Merkitään tiedoksi. Majvikin 

alue on yksi 


sopimusalueista. 

Etelä-Sipoon maankäytön 

kokonaiskuvaa on tarkasteltu 

Itä-Uudenmaan 

vahvistettavana olevassa 

maakuntakaavassa sekä 

kunnan 

yleiskaavaprosessissa. 

Taajamatoimintojen 

aluevarauksia tarkennetaan 


yhteydessä. 


kaavamääräysten mukaisesti 

taajamatoimintojen alueet 

pitävät sisällään myös 















163. 

Virtanen, 

Helena, 

Ranki, Liisa, 

Mentunen, 

Terttu ja 

Terho, Yrjö 

förslaget till delgeneralplan ändras på följande sätt. 

Från kartbilagan markerat område till A-område 

Jag har på bifogade bilagekarta 1 markerat den traditionella 

bosättningen i Träsk by / södra Hangelby kring Sibbo kalkbruk, Nordkalk 

samt Salpar lågstadieskola. Området har på bilagekartan betecknats 

”rajattu alue A-alueeksi”. Jag föreslår att hela detta område i 

delgeneralplanen ges beteckningen A, alltså område för tätortsfunktioner. 

Härvid kan det redan långt utbyggda området äntligen detaljplaneras. 

Härmed kan man på bästa sätt styra områdets utveckling. Området är ett 

värdefullt och nu redan tätt bebyggt mycket levande och omtyckt 

bostadsområde. 

Östra delen av det traditionella byområdet bör medtas såsom A- 

eller AT-område 

I tidigare delgeneralplan var det tämligen tätt bebyggda området kring 

Kassiviksvägen och Strandbodsvägen i öster av byn markerat såsom 

bytätortsområde. Detta område bör nu medtas i område för 

tätortsfunktioner. 

Ifall man i delgeneralplanen anser att området bör vara byområde (ATområde) 

bör från bilagekartan 1 med streckade linjer markerat område 

betecknat med ”Träskbyn perinteistä kyläaluetta, muutettava A- tai ATalueeksi”. 

Till denna del måste i utarbetandet av förslaget ha skett ett 

grundläggande misstag som nu bör rättas. Man har markerat den 

mera glest bebyggda delen av byn till AT-område och konstlat 

lämnat bort den åtminstone lika tätt bebyggda delen. 

Jag har på bifogade bilagekarta 2 inringat detta tätt bebyggda område, 

vilket har beteckningen D. 

80 % av D-områdets nuvarande 25 byggnadsplatser ansluter sig till 

kommunalteknik 

Invånarna på det från bilagekarta 2 framkommande inringade området 

gjorde tillsammans ett initiativ till tekniska avdelningen i Sibbo kommun i 

december 2007. Jag bifogar såsom bilaga 3 en sammanfattning 

14.12.2007 med lista över 22 fastighetsinnehavare, vilka har gett skriftlig 

förbindelse att ansluta sig till kommunal vatten- och avloppsledning 

omedelbart. 

En stor del av dessa invånare var dessutom villiga att t.o.m. på förhand 

betala anslutningsavgiften för att påskynda byggandet av 

kommunalteknik. Läget är nu det att utan kommunalteknik nedsmutsas 

vattendragen. 

Det vore huvudlöst att kräva nya reningsverk för dessa invånare emedan 

kommunaltekniken för tillfället befinner sig ca 500 meter från området. 

Bilaga 3 bevisar att området redan är byområde och kräver 

åtminstone delgeneralplan men helst detaljplan. 

80 % av områdets invånare, sammanlagt ca 25 bostadshus är alltså 

redan nu redo att ansluta sig till kommunalteknik och har gett skriftliga 

förbindelser. 

Dessa starka argument kan inte förbigås i planeringen utan Träsk by bör 

som helhet planeras utan konstlade inbuktningar av glesbygdsområde. 

Då man ser på beteckningarna och bestämmelserna i förslaget till 

generalplan inser man med tydlighet att det vore en planeringsmiss att ge 

detta område planebeteckningen MTH. 

Enligt de allmänna bestämmelserna förutsätter man på glesbygdsområde 

(MTH-område) för första byggnadsplatsen en stomfastighet på minst 5 

ha. Då man ser på det inringade området på bilagekarta 2 märker man 

alltså att där finns 25 bostadsbyggnader eller beviljade undantagslov / 

bygglov. Ingen fastighet inom det inringade området överstiger 5 ha. 

Vanlig fastighetsstorlek på detta område är ca 3.000 m² - ca 2 ha. Också 

detta faktum talar för att området bör höra till i första hand område 

för tätortsfunktioner eller åtminstone byområde. 

Ovan nämnda starka viljeyttring av innehavarna till 22 

byggnadsplatser 

kan inte förbigås i planeringen. 

Tilat: Blickobacka, kiinteistötunnus 753-421-0008-0029-71, Kiila 8:115 ja 

Stenbacka 8:11. Pinta-alat: 7,79 ha, 1,16 ha ja 2,23 ha (Stenbacka on 

erillään oleva metsätila). kaikki ovat Terho, Jouko ja Lindan 

jakamattomien kuolinpesien omistuksessa. omistajina vainajien lapset 

(allekirjoittaneet) 


yhtenäistä haja-asutusaluetta joka on tällä suurimmaksi osaksi 


käyttökelpoita asuinrakennusta, joita ei ole tarkoitusta purkaa. Tilojen 















1. 



Taajama-alueiden rajaukset 

tarkentuvat 





164. 

Wuorio, Mari 

165. 

Zakowski, 

Monica 




päälle. Tämän myötä heräsikin kysymys – miksi 

virkistysaluerajausta on tarkistettu / laajennettu entisestä tämän hajaasutusalueen 

päälle? 









golfkentän ”kainaloon”. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta 



”kyläalueiksi”, jollainen tämä alue jo nykyisellään on. Onko kaavan 






olemassa olevien päälle? 






virkistyaluemääräys tämän asuinalueen päälle osoitettuna heikentää 




nähdä maankäytön suunnitteluun liittyvää perustetta. Menetttelyllisesti 


yleiskaavalla on poikkeuksellista (vrt. esim. Espoon eteläosien 




maanomistajien aemaa nykytilanteesta. 



melko suuria (n. 4500 m2). 

Hei ! Allaolevan sähköpostinvaihtomme perusteella, lähestyn tällä 

sähköpostilla Teitä. Minua kehoitettiin jättämään muistutus 

osayleiskaavasta. En oikein tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta toivon, että 

huomioitte monen vuoden rakennushaaveemme kiinteistöllemme Sipoon 

Massbyn kylässä, Västerskogin alueella, jossa omistamme veljeni kanssa 

8.100 m2 tontin. Tontti on kaunis rinnetontti, joka olisi hyvä 

rakennuspaikka minun, veljeni ja hänen tyttärensä omakotitaloille. Tontin 

kiinteistötunnus on 753-419-0009-0109F. 

Hangelbyviken 



både äldre och nyare helårs bebyggelse. Villaområdet slutar efter Merilä 

kursgård. Där börjar de stora enhetliga skogs- och strandområden som 









Strandvägen slutar i en stor fritidshamn med ca. 200 båtar och 


Hangelby. 



veckor sedan. 

Aluevarausta tarkennetaan 

yleiskaavan yleispiirteisyys 

huomioiden. 


1. 

Talman golf-alueen ympärillä 

oleva alue on yksi 


sopimusalueista. 

Rakennuspaikan koko on 

säädetty 


määräyksissä. 

Rakennuspaikan on oltava 

vähintään 5000 m2. Jos 

rakennus liitetään vesi- ja 

viemäriverkostoon, 

rakennuspaikan koko on 

vähintään 2000 m2. 

Västerskogin alueelle, jossa 

kiinteistönne sijaitsee, 

tavoitteena on laatia tarkempi 

Västerskogin osayleiskaava. 

Osayleiskaavan aikataulu on 

tällä hetkellä vielä avoin. 








Se också bemötandena 70 

och 162. 










166. 




hallitus 

167. 

GV Hydro 

Andelslag / 

Styrelsen / 

Mikael 

Therman 

168. 

Laakia, 

Raimo ja 4 

muuta 


tta 

Yrkan 


2) Områdena kring Hangelbyviken ska inte ingå i Salpar och Träsk ATområde 


Motivering 


Hangelbyviken, utan området består av typiska små villa parceller. 







3) Kommunalt vatten och avlopp har dragits längs vägnr. 1533 och längs 




KESKUSTATOIMINNOT - CENTRUMFUNKTIONER 

Yhdistys painottaa myös alueiden kehittämisaikataulua: On olennaista, 

että alueen kehitys ja väestönkasvu käynnistetään ensimmäiseksi 

kunnan keskuksessa, Nikkilässä. Nykyinen epäsiisti ja hajanainen 

keskus ei mitenkään vastaa omaehtoisesti ja älyllisesti itseään kehittävän 

kunnan keskustoimintoja. 

Hitå A områdets södra gräns att flyttas norrut. Befolkningsförtätning 

föreslås till områden kring Söderkulla centrum utan onödig och 

svårhanterlig utbredning syd / sydväst. Sekundarcentrum för 

centrumfunktioner markering i Hitå att flyttas till området mellan vägarna 

E18 och 170. Befintliga vägdragningar och kommande spårdragningar 

stöder denna placering. 

Talmassa C-alue pienemmäksi ja tehokkaammaksi, A-alue pois. Jos 

Talmaan halutaan 7000 uutta asukasta, heidät tulee sijoittaa toisin kuin 

yleiskaavassa esitetään. Tulevan Talman rautatieaseman ympärille 

piirrettäköön säteeltään 600 metrin ympyrä, joka rakennetaan tehokkaasti 

siihen tapaan kuin läheinen Keravan Ahjo on nyt. Asukkaat ja palvelut 

mahtuvat alueelle. Alue on jo pääosin kunnan omistuksessa. 






1. 

Nikkilän alueelle on laaditu 

ideasuunnitelma, jossa on 

esitetty tarkemmin taajaman 

rakennetta. Itäinen Jokipuisto 

II on Nikkilän kehittämisen 

kannalta äärimmäisen tärkeä 

alue, jonka suunnitteluun on jo 

panostettu ja tullaan 

tulevaisuudessakin 

panostamaan paljon. Alue 

tulee olemaan Nikkilän kartano 

III asemakaavan kanssa 

ensimmäisiä yleiskaavan 

mukaisia asuinalueita 

Sipoossa. Kaavat ovat kunnan 

kaavoitusohjelmassa. 


Planförslagets ca-beteckning 

betjänar uttryckligen områdena 

söder om motorvägen i södra 

Sibbo. 


ideasuunntelma, jossa on 

esitetty tarkemmin tajaman 

rakennetta. 

Taajamatoimintojen alueen 

keskelle on osoitettu 

keskustatoimintojen alue, 

jossa kaikkein tiivein 

rakentaminen tapahtuu. 

Asemasta kauemmaksi 

siirryttäessä rakentamisen 

tehokkuus laskee. Talman 





virkistysalueet. Tarkoituksena 

ei ole, että Talman 7000 

asukkaan tavoite levittäytyy 

tasaisesti pitkin 

taajamatoimintojen aluetta. 

Talman aluevarausten 

kapasiteetti on suurempi. 


on kunnan omistamien radan 

eteläpuoleisten alueiden 

asemakaavoitus (osa 

yleiskaavaehdotuksen Caluevarausta). 


169. 

Lindén, 

Christina 

170. 

Pircklén 

Aarne, 

Gunnel ja 

Ensio, 

Fogelholm, 

Leila 

171. 

Alatyppö, 

Ville 

172. 

GV Hydro 

Andelslag / 

Styrelsen / 

Mikael 

Therman 

173. 

Helenius, 

Stina 

174. 

Jaatinen, 

Sonja ja 

Jukka 

Centrumfunktionen (C) väster om Sibboviken och söder om Borgåleden 

kan avlägsnas från kartan. Den ligger onödigt nära Söderkulla centrum. 

Ehdotuksen mukaan historiallisesti ja maisemallisesti arvokas vanha 

kotitilamme jäisi Talmaan tulevan tiheämmän asutuksen sekä 

rautatieaseman ja vähittäiskaupan suuryksiköiden (C-alue) alle. 

Maatilamme tuhoutuisi täysin ja arvokas ja kaunis maisema. 

Jos tämä suunnitelma toteutuisi menettäisimme kotimme ja 

elinkeinomme, mahdollisuuden harjoittaa maa- ja metsätaloutta myös 

tulevaisuudessa. Sitä paitsi rautatieaseman sijoittaminen nykyisen 

suunnitelman (26.2.2008) mukaisesti aivan liian lähelle Ahjon asemaa ja 

olisi liian kaukana Nikkilän asemasta. 

Tällä kohtaa maaperä on liian pehmeää rakentamiselle. Jo nykyinen 

junaliikenne aiheuttaa voimakasta tärinää maaperässä. Siksi ei ole 

järkevää rakentaa radan viereen mitään koulun eteläpuolelle. Vaadimme, 

että C-alue ja sen mukana rautatieaseman paikka palautettaisiin sille 

alueelle, missä se oli vuosi sitten. 

Olisi järkevää sijoittaa rautatieasema lähelle työpaikka-aluetta ja 

laskettelurinnettä. Asema ei silloinkaan olisi liian kaukana koulusta ja 

liikenteen kannalta se olisi mielekkäämpi vaihtoehto. Eikä Talman 

koululaiset muutoinkaan voisi käyttää junaa koulumatkoihin. Ei pidä 

koulun lähelle kerätä enempää liikennettä kuin on välttämätöntä. Aseman 

seudulla olisi aina vilkasta muuta liikennettä, mikä aiheuttaisi haittaa 

koululle, jos ne olisivat kovin lähellä toisiaan. 

PALVELUT - SERVICE 

Selostuksessa ei ole nykytilakartoitusta liittyen koulujen, päiväkotien ja 

vanhainkotien käyttöasteeseen, Talman ympäristö on nyt kriittisellä 

tasolla käyttöasteen suhteen. 

Miten saada Talman palvelut houkuttelevimmiksi? 

Småbåtshamn / småbåtsplats beteckningen i Gumbostrand byacentrum. 

Byacentrumet är Gumbostrands kärna och byborna har en klar önskan att 

utveckla det område till att vara Gumbostrands centrum: en plats med 

serviceaktiviteter för byborna, en samlingspunkt, en kontaktpunkt mellan 

fastlandet och skärgårdsborna, skola, allaktivitetshus, äldrevård, butik, 

restaurang / kiosk etc. Småbåtshamnen är en del i tjänsteutbudet men 

inte platsens huvudfunktion. 

Förslag finns i bifogat dokument ”Gumbostrand Idéprojekt 31.3.2008”. 

Angående fastigheten Signildskrona reg. nr 753-419-4-1595 arealen 

2,0378 ha. Juhlamenot Oy, Vesterängsvägen 64-8, 01140 Västerskog 

affärsverksamhet samt framtida behov med utvecklande av 

övernattningsverksamheten och service, samt därtill alltjämt kommande 

nya EU-direktiv ber jag er iakttaga detta. Blir färgen grön eller brun är 

detsamma blott att följande generationer kan utnyttja området på bästa 

möjliga sätt, såväl med tanke på kunderna som naturen. 

Gumbostrandiin merkitty venesatama tulee täsmentää saariston yhteys- 

ja palvelusatamaksi osana kylän (AT alue) keskustoimintoja – koulu, 

monitoimitalo jne, - ei yleisiä ”marina” toimintoja. 



betjänar områdena söder om 

motorvägen i södra Sibbo. 



Keskusta-alueiden rajaukset 

tarkennetaan 



Aseman paikat on tutkittu 

erillisessä selvityksessä (KeNi, 

2005). Selvityksessä ehdotetut 

aseman paikat on esitetty 

yleiskaavaluonnoksessa 

mittakaavan mahdollistamalla 

tarkkuudella. Selvitystyössä oli 

mukana myös 

Ratahallintokeskus. Asemien 

paikat on sijoitettu 

teknistaloudellisesti ja 


edullisimpiin paikkoihin. Caluevarauksella 

on osoitettu 

keskustaan soveltuvat 

taajamatoimintojen alueet. 


keskustatoimintojen 

aluevaraus mahdollistaa 

ostoskeskukset. 

Yleiskaavaehdotuksessa ei ole 

osoitettu yhdyskuntarakenteen 

ulkopuolelle sijoittuvia 

vähittäiskaupan suuryksiköitä. 

Palvelutarpeita tarkennetaan 

myöhemmin suunnittelun ja 

toteutuksen yhteydessä. 

Yleiskaavan pohjaksi on 

laadittu selvitys Sipoon 

yhdyskuntarakenne 2005, 

jossa palveluita on tarkasteltu 


huomioiden. 

Planeringen av service 










utarbetas som bäst. Antecknas 

för kännedom. 


Palvelujen suunnittelua 

tarkennetaan 



yhteydessä. 




175. 

Tuomaala, 

Anne 

176. 

Alatyppö, 

Ville 

177. 

GV Hydro 

Andelslag / 

Styrelsen / 

Mikael 

Therman 

178. 

Hartwall, 

Erik, Oy 

Fastighets 

Karlshem Ab 

/ Victor 

Hartwall, 

Hartwall, 

Kaj-Erik 

179. 

Hartwall, 

Jerker 

180. 

Hartwall, 

John och 

Jerker 

181. 

Havusela, 


182. 

Kaasalainen, 

Janne 

Uutta päiväkotia ei saa rakentaa rauhalliselle Eriksnäsin alueelle vaan 

Taasjärvelle, siellä on uusi kouluprojektikin. 

TYÖ JA TUOTANTO – ARBETE OCH PRODUKTION 

Maakuntakaava ei esitä Bastukärrin teollisuusaluetta. Nyt yleiskaavassa 

tämä alue on yksi Sipoon suurimmista teollisuusalueista. Millä tavalla 

maakuntakaava on otettu tässä huomioon? 

Tarapottens ”område för arbetsplatser, industri- och lagenverksamheter” 

att förstöras i riktningen österut längs E18. Området mellan väg 170 och 

E18 och en del på södra sidan av E18 ända till kommungränsen föreslås 

att planeras till detta ändamål för att stöda befolkningsförtätningen inom 

Söderkulla området. 

K. Hartwall fastighet Oy Ab:s industri fastigheter finns inte markerade i 

generalplansförlaget. 

Industriområdet 

K Hartwall har fungerat på orten i över 75 år och sysselsätter drygt 40 

personer. Området bör markeras som arbetsplats område i 

generalplaneförslaget. 

Industriområdet 

K. Hartwall Oy Ab har bedrivit verksamhet på orten sedan 1932 och 

förfogar där över 3000 kvm fabriksfastigheter. ytterligare verkar två andra 

företag i fastigheterna. Totalt sysselsätter man där ca 40 personer på 

orten. området är planerat som arbetsplats område och bör sålunda vara 

markerad i generalplaneförslaget med en separat betäckning. 

Sipoon tulisi ehdottomasti keskittyä hankkimaan teollisuutta ja 

tuotantolaitoksia sekä muita työpaikkoja tuovia yrityksiä – tavoitteena 

kohtuullisen hyvä työpaikkaomavaraisuus edestakaisen pendelöinnin 

vähentämiseksi. Yleiskaavaakin joudutaan siinä yhteydessä varmaan 

täydentämään / muuttamaan. 

Mielestäni kaavailtu työpaikka-alue Sipoon Fågelbackenissa, joka tulisi 

Keravantien pohjoispuolelle. Tulee liian lähelle omakotiasutusta, varsinkin 

koilliskulman raja. 

Muutoin en vastusta työpaikka-alueen rakentamista, toivonkin vain sen 

koilliskulman rajan siirtämistä kauemmaksi asutuksesta. 






Bastukärrin työpaikka-alue on 

osoitettu jo Itä-Uudenmaan 

vahvistetuissa seutukaavoissa. 

Ympäristöministeriössä 

vahvistettavana olevassa Itä- 

Uudenmaan 

maakuntakaavassa 

Bastukärrin alue on osoitettu 

merkinnällä TP (Työpaikkaalue). 

Yleiskaavaehdotus on 

vahvistettavana olevan 

maakuntakaavan mukainen, 

kun maakuntakaavan 

yleispiirteisyys otetaan 

huomioon. 



Gränserna för bostads- och 

industriområden preciseras 




Själva industriområdets 

planering kommer att 

preciseras genom 

detaljplanering. 

Industrifastigheten är belägen 

på AT-område. AT-området 

möjliggör verksamheten. 

Fastigheten är belägen på 

kustzonen. Den noggrannare 






Se föregående. 



Yleiskaavaa tarkennetaan 

osayleiskaavoituksella ja 

suunnittelutarveratkaisuilla. 

Työpaikka-alueille tulee laatia 

asemakaavat. 



Asuin- ja teollisuusalueiden 

rajaukset tarkentuvat 



yhteydessä myöhemmin. Itse 

teollisuusalueen suunnittelua 

tullaan tarkentamaan 


183. 

Kajavala, 

Sisko / 

Talman 

Lehtopuutarh 

a 

184. 

Keravan 

Levonmäen 

asukkaat / 

Yhteyshenkil 

ö Jari 

Timonen 

185. 

Makkonen, 

Vivan ja Esa 

Kaavaehdotuksesta saa käsityksen, että tonttimme paikalle on 

suunniteltu asuinalue. Meillä on yritys ja tässä ympärillä muitakin 

yrityksiä, toivomme, että voimme jatkaa yritystä tässä edelleen ja myös 

pitää kunnan vuokratontin käytössämme. Jokainen yritys tällä alueella 

työllistää useamman henkilön. 

Me Keravan levonmäen asukkaat vastustamme ns. Bastukärrin 

työpaikka-alueen (tp) sijoittumista Keravan rajan ja Levonmäen 

omakotialueen läheisyyteen. Yleiskaavaehdotuksessa Levonmäen 

omakotialueen ja tp-alueen väliin on jätetty riittämättömät suoja-alueet. 

Yleiskaava poikkeaa näiltä osin jo hyväksytystä maakuntakaavasta. 

Vaadimme, että asuinalueemme ja tp-alueen väliin jätetään mm. melu, 

tärinä ja pölyhaittojen vuoksi 500 m:n suoja-alue. Keinukallion 

virkistysalueen kohdalla tulee noudattaa vähintään maakuntakaavassa 

olevaa 300 m:n suoja-aluetta. Liitteenä olevassa kartassa on 

ehdotuksemme tp-alueen Keravan puoleisen rajan linjaamisesta (sininen 

viiva). 

Liikenne Keravantiellä (148) on ruuhka-aikoina vilkasta ja tp-alueen 

liikenteen ohjaaminen tien 148 kautta länteen ruuhkauttaisi vanhan 

Lahdentien (140) ja Lahden moottoritie (4) risteysalueet. Liikenne 

aiheuttaisi melu-, pöly- ja saastehaittaa Levonmäen omakotialueelle. 

Todennäköisesti ruuhka-aikoina osa liikenteestä ohjautuisi omakotialueen 

sivuitse kulkevalle Ratatielle. Liikennettä tulisi ohjata vähemmän 

liikennöidylle Jokivarrenteille (1521), josta on hyvät yhteydet vanhalle 

Lahdentielle ja moottoritielle. 

Nybondaksen elinkeinotoiminnan monipuolistamishanke 1986 – 

2008 

Keskustelimme 2.4. Uudenmaan ympäristökeskuksessa 

yleiskaavaehdotuksen vaikutuksesta Nybondaksen matkailuhankkeen 

eteenpäin viemiseksi. Tilaisuudessa kävi tylyllä tavalla ilmi, ettei 

Nybondaksen matkailuhankkeemme osalta mikään, mitä Normo ja Autere 

sanoivat 18.3. tapaamisessamme Sipoon kunnassa, tule toteutumaan. 

Ympäristökeskuksen Heinämies ja Villa totesivat viraston kantana 

seuraavaa: 

- Yleiskaavan virkistyskohdemerkintä ei koske Nybondaksen aluetta, 

vaan julkisyhteisöjen omistamia alueita Fiskträskin molemmin puolin. 

- Virkistyskohdemerkintä määräyksineen tarkoittaa vain yleistä 

virkistyskäyttöä koskevia rakennuksia ja rakenteita, kuten uimakoppeja, ei 

muuta rakentamista. 

- Nybondaksen rantavyöhykkeellä tarvitaan rakentamiselle poikkeusluvat, 

koska ranta-aluetta koskevaa osayleiskaavaa ei ole. Poikkeuslupia on 

vaikea myöntää, koska Sipoonkorven kansallispuistohanke on kesken. 

Tulevassa kansallispuistossa yksityisillä ei oikeutta harjoittaa 

elinkeinotoimintaa lainkaan, vaan sen hoitaa Metsähallitus. 

- Lisäksi rantaosayleiskaavoitusta ei ole vireillä eikä myöskään 

maakuntakaavoitus tue Nybondaksen hanketta. 

Tiedämme ainakin yhden tapauksen maakunnassamme, missä yrittäjä on 

voinut yhdessä ympäristökeskuksen kanssa suunnitella, miten tilaa 

voidaan kehittää ja rakentaa matkailuhanketta. Ja Sipoonkin rannikon ja 

asemakaavoituksella. 



Asuin- ja työpaikka-alueiden 

rajaukset tarkentuvat 






Bastukärrin teollisuusalueen 

suunnittelua ollaan parhaillaan 

tarkentamassa 

asemakaavoituksella, jossa 

myös Keinukallion alue on 

huomioitu. 

Yleiskaavan määräysten 

mukaisesti alueen 

suunnittelussa on otettava 

huomioon toiminnan 

aiheuttaman liikenteen 

järjestäminen siten, ettei 

läheisten asuinaluiden 

katuverkkoa tarpeettomasti 

kuormiteta. Asemakaavassa 

on annetta tarpeelliset 

määräykset rakentamisesta ja 

toimintojen sijoittamisesta 

siten, ettei alueella 

harjoitettava toiminta aiheuta 

55 dBA:n ylittävää melutasoa 

alueen ulkopuolelle. 

Alueen länsipuolelle Keravan 

ja Sipoon väliin on 

yleiskaavassa merkitty 

viheryhteystarve 

(suojavyöhyke). Keinukallion ja 

Bastukärrin väliin on merkitty 

viheryhteys 

suojavyöhykkeeksi. Nykyinen 

viheryhteystarpeen 

sijoittuminen yleiskaavassa on 

suuntaa-antava. Merkinnän 

leveys on vakio, mutta 

rakennettujen ja 

rakentamattomien alueiden 

välistä etäisyyttä tarkennetaan 

yhteyksien kohdalla. 

Virkistyskohde-merkinnällä on 

osoitettu vapaa-ajan ja 

luontomatkailun alueita. 

Alueille saa rakentaa 

ulkoilukäyttöä palvelevia 

pienehköjä rakennuksia tai 

rakennelmia. 

Yleiskaavaehdotuksessa 

Fiskträskin itärannalle osoitettu 

virkistyskohde on nimenomaan 

Nybondas-kiin-teistöä 

koskeva, toisin kuin 

Uudenmaan 

ympäristökeskuksen edustajat 

ovat sanoneet. Kunnan 

yleiskaava on luonteeltaan 

strateginen, joten sen 

merkintöjä pitää myös tulkita 

siinä hengessä. 


huomioiden yksittäisten 

uimakoppien merkitseminen 


saariston elinkeinotoiminnan kehittämiseksi on tehty ja rahoitettu ohjelma. 

Mutta näin ei ole voitu tehdä meidän kohdallamme täällä Sipoon 

Immersbyssä. Ei vaikka hankkeellamme on vuodesta 1992 ollut 

lainvoimainen rantakaavoituslupa ja 22.6.1999 lähtien 

osayleiskaavoituspäätös. Lukuisiin kyselyihin hankkeemme edistymisestä 

on kunnassa vastattu, mm. Kunnanhallitus 31.5.1999, ettei 

matkailuhankkeeseemme ”voida ottaa kantaa, vaan se edellyttää 

yleiskaavatasoista ratkaisua Sipoonkorven alueiden käytöstä, johon liittyy 

myös Fiskträskin rantavyöhyke”. Tätä olemme joutuneet odottamaan, 

jotta Nybondaksen tilan elinkeinorakenteen monipuolistaminen voidaan 

toteuttaa. 

Ympäristökeskuksen virkamiehet tekivät meille selväksi, että meillä ei ole 

oikeutta aloittaa elinkeinotoimintaa omalla alueellamme. 

Yleiskaavaehdotuksessa ja Ympäristökeskuksessa esitetyn pohjalta 

Nybondaksen pääelinkeinohankkeemme aloittaminen on 21 vuoden 

hallinnollisen viivyttämisen jälkeen nyt palautunut samaan 

alkupisteeseen, mistä lähdimme 1987. Tuolloin Sipoon kunta hylkäsi 

ensimmäisen lupahakemuksemme edellyttäen hankkeen toteuttamiseksi 

rantakaavan. Vireillä olevassa yleiskaavaehdotuksessa kunnan 

maankäytön suunnittelu ei edelleenkään salli Nybondaksen tilan 

elinkeinotoiminnan kehittämistä sellaiseksi, että se tuottaisi riittävän 

elannon. Emme voi odottaa enää tämän kauemmin. 

Meille ei jää näin ollen muuta tapaa edetä asiassa kuin tehdä 

käytettävissämme olevin resurssein selvitys ja tarpeelliset toimenpiteet. 

- Selvitämme asiamme käsittelyn lainmukaisuuden kohta kohdalta ja 

vaihe vaiheelta samalla pilkuntarkalla arvioinnilla, jolla kunta tutki 

Fiskträskille tekemämme rantakaavaa jälkikäteen pyrkiessään 

hylkäämään suunnitelman sen sijaan, että olisi täyttänyt 

rantakaavaluvassa asetetun yhteistyövelvoitteen ja esittänyt kunnan 

edellyttämät asiat kaavan ollessa kahteen kertaan käsiteltävänä. 

- Selvitämme ihmisoikeusasiana liian pitkän käsittelyajan ja Sipoon 

hallinnon harjoittaman suoranaisen simputuksen pyrkiessämme 

kehittämään laillista elinkeinoa Nybondaksen tilalla. Tavattoman pitkä 

odotusaika sekä toteutumattomien suunnitelmien ja investointien 

tekeminen on syönyt tilan elinkeinorakenteen uudistamiseen 

käytettävissä olevan varallisuuden. Hallinnollisen käsittelyn hitaudesta 

johtuen matkailuelinkeinotoiminnan harjoittamisesta ei ole kertynyt 

yrittäjille lainkaan eläketurvaa. Hankkeen keskeiset yrittäjäperheen 

omaisuuteen vaikuttavat päätökset on tehty yrittäjien tietämättä, meitä 

kuulematta, myös vastoin rantakaavoitusluvan yhteistyömääräystä ja jopa 

poliittisten päättäjien riemuitessa ja taputtaessa hylkäävälle 

päätökselleen. Tällainen lainsäädännöllisen omistajan velvoittaminen 

maatilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jatkamaan 

elinkeinotoimintaa perityllä tilalla ja sen jälkeen riittävän 

elinkeinotoiminnan kehittämisen jatkuva ja määrätietoinen hallinnollinen 

estäminen on suomalais-sipoolainen uudenaikaisen maaorjuuden muoto, 

jonka eettinen ja juridinen hyväksyttävyys on nyt syytä arvioida 

laajemminkin. 

- Tutkimme kilpailulainsäädännöllisesti, miten oikeutettua on, että Sipoon 

kunta on viivyttänyt ja edelleen viivyttää loputtomiin Nybondaksen 

suunnitteluluvan saaneen elinkeinohankkeen toteuttamista samalla kun 

lähialueilla kunnan ja muiden julkisyhteisöjen, säätiöiden, ammattiliittojen 

omistamilla kiinteistöillä vastaava kilpaileva toiminta on saanut kehittyä ja 

niitä on jopa tuettu. Samalla tutkitaan Sipoonkorpityöryhmän päätösten 

vaikutus Nybondaksen suunnitteluluvan saaneen hankkeen etenemisen 

pysäyttämiseen. Erityisesti mielenkiinto kohdistuu työryhmän 

valtiososialismia toteuttavaan linjaukseen, jonka mukaan Sipoonkorven 

palvelutukikohdat perustetaan julkisyhteisöjen alueille. On selvitettävä, 

miten lainmukaista on, että kunta on osallistunut tällaisen linjauksen 

tekemiseen ja toteuttanut sitä käytännössä pysäyttämällä 

yksityisomaisuuteen perustuvan Nybondaksen hankkeen etenemisen, 

johon elinkeinonharjoittajina olimme jo Sipoonkorpityöryhmävaiheessa 

investoineet varojamme. Sipoonkorpityöryhmän päätös aluerajauksineen 

on ollut Sipoossa normi, jolla on ollut suoria oikeusvaikutuksia 

maanomistajayrittäjän elinkeinotontaan ja omaisuuteen. Pelkän 

työryhmän tekemän rajauksen pohjalta alueen yksityiskohtainen ja 

yksipuolisesti paikallisia maanomistajia velvoittava suunnittelu on jo 

aloitettu. Kaikki tämä ilman, että meillä oikeusvaikutusten kohteena olisi 

ollut mahdollisuutta vaikuttaa, jopa asiakirjamateriaalin saantipyyntömme 

on evätty. 

- Selvitämme yhdenvertaisuuden vaatimuksen toteutumista Nybondaksen 

tilan alueiden maankäytön osalta. Fiskträskin matkailuhankkeemme 

yhtenä keskeisenä epäämisperusteena on kunnan taholta esitetty, että 

kohdemerkinnällä ei ole ollut 


tarkoitus. Ajatuksena on ollut 

osoittaa olemassa oleviin 

selvityksiin perustuen 

mielekkäitä virkistyskohteita 

Sipoonkorven alueelta ja 

samalla mahdollistaa niiden 

jatkosuunnittelun eteenpäin 

vieminen. 

Kunnan yleiskaava on ollut 

ensimmäisen kerran esillä 

kaavoitusohjelmassa 2002. 

Kaava kuulutettiin vireille 

tammikuussa 2005. Tätä 

ennen tehtiin erilaisia 

perusselvityksiä. 

Sipoonkorven käyttöä on 

tarkasteltu kahdessa 

työryhmässä. Ensimmäinen 

raportti alueesta on ilmestynyt 

1993 ja toinen 2004. 

Jälkimmäisessä raportissa ei 

yksiselitteisesti määritelty 

Sipoonkorven rajoja, vaan 

käytettiin termiä Sipoonkorven 

takastelualue. 

Laajana yhtenäisenä 

metsäalueena Sipoonkorpi on 

osoitettu ensimmäisen kerran 

kunnan 

yleiskaavaluonnoksessa 2007. 

Muistutuksen antajien 

yleiskaavaluonnoksesta 

antama palaute on huomioitu 


laadinnassa. Selvimmin tämä 

käy ilmi Nybondaksen 

virkistysaluemerkinnän 

osoittamisella. 

Sipoonkorpityöryhmien työt 

ovat vaikuttaneet sekä Itä- 

Uudenmaan 

maakuntakaavoitukseen että 

kunnan yleiskaavoitukseen 

suoraan sekä välillisesti Itä- 

Uudenmaan vahvistettavana 

olevan maakuntakaavan 

kautta. 


186. 

Nykänen, 

Nina och 

Marko 

187. 

Partio, 

Hannu 

188. 

Patosalmi, 

Jari ja 

Pirttimäki, 

Saana 

suunnitelmamme hyväksyminen loukkaa maanomistajien yhdenvertaisen 

kohtelun periaatetta ja on siksi hylättävä. Tämän vuoksi joudumme 

selvittämään kunnan maanomistajien elinkeinotoiminnalle antamia lupia 

ja vertaamaan näitä elinkeinotoimintaa koskevia päätöksiä siihen, miten 

Nybondaksen tilan elinkeinotoimintaa on tässä kunnassa tuettu tänä 

aikana, jolloin olemme elinkeinotoimintaa tällä tilalla yrittäneet kehittää. 

Hankkeemme hylkäysperusteiden valossa mielenkiinto kohdistuu 

erityisesti nyt vireillä olevaan maankäytön suunnitteluun, miten 

Nybondaksen yhdenvertaisuus tulevaisuudessa toteutuu suhteessa 

siihen, mitä kunta sallii muiden maanomistajien alueilla. Yhdenvertaisen 

kohtelun toteuttaminen hallinnossa vaatii, että mm. nyt käsiteltävänä 

olevassa yleiskaavassa olevat Nybondaksen yrittäjien tasavertaisuutta 

loukkaavat ratkaisut on hylättävä samalla tavalla kuin tehtiin 

Nybondaksen rantarakentamissuunnitelmalle. 

- Mahdollisesti tiedolla kokemuksistamme yrittäjävihamielisessä 

ympäristössä toimimisesta on laajempaakin kiinnostusta ainakin siinä 

mielessä, että olemme varottavana esimerkkinä nuorille, miten yrittäjäksi 

ryhtyminen väärässä ympäristössä voi pilata ammatillisen uran, perheen 

talouden ja yrittäjän vanhuuden eläketurvan. 

Vi bor i ett nybyggt egnahemshus i Box på området invid gränsen till 

Borgå. Fastighetsnr. 753-403-0004-0056. I generalplanen har över vårt 

tomt ritats in ett industriområde. Vi motsätter oss att vår fastighet är 

inritad som industriområde och föreslår en återgång till 

generalplaneförslaget 02/2007. I förslaget var industriområdet inritat på 

södra sidan om Nya Borgåvägen och beläget där, stör inte området 

befintlig bosättning. På norra sidan om Nya Borgåvägen ligger den s.k. 

gamla frysen som är en lämplig gräns till industriområdet på norra sidan 

om vägen. Men norr om frysens tomt börjar bosättningen (fastigheterna 

på norra sidan om Nya Borgåvägen samt Norra Boxvägen som är endast 

ett stenkast ifrån). 

I och med den planerade nya Sköldviksvägen, som även den är utsatt på 

generalplanen, skulle det väl vara naturligt att industriområdet skulle 

utvecklas längs med denna snart (Bygget planerat att påbörjas 2009) 

befintliga väg? Denna väg får avtag både till Nya Borgåvägen och Borgå 

motorväg. Med tanke på företag och industri är goda vägar och 

vägförbindelser avgörande. Denna väg är ju redan på god väg, så det 

innebär inte ens nya vägkostnader för kommunen med ett nytt 

industriområde längs med denna väg. 

Vi föreslår att industriområdet koncentreras på södra sidan om Nya 

Borgåvägen och bosättningen med rekreations- och grönområde på norra 

sidan om Nya Borgåvägen. 

Sipoon yleiskaavassa on TP-varaus ns. Bastukärrin alue. TP-varauksen 

mukaan alueen tasaaminen maa-aineksen otolla loppukäytön 

vaatimuksia vastaavaksi on sallittua. Kätkeytyykö tähän myös louhinnan 

laajentaminen koskemaan koko Bastukärrin aluetta? Louhinta tulee 

tapahtumaan liian lähellä asutusta. Omakotitalomme sijaitsee vain noin 

100 – 300 m osasta louhittavasta alueesta. 

Onko Sipoon yleiskaavaan 2025 huomioitu 12.11.2007 hyväksytty Itä- 

Uudenmaan maakuntakaava, jossa on jätetty 300 m suoja-alue Keravan 

Keinukallion virkistysalueeseen. Onko sama suoja-alue jätetty 

Levonmäen omakoti- ja rivitaloasutukselle? 

Maankäyttö- ja rakennuslain 39§:ssä esitetään yleiskaavan 

sisältövaatimukset. Yleiskaavan mukainen Bastukärrin TP-varaus on 

mielestäni em. lain vastainen. Lisäksi yleiskaava toteutuessaan aiheuttaa 

lähiasutukselle, Levonmäen omakoti- ja rivitaloasutukselle haittaa. 

Keravantien (tie 148) varteen suunniteltu teollisuus-, työpaikka-, louhinta- 

ja varastoalue pitäisi ensisijaisesti siirtää kokonaan pois Keravan rajan 

tuntumasta. Ellei se ole mahdollista, vaadimme sen suunnitteluun 

vähintään seuraavia muutoksia. 

- Keravantien pohjoispuolelle ja Kyllästämöntien länsipuolelle suunniteltu 

osa pitää jättää kokonaan alueen ulkopuolelle. Se osa ulottuisi 

parhaimmillaan vain 100 m päähän Keravan puolelle juuri rakennetusta ja 

vasta rakennettavista taloista. Toteutuessaan se aiheuttaisi pysyvän 

melu- ja pölyhaitan ko. asuntoalueelle. Sitä emme voi hyväksyä. 

- Tien 148 eteläpuolella suunnitellun alueen länsiraja kulkisi n. 12 km 

matkalla vain n. 100 m päässä ympäristöministeriön 8.11.2006 

hyväksymästä Keravan puolella olevasta virkistysalueesta 

maakuntakaavassa. 

- Edellä mainittu 100 m suoja-alue on kapeutensa takia rakennuslain 

32§:n vastainen. Siksi tien 148 eteläpuolisen alueen länsirajaa on 

siirrettävä vähintään 300 m päähän Keravan puolen virkistysalueesta. 

- Mikäli alue näistä muutoksista johtuen jäisi liian pieneksi, ehdotamme 




industriområden kommer att 





Själva industriområdets 

planering kommer att 

preciseras genom 






bäst. 

Katsokaa vastineet 176 ja 184. 

TP-varauksen 

kaavamääräyksessä on 

yksiselitteisesti sanottu: 

”Alueen tasaaminen maaaineksenotolla 

loppukäytön 

vaatimuksia vastaavaksi on 

sallittua.” 

Katsokaa vastineet 176 ja 184. 


189. 

Pihkarinteen 

omakotiyhdis 

tys r.y. / Olli 

Koskela ja 

Tomi 

Holman 

190. 

Ryökäs, 

Osmo ja 

Marica 

perheineen 

191. 

Räty, Olavi 

sen laajentamista etelään päin. Siellä olisi ainakin kaksi isoa mäkeä 

louhittavaksi. 

- Ehdottamamme uusi alue on rajattu sinisellä värillä oheiseen karttaan. 

- Tien 148 eteläpuolella olevan alueen liikenne tulee ohjata Jokivarren 

tielle (tie 1521). Ehdotuksemme on merkitty sinisellä värillä. 

- Vaatimustamme liikenteen ohjaamisesta tielle 1521 puoltavat seuraavat 

seikat: 

1. Liikenne Keravantiellä ja vanhan Lahdentien (140) risteyksessä on jo 

nyt niin vilkasta, ettei sinne voi lisätä yhtään suunnitellun alueen 

liikennettä. Se puuroutuisi kokonaan myös tien 140 ja moottoritien (tie 4) 

välillä. Lisäksi se lisäisi kohtuuttomasti Keravan puolella olevan 

asuntoalueen melu-, pöly- ja saastehaittoja. 

2. Nykyinen liikenne Jokivarren tiellä on paljon Keravantietä 

vähäisempää. Siksi tämän alueen liikenne mahtuisi sinne paremmin. 

Sipoontienä ja Kulomäentienä jatkuva Jokivarrentie ylittää eritasossa tien 

140, joten moottoritielle (4-tie) suuntaava liikenne ei vaikeutuisi, eikä 

vaikeuttaisi tien 140 liikennettä kuten Keravalla. 

Toivomme, että tutustutte muistutukseemme ajatuksella ja suhtaudutte 

myönteisesti esittämiimme kohtuullisiin vaatimuksiin. Ne mahdollistavat 

rauhanomaisen rinnakkaiselon ja siedettävät olosuhteet keravalaisille. 

Ovathan Sipoo ja Kerava eläneet tähän asti hyvinä naapureina. 

Yleiskaavaluonnokseen on merkitty Kulloontien pohjoispuolelle TP-alue 

Kyllästämöntien sekä itä- että länsipuolelle. Ehdotamme, että Kulloontien 

pohjoispuolella olevalle TP-alueelle ei kaavoiteta rekkaterminaalia, eikä 

sallita avovarastointia ja että rakennukset sijoittuvat tonttien 

pohjoisreunaan ja toimivat näin meluesteenä Pihkarinteen 

omakotialueelle. 

Perustelu muistutukseen: 

Sipoo on perinteisesti maaseutualuetta pääkaupunkiseudun kupeessa. 

Haluamme säilyttää sen sellaisena, vaikka kasvua, muutosta ja kehitystä 

tapahtuukin. Asuinalueemme on viihtyisä, rauhallinen, puhdas ja 

elinvoimainen. Haluamme, että toiminnan tuottama melu ja saaste 

aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle. 

Kyllästämöntie / yleiskaavaluonnoksessa merkitty yhdystie ja tie 148 sekä 

Vanha Lahdentie ovat pääasiallisia liikenneväyliä asuinalueeltamme 

Keravaan, Sipoon keskustan sekä Helsingin suuntaan. Suunnitellun 

kaavan mukainen toiminta lisää merkittävästi raskasta liikennettä 

kyseisillä väylillä. Sivuteiltä tulevien liikennevirtojen yhdistyminen 

pääväylille on huomioitava asemakaavan liikennejärjestelyjen 

suunnittelussa. 

Asumme teiden 170 ja E18 väissä Kalkkirannan liittymästä 500 m 

Porvooseen päin. meidän tilamme ja talomme on merkitty 

kaavaehdotuksessa työpaikka-alueeksi. Jossain kohtaa tuota ratkaisua 

perustellaan teistä tulevalla melulla. 

1. Tässä meidän kohdalla Uusi Porvoontie 1357:ssä talomme on sijoitettu 

niin kauaksi molemmista teistä että melu on erittäin vaimeaa. Söderkullan 

kaavoitusta edellisen kerran tutkiessani katselin melukarttaa. Osa 

tilastamme on melualueella mutta näytti että keskeisin osa eli talon 

läheinen piha-alue ei ole vaan siinä väritys on vihreätä (eli 

matalameluinen). Sisään taloon liikenteen melua tuskin kuulee. Mikäli 

melu kuitenkin teidän mielestänne on meille liikaa niin matalakin meluaita 

tien 170 varteen voisi parantaa asiaa huomattavasti. 

2. Viihdymme täällä erinomaisesti koska palvelut ovat lähellä ja tästä on 

nopea mennä töihin. Myös puutarhamme on erinomaisessa kunnossa 

tuottaen jatkuvaa satoa erilaisia marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Talomme 

on pidetty hyvässä kunnossa ja aiomme sitä myös hyvässä kunnossa 

pitää. 

3. Pihamme vieressä on vanha 1700-luvulat oleva kivinen lähde joka 

myös omalta osaltaan lisää pihapiirin viihtyisyyttä. En tiedä kuinka 

arvokkaaksi sellainen lasketaan rahassa mutta viihtyisyysarvoa sellainen 

meille tuo kyllä rutkasti. Samanlaista pihapiiriä ja tunnelmaa ei ole helppo 

tehdä / löytää muualta. 

Teollisuusalueen kaavaehdotus tulee liian lähelle asutusta, Norantien ja 

Havutien osalta ainakin. Alueelle pitäisi kaavoittaa mieluummin uusia 

omakotitalotontteja, että saataisiin alueelle kunnallistekniikka (jota mekin 

rakennettaessa odotettiin 2 v, eikä saatu kuitenkaan) ja jaettua 

tiemaksuja, parannettuja huonoja ja kapeita teitä. Mielestäni 

teollisuusalue pitäisi rajata PNO:n hallin tasalle, toisella puolella 

Keravantietä (öljytie) on rakentamatonta aluetta, minne voisi jatkaa 

teollisuutta. 



Alueen suunnittelua tullaan 

tarkentamaan 

asemakaavoituksella. 

Yleiskaavan määräysten 

mukaisesti alueen 

suunnittelussa on otettava 

huomioon toiminnan 

aiheuttaman liikenteen 

järjestäminen siten, ettei 

läheisten asuinaluiden 

katuverkkoa tarpeettomasti 

kuormiteta. Asemakaavassa 

on annetta tarpeelliset 

määräykset rakentamisesta ja 

toimintojen sijoittamisesta 

siten, ettei alueella 

harjoitettava toiminta aiheuta 

55 dBA:n ylittävää melutasoa 

alueen ulkopuolelle. 



Asuin- ja työpaikka-alueiden 

rajauksia tullaan tarkentamaan 

osayleiskaavoituksella / 

suunnittelutarveratkaisuilla / 

asemakaavoituksella 

myöhemmin. 

Yleiskaavaehdotus ei poikkea 

Söderkullan osayleiskaavassa 

esitetystä maankäytöstä, kun 


yleispiirteisyys huomioidaan. 





osayleiskaavoituksella tai 


myöhemmin. 


192. 

Sundqvist, 

Soile, Peter 

och Marion 

193. 

Oy Torpex 

Ab / 

Sjöblom, 

Juhani 

194. 

Walve, Keijo 

195. 

Byman, 

Gerhard 

Det planerade arbetsplats-, industri- och lagerverksamhetområde som 

planerats på motorvägen E18 norra sida, mellan Eriksnäsvägen och 

Kalkstrandsvägen, är planerat på / nära bebodda egnahemshus. 

Området vore mer idealisk för bostadsbebyggelse och som en naturlig 

fortsättning till Söderkulla-centrum. 

Underskrivnas fastighet 4:547 är belägen mitt i TP-området och är utsatt 

för både en väg som är ritad över / bredvid tomten och själva tomten 

omringas av detta TP-område som sänker värdet på fastigheten och 

försämrar boendemiljön. 

Vi önskar att generalplanen beaktar den befintliga bosättningen på detta 

område och ändrar detta till bostadsområde, en naturlig fortsättning till 

Söderkulla. 

Olemme tutustuneet nähtävillä olevaan Sipoon yleiskaavan 2025 

kaavaehdotukseen ja lausumme mielipiteemme mainitusta kaavasta 

maanomistajana ja mm. maa-ainesliiketoimintaa harjoittavana yrityksenä: 

Yhtiömme omistaa määräalan tilasta Torpet RN:o 2:56 Kirkonkylässä (pala 

noin 9,5 ha). Edellä mainittu kiinteistö on merkitty kaavaehdotuksessa 

TP-alueeksi, joka sopii yhtiön toimintaan hyvin. Yhtiön toiminta on 

rakennuttaa loppukäyttäjille vuokrattavia toimitiloja ko. kiinteistölle. Yhtiön 

omistaja on osaomistajana Seepsula-yhtiöissä, joka suorittaisi ko. 

kiinteistön tasaamisen maa-aineksenotolla loppukäytön vaatimuksia 

vastaavaksi. Yhtiö vastustaa esitykset syvälouhinnasta koska se estää 

TP-alueen syntymistä. 

Yhtiö on valmis solmimaan kunnan kanssa sopimuksen maankäytön 

hankeyhteistyön käynnistämisestä ja asemakaavatyön edetessä 

maankäyttösopimuksen. 

Esitän, että Rajakulman alueella Järvenpää-Pornainen –tien eteläpuolelle 

merkittyä TP-aluetta laajennettaisiin tai nyt MTH-alueeksi merkittyä 

aluetta osoitettaisiin AT-alueeksi. Saxasin tilan ko. tien pohjoispuolinen 

alue on tällä hetkellä kaavaan merkitty sahateollisuusalueeksi. Tilan halki 

kulkee Nikkilä-Kerava –runkoviemäri, joten kunnallistekniikka on siltä osin 

valmiina. 

VIRKISTYS - REKREATION 

Speciella synpunkter betr.: 

1. Ridsport på väg och i terräng. Ridvägen måste planeras och anläggas. 

2. Motorsport i terräng. Fyrhjulingar som sport skall till 

motorkrossområdet. 

Motivering 1. 

Ridsporten i Södra Sibbo har fått för stora proportioner och drabbar 

markerna för mycket. Allemansrätten regler och Finlands Rytteriförbunds 

stadgar går tydligt inte tillnärmelsevis att uppfylla. Dessutom uppstår 

trafikfaror. 

Undertecknad blev hård drabbad i Träskby av hästskador i skog, som 

utöver allt elände kan beräknas till minst 15000 euro jämfört med 

avverkning som pågick i skogsvårdande syfte. Gärningarna har utförts av 

Nevas stallrörelse. 

Skall de finnas så omfattande stallrörelser i Sibbo så måsten man planera 

för detta. Enskilda skall inte behöva drabbas så hårt för andras 

vinstintressen. Man måste bygga ridvägar med övergångsställen vid 

vägar, ekologiska korridorer får ej störas o.s.v. 

Undertecknad har bl.a. 40 års erfarenhet som ledamot i Lindigö 

Fastighetsägare föreningars samarbetsnämnds styrelse. man bevakar 

och lämnar synpunkter på kommunens arbete med översiktsplaner, 

stadsplaner och övrig planering där det finns gemensamma intressen att 

samarbeta om. Lindigö stad: Areal 50 km2, befolkning drygt 40000 och 

med en natur lika Sibbo. Planeringen är tid långt före. 

Det finns två större ridstallsföretag. Ryttare, som utövar sin sport utanför 

stallområdena måste hålla sig till speciella ridvägar, passera lokala vägar 

vid speciella övergångsställen och vid svåra ställen under uppsikt av 

medhjälpare. För 40 år sedan kunde man i viss utsträckning rida på 

mindre vägar och terrängen. 

Motivering 2. 

Fyrhjulingarna har genom omfattande åsiktsundersökningar bedömts 

vara de värsta av alla miljöfridstörarna och skadegörarna i naturen. 

Sensommaren 2006 tittade jag på ”Mossorna i Box” dar vi har 

torvtäktsskiften som nu i Natura 2000-område blir myrskyddsområde. 

Fyrhjulingar hade kört gång på gång över tranbärsmyren med sin unika 

växtlighet. 

Fyrhjulingssporten är motorkrossliknande, men värre, och skall utövas 




industriområden kommer att 


med delgeneralplaneringen/ 


planeringsbehov/detaljplanerin 

gen. Avsikten är att utarbeta 

detaljplaner över TPområdena. 

Merkitään tiedoksi. TPvarauksen 

kaavamääräyksessä on 

yksiselitteisesti sanottu: 

”Alueen tasaaminen maaaineksenotolla 

loppukäytön 

vaatimuksia vastaavaksi on 

sallittua.” 





osayleiskaavoituksella / 

suunnittelutarveratkaisuilla / 


myöhemmin. 


Motorbanan som flyttas från 

Bastukärr har anvisats till 

norra sidan om Oljevägen på 

Mömossens område. 


196. 

Grönqvist, 

Rolf 

197. 

GV Hydro 

Andewslag / 

Styrelsen / 

Mikael 

Therman 

198. 

Haapamäki, 

Raili 

199. 

Hartwall, 

Erik, Oy 

Fastighets 

Karlshem Ab 

/ Victor 

Hartwall, 

Hartwall, 

Kaj-Erik 

där man gör områdesreservering för sådana sporter. 

Fastigheten Nyåkers, registernummer 1:37 med en storlek av ungefär 60 

hektar har i sin helhet placerats in som glesbygdsområde mitt emellan A 

och AT område med utmärkt behov av grönförbindelse. Undertecknad 

har tidigare diskuterat med Henrik Wickström som delgivit att området 

varit planerat som bosstadsområde under tidigare planer. Noteras bör att 

de var cirka 10 år sedan dessa diskussioner fördes. Undertecknad är 

intresserad av att diskutera med kommunen om möjligheter till planering 

av markanvändning för att utveckla området. 

Enligt bägge ideplanerna, av Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka 

samt av Pöyry, har man ritat in den ekologiska förbindelsen längs med 

bäckdalen som mynnar ut i Bölsfjärden vilket vore det logiska ur 

miljösynpunkt. Bäckdalen och Bölsfjärden var bäcken mynnar ut 

upprätthåller en mångfaldig natur. I generalplaneförslaget har man dock 

flyttat förbindelsen en kilometer österut så att den löper utöver en 

markägares, undertecknades mark i sin helhet. Grönförbindelsen kunde 

lika väl löpa längs med västra sidan av Majviksudden och fortsätta upp 

längs med bäckdalen. Så skulle dessutom de tre fornminnesobjekten 

som är utmärkta kunna bevaras in naturlig miljö. Dessutom har man i 

Pöyrys utredning markerat Nyåkers-området och västra sidan av 

Bästerbackavägen som ett område med möjlig centrumfunktion. Vad är 

orsaken att kommunen har totalt frångått dessa inriktningar så drastisk 

som att markera det som glesbygd då man samtidigt konstaterar att 

sydvästra Sibbo är ett av de områden som kommer att utvecklas mest? 

Som markägare är jag djupt oroad över att hela området kommer att bli 

ett impediment som inte kan utnyttja på något sätt i framtiden ifall 

kommunen inte vill diskutera om markanvändningsmöjligheterna och 

ändra förslaget såtillvida att området planeras som A eller AT område. 

Områdena på bägge sidorna om Nyåkers utvecklas medan mitt område 

med tiden blir allas rekreationsområde. Från stommen har inte skiljt en 

enda tomt för försäljning, vilket också borde beaktas att somliga har sålt 

bort bit för bit medan andra har bevarat. 

Som det framgår ur generalplanebeskrivningen får generalplanen inte 

orsaka markägare oskälig olägenhet. I och med att hela fastigheten 

Nyåkers är planerat som grön zon / ekologisk förbindelse har jag svårt att 

se vad annat det är oskälig olägenhet. Ojämlik behandling av markägare i 

så fall. Det innebär att motsvarande storlek av rågrannen Majviks område 

är ekonomiskt mångfaldigt mera värt än Nyåkers på grund av 

generalplanen som den nu föreslås. 

Rättvis skulle vara att bägge parter har såväl byggnadsområde som 

skogsområde avsett som grön zon / rekreationsområde. Alternativt bör 

den markägare som bebygger sin mark också se till att ett tillräckligt stort 

område reserveras för rekreation så att det inte går ut över andra 

markägare att bistå med rekreationsområde medan vissa kasserar in 

försäljningsvinster. 

Grönförbindelsen ner till Gumbostrand slutar i ett industriområde. Bör 

flyttas österut för att följa nuvarande naturliga djurstigar. Lokalkännedom 

bör utnyttjas vid dragning / planering. Förslag finns in bifogat dokument 

”Gumbostrand Idéprojekt 31.1.2008”. 

Yleiskaavasta näyttää puuttuvan vieläkin uimaranta meren rannalta 

(saarille on monien veneettömien vaikea päästä). Kauempana asuvien 

sipoolaisten on mahdoton nauttia meren olemassaolosta, monet eivät ole 

koskaan päässeet edes meren rannalle, koska kunnalla ei ole ollut siellä 

tarkoitukseen varattua aluetta. Meidänkin perhe on joskus lähtenyt 

Kallvikiin Helsingin puolelle piknikille ja uimaan merelliseen ympäristöön, 

kun omassa kunnassa ei ole tällaista mahdollisuutta, vaikka ranta-alueita 

on yllin kyllin! 

Grönförbindelsen ner till Gumbostrand slutar i ett industriområde. Bör 

flyttas österut för att följa nuvarande naturliga djurstigar. Lokalkännedom 

bör utnyttjas vid dragning / planering. 

Gränserna för tätortsfunktioner 

och byområden samt behov av 

grönförbindelser kommer att 


med delgeneralplaneringen/ 


planeringsbehov/detaljplanerin 

gen. 

Den nuvarande placeringen av 

grönförbindelsen i 

generalplaneförslaget är 

riktgivande. 

Beteckningens bredd är 

konstant, men avstånden 

mellan bebyggda och 

obebyggda områden 

preciseras vid förbindelserna. 


inte för fastigheten 1:37 från 

markanvändningen som 

presenteras i Söderkulla 

delgeneralplan när man 

beaktar översiktligheten. 

Se allmänt bemötande 

Rekreation. Se också allmänt 

bemötande 1. 

Den nuvarande placeringen av 

grönförbindelsen i 

generalplaneförslaget är 

riktgivande. Beteckningens 

bredd är konstant, men 

avstånden mellan bebyggda 

och obebyggda områden 

preciseras vid förbindelserna. 

Yleiskaavaan on merkitty 

uimaranta Gyttjevikenin 

itäosaan Borgarholmenista 

pohjoiseen meren rannalle. 

Lisäksi on uimaranta merkitty 

Sipoonlahdelle hieman 

merenrannasta pohjoiseen. 



200. 

Hartwall, 

Jerker 

201. 

Hartwall, 

John 

202. 

Hartwall, 

John och 

Jerker 

203. 

Kattilakoski, 

Aila 

204. 

Känkänen, 

Teemu 

Grönstråket till Ängsviken 

Ett grönstråk är planerat att gå ner i Ängsviken på ett ställe som förefaller 

orealistiskt med tanke på att det är en knutpunkt för flera vägar, bland 

annat till K Hartwalls industri fastighet samt andra fastigheter. Grönstråket 

kunde förflyttas till dalsänkan österut (ca 300 m) där det redan nu rör sig 

djur till och från skärgården. 

Grönstråket 

Grönstråket så som det nu är draget ned till Ängsviken är orealistiskt då 

det är draget över fabriksgårdar, fastigheter, trädgårdar och vägar. I 

praktiken rör sig inga vilda djur rör sig där. 

I verkligheten rör sig viltet ca 300 m österut till viken som öppnar sig mot 

Ängsholmen. Norrut söker sig viltet mot ”Mullkärret” vidare till ”Storkärret”. 

Det är uppenbart att planeraren inte besitter lokal kännedom då 

grönstråket förskjutits österut förmodligen för att bereda plats för 

bebyggelse. Dessvärre anpassar sig viltet inte till planer utan vandrar där 

de vandrat i generationer även om det råkar delvis vara på mitt område. 

Grönstråket 

Det grönstråk som dragits ned till Ängsviken är orealistiskt då i praktiken 

inga vilda djur rör sig där. I stranden sammanstrålar flera vägar, bl.a. 

Vinuddsvägen, den asfalterade vägarna till K. Hartwall Abs fabrik och till 

ett antal bostäder. I området finns också ett tidigare reningsverk. 

Den rätta dragningen ligger ca 300 meter österut i viken som öppnar sig 

mot Ängsholmen, enl. bifogat kartskiss. Det i skissen anvisade stråket 

används aktivt av älgar på vandring till och från skärgården. 

Talma Ski:n yhteydessä oleva virkistysalue 

Hiekkamalmiyhdistys ry sai Sipoon kunnalta luvan ja avustusta kunnostaa 

uimapaikka kunnan maalle Talma Ski:n välittömässä läheisyydessä 1980luvun 

lopulla. uimapaikka on edelleenkin käytössä. Alue olisi vihreä 

käytävä tulevalta tiheimmin asutulta alueelta Talma Ski:n 

virkistysalueelle. 

Miksi kyseistä aluetta lähialueineen ei ole merkitty virkistysalueeksi? 

Tälle alueelle sopii hyvin huonosti tielinjaus Bastukärr – Martinkyläntie. 

Tilat: 18:88, 8:161 (Teemu Känkänen) 

18:68 (Virpi Alho) 

8:162 ( Hannu Känkänen) 


yhtenäistä haja-asutusaluetta joka on tällä hetkellä suurimmaksi osaksi 


käyttökelpoista asuinrakennusta, joita ei ole tarkoitusta purkaa. Tilojen 





päälle. Tämän myötä heräsikin kysymys - miksi 

virkistysaluerajausta on tarkistettu/ laajennettu entisestä tämän hajaasutusalueen 

päälle? 









golfkentän "kainaloon". Maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta 



"kyläalueiksi", jollainen tämä alue jo nykyiselläänkin on. Onko kaavan 






olemassa olevien yhteyteen? 






virkistysaluemääräys tämän asuinalueen päälle osoitettuna heikentää 





Alueelle on tarkoitus laatia 

asemakaava, jossa alueen 

tarkempi käyttö tullaan 

ratkaisemaan. 



pitävät lähtökohtaisesti 

sisällään myös alueiden 

vaatimat virkistysalueet. 

Katso vastine 2. 


205. 

Laakia, 

Raimo ja 4 

muuta 


tta 

206. 

Liljeström, 

Maria 

207. 

Liljeström, 

Sirpa, 

Nousiainen, 

Ina, Valppu, 

Jani ja Evi 

208. 

Lillqvist, Dan 

209. 

Lindqvist, 

Christer 

210. 

Lindqvist, 

Terho / Lea 

Ylppö 



nähdä maankäytön suunnitteluun liittyvää perustetta. Menettelyllisesti 


yleiskaavalla on poikkeuksellista (vrt esim. Espoon eteläosien 




maanomistajan asemaa nykytilanteesta. 



melko suuria (n. 4500 m 2 ). 

Lisätään 7 hehtaarin virkistysalue Laaksotielle, suojataan itäreunan 

kaunis kallioalue rakentamiselta pitämällä se maa- ja 

metsätalousalueena. Virkistyskäytön osalta ehdotamme, että Laaksotien 

pohjoispuolella oleva noin 7 hehtaarin kokoinen Sipoon kunnan omistama 

metsä varataan kokonaan virkistysalueeksi. 

Rekreationsområden skall dimensioneras så, att inte privata områden 

behöver ta emot alla tiotals tusen invånare som vill ut till havet eller gå på 

skogstur. 

Talman alue, virkistysalueet 

Uutta rakennettaessa tulisi mahdollisimman paljon hyödyntää ja samalla 

varjella luonnossa olevia kauniita ja virkistyskäyttöön sopivia alueita. 

Talmalaisten virkistysalueena käyttämät metsiköt otetaan käyttöön uusien 

asuntojen rakentamiseen. Uusi rakennuskanta näyttää 

kaavaehdotuksessa ylittävän myös talmalaisten uimapaikan, 

hiekkakuopan. Nyt urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi 

kaavaehdotukseen on merkitty ainoastaan laskettelurinteen alue. Selkeän 

jatkumon tälle alueelle muodostaisi myös uimarantana toimiva 

hiekkakuoppa. Talmasta tulee kehittää maaseutumainen, kaunis ja 

viihtyisä alue. Uimarannan säilyttäminen ja alueen mahdollinen 

laajentaminenkin esim. maauimalalla nostaisi Talman arvoa asuinalueena 

huomattavasti. Uimaranta on kaikille asukkaille yhteinen ja ilmainen 

virkistysalue, joka edistää Talman yhteisöllisyyttä. 

Behov av grönförbindelse bör antecknas ungefär där gasledningen korsar 

väg 146 i Norra Paipis. Pä platsen finns varningsmärke för älg. 

Den gröna korridor såsom är inritad mellan Vesterbacka och 

Aspeskogsvägen bör flyttas till Majviks eget område eftersom de planerar 

och ekonomisk nytta av de. Då bör man även stå för rekreationsvägar. 

Majvikin viheryhteys 

Lilla Bergholmenin mantereen puoleinen rantavyöhyke on jo 

nykytilassaan tiiviisti rakennettujen yksityisten pihapiirien aluetta. 

Viherkäytävää rannikolle ei käytännössä voi toteuttaa 

yleiskaavaehdotuksessa esitetyllä leveydellä ja tavalla. Rantavyöhyke 

tältä osin pitäisi merkitä A alueeksi, kuten Gumbostrandin kohdalla on se 

on merkitty vastaavasti AT alueeksi. Viherkäytävä on todellisuudessa 

korkeintaan pohjoiseen päin olevan käytävän levyinen Katriholmenin 

kohdalla. Yleiskaavaselostuksen kartoissa myös käytävän suunta on 

merkitty jatkuvan saaristoon kohti kaakkoa Söderkullalandetin suuntaan, 

mikä on ristiriidassa yleiskaavaehdotuksen pääkartan kanssa. Ylileveä 

viheryhteys ja haja-asutus merkintä tulisi poistaa Majvikintien 

Merkitään tiedoksi. Alue on 

tarkoitettu 

asemakaavoitettavaksi. Alue ei 

ole kunnan 


aikataulutus on siis avoin. 



tarkempi ideasuunntelma, 

jossa on esitetty tarkemmin 

tajaman rakennetta. Talman 







vastine 203. 

Beteckningen för behov av 

grönförbindelse anvisar 

förbindelser som fungerar som 

rekreationsförbindelse och 

ekologisk korridor. 

Förbindelserna som har 

angivits i generalplanen, 

grundar sig på Seija Väres 

utredning. I utredningen har 

inte behov av förbindelse 

anvisats på det ställe ni 

föreslår på väg 146 i norra 

Paipis. 

Beteckningen behov av 

grönförbindelse anvisar 

förbindelser som fungerar som 

rekreationsförbindelse och 

ekologisk korridor. 

Förbindelserna som har 

angivits i generalplanen 

grundar sig på Seija Väres 

utredning. I utredningen har 

inte behov av förbindelse 

anvisats i Majvik enligt ert 

förslag. 

Nykyisten 

viheryhteystarpeiden 

sijoittuminen yleiskaavassa on 

suuntaa-antava. Merkinnän 

leveys on vakio, mutta 

rakennettujen ja 

rakentamattomien alueiden 

välinen etäisyys vaihtelee. 

Etäisyyttä tarkennetaan 

myöhemmän suunnittelun 

yhteydessä. 


211. 

Lindroos, 

Erik 

212. 

Lindroos, 

Rainer 

213. 

Lönnqvist, 

Henrik 

lounaisrannikon kohdalta ja muuttaa todellisuutta vastaavaksi, asumiselle 

varattavaksi alueeksi. 

Behov av grönförbindelse, gröna/ekologiska korridorer i Kyrkoby 

Det är möjligt att dessa korridorer behövs men deras utformning och 

juridiska verkan är mycket oklar. Så länge det endast handlar att området 

inte byggs ut är det bra, men det får inte leda till att markanvändningen 

för jord- och skogsbruk försvåras. Emedan det handlar om 

glesbygdsområde måste jord- och skogsbrukets behov prioriteras. Det 

kan inte utan markägarens lov anläggas några fasta leder på område, 

emedan dessa begränsar markägarens grundlagsenliga rättigheter. 


Såsom ägare till läg. Lindkulla I Rno 2:53 i Sibbo Kyrkoby, vill jag 

framföra följande anmärkningar: 1. Den grönförbindelsekorridor, som i 

planförslaget är inritade på ovannämnda lägenhet bör anses vara helt 

obefogad, då den skulle gå genom redan befintlig bebyggelse, dessutom 

finns redan små vägar att tillgå. 

Kaavaehdotus 


Sipoon yleiskaava 2025 – ehdotus osoittaa runsaasti rakennettavia Katsokaa vastine 210. 

alueita Skräddarbyn alueelle. Yleiskaavaehdotus sisältää myös 

viherkäytävävarauksen joka kaavaehdotuskartan perusteella 

todennäköisesti osuus kiinteistömme kohdalle ja ohjatessaan 

asemakaavan laadintaa, siten mahdollisesti estää rakentamisen 

myöhemmässä vaiheessa. 

Aiemmissa kaavaprosessin vaiheissa, mm. 

- rakennemallipäätökseen liittyvä kuva (28.8.2006) 

- yleiskaavaluonnos (13.2.2007) 

esittivät yleispiirteisesti nyt yleiskaavaehdotuksen kanssa samankaltaiset 

rakenneratkaisut Skräddarbyn alueelle eikä niissä ollut nyt 

yleiskaavaehdotukseen mukaan tullutta viherkäytävää alueen poikki. 

Tämän vuoksi asiaan ei ole voitu reagoida aiemmassa vaiheessa. 

Viherkäytävän tarve 

Viherkäytävän tarve esitetään yleisenä, se ei erityisesti liity 

omistamaamme kiinteistöön. Seija Väreen selvitys (2002/2005) osoittaa 

vain yleispiirteisesti tämän yhteystarpeen. Viherkäytävän minimikriteerit 

eivät myöskään suunnitelmassa esitetyn vaihtoehdon mukaisella reitillä 

ainakaan meidän kiinteistömme kohdalla täyty aiemman alueella 

tapahtuneen rakentamisen takia. Kiinteistöillä 2-42 ja 3-3 sijaisevien 

asuinrakennusten väli on vain 100 metriä ja rakennettujen kiinteistöjen 

väli tätäkin kapeampi. Toiminnallisesti mielekkään viherkäytävän 

leveytenä voidaan pitää kuitenkin 400–1000 metriä (Väre 2002/2005). 

Lisäksi Uuden Porvoontien pohjoispuolella (jonne viherkäytävän 

kaavaehdotuksessa oletetaan jatkuvan), sijaitsee jo rakennettu kiinteistö 

2-80. 

Jopa perustavampi ongelma viherkäytävävarauksessa liittyy koko 

käytävän tarpeellisuuteen ja toisaalta niihin olosuhteisiin, jotka alueella jo 

nyt vallitsevat ja jotka tulevat asemakaavoituksen mukanaan tuoman 

lisärakentamisen jälkeen vallitsemaan. Kyseinen viherkäytävä on 

suunniteltu kulkemaan läpi moottoritien, Uuden Porvoontien ja raidelinjan 

(joko Hitåssa tai Uuden Porvoontien pohjoispuolella). Väreen (2002/2005) 

raportin mukaan viherkäytäviä tarvitaan yleisesti nimenomaan 

suuremmille eläimille. Pidämme tällaisen väylän rakentamista alueelle, 

edellä mainitut liikenneolosuhteet huomioon ottaen, jopa vaarallisena. 

Moottoritietä reunustaa jo nyt hirviaita ja liikenneturvallisuuden takia se 

tarvitaan myös jatkossa. Pienempien eläinten osalta viherkäytävä ei 

toisaalta ole edes välttämätön, koska kaavoituksessa voidaan vähemmän 

rakentamista rajoittavilla ratkaisuilla varata erilaisia viherkaistoja tähän 

käyttöön. Tällöin rakentamismahdollisuuksia ei viedä kokonaan 

kiinteistöiltä. Samaten ulkoilureitti on sovitettavissa alueelle ilman 

rakentamisen merkittävää rajoittamista. 

Erityisesti on huomattava, että Väreen (2002/2005) raportti ei perustele 

viherkäytävän tarvetta muutoin kuin yleisillä periaatteilla eikä siten esitä 

varsinaista perusteita juuri tämän alueen varaamiselle ko. käyttöön. 

Paikallisia ekologisia arvoja ei ole osoitettavissa. Alue on maa- ja 

metsätalouskäytön jäljiltä muokattua. Esimerkiksi viherkäytävän reitille 

osuvalla, pinta-alaltaan laajalla kiinteistöllä 3-42 (n. 15 ha), on suoritettu 

merkittävässä määrin puunkorjuuta tällä vuosituhannella. Ottaen myös 

huomioon moottoritien eteläpuolisen alueen tuleva rakentaminen (Hitå ml. 

rantavyöhyke käytävän alkupäässä sekä Västerskogin alueen sinällään), 

herää ylipäätään epäilys siitä, mihin koko reittiä tarvittaisiin? Reitin 

pohjoispäässä oleva kallioalue kytkeytyy muita reittejä myöden laajempiin 

luontoalueisiin. Samalla on huomattava, että kallioalueen arvo liittyy 

kaavaselitteen mukaan erityisesti geologisiin arvoihin jotka ovat kuitenkin 

paikkaan sidottuja eivätkä liiku mihinkään. 


214. 

Olander, 

Kenneth 

Viherkäytävän sijainti 

Jos viherkäytävä kuitenkin yleisellä tasolla katsotaan tarvittavan, on 

huomattava että se voidaan toteuttaa myös vaihtoehtoisilla tavoilla. 

Toiminnallisesti laajempi käytävä on toteutettavissa siten, että se sijoittuu 

Laaksokummuntien itäpuolelle. Reitin leveyden ohella tämä olisi myös 

muista syistä parempi ratkaisu. Maaston alavuuden takia tämä 

itäpuolinen reitti olisi ilmeisesti valumavesien takia joka tapauksessa 

hankalampi rakennuspaikka. Sademäärien kasvun myötä tämä 

näkökohta muodostuu tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi. Samaten 

reitin ohjaaminen tässä ehdotetulla vaihtoehtoisella tavalla auttaa myös 

säilyttämään maisemallisesti tärkeän osan avoimesta peltoalueesta. 

Kyse on myös maanomistajien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Nyt 

kaavaehdotukseen suunniteltu reitti voisi viedä pienemmiltä reitille 

osuvilta kiinteistöiltä rakentamismahdollisuuden kokonaan kun taas 

vaihtoehtoinen reitti jättää ko. alueiden omistajille, johtuen muiden 

kiinteistöjen paljon suuremmasta pinta-alasta, edelleen mahdollisuuden 

rakentaa. Reitin muutos ei olennaisesti vaikuta reitin kytkeytymiseen 

Uuden Porvoontien pohjoispuoliseen reitinosaan. Mikäli viherkäytävää 

ajatellaan suurikokoisen metsäeläinkannan kulkureittinä, ylityskohta olisi 

tällä vaihtoehtoisella reitillä kuitenkin parempi kuin kaavaehdotuksessa 

kuvatulla reitillä. Kaavaehdotuksessa kuvatulla reitillä ylityskohta osuu 

Uudella Porvoontiellä kohtaan jossa tien reuna on maaston 

korkeuserojen vuoksi voimakkaasti pengerretty (alaspäin). 

Liikenneturvallisuuden kannalta kaavaehdotukseen valittu ylityskohta on 

rajoitetun näkyvyyden vuoksi riskialtis. Kaavaehdotuksessa kuvattu 

linjaus olisi myös toiminnallisesti perustelematon koska Uuden 

Porvoontien pohjoispuolella oleva jo rakennettu kiinteistö 2-80 katkaisee 

suunnitellun viherkäytävän. 

Yhteenveto 

Katsomme, että viherkäytävän tarpeellisuus sinällään on mm. 

liikenneturvallisuuskysymykset huomioon ottaen, alueella kyseenalainen. 

Mitkään eksplisiittisesti osoitetut yleiset ekologiset tekijät eivät myöskään 

nimenomaisesti sellaista vaadi. Suunnitelmassa mainitulle reitille 

(moottoritien ja Uuden Porvoontien välissä) ei liioin ole erityisiä paikallisia 

ekologista perustetta. Kaavaluonnoksen viherkäytävämerkinnässä kyse 

on vain mahdollisesta yleisestä tarpeesta viherkäytävään (ml. 

virkistyskäyttö). Jos viherkäytävä alueelle tarvitaan, voidaan se toteuttaa 

vaihtoehtoista reittiä pitkin jolloin sen vaikutukset maanomistajien kesken 

ovat oikeudenmukaisemmat. Kaavaehdotuksessa hahmoteltu reitti ei, 

kapeudestaan johtuen, joka puolestaan johtuu tapahtuneesta 

rakentamisesta (Uuden Porvoontien molemmin puolin), ole edes toimiva. 

Vaihtoehtoinen reitti tarjoaa myös muita (edellisessä kappaleessa 

mainittuja) etuja. Edelleen, kevyt ulkoiluväylä voidaan toteuttaa 

kaavaluonnoksen kuvaamaa reittiä ilman rakentamismahdollisuuksien 

merkittävää rajoittamista. 

Viherkäytävä on kaavaehdotuksessa luonnosmaisesti sijoitettu alueelle 

tavalla joka, toki asemakaavoituksessa tehtävästä yksityiskohtaisesta 

suunnitelmasta riippuen, voi toteutuessaan muodostua maanomistajille 

kohtuuttomaksi ratkaisuksi. Pyydämme, että yleiskaavaa laadittaessa em. 

näkökohdat ja vaihtoehtoiset ratkaisut otetaan huomioon. 

Frådesätter behovet av grönförbindelsen mellan Nickby och Mårtensby 

(båda områden markerade ”A”) 

Enligt utredningen gjord av Seija Väre som hänvisas till finns endast en 

grönförbindelse på området mellan Nickby och Tallmo, som går igenom 

Mårtensby. Samtidigt är den andra förbindelsen som går genom 

Mårtensby (mellan området ”AT” och ”A”) markerad som mycket bredare. 

Även är ytan utan bebyggelse mycket bredare på detta område. Dessa 

saker talar för denna förbindelse. 

Samtidigt skulle jag vilja frågesätta korridoren mellan Nickby och 

Mårtensby (båda områden markerade ”A”) genom bredden som är 

markerad för den. Den utmärkta bredden av korridoren beskrivits i 

”Utkastet till generalplan – bemötanden” som standard, men standardens 

bredd saknas. Grönförbindelsen är dragen att gå över järnvägen som 

skall trafikeras mera frekvent än idag, vilket borde innebära att detta även 

bör lösas på två platser med undergångar. 

Ifall denna grönförbindelsen ändå skulle förverkligas mellan dessa två ”A” 

markerade områden skall denna göras i enlighet med att stöda befintliga 

”korridorer” som funktionerar idag, m.a.o. inte dras rakt över en öppen 

åker utan där skog existerar. Detta skulle innebära att korridoren flyttas 

mera mot öster där denna kommer över järnvägen. Noggrannare 

definition kan anges vid behov. 



215. 

Rautkari, Olli 

216. 

Saaristo, 

Lauri ja Miia 

217. 

Sipoon 

hevosjalostu 

sseura ry / 

Enholm, 

Christel 

218. 

Skogster, 

Antti 

219. 

Svanljung, 

Jessica och 

Stefan / k 

Hartwall 

Trading Oy 

Ab 

220. 

Söderholm, 

Niklas 

221. 

Therman, 

Henrik 

222. 

Therman, 

Robert 

223. 

Wickström, 

Rolf ja 9 


tta 

Sipoon yleiskaavaehdotuksen mukaan Martinkylässä ekologinen käytävä 

on luonnosteltu kulkemaan Keravan kaupungin rajaa myöten niin, että 

käytävä päättyisi jokseenkin Levonmäen kohdalla, 200 – 300 metriä 

ennen Neulastietä. 

Mikäli ekologista käytävää on tarkoitus kuitenkin jatkaa pitemmälle kuin 

karttaluonnoksesta ilmenee, ilmoitan vastustavani ehdotusta jyrkästi. 

Käytävää ei tule lainkaan jatkaa pohjoiseen suunniteluulle 

asumistoimintojen alueille. Lisäksi pidän käytävän leveyttä tarpeettoman 

suurena, mikäli käytävän mittakaava on todellisuudessa tarkoitus näin 

leveänä toteuttaa. 

Kiinteistön omistajana (Martinkylä, Ainola 6:63) katson, että pienehkön 

kiinteistön mahdollisuudet soveltua rakentamistarkoituksiin poistuvat 

täysin ekologisen käytävän johdosta. Kiinteistön eteläpuolella on 

runsaasti luonnonvaraista tilaa ekologisen funktion toteutumiseksi. 

Eteläpuoliset kiinteistöt ovat lisäksi suuria, mikä merkitsee, että 

taloudellinen rasitus tilojen pirstoutumiselle on suhteellisesti vähäisempi, 

mikäli ekologinen käytävä tässä muodossa toteutettaisiin. 

Nikkilän lähiympäristössä kävelymatkan etäisyydelle ei ole osoitettu 

urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta. Nykyinen Nikkilän ulkoilureitti tulisi 

ainakin osittain olla yleiskaavassa VU-merkinnällä. 

• Nikkilän ulkoilureitti on sijainniltaan erinomainen kasvavan väestön 

liikkumistarpeita ajatellen sekä suuren asukas- ja koululaisjoukon 

saavutettavissa helposti ilman autoa. 

Yleiskaavaan varataan riittävä ratsastusreittialue, joka olisi jatkuva (ei 

saa selvää leiman alta) sekä suunnassa itä-länsi ja pohjoinen-etelä ja 

merkitään esimerkiksi niin kuin Vantaan yleiskaavaan on merkitty. 

Degerbergetin alue 

Tietäen, että yleiskaavaehdotus on hyvin yleispiirteinen, ymmärrän 

alueiden käyttötarkoituksen viitteellisyyden. Talmassa on kuitenkin yksi 

maisemallisesti ja maastollisesti huomioon otettava alue, Degerberget, 

jonka mielestäni tulisi jäädä nimenomaan viheralueeksi sen luonnon 

kauneuden, näköalan ja vaikeakulkuisuuden takia. Se ei edes kovin 

helposti sovellu asuinalueeksi turvallisuussyistä, jyrkänteidensä ja 

kivikkoisuutensa vuoksi. Näköalatasanne ja turvalliset luontopolut sinne 

kyllä sopisivat. 

Tietääkseni Degerberget on tällä hetkellä useamman yksityisen 

omistuksessa, enkä tiedä heidän intressejä, mutta uskoisin että jokainen 

sen huipulla käynyt tietää että se ei käy asuinalueeksi. Suosittelen tämän 

maastollisen ja maisemallisen näkökulman huomioonottamista tarkempaa 

kaavaa suunniteltaessa. 

Grönstråket 

Det grönstråk som dragits ned till Ängsviken är orealistisk då i praktigen 

inga vilda djur rör sig där. I stranden sammanstrålar flera vägar, bla 

Vainuddsvägen, den asfalterade vägarna till K. Hartwall Abs fabrik och till 

ett antal bostäder. I området finns också ett tidigare reningsverk. 

Den rätta dragningen ligger ca 300 meter österut. Där rör sig älgar och 

andra djur redan nu aktivt till och från skärgården. 

Den gröna korridoren från Majvik norrut skulle inte avbrytas utan endast 

bli på ett ställe lite smalare. Som bilaga medföljer karta över området. 

Grönförbindelsen ner till Gumbostrand slutar i industriområde. Bör flyttas 

österut för att följa nuvarande naturliga djurstigar. Lokalkännedom bör 

utnyttjas vid dragning / planering. 

Grönförbindelsen ner till Gumbostrand slutar i industriområde. Måste 

flyttas österut för att följa nuvarande djurstigar om den skall ha någon 

nytta. Med planeringen bör lokalkännedom användas. 

Varför har inte simplatsen på Sibbo Kommuns mark, sandgropen, ritats in 

som rekreationsområde? 

Den gränsar ju redan till det befintliga rekreationsområdet som omfattar 

Tallmo skidbacke. Det skulle kunna bli ett närrekreationsområde, som 

alla kan använda utan kostnad. Vid hög grundvatten är det under 50 cm 

till vattennivån, vilket torde betyda att det inte får byggas på området. 



















Gränserna för behov av 

grönförbindelser preciseras 


delgeneralplaneringen/ 


Generalaplaneförslagets 


224. 

Ahlberg, 

Kaijus et al. 

225. 

Alatyppö, 

Ville 

226. 

As Oy 

Sipoon 

Lönnborg 

Bostads Ab / 

Hiltunen, 

Kari, 

hallituksen 

puolesta 

LIIKENNE - TRAFIK 

Huomautamme koskien kiinteistöjä 6:137, 6:260, 6:393, 6:394 Sipoon 

Itäsalmen kylässä: 

Joukkoliikennetarvetta osoittava merkintä kulkee kiinteistöjen alueella, 

riskinä on tarvemerkinnän muuttuminen harkitsemattomasti varaukseksi. 

Tämä osaltaan huomattavasti vaikeuttaisi kyseisen alueen mahdollista 

tulevaa käyttöä. Mielestämme Etelä-Sipoon alueelle ei tarvita kahta 

rinnakkaista varausta raideliikenteelle. Kuten asukasilloissa on todettu, 

varsinaista tarvetta raideliikenteelle eteläisemmän linjausvaihtoehdon 

mukaan ei ole. Koska liikenneselvityksen mukaan joukkoliikennetarve 

saadaan järkevimmin hoidettua bussiyhteyksin, ehdotamme että 

joukkoliikennetarvetta osoittava merkintä siirretään kulkemaan 

Uudenporvoontien vieressä. 

Miten rautateitä pitkin kulkevien kemiallisten kuljetusten riskit otetaan 

huomioon kaavoituksessa? 

Mikä on Kerava – Nikkilä –linjan nykyinen käyttöaste ja mitä merkitsee 

kaavaselostuksessa esitetty matkustajamäärien viisinkertaistuminen? 

Tulisi tehdä liikennöinnin kannattavuuden arviointi. 

Talman seisakkeen paikka olisi paljon parempi noin 400-500 metriä 

Keravan suuntaan. Tällöin asema sijaitsisi lähempänä koulua ja 

päiväkotia. On todennäköistä että seuraamuksena liikkuminen vähentyisi 

(hoitoon viedään lapset yleensä autolla ja liityntäpysäköinti vieressä). Eli 

turvallisuus paranee sekä ympäristöä säästyy. Mitkä ovat perustelut 

aseman nykyiselle sijoitusesitykselle? 

Puutarhurintien ja Nikkilän sairaalan vanhan hautausmaan välinen 

alue sekä kokoojatie 

Alue on katsottu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi 

ympäristöksi ja se on osa maakunnalliseti arvokasti Sipoonjokilaakson 

kulttuurimaisema-aluetta. 

Itäisen Jokipuiston arkkitehtuuri on väljää ja kokonaisuuteen liittyy 

olennaisena osana myös aluetta ympäröivä maisema. Sen vuoksi 

kaavoituksessa tulee mielestämme noudattaa seuraavia periaatteita: 

Itäisen Jokipuiston ympäristössä on säilytettävä riittävän laaja vyöhyke, 

jolle ei kaavoiteta uudisasutusta. Vapaan vyöhykkeen ulkopuolelle tulee 

sallia vain matalia rakennuksia. 

Alueen yhtenäisyys tulee säilyttää eikä tule sallia ratkaisuja, joilla 

hautausmaan ja Itäisen Jokipuiston välinen yhteys katkeaa. Itäisen 

Jokipuiston ja hautausmaan väliselle pellolla ehdotetaan jotakin 

käyttötapaa, joka säilyttää maisemakokonaisuuden ehyenä kuten 

ulkoilualue tai liikuntapuisto. Asuntorakentamisesta hautausmaan ja 

Itäisen Jokipuiston välille tulisi luopua kokonaan. Uusi tielinjaus 

kokoojatielle (Laaksosuontie – öljytie) on Itäisen Jokipuiston kannalta 

parempi kuin aiempi linjaus. Edelleen tie pirstoisi kuitenkin em. alueen 

yhtenäisyyden sijoittuessaan hautausmaan ja Itäisen Jokipuiston väliin, ja 

tämä aiheuttaa selvän menetyksen kulttuurimaisemalle. 

Kaavaillun kokoojatien aiheuttama melu- ja ympäristöhaitta riippuu tien 

lopullisesta käyttötarkoituksesta ja liikennemääristä. Mikäli tien 

områden för tätortsfunktioner 

innefattar i regel också 

erforderliga 






Vaikkakaan 




tarkennettu 



Sipoon yleiskaava on 

luonteeltaan strateginen. 

Radan vaikutuksien tarkastelu 

tapahtuu taajamien osalta 


yhteydessä. 

Keravan ja Nikkilän välisestä 

radasta tehtiin erillinen selvitys 

2005. Tuolloin tutkittiin myös 

liikennöinnin kannattaavuus. 

Kannattavuutta parantamaan 

on Talmaan ja Nikkilään on 

osoitettu taajamatoimintojen 

alueita, joiden mitoitus 

perustuu raideliikenteen 

toimintaedellytyksiin. 

Aseman paikat on tutkittu 

erillisessä selvityksessä (KeNi, 

2005). Selvityksessä ehdotetut 

aseman paikat on esitetty 

yleiskaavaluonnoksessa 

mittakaavan mahdollistamalla 

tarkkuudella. Asemien paikat 

on sijoitettu 

teknistaloudellisesti ja 


edullisimpiin paikkoihin. 

Nikkilän Itäisen Jokipuiston 

alueelle on laadittu 


esitetty alueen itäpuolelle 

jäävien alueiden maankäyttöä. 

Tielinjaus ei kulje 

valtakunnallisesti merkittävän 

kulttuurimaiseman läpi, vaan 

ohittaa sairaala-alueen sen 

itäpuolitse. 

Alueen suunnittelu pitää 

sisällään paljon muutakin kuin 

ainoastaan kokoojatien 

linjauksen. Näin ollen 

meluselvityksiä 

tiesuunnitelmalle ei alueen 

yleissuunnitteluvaiheessa 

kannata tehdä. 

Yleiskaavan 

yleispiirteisyydenkin vuoksi 

alueelle on laadittu edellä 

mainittu ideasuunnitelma, joka 

pitää sisällään myös 


227. 

Bärlund, 

Kenneth 

228. 

Falk, 

Marianne 

tarkoituksena on palvella vain alueen lähistölle kaavailtujen uusien 

asuntojen tarpeita, se voitaneen hyvällä suunnittelulla toteuttaa 

siedettävin haitoin. Jos taas kyseisen tien on tarkoitus koota Nikkilän 

kylälle ja sitä ympäröiville asuinalueille suuntautuvaa liikennettä uutta 

avattavaa reittiä myöten, ei minkäänlainen suunnittelu pelasta alueen 

tärveltymistä. Pahin tilanne syntyy, mikäli kokoojatie suunnitellaan 

sellaiseksi, että sen tarkoituksena on ohjata Söderkullan suunnasta 

tuleva ajoneuvoliikenne kulkemaan Nikkilän taajaman itäpuolitse 

taajaman pohjoislaidalle ja edelleen Paippisten / Linnanpellon suuntaan. 

Jossakin konsulttisuunnitelmissa tielle määriteltiin jopa 12 000 ajoneuvon 

vuorokautista liikennettä, mikä kuvastaa suunnittelun hajanaisuutta ja 

riittämätöntä valmistelua. 

Huomautamme, että kaavasuunnitelmassa ei ole otettu riittävästi 

huomioon melu-, saaste- ja muita ympäristöhaittoja taikka 

liikenneturvallisuusnäkökohtia, jotka koskevat entisen sairaala-alueen – 

nykyisen As. Oy Sipoon Lönnborg Bostads Ab:n ja muiden alueen 

taloyhtiöiden sekä uusien 10-taloon muuttavien asukkaiden elämää, 

lasten päiväkodin ja koulun sekä vanhusten palvelutalon toimintaa jne. 

Meluhaittojen vaikutusta ei ole riittävästi tutkittu eikä arvioitu. 

Kulttuuriympäristöä koskien tulisi pyytää lausunto myös museovirastosta. 

Uudessa maakuntakaavassa kyseinen väylä on esitetty ehdollisena ja 

todetaan, että sen tarve ja mahdollinen toteutus on selvitettävä 

tarkemman tason kaavassa. Asemakaavan valmistelussa ei ole 

kuitenkaan selvitetty, tai perusteltu riittävästi kokoojatien tarvetta. 

Nikkilän kylään johtaa öljytieltä nykyisellään neljä väylää, joista kolme on 

myös raskaiden ajoneuvojen käytettävissä. Näiden nykyisten väylien 

parantamisella liikennetarpeet ovat varmastikin hoidettavissa. Senkään 

vuoksi kokoojatieksi suunnitelmissa merkittyä liikenneväylää ei pidä 

toteuttaa raskaalle liikenteelle tai maantiekuljetusten tarpeisiin 

suunniteltuna vaan sen toteutuksessa tulee huomioida ainoastaan 

mahdollisen liikunta/ulkoilupuiston tms. sekä lähialueen nykyisten ja 

uusien lähialueen asukkaiden liikennetarpeet. 

Asemakaavaselosteessa yhdeksi tavoitteeksi on luoteltu turhan sisäisen 

liikenteen välttäminen sekä eritoten läpiliikenteen välttäminen. Jo 

pelkästään tämän tavoitteen vuoksi tulisi luopua kokoojatien 

toteuttamisesta laajana öljytieltä Nikkiläntielle johtavana liikenneväylänä. 

Näin ollen kaavaan merkitty Yt/Kk-tunnus on muutettava korttelitason 

kaduksi. 

Mikäli uudisrakennettavat talot sijoitettaisiin olemassa olevien isojen 

teiden Nikkiläntien ja Kirkkoniityntien viereen, ei aluetta jakavaa uutta 

tietä tarvita lainkaan. 

Tätä näkemystä tukee myös yleiskaavan tiedotustilaisuudessa Talmassa 

31.3.2008 Strafican edustaja Markku Kivari todetessaan, että uusia 

yhteyksiä ei tarvita Sipoon sisällä. Lisäksi hän mainitsi, että vaikka 

autoliikenne kolminkertaistuu, nykyinen tieverkko on riittävä ja 

yleiskaavaehdotuksessa esitetyn maankäytön synnyttämät 

liikkumistarpeet voidaan hoitaa nykyisellä tieverkolla. Tämä on myös 

muistutuksen tekijän näkemys. 

Vägdragningen till Dalkärrsvägen måste justeras så att dragningen följer 

tidigare planer. Förslaget i den nya planen godkänns inte av bosättningen 

på Dalkärrs området. 

Metroraidevaraus voisi kulkea esim. HELI-ratavarauksen mukaisesti tai 

ainakin sen vieressä. Se mahdollistaisi senkin tämän hetken 

epätodennäköisyyden, että molemmat radat joskus toteutuisivat. 

Finngridin 400 kilovoltin sähkölinja ja Etelä-Suomen Energian 110 

kilovoltin etäinen, 1,5 km – 5 km, paralellisuus on varoittava esimerkki 

maankäytön epätarkoituksenmukaisuudesta yhdyskuntarakenteen 

kehittämisen kannalta Söderkullassa. 

Mielestäni ei tulevaisuudessa ollenkaan ole mahdotonta, etteivät lopulta 

molemmat ratavaraukset toteutuisi; kumpikin kuuluvat kahden 

erityyppisen järjestelmän piiriin. Paikallisesti Sipoon maankäytön kanalta 

olisi edullista, että ratavaraukset kulkisivat vieretysten mahdollisimman 

pitkän matkaa. 

Toimistopöydän takaa asiat näyttävät erilaisilta kuin mitä ne ovat 

ruohonjuuritasolla. Esimerkiksi useat Möträskin asukkaat eivät juo enää 

alueensa kallioruhjepohjavettä naapureiden syöpäkuolemien takia. heillä 

ei kerta kaikkiaan ole ”varaa” odottaa viranomaisten kirjoituspöydältä 

aikanaan tulevia ohjeita. 

Epävarmat ja epätarkoituksenmukaiset raidevaraukset vaikuttavat erittäin 

kielteisesti kyseisten alueiden asukkaisiin, tällaisen epävarmuuden 

luominen on kunnan viranomaisten taholta ”toimistopöytävinkkelistä” 

epäoikeudenmukaista. 

suuntaviivoja Talman ja 

Nikkiläntien pohjoispuolisten 

alueiden osalta. Tielinjaus 

tarkentuu myöhemmin 


yhteydessä. Mm. kokoojatie on 

linjattavissa tarkemmassa 

suunnittelussa siten, että 

Itäisen Jokipuiston vanha 

rakennuskanta ei vaarannu. 


Nikkilän väestötavoitteeksi 

asetettu 12 000 uutta asukasta 

vuoteen 2025 mennessä. On 

täysin selvää, että tällainen 

väestönlisäys tulee lisäämään 

liikennettä ja yhteystarpeita. 


on Nikkilässä osoitettu kaksi 

asemakaavaa aloitettavaksi 

vuoden 2008 aikana. Toinen 

näistä on joen itärannalla 

sijaitseva Itäinen Jokipuisto II 

ja toinen Kartanon alueen III 

asemakaava. Näissä 

asemakaavatöissä tullaan 

hyödyntämään laadittua 

ideasuunnitelmaa. Markku 

Kivari on viitannut eri alueiden 

välisiin yhteyksiin. Taajamien 

sisäisiä yhteyksiä ei 

yleiskaavaehdotuksessa ole 

käsitelty. 

Vägens noggrannare placering 

anvisas i den detaljerade 

planläggningen. 

Etelä-Sipooseen on osoitettu 

yleispiirteinen joukkoliikenteen 

yhteystarve, joka palvelee 

moottoritien eteläpuolisia 

alueita. Linjaus tarkentuu 

myöhemmin 

osayleiskaavoituksen 

yhteydessä. 





yleispiirteisiä linjauksia, jotka 

tarkentuvat myöhemmin 

yksityiskohtaisessa 






Vaikkakaan 


229. 

Fallström, 

Christer 

230. 




hallitus 

Kaava on mielestäni tehty niin että tulevien kuntalaisten asumisviihtyvyys 

heikkenee. Raideliikenne- ja tievaraukset on tehty tutustumatta 

maastoalueisiin ja siten että ne haittaavat kohtuuttomasti nykyisiä 

kuntalaisia. Kaikkein räikeimmin tämän huomaa Västerskogin alueella. 

Raideliikenne on kallista – valtion tuki hyvin epävarmaa 

Eteläinen raideliikenteen linjaus Sipoon yleiskaavassa 2025, vie suoraan 

noin 170 asuinrakennuksen tontin läpi. Raideliikennevaraus on toteutettu 

tosi räikeästi huomioimatta Västerskogin alueen nykyisiä asukkaita ja 

heidän asumisviihtyvyyttä. 

Pelkkä suunnittelu, yleiskaavan vahvistaminen tällaisenaan aiheuttaa 

asukkaille huomattavaa henkistä ahdistuneisuutta, epävarmuutta 

tulevasta ja selkeää taloudellista vahinkoa. Västerskogin asuinalue, jonka 

läpi eteläinen raideliikennevaraus vie, on varsin tiheästi ja kalliisti 

rakennettua omakotitaloin, Joukossa on vanhempia mutta myös hyvin 

äskettäin rakennettuja omakotitaloja. 

Raideliikenneratkaisut, metron kaltaiset ovat hyvin kalliit toteuttaa. Jo nyt 

on täysin varmaa että länsimetro ja kehärata toteutuvat. Länsimetron 

nykyinen kustannusarvio lienee noin 1,5 miljardia euroa ja kehäradan 

noin 600 miljoonaa euroa. Valtio tukee näitä kahta hanketta noin 20 – 25 

%:lla, mutta samalla on kerrottu julkisuuteen että hankkeet ovat hyvin 

raskas taloudellinen taakka myös valtiolle. Ei ole mitään takeita siitä, että 

valtio tukisi esim. metrojatketta Etelä-Sipooseen. Mikäli Helsinki toteuttaa 

metrojatkeen omille entisen Lounais-Sipoon alueille, heillä ei liene 

tarvetta osallistua raideliikennekustannuksiin jotka jatkaisivat sitä siitä 

eteenpäin! 

Helirata linjausta voisi hyödyntää 

Heliradalle varatut alueet antavat useita mahdollisuuksia tulevaisuuden 

suunnitelmille ja kaavoitukselle. Heliradan linjaus kulkee myös tarpeeksi 

lähellä tulevia suunniteltuja tiheän rakentamisen alueita kuten Majvik, 

Joensuu, Hitå ja Söderkulla. Radan asemien varrelle voi sitten rakentaa 

käytännöllisiä pysäköimisalueita. Maaseudulla asuvat henkilöt tulevat 

kuitenkin aina sekä tarvitsemaan että haluamaan henkilöautoja. 

Tievaraus Hitån asuinalueelle toteutettavissa muullakin tavoin 

ehdotuksessa yleiskaavaksi 2025 on vedetty tievaraus Hitån 

asuinalueelle suoraan Västerskogin kylätaajaman läpi. Tämä on 

ilmeisesti tehty maastoon tutustumatta, koska linjaus on olevaa asutusta 

ajatellen pahin mahdollinen. 

Vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka eivät haittaisi olevia asuinalueita, löytyisi 

helposti. Porvoon moottoritien liittymien Massbyn ja Eriksnäsin väli on 

runsas kaksi kilometriä. Liittymien puoliväliin, missä Hitån tie ylittää 

moottoritien, voisi mielestäni hyvin toteuttaa Hitån liittymä, joka haittaisi 

olevaa asumusta kaikkein vähiten. Muitakin ratkaisuja löytyy, mikäli 

asiaan halutaan aidosti paneutua. 

Sipoon kunnan kaavoittajat olivat lupailleet parannusta tilanteeseen ja 

rakentamista mahdollistavaa yleiskaavaa, kunhan Helsingin 

aluevaltauskiista on ohi. Yleiskaavaehdotus vuodelle 2025 lupaa jotain 

ihan muuta. Aluevarauksia raide- ja tieliikenteelle on niin tiheästi esim. 

Västerskogin alueella, että odotettavissa on kaavan hyväksymisen myötä 

toimenpidekieltoja miltei koko alueelle. 

Vaadin että raideliikenne ja tievaraukset Sipoon yleiskaavassa 2025 

tehdään niin että ne eivät kohtuuttomasti haittaa asumisviihtyvyyttä ja 

johda laajoihin toimenpidekieltoihin Västerskogin alueella. 

Etelä-Sipooseen on merkitty uusi ”joukkoliikenteen kehittämiskäytävä” 

Söderkullan ja uuden itäisen Helsingin välille (ennen vain HELIratavaraus). 

Eli ehdotuksessa on kaksi rinnakkaista käytävävarausta n. 

kilometrin päässä toisistaan. Nämä käytävävaraukset tulee 

ehdottomasti yhdistää ja varaus sijoittaa rinnan jo olemassa olevan 

tieyhteyden (ensisijaisesti E18 tai toissijaisesti tie 170) viereen. 




tarkennettu 



Kts. vastine 228. 


Merkitään tiedoksi 

Tien tarkempi sijoitus 

osoitetaan 

yksityiskohtaisemmassa 

kaavoituksessa. 


Tie- ja raideliikennevaraukset 

pohjautuvat tehtyyn 

liikenneverkkosuunnitelmaan. 

Varauksia tarkennetaan 

yksityiskohtaisemman 

suunnittelun yhteydessä 

myöhemmin. 





yleispiirteisiä linjauksia, joita 

tarkennetaan myöhemmin. 





Vaikkakaan 





231. 

Grundström, 

Caj 

232. 

Grundström, 

Micaela 

233. 

Grönqvist, 

Rolf 

234. 

GV Hydro 

Andelslag / 

Styrelsen / 

Mikael 

Therman 

235. 

Hahl, Pekka 

236. 

Hartwall, 

Erik, Oy 

Fastighets 

Karlshem Ab 

/ Victor 

Hartwall, 

Hartwall, 

Kaj-Erik 

237. 

Hartwall, 

Jerker 

Yhdistys huomauttaa tässä yhteydessä, että pääkaupunkiseudulla uudet 

työpaikat syntyvät kiihtyvällä vauhdilla Vantaalle lähinnä Kehä II varrelle – 

ei Helsinkiin. 

Jag anmärker dragningen av den s.k. metrolinjen närmast den som är 

dragen över Sibbo viken eller ådalen som annars värderas mycket hur 

kan man förklara att där ådalen är som bredas, därför förfular ej en 

metrolinje? 

Metrolinjen över Sibboviken motsätter jag. Dessutom önskas bygglov norr 

om s.k. motell området. 

Angående planerade vägsträckningen från Gumbovägen till 

Bäckängsvägen skulle jag ville veta vad som är motiveringen till 

vägbehovet. Vägen skulle gå parallellt med Nya Borgåvägen och endast 

cirka 500 meter ifrån den. Den delen av Majvik AT område som är på 

norra sidan av Nya Borgåvägen betjänas redan av Immersbyvägen som 

kunde förbättras genom att rätas ut och beläggs med asfalt. Angående 

korridor för kollektivtrafiken torde det vara lämpligare att placera den på 

södra sidan och längs Nya Borgåvägen för att undvika att splittra upp 

områden alltför mycket. Dessutom skulle den troligtvis medföra en relativt 

bred bullerzon, vilket säkerligen redan finns inplanerat för Nya 

Borgåvägen också. 

Vägen längs stranden i Gumbostrand att avbelastas från tyngre trafik. 

Vägen är idag smal och farlig och lämpar sig inte för fotgängare och 

lättrafik. Väg mer norrut i Väst – Öst riktning bör planeras med 

matarvägar i riktningen Nor – Syd. Förslag finns i bifogat dokument 

”Gumbostrand Idéprojekt 31.3.2008”. 

Badstrand vid Vainuddsvägens östra ända och Hitåvägens västra ända 

kräver en ny vägförbindelse rakt norrifrån. De nuvarande väst / öst riktade 

vägdragningarna stöder inte trafik till allmän badstrand. 

Liikenneyhteys pääkaupunkiin sijoitettava HELI-linjauksen mukaiselle 

alueelle kaupunkiratana. Kaupunkirata voi kulkea myöhemmin 

mahdollisesti rakennettavan Hki – Pietari radan rinnalla. 

Vägen längs stranden i Gumbostrand skall avbelastas från trafik. Vägen 

är för smal och inte endamålsenlig för ökad inflyttning i området och 

framför allt i Hitå området. Väg mer norrut i Väst – Öst riktning bör 

planeras med motorvägar i riktningen Nord – Syd. Hitå området att 

beaktas i vägplaneringen. 

Spårtrafikens linjedragningar bör följa motorvägen och Borgå vägen. 

Nuvarande dragningar i generalplanen, om de är tänkta på marken, 

hindrar områdets utveckling för en lång tid framåt. 

Vainuddsvägen 

Vainudssvägen i väst-ostlig riktning bör dras norrut då en breddning av 

vägen idag inte är möjlig utan att radikalt ändra på den för att uppnå 

tillräcklig säkerhet och framkomlighet. Om områden söder om 

motorvägen förtätas så bör trafikleden planeras in i generalplaneförslaget 

som en ringväg högre upp på land med avstickare till fastigheterna längs 

kusten samt till K Hartwalls industrifastigheter för att leda bort den tunga 

tarkennettu 




I södra Sibbo har en översiktlig 

beteckning för behov av 

kollektivtrafikförbindelse 

anvisats, som betjänar 

områdena söder om 

motorvägen. Linjedragningen 


med delgeneralplaneringen. 

Placeringen av beteckningen 

för behov av 


preciseras i samband med den 

kommande planläggningen. 

Även om beteckningen för 

förbindelsebehov inte är 

bunden till platsen har 

placeringen på 

generalplanekartan preciserats 

för att undvika missförstånd. 


Väg- och 

spårtrafikreserveringarna 

baserar sig på 

trafiknätsutredningen. 





















238. 

Hartwall, 

John 

239. 

Hartwall, 

John och 

Jerker 

240. 

Havusela, 


241. 

Hedvall, 

Hildig / Hans 

Hedvalls 

dödsbo 

242. 

Heikkinen, 

Kari ja Anu 

trafiken. En ungefärlig vägsträckning bör visas i den befintliga 

generalplansförlaget trots att den exakta sträckningen bör bestämmas 

senare. 


Den nuvarande Vainuddsvägen kan inte belastas med den trafik som 

uppkommer då områdena öster om Gumbostrand bebyggs. Den 

nuvarande vägen kan inte bräddas vid den gamla butiken och 

fastigheterna dess omedelbara närhet. Detsamma gäller vägen längs 

stranden av Ängsviken utan väsentliga olägenheter för fastighetsägarna 

invid vägen. 

Det bör därför inritas en riktgivande sträckning för en ny väg som går i 

nordvästlig riktning från Vainudden som skall betjäna de områden som 

redan nu är bebyggda samt för den planerade bebyggelsen som är tänkt 

på Vainudden. Ej heller har något till K. Hartwalls fabriksområde 

markerats trots att en sådan finns i tidigare plane kartor. En dylik väg har 

stor betydelse för att avlasta den smala och otrygga Gumbovägen som 

även är skolväg för de flesta av barnen. 

Då området norr om Gumbostand skall förtätas i omfattande grad, bör 

denna vägsträckning visas även i den nu aktuella generalplanen, trots att 

deras exakta läge säkerligen kommer att vara en fråga för senare 



Vainuddsvägen utgör en central förbindelse i väst-ostlig riktning och dess 

betydelse kommer att öka avsevärt då området söder om motorvägen 

förtätas. Vägens nuvarande sträckning möjliggör inte en breddning av 

vägen för bättre säkerhet och framkomlighet eller en höjning i förhållande 

till havsnivån. 

I generalplaneförslaget bör därför inritas en riktgivande sträckning för en 

ny vägförbindelse som går i nordvästlig riktning från Vainudden för att 

betjäna de områden som redan nu är bebyggda samt för den planerade 

bebyggelsen som är tänkt på Vainudden. Ytterligare bör en väg markeras 

till industriområdet som går norrut från detsamma och ansluter med den 

tilltänkta ”ringvägen”. 

P.g.a. det tilltänkta förtätandet av bosättningen i området och den redan 

befintliga byggnationen, bör denna vägsträckning visas även i den nu 

aktuella generalplanen, trots att deras exakta läge säkerligen kommer att 

vara ett fråga för senare detaljplanering. 

Liikenteen luonnolliset painopistesuunnat tulevat varmasti jatkossakin 

olemaan samat kuin tälläkin hetkellä. Esimerkiksi H:gistä kesämökeille (ja 

takaisin) suuntautuva liikenne lienee suurimpia. Vantaalle suuntautuvaa 

liikenettä oletan jatkossa olevan huomattavasti enemmän, kuin Keravalle. 

Samoin SOK:n suurvarasto on jo sinänsä todella suuri liikenteen 

aiheuttaja. Tuotantolaitoksilta (ja satamasta) varastoon ja varastosta 

jakeluun lähes puolet Suomen kotimaan kaupasta. 

Som markägare i Nickby på centrumområdet öster om ån vill vi 

framföra att: 

Den östligare sträckningen av den s.k. matargatan som förbinder 

Oljevägen med Nickbyvägen som nu ingår i generalplansförslaget är bra 

eftersom den möjliggör en balanserad markanvändning, bevarar det f.d. 

sjukhusområdet och säkrar att optionerna för kommande detaljplaner och 

trafiklösningar hålls öppna. 

Sipoon Yleiskaavassa 2025 yksi suunnitelluista uusista tielinjoista kulkee 

Mårsbackantien ja Albackantien kautta Nikkilään. Mielestämme on 

olemassa parempia vaihtoehtoja uudeksi tielinjaukseksi. Vaihtoehdot on 

piirretty liitekarttaan. 

Mielestämme uuden läpikulkutien rakentaminen pitäisi suuntautua 

pääosin rakentamattomille alueille puron ja radan varteen. Tällöin 

uudesta tiestä tulevat meluhaitat ja turvallisuusriskit saadaan 

vähemmäksi verrattuna yleiskaavassa ehdotettuun tielinjaukseen. 

Yleiskaavan laatimisen tukena käytetyssä tieselvityksessä ei ole 

analysoitu lainkaan vaihtoehtoisia reittejä ja niiden etuja ja haittoja. 

Vaadimme, että tässä muistutuksessa esitetyt reittivaihtoehdot 

analysoidaan ja etsitään mahdollisesti muita parempia vaihtoehtoja. 

Perustelut 

1. Runsaista piha- (29 kpl) ja tieliittymistä (7 kpl) johtuva 

onnettomuusriskin kasvu 

Mårsbackantie-Albackantie on kapea kylätie, jossa on runsaasti piha- ja 

tieliittymiä. Pihalittymiä on 29 kpl ja tieliittymiä 7 kpl n. 3 km matkalla. 

Mikäli uusi tielinja rakennetaan yleiskaavaehdotuksen mukaisesti 

nykyisen Mårsbackantien ja Albackantien päälle, tulisi siihen runsaasti 

turvattomia pihaliittymiä. Suorien pihaliittymien minimoiminen pitäisi olla 

tiesuunnittelun peruslähtökohtia, sillä jokainen erillinen liittymä lisää 






osoitetaan 







243. 

Holmgren, 

Ulrica 

onnettomuusriskejä. 

Vaihtoehtoisissa tielinjauksissa uudet tiet rakennettaisiin pääosin 

rakentamattomille maa-alueille, jolloin liittymin määrä saadaan 

minimoitua. 

2. Meluhaitta 

Meluhaitat lisääntyisivät merkittävästi kyläkeskuksessa. Nikkilän ja 

Keravan välisen liikenteen melu keskittyy tällä hetkellä junaradan varteen 

Martikyläntielle, eikä häiritse Albackantien ja Mårsbackantien asutusta. 

Liikenteen melua ei tule levittää olemassa olevien pääväylien 

ympäristöön. 

Vaihtoehtoisissa tielinjauksissa liikenteen melu saadaan ohjattua pääosin 

rakentamattomille alueille radan tai puron varrelle, jolloin meluhaitat ovat 

pienemmät. 

3. Virkistyskäyttö 

Albackantieltä on suora yhteys Nikkilän ulkoilualueelle ja polkuverkostoon 

ja se on suosittu kävelyreitti. Martinkylällä olevat hevosalan yrittäjät 

käyttävät Mårsbackantietä ja Albackantietä aktiivisesti 

ratsastustoiminnassaan. 

Vaihtoehtoisissa tielinjauksissa nykyisten kyläteiden 

virkistyskäyttömahdollisuudet saadaan säilytettyä. 

4. Ahtaus 

Mårsbackantien-Albackantien-Molnmossantien risteysalue on täydentynyt 

viime vuosina kolmella uudella talolla. Alue on jo entuudestaan tiivis 

asuinkeskittymä, jonka läpi ei mielestämme mahdu vilkasliikenteistä 

väylää. Nykyisen väylän leventäminen tuhoaisi vanhoja pihapiirejä ja 

vanhaa puustoa. 

Vaihtoehtoiset tielinjaukset kulkisivat pääosin kaukana nykyisistä 

asuinrakennuksista, jolloin ahtaus ei tule olemaan ongelma. 

5. Luonnonarvot ja maisema-arvot 

Albackantie kulkee idyllisessä kulttuurimaisemassa peltojen, niittyjen ja 

vanhojen pihapiirien sivuitse. Kapeaa tietä reunustava puusto on iäkästä 

ja se tekee ympäristön viihtyisäksi. Mårsbackantie 49 kohdalla kasvavat 

tammet sekä Albackantie 87 kohdalla oleva vanhojen jalojen lehtipuiden 

keskittymä ovat Martinkylän luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita 

kohteita, joiden säilyttäminen tulee ottaa huomioon kaavoituksessa ja 

maankäytössä. 

Vaihtoehto 2 mukainen tielinjaus kulkisi pääosin radan vieressä, jolloin 

uudella tiellä on vähän luonnon- ja maisema-arvoja pilaavia vaikutuksia. 

6. Martinkyläntien hyödyntäminen n. 1 km 

Uusissa tievaihtoehdoissa voidaan hyödyntää nykyistä hyväkuntoista 

asfaltoitua Martinkyläntietä n. 1 km, ennen kuin tie ylittää radan. Tästä 

saadaan kustannussäästöjä vrt. yleiskaavassa olevaan tielinjaukseen, 

jossa tämä matka kulkee perusparannusta vaativaa sora/savipintaista 

Mårsbackantietä pitkin. 

Undertecknads fastighet, KUUS (753-419-3-31), ligger i nord-sydlig 

riktning mellan området från väg 170 – Mörtträsk – Linnanträsk i 

Västerskogs by i Södra Sibbo (se bilaga 1). Ytterligare hör en äldre 

byggnadsgrupp i Massby till samma fastighet. Den förstnämnda 

fastigheten berörs i stor grad av de förändringar, som framgår av 

planutkastet till Sibbo generalplan 2025. 

Ett stort, nytt tätsområde (Hitå) ligger strax öster om ovanstående 

fastighet. Detta har i planutkastet betecknats som A-område, dvs. område 

för tätortsfunktioner. Området är tänkt att detaljplaneläggas och förtätas, 

enligt uppgift med upp till 10 000 nya invånare. Beteckningen anvisar nya 

byggområden för boende, centrumfunktioner, service och industri, nya 

trafikledsområden, rekreations- och parkområden. I planutkastet har även 

anvisats en ny rekreationsled och ett nytt lokalcentrum. 

P.g.a. den stora bebyggelsen i Hitå kommer den framtida trafiktätheten i 

området att öka markant. Ur planförslaget framgår en reservation för ny 

huvudvägförbindelse mellan Hitå och väg 170. Det faktum, att Hitåområdet 

begränsas av motorvägen i norr, Sibboviken i öster och havet i 

söder, innebär dock att även de angränsande områdena och i synnerhet 

de västra vägarna kommer att belastas med en mångfalt ökad 

trafikmängd. Eftersom Västerskog – Gumbostrandsområdets 

kommunikationsleder redan i dag är ytters bristfälliga, är det troligen 

nödvändigt, att de befintliga vägarna in närområdena breddas till tvåfiliga 

och kompletteras med lättrafiksleder. 

Anmärkning: 

Förslaget till ny generalplan innehåller många goda, konkreta lösningar 

för kommunens långsiktiga markanvändning. När bebyggelsen förtätas 

och trafiksituationen i Västerskogs-området organiseras, kommer 

undertecknads fastighet dock oundvikligen att stå för en del av 

Antecknas för kännedom. Se 


I generalplaneförslaget har 

framförts ett behov av 

kollektivtrafikförbindelse med 

vilket man avser att ta i 

beaktande den ökande 

trafiken. 

Dessutom har på Hitå-området 

anvisats flere behov av 

trafikförbindelse vilka 

preciseras i samband med 



244. 

Holmsten, 

Torsten 

245. 

Immersby 

byalag / 

Ordf. Jan 

Lindqvist 

246. 

Ingman, 

Hilding 

247. 

Ingves, Bo 

och Annika 

konsekvenserna av infrastrukturen för det nya detaljplaneområdet i Hitå. 

Detta gäller både den nya, planerade huvudvägförbindelsen i öst-västlig 

riktning och korridoren för utveckling av kollektivtrafiken / behov av 

kollektivtrafikförbindelse, vilka båda torde skära genom undertecknads 

fastighet samt en ev. breddning av Skogsbergsvägen. 

Hänvisande till jämlikhetsprinciper kräver undertecknad, att 

byggnadstätheten på det berörda området korrigeras, så att de ökade 

belastningarna p.g.a. nya trafikarrangemang och övrig infrastruktur 

kompenseras med ökade byggrätter. Den in planförslaget anvisade ATbeteckningen, 

vars byggrätt utgår från stomfastighetsprincipen, bör 

definieras så, att den berörda fastigheten i kommande 

delgeneralplanering / detaljplanering kan förtätas. 

Undertecknads fastighet ligger centralt både i förhållande till 

trafikhuvudlederna, Västerskogs by och Hitå-projektet. Fastigheten har 

redan nu tillgång till både väg och mojlighet till kommunalteknik. Området 

utgör idag en naturnära, god livsmiljö. Det finns sålunda goda 

förutsättningar att fylle de syften markanvändings- och bygglagstiftningen 

ställer på en ekonomiskt och ekologiskt hållbar områdesanvändning. De 

delar av fastigheten som angränsar till väg 170 samt motorvägen kan 

förtätas med arbetsplatser / industri. 

Undertecknad är beredd att i framtida delgeneralplanering eller 

detaljplanering ta sin del av tillväxten i det berörda området. 

Jag anser att reservering för vägen från Borgåvägen (Knaperbacka) – 

Labbängen – Norra Immersby, kan bortlämnas då behållas den förstår 

åkerlandskapet och den gamla bystrukturen i Norra Immersby. 

Vi immersbybor anser den planerade vägreservatuinen från 

Söderkullavägen till Knaperbacka vara onödig och absolut oönskvärd. 

Enligt vår syn splittrar den tilltänkta vägsträckan naturliga öppna 

åkerlandskap. Sibbo ådal och Immersbyådalen är värdefulla miljöer som 

helst borde bibehållas till stor del oförändrade. Den största olägenheten 

med en sådan främst för genomfart väg är absolut det trafikbuller den 

utan tvekan skulle medföra. 

Söderkullavägen mellan Söderkulla och Nickby fungerar som huvudstråk 

med kontakt till motorvägsnätet i söder och oljevägen i norr. 

Söderkullavägen kan förbättras och förses med en lättrafikled. Den stör ej 

heller Söderkulla nuvarande och nyplanerade bostadsområden. 

Immersbyvägen kunde förbättras och asfalteras, vilket absolut tjänar 

ortsbefolkningen bättre än den planerade vägreservationen. 

Massbyvägen kunde förbättras och en lättrafikled vore bra att dra från 

mejeriområdet till Nya Borgåvägen. Det nytänkta A-området söder om 

mejeriet kunde vid behov ha en alternativ ny vägsträcka från 

mejeriområdet till Knaperbacka. Denna vägsträcka skulle motsvara 

bostadsområdets och mejeriets framtida förbindelsekrav. Det har för 

några år sedan inlämnats en vädjan till kommunen att slopa 

vägreservation från Söderkullavägen till Knaperbacka. Den här vädjan 

undertecknades då även av ”meijeri-Ingmännen”, som inte ansåg sig 

behöva den nytilltänkta vägsträckan. Inte heller alarmfordon är i behov av 

den, speciellt inte i fortsättningen när tyngden av de nya 

bostadsområdena gör att placering av branddepåer samt följaktligen även 

utryckningstider bör omprövas. 

Vi ber planerarna slopa denna vägreservation från generalplanen för att 

trygga enhetliga och lugna landsortsmiljöer som definitivt ligger i 

immersbybornas, men även kommunens, intresse i stället för att 

åstadkomma ett alltmer splittrat och bullerbelastad landskap. 

Den väg som är ritad att gå från Talma via Mårtensby till Mickby den 

bruna linjen kommer att bli mycket trafikerad, borde finnas flera alternativ 

att komma till Mickby Centrum. 

Vi begär att markreserveringen för Heli-banan anpassas enligt den 

befintliga bosättningen kring Sibbo å och så att den inte förstör det unika 

landskapet kring ån. Ännu i planerna från 1995 är järnvägssträckningen 

de facto ritad norr om landsvägsbron genom en korridor där det inte finns 

några hus överhuvudtaget (se bilaga). 

Vi opponerar oss speciellt mot att det nya strecket i generalplaneförslaget 

avviker markant från både kommunens plan från 1995 och från den 

fastställda delgeneralplanen för Söderkulla och östra Nylands 

landskapsplan. För oss som bor i det berörda området är det av väsentlig 

betydelse var strecken ritas in på papperet. 

Eftersom kommunen har planeringsmonopol inom sitt område har vi två 

konkreta förslag som inte strider mot att järnvägssträckningen är ett 

nationellt projekt: 

1) Förbindelsen för en eventuell järnväg ritas in i en tunnel redan från 

åkrarna väster om ån och norr om landsväg 170, för att sedan gå under 


Anteckas för kännedom. 



Korridor för utveckling av 


kollektivtrafikförbindelse är 

översiktliga linjedragningar 

vilka preciseras senare. 












248. 

Itä- 

Uudenmaan 

arkkitehdit 

SAFA / 

Juhani 

Karilas ja 

Tua 

Sandberg 

249. 

Jaatinen, 

Sonja ja 

Jukka 

250. 

Jansson, 

Erica 

251. 

Kattilakoski, 

Aila 

ån och under centrum av Söderkulla. 

Motiveringar: 

• På det viset skulle alla problem med landskapet kring ån lösas 

och en ny sträckning av landsvägen undvikas. Det här torde för 

de flesta markägare vara ett godtagbart alternativ som 

minimerar miljöpåverkan av en eventuell järnväg. 

• Efter de färska planerna på att dra en järnväg under Finska 

viken låter det inte speciellt dyrt att dra en tunnel under en smal 

å, när alternativet är att förstöra hela det vackra inloppet till en 

växande tätort. 

• Heli-banan gäller en förbindelse som i bästa fall torde byggas 

tidigast om flera decennier. I takt med att bebyggelsen ökar i 

Söderkulla blir landskapet allt värdefullare för samhället. Av 

miljöskäl kan det i framtiden därför mycket väl bli förbjudet att 

bygga en järnvägsbro över ån eftersom det finns andra, 

miljömässigt sundare alternativ. 

2) Behovet av en kommande kollektivtrafikförbindelse ritas in längs väg 

170 för att visa att det finns en reservering för kollektivtrafik ungefär där 

vägen går. 

Motiveringar: 

• Avsikten med en generalplan är väl inte att göra det omöjligt för 

nuvarande Sibbobor att vid behov sälja sina hus. Strecket i 

generalplaneförslaget påverkar den nuvarande bosättningen 

ända fram till 2025 fast en eventuell spårväg realistiskt sett 

börjar byggas betydligt senare. 

Kaavaehdotuksen uusien taajamien liikenneyhteydet eivät yksipuolisesti 

saisi rasittaa olemassa olevia rakennettuja alueita. Tämä koskee 

erityisesti uusia pääväyliä ja joukkoliikenneväyliä. Esim. Västerskogissa 

nämä aiheuttaisivat suurta haittaa olemassa oleville asuinalueille. 

Liikennesuunnittelun tulee perustua pääosin jo olemassa oleviin 

varauksiin ja tieverkostoon ja pyrkiä parantamaan ja täydentämään niitä. 

Uusien väylien osalta pitäisi tehdä tarkempia arviointeja 

ympäristövaikutuksista. 

Etelä-Sipoon liikennejärjestelyitä varten tarvitaan oma pohjois-etelä 

suuntainen yhteys aina tielle 170 nykyisen Gumbontien ja Sipoonlahden 

välille. Näin puretaan ja tasataan jo nyt ylikuormitetun Gumbontien 

liikennettä. Uusi tieyhteys palvelee Hitån A-aluetta ja nykyisen 

seurakunnan kiinteistölle merkittyä uimarantaa. Poikittaisliikenne 

rannassa tulee poistaa. 

Merkitty tieliikennetarve Västerskogsta Omträskin eteläpuolelle tulee 

poistaa ja korvata edellä mainituilla. Tie 170 toimii kokoojaväylänä. 


Söderkullan ja uuden itäisen Helsingin välille – ennen vain HELIratavaraus. 

Nämä käytävävaraukset tulee ehdottomasti yhdistää ja 

varaus sijoittaa rinnan jo olemassa olevien tieyhteyksiin (ensisijaisesti 

E18 tai toissijaisesti tie 170) viereen. 


Raideliikenne- ja tievaraukset 

ovat yleispiirteisiä ja niitä 

tarkennetaan 


yhteydessä. Samoin 

ympäristövaikutusten 

arviointeja tarkennetaan 

myöhemmin. Joukkoliikenteen 




Vaikkakaan 




tarkennettu 





tarkennetaan 



yhteydessä. Joukkoliikenteen 




Vaikkakaan 




tarkennettu 



Dragningen av metrolinjen vid Sibboviken motsätter jag mej. Se bemötande 231. 

Yleiskaavaehdotuksen tielinjaus Bastukärr – Martinkyläntie 

Yleiskaavaehdotuksessa on linjattu tieyhteys Bastukärrin työpaikka- ja 

logistiikka-alueelta myötäillen nykyistä Kyllästämöntietä ja oikaisten sitten 

uutta linjaa pitkin kohti Talma Ski:n aluetta ja jatkaen sieltä taas 

Talmantien nykyistä linjaa pitkin radan yli ja yhtyen Martinkyläntiehen 

suoraan Talmantien päätyttyä. Linjauksessa Talmantie jatkuu kohti 

Keravan Terästietä Ahjossa. 

Bastukärrin logistiikka-alueen liikenne on suurelta osin raskasta 

liikennettä. Kun Lahdentien liittymä on ruuhkainen, varteenotettava 

vaihtoehtoreitti tulee olemaan yhteys Martinkyläntielle. Bastukärr tulee 


osoitetaan 




252. 

Kihlman, 

Viveca 

253. 

Kilpeläinen, 

Pekka et. al. 

olemaan merkittävä työpaikka-alue. Tämä tarkoittaa vilkasta 

työmatkaliikennettä Talman ja Nikkilän asutuskeskuksista ko. tielinjaa 

pitkin. 

Yleiskaavaehdotuksessa linjatulla tieyhteydellä on huomattavia 

korkeuseroja, jotka talviliikenteessä tulevat olemaan vaarallisia raskaille 

ja pitkille ajoneuvoyhdistelmille (Talma Ski:n läheisyydessä sekä ylikulun 

ja Talmankujan välillä sekä uusi yhteys Talmankujalta Martinkyläntielle). 

Talma Ski:n ja Talmankujan välisellä tieosuudella on monia liittymiä, 

joista näkyvyys tulee jäämään riittämättömäksi. Kun nopeudet kasvavat 

väistämättä tien parannuttua, riskit lisääntyvät aina liittymistä tielle 

tultaessa. Tällä tieosuudella rakennuskanta on peräisin suurelta osin 

1900-luvun alkupuolelta ja rakennukset sijaitsevat lähellä tietä pienillä 

tonteilla. Jos tielinjaus toteutetaan, tie levennetään ja varustetaan kevyen 

liikenteen väylillä, tällöin monet pihat jäisivät tien alle ja rakennukset 

jäisivät kohtuuttoman lähelle vilkastuvaa tietä. Muutama rakennus 

jouduttaisiin todennäköisesti jopa purkamaan. 

Vanha rakennuskanta ei ole äänieritetty raskaan liikenteen mukaisesti ja 

lisäksi jatkuva tärinä saattaa vaurioittaa rakennuksia. Talmantien päässä 

oleva vanha kyläyhteisö tulisi pirstoutumaan uuden tien ja sen mukanaan 

tuoman melun takia. 

Yleiskaavaehdotuksen mukainen tielinjaus ei myöskään tue 

liityntäliikennettä rautatieasemalle, koska asema on suunniteltu taajaman 

Keravan puoleiseen päähän. 

Miksi Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ehdottamaa tielinjausta ei ole 

otettu Sipoon yleiskaavaehdotukseen? Kyseinen tielinjaus on 

korkeuseroiltaan tasaisempi. Sen varrella on vähemmän vanhaa asutusta 

ja näin ollen liittymiä, mikä lisää turvallisuutta. Samoin se siirtäisi 

risteysalueen kauemmaksi Talma Ski:n vilkkaasta pysäköintialueesta. 

Myös Talmantien ja uuden linjauksen välinen risteys tulisi näkyvyydeltään 

ja pinnanmuodostukseltaan edullisempaan paikkaan. 

Det gäller den nya vägreservationen som finns utritad på kartan som en 

förbindelse mellan de två nya områdena i Hitå samt Majvik. Vilken 

funktion kan denna tänkas ha då man räknat med att gamla Borgåvägen 

har tillräcklig kapacitet. 

Det förefaller som ett bättre förslag att flytta tyngdpunkten av det nya 

området i Hitå närmare Söderkulla centrum, så att man lätt här kunde 

bygga en ny ”uppsamlar ringväg” och via denna styra den nya trafiken ut 

till ett område där invånarna i Hitå kan välja förbindelser vidare antingen 

med motorvägen, 170:an eller spårtrafik. På detta område borde man 

också reservera tillräkligt med plats för parkering av bil / cyklar. 

I och med att kommunen de senaste åren beviljat många nya 

byggnadslov och Västerskogområdet har en hel del ”nya” invånare som 

just byggt eller håller på att bygga sina hus som nu ligger under de 

utprickade linjerna både för väg och kollektivtrafik, verkar det logiskt att 

hålla sig till de reservationer och vägar som redan finns och rikta 

utvecklingen till de nya områden som skall planeras. 

Allekirjoittaneet Västerskogin alueella ja sen läheisyydessä asuvat 

olemme tutustuneet edellä mainittuun yleiskaavaehdotukseen. 

Mielestämme ehdotus sisältää monessa suhteessa paljon kuntamme 

kehittämisen kannalta myönteistä. Emme kuitenkaan voi hyväksyä 

asuinalueemme läpi kulkevaa ”joukkoliikenteen kehittämiskäytävää”, joka 

lienee Östersundom – Hitå –metro- tai muu raideliikenneyhteys emmekä 

alueen läpi kulkevaa uuden tien varausta. 

Yleiskaavaan piirretty, tiheän asutusalueen läpi vedetty aluevaraus 

vaikuttaisi asuinympäristömme tulevaisuuteen ratkaisevasti. 

Vaadimme varauksen poistamista seuraavilla perusteilla: 

metron tai muun raideliikenteen vetäminen alueella tulisi tehdä HELIvarausta 

käyttäen. Kahden samansuuntaisen raideyhteyden suunnittelu 

Etelä-Sipooseen ei ole realistista pitkällä aikavälillä. 

Kehittämiskäytävän sijoittaminen alueelle, joka yleiskaavaehdotuksessa 


vahvistettavana oleva 

maakuntakaava on ohjannut 

kunnan yleiskaavaehdotuksen 

laadintaa maakuntakaavan 

yleispiirteisyys huomioiden. 

Kunnan 


esitetty linjaus mukailee 

liikenneverkkoselvityksessä 

esitettyä linjausta. Tien 

tarkempi sijoitus osoitetaan 



Väg- och 

spårtrafikreserveringarna är 

översiktliga och preciseras i 

samband med 







myöhemmin 






Vaikkakaan 




tarkennettu 





254. 

Kontinen, 

Leena 

on merkitty kyläalueeksi eli AT-alueeksi, olisi ristiriidassa saman 

ehdotuksen aluetyypin suunnittelumääräysten kanssa eli että uudet 

rakennuspaikat on osoitettava siten, että ne hyödyntävät jo rakennettua 

infrastruktuuria. Samoin määräysten mukaan alueelle voitaisiin sijoittaa 

ainoastaan sellaista toimintaa, josta ei aiheudu ympäristöön melua, 

tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. 

Ehdotuksen rajoitukset, jotka kohdistuisivat alueemme asukkaisiin, 

olisivat merkittävät ja koskisivat asukkaiden perusoikeuksia ja asettaisivat 

heidät eriarvoiseen asemaan muihin kuntalaisiin verrattuna. Maankäyttöä 

ja rakentamista rajoittava vaikutus aiheuttaisi kiinteistöjen arvon 

huomattavaa laskua, samalla kun kunnan muiden alueiden asukkaat 

saisivat jo jatkosuunnitteluvaiheessa yleiskaavasta huomattavaa etua. 

Tämä olisi asukkaiden perusoikeuksien vastaista, ja olisi ristiriidassa 

perustuslain vaatiman kuntalaisten tasapuolisen kohtelun kanssa, josta 

kunnanvaltuusto viime kädessä on vastuussa. 

Linjaukset eivät vastaa maankäyttö- ja rakennuslain (39 §) yleiskaavan 

sisältövaatimuksia, joihin kuuluvat mm. olemassa olevan 

yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö ja rakennetun ympäristön, maiseman 

ja luonnonarvojen vaaliminen sekä joukkoliikenteen järjestäminen 

ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. 

Varauksista kuntalaisia eikä kaikkia kunnan valmistelutahojakaan ole 

kuultu. Varaukset on lisätty aikaisempien yleiskaavaluonnosten jälkeen. 

Myöskään ympäristövaikutusten arviointia ei ole tehty muutosten jälkeen. 

Tältä osin on selvästi toimittu vaston maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n ja 

62 §:n säännöksiä, jotka koskevat vuorovaikutusta ja tiedottamista 

kaavoituksessa. Vaikutusten selvittämistä ei ole myöskään tehty saman 

lain 9 §:n edellyttämässä laajuudessa. 

Mikäli varaus toteutuisi ehdotetussa muodossa, ratkaisu vaatisi suuria 

lunastusmaksuja ja synnyttäisi pitkiä valitusprosesseja ja hidastaisi 

yleiskaavan hyvien osien toteutumista. Samalla jäisi ko. alueen 

kehittäminen jälkeen ja kaavaehdotukseen sisältyvä AT-alueen järkevään 

kehittämiseen ja asukkaiden lukumäärän hallittuun lisäämiseen tähtäävä 

ehdotus jäisi tekemättä. 

Ehdotamme, että kaavaluonnokseen sisältyvät edellä mainitut 

liikennevaraukset poistetaan kartasta ja suunnitellaan 

oikeudenmukaisesti ja tukeutuen HELI-varaukseen. Tämä olisi silloin 

myös sopusoinnussa valtioneuvoston valtakunnallisista 

alueidenkäyttötavoitteista annetun päätöksen (30.11.2000) kanssa, jossa 

todetaan, että ”Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä 

ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja –verkostoja”. 

Muistutus kohdentuu ns. kokoojatiehen ja sen linjaukseen Itäisen 

Jokipuiston alueella. Arvioitu liikennemäärä ko. tiellä olisi tuhansia autoja 

vuorokaudessa. Tie antaisi lyhyen oikaisun nykyiseen tietilanteeseen 

verrattuna, mistä saavutettu etu olisi moninkertaisesti vähäisempi kuin 

sen aiheuttamat haitat. 

Kokoojatien tuominen suunnitelman mukaisesti lähelle asuintaloja ja 

aivan niiden pihojen tuntumaan ei mitenkään ole sallittavaa. Tie tulisi 

rikkomaan yleiskaavaselostuksessakin arvokkaisiin alueisiin luetun 

”Nikkilän parantolan”, nykyisen Itäisen Jokipuiston alueen kulkemalla 

Puutarhurintien ja vanhan hautausmaa-alueen välistä. hautausmaa on 

osa ”Parantolan aluetta” ja juuri nyt ikään kuin elvytetty kunnostamalla. 

Maisema muuttuisi rajusti uuden tien myötä. Melu- ja muut 

ympäristöhaitat lisääntyisivät huomattavasti. Pohjavesialueelle tien 

rakentaminen ei yleensäkään ole suotavaa eikä tässä tapauksessa 

mitenkään perusteltua. Samoin raskaan liikenteen tuominen Jokipuiston 

koulun ja muutenkin lapsia vilisevän alueen läheisyyteen ei voi olla 

mielekästä turvallisuusnäkökulmastakaan. Alueen kautta kulkee myös 

monien kyläläisten suosima ulkoilureitti, jonka uusi tie ikävästi katkaisi. 

Varojakin varmaan tarvitaan olennaisesti tärkeimpiin kohteisiin. 

Toivomme, että tämä kohtalokas viiva pyyhitään pois suunnitelmista eikä 

käytetä siihen voima- eikä muita varoja enempää. 

Aiempi asemakaava I on tielinjauksessaan vielä mahdottomampi, miltei 






Merkittävän rakentamisen 

osoittaminen alueelle ei 

yleensä vähennä kiinteistöjen 

arvoa. Joukkoliikenteen 

yhteystarve on kiistaton, mikäli 

tahtotilana on turvallisen ja 

terveellisen ympäristön 

luominen ja 

henkilöautoliikenteen 

vähentäminen. 


laadittua noudattaen 

maankäyttö- ja rakennuslain 

39 §:ää koskien yleiskaavan 

sisältövaatimuksia. 

Yleiskaavaehdotus on laadittu 

noudattaen maankäyttö- ja 

rakennuslain 6 §:n ja 62 §:n 

edellyttämää 

vuorovaikutteisuutta ja 

tiedottamista kaavoituksessa. 

tähän varmaan lisää teksitä. 

Vaikutusten selvittäminen on 

tehty pykälän 9 §:n 

edellyttämällä tavalla. Lisäksi 

vaikutusten arviontia 

syvennetään 





tarkennetaan 


yhteydessä. 

Kyseinen kohta on otettu 

huomioon 

liikenneverkkoselvityksessä. 

Katso myös yleinen vastine 

Vaikutusten arviointi. 


alueelle ollaan laatimassa 

ideasuunnitelmia, joissa 

tullaan esittämään alueen 

itäpuolelle jäävien alueiden 

maankäyttöä. Tielinjaus ei 

kulje valtakunnallisesti 

merkittävän kulttuurimaiseman 

läpi. ja ohittaa sairaala-alueen 

sen itäpuolitse. 





meluselvityksiä 

tiesuunnitelmalle ei alueen 



Yleiskaavan 

yleispiirteisyydenkin vuoksi 

alueelle laaditaan edellä 

mainittua ideasuunnitelmaa, 


255. 

Koskinen, 

Lotten 

256. 

Kähkönen, 

Arto 

257. 

Lahtinen, 

Synnöve och 

Henrik 

258. 

Liljeström, 

Johan 

As Oy Eriksborg Bostads Ab:n rakennusta hipova, 30 m:n päästä siitä 

kulkevaksi vetäisty malli. Sitä ei tule myöskään toteuttaa. 

Som invånare i Västerskog framför jag mitt missnöje över, att en ny vägmetrodragning 

ritats in genom byn Västerskog. 

Jag är bosatt på fastigheten Vesterdahl i Massby Västerskog och vägmetrodragningen 

är inritad över mitt hus. 

Därtill, har fastigheten som tidigare fanns införd på grundkartan, med 

beteckningen Vesterdahl suddats bort. Undertecknad frågar sig varför 

och vem som tog bort namnet från grundkartan, då jag tidigare föreslog, 

att vägen skall heta Versterdahlvägen. 

Kaavassa on esitetty Storören – Söderkulla välillä tieliikenteen 

yhteystarve sekä kaksi joukkoliikenteen kehittämiskäytävää. Nämä 

pirstovat aluetta erittäin pahasti ja tulevat varmasti rajoittamaan 

rakentamista ja sitä kautta myös alueen kehittymistä. 

Mielestäni nämä kaikki yhteydet tulisi sijaita Uuden Porvoontien vieressä, 

jolloin saadaan minimoitua rakentamista rajoittavat esteet ja 

liikennemelun aiheuttamat haitat ovat myös helpommin hallittavissa. 

Muutenkin kaksi joukkoliikenteen käytävävarausta (raideliikenne) tuntuu 

aika suureelliselta ajattelulta. 

joka pitää sisällään myös 






yhteydessä. Mm. kokoojatie on 

linjattavissa tarkemmassa 

suunnittelussa siten, että 

Itäisen Jokipuiston vanha 

rakennuskanta ei vaarannu. 

Katso myös vastine 226. 

I södra Sibbo har en översiktlig 



anvisats, som betjänar 

områdena söder om 

motorvägen. Linjedragningen 


med delgeneralplaneringen. 












Kommunens översiktliga 

guidekarta har använts som 

grundkarta för 









tarkennetaan 






Vaikkakaan 




tarkennettu 



Yttersta god trafikförbindelse åt alla håll. Antecknas för kännedom. 

Linjedragningen för den nya vägförbindelsen Söderkullavägen - Nickby 

torde justeras 

I generalplaneförslaget visar pilen att vägen skulle förbindas från 

Hindsbyvägen medan de facto torde styras redan från Box-vägskäl. 

Ny vägförbindelseanvisning från TP området i Tallmo till Jokivarsivägen 

bör styrkas 

Vägförbindelsen behövs inte ty arbetsplatsområdets trafik bör styras till 

Oljevägen. Enligt rykte behövs vägförbindelsen för eventuell 

marktäktsverksamhet på området för att arbetsplatsområdet inte skulle 

störas. Detta är inte acceptabelt. 

Vägreserveringarna är 


samband med 


Antecknas för kännedom. En 


vägtrafikförbindelse har 

anvisats från Tallmo till 

Jokivarsivägen. Beteckningen 

är inte bunden till platsen. 


259. 

Liljeström, 

Sirpa, 

Nousiainen, 

Ina, Valppu, 

Jani ja Evi 

260. 

Lindén, 

Christina 

Talman alue 

Liikennejärjestelyt 

Vaikka yleiskaavaehdotusta onkin pidettävä suurpiirteisenä, kiinnittyy 

huomio kuitenkin tielinjaukseen, joka kulkee Bastukärrin työpaikka-, 

teollisuus- ja varastoalueelta Martinkyläntielle osittain Talmantietä pitkin. 

Kartalla linjausehdotus vaikuttaa hyvältä, mutta maastossa tilanne on 

toinen. On todennäköistä, että uuden tien ja asutuksen myötä liikenne 

Talmaan ja Talman läpi kasvaisi huomattavasti nykyisestä. Talmantien 

leventäminen suuremmaksi tieksi ei ole ongelmatonta. Talmantie kulkee 

paikoin hyvin lähellä olemassa olevia rakennuksia ja pihapiirejä ja tie on 

myös liian mutkainen ja mäkinen suurempia liikennevirtoja ajatellen. Jo 

nyt on ollut nähtävissä, että rekkaliikenne on liian vilkasta tien kokoon ja 

kuntoon nähden. Raskaan liikenteen tien ei tulisi muuttaa jo rakennettua 

maisemaa. Talmantien tulisi säilyttää ”kyläraittina” ja mahdollisuuksien 

mukaan sallia sillä vain kevyt liikenne. 

Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on hyvin hahmoteltu tielinjaus, joka 

kulkisi Bastukärristä suoremmin kohti ajateltua Talman keskustaa. 

Talman keskustaan tulee rautatieseisake ja mahdollisesti myös kauppoja. 

Bastukärristä tulevan tien tulisikin kulkea kohti seisaketta sekä kauppoja, 

kouluja ja päiväkotia. uuden tien rakentaminen nykyisin lähes 

rakentamattomalle maalle mahdollistaisi huomattavasti paremmin 

sujuvien ja turvallisten kulkureittien suunnittelun jo alusta alkaen. (Liite 1) 

Talman kasvusuunnitelmat pohjautuvat paljolti raideliikenteen 

hyödyntämiseen. Asuinympäristön viihtyisyyden ja lisääntyvän liikenteen 

johdosta olisi suositeltavaa, että tavarajunat siirtyisivät pois ja 

raideliikenne olisi pelkästään henkilöliikennettä. 

Trafiken i södra Sibbo. 

Enligt generalplaneförslaget kunde det år 2025 finnas t.o.m. tre 

spårtrafikförbindelser i Sibbo. Också om man beaktar, att spårtrafik bör 

prioriteras av miljöskäl (begränsning av koldioxid- och andra utsläpp) är 

två spårvägar i Sibbo tillräckligt. De två spårdragningarna i södra Sibbo 

ligger dessutom endast 1-2 km från varandra! 

Enligt trafikutredningen skulle alla de undersökta trafikscenarierna minska 

biltrafiken ungefär i lika hög/låg grad. Enbart effektiverad busstrafik 

minskar alltså biltrafiken lika mycket som metro eller Helibanan eller 

bådadera. En jämförelse med trafikutredningen för västmetron ligger här 

nära till hands: endast en obetydlig minskning av biltrafiken på 

Västerleden är att vänta då metron byggs ut till Mattby i Esbo. Med tanke 

på att befolkningsunderlag i Sibbo år 2025 fortfarande kommer att vara i 

en helt annan klass (mindre) än i södra Esbo, förefaller två spårvägar 

(några km från varandra) i hög grad överdimensionerade. 

En fungerande busstrafik kan bättre motverka bilberoendet i byarna, då 

bussarna kan nå olika bycentra och bryggor (hamnarna) mycket 

effektivare än spårtrafiken. De stora landsvägarna splittrar landskapet 

redan nu, och dragning av (två) spår skulle ytterligare förvärra 

situationen, t.ex. skulle Västerskog förvandlas till en enda stor 

trafikkorsning. Också det känsliga landskapet vid Sibboå och Sibboviken 

måste beaktas då järnväg och vägar planeras. Åmynningen och den 

innersta delen av Sibboviken torde ur miljösynpunkt vara det mest 

olämpliga stället för korsande spår och vägar (här finns också inritat 

“behov av vägförbindelse” i generalplaneförslaget!). 

Tecknet för “korridor för utveckling av kollektivtrafiken/behov av 

kollektivtrafikförbindelse” mellan Storören-Västerskog-Hitå- Söderkulla 

kan avlägsnas från kartan. Spårförbindelse här är överflödig och skär 

dessutom sönder landskapet. Vidare motiveringar, se tidigare (Trafiken i 

södra Sibbo). 

Behov av vägförbindelse mellan Storören och Hitå kan avlägsnas från 

kartan såsom överflödig. Ny bebyggelse ska placeras så att befintliga 

vägar kan användas och vid behov förbättras. 

Tievaraukset ovat 

yleispiirteisiä ja niitä 

tarkennetaan 


yhteydessä. 



maakuntakaava on ohjannut 

kunnan yleiskaavaehdotuksen 

laadintaa maakuntakaavan 


Kunnan 


esitetty linjaus mukailee 


esitettyä linjausta. Tien 

tarkempi sijoitus osoitetaan 





Det nordligare 

förbindelsebehovet 

(Helsingfors – St. Petersburg) 

baserar sig direkt på 

landskapsplanen och dess 

styrverkan och betjänar också 

spårtrafiken på riksnivå. Det 

sydligare behovet av 

kollektivtrafikförbindelse som 

går nära Nya Borgåvägen, 

betjänar det regionala behovet 

och förenar de i 

generalplaneförslaget 

presenterade tätorterna i 

Södra Sibbo (Söderkulla, Hitå, 

Majvik). 

Beteckningen för behov av 


betyder inte automatiskt 

spårtrafik även om 

beteckningen möjliggör den. 













261. 

Lindroos, 

Christian 

262. 

Lönnholm, 

Karl--Erik 

263. 

Moisander, 

Juuso 

264. 

Mononen, 

Risto 

Fast linjedragningen för HELI banan inte är exakt inritad enligt er så 

motsätter jag mej starkt den reserveringen som nu är inritad. Många hus 

norr om väg 170 från Söderkulla till Box skulle då bli under eller inom 

skyddsområdet. Anser att en eventuell Heli bana skall byggas längs med 

motorvägen eller så betydligt mera norröver och inte mitt genom 

byaområden med egnahemshus. 

Ny inritad på kartan behov av ny vägtrafikförbindelse som börjar från 

Immersby Hindsby Massby korsningen till Vakkola Skräddarby ( Borgå 

nya vägen ) kommer att förstöra sammanhängande åkerlandskapen och 

by strukturen som sträcker från Norra Immersby – Labbängen – 

Knaperbacka. 

Öljytien ja Nikkiläntien välisen yhdystien / kokoojakadun linjaus 

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 § asettaa sisältövaatimuksia yleiskaavan 

laatimiselle. Katson, että yleiskaavaehdotuksessa esitetty 26.2.2008 

päivätty linjaus täyttää laissa mainittuja vaatimuksia paremmin kuin 

aikaisempi 13.2.2007 päivätty linjaus. 

Uusi linjaus Öljytieltä Nikkiläntien ja Laaksosuontien risteykseen on 

yleisen edun kannalta paras vaihtoehto. Se on rakennetun ympäristön ja 

maiseman kannalta olennaisesti aiempaa parempi ja huomioi 

kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Nikkilän sairaala-alueen eli Itäisen 

Jokipuiston siten, että alueen alkuperäinen ilme säilyy. Linjaus 

mahdollistaa Itäisen Jokipuiston (ja uusien asuinalueiden yhteisen) 

julkisen ja muun liikenteen toimivuuden tavalla, joka on alueen 

erityislaatuisuudelle sopiva. Linjaus on myös liikenteestä aiheutuvan 

melun osalta kokonaisuuden kannalta paras. 

Yhdystien / kokoojakadun uusi linjaus tarjoaa edellytykset myös 

tehokkaalle maankäytön suunnittelulle kadun ympärille sekä maksimoi 

kadun hyötykäytön. Linjaus mahdollistaa liikenteen järjestämisen Itäiseen 

Jokipuistoon kokoojakadulta Puutarhurintielle ja Itäiselle Jokipuiston tielle 

sekä luonnonmukaisten metsäalueiden (jota Nikkilän taajama-alueella on 

vähän) säästämisen Itäisen Jokipuiston vieressä. 

Ehdotan yhdystien / kokoojakadun suunnittelun pikaista aloittamista ja 

Itäisen Jokipuiston tien uudelleensuunnittelun yhdistämistä siihen. 

Yleiskaavan tulisi ohjata myös asemakaavoitusta. 

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesta itäisen Jokipuiston tien 

jatkamisesta Uudensillantielle ja leventämisestä tulisi luopua turhana ja 

kalliina väliaikaisratkaisuna, joka ei hyödytä asuntorakentamista ja vaan 

toimisi lähinnä läpiajoväylänä Puutarhurintielle. 

Itäisen Jokipuiston laidalla sijaitseva rakennus 10 on suurikokoinen ja se 

tarvitsee korkeita puita ympärilleen sulautuakseen ympäristöönsä. Itäisen 

Jokipuiston tie tulisikin suunnitella uudelleen siten, että olennaisena ja 

erottamattomana osana alueen kulttuurimaisemaa oleva koivukuja 

voidaan pääosin säilyttää. Itänen Jokipuiston tie muodostuisi 

luonnollisesti tonteille ajokäyttöön tai ns. hidaskaduksi, jolle ajo tapahtuisi 

kokoojakadun kautta. Uudella kokoojakadulla voidaan ratkaista paremmin 

Jokipuiston koulun, Itäisen Jokipuiston asukkaiden ja uusille alueille 

tulevien asukkaiden tietarpeita yhdellä kertaa toisin kuin Itäisen 

Jokipuiston tien leventämisellä ja pidentämisellä. 

Vaihtoehtoisesti, jos esimerkiksi paikoitusalueen rakentaminen Signe 

Waenerbergin puistoon (Palvelukoti Joenrannan viereen) katsotaan 

välttämättömäksi, tulisi ajo järjestää Uudensillantieltä ilman, että tie 

puhkaistaan metsän läpi rakennukselle 10 asti. 

Jos kahden tien ratkaisua kuitenkin tavoitellaan, on Itäisen jokipuiston tie 

toteutettava siten, ettei siitä tule toista kokoojakatua ja sen levyisenä, 

etteivät ajonopeudet pääse nousemaan korkeiksi. 

Joukkoliikenne 

Vaikka raideliikenne olisi kestävän kehityksen kannalta hyvä, on sen 

toteuttaminen hyvin epävarmaa sekä etelässä että Nikkilä – Talma – 

alueella edes yleiskaavaehdotuksen asukasluvuilla. Kunnan tulisi satsata 

ainakin 2010-luvulla linja-autoliikenteen kehittämiseen mm. 

rakennuttamalla liityntäpysäköintialueita, lippujärjestelmillä ja tukemalla 

joitakin reittivuoroja. Linja-autot kulkevat lähempänä asutusta ja 

pysäkkiverkko on taaja raideliikenteeseen verrattuna. Vuorotiheys 

voidaan työmatka-aikoina tehdä junamatkoja tiheämmäksi. Junilla ei 

voida hoitaa haja-asutusalueen joukkoliikennetarpeita eikä 

koululaiskuljetuksia. Jos raideliikenne toteutuu lähinnä 

työmatkaliikenteenä, syö se samalla linja-autoliikenteen kannattavuutta 





vilka preciseras senare. 

Se också föregående 

bemötande. 



samband med 


Motsvarande reservering finns 

i delgeneralplan för Söderkulla 


rättsverkningar. 


Merkitään tiedoksi. Kunnan 

yleiskaavan tarkoitus on 

mahdollistaa mielekkäiden 

joukkoliikennevaihtoehtojen 

toimivuus samalla kuitenkin 

lisäten kunnan palveluita ja 

työpaikkaomavaraisuutta, jotta 

liikennöintitarve vähenisi. 


265. 

Nyholm, 

Ture 

266. 

Penttilä, Jari 

ja Mira 

267. 

Pihkarinteen 

omakotiyhdis 

tys r.y. / Olli 

Koskela ja 

Tomi 

Holman 

268. 

Piuhola, 

Hannu 

kun parhaat vuorot vähenevät. Se tietää samalla joukkoliikenteen 

palvelutason heikkenemistä muina aikoina. 

Kun Helsingin Itäkeskuksessa on paljon palveluja ja mahdollisuus siirtyä 

metroon ja kun Keravalla on paljon sipoolaisten käyttämiä palveluja ja 

mahdollisuus siirtyä junaan, olisi mielenkiintoinen linja-autoreitti Kerava - 

Nikkilä – Söderkulla – Itäkeskus. Tällaisen reitin 

toteuttamismahdollisuuksia tulisi selvittää ja tarvittaessa jopa tukea. 

Allekirjoittanut, joka omistaa yhdessä Erja Nyholmin kanssa kiinteistön 

Sommardal 4:581 Massbyn kylässä, esittää vastalauseensa ”metron” 

linjaukseen yleiskaavaehdotuksessa. Kiinteistömme sijaitsee vedetyn 

linjauksen välittömässä vaikutuspiirissä. 

Vaadimme että linjaus poistetaan kaavaehdotuksesta. 

Ei ole perusteltua, että asutusalueen päälle vedetään uusi liikenneväylä, 

kun voidaan suunnitella liikennettä käyttämällä hyväksi jo olemassa 

olevia väyliä: Porvoon moottoritietä, tie 170 sekä Heli radan linjausta. 

Jos taas ei konkreettisia, realistisia suunnitelmia ole rakentaa väylä 

linjauksen mukaisesti, on täysin kohtuutonta tehdä varaus ”johonkin” joka 

mielivaltaisesti koskettaa linjauksen alle tai välittömässä läheisyydessä 

olevien kiinteistöjen omistajien omaisuuden arvoa. 

Vastustamme ehdotettua tielinjausta Laaksosuontien risteykseen 

etelästä. Tie on kuljettava aikaisempien suunnitelmien mukaan. 

Sipoon osayleiskaavaluonnos 2025 on tarkentunut ja meille tärkeänä 

asiana voimme todeta, että omakotialueemme sijoittuu 

kokonaisuudessaan AT-alueelle. 

1. Liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä 

huomiota kaavasuunnittelussa koskien risteyksiä Kyllästämöntie 

(yleiskaavaluonnoksessa merkitty yhteystieksi) ja Kulloontie (tie nro 148) 

sekä Kulloontie ja Vanha Lahdentie. Lisäksi liikenteen sujuva ja 

turvallinen liittyminen Kulloontieltä Lahden moottoritielle on otettava 

huomioon. 

2. Kevyen liikenteen väylä Kulloontien varteen Keravalta Nikkilään 

tarvitaan erityisesti raskaan ajoneuvoliikenteen lisääntyessä Kulloontiellä. 

Bastukärrin työpaikka-alue ja läheisyydessä oleva AT-alue tulevat 

lisäämään myös kevyttä liikennettä. 

Perustelu muistutukseen 

Sipoo on perinteisesti maaseutualuetta pääkaupunkiseudun kupeessa. 

Haluamme säilyttää sen sellaisena, vaikka kasvua, muutosta ja kehitystä 

tapahtuukin. Asuinalueemme on viihtyisä, rauhallinen, puhdas ja 

elinvoimainen. Haluamme, että toiminnan tuottama melu ja saaste 

aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle. 

Kyllästämöntien / yleiskaavaluonnoksessa merkitty yhdytie ja tie 148 sekä 

Vanha Lahdentie ovat pääasiallisia liikenneväyliä asuinalueeltamme 

Keravan, Sipoon keskustan sekä Helsingin suuntaan. Suunnitellun 

kaavan mukainen toiminta lisää merkittävästi liikennettä kyseisillä väylillä. 

Sivuteiltä tulevien liikennevirtojen yhdistyminen pääväylille on 

huomioitava asemakaavan liikennejärjestelyjen suunnittelussa. 

Öljytie – Laaksosuotie tielinjaus 

Vastoin aiempia kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksiä, on 

Sipoon uuteen yleiskaavaehdotukseen piirretty jälleen tie Öljytieltä 

Laaksosuontien päähän. Aiemmin todettiin useiden selvitysten jälkeen, 

että tämä tielinjaus ei ole onnistunut tieratkaisu (mm. liikenneturvallisuus, 

jo olemassa oleva rakennuskanta, meluhaitat). 

Haluamme muistuttaa näistä selvityksistä ja perusteluista, joihin ei 

nähdäksemme ole tullut muutoksia. Aiemmin esitetty Itäisen Jokipuiston 

kiertävä läntinen vaihtoehto on mielestämme muiden 

yleiskaavaehdotuksen tarpeiden kannalta parempi. 

Haluamme asiasta lisäselvitystä ennen sen etenemistä. 






myöhemmin 






Vaikkakaan 




tarkennettu 





tarkennetaan 


yhteydessä. 

Turvallinen liikenneverkko 

tulee olemaan yksi keskeisistä 

perusedellytyksistä 

yleiskaavan toteuttamisessa. 

Kevyen liikenteen tarpeet 

huomioidaan 

jatkosuunnittelussa. 



Kaavavaraus perustuu Itä- 

Uudenmaan 

vaihemaakuntakaavaan ja 

ympäristöministeriössä 

vahvistettavana olevaan 

maakuntakaavaan. Lisäksi 

yhteystarve on esitetty 

yleiskaavaa varten tehdyssä 




tarkennetaan 

jatkokaavoituksen yhteydessä. 


269. 

Rehbinder, 

Johan / För 

Bengt 

Rehbinders 

dödsbo 

270. 

Saaristo, 

Lauri ja Miia 

Med anledning av den framlagda generalplansförslaget ber vi att få 

framföra våra följande anmärkningar gällande Gumbostrand: 

2. Vainuddsvägen 

Vainuddsvägen utgör en viktig vägförbindelse i väst-östlig riktning. Om 

och då området söder om motorvägen förtätas kommer behovet av en 

vägförbindelse att öka. En breddning av Vainuddsvägen för bättre och 

tillräcklig säkerhet och framkomlighet är inte möjlig. Detsamma gäller en 

eventuell höjning av vägen i förhållande till havsnivån. 

Därför är det nödvändigt att man i generalplanen inför en riktgivande 

sträckning för en ny vägförbindelse som ligger något längre norr om 

Vainuddsvägen. På liknande sätt förbindelser anvisats i sydväst om 

Söderkulla. 

Pga de tilltänkta förtätnandet av bosättningen i området och den redan 

befintliga byggnationen, bör denna nya vägsträckning åtminstone visas 

även i den nu aktuella generalplanen, trots att dess exakta läge är en kan 

lämnas för senare detaljplanering. 

Nikkilän ja Martinkylän välillä ”uudet tiet ja linjat” merkinnällä esitetty 

tieyhteys tulee esittää yleiskaavassa ”tieliikenteen yhteystarve” 

merkintänä, koska a) ”yhteystarve” merkintää on käytetty yleiskaavan 

liikenneverkkoselvityksessä, b) asian valmistelu on vasta ”yhteystarve” 

merkinnän mukaisella tasolla, c) yleiskaavan uusien tieyhteystarve ja – 

linja merkintöjen tulee olla perusteltuja sekä johdonmukaisia ja d) 

yleiskaavaehdotuksen mukaiseen tielinjaukseen sisältyy ekologisia sekä 

maisemaan, meluun ja turvallisuuteen liittyviä ristiriitoja, joita tulee 

selvittää yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa ennen tielinjan 

sijoittumiseen kantaa ottavaa kaavamerkintää. 

Yksityiskohtaiset perustelut: 

a. Yleiskaavaehdotuksen ja Sipoon liikenneverkkoselvityksen välillä on 

kyseisen tieosuuden osalta ristiriita. Liikenneverkkoselvityksessä, jossa 

on osoitettu tarvittavat pääväylät ja johon yleiskaavan valmistelu 

pohjautuu, kyseinen tieosuus on merkitty yhteystarpeena, jollaisena asia 

tulee esittää myös yleiskaavassa (Lähde: Sipoon yleiskaavan 2025 

Liikenneverkkoselvitys, raporttiluonnos 6.3.2008) 

b. Yleiskaavaehdotuksen merkinnällä ”uudet tiet ja linjat” otetaan jossain 

määrin kantaa tieyhteyden sijoittumiseen (suullinen tieto, Sipoon kunnan 

kaavoitus 18.3.2008). Nikkilä-Martinkylä tielinjan osalta tällainen 

kannanotto on perusteeton luonteeltaan strategisessa yleiskaavassa. 

Valmistelusta (Sipoon liikenneverkkoselvitys, Kerava-Nikkilä 

joukkoliikenne ja -maankäyttöselvitys) ei ilmene mitään ekologisiin, 

sosiaalisiin tai taloudellisiin seikkoihin liittyvää analyysiä, vaihtoehtoisten 

ratkaisujen pohdintaa tai yhteistyötä alueen asukkaiden kanssa. 

”Tieliikenteen yhteystarve” merkintä on yleiskaavassa katuverkon 

sijoittelun suhteen neutraalimpi ja kuvaa paremmin asiaan liittyvän 

valmistelun tasoa. 

c. Yleiskaavan valmistelun uskottavuus kyseenalaistuu, jos käytettävien 

merkintöjen taustalle (milloin ”uudet tiet ja linjat”, milloin ”tieliikenteen 

yhteystarve”) ei esitetä minkäänlaisia perusteita, tai merkinnät ovat 

vastoin yleiskaavan taustaselvitysten esityksiä (ks. kohta a). 

d. Yleiskaavaehdotukseen piirretty ”uudet tiet ja linjat” merkintä Nikkilästä 

Martinkylään kulkee selkeästi Albackantietä ja Mårsbackantietä myöten. 

Haluamme tuoda tietoisuuteen, että yhdystien/kokoojakadun sijoittaminen 

yleiskaavaehdotuksen pohjalta edellä mainituille nykyisille kyläteille 

johtaisi seuraaviin yleisiin haittoihin: 

i. Mårsbackantien itäosan ja Albackantien varrella kasvaa kymmeniä 

järeitä tammia ja saarnipuita ja vaahteroita, joiden hävittämistä 

tieosuuksien leventäminen edellyttäisi. Vanhat ja järeät jalot lehtipuut ovat 

luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä rakennepiirteitä, joiden 

säilyttämistä tuetaan Etelä-Suomen monimuotoisuutta turvaavassa 

METSO-ohjelmassa. Jalot lehtipuut ovat Martinkylän kylämaiseman 

keskeinen piirre ja yleiskaavaehdotuksen sisältämän viheryhteyden 

”ekologisen käytävän” rakenne. 

ii. Albackantie päättyvänä kylätienä on mielestämme tärkeä vanhan ja 

viihtyisän sipoolaisen kulttuurimaiseman osa keskellä kehittyvää 

kyläasutusta. 

iii. Mårsbackantien ja Albackantien kautta kulkee suosittu ja 

luonnonläheinen ulkoilu- ja virkistysreitti Nikkilän ulkoilualueelle. 

iv. Albackantien ja Mårsbackantien varrelle on keskittynyt runsaasti 

asutusta, johon kohdistuisi yhdystien/kokoojakadun myötä merkittävä 

läpikulkevan liikenteen meluhaitta. 

v. Runsaat pihaliittymät aiheuttaisivat turvallisuusriskin sekä asukkaille 

että tien käyttäjille. 




tarkennetaan 


Osa Nikkilän ja Martinkylän 

merkinnöistä perustuu kunnan 

liikenneverkkoselvitystä 

tarkempaan KeNiselvitykseen, 

jossa on 

tarkasteltu Talman ja Nikkilän 

aluerakennetta ja 

liikennöintitarpeita osana 

henkilöliikenteen aloittamista 

Nikkilän radalla. 

Liikenneverkkoselvityksen 

tuloksena on ollut, että KeNiselvityksessä 

esitetty varaus 

on koko kuntaa ajatellen 

strategisesti tärkeä kunnan 

kasvustrategian ja 

liikennöinnin kannalta. 


271. 

Selén, 

Stefan 

272. 

Skogster, 

Antti 

273. 

Sundman, 

Matias och 

Tuomolin- 

Sundman, 

Mia 

274. 

Sundman, 

Max 

275. 

Svanljung, 

Jessica och 

Stefan / k 

Hartwall 

Trading Oy 

Ab 

276. 

Sällström, 

Nils 

Det behövs inte ny vägförbindelse från Bastukärrsområdet till 

Jokivarsivägen. Trafikökningen kan lösas genom att förbättra oljevägen 

och eventuellt bygga nya filer. 

Talmantien linjaus ja jalankulkijaturvallisuus 

Talmantien liittämistä kunnalliseen katuverkkoon tulisi heti kaavoituksen 

alkuvaiheessa vauhdittaa, jotta tietä voitaisiin leventää ja parantaa täten 

jalankulkijoiden turvallisuutta. Talven bussi ja henkilöautoliikenne on ollut 

jo useamman vuoden sitä luokkaa että kyseinen parannus olisi ollut 

pidempäänkin jo ajankohtainen. 

Myös Talmantien Martinkyläntien puoleinen tielinjaus tulisi ottaa heti työn 

alle jotta Talmankujan autoliikenne tulisi yksinomaan asuintilojen käyttöön 

ja Talmantie jatkuisi luontevasti suoraan alas Martinkyläntielle. Tällä 

parannuksella parannettaisiin sekä jalankulkijoiden että asukkaiden 

liikkumisturvallisuutta ja myös autoilijoiden turvallisuutta paremman 

näkyvyyden ansiosta. 

Anmärkning mot förslaget till reservering i Västerskog för ytterligare 

spårtrafik eller andra nya vägar i den generalplan som Sibbo nu arbetar 

fram 

Vi undertecknande, emotsätter oss ovannämnda planer. 

Trafikledsreserveringarna runt Vesterbackavägen och Gumbovägen kan 

ej godkännas utan måste ovillkorligen avlägsnas. 

Planera istället lite arbetsplatsområden i Sibbo så behövs inga nya 

trafikleder. Inte kan ju alla människor bo på fel ställe?? 


Vainuddsvägen utgör en central förbindelse i väst-ostlig riktning och dess 

betydelse kommer att öka avsevärt då området söder om motorvägen 

förtätas. Att bredda vägen för förbättrad säkerhet är så gott som omöjlig 

pga bebyggelse osv. Trafiken som nu går längs den smala 

Vainuddsvägen bör gå i nordvästlig riktning från Vainuddsvägen och bör 

redan nu markeras i generalplanen. Dessutom skulle den tunga trafiken 

som går till industriområdet få en egen väg som sedan sammanstrålar 

med den tilltänkta vägen som skall betjäna de stora folkmassorna i Hitå. 

Pga det tilltänkta förtätandet av bosättningen i området och den redan 

befintliga byggnationen, bör denna vägsträckning visas även i den nu 

aktuella generalplanen, trots att deras exakta läge säkerligen kommer att 

vara en fråga för senare detaljplanering. 

Undertecknad motsätter sig förslaget till generalplan 2025 på grund av 

följande. 

- I planeförslaget har ritats en korridor för kollektivtrafik och en ny 

vägförbindelse från Hitå till Östersundom rakt över mitt hem i Västerskog. 

De föreslagna spår- och vägdragningarna påverkar direkt vid planens 

fastställelse tomtens värde så att mitt hem blir värdelöst. Ingen köper ett 

egnahemshus där man i planeringen ritat in dylika trafikleder. Dessutom 

är det omöjligt att få byggnadstillstånd då tomten skulle belastas av dess 

vägdragningar. 

- Att man senare från planeringen sagt att dessa spår- och väglinjer inte 

vid byggandet behöver komma precis där de ritats är ingen tröst då 

generalplanen har rättsverkan och är som botten för den noggrannare 

planeringen, då flyttas inte streckena mera. 

- Min tomt är en del av ett odelat dödsbo. De föreslagna trafiklederna 

skulle förstöra dödsboets enda byggnadsdugliga platser och därmed göra 

en rättvis delning av dödsboet omöjlig då byggnadsmarken skulle 

belastas av dess planerade trafikleder och kvar skulle bli åkrarna som 

enligt planbeskrivningen skall bibehållas öppna och obebyggda. 

Undertecknad anhåller om att både spårtrafikleden och vägtrafikleden 

ändras i generalplanen så att de följer motorvägen där sedan tidigare 

finns både outnyttjade spårreserveringar och trafikbuller. En flyttning av 


också bemötande 258. 

Turvallinen liikenneverkko 

tulee olemaan yksi keskeisistä 

perusedellytyksistä 

yleiskaavan toteuttamisessa. 





vilka preciseras senare i 

samband med den detaljerade 

planeringen. Placeringen av 

beteckningen för behov av 










Antecknas för kännedom. Väg- 

och spårtrafikreserveringarna 

är översiktliga och preciseras i 

samband med den fortsatta 

planeringen. 




















277. 

Therman, 

Henrik 

278. 

Therman, 

Robert 

279. 

Weckström, 

Camilla 

280. 

Westerlund, 

Göran och 

Kirsti 

lederna intill väg 170 godkänner undertecknad inte då denna lösning inte 

skulle ändra på olägenheterna för mig. 


är för smal för att klara av ökad inflyttning i området och framför allt i Hitå 

området. Väg mer norrut i Väst-Öst riktning att planeras med matarvägar i 

riktningen Nord-Syd. Hitå området att beaktas i vägplaneringen. 

Spårtrafikens linjedragning skall följa motorvägen och Borgå vägen. 

Nuvarande dragningar, om de är tänkta på markytan, hindrar områdets 

utveckling för en lång tid framåt. 


är för smal för att klara av ökad inflyttning i området och framför allt i Hitå 

området. Väg mer norrut i Väst-Öst riktning att planeras med matarvägar i 

riktning Nord-Syd. Hitå området att beaktas i vägplaneringen. 

Spårtrafikens linjedragningar skall följa motorvägen och Borgå vägen. 

Planerad dragning hindrar områdets utveckling för en lång tid framåt. 

Reserveringen i södra Sibbo för ’korridor för utveckling av 

kollektivtrafiken/behov av kollektivtrafikförbindelse’ (’metropilen’) 

skall tas bort 

Det är tillräckligt med en spårvägsreservering i södra Sibbo. Den nya 

utritade ’korridoren för utveckling av kollektivtrafiken är enligt all logik en 

metroreservering1. Ifall en metrolinje skulle dras så långt som till 

Söderkulla, undergrävs effektivt möjligheten att någonsin få 

statsfinansiering för Helibanan. Och utbyggandet av Helibanan verkligen 

skulle kunna gynna hela den östra kusttraktens konkurrenskraft och 

utveckling ända fram till den ryska gränsen. Därför bör 

metroreserveringen helt tas bort. 

1 Det finns redan en motorväg (Borgå motorväg), en landsväg (nr 170) 

och en reservering för tågtrafik (Helibanan). Alltså kan denna pil bara 

tolkas som en reservering för en metrolinje. 

Norra Paipis nordvästra hörn kunde planeras så att närheten till 

Haarajoki tågstation bättre utnyttjas 

Dokumenten kring Generalplanen för Sibbo 2025 påtalar på många 

ställen vikten av att man utnyttjar/försöker skapa spårbunden trafik vid de 

områden som skall utvecklas. Denna aspekt har man helt glömt bort 

beträffande Norra Paipis nordvästra hörn som endast ligger ’ett stenkast’ 

från Haarajoki tågstation. Området kunde lämpligen planeras till ett 

attraktivt småhusområde så att närheten till Haarajoki tågstation 

effektivare utnyttjas. 

Hänvisande till forslaget till generalplan för Sibbo 2025 framhåller vi att vi 

emotsätter oss dragningen av en förbindelseväg från Oljevägen österom 

Östanåparken till Nickbyvägen så att den skulle anslutas till Nickbyvägen 

i korsningen Nickbyvägen – Dalskärrsvägen. 

Motivering framgår av tidigare inlämnat anmärkning i samband med 

detaljplaneringen av Östanåparken i Nickby 2001. 

Bilaga: Kopia av anmärkning angående detaljplanering av Östanåparken i 

Nickby 22.11.2001. 































planeringen. 

Senare avgörs också 

behövligheten av dem, bl.a. 

beroende på 

befolkningsutvecklingen. 













är att dra nytta av redan 

existerande tätorter eller 

bycentran för att hindra 

splittring av 


Sålunda är inte 

Haarajokitanken 

överensstämmande med 

denna grundprincip. Se också 



idéplan över området i 

Östanåparken i Nickby har 

utarbetats i vilken 

markanvändningen för 

områdena öster om området 

har presenterats. 

Vägdragningen går inte genom 


281. 

Westerlund, 

Tea 

282. 

Westermark, 

Catharina 

Undertecknad motsätter sig förslaget till generalplan. jag har byggt mitt 

egnahemshus i Västerskog år 1991 i enlighet med av kommunen beviljat 

undantagslov och byggnadslov. I generalplaneförslaget som nu år 2008 

är tillpåseende har samma myndigheter ritat en korridor för kollektivtrafik 

och en ny vägförbindelse rakt över både hus och tomt? Dessa streck på 

planekartan leder till att egendomens värde plötsligt blir 0 euro men det 

blir inte bostadslånet. 

Dessa planerade spår- och vägdragningar rakt över mitt och många 

andra hus i byn kunde nog ha undvikits med en noggrannare planering 

(terrängbesök) och tydligare kartor. Dessa trafikleder skall flyttas till 

motorvägens omedelbara närhet, där finns både buller och 

järnvägsreserveringar sedan tidigare. 

Undertecknad anhåller om att erforderliga korrigeringar beträffande dessa 

trafikleder görs i generalplaneförslaget och att beslutsfattarna på så sätt 

uppfyller texten på första sidan på kommunens websidor som lyder. 

Metrovaraus tulee siirtää kulkemaan Heli-linjauksen kanssa samaan 

käytävään. Kaksi eri asukkaita haittaavaa ohjeellista varausta ei tarvita. 

kulturlandskapet av 

riksintresse utan passerar 

sjukhusområdet på östra 

sidan. Områdets planering 

innefattar mycket mer än 

enbart matarvägens dragning. 

Sålunda görs inga 

bullerutredningar över 

vägplanen i områdets 

generalplaneringsskede. 

Tidigare nämnda idéplan har 

utarbetats över området också 

delvis på grund av 

generalplanens översiktlighet. 

Idéplanen omfattar också 

riktlinjer för Tallmo och 

områdena norr om 

Nickbyvägen. Vägdragningen 


med detaljplanläggningen. 

Matarvägen kan linjeras i den 

detaljerade planeringen så, att 

den gamla byggnationen i 

Östanåparken inte äventyras. 

Generalplaneförslagets 

befolkningsmål har satts till 

12 500 nya invånare innan 

utgången av år 2025. Det är 

helt klart att en sådan 

befolkningsökning kommer att 

öka trafiken och behovet av 

förbindelser. Enligt 

kommunens 

planläggningsprogram skall 

två detaljplaner påbörjas under 

år 2008. Den ena är 

Östanåparken II som ligger på 

östra sidan om ån och den 

andra är detaljplan för Nickby 

Gård III. I dessa 

detaljplanearbeten kommer 

man att dra fördel av den 

utarbetade idéplanen. 

Markku Kivari har hänvisat till 

förbindelserna mellan olika 

områden. Tätorternas interna 

förbindelser har inte 

behandlats i 

























283. 

Wickström, 

Rolf ja 9 

muuta 


tta 

Varför har man frångått vägdragningsförslaget från Östra Nylands 

Landskapsplaneförlag 28.5.2007 gällande dragningen av trafikled från 

arbetsplatsområdet i Bastukärr till Tallmo Centrum? Vägsträckningen i 

förslaget var mycket rakare och höjdskilnaderna jämnare än i det nya 

förslaget till generalplan 2008 – 25. 

Det kommer att köra en stor mängd med tung trafik längsmed denna 

vägsträckining, varför snabba branta backar med skarpa krökar borde 

unvikas. Så är ej fallet då man betraktar det nya vägförslaget för sträckan 

längs med Tallmovägen från Talma ski:s parkering till den nya 

anslutningen vid Mårtensbyvägen. Dessutom bör man beakta att största 

delen av byggnaderna längs med Tallmovägen är från början av 1900talet 

och knappast klarar av den ökade tunga trafikens vibrationer. 

Ljudisolering är ej heller av hög kvalitet på dessa gamala byggnader. 

Tomterna längs med Tallmovägen på i frågavarande sträckning är små 

och en oundviklig breddning av vägen samt lätttrafikleder skulle minska 

på många tomtägarens gårdsplaner. 

Det är stor risk att den tunga långtradarttrafiken börjar använda denna 

vägsträckning speciellt under rusningstid då Kervovägens och 

Lahtisvägen korsning inte kommer att hinna svälja all trafik. 

Det krävs en ny och välgrundad väg med god sikt i korsningarna för att 

fylla alla moderna normer för trafiksäkerheten. Tallmovägen har alldeles 

för många anslutningar för att dessa krav skall bli uppfyllda! 

På skild bilaga presenteras de trafikmässigt krångligaste platserna och 

den ungefärliga dragningen av hur vägdragningen föreslagits i 

Östranylands förslag till landskapsplan. 

myöhemmin 






Vaikkakaan 




tarkennettu 


välttämiseksi. Pohjoisempi 

joukkoliikenteen yhteystarve 

(Helsinki-Pietari -rata) tulee 

suoraan Itä-Uudenmaan 

maakuntakaavan 

ohjausvaikutusten perusteella 

ja palvelee myös 

valtakunnallista 

raideliikennettä. Eteläisempi 

joukkoliikenteen yhteystarve, 

joka kulkee Uuden 

Porvoontien läheisyydessä, 

palvelee seudullista tarvetta ja 

yhdistää 


esitetyt Etelä-Sipoon taajamat 

(Söderkulla, Hitå, Majvik). 


yhteystarvemerkintä ei 

automaattisesti tarkoita 

raideyhteyttä, vaikkakin se 

mahdollistaa sen. 



samband med 


Landskapsplanen, som är förd 

för fastställelse, har styrt 

utarbetandet av kommunens 

generalplaneförslag, 

beaktande landskapsplanens 


Linjedragningarna i 

kommunens 

generalplaneförslag följer 

linjerna i trafiknätsutredningen. 

Vägens placering preciseras i 


planeringen. 

Ett tryggt trafiknät kommer att 

vara en av de centrala 

grundförutsättningarna i 

förverkligandet av 



284. 

Virkajärvi, 

Karri ja 

Meyer- 

Virkajärvi, 

Jenni 

285. 

Wirtanen, 

Nils 

Itäisen Jokipuiston alueen tierakentaminen 

Itäisen Jokipuiston asemakaava I:ssä on Itäisen Jokipuiston tie -niminen 

katu linjattu kulkemaan noin 30 metrin etäisyydelle Asunto Oy Sipoon 

Eriksborg Bostads Ab:n asuinrakennuksesta sen koillispuolelle. 

Kunnanhallituksen 26.2.2008 hyväksymässä ehdotuksessa Sipoon 

yleiskaavaksi 2025 on kuvattu Nikkiläntieltä Söderkullantielle ulottuva 

yhteystie/kokoojakatu, jonka arvioitu liikennemäärä tulee olemaan 

aiempaa suunniteltua kokoojakatua merkittävästi suurempi, useita 

tuhansia autoja vuorokaudessa. 

Liittyen edellä mainittuihin tiehankkeisiin esitämme seuraavat 

näkemykset: 

1) Yleiskaavassa ei ole kuvattu perusteita Nikkiläntieltä Söderkullantielle 

ulottuvalle yhteystarpeelle/tieyhteydelle, joten kuntalaisten on mahdotonta 

arvioida tieyhteyden tarpeellisuutta 

2) Yleiskaavaehdotuksessa on taustalla olettama Sipoon väkiluvun 

merkittävästä kasvusta. Yleiskaavassa olisi nähdäksemme pyrittävä 

vaalimaan niitä arvoja, jotka parhaiten houkuttelevat 

pääkaupunkiseutulaisia Sipooseen: Ympäristön luonnonmukaisuutta ja 

rauhallisuutta. Kumpikaan tiehankkeista ei palvele tätä tarkoitusta 

3) Mikäli yleiskaavassa kuitenkin päädytään Nikkiläntieltä 

Söderkullantielle ulottuvaan kokoojakatuun/yhteystiehen, on tarve Itäisen 

Jokipuiston tielle arvioitava uudelleen seuraavista syistä: 

3.1) Yleiskaavoituksen tulee ohjata asemakaavoitusta 

3.2) Uusi kokoojakatu/yhteystie vaikuttaa merkittävästi erillisen Itäisen 

Jokipuiston tien toteutuksen tarpeellisuuteen: Kokoojakatu/yhteystie 

tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää liikenneyhteydet Itäisen 

Jokipuiston tien palvelemalle alueelle esimerkiksi avaamalla ajoyhteys 

Puutarhurinkadulta uudelle kokoojakadulle/yhteystielle 

3.3) Itäisen Jokipuiston tien toteutuksella saavutettavat 

liikenneyhteydelliset edut ovat saavutettavissa myös alueen nykyistä 

tieverkostoa perusparantamalla puuttumatta alueen luontoon, 

ympäristöön tai maisemiin (esim. nykyisen Puutarhurinkadun koivukuja, 

joka toimii myös Asunto Oy Sipoon Eriksborg Bostads Ab:n 

asuinrakennuksen ympäristöön sopeuttajana) 

3.4) Edellä kuvattu vaihtoehto (kohta 2.2) tarjoaa Sipoon kunnalle 

mahdollisuuden vaalia Itäisen Jokipuiston kulturaalisesti arvokasta 

ympäristöä 

4) Koska mahdollinen kokoojakatu/yhteystie väistämättä vaikuttaa Itäisen 

Jokipuiston tien liikennemääriin, ovat Itäisen Jokipuiston tien 

vaikutusarviot liittyen Asunto Oy Sipoon Eriksborg Bostads Ab:hen 

(maisemahaitta, meluhaitta) vanhentuneet 

5) Mikäli Itäisen Jokipuiston tie kuitenkin päädytään toteuttamaan, on sen 

toteutuksessa liikenteellisin järjestelyin (nopeusrajoitukset sekä niitä 

tukevat rakenteet kuten hidasteet) huolehdittava siitä, ettei mahdollisen 

kokoojakadun/yhteystien liikenne valu Itäisen Jokipuiston tielle. 

Västerskogissa ja sen lähialueeella asuvien yli 200 henkilön 

allekirjoittama muistutus koskien Sipoon yleiskaavaehdotusta 2025. 

Emme voi hyväksyä asuinalueemme läpi kulkevaa ”joukkoliikenteen 

kehittämiskäytävää”, joka lienee Östersundom – Hitå – metro – tai muu 

raideliikenneyhteys emmekä alueen läpi kulkevaa uuden tien varausta. 

Yleiskaavaan piirretty, tiheän asutusalueen läpi vedetty aluevaraus 

vaikuttaisi asuinympäristömme tulevaisuuteen ratkaisevasti. 

Vaadimme varauksen poistamista seuraavilla perusteilla: 

Metron tai muun raideliikenteen vetäminen alueella tulisi tehdä HELIvarausta 

käyttäen. Kahden samansuuntaisen raideyhteyden suunnittelu 

Etelä-Sipooseen ei ole realistista edes pitkällä aikavälillä. 

Kehittämiskäytävän sijoittaminen alueelle, joka yleiskaavaehdotuksessa 

on merkitty kyläalueeksi eli AT-alueeksi, olisi ristiriidassa saman 

ehdotuksen aluetyypin suunnittelumääräysten kanssa eli että uudet 

rakennuspaikat on osoitettava siten, että ne hyödyntävät jo rakennettua 

infrastruktuuria. Samoin määräysten mukaan alueelle voitaisiin sijoittaa 

ainoastaan sellaista toimintaa, josta ei aiheudu ympäristöön melua, 

tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. 

Ehdotuksen rajoitukset, jotka kohdistuisivat alueemme asukkaisin, olisivat 

merkittävät ja koskisivat asukkaiden perusoikeuksia ja asettaisivat heidät 

eriarvoiseen asemaan muihin kuntalaisiin verrattuna. Maankäyttöä ja 

rakentamista rajoittava vaikutus aiheuttaisi kiinteistöjen arvon 

huomattavaa laskua, samalla kun kunnan muiden alueiden asukkaat 

saisivat jo jatkosuunnitteluvaiheessa yleiskaavasta huomattavaa etua. 

Tämä olisi asukkaiden perusoikeuksien vastaista, ja olisi ristiriidassa 

perustuslain vaatiman kuntalaisten tasapuolisen kohtelun kanssa, josta 

kunnanvaltuusto viime kädessä on vastuussa. 






tarkennetaan myöhemmin 


suunnittelun yhteydessä. 

Etelä-Sipoon alueelle on 

osoitettu merkittävä määrä 

joukkoliikenteen varaan 

tukeutuvaa rakentamista. 

Alueiden osoittaminen 

rakentamista varten ei laske 

maan arvoa. 


286. 

Västerskogin 

yleiskaavan 

asukasryhm 

ä / Ea 

Wilhelmson 

Linjaukset eivät vastaa maankäyttö- ja rakennuslain (39 §) yleiskaavan 

sisältövaatimuksia, joihin kuuluvat mm. olemassa olevan 

yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö ja rakennetun ympäristön, maiseman 

ja luonnonarvojen vaaliminen sekä joukkoliikenteen järjestäminen 

ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. 

Varauksista kuntalaisia eikä kaikkia kunnan valmistelutahojakaan ole 

kuultu. Varaukset on lisätty aikaisempin yleiskaavaluonosten jälkeen. 

Muöskään ympäristövaikutusten arviointia ei ole tehty muutosten jälkeen. 

Tältä osin on selvästi toimittu vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n ja 

62 §:n säännöksiä, jotka koskevan vuorovaikutusta ja tiedottamista 

kaavoituksessa. Vaikutusten selvittämistä ei ole myöskään tehty saman 

lain 9 §:n edellyttämässä laajuudessa. 

Mikäli varaus toteutuisi ehdotetussa muodossa, ratkaisu vaatisi suuria 

lunastusmaksuja ja synnyttäisi pitkiä valitusprosesseja ja hidastaisi 

yleiskaavan hyvien osien toteutumista. Samalla jäisi ko. alueen 

kehittäminen jälkeen ja kaavaehdotukseen sisältyvä AT-alueen järkevään 

kehittämiseen ja asukkaiden lukumäärän hallittuun lisäämiseen tähtäävä 

ehdotus jäisi toteuttamatta. 

Ehdotamme, että kaavaluonnokseen sisältyvät edellä mainitut 

liikennevaraukset poistetaan kaavakartasta ja suunnitellaan 

oikeudenmukaisesti ja tukeutuen HELI-varaukseen. Tämä olisi silloin 

myös sopusoinnussa valtioneuvoston valtakunnallisista 

alueidenkäyttötavoitteista annetun päätösen kanssa, jossa todetaan, että 

”Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti 

olemassa olevia pääliikenneyhtyeksiä ja –verkostoja”. 

Sipoon yleiskaavaehdotus 2025 sisältää kokonaisuudessaan monia uusia 

ratkaisuja kunnan kehittämiseksi. Ehdotus pohjautuu suunniteltuun 

suureen väestönkasvuun uusille asemakaavoitettaville taajama-alueille 

Keski- ja Etelä-Sipoossa sekä olemassa olevien kyläalueiden 

tihentämiseen. 

Yleiskaavehdotus 2025 poikkeaa Lounais-Sipoossa kuitenkin 

merkittävästi siitä yleiskaavaluonnoksesta, joka oli nähtävillä keväällä 

2007. Koko Sipooseen suunnitellusta 37 740 henkilön väestönlisäyksestä 

tulee nyt yli 40 % Majvikin, Hitån ja Joensuun alueille. 

Sekä Västerskog että ympärillä olevat suunnitellut taajamat tulevat 

käyttämään samoja pääteitä (tie 170, moottoritie), julkisen liikenteen 

yhteyksiä, palveluita ja virkistyalueita. Västerskog sijaitsee näiden uusien 

taajamien, Majvikin, Hitån ja Joensuun, keskellä. Jotta se ei saisi osalleen 

vain väestönlisäyksen haittoja, on tärkeää, että kaikkia näitä alueita 

suunnitellaan msamanaikaisesti yhteistyönä (erityisesti 

liikennekysymyksissä). Västerskogia ei saa uhrata liikennekäytäväksi 

näille uusille alueille. Auto- ja jalankulkuliikenne näillä uusilla taajamaalueilla 

tulee rasittamaan myös Västerskogin kyläteitä ja virkistysalueita. 

Sipoon yleiskaava 2025:n 

tarkastelualueena on koko 

kunta poislukien saaristo. Näin 

myös kaavassa esitetyt 

linjaukset on sovitettu tähän 

kokonaisuuteen ajatellen koko 

kunnan näkökulmaa. 

Katso yleisvastine Vaikutusten 

arviointi ja Osallistumisen 

järjestäminen. 

Pohjoisempi joukkoliikenteen 

yhteystarve (Helsinki-Pietari - 

rata) tulee suoraan Itä- 

Uudenmaan maakuntakaavan 

ohjausvaikutusten perusteella 

ja palvelee myös 

valtakunnallista 

raideliikennettä. Eteläisempi 

joukkoliikenteen yhteystarve, 

joka kulkee Uuden 

Porvoontien läheisyydessä, 

palvelee seudullista tarvetta ja 

yhdistää 


esitetyt Etelä-Sipoon taajamat 

(Söderkulla, Hitå, Majvik). 


yhteystarvemerkintä ei 

automaattisesti tarkoita 

raideyhteyttä, vaikkakin se 

mahdollistaa sen. 





Vaikkakaan 




tarkennettu 







tarkennetaan myöhemmin 




287. 

Alatyppö, 

Ville 

288. 


289. 

Vanhanen, 

Rauno, 

Laasonen 

Marko ja 

Magali, 

Lakso, Pentti 

ja Rauni, 

Lakso, 

Kyösti 

Entisille ja uusille asukkaille tulee kaavassa varata riittävästi 

virkistysalueita, myös lähivirkistyalueita, jotka ovat helposti 

saavutettavissa. 

Västerskogin osayleiskaava pitää edellä mainitusta syystä 

suunnitella samanaikaisesti ja yhteistyössä Hitå-projektin 

suunnittelun ja mahdollisen Gumbostrandin alueen tiivistämisen 

kanssa. 

Porvoon moottoritien ja tien 170 (Uusi Porvoontie) välisellä alueella sekä 

Särkilammentien ja Metsäkalliontien varrella olevan nykyisen asutuksen 

päälle on kaavaehdotuksessa piirretty käytävä julkista liikennettä 

(raideliikenne) ja uutta itä-länsisuuntaista tieliikennettä varten. 

Uudet tie- ja raideliikennevaraukset on kaavaehdotuksessa vedetty 

suoraan yli tiheästi rakennettujen alueiden Porvoon moottoritien ja Uuden 

Porvoontien välissä ja Uuden Porvoontien eteläpuolella Särkilammentien 

ja Metsäkalliontien varrella. Varaukset leikkaavat myös Björkhagantien ja 

sen asuinalueen. 

Näiden varausten alle jäisi noin 150 omakotitaloa ja kylän kaikki 

liikekiinteistöt, ottaen huomioon ne suojavyöhykkeet, jotka tarvitaan 

väylien molemmin puolin. Ehdotuksessa jaetaan Vesterbackantien alue 

kolmeen kapeaan osaan ja Särkilammentien alue kahteen osaan. Näillä 

alueilla ei silloin voi asua, kiinteistöjä ei voi myydä eikä uusia taloja saa 

rakentaa liikennemelun ja maan tärinän (raideliikenne) vuoksi. Koko 

varausalueella rakennuskielto jatkuisi siis vielä kauan. 

Porvoon moottoritien ja meren välillä, 2,5 km alueella, tulisi siis 

yleiskaavaehdotuksen mukaisesti olemaan samansuuntaisesti kaksi 

raideliikennerataa ja neljä tietä (moottoritie, uusi tievaraus, Uusi 

Porvoontie ja osittain Gumbontie etelässä). 

Raideliikenteen käytävä Västerskogin asuinalueen halki pitää siirtää 

pois alueelta Porvoon moottoritien pohjoispuolelle, jossa jo on 

kauan ollut varaus Heli-rataa varten. 

Uutta tieliikenneyhteyttä samalle alueelle ei tarvita, koska Uusi 

Porvoontien riittää täyttämään tarpeen. 

ERITYISALUE - SPECIALOMRÅDE 



Katsokaa edellinen vastine. 


Millainen tarve jätteenkäsittelykeskuksen laajenemiselle on? Jätteenkäsittelykeskuksen 

laajentaminen perustuu 

tulevaisuuden 

jätehuoltostrategiaan 

valtakunnallisesti. Pienet, 

paikalliset 

jätteenkäsittelykeskukset 

tullaan sulkemaan ja käsittely 

keskitetään maakunnallisiin 

jätteenkäsittelylaitoksiin. Itä- 

Uudenmaan alueella 

Kilpilahden 

jätteenkäsittelylaitos on yksi 

Finns det någon områdesreservering för fliskraftverk i Nickby och 

Söderkulla? 

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy haluaa rakentaa Porvoon Kilpilahteen 

uuden maakunnallisen jätteenkäsittelyalueen, joka mahdollistaa lähes 

kaikenlaisen jätteen sijoittamisen ja varastoimisen alueella. Hankkeen 

toteuttamiseksi Itä-Uudenmaan liitto on tehnyt Kilpilahteen varauksen 

vahvistettavana olevaan Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan. Tältä 

pohjalta Sipoon kunta ja Porvoon kaupunki yhdessä ja kumpikin omalta 

osaltaan jatkavat hankkeen toteuttamisen valmistelua. Porvoon kaupunki 

on valmistellut jätehuoltoalueen edellyttämää asemakaavaehdotusta ja 

lienee aikeissa päättää asemakaavasta. Jätehuoltoalueen tarvitsemat 

suoja-alueet Sipoon puolella ratkaistaan nyt nähtävillä olevassa Sipoon 

yleiskaavassa. Ja esittämällä suoja-alueet Sipoo omalta osaltaan 

mahdollistaa jätehuoltoaseman toteutumisen. Koska emme hyväksy 

jätteenkäsittelyalueen toteuttamista naapuriimme, Kilpilahteen, vaadimme 

sitä koskevien suoja-aluemerkintöjen poistamista yleiskaavasta. 

Porvoon Kilpilahteen suunniteltu jätehuoltoalue on Sipoon rajalla ja myös 

Sipoon Boxiin esitetyn uuden työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueen 

näistä. 

I generalplaneförslaget finns 

två EN-områden (Område för 

energiförsörjning). Ställning till 

produktionsformen har inte 


tagits. 

Jätteenkäsittelykeskuksen 

laajentaminen perustuu 

tulevaisuuden 

jätehuoltostrategiaan 

valtakunnallisesti. Pienet, 

paikalliset 

jätteenkäsittelykeskukset 

tullaan sulkemaan ja käsittely 

keskitetään maakunnallisiin 

jätteenkäsittelylaitoksiin. Itä- 

Uudenmaan alueella 

Kilpilahden 

jätteenkäsittelylaitos on yksi 

näistä. Kyseessä ei siis ole Itä- 

Uudenmaan Jätehuolto Oy:n 

yksittäinen laajentumishanke 

vaan peruustuu ko. strategiaan 

ja sen toteuttamisen 

edellyttämiin toimenpiteisiin.

290. 

Ahlberg, 

Kaijus et. al. 

välittömässä läheisyydessä. Näyttääkin siltä, että Sipoon puolella oleva 

TP-alue yhdessä Porvoon puolella jo vireillä olevien suunnitelmien 

kanssa on muodostamassa aina vain suurempaa haittatoimintojen 

kokonaisuutta naapuriimme ja että asiaa viedään eteenpäin käyttämällä 

työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueen alueen yleisnimikettä. TP-alueen 

käyttöä ympäristöhäiriötä aiheuttaviin toimintoihin tulisi rajaamaan vain 

melutasoa ohjaava kaavamääräys. TP-alueen merkintä yleiskaavaan 

Porvoon rajalle tuntuu myös sikäli oudolta ja hämmentävältä kun Boxin 

osayleiskaavatyön yhteydessä asukkaille on esitelty myös vaihtoehtoa, 

jossa alue varattaisiin asumiseen. Emme kuitenkaan hyväksy 

minkäänlaisten uusien haittatoimintojen sijoittamista naapuriimme ja 

vaadimme, että Boxissa oleva teollisuusalue ja siihen liittyvä 

laajenemissuuntanuoli poistetaan yleiskaavasta ja alue varataan 

asumiselle Boxin osayleiskaavatyön pohjaksi. 

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan toimivan 

aluerakenteen aikaansaamiseksi on edistettävä ylimaakunnallisten 

kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. 

Kilpilahden jätehuoltoalueen sijoittaminen Helsinki-Porvookehittämisvyöhykkeelle 

on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden 

vastaista eikä edistä vyöhykkeen kehittämisedellytyksiä kokonaisuutena, 

se vain rajaa vyöhykkeen käyttöä. Jätehuoltoalueen mukanaan tuoma 

uusi tieyhteys, vaikka se palveleekin laajempaa aluetta, ei tee 

aluerakenteesta toimivaa, kun kehittämisvyöhykkeen 

tarkoituksenmukainen käyttö haittatoiminnoilla estetään. 

Lisäksi jätehuoltoalueen rakentaminen Kilpilahteen muuttaa merkittävästi 

alueen luonnetta ja rajoittaa olennaisella tavalla sen käyttämistä 

tulevaisuudessa huomattavasti tärkeämpiin teollisuuden toimintoihin. 

Kilpilahti on Pohjoisen Euroopan suurimpia logistiikkakeskuksia ja 

teollisuusalueita, jonka kehittymiseen tulee myös varautua. 

Jätehuoltoalue ei luo alueelle imagoa eikä jätehuoltoalue ympäristöineen 

ole enää käytettävissä muuhun toimintaan ehkä koskaan. 

Jätehuoltoalueen sijoittaminen alueelle vaikeuttaa ja estää myös 

lähialueiden kehittämisen osaksi Helsinki-Porvoo kehityskäytävää, koska 

sen enempää yritykset kuin asukkaatkaan eivät halua olla eikä asua 

jätekeskuksen naapurissa. Itä-Uudeltamaalta löytyy jätehuoltoalueelle 

muita vaihtoehtoisia uusia sijoituspaikkoja, joissa aiheutuvat haitat 

ympäristölle olisivat pienemmät. Sipoon tulisikin nyt luopua kaikista 

sitoumuksistaan, joita se on antanut Kilpilahden jätehuoltoalueen 

toteuttamiseksi joko suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta. 

SUOJELU - SKYDD 

Lisäksi huomautamme koskien kiinteistöjä 6:393, 4:67 ja 6:394: 

Kiinteistöjä koskee muinaismuistomerkintä, jonka rajaus on tällä hetkellä 

hyvin epämääräinen. Museovirastosta saamamme tiedon mukaan alueen 

rajaus tarkentuu viraston lausunnossa. Jatkosuunnittelua ajatellen on 

mielestämme, museoviraston mahdollisesti asettamat rajoitukset, 

selvitettävä mahdollisimman ripeästi. 

Suoja-alue ja TP-merkintä 

perustuvat 


vahvistettavana olevaan Itä- 

Uudenmaan 

maakuntakaavaan. 

Kilpilahden 

jätteenkäsittelyalueen 

sijoittumista Helsinki-Porvoo 

-kehittämisvyöhyk-keelle ei 

ratkaista Sipoon yleiskaava 

2025 -prosessin yhteydessä. 

Muinaismuistokohde on 

merkitty 

yleiskaavaehdotukseen 

museoviraston inventoinnin 

perusteella (kohde 89, 

Skinnarböle). Muistutuksen 

jättäjälle on lähetetty 

27.3.2008 ote selvityksestä. 

Riippumatta kaavamerkinnästä 

kohdetta koskee 

muinaismuistolaki. 


kaavamääräys: ”Alueella 

sijaitsee muinaismuistolailla 

(295/1963) rauhoitettu kiinteä 

muinaisjäännös. Alueen 

kaivaminen, peittäminen, 

muuttaminen ja muu siihen 

kajoaminen on 

muinaismuistolain nojalla 

kielletty. Peltoviljely, 

laiduntaminen ja metsätalous 

on sallittua. Metsän äestys on 

kuitenkin kielletty. Kaikista 

muista aluetta koskevista 

toimenpiteistä ja 

suunnitelmista on neuvoteltava 

Museoviraston kanssa.” 

Museoviraston 

yleiskaavaehdotuksesta 

annetussa lausunnossa on 


291. 

Bergström, 

Jan 

292. 

Bergström 

Robert ja 

Merja 

293. 

Bergström, 

Rudolf ja 

Margareta 

294. 

Borgman, 

Stefan 

Furusbäckenin reuna-alueet, joita on ehdotettu arvokkaiksi geologisiksi 

muodostelmiksi pitäisi mielestämme olla kapeampi. Jos metsän 

omistajalla on metsää vain reuna-alueella, mistä he ottavat jatkossa 

polttopuut yms. Mielestämme reuna-alueelle riittäisi rakennuskielto. 

sanottu, että muinaismuistolaki 

ei aseta rajoituksia edelleen 

asuttujen kylätonttien 

vallitsevalle maankäytölle. 

Arkeologisia lisäselvityksiä ja 

kaivaustutkimuksia saatetaan 

kuitenkin edellyttää 

uudisrakennushankkeiden ja 

isompien maaperään 

kajoavien töiden yhteydessä. 

Aluerajausta tarkennetaan 




Geologisten muodostumien 

aineisto on saatu Uudenmaan 

ympäristökeskuksesta ja viety 

sellaisenaan 


kaavakartalle. 

Kts. edellä. Katsokaa vastine 291. 

Kts. edellä. Katsokaa vastine 291. 

Landskapsmässigt värdefullt område, ”ma” 

Generalplaneförslaget leder till begränsningar i samband med skötsel av 

skogarna på dessa områden. Bestämmelserna borde ändras så att de är 

lika som bestämmelserna på MLY-områden, dvs skötseln och 

användningen av skogarna på området grundar sig på skogslagens krav. 

Skogslagen övervakas Skogcentralens myndighetsfunktion. I samband 

med att den obligatoriska anmälan om användning av skog inlämnas till 

skogscentralen, granskas förutom att lager och förordningar uppfylls 

också eventuella skyddsområden, fornminnesobjekt etc. Att markägaren 

utöver detta är tvungen att söka tillstånd av kommunen och i vissa fall 

dessutom höra grannar är oskäligt, dyrt och dessutom långsamt. Dagens 

rationella, miljö- och landskapsanpassade skogsbruk kräver ibland 

snabba beslut beroende av industrins behov. I dessa fall kan en privat 

skogsägare I vissa fall lida märkbara ekonomiska förluster p.g.a ett 

byråkratiskt förfarande från kommunens sida. Skogen är en förnybar 

naturresurs, och eventuella ändringar I landskapet är inte bestående. 


Generalplanekartan och beteckningarna för fornminnesobjekt är 

vilseledande och felaktig. Alla blå rutor är definitivt inte fasta 

fornlämningar som fridlysts genom lagen om fornminnen (295/1963). En 

noggrannare beskrivning av vad området består av och vilka 

begränsningar som gäller bör ges över de rutor som inte är 

fornminnesobjekt. 

Gränserna för 

landskapsmässigt värdefulla 

MA-områden kommer att 


detaljerade planeringen. 

Som beteckning är mareserveringen 

en 

delområdesreservering och 

därtill har områdena också ett 

egentligt 

huvudanvändningsändamål 

(t.ex. MTH). Även 

planbeteckningar enligt 

huvudändamål tillämpas på 

ma-områden. 

Beteckningarna för 

fornminnesobjekt kommer att 

preciseras i den detaljerade 

planläggningen senare. 

Objekten baserar sig på 


inventeringar. 

Inventeringsobjekten har förts 

direkt till 

generalplaneförslagets karta. 

Oberoende av 

planbeteckningen, gäller 

fornminneslagen för objektet. 


planbestämmelse: ”På 

området finns en fast 

fornlämning som fridlysts 

genom lagen om fornminnen 

(295/1963). Utgrävningar, 

täckning och ändring av 

området eller andra ingrepp är 

förbjudna med stöd av lagen 

om fornminnen. Åkerodling, 

användning som betesmark 

och skogsbruk tillåts. Det är 

dock förbjudet att harva 


295. 

Byman, 

Gerhard 

296. 

Eklund, 

Pehr-Olof 

297. 

Fredriksson, 

Leif 

298. 

Fredriksson, 

Torolf 

299. 

Granqvist, 

Sven och 

Sinikka 

300. 

GV Hydro 

Andelslag / 

Styrelsen / 

Mikael 

Therman 

301. 

Havusela, 


Natur 

Bredda ålandskapet. 

Se till att Stormosen i Boxby får vara skyddad och ostörd. Staten har löst 

in marken i Natura 2000-programmet. 

De ekologiska korridorerna är bra om man kan upprätthålla dem. 

Bifogad kopia nr.1 Det inringade område är ett område som varit damm i 

urminnestider. P.g.a. att dämningen brustit har dammen i praktiken 

försvunnit och ersatts med buskage av olika slag. Eftersom 

dammområdet hör till Smedslägenheten har jag haft för avsikt att 

återställa den i ursprungligt skick till nytta och nöja för byborna. Lär ha 

bl.a. varit en utmärkt plats för kräftor. Som det nu är inritat "Område med 

miljövärden som bör bevaras" befarar jag att alla eventuella åtgärder på 

området blir omöjliga i framtiden, dvs. området växer igen. Av den 

orsaken föreslår jag att man stryker från planen märkningen av "Område 

med miljövärden som bör bevaras". Alla eventuella åtgärder kräver ju 

ändå tillstånd och då har ju kommunen bestämmande rätt. 

På generalplanen som håller på att utvecklas i Sibbo är delar av mitt 

område på Kitö (fastighet 30:30) märkta med beteckningen ”ma”, 

landskapsmässigt värdefullt område. Jag antar att det är fråga om Löparö 

sund som är landskapsmässigt viktigt, men när man ser på kartan visar 

det sig att ma-beteckningen sträcker sig långt in på Kitö och Löparö 

landområde. 

Det här innebär att jag måste ansöka om lova av kommunen vid 

avverkningar fast det är fråga om en vanlig ekonomiskog. I mitt fall är det 

en gallringsskog och jag anser att en skog som gallras gynnar alla och att 

den inte negativt verkar på landskapet. 

Jag hoppas att jag även i framtiden skall kunna sköta skogen utan några 

extra lov från kommunen eftersom de innebär extra byråkrati och 

kostnader. 

Anmärkningen gäller ett skogsområde beläget i Nevas by av Sibbo 

kommun. Lägenhetens namn är Ridars III och reg.nr 3:47. Området finns 

på kartblad 204310D3. Enligt förslaget till generalplan är en stor del av 

lägenheten ett område med miljövärden som bör bevaras. Detta vill jag 

som markägare anmärka mig mot. Jag har en färsk skogsbruksplan från 

år 2007 ur vilket det framkommer att det är frågan om en skött skog, som 

delvis är avverkningsmogen och delvis i plantstadiet. Enligt Kustens 

Skogcentral finns där inga miljövärden som bör bevaras. Som jord- och 

skogsbruka är det viktigt för mig att också i fortsättningen kunna sköta om 

min skog utan att först ansöka om tillstånd härifrån och därifrån för varje 

ingrepp som bör göras för att skogen skall trivas. Underbetecknad ber 

därifrån hövligast om att området i den slutliga generalplanen inte 

belastas med sådana beteckningar som finns i förslaget till generalplan. 

På generalplanekartan är ett område på fastigheten 753-426-14-64 

längsmed Sibbo å inritat som skyddsområde. Största delen av skogen är 

planterad med tall och gran på 1970 – 80 –talet. Jag anser att skogen 

även i fortsättningen kunde skötas som ekonomiskog och lämnas ytterom 

skyddsområdet, då den knappast fyller några större naturvärden. Slutar 

man att sköta skogen kommer träden längsmed åkanten att falla in i ån 

(karta som bilaga). 

Stora delar av Paipis by har blivit begåvad med ma-beteckning vilket 

skulle förutsätta att grävnings och trädfällningsarbeten blir lovbelagda, 

samt att grannarna skall höra. Kunde man inte tänka sig att mindre 

grävningsarbeten och normalt skogsbruk som omfattas av redan befintlig 

lagstiftning skulle falla ytterom dylik lovsökan. Största delen av byn ar ju 

inritad som glesbygd, så det kommer inte att finnas så mycket annat att 

leva på än jord och skogbruk. Dessutom har jag hört att det kan räcka 

monader för att få ett sådant lov. 

”Område med miljövärden som bör bevaras” markering kring Ormträsk i 

Hitå området att förstöras i riktningen syd – väst. Terrängen är unik i 

området och en tät bebyggelse runt träsket skulle snabbt förstöra 

området. 

Mistä koostuu Sipoon luonnonkauneus – vaihtelevasta maastosta, jossa 

upeat kalliot ovat merkittävä tekijä – niitä ei pidä ylen määrin murskata 

H:gin rakentamiseksi. Sipoon maisemissa on lähes Sveitsin 

alppimaisemien kaltaisia piirteitä – ei niitä pidä tuhota. Ne toimivat myös 

luonnollisina meluvalleina – joita muutoin joudutaan rakentamaan 

skogen. Alla övriga åtgärder 

och planer som gäller området 

skall diskuteras med 

Museiverket.” 

Anteckans för kännedom. 

Område med beteckningen 

”område med miljövärden som 

bör bevaras”, kommer att 


detaljerade planeringen 

senare. 


landskapsmässigt värdefulla 

MA-områden kommer att 



Löparösundets ma-område har 

på generalplanekartan hamnat 

i fel koordinatsystem. 

Reserveringen flyttas till sin 

rätta plats. 






senare. Rasterbeteckningen 

härstammar från Box 

delegeneralplans 

naturutredning. 






senare. Med beaktande av 


bildar området med 

miljövärden som bör bevaras 

inte någon betydande andel av 

fastigheten. 






senare. 



302. 

Hedvall, 

Hilding / 

Hans 

Hedvalls 

dödsbo 

303. 

Hämäläinen, 

Jarkko ja 

Seija 

304. 

Ingman, 

Anders 

305. 

Kontinen, 

Leena 

vanhoista autonrenkaista. 

Trots att generalplanen är av strategisk natur och kommer att godkännas 

i skalan 1:50000 vill vi framföra följande preciseringar på markeringen av 

skyddszonen för ålandskapet och centrummarkeringen öster om ån vid 

Nickby centrum (bilaga 1): 

- Skyddszonen för ålandskapet, och därmed även centrummarkeringen, 

borde vid Nybrovägen preciseras så att den skulle gå längs med 

Nybrovägen längre ner mot ån fram till den urspungliga infarten till 

sjukhusets f.d. festsal. Denna dragning möjliggör en framtida 

markanvändning som på ett balanserat sätt sammanbinder Östanåparken 

med det ursprungliga centrumområdet. En dragning som följer 

Nybrovägen bevarar den värdefulla vyn och festsalen såsom ett 

landmärke som framförts i Nylands Miljöcentrals utredning 2002/106. 

- Skyddszonen för ålandskapet och gränsen för centrumområdet för 

ålandskapet i Nickby mellan Nickbyvägen och järnvägen kunde 

preciseras. Nickby kärncentrum kommer att ligga kring järnvägen och 

därför kunde det bebyggda området söder om järnvägen ligga närmare 

ån för att möjliggöra tillräcklig markanvändning för centrumfunktionerna 

och för att sammanlänka de två centrumområdena på ett naturligt sätt. 

Bilaga 1: Tallbacka 5:29 (Hedvall) åsikt om generalplanen 2025 

Hindsbyn kylässä sijaitsevien tilojen Marttila (27:15) ja Knuters (17:22) 

osalta. 

Ehdotettu MA-alue on aivan liian suuri Knutersin tilan kohdalla. Se tekee 

mahdottomaksi harjoittaa maa- ja metsätaloutta alueella 

(puunkaatokielto). Rajausta on siirrettävä. 

Tila on harkittu valtiolta lisämaaksi, jotta tila olisi elinkelpoinen ja sillä 

voitaisiin harjoittaa maataloutta. 

- Nyt kaavaehdotus lopettaisi koko elinkeinon rajoittamalla metsänhoidon 

perusteena maisemalliset syyt. 

- Jos metsää hoidetaan metsälakien mukaan, niin myös maisemalliset 

arvot säilyvät. 

- Myös tilalle Marttilan on ehdotettu rajoituksia metsän käyttöön 

geologisen esiintymän takia, Jos metsää hoidetaan 

metsätaloussuunnitelman ja metsälain mukaan niin ei siitä geologiset 

muodostelmat miksikään muutu. 

- Kun Natura-alue muodostettiin, sain vastineen valitukseeni Uudenmaan 

Ympäristökeskukselta, jossa todettiin, että kyseinen Natura-alue (siis 

rajanaapuri) ei mitenkään estä metsätalouden harjoittamista Marttilatilalla. 

Haluaisin selvityksen, rajoittaako ehdotettu yleiskaava metsätalouden 

harjoittamista alueella. jos rajoittaa, vastustan sitä. 

Jos metsien käyttöä rajoitetaan yleiskaavalla, tulee kaikki taloudelliset 

menetykset korvata täysimääräisesti (=100%). Ellei maanomistajien 

muutosesityksiä hyväksytä, yleiskaavaa ei ehdotetussa muodossa saa 

toteuttaa. 

Som ägare till lägenheterna Lövkulla 4:100, Karlshem 1:42 och Styrman 

2:75 som berörs av det geologiskt värdefulla området 

”Falkbergsklobbarna” anser jag att gränserna för området är hämtade för 

långt norrut och österut. Där är det frågan om vanlig ekonomiskog, vars 

skötsel försvåras av denna beteckning. Det har för området uppgjorts en 

skogbruksplan, som torde kunna ligga som grund för användning av 

skogen. 

I övrigt anser jag att området borde kunna planeras för bostäder alt. 

industri, då läget invid motorväganslutning skulle möjliggöra smidiga 

trafikarrangemang i framtiden. 

Ps. Området märkt med kulspetspenna på kartan på andra sidan. 

”On muistettava valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja 

luonnonperinnön arvojen säilyminen”, todetaan yleiskaavaselostuksessa, 

ja toivomme, että tämä todella muistetaan muistaa – myös toiseksi 

arvokkaaksi alueeksi nimetyssä kohteessa Sipoon kirkonkylässä yleensä. 

Jokipuiston alueen ja kyläkeskuksen väliin jäävät pellot olisi syytä jättää 

paikalleen, sillä ne muodostavat ainutlaatuisen kylämaiseman, joka 

positiivisesti erottaa Nikkilän muista vastaavista taajamista. Taajaman 

varsinaisen keskustan rakentamisessa tulisi myös huomioida 

ympäristölliset, esteettiset ja inhimilliset näkökulmat suunnittelussa, sillä 

pelkän näennäistehokkaan rakentamisen ajat ovat ohi ja kestävä kehitys 


separat idéplan har utarbetats 

för Nickby och i den har 

områdets planering granskats 

mer detaljerat. 

Maisemallisesti arvokkaiden 

ma-alueiden rajausta tullaan 

tarkentamaan 



myöhemmin. Puiden 

kaatamista ei ole 

kaavamääräyksessä kielletty. 

Puiden kaataminen edellyttää 


(MRL) 128§:n mukaisen luvan. 

Gränserna för områden med 

värdefull geologisk formation 

kommer att preciseras senare i 


planeringen. 

Materialet för de geologiska 

formationerna har kommit från 

Nylands miljöcentral och 

materialet har som sådant 

förts in på 







översiktlighet 



306. 

Liljeström, 

Vivan och 

Håkan 

307. 


ainoa mahdollisuus, jotta jotain suunniteltavaa olisi vielä v. 2025. Sipoolla 

on nyt mahdollisuus kunnioittaa maisemallisia lahjojaan, luonnon- ja 

kulttuuriympäristöään ja rakentaa tähän kunnioitukseen perustuen todella 

elinvoimainen ja houkutteleva ja viihtyisä asuinympäristö. 

Kaukonäköisessä kokonaistarkastelussa kestävän kehityksen mukaiset 

ratkaisut tulevat olemaan myös edullisempia kuin lyhytnäköiset nopean 

rahan ratkaisut. 

”Landskapsmässigt värdefullt område”, ma samt 

”Värdefullgeologisk formation” 

Generalplanförslaget leder till begränsningar i samband med skötsel av 

skogarna på ovannämnda områden. Bestämmelserna borde ändras så 

att de, gällande skogsskötsel, är lika som bestämmelserna på MLYområden 

med följande motivering: 

Skötseln och användningen av skogarna på MLY-område grundar sig på 

skogslagens krav. Skogslagen övervakas av Skogscentralens 

myndighetsfunktion. I samband med att den obligatoriska anmälan om 

användning av skog inlämnas till skogscentralen, granskas förutom att 

lagar och förordningar uppfylls, också andra eventuella skyddsområden, 

fornminnesobjekt etc. Att markägaren utöver detta är tvungen att söka 

tillstånd av kommunen och i vissa fall dessutom höra grannar är oskäligt, 

dyrt och tidsödande. Dagens rationella, miljö- och landskapsanpassande 

skogsbruk kräver ibland snabba beslut beroende på industrins krav. I 

dessa fall kan en privat skogsägare komma att lida märkbara ekonomiska 

förluster p.g.a. en onödig, kommunal byråkrati. Skogen är förnybar 

naturresurs, och eventuella ändringar i landskapet är inte bestående. 

Skogsavverkning påverkar heller inte geologiska formationer. 


De utmärkta fornminnesobjekten förvirrar – de torde kräva precision. 

Också begränsningen att skogen inte får harvas på område med 

fornminne är förbryllande. Markberedning är en kortvarg åtgärd, som 

endast strävar till söndra växttäcket så att frön och småplantor kan börja 

växa. 

Det är med en viss oro och ett stort intresse jag tagit del av förslaget till 

generalplan för Sibbo 2008 – 2025. 

Fastigheten Vranges 753-426-1-128 kommer enligt generalplanen att 

belastas/beröras av följande beteckningar och bestämmelser. 

Del av grundvattenområde 

Medför begränsningar vid bedrivande av jordbruk samt tidvis vattenbrist i 

brunnen. (Pumpstationen för nära). Vi kan ingenting annat än acceptera 

nuläget. 

2. Område med miljövärden som bör bevaras 

Enligt skogslagen är kanten/sluttningen mot Basmossabäckens bäckfåra 

inte ett lagobjekt utan endast en övrig viktig livsmiljö. 

Kustens skogscentral har 15.02.2007 uppgjort skogsbruksplan nr 326 för 

området och klassificerat det som vanlig ekonomiskog vilket medger 

normala avverkningsmöjligheter och skogsvård. 

Området uppfyller således inte kraven på ett skyddsområde med 

miljövården som bör bevaras utan bör i generalplanen klassificeras som 

normal ekonomiskog. Området är utmärkt på bifogade kartbilaga nr 1. 

3. Landskapsmässigt värdefullt område 

Östra kanen av fastigheten har råkat ut för beteckningen ma, 

Båda områdenas gränser 

kommer att preciseras i den 


senare. Trädfällning förbjuds 

inte i planbestämmelserna. 

Trädfällning förutsätter tillstånd 

enligt markanvändnings- och 

bygglagens (MarkByggL) 128 

§. 





direkt till 


Oberoende av 

planbeteckningen, gäller 



















Områdesgränserna kommer 

att preciseras i samband med 

den detaljerade planeringen 

senare. 

Miljövärden som bör bevaras 

har anvisats längs bäckfåran 

som är med i Natura 2000programmet. 

Materialet för 

grundvattenområdena kommer 

från Nylands miljöcentral och 

har som sådant förts över till 


Fastighetens huvudsakliga 

användningsändamål är MTH 

(glesbygdsområde) vilket 


308. 

Lindén, 

Christina 

309. 

Lindqvist, 

Christer 

310. 

Lindqvist, 

Erik 

311. 

Lindqvist, 

Hans 

312. 

Lindroos, 

Erik 

landskapsmässigt värdefullt område. Området ligger dock så långt från 

landsvägen att jag anser beteckningen som onödig. Om beslutsfattarna 

är av annan åsikt kunde man kanske ändå tillåta mindre 

grävningsarbeten (skogsvägar) och normalt skogsbruk utan särskild 

ansökan om lov och hörande av grannar. 

För de övriga fastigheterna Björkmo 15:24, Pampas 15:53, Saxas II 11:24 

och Saxas III 11:22 göres inga anmärkningar och gasröret går ju inter 

mera att flytta. 

I Eriksnäs har beteckningen för tätortsfunktioner (A) ritats ut ända till 

stranden av Sibboviken, trots att området är “landskapsmässigt värdefullt 

område” och dessutom hör till strandzonen. Sibboviken som 

landskapsmässigt värdefullt område måste betraktas som en helhet. 

Därför bör tecknet för område för tätortsfunktioner (A) avlägsnas från det 

med “landskapsmässigt värdefullt område” betecknade området vid 

Sibboviken och ersättas med tecknet för glesbygd (MTH) i generalplanen. 

I Hitå och Majvik kunde beteckningarna för tätortsfunktion (A) delvis 

ersättas med tecknet för glesbygd (MTH) på endel av de obebyggda 

skogs- och bergsområdena. På så sätt kan generalplanen bättre trygga 

naturvärdena i kustregionen i sydvästra Sibbo och förhindra en total 

utbyggnad och exploatering. I Hitå kunde detta gälla området inom 

kustzonen i söder och området kring Ormträsket (område med 

miljövärden som bör bevaras), t.ex. mellan Ormträsket och tecknet för 

behov av grönförbindelse. 

Tecknet för strandzon bör ritas in på kartan för generalplanen i Majvik- 

Storören enligt gränsen för planeområdet i delgeneralplanen för Sibbo 

skärgård och kust (under arbete). 

Skyddsområdet som hör till Falkbergsklobbarna är omotiverat förstorats 

norrut. Själva bergmassivet ligger fast i Vägaträsk och det bör vara 

skyddat men resten är vanlig ekonomieskog. Med den nuvarande 

beteckningen görs vanlig skogskötsel närmast omöjlig och för mig som är 

aktiv jord och skogbrukare medför det ekonomiska förluster. Dessutom 

hänvisar jag till tanken om like bemötande av markägare jfr västra sidan 

av Immersbyvägen. 

Henriks 2:90 50 ha 

Åäng 18:24 10 ha 

Takaposan 7 ha. 

Att man på det s.k. bergsskyddsområdet mellan Immersby – Massby får 

utföra normalt skogsbruk, då det inte förstör bergsformationerna. 

Det i Borgby utritade området "viktigt grundvattenområde eller 

grundvattenområde som lämpar sig för grundvattentäkt" bör utsträckas 

västerut till åtminstone Aspängsvägen. Som det nu är utritat lämnas det 

viktigaste området där grundvattenbildning sker utanför, bl.a. 

tillrinningsområdet för Råbäcken. 

Ma-områdets avgränsing i Kyrkoby. På kartan nedan framgår att det 

landskapsmässigt värdefulla området sträcker sig t.o.m. norrom 

Kungsvägen/Gamla Borgåvägen. Gränsdragningen motsvarar inte den 

beskrivning som finns för beteckningen. Det finns inga rimliga 

motiveringar för en så vid tolkning av ma-området. Man kan inte införliva 

vanlig åker eller skogsmark i dylika områden och samtidigt göra ingrepp 

på markägarens grundlagsenliga rättigheter. En vettig avgränsning skulle 

följa Oljevägen i norr och åkerkanten mot bäcken i väster. De på 

området värdefulla områdena Båskis gårdscentrum och Kykorna är 

skyddade med andra medel (Fornminnesobjekt= lagen om fornminnen 

(295/1963). 

Fornlämningarna på Lindkulla (Rainer Lindroos markområde). Det 

finns inga fornlämningar på det ställe där en blå kvadrat är inritad 

möjliggör skogsbruk. 

Dessutom finns byreservering 

(AT) på fastigheten. 


att preciseras senare i 


planeringen. Området för 

tätortsfunktioner på 

Sibbovikens östra strand 

ändras till utredningsområde 

(se). 

Materialet för de geologiska 

formationerna har kommit från 

Nylands miljöcentral och 

materialet har förts in som 

sådant på 







översiktlighet 

Materialet för geologiska 

formationer kommer från 

Nylands miljöcentral och har 

som sådant förts över till 







Planbestämmelserna förbjuder 

inte trädfällning. Trädfällning 

förutsätter tillstånd enligt 

markanvändnings- och 



§. 

Grundvattenmaterialet 

kommer från Nylands 

miljöcentral och har som 

sådant förts in på 





planeringen. 

På generalplaneförslagets 

karta finns två beteckningar för 

forminneslämningar. Enligt

313. 

Lindroos, 

Rainer 

314. 

Lindström, 

Henrik 

315. 

Lindström, 

Kristian 

316. 

Lundström, 

Gösta 

(västerom Nya Kyrkan, invid Kaplansvägen (Lindkulla, Kyrkoby). museiverkets inventeringar har 

det på området funnits en 

boplats från stenåldern (objekt 

32, förhistoriska tidens 

inventering). Den västra 

beteckningen är från den 

historiska tidens inventering 

(objekt 43, Gästgivars). 

Objekten är angivna med 


De två fornminnesobjekten som är inritade mellan Nickbyvägen och 

Kungsvägen kan även de anses vara obefogade, då det inte finns några 

som helst fornminnen på de i planförslaget angivna platserna och kan 

följaktligen strykas i den slutliga planen. 

Gränsen för MA-område borde följa Kungsvägen så att MA-området i sin 

helhet skulle finnas söder om nämnda väg. Det utfallsdike som korsar 

Kungsvägen får bäck-karaktär först söder om nämnda väg. 

Ma-området allt för stort om de ingår begränsningar för trädfällning på 

området. Bör ändras så att trädfällning ej kräver tillstånd då avverkningen 

sker enligt gällande skogslagar, om det ej är möjligt att borttaga 

trädfällnings begränsningen bör området minskas så att skog som sköts 

som ekonomiskog ej ingår i ma-området. 

Den som idkar skogsbruk bör ha rätt att avverka skog skötts i decennier 

utan extra tillstånd. 

All inskränkning på skogsbruk som planen medför bör ersättas till 100 %! 

Beteckningen fornminnesmärke på lägenheten Paljok 9.23 bör tas bort, 

lantbruket sköts idag som ett effektivt företag och skall ej ha en 

fornminnesmärksbeteckning som begränsar och eventuellt försvårar 

utbyggnad och ändringar. 

Ma-området allt för stort om de ingår begränsningar för trädfällning på 

området. Bör ändras så att trädfällning ej kräver tillstånd då avverkningen 

sker enligt gällande skogslagar, om det ej är möjligt att borttaga 

trädfällnings begränsningen bör området minskas så att skog som sköts 

som ekonomiskog ej ingår i ma-området. 

Den som idkar skogsbruk bör ha rätt att avverka skog skötts i decennier 

utan extra tillstånd. 

Beteckningen fornminnesmärke bör tas bort, lantbruket sköts idag som 

ett effektivt företag och skall ej ha en fornminnesmärksbeteckning som 

begränsar och eventuellt försvårar utbyggnad och ändringar. 

På mina områden finns tre kvadrater som markerar fridlysta 

fornlämningar, som tyvärr är främmande för mig. Generalplanen borde 

kompletteras med en numrerad förteckning och beskrivning av 

fornlämningarna då även andra saknar vetskap om vad som skyddas. 





planeringen. 

Se föregående bemötande. 




planeringen. 





direkt till 


Oberoende av 

planbeteckningen gäller 



















Beteckningen anger ett objekt 

från den historiska tiden 

(objekt 30, 

Paljokiby/Rosendal). 

Objektbeteckningen anvisar 

gammal tomtmark. 


att preciseras i samband med 

den mer detaljerade 

planeringen senare. 



fordrar tillstånd enligt 


bygglagnes (MarkByggL) 128 


§. 


allmänt bemötande Skydd.

317. 

Makkonen, 

Vivan ja Esa 

318. 

Mattila 

Paulin 

perikunta / 

Kai Mattila ja 

Anita Mattila 

Merkinnällä muinaismuistokohde rajoitetaan vapaata maankäyttöä 

Nybondaksella ja Bys-Bertaksella koko tilakeskuksen alueella. Esim. jos 

maanomistaja toteuttaa laajemman rakentamisprojektin, hän joutuu 

kustantamaan museoviraston tutkimuskulut maanomistajan alueella ja 

hanke seisoo tutkimusten ajan. Näitä julkisen vallan vaatiman merkinnän 

rajoituksia ei ole mitenkään kompensoitu tilakeskusten osalta. Rajoitukset 

on kompensoitava tai poistettava. Lisäksi museoviraston mukaan srmerkinnät 

rasittavat tilakeskustemme rakennusten vapaata disponointia. 

Näitä sr-merkintöjä ei edes näy yleiskaavaehdotuksessa. Nämäkin 

rajoitukset tulee kompensoida, ellei niitä voida poistaa. 

Maisemallisesti arvokas alue 

Maisemallisesti arvokkaan alueen rajan merkintä rajoituksineen ulottuu 

Immersbyssä joesta liian kauaksi alueelle, josta ei ole edes näköyhteyttä 

joelle. Aluerajauksen tarpeettoman suuri laajuus korostuu, kun otetaan 

huomioon, että joen itäpuolella A-alue ulottuu aivan joen tuntumaan ja 

jokea pitkin pohjoiseen. Myös joen itäpuoli kuuluu jokilaakson maisemaalueeseen. 

Mutta jostain syystä itäpuoli on vapautettu merkinnän 

rajoituksista, jotka joen länsipuolella on vastaavasti ulotettu ylimitoitetun 

laajalle. 

Kohde ”Alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja” –merkintä 

Martinkylän Lastenkodin pohjoispuolella 

Merkinnästä tiedusteltuamme, meille kerrottiin, että merkitty alue 

Martinkylän Lastenkodin pohjoispuolella olisi luokiteltu liito-oravan 

elinpiiriksi. Uudenmaan ympäristökeskuksen tietojen mukaan kyseiseltä 

alueelta on löydetty liito-oravan papanoita vuonna 2002. 

Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n 18.5.2006 tekemällä maastokäynnillä ei 

ole löytynyt papanaesiintymiä. Metsänomistajilla eikä heidän 

tiedustelemilta koiranomistajilla ole mitään havaintoja liito-oravasta tai 

niiden jätöksistä. Metsänomistajat eivät ole saaneet kutsua eivätkä siis 

voineet osallistua Uudenmaan Ympäristökeskuksen tai 

Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n maastokäynteihin! 

Alue on pieni metsäsaareke, jonka ympärillä teollisuutta, asutusta ja 

peltoaukeaa. Ihmettelemme, miten orava pääsee sinne ja miten se viihtyy 

tällaisella ja vielä näin pienellä alueella? 

Metsänomistaja on pieni maanviljelytila, jolle metsänkäyttö talousmetsänä 

ja siitä saatava polttopuu ja tulo ovat tärkeitä tilan säilyttämiseksi 

elinvoimaisena nykyisenä EU-aikana. 

Vaadimme, että yleiskaavaehdotuksesta poistetaan ao. merkintä 

Martinkylän Lastenkodin pohjoispuolelta yllä oleviin seikkoihin nojaten. 

Tiedustelemme / vaadimme, mikäli aluemerkintä säilytetään 

- missä alue tarkalleen sijaitsee maastossa ja kuinka suuri se on 

- kuka / mikä taho selvittää vuosittain onko alueella liito-oravia 

- metsänomistajat osallistuvat tarkastuskäynteihin 

Aluerajauksia tullaan 

tarkentamaan myöhemmin 



Kohteet perustuvat 

museoviraston tuoreisiin 

inventointeihin. Inventointien 

kohteet on viety suoraan 


kaavakartalle. Riippumatta 

kaavamerkinnästä kohdetta 

koskee muinaismuistolaki. 


kaavamääräys: ”Alueella 

sijaitsee muinaismuistolailla 

(295/1963) rauhoitettu kiinteä 

muinaisjäännös. Alueen 

kaivaminen, peittäminen, 

muuttaminen ja muu siihen 

kajoaminen on 

muinaismuistolain nojalla 

kielletty. Peltoviljely, 

laiduntaminen ja metsätalous 

on sallittua. Metsän äestys on 

kuitenkin kielletty. Kaikista 

muista aluetta koskevista 

toimenpiteistä ja 

suunnitelmista on neuvoteltava 

Museoviraston kanssa.” 

Maisemallisesti arvokas alue 

on osoitettu yleiskaavan 


Joen molemmille puolille on 

osoitettu tasapainoisesti 

rakennusalueita 

maisemallisesti arvokkaalle 

alueelle. Länsirannalla ne ovat 

kyläalueita (AT), johon 

muistutuksen tekijänkin 

kiinteistö kuuluu. Itärannalla 

rakentaminen on osoitettu 

taajamatoimintojen alueena 

(A), joka soveltuu paremmin 

alueelle Söderkullan 

keskustan läheisyyden vuoksi. 

Osittain itärannan A-alueet 

ovat jo valmiiksi 

asemakaavoitettuja. 

Merkitään tiedoksi. Merkintä 

on osoitettu yleiskaavan 

yleispiirteisyys huomioiden. Eri 

selvitykset on otettava 

huomioon yleiskaavaa 

laadittaessa. Suoraan 

kaavamääräyksestä: ”Alueella 

ei saa suorittaa maisemaa 

muuttavaa 

maanrakennustyötä, puiden 

kaatamista tai muuta näihin 

verrattavaa toimenpidettä 

ilman MRL 128§:n mukaista 

lupaa.” Puiden kaatamista ei 

ole kaavamääräyksissä 

kielletty. Puiden kaataminen 

edellyttää maankäyttö- ja 

rakennuslain (MRL) 128§:n 

mukaisen luvan. 


319. 

Nyberg, Brita 

320. 

Olander, 

Marina 

321. 

Partanen, 

Antti 

322. 

Sibbo 

lokalavdelnin 

g av NSP / 

Gösta 

Lundström 

- montako vuotta seurataan, kunnes todetaan, että alue on tai ei ole liitooravan 

elinaluetta 

- mitä toimia metsässä saa tehdä. 

På den nya generalplanen som håller på att utvecklas är delar av mina 

skogar 753-422-1-28 och 753-422-3-339 inritade med beteckningen 

”områden med miljövärden som bör bevaras.” Områdena utgörs av skötta 

ekonomiskogar där det alltid har idkats skogsbruk. Jag tycker att 

skogarna även i framtiden skall kunna skötas på ett förnuftligt sätt utan 

onödig extra byråkrati. 

Jag lät Kustens skogcentral göra en ny skogsbruksplan åt mig förra året 

och i den har det tagits i beaktande naturvärden så som skogslagen och 

andra lagar kräver. Jag anser att Skogcentralen har en bättre 

förutsättning att veta vad som är värt att skydda, än de som har planerat 

den nya generalplanen. Med hopp om att även i framtiden kunna idka 

skogsbruk på ett ekonomiskt och förnuftligt sätt. 

Angående min lägenhet i Paipis by Malmkärr 6,107. 

Vilka miljövärden finns de på min lägenhet? Har fått information på möten 

om det planerade skyddsområdet i min skog. Området är avverkat till 

över 50 %, och har inget skyddsvärde. Är ekonomiskog, och är min enda 

mojlighet till utkomst. Vilket jag behöver att leva på. Varvid jag härmed 

anser att de bör beaktas. 

Sipoon yleiskaavassa 2025 olen huomannut, että Sipoonkorven 

luonnonsuojelualue ulottuisi myös omistamilleni tonteille 753-433-3-81 

(Jesselä) ja 753-409-5-55 (Jannela). Nämä tontit on vaihdettu liitteenä 

olevan vaihtokirjan mukaan Suomen valtion eli Metsähallituksen / 

Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa 28.8.06 omistamaani 

määräalaan Sipoon kunnan Hindsbyn kylässä sijaitsevasta Koivulanimisestä 

tilasta 753-409-23-8. Uudenmaan ympäristökeskuksella ei ollut 

tarjota sopivaa vaihtomaata, minkä vuoksi kyseessä olevat 

Metsähallituksen maat tulivat tarjottaviksi. 

Vaihdossa luovutin Metsähallitukselle luonnonsuojelutarkoituksiin ko. 

Koivula-tilasta määräalan. Vaihdossa saadut määräalat eivät 

Ympäristökeskukselta saatujen tietojen mukaan kuuluneet 

luonnonsuojelualueeseen, mikä vaikutti olennaisesti tekemääni 

vaihtopäätökseen vaihtaa 10,4 hehtaaria 3,5 hehtaariin maata. 

Metsähallituksen edustajat kävivät katsomassa paikan päällä ennen 

vaihtokirjan tekemistä, että tonteilla ei ole luonnonsuojelullisia arvoja, 

vaikka sijaitsevatkin luonnonsuojelualueen rajalla. Tämän vuoksi 

määräaloja voitiin tarjota vaihdossa. 

Olen ollut yhteydessä myös ylitarkastaja Matti Myllyniemeen Uudenmaan 

ympäristökeskuksesta. Oheistan tähän mukaan viestin, jonka häneltä 

sain maanantaina 10.3.08. 

Haluan saada varmuuden siitä, että omistamani tontit eivät sijaitse tai tule 

sijaitsemaan luonnonsuojelualueella yleiskaava 2025:ssä. 

Förslaget innehåller stora jord- och skogsbrukområden som klassas som 

landskapsmässigt värdefulla, med miljövärden som bör bevaras och med 

geologiskt värdefulla formationer. För dessa områden föreslås att Mark 

Byggl. 128 § skulle tillämpas, vilket hårt tolkat kan medföra svårigheter att 

bedriva ett normalt lantbruk, varför man i texten bör införa att 

tillståndsförfarande inte krävs vid bedrivande av normalt- jord- och 

skogsbruk, vilket är områdenas huvudsakliga användning, detta gäller 

speciellt trädfällning, alternativt bör ifrågavarande områden radikalt 

minskas i planen. 

Försminnesobjekt-märkning finns på väldigt många helt nya platser, 

medan beteckningen saknas på många gamla fridlysningsobjekt. Man bör 

kontrollera att prosessen gått lagligt till (på Åland måste 

registeringsförfarandet förnyas då man inte i samband med registreringen 

varit i kontakt med markägarna; vilket inte heller skett i Sibbo gällande 

registrering av nya platser). 

I planen utmärkts forminnesobjekt med en blå kvadrat, men det blir oklart 

om kvadraten utgör det område man talar om i texten, eller om det är 

fråga om skyddsområdet som nämns i lagen, det område lagen avser är 

till för att skydda själva objektet och borde också räcka för de åtgärder 




planeringen. 

Fastigheten 3:339 hör till ATområdet. 

Planbestämmelserna 

förbjuder inte trädfällning. 

Trädfällning fordrar tillstånd 

enligt markanvändnings- och 


§. 




planeringen. 

I naturinventeringen objekt 15, 

(”metsälakikorpi”). 



fordrar tillstånd enligt 




§. 

Ko. kiinteistöt eivät ole 

suojelualueita. Aluerajausta 

tarkennetaan yleiskaavan 





planeringen. 





direkt till 


Oberoende av 

planbeteckningen gäller 



planbestämmelse: ”På

323. 

Simberg, 

Erik 

324. 

Westermark, 

Catharina 

325. 

Wickström, 

Rolf 

326. 

Ylikorkala, 

Antti 

som nämns i texten. området finns en fast 















Se också allmänt bemötande; 

Landskapsmässigt värdefullt område ma 

I generalplaneförslaget har Sibbovikens landskapsområde utan grunder 

utvidgats att omfatta också Kalvholmen och Bastuvikarna. Kalvholmen 

hör landskapsmässigt inte på något sätt ihop med Sibboviken och har 

inte sådana särskilda landskapsvärden att en generalplanebestämmelse 

skulle kunna motiveras. 

Skyddsobjekt 

I generalplaneutkastet har som fornminnen antecknats objekt, vilkas 

karaktär och värde inte har speciferats. Nogrannare uppgifter lämnas 

eventuellt senare. 

Sipoonkorpi tulee pyrkiä säilyttämään rakentamisen ulkopuolella ja 

rakentaminen ohjaamaan alueen ulkopuolisille alueille. 

Det fattades ganska mycket av redan inlösta skyddsområden på 

generalplanekartan (2). Det sträckade området Fig,1 håller miljöcentralen 

på att inlösa av Järvenpää stad. Det kommer troligen att bli förstorning av 

skyddsområdet. Kartbilagan visar hur områdena ligger till. 

Muistutus ja lausunto koskee yleiskaava ehdotuksessa tehtyä Löparön 

salmen maisemallisesti arvokkaan alueen (ma) rajausta. 

Löparön kulttuurimaisema on mainittu museoviraston laatimassa 

valtakunnallisessa rakennettu kultturiympäristö 1993 luettelossa. Kuvaus: 

Löparön ja Kitön saarten välisen kapean salmen rannoilla on paljon 

kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Löparön kartanon 

ympärille on muodostunut huvila-asutusta jo viime vuosisadalla. Kitön 

puoleisella rannalla on uudempaa mökkiasutusta. Löparön kartanon 

kaksikerroksinen, harmaakivestä muurattu päärakennus on 1800-luvun 

keskivaiheilta. Nykyinen kattomuoto on vuoden 1887 palon jälkeiseltä 

ajalta. Kivinen talli sekä kivi- ja hirsirakenteinen viljamakasiini lienevät 

päärakennuksen ikäisiä. Kartanon lähellä olevassa metsässä on 

jäännöksiä 1500-luvun salpietariuuneista. Kartanoa ympäröivälle 

kulttuurimaisemalle ovat leimallisia vaihtelevat niittynäkymät. 

-Löparön kartanoon kuuluvan Mattsasin asuinrakennus on 1700-luvun 

keskivaiheilta. 

-Villa Löparö on siirretty nykyiselle paikalleen 1866 ilmeisesti kartanon 

rakennusryhmästä. -Salmen pohjoissuulla sijaitseva huvila, Talludden on 

vuodelta 1898. 

Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa 2000 Löparön alueen museoviraston 

maisemallisesti arvokas alue on otettu huomioon ja sisällytetty 

maakuntakaavaan. Vahvistetun maakuntakaavan rajaus kattaa Löparön 

salmen kapean osan sekä Kitön että Löparön rannat. Tämän lisäksi 

maakuntakaavan rajaus ulottuu syvemmälle sisälle Löparöhön kattaen 

myös Löparön kartanoon kuuluvan arvokkaan pihapiirin ja niityt. 

Sipoon yleiskaavaluonnoksessa vastaava maakuntakaavassa rajattu alue 

Skydd. 




planeringen. 







Med objekten (Historiska 

tidens inventering, objekt 12 

och 13, Kappiko) har anvisats 

platsen för två ödelagda torp. 

Alue on merkitty laajalti SL- ja 

MLY-merkinnöin 

(luonnonsuojelu ja laaja 

yhtenäinen metsäalue / 

metsätalousvaltainen alue, 

joka on laaja, yhtenäinen ja 

ekologisen verkoston kannalta 

merkittävä). Rakentaminen 

tullaan keskittämään AT- eli 

kyläalueille. 

Skyddsreserveringarna 

kommer från Nylands 

miljöcentral. Reserveringarna 

uppdateras på plankartan. 


Maisemallisesti arvokkaiden 

ma-alueiden rajausta tullaan 

tarkentamaan 



myöhemmin. 

Löparön salmen ma-alue on 

siirtynyt 

yleiskaavaehdotuskartalle 

väärään koordinaatistoon. 

Varaus siirretään oikealle 

paikalleen. 


327. 

Ådahl, Knut 

och 

Margareta 

on pinta-alaltaan sama, mutta rajauksen sijaintia on siirretty idemmäksi 

siten, että maisemallisesti arvokkaan alueen rajaus kattaa kapean alueen 

Löparön puoleisesta rannasta, sekä laajasti Kitön uuden mökkiasutuksen 

sekä niiden takaisen metsäalueen. Löparön kartanon niityt tai pihapiiri 

eivät kuulu rajaukseen. Kaavaluonnoksen rajausta Kitön puolella on vielä 

laajennettu viimeisimmässä kaavaehdotuksessa. 

Museoviraston lausunnon kaavaehdotukseen on antanut Porvoon museo. 

Porvoon museo toteaa omassa lausunnossaan seuraavaa: 

"Löparön kartano ja niityt on lisäksi määritelty valtakunnallisesti 

arvokkaaksi perinnemaisemaksi ja Sipoonjoen kulttuurimaisema 

maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi." 

"Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät alueet on 

kaavaluonnoksessa osoitettu maisemallisesti ja ympäristöllisesti 

arvokasta aluetta kuvaavaIla rasterilla. Kaavan suuripiirteisyydestä 

johtuen rasteri kattaa lähinnä 

valtakunnallisesti arvokkaat alueet." 

"Kaavoituksen seuraavassa vaiheessa olisi perusteltua hyödyntää myös 

Itä-Uudenmaan liitossa vuonna 2007 valmistuneen, maakuntakaavaa 

varten tuotetun kulttuuriympäristön inventointiaineistoa, jotta myös siinä 

perustellusti esiin nostetut alueet, kuten asemanseutu ja kylänraitti 

huomioitaisiin paremmin yleiskaavassa. Kaava-alueen mahdollisista 

arkeologisista intresseistä, inventointitarpeesta ja suojelutavoitteista 

lausunnonantajana toimii Museovirasto." 

Nykyisessä kaavaehdotuksen maisemallisesti arvokkaan alueen rajaus ei 

kata museoviraston merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 

mainittua "Löparön ja Kitön saarten välisen kapean salmen rannoilla 

olevaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa sekä kartanoa 

ympäröivälle kulttuurimaisemalle ovat leimallista vaihtelevaa 

niittynäkymää. 

Rajaus on tarpeettomasti ulotettu pitkälle Kitön puolelle ja kapean salmen 

ulkopuolelle. Alue sisältää uuden loma-asutuksen takapihoja sekä lomaasutuksen 

takaista metsämaata mukaan lukien osan lausunnonantajan 

lomakiinteistöstä SIPOO 753-KITÖ 430- KLACKEN-1-243, joka ei ole 

Löparön salmen rannalla. Kiinteistöllä ei ole myöskään 

kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, eikä siitä ole 

näköyhteyttä Löparön salmen alueelle. Näin ollen en katso olevan 

olemassa sellaisia seikkoja, joiden perusteella ma-alue olisi tarpeellista 

ulottaa Kitön pohjoisrannalle lausunnonantajan kiinteistölle. 

Vaadin kaavaehdotuksen ma-alueen rajausta muutettavaksi siten, että 

rajaus ei ulotu kiinteistölle SIPOO 753-KITÖ 430- KLACKEN-1-243 vaan 

noudattaa maakuntakaavan rajausta siten, että museoviraston, 

rakennettu kultturiympäristö 1993, luettelossa esitetyt arvokkaat kohteet 

voidaan suojella. Esitän vastaavan kannan perusteluineen myös 

lausunnon muodossa tiedoksi saariston ja rannikon osayleiskaavan 

valmisteluun. 

Undertecknade anser att områden som finns inritade på generalplanen 

som värdefull goeologisk formation och som råkar befinna sig på privat 

mark är helt förkastliga. På fastigheten 11:60 i Kyrkoby har planerats in 

ett vidsträckt område som betecknas som värdefull geologisk formation. 

Området är ca: ¼ av hela lägenhetens skogsarealen. På detta område 

har vi bedrivit ekonomiskt skogsbruk, investerat i markberedningar, 

planteringar, röjningar samt skogsväg och vill också i framtiden att 

skogen skall kunna skötas som ekonomiskog utan begränsningar. 

De biologiska naturvärden torde vara rätt små och på området finns inga 

naturskyddslagens eller skogslagens objekt. 

I samband med avverkning skall det inte behövas lov för trädfällning eller 

hörande av grannar eftersom området tillika är ett MLY-område. Att 

förhandla om lov och tillstånd av kommunala instanser, som inte har 

kompetens och sakkunskap inom skogsbruk kommer att bli besvärligt och 

med ekonomiska förluster till följd. Den geologiska formationen ändras 

inte av vanlig skogsbrukskötsel så undertecknade kräver att det stryks 

från planen. 

Likaså anser vi att det i textdelen av generalplanen kunde strykas bort 

stycket om byggande av rekreationsleder på MLY-områden. På privat 

mark borde friluftsleder anläggas endast på frivillig basis. 

Underteckade anser att planen gör inskränkningar på äganderätten av 

privat mark. 



328. 

Aspelin, 

Bengt 

329. 

Laakia, 

Raimo ja 4 

muuta 


tta 

330. 

Makkonen, 

Vivan ja Esa 

331. 

Saaristo, 

Lauri ja Miia 

MAA- JA METSÄTALOUS – JORD- OCH SKOGSBRUK 

På vissa skogsområden föreslås normala avverkningar bli behandlade 

som byggnadslov d.v.s. någon tjänsteman beviljar loven. Systemet blir 

tungrott och byråkratiskt, avverkningar som utförs enligt gällande 

skogsbruksplan skall inte behöva lov. Skogsbruksplanen tar i beaktande 

miljöaspekterna. 

Det på kartan inritade området kring Furunäsbacken kan förkortas enligt 

bifogad kartskiss. Området innehåller bytesmark som erhållits i stället för 

skog som överlåtits till natura 2000. Experterna har därmed inte funnit 

naturvärden i området då detta byte varit möjligt. 

Talma, suojataan itäreunan kaunis kallioalue rakentamiselta. 

Erikseen oheiseen karttaan viivamerkitty kaunis kallioalue kylän 

itäreunalla säästetään rakentamiselta pitämällä se maa- ja 

metsätalousalueena. 

Laajat yhtenäiset metsäalueet MLY 

Nykymaatalous vaatii yhä suurenevan peltoalan ollakseen kannattava, 

tällainen peltoala voi olla vain muutamalla tilalla kylässä. Metsät, ainakin 

Immersbyssä, muuttuvat kasvavan asutuksen lähivirkistysalueiksi, mikä 

tulee merkitsemään perinteisen metsätalouden loppua. Erityisesti näin 

käy niillä tiloilla, joiden metsiä on jo alistettu MRL:n 

maisematyölupamenettelyn alaisiksi. Maisematyölupamenettelyssä 

kunnan ja naapurien hyväksyntää edellyttävät metsänhoitotoimenpiteet 

lisäkustannuksineen ja mahdollisine valitusmenettelyineen ei ole enää 

varsinaista elinkeinotoimintaa. 

Edellä mainittu maaseudun muutos edellyttää useimpien maa- ja 

metsätalousvaltaisten tilojen elinkeinorakenteen muuttamista tilan 

elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Samalla se edellyttää 

yleiskaavoituksessa seuraavaa. 

- Kunnan tulee edistää uuden kehittämistä ja tilojen omaa 

innovatiivisuutta jättämällä tilojen omistusoikeus keskeisiltä osiltaan 

niiden oikeille omistajille. Kunnan ei tule yleiskaavassa siirtää tilojen 

keskeistä omaisuutta koskevaa päätöksentekoa kuntapäättäjille. 

Tapaamisessa 18.3. (Pekka Normo) saimme tietää, että Sipoonkorven 

osayleiskaavoitus on poistettu kaavoitusohjelmasta. Osayleiskaava oli 

tarkoitus laatia yhdessä rannikon ja saariston osayleiskaavojen kanssa. 

- Yhdenvertaisen käsittelyn toteuttamiseksi hallinnossa 

kokonaisuudessaan Sipoonkorven alueelle rajatun Nybondaksen tilan 

alueet tulee kaavoittaa samojen periaatteiden mukaisesti ja tuoda samat 

mahdollisuudet kuin rannikon ja saariston osayleiskaavoituksessa. 

- Merkintöjen ja määräysten tulee olla tällä alueella samankaltaiset kuin 

mihin vahvistettavana oleva maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta 

rannikolla ja saaristossa. Ei ole perusteltua rajoittaa elämisen ja 

toimimisen mahdollisuuksia tällä alueella yhtään enempää kuin aralla 

rannikkoseudulla. Maaseutuelinkeinon käsite on epäselvä ja mahdollisesti 

liian rajaava. Mahdollisesti tästä syystä siitä on rannikon ja saariston 

osalta luovuttu. 

- Ympäröiville alueille kaavoitettava tiheä asutus merkitsee käytännössä 

sitä, että Immersbyn alue muodostuu ympäröivien alueiden asukkaiden 

lähivirkistysalueeksi. Rasitus on kompensoitava näille tiloille. Se, että 

kunta jakaa A-merkintöjä joillekin tiloille ja vastikkeetta velvoittaa toiset 

tilat toimimaan näille tulevien asukkaiden virkistyskäyttöalustana ei 

toteuta millään tavoin yhdenvertaisuuden vaatimusta. 

- Rakennusoikeuden rajoittaminen MLY-alueilla ei ole perusteltua. 

Päinvastoin MLY-alueet on kompensoitava ao. tiloille. Moninkertaisten 

rakentamista koskevien rajoitusten asettaminen MLY-alueen tiloille ja 

voiton maksimointi toisilla tiloilla ei toteuta vähäisintäkään kohtuuden ja 

oikeudenmukaisuuden vaatimusta yhdyskuntasuunnittelussa. MLY-tiloilta 

löytyy, mikäli niin halutaan, alueet, joilla kompensointi voidaan hyvin 

tehdä. 

Haja-asutusalue MHY 

- Haja-asutusaluetta koskevat samat kommentit ja vaatimukset kuin MLY- 

alueita. 

Albackantien sekä Mårsbackantien ja junaradan välisen peltoaukean alue 

tulee yleiskaavassa osoittaa maakuntakaavan MU-aluemerkinnän 

mukaiseksi alueeksi 

• Yleiskaavaluonnoksessa pellot on merkitty A-aluemerkinnällä, mikä 

ohjaa alueen käytön suunnittelua maakuntakaavan MU-aluemerkin 

vastaiseen kehitykseen. 

• Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston 12.11.2007 hyväksymän Itä- 



samband med den mer 







Tällä hetkellä kunnassa on 

vireillä kolme osayleiskaavaa 

kunnan yleiskaavan lisäksi: 

Boxin, saariston ja rannikon 

sekä Kringelmalmin 

osayleiskaavat. Kunnan 

yleiskaavalla pyritään 

turvaamaan koko kunnan 

tasapuolinen kehittäminen 

sekä luomaan ylimenoajan 

ohjausväline ennen kuin 

alueille laaditaan tarkemmat 

osayleiskaavat. 

Aluerajauksia tullaan 

tarkentamaan 







332. 

Sibbo 

lokalavdelnin 

g av NSP / 

Gösta 

Lundström 

333. 

Skogsvårdsf 

öreningen 

södra 

skogsreviret 

r.f. - 

Metsänhoito 

yhdistys 

eteläien 

metsäreviiri 

ry / Rolf 

Wickström 

och Niklas 

Furu 

Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan mukaisesti kyseinen pelto-aukea 

on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun 

ohjaamistarvetta. ”MU-merkinnällä osoitetaan maa- ja 

metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat 

ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. 

Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja 

metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset.” 

På MTH och MLY-områden borde det liksom på övriga områden inte 

finnas en maximgräns för antalet byggplatser per stomfastighet, likaså 

borde 10 ha vara högsta krav för tilläggsareal för ytterligare byggplats. 

Den föreslagna fördelningsgrunden motarbetar strävan att sammanslå 

mindre fastigheter och kan bidra till en splittring av större, då markägare 

bereder sig för nästa planeringsomgång. 

Det landskappsmässigt värdefulla området som betecknas med mabeteckning 

har ställvis planerats djupt in i ekonomiskogar. Skogsbruk 

borde få bedrivas effektivt på MLY- och MTH-områden fastän det 

samtidigt finns en ma-beteckning. Det finns anvisningar i Skogbrukets 

utvecklingscentral Tapios publication ”Råd i god skogsvård” hur 

landskapshänsyn skall beaktas. Skogsaverkning hör till landskapsbilden i 

en levande landsbygd. Enligt planeförslaget skall det anhållas om tillstånd 

för miljöåtgärd har blivit långsam och tungrodd under årens lopp. Som 

exempel klarar skogcentralen av att utfärda lov på två veckor för 

avverkning tack vare ett sofistikerat datasystem som känner till största 

delen av naturvärdena i bygderna. Fem tjänstemän klarar av att sköta 

och granska 6500 avverkningsanmälningar per år. Motsvarande 

tidsåtgång inom Sibbo kommun är 2-3 månader per ansökan. Eftersom 

skogsbruk är laglig näringsverksamhet som bör ge skogsägaren relativt 

snabba inkomster, vid investeringar eller då skörden drabbats av 

missväxt, borde bemötandet från myndighetshåll kunna ske snabbt och 

flexibelt. Kommer Sibbo kommun att ha kapacitet att hinna behandla ett 

ökat antal trädfällningslov, som ma-beteckningen kommer at medföra? 

På samma sätt som ma-beteckningen har beteckningen värdefull 

geologisk formation drabbats av MarkByggL 128 § varvid det förutsätts 

tillstånd vid trädfällning. Flera av områdena är helt normala moskogar på 

morän eller rentav lermark. Den ursprungliga orsaken till at dessa 

områden skulle sparas, var att de skulle hållas ytterom 

bergskrossningsverksamhet. Normalt lämnas impediment områden och 

stup och rasbranter orörda eftersom en stor del av dessa redan är 

skyddade enligt skogslagen. Den geologiska säregenheterna försvinner 

inte p.g.a. skogsbruksverksamhet. Det finns t.o.m. biotoper som fordrar 

kraftig solexponering för att kunna existera, varvid någon form av 

avverkning är önskvärd. På mycket synliga lägen kunde naturlig förnyelse 

eller försiktig bländning godkännas i övrigt borde normalt skogsbruk 

godkännas. 

På A och AT områdena borde normalt skogsbruk få förekomma tills 

detaljplan på området fastställts. A och AT områdenas areal är ca 4500 

ha. Vid informationstillfällena om generalplanen har framkommit att det 

behövs drygt 1000 ha för bostäder. Således blir det kvar ca 3000 ha för 

infrastruktur och rekreation. Inom dessa områden kommer det garanterat 

att finnas några livskraftiga jord- och skogsbruksfastigheter som fortsätter 

med primärproduktion. Välskötta ekonomiskogar med livskraftiga 

trädbestånd har visat sig vara mycket omtyckta besöksobjekt. Så länge 

skogsbruk går att bedriva lönsamt erhåller samhället gratis 

rekreationsområden på privat mark tack vare allemansrätten. 

Enligt planeförslaget skall skogarna skötas enligt skoglagens stadgar på 

MLY-område. Detta motsvarande konstaterande fattas på MTH-områden. 

Hoppas att det läggs till som en mening för MTH-området. 

På MLY-områden kan friluftsleder och rekreationsleder samt 

därtillhörande byggnader byggas. MLY-områdena som betecknar de 

vidstäckta skogsområdena kan således bli exploaterade som 

rekreationsområden. Eftersom de flesta MLY-områdena gränsar till 

befintliga skyddsområden borde man väl inte med vett och vilja suga in 

besökare via privata markägares marker till skyddsområdena, som 

egentligen borde vara en fristad för naturen. Markägarens intresse att låta 

grunda friluftsleder på sin mark bör vara frivilligt. 

I Sibbo storskog pågår ett projekt med friluftsleder på MLY-områden. Det 

kommer att ta lång tid innan planerade rutter i Sibbo storskog har 

genomförts. Kanske det skulle vara bäst att precisera att rekreationsrutter 

kan planeras i Sibbo storskog på MLY-områden. 








planeringen. 


Reserveringarna baserar sig 

på inventeringar och 

värderingar som gjorts på hela 

kommunens område. Avsikten 

har varit, att i en måttskala 

som innefattar hela 

kommunen, anvisa områden 

med betydande miljövärden. 

En stor del av materialet har 

också kommit från Nylands 

miljöcentral. Detta material har 

som sådant förts över till 


plankarta. Områdesgränserna 

kommer att preciseras senare i 

samband med den mer 


Bestämmelsen läggs till i 

MTH-bestämmelsen. 



334. 

Ullberg, 

Johanna 

335. 

Weckström, 

Camilla 

------- 

336. 

Alatyppö, 

Ville 

337. 

Byman, 

Gerhard 

Enligt generalplanen för Sibbo 2025 har det inte lämnats rum för jord och 

skogsbruksområden i Kallbäck by i närheten av Söderkulla. Vi på 

Skraflas 2:31 är de enda i södra Sibbo som ännu bedriver 

mjölkproduktion. Dessa kor är en exklusiv sevärdhet då de betar och 

bedriver landskapsvård på markerna invid Sibbo å, längs Eriksnäsvägen. 

Vi har tänkt bedriva jordbruk här i tiotals år framåt. 

Storträskområdet i Gesterby är en värdefull naturmiljö och bör 

bevaras 

Storträsket i Gesterby är en värdefull naturmiljö som i mån av möjlighet 

bör bevaras. Jag föreslår att området som jag målat med gult (hörnet som 

gränsar till Storträsk och som bildas söder om Nilsasvägen, norr om 

Tarpoilavägen) t.ex. betecknas som ett ’MTH’ område för att bättre 

bevara den omedelbara strandremsan kring Storträsket. 

VESIALUEET - VATTENOMRÅDEN 

MUUTA - ANNAT 

Miten Sipoon kunnan 2020-tavoitesuunnitelmassa esitetty kunnan vakaan 

talouden tavoite on otettu huomioon kaavaa laadittaessa? Varsinkin nyt 

kun Lounais-Sipoon alue liitetään Helsinkiin. 

Rakennuskieltoalueet esitettävä tarkemmin. 

Om planeringen 

Utkastet för 40 000 nya innvånare, ”räddningsförsöket” från Helsingfors 

stads annektering av Sydvästra delen av Sibbo har av bara farten lett till 

ett planeringsrus i kommunkansliet. 

Forstlager kommer med 35 000 nya innevånare utöver de Helsingfors 

planerar på den tidigare delen av Sibbo. En fantastisk höjning av målet, 

en fyrdubbling av befolkningen. Nästan esbotakt. Vilken förändring. 

Detaljplaner och genomförande för allt detta på 17 år. Om drivkraften 

kommer inifrån går det. 

Förhandlingar med olika interessegrupper, med marknaden och 

markägare. Det gäller att bygga planer på ”dolda beslut”, framför allt för 

områden för tätortsfunktioner. Var försiktig, många berörs. 

Det skall bara finnas vinnare vid en markanvändnigs planering. Den som 

får fördelar skall betala, direkt eller indirekt, till den som får nackdelar. 

Följer man den regeln går det lättare. 

Om planen 

Vid nyligen genomförd tävling för att belysa Huvudstadsregionens 

utveckling vann förslag att den skall gå längs kustbandet på båda sidor 

om Helsingfors. Södra Sibbo ingår i detta utvecklingsområde. Södra 

delen av planförslaget följer den angivna vinnarförslag. 

Södra delens bosättare har historisk sett alltid haft mest kontakt med 

Helsingfors och Borgå och gemenskapen över kustlandet har alltid varit 

större än med norra delens innvånare. Kommunikationsleden har varit 

vattnet längs kusten. Därför alla landningsplatser. Från 1920-talet kom 

sommarvillorna och inhyrda sommargäster i stugorna. Strandzonens 

Delgeneralplan bör utföras i etapper. 

Västra sidan om ån, Hitå-området för tätortsfunktioner, ligger avigt till för 

Söderkulla centrum, satsa hellre åt Hengelby och Boxhållet. Det blir 

säkert lättare att ordna kommunikationerna. Man bör på sikt räkna med 

att det i Södra Sibbo kommer ett värdigt centrum. 

Gör inte för många stadsliknande samhällen, planera och förverkliga i 

etapper. Satsa på utveckling och förtätning av By områden. T.ex. Träskby 




planeringen. 






Fastighetens planbeteckning 

är MTH. 




planeringen. 

Yleiskaavan toteuttamista 

varten on laadittu erillinen 

projektisuunnitelma, joka on 

kaavaselostuksen liitteenä n:o 

22. 


Yleiskaavaselostuksen 

liitekartta on laadittu 

suurempana, selostusliitteenä 

on käytetty A4-kokoa. 

Generalplaneförslaget grundar 

sig på utvecklingsbilden som 

fullmäktige godkänt och på 

den dimensionering som 

anvisas i den. Tillväxtmålet har 

funnits med i arbetet redan i 

strukturmodellskedet innan 

Helsingforsbesluten. 



Områdesreserveringarna 



338. 

Fallström, 

Christer 

339. 

Itä- 

Uudenmaan 

arkkitehdit 

SAFA / 

Juhani 

Karilas ja 

Tua 

Sandberg 

340. 

Kettunen, 

Tuula 

341. 

Lehtiranta, 

Armo 

342. 

Liljeström, 

Sirpa, 

Nousiainen, 

Ina, Valppu, 

Jani ja Evi 

343. 


är ett lämpligt område att förverkliga. Terrängen är småskalig och vacker 

med sina dalgångar som är uppodlade och utdikade med hacka och 

spade från små sammanhängande kärrområden. De varma backställena 

för bosättning är det dominerande landskapet. Lokalvägsnätets 

sträckning är till stor del klar och i dalgångarna är det lätt för 

ledningsdragning. Det här landskapet är en resurs att utnyttja för trivsamt 

boende. 

Nickby och norrut 

Kyrkan styrde en gång sockenfunktionerna. Dit kom marknaden och där 

blev centrum. Sedan kom järnvägen och utvecklingen går vidare. 

Järnvägen styr även nu tankarna hos planerarna. Ej bara för järnvägens 

skull kan det vara riktigt att samla eller knyta samman Nickby- och 

Tallmoområdenas tätortsfuktioner med Kervo. Jarnvägen går också till 

Sköldvik och Borgå. Planera och bygg! 

Valitan Sipoon yleiskaavaehdotuksesta vuodelle 2025. Kaavaa on 

ilmeisesti suunniteltu silloin kun Sipoon piti vakuuttaa Helsingin päättäjiä 

siitä, että kunnalla on aidot kasvuaikeet. Näen yleiskaavaehdotuksen ja 

sen alustavaa projektisuunnitelmaa lähinnä keinona yrittää estää 

Helsingin aluevaltaukset Lounais-Sipoossa. Nyt kun aluevaltausta ei 

onnistuttu estämään, on syytä toteuttaa toisenkaltainen, kuntalaisia 

suosiva ratkaisu. 

Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on sen 1 §:n mukaan 

järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan 

edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, 

taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Jos 

naapurikuntien kehitys, nykyinen yhdyskuntarakenne ja yhteydet otetaan 

huomioon, on yleiskaavalla mahdollisuuksia vastata näihin tavoitteisiin. 

Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kuntavaraa riittävät resurssit 

maankäytön suunnitteluun, jotta suunnitteluorganisaation toiminta 

voidaan taata ja pätevää työvoimaa lisätä. 

Pyydän selvittämään kaavoitustilanteen omistamillani alueille Mellanskog 

8/103 ja Hiekkamäki 18-58 osalta. 

Pohjois-Paippisessa ei ole suomenkielistä koulua, (ala- ja yläaste) paljon 

suomenkielisiä perheitä. Katuvalot olisi hyvä olla, koska Granbackantietä 

kulkee paljon lenkkeilijöitä ja pieniä lapsia. Ajonopeudet ovat 

Granbackantiellä liian suuret ja liikennemerkeillä voitaisiin sitä ajoittaa. 

Muistutuksen yhteenveto 

Esitämme, että kaavaehdotuksessa kiinnitetään huomiota olemassa 

olevaan rakennuskantaan sekä luonnonolosuhteisiin suunniteltaessa 

uusia asuinrakennuksia ja tielinjauksia. Kaikessa suunnittelussa tulee 

huomioida alueen säilyttäminen viihtyisänä. Sipoolla on nyt erinomainen 

tilaisuus osoittaa, että alueen olemassa oleva asuinympäristö on 

mahdollisuus huomioida uusien asuntojen suunnittelun rinnalla. 

Sipoolaiset vastustivat Lounais-Sipoon liittämistä Helsinkiin. Tämä 

kokemus mielessä pitäen tulisi huolehtia siitä, että 7000 uuden asukkaan 

sijoittaminen Talmaan tapahtuu olemassa olevaa vanhaa kylämäistä 

asutusta ja omistusoikeuksia sekä maaseutumaisemaa ja virkistysalueita 

kunnioittaen. Välttämällä ratkaisuja, joista Talmasta tulee kerrostalolähiö 

vähittäiskaupan suuryksiköineen, supermarketteineen, voidaan 

parhaimmillaan onnistua luomaan viihtyisä ja esimerkillinen taajama. 

Sibbo ås tillrinningsområden saknar nästan helt sjöar och i synnerhet i 

norra Sibbo är vi helt utan vattensamlingar sedan Hommanäs dammen 

brast den regnrika sen sommaren 1962. 

I slutet av 1970-talet fanns det långt gående planer att bygga 2 dammar i 

Sibbo å. Den ena skulle placeras i Hommanås och den andra ungefär vid 

holmbacken öster om Paipisvägen. 

Jag anser att planerna bör tagas från arkivet och dammas av, och att 

detaljplaneringen senare. 






mitoitustasoon. Yleiskaava on 

ollut kunnan 

kaavoitusohjelmassa 

ensimmäisen kerran 2002 ja 

se on kuulutettu vireille 

tammikuussa 2005. 

Yleiskaava on laadittu 

noudattaen ko. lain 

suunnitteluperiaatteita. 


Kiinteistöt sijaitsevat Talman 

golf-alueen pohjoispuolelle 

osoitetulla taajamatoimintojen 

alueella. Alueelle on tarkoitus 

laatia asemakaava. 



päätöksiä . Alueet on osoitettu 

se-alueeksi (selvitysalue). 

Alueelle on tarkoitus laatia 

osayleiskaava ja asemakaava. 

Alueen kaavoitus ei ole tällä 


kaavoitusohjelmassa. 



otettu huomioon rakennettu 

ympäristö sekä alueiden 

ominaispiirteet. Aluevarauksia 

tarkennetaan 





344. 

Lindén, 

Christina 

345. 

Lindqvist, 

Terho / Lea 

Ylppö 

förverkligandet av en damm I Hommanäs allvarligt och mycket seriöst bör 

övervägas. 

Det finns en både ekologisk och social beställning på ett förverkligande 

av detta project. 

Fördelarna är åtminstone följande: 

- Möjlighet till reglering av vattenflödet i Sibbo å som också skulle kunna 

ge en bättre vattenkvalitet. Nu fungerar storängarna i södra Paipis som 

buffert och flödar numera, på grund av stora nederbördsmängder, över 

med jämna mellanrum. Senaste år säkert 5 gånger och under detta år 

redan 2 gånger. Bil. 2. 

- Småskalig elproduktion utan koldioxidutsläpp. En fallhöjd på över 10 m 

torde vara helt möjligt. 

- Vi får ett saknat våtområde som säkert gör djurlivet mera mångsidigt. 

- En småskalig rekreations användning är säkert möjlig. Simstrand kan 

kanske ordnas öster om grusåsen i trakten av Skeppsmalmen. Här måste 

jag få påminna beslutsfattarna om att Sibbo ännu saknar en ordentlig 

simstrand vid havet på fastlandet, och kommer antagligen aldrig att 

kunna förverkliga ett sådant projekt. 

Eventuella nackdelar 

- Vissa igenväxta skyddsområden där det är svårt att röra sig går förstås 

förlorade då projektet förverkligas men jag tror nog att det blir tillräckligt 

med & branter och ”bäckisrännor” kvar fast dammen skulle bli 2 – 2,5 km 

lång. 

Bestämmelserna 

Bestämmelserna för “Område för tätortsfunktion” (A): Till “områdets 

exakta avgränsning avgörs i samband med detaljplaneringen” kan 

tillfogas: I samband med den fortsatta planeringen görs noggranna 

naturinventeringar vilka beaktas då det målsatta invånarantalet och 

byggplatsernas placering avgörs. Till ”... service och industri” kan 

tillfogas: som inte orsakar buller, vibrationer, luftförorening, tung trafik 

eller andra störningar i miljön. Till “Utgångspunkten är att skapa en 

vacker miljöbild “ kan fogas: och beakta områdets naturvärden, 

naturobjekt samt grönkorridorer. 

Bestämmelserna för “Byområde” (AT). Tillägg: I samband med 

delgeneralplanen görs noggranna naturinventeringar. Naturvärden, - 

objekt och grönförbindelser beaktas då det målsatta invånarantalet och 

byggplatsernas placering avgörs. 

Behov av vägförbindelse. Tillägg: Behovet och dragningen fastslås i den 

fortsatta planeringen. 

Lilla Bergholmenin alueen kaavoituksen järjestäminen 

Lilla Bergholmenin maankäytön tehostamisesta on jo 1950-luvulta saakka 

neuvoteltu Sipoon kunnan kaavoittajien ja rakennusvalvonnan edustajien 

kanssa. Karhusaaren kaavoituksen yhteydessä todettiin, että alueelle 

halutaan korkeatasoista asuinrakentamista. Korkealaatuista kaavoitusta 

ei pystytä toteuttamaan kunta- tai konsulttikaavoituksena nähtävillä olleen 

yleiskaavaehdotuksen pohjalta, mikä lukuisissa yleiskaavaluonnoksen 

lausunnoissa on todettu. Maanomistajakaavoituksella pystytään ottamaan 

huomioon alueen erityispiirteet ja rakentaminen voidaan toteuttaa 

huomattavasti laadukkaammin ja kustannustehokkaammin kuin laajoihin 

aluerakentamiseen tähtäävissä kaavoissa. Kunnan asukasmäärän 

lisääminen 40 000 uudella asukkaalla ei ole realistista pelkästään laajoilla 

ja tehokkaalla aluekaavoituksilla ilman negatiivisia sosiaalisia ja 

yhteiskunnallisia vaikutuksia. Väestöpoliittisesti kunnan olisi järkevää 

tukea myös yksityisomistukseen nojaavaa maankäyttöä, joka johtaa 

sosiaalisesti tasapainoiseen yhdyskuntarakenteeseen. 

Lounais-Sipoota koskevat, kuntarajamuutoksen luomat yleiset 

kehittämistavoitteet ovat luonteva lähtökohta myös Lilla Bergholmenin 

maankäytön tiivistämiselle. Aiemmin kaavoittajille toimitetuissa 

hakemusaineistoissa on esitetty tavoite Lilla Bergholmenin 

suunnittelemiseksi ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Tavoitteena on 

korkeatasoinen merellinen pientaloasumisen alue, jonka suunnittelussa 

on otettu huomioon saaren historia sekä maisemalliset lähtökohdat ja 

vaatimukset. 

Maankäytön tiivistämisen lisäksi on Sipoon kunnan edustajien ja 

maanomistajan kesken usein neuvoteltu kevyen, lähinnä 

henkilöajoneuvoliikenteelle sopivan sillan rakentamisesta Lilla 

Bergholmenille nykyiseltä mantereen puoleiselta pysäköintipaikalta. Sillan 

tarpeellisuus on ollut esillä jo 1950-luvulta asti, mutta sitä ei ole haluttu 

toteuttaa, nykyisen kesäasumisen vuoksi. Kasvaneen veneliikenteen, 

lähistöllä sijaitsevien venesatamien laajennusten ja rakennuskannan 

lisäyksen vuoksi alueen käyttötarkoitus on muuttunut alueella 


I planbestämmelserna har i 

huvudsak använts etablerade 

planläggningstermer. 


Lilla Bergholmen ei kuulu 

Sipoon yleiskaava 2025:n 

rajaukseen. Saaren 







346. 

Lindström, 

Henrik 

347. 

Lindström 

Kristian 

348. 

Mononen, 

Risto 

kesäasumisesta ympärivuotiseksi. Sillalla olisi useita myönteisiä 

vaikutuksia lähiympäristöönsä: se rauhoittaisi kapean salmen 

veneliikennettä, suojaisi yhteisalueen laiturien veneitä aallokolta sekä 

parantaisi salmen soutuveneliikenteen turvallisuutta ohjaamalla nopean 

moottoriveneliikenteen viralliselle väylälle Lilla Bergholmenin 

länsipuolelle. Siltaa koskevissa keskusteluissa on todettu, että siltaan 

tulisi jättää riittävä aukko veden läpivirtauksen säilyttämiseksi. 

Yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen 

Sipoon kunnan edustajien ja maanomistajan yhteisissä keskusteluissa on 

useasti taholtani painotettu, että Lilla Bergholmenille tulisi sallia myös 

korkeatasoista rakentamista, jotta yhteiseksi tavoitteeksi asetettu 

asumisen laadukas vaatimustaso voitaisiin saavuttaa. Majvikin alue on 

ollut mukana Lounais-Sipoon ideasuunnitelmissa. Majvikista on kunnan 

vastineessa yleiskaavaehdotusta koskevaan mielipiteeseen no 56. 

mainittu, että sinne on helposti sijoitettavissa enemmän asutusta kuin 

mielipiteissä on esitetty. Majvikin alueen yksityiset maanomistajat ovat 

myös kiinnostuneet alueen kaavoittamisesta yksityisesti. 

Lilla Bergholmenin maanomistajan edustaja ja asiamiehet ovat olleet 

usein yhteydessä Sipoon kunnan kaavoitusviranomaisiin sekä 

rakennusvalvontaan ja painottaneet tätä yhdenvertaisuuden periaatetta, 

kun on käsitelty Lilla Bergholmenia ja sen ympäristössä toteutettuja 

kiinteistöjen rakentamishankkeita. Viranomaisten kanssa käydyissä 

keskusteluissa yhdenvertaisuus on luvattu ottaa huomioon myös Lilla 

Bergholmenin kaavoituksessa. 

Esitän edellä mainittuja periaatteita Lilla Bergholmenin kaavoitustyön 

lähtökohdiksi ja huomioon otettaviksi Sipoon yleiskaavan laadinnassa. 

Om ej den orättvisa behandlingen av markägare i viss mån rättas till kan 

generalplaneförslaget i den nu framlagda formen ej godkännas. Det är 

klart att en helt rättvis behandlingen ej är möjlig, men målsättningen bör 

vara att behandla alla så rättvist som möjligt, enligt grundlagen får någon 

markägare ej behandlas klart annorlunda än andra. 

Om ej den orättvisa behandlingen av markägare i viss mån rättas till kan 

generalplaneförslaget i den nu framlagda formen ej godkännas. Det är 

klart att en helt rättvis behandlingen ej är möjlig, men målsättningen bör 

vara att behandla alla så rättvist som möjligt 

Asukasmäärän kehitys 

Yleiskaavaehdotuksen mukaan kunta varautuu 40.000 uuteen 

asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä, ja tavoitteena on 35.000 uutta 

asukasta. Ottaen huomioon kaavoituksen todennäköisine valituksineen 

viemän ajan jää tavoitteen toteuttamiseen enintään 15 vuotta. Tämä 

merkitsee keskimäärin 4 % vuotuista väestönkasvua tai tasaisena 

lisäyksenä noin 2.300 asukasta / vuosi. 

Yleiskaavaehdotuksessa on arvioitu – poistuma ja sisäinen muuttoliike 

huomioiden – asuntokohtaiseksi asukasluvuksi 2,5 asukasta, eli 

asuntotuotannoksi liki 1.000 asuntoa vuosittain. Vuosina 2006 ja 2007 

valmistui Sipoossa vähän yli 200 asuntoa kunakin vuonna, ja näyttää 

kaavoitus- ja suhdannesyistä siltä, että lähivuosina eivät tuotantoluvut 

suurene. 

Esitän, että yleiskaavassa varaudutaan 15.000 uuteen asukkaaseen 

vuonna 2025 ja tavoitteeksi otetaan 12.000 uutta asukasta, mikä 

merkitsee noin 800 asukasta tasaisena vuosikasvuna tai noin 3,5 

%:n suuruista vuosittaista kasvua. 

Seuraavassa eräitä perusteluja: 

- Tähän asti on pidetty 2 %:n väestönkasvua sen suuruisena, jonka 

kunnan taloudelliset ja muut resurssit hyvin kestävät. Uudet asukkaat 

saadaan tällöin myös hyvin integroitua kuntaan ja asumisyhteisöönsä. 

- Sipoon kunta on vuoden 2008 alussa sopinut omaksi 

asuntotuotantotavoitteekseen Helsingin seudulla keskimäärin 400 

asuntoa / vuosi vuosina 2008 – 2017 eli lähes 1.000 uutta asukasta 

vuosittain. Edellä mainituista syistä ei tavoitetta saavuteta lähivuosina. 

- Kunnalla ei ole nykyisen pienemmän kasvun aikana ollut riittävästi 

resursseja rakennustensa, katujensa, vesihuoltoverkkonsa ym. riittävään 

kunnossapitoon ja peruskorjaukseen. Nikkilän rakennettu ympäristö on 

paikoitellen ränsistynyt ja merkkejä kulumisesta on Söderkullassakin. 

Resurssit ovat menneet uustuotantoon. 

- Kirkkonummi muistuttaa mm. maantieteelliseltä sijainniltaan Sipoota. 

Kirkkonummelta on tosin toimiva henkilöjunaliikenne metropolialueelle ja 

siellä on toteutettu muutama aluerakentamiskohde. Sen asukasluku on 

noin 36.000 ja kuntaan on viimeisen 15 vuoden aikana tullut vajaa 10.000 

uutta asukasta. 

Generalplanens 

planeringsprincip är att 

behandla invånarna jämlikt. Se 

också allmänt bemötande 1 

samt allmänt bemötande; 

Ordnande av deltagande. 







Kasvun toteuttamista on 

tarkasteltu kaavaselostuksen 

liitteenä olevassa 

projektisuunnitelmassa sekä 

VTT:n laatimassa vaikutusten 

arvioinnissa. Kunnasta on 

puuttunut strategisen 

maankäytön ohjausväline. 

Yleiskaavalla varaudutaan 

kasvuun ja luodaan 

mahdollisuudet 

yhdykuntarakenteen hallittuun 

kehittämiseen. Sipoon sijainti 

Helsingin seudulla idän 

kasvusuuntana tulee 

pysymään vakiona. Kunnan 

yleiskaavatyö on hyvä 

esimerkki kunnan kyvystä 

omana työnään konsulttien 

avustuksella organisoida ja 

toteuttaa vaativa laaja 

kaavatyö kovan paineen alla. 


349. 

Palola, Aulis 

- Sipoon ylisuuri väkilukutavoite ei ratkaise mitään valtakunnan eikä 

metropolialueen muuttoliikeongelmaa eikä kunnan siten ole tarpeen 

siirtyä kunnalle monia ongelmia aiheuttavaan kasvuun. 

- Ylisuuren väestönkasvun toteuttamisessa on tarkoitus turvautua 

moneen enemmän tai vähemmän pätevään konsulttiin, joitten ohjaukseen 

ja valvontaan tarvitaan voimavaroja, ehkä konsultteja. Tämä voi johtaa 

siihen, että kunnan oman henkilöstön suunnitteluttamisen ja 

rakennuttamisen tietotaito jää kehittymässä tai jopa vähenee. Konsulttien 

vastuu lopputuloksesta päättyy konsulttisopimuksen myötä ja jatkohoito 

jää kunnalle. 

Kestävä kehitys 

Osa mahdollisista maankäyttösopimusalueista sijoittuu huonosti 

päivittäisen palvelutarpeen ja joukkoliikenteen osalta, mikä tulisi 

huomioida jatkosuunnittelussa. 

Yleiskaavan yleisiin määräyksiin esitän lisäystä: Asuinrakennukset tulee 

suunnitella ja rakentaa matalaenergiataloina. 

Lisäksi esitän seuraavaa muutosta määräyksiin, jotka koskevat 

omakotitalojen rakentamista: 

- Yksiasuntoisen yksikerroksisen uudisomakotitalon kerrosala saa olla 

enintään 220 k-m2 ja useampaan kuin yhteen tasoon rakennetun 

kerrosala enintään 300 k-m2, jos rakennuspaikan pinta-ala, ympäristö- tai 

jokin muu seikka ei rajoita uudisrakennuksen kokoa tätä pienemmäksi. 

Perustelluista syistä tähän voisi saada poikkeuksen. 

Generalplanen uppfyller inte de krav som enligt markanvändnings- och 

bygglagen bör beaktas då en generalplan utarbetas. 

Generalplanen är varken ekonomisk eller ekologiskt hållbar. Den 

befintliga samhällsstrukturen i Helsingforsregionen utnyttjas inte till fullo 

utan generalplanen kräver nyinvesteringar i infrastruktur fast det närmare 

huvudstadsregionens kärna finns färdig eller i snar framtid förverkligad 

infrastruktur som mycket bättre kan betjäna tilläggsbosättningen. 

Generalplanen baserar sig på att nya spårförbindelser förverkligas fast de 

nuvarande och i PLJ 2007 planerade nya spårförbindelserna mer än väl 

räcker för befolkningsökningen i regionen fram till år 2030. Det är mot 

förnuftig samhällsplanering och hållbar utveckling att bygga nya stora 

bostadsområden relativt lång från huvudstadsregionens kärna då det på 

närmare håll finns områden med befintlig infrastruktur. Förnuftigare är att 

bygga på områden som omfattas av spårtrafik eller som inom en snar 

framtid kommer att omfattas av spårtrafik, såsom Marjaområdet och 

södra Esbo. Inom hela huvudstadsregionen är det möjligt och önskvärt att 

förtäta bebyggelsen speciellt invid järnvägarna och metron. Via förtätning 

förbättras även de ekonomiska förutsättningarna för kollektivtrafiken och 

behovet av understöd via skattemedel minskar. 

Det finns inga planer på hur vattenförsörjningen och avlopp skall skötas 

för en så stor befolkningsökning. Kommer Helsingfors att kunna eller vilja 

ta emot avloppsvattnet från Sibbo? Planerna borde finnas till innan man 

planerar en jättelik befolkningsökning. 

Man vet av erfarenhet att en stor inflyttning medför stora sociala problem 

vilket resulterar i en otrygg och osund livsmiljö för alla 

befolkningsgrupper. Den alltför stora inflyttningen gör att de inflyttade inte 

integreras i samhället. Rotlösheten ökar. Den infödda befolkningen blir på 

endast 15 år en liten minoritet som inte känner igen sig i sin egen 

hemkommun. Samhällsgemenskapen och kommunidentiteten försvinner 

då det stora flertalet av befolkningen är nyinflyttade. Kommunens 

karaktär ändras totalt. 

Generalplanen garanterar inte att självförsörjningsgraden beträffande 

arbetsplatser förbättras. Det behövs även andra incitament än en 

generalplan för att företag skall etablera sig i en kommun. Planerna om 

de nya arbetsplatserna är överoptimistiska. Vilket slags arbetsplatser 

skulle det vara frågan om? Självförsörjningsgraden beträffande 

arbetsplatserna kommer knappast att öka, snarare minskar den. 

Arbetsplatser uppkommer via affärsidéer och marknaderna, inte genom 

att planlägga områden. I Östersundom finns det en detaljplan med 

mycket kontorsutrymmen, men den har inte kunnat förverkligas därför att 

det inte finns företag som är intresserade av att etablera sig i ett område 

så långt borta från andra företag, universitet osv. I Esbo och Vanda finns 

det närmare huvudstadsregionens kärna och flygplatsen betydligt 

attraktivare områden, som utkonkurrerar Sibbo. Sibbo har inte ens 

läroanstalter som kunde locka företag nära sig. 

I generalplanebeskrivningen sägs det att inflyttarna höjer kvaliteten på 

arbetskraften. Det är en förolämpning gentemot den befintliga 

befolkningen. Det verkar som om kommunen önskade byta ut 

Luonnollisesti yleiskaava on 

vasta alkua alueiden 

toteuttamiselle ja osaamista 

vaaditaan jatkossakin. 

Sopimusalueiden 

toteuttamisjärjestyksestä ei ole 

tehty päätöksiä. Yleiskaavalla 

luodaan mahdollisuudet 

alueiden aloittamiselle, mutta 

yleiskaavassa ei oteta kantaa 

toteutusjärjestykseen. 

Yleiskaavan yleisiin 

määräyksiin otetut yksittäistä 

rakentamista koskevat 

määräykset ovat kunnan 

voimassa olevasta 

rakennusjärjestyksestä. 

I utarbetandet av 

generalplanen har, enligt de 

innehållskrav som 


bygglagen ställer på 

generalplanen, beaktats, att 

samhällsstrukturen fungerar, 

är ekonomisk och ekologiskt 

hållbar, att den befintliga 

samhällsstrukturen utnyttjas, 

att behov i anslutning till 

boendet och tillgången till 

service beaktas, att trafiken, 

isynnerhet kollektivtrafiken och 

gång- cykel och 

mopedtrafiken, samt 

energiförsörjningen, vatten och 

avlopp samt 

avfallshanteringen kan ordnas 

på ett ändamålsenligt och med 

tanke på miljön, 

naturtillgångarna och 

ekonomin hållbart sätt, att det 

ges möjligheter till en trygg, 

sund och för olika 

befolkningsgrupper balanserad 

livsmiljö, att det ordnas 

verksamhetsbetingelser för 

kommunens näringsliv, att 

miljöolägenheterna minskas, 

att den byggda miljön, 

landskapet och naturvärdena 

värnas, samt att det finns 

tillräckligt med områden för 

rekreation. 

En separat projektplan har 

utarbetats för genomförandet 

av generalplanen. 

Projektplanen finns som bilaga 

nr 22 i planbeskrivningen. 

Med hjälp av denna säkras 

förverkligandet av en kvalitativ 

miljö enligt generalplanens 

målsättning. Dessutom finns i 

planen bl.a. förslag på 

samarbetsformer med olika 

intressenter (markägare, 

byggfirmor m.fl) och 


efolkningen mot en kvalitativt bättre. 

Generalplaneförslaget innehåller inget nytänkande eller visioner. Man 

försöker bara kopiera utvecklingen i Esbo och Vanda utan att ha de 

förutsättningar de har haft. Esbos nuvarande stadsstruktur ligger närmare 

huvudstadsregionens kärna än Östersundom. Utbyggnaden av Hista, 

som ligger på samma avstånd från huvudstadsregionens kärna som 

Östersundom, har kritiserats för att det ligger för långt borta. Esbo har en 

teknisk högskola som har möjliggjort etableringen av kunskapsföretag. 

Sibbo borde i samband med Östersundomfrågan ha lyft fram som 

kompromissförslag att Helsingfors universitets verksamhet i Vik flyttas till 

Sibbo och Vik bebyggs. Det är fortfarande möjligt. Då skulle Sibbo få 

högskoleverksamhet och kunna attrahera kunskapsföretag och goda 

skattebetalare. Varför har Sibbo inte försökt få statliga ämbetsverk till 

kommunen? Tyvärr verkar det som om det vore ”vandalisering” som 

gäller. Oljevägen kommer att kantas av lager som Ring III:an och så finns 

det politiker som absolut vill ha ett flygfält till Sibbo. 

Generalplanen minskar inte på miljöolägenheterna. Det är en matematisk 

omöjlighet att miljöolägenheterna skulle minska om befolkningen 

flerfaldigas. Att hänvisa till att miljöolägenheterna proportionellt minskar 

då spårtrafik ordnas och bosättningen placeras i tätorter och byar 

stämmer endast om man inte tänker regionalt. Mycket klokare vore att 

placera den nya bosättningen i SAD-området där det redan finns 

fungerande spårförbindelser med ineffektivt byggda stationsomgivningar. 

Generalplanen tar sikte på år 2025, men det är alldeles säkert att ingen 

spårtrafik kommer till södra Sibbo tills dess. Irmeli Wahlgren, som har 

gjort konsekvensbedömningen, har presenterat helt annorlunda 

synpunkter då hon skrev sin forskningsrapport om klimatkonsekvenserna 

av utvecklingsplanerna för markanvändningen i Esbo. Hon skrev att 

förverkligandet av Hista är problematiskt då man betraktar 

klimatkonsekvenserna. Hon skriver vidare att byggande av områden före 

det finns en spårtrafikförbindelse dirigerar människorna att använda 

personbil och att det är svårt att få människorna senare att ändra på sitt 

beteende. Enligt henne borde man först använda de områden som ligger 

bäst till trafikmässigt och att dessa fördelaktiga områden ligger vid 

spårförbindelserna, speciellt metron. I förordet till samma rapport undrar 

Esbos stadsplaneringschef hur man kan motivera motsvarande projekt i 

Sibbo om byggandet av Hista inte är förnuftigt. Det samma undrar jag. 

Alla områden i Sibbo ligger längre bort från huvudstadsregionens kärna 

än Hista. 

Om utbyggnaden av kommunen från ca 18 000 invånare till 53 000 görs 

på 15 år (2010 - 2025) betyder det en årlig befolkningstillväxt på 7,5 % 

(1 350 - 3 700 invånare per år). Den enda kommunen som har vuxit så 

snabbt under en så lång tid i det efterkrigstida Finland är Esbo. Detta 

skedde dock på 1950- och 1960-talen då kraven på samhällsservice var 

helt annorlunda. Mig veterligen skedde denna tillväxt inte alldeles 

friktionsfritt. I dagens läge har de flesta kommunerna nöjt sig med en 

betydligt moderatare tillväxt. Generalplanerna för Vanda och Esbo utgår 

från en årlig tillväxttakt på ca 1 % och Helsingfors generalplan utgår från 

en årlig tillväxt på ca 0,5 %. I fjol ökade hela Finlands befolkning med 0,4 

%. Det är osolidariskt och fel mot andra kommuner i Finland att försöka 

locka till sig möjligast mycket arbetsför befolkning då man vet vilka 

utmaningar Finland står inför då årsklasserna minskar och pensionärerna 

ökar i antal. Jag anser att en årlig befolkningsökning på ca 1 % vore 

alldeles tillräcklig för Sibbo och även det skulle betyda att vi utarmar 

andra områden i vårt land och försvårar tjänsteproduktionen där. Vilken 

är Sibbo kommuns motivering till att tillväxttakten skall vara över 1 %, då 

en tillväxt på omkring 1 % vore helt i linje med tillväxtambitionerna i 

huvudstadsregionens kommuner (SAD-området) och då faktum är att 

även en befolkningstillväxt på 1 % så långt från huvudstadsregionens 

kärna är ohållbar utveckling och bidrar till ökade utsläpp i form av 

koldioxid och andra för människornas välfärd skadliga ämnen? 

Kan kostnaderna för förbättring och byggande av matarleder och 

huvudleder (t.ex. Jokivarsivägen) ingå i de avgifter som man tar in via 

markanvändningsavtal eller utvecklingskostnadsersättningar? 

Vägförvaltningen är väghållare för huvudlederna i Sibbo. Eftersom staten 

under de senaste åren har gjort endast minimala satsningar på vägnätet i 

Sibbo och man vet hur dyra projekt som är på gång i huvudstadsregionen 

(SAD-området), kommer vägförvaltningen inte att ha råd med de 

behövliga förbättringarna av vägnätet i Sibbo. Redan att förverkliga 

huvudstadsregionens trafikplan PLJ 2007 innebär att de nuvarande 

investeringarna i huvudstadsregionen bör fördubblas från 100 Me/år till 

200 Me/år. I dessa summor ingår inte den kostnadsstegring som på 

sistone har skett, exempelvis Ringbanans och Västmetrons 

avtalsförfaranden bl.a. 

möjligheter och risker i 

samband med avtal. 

Generalplaneprocessen 

startade med granskning av 6 

olika strukturmodeller. En 

konsekvensbedömning har 

utarbetats för varje modell. 

Jämfört med Sibbos tidigare 

planläggningshistoria 

representerar tillväxten som 

presenteras i 

generalplaneförslaget en 

anmärkningsvärd kursändring, 

såväl i Sibbos som i 

kranskommunernas mått mätt. 

Generalplaneförslaget bereder 

sig för tillväxt och tillväxten 

riktas till tätorter och 

bycentran. Se också allmänt 

bemötande 

Konsekvensbedömning. 

Områdesreserveringarna i 

södra Sibbo baserar sig på 

kollektivtrafik och man är 

beredd på spårtrafik. Också av 

denna orsak har en större 

tillväxt anvisats till Tallmo och 

Nickby än till södra Sibbo. 

Planläggningen av Hista 

behandlas inte i generalplan 

för Sibbo 2025. 


allmänt bemötande 


Ärendet avgörs inte i 

generalplaneprocessen. 

Sibbo deltar i utarbetandet av 

en trafiksystemplan för 


kostnadsförslag har stigit avsevärt sedan PLJ 2007 rapporterades. 

Räcker det ännu tilläggspengar till Sibbo då det finns dyra projekt även 

annanstans i landet? De förbättringar som ingick i vägnätsplanen för 

mellersta och norra Sibbo som uppgjordes år 2001 är fortfarande ogjorda 

pga penningbrist. Också underhållet av de nuvarande vägarna och 

gatorna i Sibbo har varit otillräckligt och skicket har försämrats betydligt. 

Exempel från Esbo och Vanda visar att Sibbo kommun måste endera 

delta i finansieringen eller överta vägarna som gator, beroende på vilket 

arrangemang som möjliggör att även de nya detaljplaneområdenas 

markägare deltar i kostnaderna. Att kommunen skulle kunna sköta 

finansieringen av väg- och gatunätet så att den inte belastar de 

nuvarande invånarna är dock föga troligt, eftersom de tidigare 

markanvändningsavtalen som Sibbo har ingått uppenbart har varit dåliga 

då skatteprocenten och skuldsättningen kontinuerligt har ökat i och med 

inflyttningen. Har kommunen alls dryftat dessa frågor och hur har 

kommunen tänkt sig finansieringen av huvudvägarna så att 

skatteprocenten inte höjs? 

Kommer det att finnas köpare till bostäderna om tomtpriserna belastas 

med råmarkspriset (60 e/m2), utvecklingskostnaderna (360 e/m2-vy) plus 

markägarens andel, som enligt lagen måste vara 40 % (240 e/m2-vy) av 

värdestegringen? Med en områdeseffektivitet på 0,2 skulle tomtens andel 

av bostadspriset vara ca 900 e/m2-vy. Om bostädernas byggkostnader är 

2 750 - 3 080 e/m2-vy (enligt VTT) skulle den totala kostnaden för 

bostäderna bli 3 650 - 3 980 e/m2-vy. Ett vanligt egnahemshus på 150 

m2-vy skulle då kosta 597 000 e och en radhustrea på 80 m2-vy 292 000 

e. Åtminstone i Tallmo och Nickby är det ytterst osannolikt att det finns 

intresserade köpare på grund av att områdenas status inte motsvarar 

dylika priser. Trots högkonjunkturen är det svårt att sälja bostäder som är 

på ofördelaktiga platser. Exempelvis i Köklax finns många bostäder som 

är osålda fast området är betydligt närmare huvudstadsregionens kärna 

än Sibbo och har fungerande tågförbindelser. 

Kostnaderna för infrastrukturen och det enorma stöd som kollektivtrafiken 

i SAD:s regi kräver skulle belasta även glesbygdsborna. Glesbygdsborna 

har oftast själva redan betalat för vatten och avlopp samt trafikleder 

(privatvägar). Glesbygdsborna står också själva för kostnaderna för sina 

resor. Glesbygdsborna har inte heller med kommunala skattemedel 

bekostade lättrafikleder, gatubelysning, lekparker, parkområden, 

friluftsleder etc. i samma utsträckning som de som bor på 

detaljplaneområdena. Generalplanen ger glesbygdsborna endast 

olägenheter, försämringar och högre skatteprocent. I sitt svar till samma 

anmärkningar på generalplanutkastet påstår kommunen att 

glesbygdsområdenas ställning förbättras genom att stärka kommunens 

bycentra. Hur skulle glesbygdsbornas ställning bli bättre då alla pengar 

går åt till att bygga ut servicen åt inflyttarna? Exempelvis i Borgby har 

man väntat i åratal förgäves på lättrafikleder och övergångsställen. 

Skolbarnen har inte ens beviljats skolskjuts fast deras skolväg har varit 

farlig. 

Generalplanen har ingen som helst språklig konsekvensbedömning. Hur 

tryggar man de i grundlagen stipulerade lika rättigheterna för båda 

språkgrupperna? Att hänvisa till att Sibbo kommun har långa traditioner i 

god förmåga att trygga servicen på invånarnas eget modersmål räcker 

inte som svar. Sibbo hade ännu för några år sedan en svensk majoritet, 

men år 2025 kommer de svenskspråkiga att utgöra endast ca 10 % av 

invånarna om man förverkligar generalplanen. Man har redan nu märkt 

en avsevärd försämring i kommunens vilja och förmåga att betjäna på 

båda språken. Man kan visserligen inte med generalplanen alltför mycket 

påverka vilken språkgrupp inflyttarna hör till, men med dimensioneringen 

kan man säkerställa att den procentuella andelen av svenskspråkiga 

överstiger den andelen då kommunen och i viss mån även privata företag 

bryr sig om att ge betjäning på svenska. Minimiandelen ligger vid ca 25- 

30 %. 

Den i generalplaneförslaget skisserade samhällsstrukturen är inte 

ekonomiskt och ekologiskt hållbar. Den befintliga infrastrukturen räcker 

inte till. Man måste bygga mera infrastruktur vilket inte kan vara förenligt 

med hållbar utveckling då det innanför Ring III finns färdig infrastruktur 

som möjliggör en även ekonomiskt vettig förtätning av den nuvarande 

alltför splittrade stadsstrukturen i huvudstadsregionen. Generalplanerna 

för Helsingfors, Vanda och Esbo ger utrymme för en betydlig 

befolkningsökning inom sagda städer. Speciellt Esbo har stora 

Helsingforsregionen 

tillsammans med 14 

kommuner i 

huvudstadsregionen. 

I kommunens 

planläggninsprogram 2008 har 

i april godkänts en 

detaljplanering av över 200 ha 

av kommunens egen mark. 

Inga beslut har fattats om 

tidtabellen för 

projektsamarbetsområdena. 

Man har förberett sig för 

förändringar i den ekonomiska 

konjunkturen. Kommunen 

köper fortfarande råmark på 

platser som är fördelaktiga för 


Kommunens tillväxtstrategi 

baserar sig inte enbart på 

genomförande av 

samarbetsområden. 

Även glesbygdsområdena 

stöder sig alltid på något 

bycentra. I 

generalplaneförslaget har 

skapats ett nätverk av 

bycentran som möjliggör 

förbättrade förhållanden för 

glesbygdsområdena 


Generalplanekartan, 

planbeskrivningen och 

konsekvensbedömningen finns 

på både finska och svenska. 

Kommunens mål är att också i 

framtiden vara en tvåspråkig 

kommun. Genom 

generalplanen skapas 

möjligheter till en behärskad 

tillväxt som stärker Sibbos 

attraktion som en starkt 

tvåspråkig kommun. 


Konsekvensbedömning. Även 

utanför Ring III finns 

existerande samhällsstruktur 

som genom utveckling 

förbättrar den ekologiska 

hållbarheten. 

Utveckling av existerande 

infrastruktur är en väsentlig del 

av samhällsutvecklingen. 

Sibbo kommun deltar i 

utvecklingen av 

Helsingforsregionen. 


möjligheter till förtätning. Helsingfors har stora obebyggda 

jordbruksområden exempelvis i Vik, Domargård och Tomtbacka. Att idka 

jordbruk i en metropol är bisarrt, Sibbo lämpar sig bättre för dylik 

verksamhet. Både ur regional och global synvinkel är det helt förkastligt 

att huvudstadsregionen expanderar. EU:s miljöbyrå har kritiserat 

Helsingforsregionen för att den sprider sig och tar alltmer mark i anspråk. 

Expansionen leder till fler vägbyggen och transporter, som i sin tur 

äventyrar EU:s miljömål vad gäller klimat, luftföroreningar och 

vattenkvalité. Utbyggnaden enligt generalplanen skulle ytterligare förvärra 

situationen. 

Miljöolägenheterna i Sibbo ökar drastiskt då befolkningen tredubblas 

eftersom trafiken och utsläppen i grova tal också trefaldigas. Under 

byggnadsskedet kommer Sibbo att vara en massiv byggarbetsplats i 15 

år. Det betyder mycket tung trafik, buller, damm, smuts, 

specialarrangemang, upprivna, söndriga och lappade gator mm. 

Framkomligheten och trafiksäkerheten på vägarna i Sibbo kommer att 

försämras drastiskt, eftersom staten inte har råd att förbättra vägarna. 

Också det här borde beaktas i konsekvensbedömningen men i 

generalplanebeskrivningen underskattas alla olägenheter eller så nämns 

de inte ens. 

Bedömningen av verkningarna är tendentiös och alltför positiv fast de 

negativa verkningarna är uppenbara. Med ett mindre invånarantal blir de 

totala verkningarna också mindre. Om generalplanens tiotusentals 

människor i stället bosatte sig i huvudstadsregionen vid befintlig 

infrastruktur och nära arbetsplatserna vore det ekologiskt och ekonomiskt 

betydligt vettigare, men detta har inte alls beaktats. 

De utgångsdata som har använts i konsekvensbedömningen av trafiken, 

exempelvis antalet resor, kollektivtrafikandelen och arbetsresornas längd 

har valts så att generalplanen skulle verka vettig och att man får sådana 

uppsnyggade resultat som man vill ha. Den höga kollektivtrafikandelen 

och de förkortade arbetsresorna verkar inte trovärdiga då man jämför 

med nuläget och andra jämförbara områden. Kollektivtrafikandelen i 

konsekvensbedömningen är åtminstone det dubbla jämfört med andelen i 

trafikutredningen. Hur motiveras det? I bullerutredningen har man troligen 

också använt sig av för liten biltrafik. 

De trafikmängder som i trafikutredningen presenteras för år 2025 är 

förvånande. Hur kan trafiken på väg 1494 vid gränsen till Borgnäs minska 

till en tiondel fast befolkningen i Sibbo flerfaldigas och antagligen även i 

Borgnäs ökar. Att biltrafiken på Jokivarsivägen "endast" fördubblas verkar 

ytterst osannolikt om befolkningen i Nickby fyrfaldigas. Att kapaciteten på 

vägarna inte överskrids är inte en tillräcklig analys av 

trafikkonsekvenserna, man måste också beakta servicenivån. Det är 

oacceptabelt att framkomligheten drastiskt försämras och att 

olycksfrekvensen, bullret och övriga olägenheter ökar. 

Generalplanebeskrivningen är en försköning av allt det obehagliga som 

den omåttliga tillväxten för med sig. Man har så gott som totalt låtit bli att 

redogöra för försämringarna. Den bild på vilken man i trafikutredningen 

presenterar trafiktillväxten är missvisande, då man har valt att visa även 

huvudstadsregionens enorma trafikmängder på samma bild. Då ser 

Sibbos trafikmängder förstås anspråkslösa ut och den enorma tillväxten 

göms undan då den presenteras uppdelad i två smala kantband bredvid 

den nuvarande trafikmängden. 

Om generalplanen förverkligas bör Jokivarsivägen omedelbart byggas 

om till en tvåfältsväg, annars försämras framkomligheten alltför mycket. 

Redan nu är framkomligheten dålig under rusningstid och hastigheterna 

har sjunkit. Vägens skyltade hastighet har också sänkts på långa sträckor 

till 60 km/h. På vägen kör ofta traktorer och om trafikmängden ökar är de 

ännu mera till förtret. Vägen är norra Sibbos viktigaste kollektivtrafikled 

och försämrad framkomlighet drabbar bussarna ännu mera än 

personbilarna. 

Bullerutredningen har uppenbart gjorts med föråldrade trafikdata, som 

troligen är betydligt mindre än i den nya trafikutredningen. Trafiken och 

därmed bullerzonerna kommer att växa betydligt på alla vägar. 

Bullerzonerna för nuläget och år 2025 bör räknas med senaste trafikdata 

och presenteras på karta så invånarna vet vad de har att vänta. 

Bland generalplanebeteckningarna finns beteckningen ”vägavsnitt som 

avses förbättras betydligt”. Beteckningen är svår att urskilja och bör 

korrigeras. Finns beteckningen överhuvudtaget någonstans på 

generalplanekartan? 

I Nickby har man ritat in ett centrumområde kring stationen. Man har dock 

inte beaktat att byggbarheten i området är dålig på grund av 

markbeskaffenheten och terrängen. Dessutom är en stor del av området 

redan bebyggd alltför glest med tanke på lönsam tågtrafik. De 


Tillväxten har styrts till platser 

där det finns goda möjligheter 

för kollektivtrafik. 

Folks trafikbeteende kan inte 

avgöras i generalplanen. 

Tillväxten som presenteras i 

generalplaneförslaget baserar 

sig på fullmäktiges beslut. 

Se vad som sagts tidigare i 

bemötandet. 

Generalplaneringens mål är att 

minska trafikbehovet och 

samtidigt öka förutsättningarna 

för kollektivtrafik. 

Varje kommuns mål är att öka 

de egna arbetsplatserna. 

I trafiknätsplanerna används 

olika matematiska modeller. 

Sibbo kommun är en del av 

metropolområdet. Genom att 

presentera samordningen av 

kommunens trafik med 

Helsingforsnejdens trafiknät 

har de regionala 

konsekvenserna av 

kommunens tillväxt iakttagits. 


Med beteckningen har från 

Söderkulla delgeneralplan 

anvisats Massbyvägen. 

I kommunens 

planläggningsprogram 2008 

har i april godkänts 

detaljplaneringen av Nickby 

Gård III. 






350. 

Salin, Anneli 

ja Veikko 

sifferuppgifter som finns i trafikutredningen ger vid handen att invånarna 

plus arbetsplatserna inte är tillräckligt många på 600 meters avstånd från 

stationen. En stor del av tillväxten i Nickbyområdet dirigeras till avlägsna 

platser från stationen. Med sådan planering får man inte tillräckligt 

underlag för tågtrafiken. Människorna går högst 600 m, 

anslutningstrafiken kommer att bli svår att ordna så den skulle vara 

konkurrenskraftig med den egna bilen och människorna vill inte åka bakåt 

genom det stockade centrumet för att komma till tåget. 

I Nickbyområdet borde planeras en ny vägsträckning mot Jokivarsi för att 

avlasta Borgnäsvägen - Nickbyvägen som kommer att bli överbelastade 

på grund av den stora trafiktillväxten. 

Generalplanen är alltför schematisk. Man borde ta exempel av 

generalplanen för södra Esbo som är betydligt mera detaljerad och visar 

var det byggs huvudsakligen höghus, tätt och lågt eller småhus samt vilka 

områden som ändras väsentligt, utvecklas eller bibehålls. 

Mitt förslag till dimensionering av generalplanen är att man utgår från 

totalt 22 000 invånare i Sibbo år 2025. Befolkningstillväxten skulle då 

vara 4 000 invånare. Därtill kan man för oväntade och framtida behov 

förbereda sig för ytterligare 3 000 invånare. 

Jag anser att en årlig befolkningstillväxt på högst 1 % skulle vara passlig 

för Sibbo, mao mindre än tillväxten på 1,5 % under de gångna 25 åren 

vilken har försatt kommunen ekonomiskt i nästan ohållbart läge. Ett 

invånarantal på omkring 20 000 skulle även enligt utredningar vara 

tillräckligt för att man kan ordna samhällelig service på ett ändamålsenligt 

sätt. Genom att hålla inflyttningen moderat skulle även kommunens 

ekonomi förbättras. 

Som jämförelse kan nämnas att Esbos planerade befolkningstillväxt är 

1,1 % per år fram till år 2030 och Vandas 1,0 %. Med en tillväxt på 1 % 

skulle Sibbo således vara i gott sällskap. Helsingfors har gått in för en 

tillväxt på endast 0,5 % fram till år 2020 och under de senaste 25 åren 

har Helsingfors vuxit med futtiga 0,6 % per år. Det finns mao inget som 

helst belägg för att Sibbo inte skulle ha vuxit tillräckligt eller skulle göra 

det i framtiden fast den nuvarande takten dämpades. 

Befolkningstillväxten på 4 000 invånare fram till år 2025 kunde fördelas 

enligt följande. 

Detaljplaneområdena 3 500 nya invånare: 

• Nickby 2 000 

• Söderkulla med omnejd 1 500 

I byarna kunde befolkningen ökas med totalt 500. 

Generalplanens dimensionering är en helt annan än vad de som valdes 

till fullmäktige lovade före kommunalvalet. Politikerna har lurat 

människorna att rösta på sig med falska löften. Av de 30 invalda 

politikerna som före valet uppgav sin åsikt ansåg endast 2 att 

tillväxttakten bör försnabbas, 22 ansåg att nuvarande takt räcker och 6 

ansåg att takten bör dämpas. Därför bör generalplanen läggas på is över 

höstens kommunalval så att invånarna har en möjlighet att påverka 

dimensioneringen. 

Haimme poikkeamislupaa tyttäremme asuinrakennukselle vuonna 2007. 

Poikkeamislupa kuitenkin evättiin seuraavin perustein: 

Tontillamme on jo yksi sivurakennus ja lain mukaan niitä saa olla vain 

yksi. Olemme myyneet mailtamme määräalan vuonna 2002. Ostajamme 

sai rakentaa siihen asuinrakennuksen sillä ehdolla että se on meidän 

sivurakennus. Laki sanoo, ettei maata jolla on sivurakennus, saa lohkoa. 

Ostajaan kuitenkin otettiin yhteyttä vuonna 2004 maanmittaustoimistosta 

ja esitettiin lohkomista, joka kuuleman mukaan aina seuraa 

tonttikauppoja. 

Kun haimme uudelleen poikkeamislupaa, ajattelimme, ettei 

kiinteistössämme nyt ole sivurakennusta ja näin ollen voisimme lupaa 

hakea. Poikkeamisluvan kielteisessä päätöksessä meitä kuitenkin 

syytettiin ilmiselvästä väärinkäytöksestä, johon emme olleet itse millään 

tavalla osallisia. Nyt kysymmekin, olisiko mitään mahdollisuutta uuden 

lupa-anomuksen käsittelyyn? 

Minkälainen mahtaa olla se kunnan kanssa tehtävä yhteistyö sopimus, 

josta Talman koululla olleessa kaava illassa puhuttiin?Voisiko se koskea 

myös meitä? Naapurissamme on myös muita perheitä, joilla on useampia 

lapsia ja jotka haluaisivat asettua kotitiloilleen asumaan. Tuntuu ikävältä, 

että paikkakunnan ”omat”lapset eivät pääse takaisin lapsuuden 

maisemiinsa. Päijännetunneli vesikin on vedetty tänne saakka, eli sekin 

asia olisi jo hoidossa. Viemäröinti on vielä edessä mutta senhän hoitaa 

jokainen kiinteistön omistaja omalta osaltaan. 

Generalplanen har utarbetats i 

skalan 1:50 000. 

Generalplanen är till sin natur 

strategisk. 




Poikkeamisluvista ja 

suunnittelutarveratkaisuista 

päättää Sipoon kunnan 

lupajaosto. 

Viitattaneen Talmahillsin 

sopimusalueeseen. 

Taajamatoimintojen alueille on 

tarkoitus laatia asemakaava. 





351. 

Simberg, 

Martin för 

markägarna 

352. 

Skogster, 

Antti 

353. 

Tallqvist, 

Gustav 

Undertecknade fastighetsägare (RNr 735-404-1-85, -88, -89 ja -121) 

önskar framföra följande anmärkningar mot det utställda förslaget till 

generalplan för Sibbo 2025: 

1. Markanvändningsreservationer och användningsbegränsningar 

Tätortsområdet i förslaget är onödigt snävt tilltaget, även om 

utvidgningarna i förhållande till generalplaneutkastet noteras med 

tillfredsställelse. 

Användningsbegränsningarna (värdefullt landskap, skyddsområden, 

strandzon, utredningsområde) har under de gångna åren varierat 

märkbart i olika utredningar och planer. Det i generalplaneutkastet 

antecknade ma-området har i jämförelse med tidigare planer omotiverat 

utvidgats att omfatta även Bastuvikarna och dess stränder. 

Eftersom den av komunen och fastighetsägarna samfällt uttryckta 

avsikten har varit och är att Eriksnäsområdet skall detaljplaneras, är det 

ändamålsenligt att prövningen av områdets utvecklingsmöjligheter å ena 

sidan och miljöbegränsningar å andra sidan sker inom ramen för denna 

planprocess. Till exempel skulle en delning av området i två delar 

underställda generalplaner av helt olika karaktär försvåra skapandet av 

en fungerande och attraktiv helhet. 

2. Beräkning av byggrätt 

I den till planbeskrivningen bifogade projektplanen (FSG Efeko Oy, s. 8) 

har bostadsbyggnadsrätten för Eriksnäs kalkylerats enligt e=0,05 , d.v.s. 

endast en fjärdedel av det på övriga motsvarande områden tillämpade 

(e=0,20). Även om det presenterade materialet är kalkyler som inte sägs 

binda den kommande detaljplaneringen, förutsätter undertecknade att 

markägarna behandlas på lika grunder – i synnerhet som Eriksnäsområdets 

läge inom södra Sibbo samhällsstruktur är mycket fördelaktigt: 

det ligger centralt i förhållande till Söderkulla och attraktivt med tanke på 

den fria havsstranden. 

3. Skyddsobjekt 

I generalplaneutkastet har som fornminnen antecknats objekt, vilkas 

karaktär och värde inte har specificerats. 

Eriksnäs gård förbehåller sig rätten att precisera yrkandena i denna 

anmärkning visavi dimensionering, markanvändningsändamål, trafiknät 

o.dyl. i form av den vision som enligt överenskommelse skall presenteras 

på kommunstyrelsens seminarium 21.4.2008. 

Ruotsinkielisen ala-asteen kohtalo ja nykytila 

Talmassa toimii ruotsinkielinen ala-aste nimellä Mårtensby skola. Talo on 

vanha ja melkoisen huonossa kunnossa. koulussa on tällä hetkellä noin 

45 oppilasta joista osa on keravalaisia kuntien välien sopimuksen 

mukaisesti. Kerava ei suunnittele ruotsalaisen koulun rakentamista, joten 

sopimus lienee turvattu. 

Pyydänkin ottamaan huomioon kaavoitustilanteessa koulun historiallisen 

tärkeyden, ollen Sipoon ensimmäinen kahdella kielellä toiminut koulu, ja 

että koulussa on ollut jatkuvaa toimintaa jo edellisen vuosisadan 

alkupuolelta asti. 

1. Hänvisning: Utgångspunkter….. p.2.1. stycke 3 och p.2.10.1. 

Kommentar: Befolkningstillväxten antas vara i stort sett identisk med den 

som låg till grund för Helsingfors´ annektering, ung. +40 000 nya 

invåndare på 17 år. 

• I Sibbos besvär till HFD mot annekteringsbeslutet visade man 

tydligt att inom både Helsingfors och dess grannstäder fanns 

planerade markreserver mer än nog för den beräknade 

befolkningstillväxten. 

• En utredning av boendetätheten i huvudstadens EXISTERANDE 

spårstationers omedelbara närhet visade att redan här finns 

stora möjligheter till förtätning. 

• OECD har påpekat att Helsingfors´ struktur i en europeisk 

jämförelse är för gles. 

• Regionplanen för Östra Nyland är ofärdig, Helsingfors har inte 

yppat några som helst planer för det annekterade området, 

Sibbo kommer möjlighen att övergå till Nylands Förbund, allt 

omständigheter som förlänger tidshorisonten. 

• Utgångspunkten för generalplanen bör vara regionplanen, men 

där hittar man inte de ovan citerade siffrorna. 

Slutsats: Mot denna bakgrund är det omotiverat att Sibbo i panik kopierar 

de tillväxtsiffror med vilka Helsingfors motiverade sin annektering. 

Generalplanen bör kompletteras med alternativa tillväxtsiffor. Dessa bör 

baseras på regionplaneringen, som i sin tur bör uppvisa avtryck av 

Sibbos väl övervägda ställningstaganden. De ovan nämnda 

omständigheterna öppnar möjligheten för en längre tidshorisont, t.ex. 30 









I bilagan har teoretiska tal för 

sänkning av eventuella 

befolkningstal och 

generalplanens kapacitet 

framställts. Effektiviteten för 

områden med tätortsfunktioner 



Objekten har betecknats 

baserande på museiverkets 

inventeringar (det ena objektet 

nr 18, stenrösen från den 

förhistoriska inventeringen, det 

andra objektet nr 9 

Gerknäs/Eriksnäs, ur den 

historsiska tidens inventering). 


Generalplaneförslaget baserar 

sig på den av fullmäktige 

godkända utvecklingsbilden 

och däri anvisad 

dimensioneringsnivå. 


år. 

I konsekvens med dessa alternativa utgångspunkter bjuder sig också 

alternativa lösningar, som borde presenteras i generalplanen vid sidan av 

de nu presenterade. 

2. Hänvisning: Utgångspunkter….. p.2.1. stycke 4, "Sibbo har historiskt, 

språkligt och kulturellt i hög grad riktat sig till Borgå". 

Kommentar: Detta kan möjligen gälla norra Sibbo, men under inga 

omständigheter södra Sibbo, som under de senaste 300 åren på grund 

av vattenvägen varit intimt knutet till Helsingfors, även språkligt! 

Helsingfors var nämligen fram till andra världskriget en svenskspråkig 

stad i högre grad än vad Borgå är idag. 

3. Hänvisning: 2.9. Störnings- och riskfaktorer för miljön. 

Kommentar: De nämnda riskfaktorerna 1 - 3 kan svårligen elimineras, 

men deras risker är geografiskt tämligen begränsade. 

Den överlägset största riskfaktorn för miljön gäller alla delar av hela 

kommunen, och utgöres av den oplanerade bebyggelsen som följer av 

stomlägenhetsprincipen och av sådan planerad bebyggelse som "kör 

över" landskapet (t.ex. i form av en matta av hus som breder ut sig på 

gammal odlingsmark). Neutraliseringen av denna riskfaktor torde till 

större delen ligga inom detaljplaneringen, men problemet är så pass stort, 

att generalplanen borde innehålla åtminstone riktlinjer, t.ex. krav på 

mångfald betr. invånarnas ålderstruktur, inkomstklass, utbildningsgrad, 

språk, etnicitet samt blandning av arbete och business. Sådana riktlinjer 

saknas. 

4. Hänvisning: p.2.10.2. Näringslivet och arbetsplatserna. 

Man påpekar att "datatekniken utvecklas, traditionella modeller för 

arbetskarriären får till viss del ge vika…….. Distansarbete blir allt 

vanligare." Vidare påpekas att "en växande befolkning (ger) ekonomisk 

tillväxt samt nya företagare….". 

Kommentar: Ingenstans ser man några planeringsmässiga konsekvenser 

av dessa konstateranden, som i själva verket innebär, att den största 

kategorin arbetsplatser (1-10 personer) utan problem kan blandas med 

boendet, t.o.m. i ett och samma kvarter. De nya företagen är som regel 

små, precis i nämnda kategori. 

Slutsats: Generalplanen bör stöda nyföretagandet med frihetliga 

planebestämmelser som tillåter arbete och boende sida vid sida. 

5. Hänvisning: p.2.12.1. Riksomfattande mål för områdesanvändningen. 

Ett av målen är "sammanhängande (eheytyvä) samhällsstruktur…..". 

Kommentar: Den vanliga fysiska formen för sammanhängande 

samhällsstruktur är den kompakta stenstaden. Speciellt för Sibbo är det 

viktigt att observera, att byarna före storskiftet också var 

sammanhängande strukturer, se Hindsby, Borgby, Gamla Borgå. 

Slutsats: Kravet på sammanhängande samhällsstruktur kan 

tillfredsställas inom ramen för Sibbos egen tradition. Detta bör betonas i 


6. Hänvisning: p.2.12.5. Kommunens vision. 

Kommentar: Texten är så allmänt hållen och så abstrakt, att den kan 

gälla vilken stad/kommun som helst. 

Sibbo står idag i en situation som liknar Esbos för ung. 50 år sedan. 

Vilken vision av samhällsstruktur väljer Sibbo? 

• Gör vi som Esbo och vägrar att erkänna vare sig någon del av 

den egna kommunen/staden, än mindre Helsingfors som de 

facto centrum? Vill vi skapa en mängd lokala centra mellan vilka 

terrängen är varken stad eller landsbygd, en OSTAD (modell 

Esbo)? 

• Accepterar vi att Sibbo är en grön lantlig kommun vars 

ekonomiska och kulturella centrum de facto är Helsingfors? 

• Önskar vi skapa en "skärgård av trädgårdsstäder utan ett enda 

höghus" (Pekka Korpinen)? 

• Önskar vi skapa kedjor av trädgårdsbyar? 

• Eller en kombination av dessa? 

Slutsats: En vision för den kommande samhällsstrukturen kunde vara 

följande. Den spårbundna trafiken bildar skelettet från vilket utgår ett mot 

periferin glesnande nätverk av kedjor av trädgårdsbyar. Helsingfors är 

kommunens överordnade centrum. Bebyggelsen underordnas landskapet 

så, att bebyggelsen tillåtes längs kanterna av odlingsmarken, längs 

kanterna av kärr och myrar, längs de nord-sydgående bergsryggar som 

dominerar landskapet. Då kan ett motsvarande nätverk av nordsydgående 

grönområden tillfredsställa både rekreationsbehovet och 

behovet av ekologiska korridorer. 






detaljplaneirngen senare. 








också allmänt bemötande 



354. 

Weckström, 

Camilla 

7. Hänvisning: p.3.1. Strukturmodell V. 

Kommentar: Sammantaget pekar detta avsnitt på att man (utan att säga 

det rent ut) valt Esbos väg. Frånvaron av någon som helst vision vare sig 

för dessa centra eller för den mellanliggande marken kan leda till att den 

hittills tillämpade "hagelskottsbebyggelsen" blir resultatet, att hela 

kommunen blir en OSTAD. Detta tänkande är en ledsam fortsättning på 

det områdesbyggande av satellitsamhällen och sovstäder, som stora 

delar av huvudstadsregionen är ett avskräckande exempel på. 

Slutsats: Sibbo bör samla sin vilja och kraft att finna sin egen väg, att 

utnyttja sina överlägset starkaste sidor, en lantligt landskap ringside med 

den urbana zonen Helsingfors - Kervo. Kommunen bör under inga 

omständigheter kapitulera och överge en månghundraårig och 

fortfarande användbar tradition, den vi ser i Hindsby, Borgby och Gamla 

Borgå? 

8. Hänvisning: p.4.2., Område 5 Söderkulla. 

"Väster om Sibboviken i Hitå har man anvisat ett område för 

tätortsfunktioner som har ett eget mindre centra." 

Kommentar: Det är önskvärt att reservering för spårbunden trafik så långt 

det är möjligt följer existerande leder, HELI, E 18 och Nya Borgåvägen 

170. Det är sannolikt att den spårbundna trafiken får endast en hållplats i 

södra Sibbo, nämligen i Söderkulla. Att placera ett nytt subcentrum 

utanför Söderkulla, därtill i starkt kuperad (obebyggbar) bergsterräng, 

kräver motiveringar som generalplaneutkastet inte presenterar. 

Slutsats: Hitå subcentrum bör utgå. 

9. Hänvisning: p. 5.2. Invånare och arbetsplatser. 

"….3000 (invånare placeras) i byar……” 

Kommentar: Case Gumbostrand: Idag 160 fastigheter à 2,5 invånare ≈ 

400 invånare. Med strikt bibehållande av landskapets lantliga karaktär 

kan byn förtätas och ge rum för två nya hushåll per fastighet, eller ≈800 

nya invånare. 

I Sibbo finns mer än 20 byar av samma typ som Gumbostrand, vilket 

betyder att byarnas kapacitet att ta emot nya invånare skulle vara i 

storleksklassen 20 x 800 = 16000. 

Slutsats: Generalplanen bör ge utrymme för ett flerfaldigt större antal 

invånare i bycentra, konservativt 10 000 -15 000. 

10. Hänvisning: p. 5.2. Invånare och arbetsplatser. 

"….och 1000 (invånare placeras) i glesbygdsområden." 

Kommentar: Tillämpningen av stomlägenhetsprincipen för glesbygden 

leder till ett fortsatt "hagelskottsbyggande". 

Slutsats: En lösning på detta svåra problem är s.k. mark-clearing. En 

rättvis lösning skulle vara att byn jämte omgivande glesbygd ges gränser. 

Markägarna innanför gränserna bildar ett aktiebolag där markinnehavets 

ytenheter ger motsvarande antal aktier. De byggrätter som planeras in 

berättigar till vinst som delas ut som dividend. Metoden har tillämpats i 

Sverige och på Björnsö i Sibbo, och bör föreskrivas i generalplanen. 

11. Hänvisning: p.5.2. Invånare och arbetsplatser. "Sammanlagt skapas 

6000 st nya arbetsplatser på arbetsplatsområden och 7000 st service- 

etc-arbetsplatser i tätorterna." 

Kommentar: Traditionell landsbygd karakteriseras av byggande kring 

gårdstun, ex. Hindsby, Borgby och trästaden Gamla Borgå, där 

effektiviteten är den samma som i betongstäder med 8 våningars 

punkthus. Dessutom möjliggör byggande kring gårdstun en finkänslig 

blandning av boende och business. 

Slutsats: Generalplanen bör skriva upp antalet arbetsplatser, konservativt 

enligt case Gumbostrand ≈500 fastigheter per by och 0,5 arbetsplatser 

per fastighet, eller 250 x 20 = 5 000 arbetsplatser i bycentra. 

12. Hänvisning: p.5.4. Konsekvenser för trafiken. 

Kommentar: Under en lång följd av år har kombinationen av privatbil och 

kollektivtrafik (man kör med bil till metron) ökat och ökningen kommer 

sannolikt att fortsätta. 

Slutsats: Kring varje hållplats för kollektivtrafik bör reserveras utrymme för 

parkering av (el)bil, (el)moped, cykel. Generalplaneförslagets riktiga 

betoning av den spårbundna trafiken kräver matartrafik. En ekologisk 

lösning är byggandet av täckta cykelleder till kollektivtrafikens hållplatser. 

Allmänna kommentarer till planerna på genomförande av 

generalplanen 

- Även glesbygderna måste på sikt utvecklas, hållas levande och en viss 

servicenivå tryggas. Detta sker lämpligast genom att byskolorna hålls 

levande och utvecklas samt genom att satsningar görs så att äldre 

personer kan bo kvar hemma då ’servicepunkter’ för kost-, social- och 

hälsovårdstjänster etableras i byarna, i eller i omedelbar närheten av 

byskolorna. 



betjänar uttryckligen områdena 

söder om motorvägen i södra 

Sibbo. 















dimensioneringsmåttstock. 





Tillväxten på 

glesbygdsområdena är 1 000 

nya invånare innan utgången 

av år 2025. Dessutom drar 

glesbygdsområdena fördel av 

utvecklingen av byområdena. 


355. 

Westermark, 

Catharina 

- De invånare som nu bor i Sibbo skall inte behöva finansiera de olika 

byggprojekten, de kommande sibbobornas servicebehov eller annan 

infrastruktur. Dvs. en stram och skild resultat-, balansräkning och 

penninghushållning efterlyses. 

- Olika typer av boende bör blandas och inga områden med enbart t.ex. 

hyresbostäder bör uppstå. 

Fullmäktigebeslut på invånardimensioneringen efter HFDs beslut 

om att låta Helsingfors stad annektera delar av sydvästra Sibbo 

saknas 

I augusti 2006 beslöt fullmäktige om en strukturmodell för 

markanvändningen som grund för generalplaneringen. Strukturmodellen 

baserar sig på en trafik- och markanvändningslösning med en 

befolkningskapacitet på 60 000 invånare år 2025 vilket innebär 40 000 

nya invånare till utgången av år 2025. I januari 2007 beslöt HFD att låta 

Helsingfors stad tvångsinlösa områden i sydvästra Sibbo fr.o.m. 

1.1.2009. Den strukturmodell som generalplanen ursprungligen grundade 

sig på utgick från att Sibbo skulle få behålla sina gränser intakta. Enligt 

min mening saknas det nu ett fullmäktigebeslut på hur stor befolknings- 

och arbetsplatskapaciteten skall vara år 2025 givet att delar i sydvästra 

Sibbo förloras till Helsingfors stad. Hur man kommit till att det nya målet 

är just 35.000 nya invånare och hur har målet för antalet arbetsplatser 

påverkats av HFDs beslut? 

Kaavaehdotus on kestävän kehityksen, valtakunnallisten 

alueidenkäyttötavoitteiden sekä maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. 

Kaavaehdotus on lisäksi tehty hyvän hallintotavan vastaisesti. 

Kaavaehdotuksesta puuttuvat riittävät selvitykset 

Kaavaehdotuksesta puuttuvat ei-maksulliset virkistysaluevaraukset. 


Efter fullmäktiges 

strukturmodellbeslut 2006 

godkände fullmäktige våren 

2007 kommunens 

tillväxtstrategi. Då kände man 

redan till risken att förlora 

sydvästra Sibbo. 

Generalplanen omfattar 

kommunens landområden som 

en helhet. Med 

kommundelssammanslagning 

en har en del av tillväxten från 

sydvästra Sibbo anvisats till 

södra Sibbo och målet ställts 

på 35 000 invånare. I besluten 

har kommunen berett sid på 

40 000 nya invånare till 

utgången av år 2025. Från 

projektplanens tabell framgår, 

att denna reservering kan 

förverkligas genom 

kapaciteten i kommunens 

egen mark och 

samarbetspartnernas mark. 

Kaavaehdotus on laaditu 

noudattaen ko. periaatteita. 

Yleiskaavan laadinnassa on 


yleiskaavalle asettamien 

sisältövaatimusten 

edellyttämällä tavalla 

huomioitu ja selvitetty 


toimivuus, taloudellisuus ja 

ekologinen kestävyys; 

olemassa olevan 


hyväksikäyttö; asumisen 

tarpeet ja palveluiden 

saatavuus; mahdollisuudet 

liikenteen, erityisesti 

joukkoliikenteen ja kevyen 

liikenteen, sekä energia-, vesi- 

ja jätehuollon 

tarkoituksenmukaiseen 

järjestämiseen ympäristön, 

luonnonvarojen ja talouden 

kannalta kestävällä tavalla; 

mahdollisuudet turvalliseen, 

terveelliseen ja eri 

väestöryhmien kannalta 

tasapainoiseen 

elinympäristöön; kunnan 

elinkeinoelämän 

toimintaedellytykset; 

ympäristöhaittojen 

vähentäminen; rakennetun 

ympäristön, maiseman ja 

luonnonarvojen vaaliminen; 

sekä virkistykseen soveltuvien 

alueiden riittävyys. 

Yleiskaavan toteuttamista 

varten on laadittu erillinen 


kaavaselostuksen liitteenä. 


356. 

Hildén, Martti 

357. 

Virtanen, 

Martti 

Kommenttini koskien Itä-Uudenmaan maakuntakaavaa ovat pääosin 

voimassa, sillä yleiskaavassa 2025 ei ole tehty siihen nähden suuria 

muutoksia, paitsi kasvattamalla edelleen taajama-alueita. Kommenttini 

koskevat lähinnä Talman-Martinkylän aluetta. 

- Kaavassa on edelleen laajoja haja-asutusalueita, joiden käyttöä kaava 

ei mitenkään ohjaa. Ekologiset viherkäytävät pysyvät teoreettisina nuolina 

kartalla jos rakentamista alueilla ei riittävän laajassa mitassa rajoiteta. 

- Nikkilän ja Keravan välillä on taajama-alueita edelleen lisätty aiemmista 

ehdotuksista. Asukkaiden virkistyskäyttöön varatut alueet eivät mitenkään 

ilmene kaavassa. Niiden tarve tulee ottaa keskeisesti esille tulevassa 

alueen tarkemmassa kaavasuunnittelussa. (Ei voida lähteä siitä, että 

talmalaiset autoilevat esim. Sipoonkorpeen liikkumaan!) Taajama-alueella 

on useita kohteita, mm. Degerbergetin kallioalue, jotka tulee ehdottomasti 

rajata rakentamisen ulkopuolelle. 

- Tieyhteys Keravan Ahjoon (Terästie) on mielestäni tarpeeton, koska 

Ahjo on nykyisellään jo liian tiiviisti rakennettu (Sorsakorpi) ja 

hidastetöyssyineen (Ahjon koulu) sopimaton liityntäliikenteelle. Tieyhteys 

halkaisee pahoin nykyisellään merkittävässä virkistyskäytössä olevia 

metsäalueita. 

- Rautatien ylitykseen merkitty kohta nykyistä Talmantietä myöten ei ole 

mielestäni paras vaihtoehto. 

Olen yleiskaavaluonnosvaiheessa jättänyt kunnanhallitukselle 

huomautuksen, jossa esitin Joensuun tilan maakäytöstä oman 

näkemykseni kartan muodossa ja samalla toivoin maankäytön 

suunnittelussa yhteistyötä kunnan kanssa. Sen jälkeen on neuvoteltu 

maankäytön hankeyhteistyöstä osalle Joensuun Tila Oy:n 

hallitsemista/omistamista maista, mutta muun alueen osalta ei esityksiäni 

ole huomioitu. Näin ollen joudun ainakin oleellisimmilta osiltaan tekemään 

mujstutuksen yleiskaavaehdotuksesta koskien Joensuun tilan alueita 

seuraavasti: 

1. Venesatama 

Yleiskaavaehdotuksessa on tietyssä laajuudessa huomioitu,olemassa. 

olevia pienvenestamia omalla kaavamerkinnällään. Näin ei kuitenkaan 

ole Joensuun tilan venesataman osalta. Vaadin, että 

venesatama/venevalkama-merkintä lisätään yleiskaavaehdotukseen. 

Joensuun tilan venesataman laajennushankkeen lupamenettely on pantu 

vireille ja toivon saavani yleiskaavasta tukea hankkeelle. 

2. Tieliikenteen yhteysvaraus 

Tällä osaltaan varmistetaan 

laadukkaan ympäristön 

toteuttaminen yleiskaavan 

tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi 

suunnitelmassa on mm. 

esitetty ehdotus 

yhteistyömuodoista eri 

intressitahojen 

(maanomistajat, 

rakennusliikkeet ym.) kanssa 

ja sopimusmenettelyt mm. 

erilaisiin sopimuksiin liittyvät 

mahdollisuudet ja riskit. 

Yleiskaavaprosessi on lähtenyt 

liikkeelle kuuden eri 

rakennemallin tarkastelun 

kautta. Kustakin mallista on 

tehty vaikutusten arviointi. 

Katso yleinen vastine 

Osallistumisen järjestäminen 

ja Vaikutusten arviointi. 

Kaavaehdotus on laadittu 

kattavien perusselvitysten 

pohjalta. 







Katsokaa yleinen vastine 5 

Virkistys. 

Katsokaa edellinen. 

Katsokaa yleinen vastine 6 

Liikenne. 


Yleiskaava on laadittu 

strategisena. Merkityt 

venesatamat sijoittuvat 

merenrantaan. 

Katso yleinen vastine 6 


Joensuun tilan maille on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu. tarve 

tieliikenneyhteydelle Sipoon lahden suiston poikki. Suistoalueen 

ylittäväksi on myös varattu, tosin hieman eri suuntaisena, 

joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve ( raideliikenne ? ). 

Sipoonlahden suistoalueen ylitys (tai alitus ) on toteutettaessa teknisesti 

ja maisemallisesti valtaisa toimenpide, joten haluan, että tieliikenteen 

yhteysvaraus seuraa joukkoliikenteelle varattua käytävää ja mahdollisesti 

toteutetaankin joskus yhtenäisenä suiston ylittävänä väylänä. 

3. Taajamatoimintojen alue 

Joensuun tilan maat ovat kauttaaltaan yleiskaavaehdotuksessa osoitettu 

A-alueeksi eli taajamatoimintojen alueeksi, joka on tarkoitettu 

asemakaavoitettavaksi. Kunnanvaltuuston hyväksymässä Söderkullan 

osayleikaavassa on Joensuun tilan tilakeskusalue osoitettu 

suojelualueeksi ja näin ollen säilytettäväksi sellaisemaan. 

Yleiskaavaehdotus ei tue tätä valtuuston hyväksymää maankäytön 

periaatetta. Asemakaavoituksessa voidaan tietysti suojelutarve 

huomioida. Yleiskaavamerkintä AT ( tai jokin muu ) Joensuun tilan 

tilakeskuksen osalta voisi paremmin tukea tulevaa asemakaavoitusta 

väljempään rakentamiseen, mikä on myös tavoitteeni. 

Tämä muistutus koskee vain niitä Joensuun tilan alueita, jotka eivät ole 

mukana Joensuun Tila Oy:n ja Sipoon kunnan välisessä maankäytön 

yhteistyöhankkeessa. 

Liikenne. 







GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 / FÖRSLAG 

INDEKSILUETTELO LAUSUNNON ANTAJISTA 

INDEXFÖRTECKNING ÖVER U T L ÅT AN D E G I V AR N A 

LAUSUNNON ANTAJAT 

UTLÅTANDEGIVARE 

Ara, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus / Rossilahti, Hannu ja Vesanto, Pertti 1 

FINGRID OYJ / Penttilä, Mika 64 

Fortum / Jarmo Orenius 65 

För Sibbo r.f. – Sipoon Puolesta ry. / Hallitus 2, 42 

Gasum / Ojanen, Taneli 66 

Geologian tutkimuskeskus / Åker, Karita ja Sipilä, Pekka 67 

VASTINE N:O 

BEMÖTANDE NR 

Helsingin kaupunki / Penttilä, Hannu ja Sippola-Alho, Tanja 26, 43, 68, 84, 97 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry / Helsingfors naturskyddsförening rf Helsy / 

Vierikko, Kati ja Hauru Kaisa 

Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö / Piela, 

Arto ja Nurmi-Aro, Arto 

Ilmailuhallinto / Solatie, Toni 45 

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy / Östra Nylands Avfallsservice Ab / Tanskanen, 

Juha-Heikki 

INDEKSILUETTELO LAUSUNNONANTAJISTA – INDEXFÖRTECKNING ÖVER UTLÅTANDEGIVARNA 134 

3 

4, 22, 44 

Itä-Uudenmaan liitto / Vuori, Mika ja Mikkola, Jaakko 5, 27, 46, 70, 98 

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos / Westerlund, Göran ja Pursiainen, Tomi 71, 99 

Jokipuistoseura ry, Sällskapet Åparken rf / Rantala, Juhani ja Paloposti, Lauri 28, 47, 100 

Järvenpään kaupunki / Kaupunginhallitus 6, 18, 23, 48, 85, 101 

Keravan kaupunki / kaupunkikehitysjaosto 19, 29, 49, 102 

Maanpuolustuskoulutus / Majuri, Pekka ja Nieminen, Antti 72 

Merenkulkulaitos / Kerkelä, Simo ja Laaksolahti, Yrjö 103 

Metsähallitus / Manninen, Seppo 86 

Museovirasto / Museiverket / Heikkurinen-Montell, Tuula ja Ranta, Helena 87 

Mäntsälän kunta / Ympäristölautakunta / Kunnanhallitus 7, 30, 50 

Neste Oil OYJ / Seppänen, Jukka ja Metsola, Rauli 73 

Pornaisten kunta / Kunnanhallitus 104 

Porvoon kaupunki / Kaupunginhallitus / Henricson, Marcus ja Lumijärvi, Outi 31, 51, 74, 105 

Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo / Herranen, Merja ja Wagner, 

Henrik 

Ratahallintokeskus / Kuistio, Laura ja Liehu, Eero 52 

Rudus Oy / Kärkkäinen, Martti ja Sivula, Kari 75 

Pöyry Environment Oy 

PL 50 (Jaakonkatu 3) 

01621 Vantaa 

Kotipaikka Helsinki 

Y-tunnus 0196118-8 

Tel. 010 3311 

Fax 010 33 26600 

E-mail: environment.fi@poyry.com 

www.environment.poyry.fi 

Päiväys 22.09.2008 

Anita Toro 

Viite 67080440.BSP 

Sibbo Naturskyddare – Sipoon luonnonsuojelijat r.f. / Åström, Christell och 8, 32, 53, 76, 89, 106 

69 

88

Lyytikäinen, Heidi 

Sibbo Skyttegille r.f. (SSG) / Juselius, Elof 77 

Sipoon kunta / Lupajaosto 9, 90 

Sipoon kunta / Sivistyslautakunta 24 

Sipoon kunta / Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 

Sipoon kunta / Tekniikka- ja ympäristöosasto / Tekniikka- ja ympäristölautakunta 10, 20, 33, 54, 91, 108 

Sipoon kunta / Vapaa-ajanjaosto 34, 78 

Sipoon kunta / Ympäristönsuojelujaosto 35, 92 

Suomen ampumaurheiluliitto SAL ry 79 

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry / Lehtonen, Iiro ja Pietilä, Jari 55 

Suomen luonnonsuojeluliitto / Veistola, Tapani 11, 36, 56, 80, 93, 96, 109 

Suomen metsästäjäliitto – Finlands jägarförbund r.y. / Kontro, Lauri ja Kairikko, 

Juha K. 

Talman kyläyhdistys / Hallikainen, Johanna 12, 21, 37, 57, 110 

Tiehallinto 58 

Tringa ry / Piha, Markus 38, 94 

Tulevaisuuden tutkimuksen seura / Penttilä, Iris 111 

Tuusulan kunta / Kunnanhallitus 112 

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 113 

Uudenmaan liitto / Savolainen, Ossi ja Simonen, Riitta 13, 39, 59, 114 

Uudenmaan riistanhoitopiiri Nylands jaktvårdsdistrikt / Eronen, Visa 14, 40, 82, 115 

Uudenmaan TE-keskus / Paju, Hannu ja Laiho, ulla 116 

Uudenmaan ympäristökeskus / Laine, Tarja ja Heinämies, Jussi 15, 60, 83, 95 

Vantaan kaupunki / Kaupunginkanslia / Paajanen, Juhani ja Laakkonen, Erkki 16, 25, 41, 61 

VR-Yhtymä Oy 62 

YTV/ Hilli, Matti ja Karjalainen, Irma 17, 63 

INDEKSILUETTELO LAUSUNNONANTAJISTA – INDEXFÖRTECKNING ÖVER UTLÅTANDEGIVARNA 135 

81


YHTEENVETO JA VASTINEET SAAPUNEISTA LAUSUNNOISTA 26.9.2008 

GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025/FÖRSLAG 

SAMMANDRAG OCH BEMÖTANDEN AV ERHÅLLN A UTLÅTANDEN 26.9.2008 

136

LAUSUNNON 

AN T AJ A 

UTLÅTANDE 

GIVARE 

1. 

ARA, 

Asumisen 

rahoitus- ja 

kehittämiske 

skus / 

Rossilahti, 

Hannu ja 

Vesanto, 

Pertti 

2. 



Puolesta ry. / 

Hallitus 

LAUSUNNON SISÄLTÖ 

UTLÅTANDETS INNEHÅLL 

ASUMINEN - BOENDE 

Sipoon yleiskaava tarjoaa kunnan nykyiseen asukaslukuun nähden 

huomattavat aluevaraukset asuntorakentamiselle. Asumisen rahoitus- 

ja kehittämiskeskus pitääkin ensiarvoisen tärkeänä yleiskaavan 

asumista koskevien aluevarausten toteutumisedellytysten 

varmistamista. Näin voidaan lisätä asuntoja tonttitarjontaa siten, että 

myös Helsingin seudulla voi asua kohtuullisella hinnalla, laadukkaasti ja 

yksilöllisten toiveiden mukaisesti hyvässä ympäristössä. 

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus pitää asukkaiden tarpeita 

vastaavan asumistason edellytyksenä pientalotuotannon suhteellisen 

osuuden lisäämistä asuntotuotannossa ja toteaa tyydytyksellä, että 

yleiskaavassa on huomioitu asukkaiden toiveita vastaavan 

pientalomuotoisen asuntorakentamisen mahdollisuudet. 

Pääkaupunkiseudun tärkeä kasvusuunta on itään Sipooseen. Sipoo 

ilmoittaa, että yleiskaavaehdotuksessa on huomioitu Lounais-Sipoon 

liittäminen Helsingin kaupunkiin. Yleiskaavan koordinointi Itäsalmen 

tulevan osayleiskaavan kanssa tarjoaisi nykyistä paremmat 

mahdollisuudet seuturakenteen hallitulle kehittämiselle. 

Lahden oikoradan Haarajoen aseman vaikutusalueella sijaitseva 

Paippinen on varattu haja-asutusalueeksi! Ekologisesti kestävän 

yhdyskuntarakenteen kannalta Sipoon tulisikin jatkossa pyrkiä 

kehittämään Paippisten aluetta tiiviinä asuntoalueena yhdessä Kuumakuntien 

kanssa. Kuntien yhteinen Haarajoen aseman vaikutusaluetta 

koskeva osayleiskaavatyö pitäisikin panna alulle. 

Yhdistys on paneutunut erityisesti ehdotuksessa esitettyihin uusiin 

piirteisiin, joita ei ollut mukana edellisissä, ennen Helsingille 

luovutettavan alueen päätöstä KHO’ssa esitetyissä 

maankäyttöehdotuksissa. Muistutuksena yhdistys pyytää kuntaa 

korjaamaan ja muuttamaan seuraavaa: 

Etelä-Sipooseen on merkitty laajoja uusia A-alueita. Yhdistys 

ymmärtää, että alueet perustuvat paikallisten maanomistajien esityksiin 

koskien mahdollisia tulevia maankäyttösopimuksia. Ehdotuksessa 

esitetään Söderkullan taajama- ja keskustatoimintojen 

väestötavoitteeksi yhteensä 12 000 uutta asukasta. 

Yleiskaavaehdotuksessa ei selkeästi täsmennetä, mitä taajama-alueilla 

tässä yhteydessä tarkoitetaan. Tältä osin kaavaehdotusta tulee 

täsmentää. Yhdistys huomauttaa, että Majvik, Hitå, Joensuun tilan 

alueet tai Eriksnäs eivät ole Söderkullaa. Ehdotuksen uudet A-alueet, 

erityisesti Hitå, tulee keskittää ja tiivistää lähemmäksi 

liikenneväyliä E18, tie 170 sekä näiden yhteyteen varattuun 

”joukkoliikenteen kehittämiskäytävään”. Olennaista on, että 

väestönkasvu keskitetään pääsääntöisesti Söderkullaan. Tämä turvaa 

parhaiten Etelä-Sipoon palveluiden kehittymisen. 

Yhdistys huomauttaa, että 26.2.2008 päivätyssä SIPOON YLEISKAAVA 

2025 ehdotuksessa on unohdettu jo edelliseen esitykseen yhdistyksen 

tekemä muistutus: 

Haarajoen aseman vaikutus on jätetty täysin huomioimatta Sipoon 

puolella aseman välittömässä läheisyydessä. Sipoon puolelle 

kävelyetäisyyden päähän asemasta tulee sisällyttää kohtuullinen 

A-alue. 

Lopuksi yhdistys painottaa alueiden kehittämisaikataulua: 

On olennaista, että alueen kehitys ja väestönkasvu käynnistetään 

ensimmäiseksi kunnan keskuksessa, Nikkilässä. Nykyinen epäsiisti 

ja hajanainen keskus ei mitenkään vastaa omaehtoisesti ja älyllisesti 

itseään kehittävän kunnan keskustoimintoja. 

VA S T I N E 

BEMÖTANDE 


yhteydessä on laadittu 

projektisuunnitelma, jossa on 

tarkasteltu yleiskaavan 

toteuttamista. 

Yleiskaavaehdotus sisältää 

aluevarauksia, joiden toteutus 

voi perustua 

maankäyttösopimusmenettelyyn 

. Sopimusalueiden tarkempi 

kuvaus on esitetty 

selostuksessa. 

Yleiskaavan keskeisenä 

suunnitteluperiaatteena on mm. 


kehittäminen raideliikenteeseen 

perustuvalla tiiviillä ja matalalla 

rakenteella. 



rakennemallipäätöksen mukaan 

yleiskaavan tavoitevuoteen 

mennessä Pohjois-Sipooseen ei 

osoiteta uusia 

taajamatoimintojen alueita. 


on asutuksen osalta tukeutua jo 

olemassa oleviin taajama- ja 

kyläalueisiin 






Aluevarauksia tullaan 

tarkentamaan 

osayleiskaavoituksen, 

asemakaavoituksen ja 



Asukastavoitteet poistetaan 

yleiskaavakartan 

kaavamääräyksistä ja siirretään 

yleiskaavaselostuksen puolelle. 

Uudet A-alueet tukeutuvat hyvin 

liikennekäytäviin ja ovat 


perusteltuja, sillä ne täydentävät 

ja tiivistävät Helsingin seudun 

kasvumahdollisuuksien kannalta 

tärkeää eteläisen Sipoon 

yhdyskuntarakennetta. 


Alueen kehitys ja väestönkasvu 

aloitetaan myös Nikkilästä, 

jonne on laadittu erillinen 

kehittämisen ideasuunnitelma. 

Kunnanhallitus hyväksyi 

huhtikuussa 2008 

LAUSUNNOT JA VASTINEET – UTLÅTANDEN OCH BEMÖTANDEN 137

3. 

Helsingin 

luonnonsuoj 

eluyhdistys 

ry / 

Helsingfors 

naturskyddsf 

örening rf 

Helsy / 

Vierikko, Kati 

ja Hauru, 

Kaisa 

4. 

Helsingin 

seudun 

kauppakama 

rin Itä- 

Uudenmaan 

kauppakama 

riyksikkö / 

Piela, Arto ja 

Nurmi-Aro, 

Arto 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) kiittää mahdollisuudestaan 

lausua Sipoon yleiskaavan 2025 ehdotukseen. Helsyn mielestä ehdotus 

on parantunut yleiskaavaluonnosvaiheesta muun muassa 

tulkittavuuden ja tarkkuuden suhteen, esimerkiksi kaavakartan 

esitystapaa on tarkennettu. Kaavaehdotuksessa on kuitenkin joitain 

seikkoja, joihin luonnonsuojeluyhdistys näkee tarvetta ottaa kantaa. 

Muiden kuin seuraavassa esitettyjen asioiden osalta Helsy yhtyy 

Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin yleiskaavaehdotuksesta antamaan 

lausuntoon. 

Helsy pitää erityisen huolestuttavana yleiskaavassa ehdotettua 

Lounais-Sipoon (Storörenin, Majvikin-Vesterskogin, Hitån, Eriksnäsin ja 

Söderkullan) alueiden suurpiirteistä rakentamista. Luonnoksessa 

ehdotettu Sipoon eteläisten ja lounaisten osien kaavoittaminen on 

mitoitettu lähes kaksinkertaiselle määrälle asukkaita vuoden 2007 

yleiskaavaluonnokseen nähden. Yleiskaavaluonnoksessa oli vielä 

mukana Lounais-Sipoon se osa, joka ei enää kaavoituksen osalta kuulu 

Sipoon kunnan alueeseen valtioneuvoston päätettyä siirtää sen osaksi 

Helsinkiä vuoden 2009 alusta lähtien. Mikäli Lounais-Sipoo sekä alueen 

Helsinkiin liitettävät osat rakennetaan suunnitelmissa esitetyllä 

voimakkuudella, tulee koko rannikko Kirkkonummesta Porvooseen 

rakennettua liian täyteen, mikä johtaa sekä luonto että virkistysarvojen 

lopulliseen menettämiseen. Lounais-Sipoon suuripiirteisistä 

rakentamissuunnitelmista tulisi täten luopua. 

Etelä- ja Lounais-Sipoon uudet asuinrakennukset pitäisi keskittää 

pääasiallisesti Söderkullan keskustan alueelle. Lisäksi alueen 

rakentamisen tulisi olla pienimuotoista ja se tulisi tehdä siten, että laajat 

viheralueet, metsät ja ekologiset yhteydet säilyisivät. Alueella tehdyt 

luontoselvitykset eivät välttämättä ole tarpeeksi kattavia ja ekologiset 

yhteydet on laskettu lähinnä suurnisäkkäiden kuten hirvien 

näkökulmasta. Rakentaminen tulisi tehdä ottaen huomioon myös 

tulevien kuntalaisten tarve luonnossa virkistymiselle. 

Kauppakamariyksikkö pitää yleiskaavaa merkittävänä toimintojen 

kehittämiseen vaikuttavana linjauksena. Lähtökohtana pitää olla 

joustavuus ja uusien toimintojen toteuttamismahdollisuus. 

Asunto-ongelma tulee jatkossakin olemaan yksi Helsingin talousalueen 

keskeisimmistä haasteista. Elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että 

monipuolisella asuntotuotannolla edesautetaan yritysten työvoiman 

saantia. 

Kauppakamariyksikkö pitää positiivisena, että Sipoon kunta on 

tiedostanut asemansa voimakkaasti kasvavan pääkaupunkiseudun 

naapurina ja varautunut yleiskaavaehdotuksessa ottamaan vastaan 

osan Helsingin seudun väestömäärän lisäyksestä. On välttämätöntä, 

että seudun yhdyskuntarakenne voi kasvaa tasapainoisesti kaikkiin 

ilmansuuntiin – myös itään. Vaikka Uudenmaan jakautuminen kahteen 

erilliseen maakuntaan on haasteellista alueen kokonaisvaltaiselle 

kehittämiselle, on tärkeää pyrkiä suunnittelemaan yhdyskuntarakenne 

mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi kuntarajoista 

välittämättä. 

Sipoon asukasmäärä on kasvanut tähän saakka varsin maltillisesti. 

Menneisyyteen verrattuna yleiskaavaehdotuksen asukasmäärän lisäys 

on valtava – 40 000 uutta asukasta alle 20 vuodessa. Perustellusti 

voidaan kysyä, onko tavoite realistinen ja riittävätkö kunnan resurssit 

kaavoitusohjelman, jossa on 

esitetty n. 230 ha kunnan 

omistamien maiden 

asemakaavoittamista. Nikkilästä 

mukana ovat Nikkilän kartano III 

ja Itäinen Jokipuisto II. 


kunnanvaltuuston hyväksymään 

kehityskuvaan ja sen 

osoittamaan mitoitustasoon. 

Yleiskaava ei käsitä saaristoa ja 

mantereen ranta-aluetta, joille 

laaditaan parhaillaan erillistä 

oikeusvaikutteista rantaalueiden 

rakentamista ja muuta 

maankäyttöä ohjaavaa 

osayleiskaavaa. 

Uudet A-alueet tukeutuvat hyvin 








Söderkulla on Sipoon yksi 

kolmesta osa-aluekeskuksesta 

Tallman ja Nikkilän ohella. Näin 

ollen se on yksi asutuksen 

painopistealueista. 

Rakentamisessa painotutaan 

olevien taajamien ja 

kyläkeskusten alueille ja 

pyritään näin ehkäisemään 


hajaantumista sekä säilyttämään 

laajat viheralueet, metsät sekä 

viheryhteydet. Rakentamisessa 

painotutaan matalaan ja 

tiiviiseen rakentamiseen. 

Taajama-alueet sisältävät myös 

lähivirkistysaluevaraukset 








5. 

Itä- 

Uudenmaan 

liitto / Vuori, 

Mika ja 

Mikkola, 

Jaakko 

6. 

Järvenpään 

kaupunki / 

Kaupunginh 

allitus 

niin suureen kasvuun. 

Kauppakamariyksikkö pitää asemakaava-alueiden kustannusneutraalia 

toteuttamistavoitetta epärealistisena. Mikäli periaatteesta pidetään 

tiukasti kiinni, on vaarana, että kaavan toteutuminen hidastuu 

huomattavasti. On välttämätöntä, että kunta selvittää myös muita 

vaihtoehtoisia rahoitus- ja toteutusmuotoja ja varautuu niiden 

käyttämiseen, mikäli yleiskaavaehdotuksessa kuvailtu menettely ei 

johda toivottuun lopputulokseen riittävän nopealla aikataululla. 

Ehdotuksen mukaan voimakkaimmin kehitetään Talman, Nikkilän ja 

Söderkullan alueita. Kolmen vahvan keskuksen rakenne voi kuitenkin 

johtaa aiempaa voimakkaampaan kunnan jakautumiseen ja resurssien 

hajaantumiseen. Kunnianhimoiset kasvutavoitteet ja kunnan rajalliset 

resurssit huomioon ottaen olisi varmempaa keskittyä ensisijaisesti 

Etelä-Sipoon raideliikennekäytävää ympäröivien alueiden 

kehittämiseen. 

Asuinrakentamisessa on huolehdittava siitä, että tuleva asuntokanta on 

riittävän monipuolinen. Kohtuuhintaisten asuntojen puute on Helsingin 

seudulla todellinen ongelma, joka vaikeuttaa työvoiman saantia 

erityisesti palvelualoilla. Raideliikenteeseen perustuva 

joukkoliikennejärjestelmä edellyttää myös riittävän tiivistä 


Yhdyskuntarakenne 

Yleiskaavan haasteena on suunnitella yhdyskuntarakenne 

vastaanottamaan 35 000 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä. 

Yleiskaavassa osoitetut tehokkaan yhdyskuntarakentamisen 

painopisteet tukeutuvat pääosin olemassa olevaan 

yhdyskuntarakenteeseen ja noudattavat Itä-Uudenmaan aluerakenteen 

2035 tavoitetta. 

Nikkilän keskustatoimintojen alueen laajentuminen Sipoonjoen 

itäpuolelle on tehokkaan keskustan kehittämisen kannalta perusteltua. 

Aluevarauksen laajentuminen käsitellään Itä-Uudenmaan 2. 

vaihemaakuntakaavassa. 

Taajamatoimintojen ulottaminen ranta-alueille Sipoonlahden itärannalla 

poikkeaa maakuntakaavan suunnitteluperiaatteista. Sipoonlahden ranta 

tulee jättää rakentamisesta vapaaksi. Sipoonlahden länsipuolella 

sijaitseva Hitån alue noudattaa maakuntakaavaa yleispiirteisyys 

huomioon ottaen. 

Talman pohjoisosan taajamatoimintojen huomattava laajentuminen 

poikkeaa maakuntakaavasta ja käsitellään 2. vaihemaakuntakaavassa. 

Itä-Uudenmaan liitto toteaa, että Sipoon yleiskaavaehdotus noudattaa 

pääosin maakuntakaavan aluevarauksia yleispiirteisyys huomioon 

ottaen. Yleiskaavassa osoitetut keskustatoimintojen alueet 

mahdollistavat tavoitellun väestön voimakkaan kasvun ja luovat 

edellytykset toimivan joukkoliikenteen muodostumiselle sekä 

kaupallisten palveluiden sijoittumiselle lähelle kuluttajia. Yleiskaavan 

laajennetut taajamatoimintojen alueet täydentävät rakennetta ja 

tukeutuvat pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. 

Söderkullan keskusta- ja taajamatoimintojen alueiden kokonaisuus on 

Helsingin alueliitospäätöksen jälkeen muodostunut painopistealueeksi. 

Lisäksi erityisesti Nikkilä – Talma vyöhykkeen kehittäminen 

mahdollistaa tulevaisuudessa raideliikenteen hyödyntämisen. Nikkilän 

keskustatoimintojen alueen sekä Talman taajamatoimintojen 

laajentuminen käsitellään Itä-Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. 

Järvenpään kannalta riittämätöntä sitä vastoin on, ettei pohjoisimman 

Sipoon maankäytössä ole kaavakarttaan lisättyä yhdyskuntarakenteen 

v. 2025 jälkeistä laajenemisnuolta lukuunottamatta varauduttu 

Haarajoen seudun kehittymiseen KUUMA- alueen yhteisissä 

asiakirjoissa julkituotujen maankäytön skenaarioiden ja tavoitteiden 

mukaisesti. Mm. Haarajokiraportin (Ulla Jaakonaho/Diplomityö 

/TKK/12.5.2003), jonka laatimiseen Sipoon edustajat ovat osallistuneet, 

yhteydessä on todettu, että kuntien tulisi yleiskaavoituksessa säilyttää 

avoimina mahdollisuudet esitettyjen skenaarioiden jonkintasoinen 

toteuttaminen. Tällaiseen tavoitteeseen pitäisi liittyä mm. lisääntyvän 

haja-asutuspaineen ennaltaehkäisy Haarajoen aseman 

vaikutusalueella. Yleiskaavaehdotuksessa kaikki Järvenpään ja 

Mäntsälän rajoihin liittyvät alueet on merkitty haja-asutusalueeksi 

(MTH), johon liittyvä määräys rajaa suunnittelutarveratkaisujen 

edellytyksiä vesi- ja viemäriverkostoliityntöjen saatavuudella. Lisäksi 

yleiskaava määrää kaikki asema- ja osayleiskaava-alueiden 

ulkopuoliset alueet suunnittelutarvealueiksi. Kyseinen rajoitus ei 

kuitenkaan riitä estämään hajarakentamisen leviämistä mm. 

vesiosuuskuntamallilla mahdollista tulevaa taajamakaavoitusta 





toteuttamista, ja jossa mm. 

esitetään ehdotus 


intressitahojen (maanomistajat, 

rakennusliikkeet ym.) kanssa ja 

sopimusmenettelyt mm. erilaisiin 

sopimuksiin liittyvät 




Kyseiset alueet tullaan 

asemakaavoittamaan. 

Asemakaavojen laatimisen 

yhteydessä ratkaistaan 

maankäytön yksityiskohdat. 

Yleiskaavaa ei pidä tulkita niin, 

ettei se mahdollistaisi rantojen 

vapaina säilymistä. 

Rantavyöhyke muutetaan 

selvitysalueeksi (se). 










on asutuksen osalta tukeutua jo 

olemassa oleviin taajama- ja 

kyläalueisiin 



Haarajoen aseman 

vaikutuspiirissä olevien alueiden 

kehittäminen kuuluu selvästi 

ylikunnallisen kaavoituksen 

piiriin. Maakuntakaava on 

Haarajoen asemanseudun 


7. 

Mäntsälän 

kunta / 

Ympäristölau 

takunta / 

Kunnanhallit 

us 

8. 

Sibbo 

Naturskydda 

re - Sipoon 

Luonnonsuoj 

elijat r.f. / 

Åström, 

Christell och 

Lyytikäinen, 

Heidi 

haittaavalla tavalla, vaikka rakennuspaikkojen tilakohtainen 

mitoitusmalli onkin MTH- alueella monien muiden kuntien 

yleiskaavamääräyksiin verrattuna niukempi. Haja-asutuksen lisääminen 

tilakohtaisella mitoitusmallilla soveltuu ylipäätään huonosti tulevassa 

taajamarakenteessa näin keskeisen ja raideliikenteeseen tuettavissa 

olevan alueen kehittämiseen. Yleiskaavassa tulisi osoittaa muita 

keinoja, joilla epätarkoituksenmukainen hajarakentaminen voidaan 

estää. 

Sipoon yleiskaava merkitsee toteutuessaan huomattavaa muutosta 

koko Sipoon kunnan ja Helsingin seudun yhdyskuntarakenteeseen. 

Kaavalla on laajasti heijastusvaikutuksia Sipoon naapurikuntiin. 

Kuuma-kuntien ja ympäristökuvan Visio 2030+ –kartalla Sipoon 

pohjoisosa Haarajoen ympäristössä on merkitty seudullisen keskuksen 

kaupunkimaiseksi vaikutusalueeksi. Sipoon yleiskaavaehdotuksessa on 

arvioitu rakennemallityön perusteella, että Pohjois-Sipoon alueiden 

osoittaminen tehokkaampaan rakentamiseen ei yleiskaavan 

aikajänteellä ole kunnallistaloudellisesti kannattavaa. Pohjois- 

Sipooseen ei ole esitetty suuria yhdyskuntarakenteen muutoksia. 

Pohjois-Paippisen kylä on osoitettu kyläalueeksi. Etelä-Mäntsälään 

laadittavassa Arolan-Jokelanseudun osayleiskaavassa on vastaavasti 

tavoitteena kaava-alueen kehittäminen maaseutumaisena kyläalueena. 

Generalplaneutkastet allmänt granskat 

I jämförelse med generalplaneutkastet innehåller förslaget till 

generalplan en hel del förbättringar. Framställningstekniken har 

preciserats, vilket leder till bättre läsbarhet av planen. Man har också 

gjort en hel del förändringar utgående från de utlåtanden och åsikter 

som gavs med anledning av generalplaneutkastet. Sibbo 

Naturskyddare – Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. är glad över de 

förbättringar som gjorts, men vill lyfta fram och visa på de brister som 

fortsättningsvis finns i planen. Därtill anser föreningen att 

generalplaneförslaget även till vissa delar tyvärr är sämre än 

planeutkastet. 

I och med annekteringen av sydvästra Sibbo till Helsingfors innehåller 

generalplaneförslaget inte längre ett av de mest problematiska 

områdena vad gäller planerad ny byggnation. Av någon anledning har 

reserveringen för bostäder för 20 000 nya invånare flyttats till övriga 

delar av kommunen och dessutom ökat till 35 000 nya invånare. Det är 

alltså fråga om en väldigt stor förändring mellan utkast och förslag, och 

ingenstans framkommer vad denna beräkning baserar sig på. 

Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. anser också att det 

är planebeskrivningen som borde innehålla målen för invånartalen och 

inte planebestämmelserna, framställningen i generalplaneförslaget 

följer för tillfället inte god planeringssed. 

Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. har fortsättningsvis 

inte förstått varför man gör en generalplan med rättsverkan på så 

allmän och inexakt nivå. Föreningen påpekade detta redan i utlåtandet 

om planeutkastet. Man har förvisso gjort vissa preciseringar gällande 

styrning av byggandet utanför detaljplaneområdena. Dessa 

bestämmelser är dock tolkningsbara och föreningen anser att de inte 

kommer att lösa problemet var t.ex. avgränsningen för ett 

landskapsmässigt värdefullt område i praktiken går. 

Samhällsstrukturen 

De utvidgade områdena för tätortsfunktioner som anvisats i 

generalplaneförslaget sägs i huvudsak stöda den befintliga 

samhällsstrukturen. I och med annekteringen av sydvästra Sibbo har 

dock en märkbar förändring/försämring skett i de övriga delarna av 

södra Sibbo. Man har nu t.ex. ritat in ett helt nya tätorter i såväl Majvik 

som Hitå. Därtill kommer både Söderkulla- och Eriksnäsområdet att 

byggas ut kraftigt. Ifall dessa planer förverkligas förvandlas södra Sibbo 

med kusten medräknad till en tät matta av hus från Storören till 

Eriksnäs. Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. anser 

inte att detta är hållbar utveckling, det bör även finnas områden med 

glesare bebyggelse på kusten eftersom de några smala inritade 

grönkorridorerna inte kommer att vara närapå tillräckliga här. 

Gällande både Majvik och Hitå finns det i bakgrundsmaterialet inga 

uppgifter om utredningar (enligt MBL 9§) som visar att områdena skulle 

lämpa sig för tätortsfunktioner. Därtill saknas utredningar om 

naturvärdena. I Hitå begränsar bl.a. den kuperade terrängen och 

betydande miljövärden byggande i både öst och sydost. Även 

Ormträsket med omgivning innehar naturvärden som begränsar 

byggande. Dessutom står A-beteckningarna i strid med gällande 

regionplan. På grund av ovanstående bör man enligt Sibbo 

vaikutuspiirin ensisijainen 

tarkastelutaso, ennen kuin 

Pohjois-Paippisiin voidaan 

osoittaa tiiviimpää 

taajamarakennetta. 

Merkitään tiedoksi. Katso myös 

vastine 6. 


Generalplaneförslaget grundar 

sig på utvecklingsbilden som 

fullmäktige godkänt och på den 

dimensionering som finns där. 

I samband med 

generalplaneförslaget har en 

projektplan utarbetats, där 

genomförandet av 

generalplanen granskas. 

Generalplanen preciseras med 

mer detaljerad planering senare. 

Det vida byområdet i Västerskog 

är beläget mellan mellan Majvik 

och Hitå. Generellt sett är södra 

Sibbo för närvarande gles till sin 

struktur. Generalplaneförslagets 



erforderliga rekreationsområden. 

Utvecklandet av södra Sibbo 

grundar sig på bl.a. HesPoutredningen, 

landskapsplanen 

för Östra Nyland som är förd för 

fastställelse samt på diverse 

konsultarbeten som lät göras 

våren 2007 (Arkkitehtityöhuone 

APRT och Pöyry Oy). 


9. 

Sipoon kunta 

/ Lupajaosto 

Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. reservera områdena som 

utredningsområden i generalplanen. 

Sibbo Naturskyddare- Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. är även mycket 

bestört över att det värdefulla landskapsområdet som skyddade 

Sibbovikens stränder i generalplaneutkastet nu delvis strukits för att 

ersättas med ett A-område som sträcker sig fram till stranden på ett 

brett område vid Eriksnäs. Sibboviken utgör idag en av de få 

obebyggda kustområdena i Sibbo, och den fjordlika och 

landskapsmässigt mycket värdefulla vikens stränder bör absolut lämnas 

oexploaterade även i framtiden. Det är i alla nuvarande och kommande 

sibbobors intresse att lämna detta speciella område fritt från 

bebyggelse, särskilt då man genom generalplanen ämnar täppa till 

kusten även till övriga delar (se ovan) och då våra obebyggda 

kustområden redan nu är få. Var finns utredningen som visar att detta 

områdes landskapsvärde plötsligt har försvunnit och att stranden i 

stället kan bebyggas? 

Föreningen anser att man istället för att exploatera markområden vid 

kusten gott och väl kan bygga både tätare och högre i Söderkulla. 

Gällande Tallmo-Nickby -axeln anser föreningen fortsättningsvis att 

detta område är det enda som baserar sig på en kollektivtrafiklösning 

som är hållbar, förutsatt att spårtrafiken påbörjas i området. Då också 

den kommunalt ägda markens andel i område är stor, är det naturligt att 

påbörja utbyggnaden i detta område. 

I samband med detaljplaneringen av tätortsområdena vill föreningen 

redan nu betona vikten av bra planering som följer principerna för en 

hållbar utveckling. Inom det detaljplanerade området skall det också 

finnas tillräckliga grönområden för närrekreation. Man skall kunna ta sig 

till fots till sin närskog! 

Sibbo Naturskyddare- Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. föreslår, att man 

gällande tätortsfunktioner (A) och byområden (AT) tillsätter följande i 

planebestämmelserna: ”miljövärdena kartläggs och invånarnas behov 

av rekreationsområden beaktas i all vidare planering”. 

Lupajaosto katsoo että yleiskaavalla ei saa merkittävästi vähentää hajaasutusalueen 

rakentamisen määrää nykyisestä. 

Rakentamisen määrä ja mitoitus 

Yleiskaavan tultua lainvoimaiseksi poistuu haja-asutusalueita koskeva 

rakennuskielto. Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan Sipoo on 

maankäyttö- ja rakennuslain 16 § 3 momentin mukaista 

suunnittelutarvealuetta. Uudisrakentaminen asemakaava-alueiden 

ulkopuolelle edellyttää siten edelleen ensin suunnittelutarveratkaisua. 

Kyläkeskusalueille ehdotetun mitoituksen ottaminen käyttöön 

lupaharkinnassa ennen osayleiskaavan laadintaa voi vaikeuttaa 

myöhempää kaavoitusta. Lupajaosto ehdottaa, että AT-alueilla 

noudatetaan lupaharkinnassa Yleiskaava 2025 haja-asutusalueiden 

(MTH) mitoitusta, kunnes mitoittava osayleiskaava on laadittu. 

Yleisiin määräyksiin tulee merkitä mitoitusta koskeva täsmentävä teksti: 

Kantatilan mitoittavaksi pinta-alaksi lasketaan rakennuskelpoinen maaalue 

(poisluettavat alueet: Natura- ja muut suojelualueet, suot, 

avokalliot, maisemallisesti arvokkaat peltoalueet, vesi- ja tulvanuhkaalueet, 

voimalinjojen johtoalueet sekä vnp:n mukaiset melualueet ja 

radan varressa rakentamisen kannalta ongelmalliset tärinäalueet). 

Kaavamääräykset, jotka määrittävät alueen, jolla on säilytettäviä 

ympäristöarvoja arvokkaan geologisen muodostuman, eivät sisällä 

määräystä alueelle sallittavasta rakentamisen määrästä. Yleiskaavaan 

tulisi lisätä määräys, että alueilla noudatetaan alueen pääasiallisen 

käyttötarkoituksen mitoitusta tai ettei rakentamista sallita. 

Rannikkovyöhykemääräyksestä esitetään poistettavaksi tekstinosa 

”Vyöhykkeellä noudatetaan alueen pääkäyttötarkoituksen mukaista 

mitoitusta”. Mitoitus ratkaistaan Saariston ja rannikon osayleiskaavalla, 

jossa mitoituksen perusteena on rantaviivan pituus. 

Yleiskaavan suhde rakennusjärjestyksen määräyksiin 

Yleiskaavan yleisiin määräyksiin on sisällytetty joitakin 

rakennusjärjestyksen rakentamisen määrää ja sijoittumista koskevia 

I trakterna kring Sibboviken finns 

fortfarande kvar madelområdesbeteckningen 

som 

också fanns i 

generalplaneutkastet. 

Presentationstekniken har 

ändrat från utkastets rastering till 

delområdesstreck. En del av Areserveringen 

på Sibbovikens 

östra strand ändras till 

utredningsområde (se). 




rekreationsområdena preciseras 

senare i samband med den mer 






erforderliga rekreationsområden. 


Katso yleinen vastine 1, 

Asuminen. 

Sipoon yleiskaava 2025 on 

laadittu strategisena 

yleiskaavana, joka toimii 

ylimenokauden työkaluna 

osayleiskaavojen työstämisen 

ajan. Ehdotetut muutokset 

otetaan huomioon 

osayleiskaavojen työstämisessä. 

Kunnan yleiskaavassa ei ole 

mukana rakennusoikeuksien 

siirtoa saman omistajan eri 

kiinteistöjen välillä. Osaaluerajausten 

sisälle jäävien 

alueiden ohjaus tapahtuu sekä 

osa-aluerajauksen asettamien 

rajoitusten puitteissa että 

pääkäyttötarkoituksen 

mitoituksen kautta. 



ratkaistaan alueelle parhaillaan 

laadittavassa saariston ja 

rannikon yleiskaavassa. 

Saariston ja rannikkon 

osayleiskaava kumoaa osaltaan 

kunnan yleiskaavan saadessaan 


10. 


/ Tekniikka- 

ja 

ympäristöos 

asto / 

Tekniikka- ja 

ympäristölau 

takunta 

11. 

Suomen 

luonnonsuoj 

eluliitto / 

Veistola, 

Tapani 

määräyksiä. Tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi tuli yleiskaavassa 

todeta, että ellei yleiskaavassa ole muuta määrätty, tulee noudattaa 

mitä rakennusjärjestyksessä on asiasta säädetty. Rakentamisen 

määrää koskevaan määräykseen tulisi lisätä rakennusjärjestyksen 

mukainen määräys ”yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % 

rakennuspaikan pinta-alasta”. 

Lupajaoksen käsityksen mukaan Sipoon yleiskaava 2025 ehdotukseen 

esitetyt muutokset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät ehdotuksen 

asettamista uudelleen nähtäville. 

Tekniikka- ja ympäristölautakunta katsoo, että Kaavaehdotukseen on 

syytä täsmentää Etelä-Sipoon asukastavoitteet. Nykyinen ilmaisu ” 

Söderkullan taajama- ja keskustatoimintojen alueiden väestötavoite on 

12 000 uutta asukasta ja 2700 uutta työpaikkaa” on asukkaiden suhteen 

epämääräinen. A-alueet tulee tiivistää tiukemmin em. ”joukkoliikenteen 

kehittämiskäytävän” ja siten tien 170 läheisyyteen. Söderkullan kasvu 

tulee olla keskeinen palveluiden turvaamiseksi. Tarapotin teollisuus- ja 

työpaikka-alueen kasvu on hyvä asia. 

Nikkilän ja Söderkullan tulee olla kunnan alueellisten kehitysten 

moottoreita. Talma ja Martinkylä tulee raideliikenteen ansiosta 

seuraavaksi. Hitå’n alue ei saa vaarantaa Söderkullan kehitystä kunnan 

toisena keskuksena. 

Lautakunta esittää täsmennettäväksi teknisin tarkistuksin 

yleiskaavamääräyksiin seuraavia asioita: 

AT-alueilla noudatetaan lupaharkinnassa haja-asutusalueiden 

mitoitusta, kunnes mitoittava osayleiskaava on laadittu ja muut ATalueille 

asetetut reunaehdot mm. vesihuollon ja palvelujen 

järjestämisestä ovat toteutuneet. AT-alueilla mitoitus ratkaistaan 

tarkemmin osayleiskaavan laatimisen yhteydessä paikalliset 

erityispiirteet, tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. 

Pohjois-Paippisiin tulee varata selkeä A-alue Haarajoen aseman 

välittömän läheisyyteen. 

Taajamatoimintojen alueisiin ja kyläalueisiin liittyviä ongelmia 

- Pohjois-Paippisissa Rörstrandin vanhan metsän suojelualueen 

pohjoispuolelle on osoitettu kyläalue ja työpaikka-aluetta. Merkintä 

katkaisee Hirvikallion eteläpuolella Rörstrandin alueelta 

pohjoiskoilliseen, muun muassa Järvenpään alueella vasten 

Järvenpään ja Sipoon välistä rajaa sijaitsevalle Lemmenlaakson 

suojelualueelle vievän ekologisen yhteyden. Yhteys oli esitetty vielä 

yleiskaavaluonnoksen kaavakartalla (joskin aavistuksen yhteyden 

todellisesta sijainnista itään), ja se on esitetty muun muassa Itä- 

Uudenmaan vahvistamattomassa maakuntakaavassa. Valtakunnalliset 

alueidenkäytön tavoitteet edellyttävät suojelualueiden välisten 

ekologisten yhteyksien vaalimista. Asian merkitystä kyseessä olevassa 

tapauksessa entisestään korostaa se, että Rörstrandin ja 

Lemmenlaakson suojelualueet kuuluvat uhanalaislajistoltaan 

Uudenmaan merkittävimpiin metsäluonnon suojelualueisiin. Hirvikallion 

kautta kulkeva viheryhteys tulee osoittaa Sipoon yleiskaavassa. 

- Söderkullassa, Pilvijärven eteläpuolella taajama-aluetta on osoitettu 

valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen päälle. Varaus tulee 

poistaa kaavasta siltä osin kun se on päällekkäinen arvokkaan 

kallioalueen kanssa. 

- Eriksnäsin alueella taajamavaraus on yleiskaavaehdotuksessa 

osoitettu ulottuvaksi aivan Sipoonlahden rantaan asti. Kyseinen 

ranta-alue on kuitenkin lainvoimaisen Itä-Uudenmaan seutukaavan 

suojelualuetta, joten yleiskaavaehdotuksessa esitetty ratkaisu on 

seutukaavan vastainen. Vahvistamattomasta Itä-Uudenmaan 

maakuntakaavasta suojeluvaraus on lainvastaisesti poistettu, mutta 

siinäkin Sipoonlahden ranta on osoitettu edes MU-merkinnällä. Lisäksi 

rantarakentaminen Sipoossa, jossa rakentamisesta vapaata 

mannerrantaa muutenkin on nykyisinkin jäljellä äärimmäisen vähän, 

olisi selkeästi kuntalaisten yleisen edun vastaista. 

- Västerskogin ja Hitån alueiden väliin on yleiskaavaehdotukseen 

yleiskaavaluonnoksesta poiketen laaja taajamatoimintojen alue, 

joka on ratkaisuna lainvoimaisen Itä-Uudenmaan maakuntakaavan 

vastainen. Ratkaisu perustunee vahvistamattomassa Itä-Uudenmaan 

maakuntakaavassa esitettyyn aluerajaukseen. Tosin 

yleiskaavaehdotuksessa aluetta on vielä laajennettu itäkaakkoon siten, 

että se ulottuu maakuntakaavan MU-alueen päälle, ja ratkaisu on siten 

osittain myös maakuntakaavan vastainen. Korostettakoon, että sen 

paremmin Sipoon yleiskaavaehdotuksen kuin Itä-Uudenmaan 

lainvoiman. 

Rakennusjärjestyksen 

noudattaminen on 

ohjausjärjestelmässä muutenkin 

selvää ilman erillistä 

kaavamääräystä. 





Asukastavoitteet poistetaan 

yleiskaavakartan 

kaavamääräyksistä ja siirretään 

yleiskaavaselostuksen puolelle. 



Asuminen. 


Viheryhteys on hyvin 

järjestettävissä alueella 



Kyläaluemerkintä ei 

maankäyttömuotona ole tässä 

mielessä ongelmallinen, sillä 

maankäyttö alueella on jo väljää, 

jolloin viheryhteyksiä jää alueelle 

runsaasti. Tärkeimmät 

viheryhteystarpeet 

luontoarvoiltaan merkittävien 

aluekokonaisuuksien välillä on 

osoitettu kaavassa. 

Taajama-alevaraukset ovat 

suurpiirteisiä ja tulevat 

huomattavasti tarkentumaan 

niitä toteuttavan 

asemakaavoituksen yhteydessä. 

Yleiskaavamerkintä ei estä 

arvokkaan kallioalueen 

huomioimista 



Katso vastine 5. Kyseiset alueet 

tullaan asemakaavoittamaan. 

Asemakaavojen laatimisen 

yhteydessä ratkaistaan 

maankäytön yksityiskohdat. 

Yleiskaavaa ei pidä tulkita niin, 

ettei se mahdollistaisi rantojen 

vapaina säilymistä. 

Ko. alueella ei ole lainvoimaista 

maakuntakaavaa, toisin kun 

lausunnossa väitetään. Uudet 


tukeutuvat hyvin 



12. 

Talman 

kyläyhdistys 

/ Hallikainen, 

Johanna 

maakuntakaavankaan tausta-aineistosta ei löydy tietoa siitä, että 

kyseisen taajamavarauksen alueelta olisi selvitetty sen paremmin 

alueen luontoarvoja kuin sen rakennuskelpoisuuttakaan. Siksi varaus 

ei perustu MRL 9 §:n mukaisiin riittäviin tutkimuksiin ja 

selvityksiin. Lisäksi muutos on ylemmän tason kaavan vastainen ja 

siksi lainvastaisena poistettava yleiskaavasta. (Huomattakoon, että Itä- 

Uudenmaan maakuntakaavan osalta vastaavan aluevarauksen 

lainvastaisuudesta on myös valitettu.) Korostettakoon, että MRL 9 §:n 

mukaista selvitysvelvollisuutta ei voi kuitata sillä, että kaavan 

vaikutuksista on esitetty kaavan yhteydessä arvio. Kaavan 

ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään MRL:ssä erikseen, ja 

silloin on kyse nimenomaan MRL 9 §:n mukaisiin tutkimuksiin ja 

selvityksiin perustuvasta arvioinnista, ei arviosta (ilman riittäviä 

lähtötietoja tehty, kirjoittajansa subjektiivisiin mielipiteisiin perustuva 

käsitys jonkin asian seurannaisvaikutuksista). 

Todellisuudessa etenkin taajamavarauksen itä- ja kaakkoisosat ovat 

erittäin jyrkkä- ja pienipiirteistä, vaikeasti rakennettavaa kalliomaata, 

jolla on myös huomattavia luonnonarvoja. Huomattavia luonnonarvoja 

on myös alueen keskiosassa, Ormträsket-järven ympäristössä. Lisäksi 

alueen kaakkois- ja lounaisosat eivät sijaitse yhdyskuntarakenteellisesti 

järkevässä paikassa rakentamista ja liikennejärjestelyjä ajatellen. 

Katsomme, että kyseisen taajamavarauksen merkitseminen nykyisen 

laajuisena Sipoon yleiskaavaehdotukseen perustuu pikemminkin Hitån 

kartanon haluun myydä alue rakennustarkoituksiin kuin alueen 

todellisiin edellytyksiin toimia järkevän yhdyskuntarakentamisen 

kohteena. Samaan aikaan sekä Sipoon yleiskaavaehdotuksessa että 

Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on riittämättömästi hyödynnetty 

nykyisin hajanaisesti rakennettua, liikenteellisesti erittäin edullisella 

paikalla sijaitsevaa aluetta Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien 

risteysalueen ympärillä. Sipoon yleiskaavaehdotuksessa alue on 

esitetty ainoastaan kyläalueena, maakuntakaavassa puolestaan jo 

nykyisin voimakkaasti hajarakennettua aluetta on osoitettu MUalueeksi. 

Mitä edellä on sanottu Västerskog-Hitån aluetta koskevista MRL 9 §:n 

mukaisista tutkimuksista ja selvityksistä, pätee myös Majvikin alueelle 

yleiskaavaehdotuksessa esitettyyn taajamavaraukseen. 

Kaavavaraus on MRL:n mukaisten tutkimusten ja selvitysten 

puuttumisen vuoksi lainvastainen, ja se tulee siksi poistaa 

kaavasta. 

Esitämme, että koko moottoritien eteläpuolinen alue 

Sipoonlahdesta länteen joko kaavoitetaan nykyisen lainvoimaisen 

seutukaavan mukaan tai merkitään Sipoon yleiskaavaan 

selvitysalueeksi. Tämä olisi perusteltua seuraavista syistä: 

- Alueen pois jättämisellä kaavasta ei olisi heikentävää vaikutusta sen 

paremmin kestävän ja tarkoituksenmukaisen yhdyskuntarakenteen 

syntymiseen kuin Etelä-Sipoon lyhyen aikavälin 

liikennejärjestelmäkehitykseenkään. Sipoon yleiskaavan perusratkaisut 

turvaavat hyvän yhdyskuntarakenteen kehittymisen VAT:n edellyttämällä 

tavalla ilman Majvikin ja Hitån alueitakin (ja ehkä jopa paremmin ilman 

niitä). 

- Alueen järkevä suunnittelu voidaan toteuttaa suoraan 

osayleiskaavatyönä heti kun suunnittelun tarvitsemat pohjatiedot on 

ehditty kerätä, pääkaupunkiseudun liikennesuunnitelma on päivitetty, ja 

Helsinki on oikeasti saanut nykyisen Lounais-Sipoon suunnittelun siihen 

vaiheeseen, että Sipoon puoleisten alueiden suunnittelua voidaan tehdä 

rinnan sen kanssa. 

- Ratkaisu olisi myös linjassa Sipoon oman yleiskaavan 

toteuttamissuunnitelman kanssa (toteuttamisen aloittaminen kunnan 

omistamilta mailta nykyisten taajamien ja raideliikenneyhteyksien 

tuntumasta). 

- Ratkaisu todennäköisesti helpottaisi Sipoon yleiskaavan hyväksymistä 

ja nopeuttaisi hyväksymisaikataulua merkittävästi. 

Vuonna 2005 asukkaille tehdyn kyselyn perusteella A-alueen tonttikoko 

tulisi olla vähintään 2000 m2. Talman alueen suunnittelussa on otettava 

huomioon nykyisen kaltaisen kylämaiseman, puisto-, peltoja 

metsäalueiden säilyttäminen asutuksen lomassa. Tiiviiksi rakennettujen 

omakotitaloalueiden (tonttikoko alle 750 m2) yleinen viihtyvyys on 

huono, puustoa ei pystytä säilyttämään, kiinteistöhuolto ja lumityöt ovat 

hankalia ja kalliita hoitaa. Koska Talman alueen vetovoimaisuus 

perustuu nimenomaan nykyiseen luonnonläheisyyteen ja avaruuteen, 

suunnitelmat tulisi tehdä näitä kunnioittaen. 







Varaukset eivät ole ristiriidassa 

alueen luontoarvojen kanssa, 

sillä ne voidaan toteuttaa 

luontoarvot huomioiden. On 

selvää, että mittava 

uudisrakentaminen ja uudet 

laajat taajamatoimintojen alueet 

muuttavat monin paikoin Sipoon 

luonnonolosuhteita. 

Yhdyskuntarakenne ja 

maankäytön muutosalueet on 

kuitenkin sijoitettu ja määritelty 

niin, että niiden toteuttaminen on 

asemakaavoituksen kautta 

mahdollista ilman merkittäviä 

luontoarvojen menetyksiä. 

Alueilta on ollut käytettävissä 

riittävät selvitykset. 

Alueidenkäyttöratkaisuja 

ohjaavat luontoarvojen lisäksi 

myös muut selvitykset ja 

lähtökohdat, kuten tavoitteet 

Helsingin seudun 


kehittämisestä, väestömäärien 

muutokseen hallitusti 

varautumisesta, 


taloudellisuudesta, 

joukkoliikenteen järjestämisen 

edellytyksistä jne. Em. tavoitteita 

ei voida toteuttaa ilman riittävän 

laajoja ja keskitettyjä 

taajamatoimintojen varauksia. 

Mm. Uudenmaan liiton lausunto 

tukee tätä periaatetta. 

Ormträsketin alue on merkitty 

säilytettäviä luontoarvoja 

kuvaavalla rasterilla. Etelä- 

Sipoon kehittäminen perustuu 

mm. HesPo-selvitykseen, Itä- 


olevaan maakuntakaavaan sekä 

erillisiin konsulttitöihin, jotka 

teetettiin keväällä 2007 

(Arkkitehtityöhuone APRT ja 

Pöyry Oy). Sopimusalueiden 

toteuttamisjärjestyksestä ei ole 

tehty päätöksiä. 


Aluerajaukset tarkentuvat 



myöhemmin. 


13. 

Uudenmaan 

liitto / 

Savolainen, 

Ossi ja 

Simonen, 

Riitta 

14. 

Uudenmaan 

riistanhoitopii 

ri Nylands 

jaktvårdsdistr 

ikt / Eronen, 

Visa 

15. 

Uudenmaan 

ympäristökes 

kus / Laine, 

Tarja ja 

Heinämies, 

Jussi 

Uudenmaan liitto on 26.3.2007 antanut lausunnon Sipoon 

yleiskaavaluonnoksesta. Lausunnossaan liitto on kiinnittänyt huomiota 

Lounais-Sipoon väestömäärän alhaiseen mitoitukseen, Sipoon 

poikittaisten yhteyksien tarpeeseen, Sipoonkorven kaavamerkintöihin ja 

Västerkullan kiilaan merkityn pohjois-eteläsuuntaisen 

viheryhteystarpeen sijaintiin. 

Liiton antaman lausunnon jälkeen on Lounais-Sipoon alueiden 

siirtäminen Helsingin kaupungille ratkaistu korkeimmassa hallintooikeudessa, 

minkä vuoksi kaupungille siirtyvä alue on rajattu 

yleiskaava-alueen ulkopuolelle. Osaksi Helsinkiä siirtyvän Lounais- 

Sipoon alueen merkitys tulee olemaan merkittävä Sipoon, ja koko 

Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kannalta. Sipoon 

yleiskaavaehdotuksessa onkin Etelä-Sipoon kytkemistä Helsingin 

yhdyskuntarakenteeseen korostettu kaavaluonnokseen verrattuna. 

Yleiskaavaehdotuksessa on Nikkilä – Talma –taajamavyöhykkeen, 

ja varsinkin Etelä-Sipoon Söderkulla – Hitå – Majvik – 

taajamavyöhykkeen, mitoitus kaavaluonnoksessa esitettyä 

mitoitusta korkeampi. Uudenmaan liitto pitää tätä oikeana 

ratkaisuna. Ratkaisu tukee luonnosta paremmin Sipoon 

varautumista maankäytön kehitykseen osana kasvavaa Helsingin 

seudun metropolialuetta. Se mahdollistaa tasapainoisen alue- ja 

yhdyskuntarakenteen Helsingin seudulla ja edistää koko seudun 

kilpailukykyä. 

Hajarakentaminen 

On hyvä, että laajoilla metsäalueilla tonttien pinta-alavaatimusta 

pienennettiin ja yleisenä määräyksenä annetaan, että rakentaminen 

tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien 

tuntumaan. Määräyksen sanamuodon tulisi kuitenkin olla vielä 

velvoittavampi, jotta rakennetun alueen vaikutuspiirissä olevien 

alueiden pinta-ala ei kasvaisi liikaa. 

Kaavan pitäisi ohjata vielä säästeliäämpään alueiden käyttöön 

esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä: 

- Uutta rakentamista tulee vielä voimakkaammin ohjata olemassa 

olevan rakentamisen viereen ja valmiiden tieyhteyksien varteen. 

Ohjattaessa rakentamista olemassa olevan tiestön varteen on kuitenkin 

tärkeää, että tienvarsia ei rakenneta umpeen vaan eläimistölle jää 

rauhaisia reittejä tiestön yli ja rakennusten sivuuttamiseen. 

- Haja-asutusalueiden rakennusoikeuksien enimmäismäärä, 10, tulee 

palauttaa aiemmassa ehdotuksessa olleeseen viiteen 

rakennuspaikkaan kantatilaa kohden. Uuden asutuksen rakentamisen 

painopisteen tulee nyt ehdotettua selvemmin olla taajama-alueilla. 

Ympäristökeskus antoi lausuntonsa yleiskaavaluonnoksesta 25.4.2007. 

Siinä yhteydessä tuli esille mm. tarve osoittaa kaavan suhde 

valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä voimassa oleviin seutu- 

ja maakuntakaavoihin, tarve ympäristöministeriön suostumukseen 

seutukaavasta poikettaessa, suojelualueiden esitystapa ja 

kaavaselostuksen liitekartat. Yksittäisinä aiheina käsiteltiin mm. tiivistä 

rakentamista asemien läheisyydessä, joukkoliikenteen ja palvelujen 

turvaamista, maaseudun rakentamisen ohjaamista kyläkeskuksiin, 

Sipoonkorven erityisarvon osoittamista, viheryhteyksien jatkuvuutta yli 

kuntarajojen, yleiskaavaa täydentävien rakentamistapaohjeiden 

laatimista ja tarvetta toteuttamisjärjestyksen osoittamisesta. 

Yleiskaavan keskeisiä kysymyksiä on Sipoon kehittäminen osana 

Helsingin seutua tasapainoisena ja yhdyskuntarakenteen kannalta 

eheytyvänä alueena. Luonteeltaan strategisena kaavana se osoittaa 

maankäytön kehittämisperiaatteet ja yhdyskuntarakenteen kannalta 

merkittävimmät maankäytön aluekokonaisuudet ja yhteysverkoston. 

Kaavassa on varauduttu Söderkullan, Nikkilän ja Talman taajamien 

voimakkaaseen kasvuun raideliikenteeseen tukeutuen. 

Yleiskaavan taajamatoimintojen alueiden rajaukset poikkeavat Talman 

alueella oleellisesti sekä vahvistetusta, voimassa olevasta 

seutukaavasta että hyväksytystä maakuntakaavasta. Ympäristökeskus 

katsoo, että rajauksia tulee supistaa erityisesti Kerava-Nikkilä radan 

pohjoispuolella, jotta vältytään yhdyskuntarakenteen hajaantumiselta. 

Yleiskaavan hyväksyminen seutukaavasta poiketen edellyttää lisäksi 

ympäristöministeriön suostumusta (MRL 210§). Myös Nikkilän 

pohjoispuolelle on asutusta laajennettu seutu- ja maakuntakaavoista 

poiketen ja tärkeälle pohjavesialueelle. 




yleinen vastine 1, Asuminen. 

LAUSUNNOT JA VASTINEET – UTLÅTANDEN OCH BEMÖTANDEN 144 

---- 

---- 

Voimassa oleva seutu- ja 

maakuntakaavatilanne on 

tavoitteiltaan ja ratkaisuiltaan 

vanhentunut eikä sitä näin ollen 

voida pitää yleiskaavoituksen 

pohjana. Sekä Uudenmaan liitto 

että Itä-Uudenmaan liitto 

näkevät Sipoon maankäytön 

voimakkaan kehittämisen 

tärkeäksi ja ovat ottaneet tämän 

huomioon omassa vireillä 

olevassa suunnittelussaan. 

Taajamatoimintojen

16. 

Vantaan 

kaupunki / 

Kaupunginka 

nslia / 

Paajanen, 

Juhani ja 

Laakkonen, 

Erkki 

17. 

YTV / Hilli, 

Matti ja 

Karjalainen, 

Irma 

18. 

Järvenpään 

kaupunki / 

Kaupunginh 

allitus 

19. 

Keravan 

kaupunki / 

Kaupunkikeh 

itysjaosto 

20. 


/ Tekniikka- 

ja 


takunta 

Taajama-alueita koskeva määräys, jonka mukaan on käytettävä 

erilaisia talotyyppejä, voi johtaa myös taajamakuvan kannalta 

levottomaan ja liian kirjavaan rakentamistapaan. Määräyksillä ja 

mahdollisilla rakentamistapaohjeilla tulee pyrkiä turvaamaan 

omaleimaisen ja alueen erityispiirteisiin sopeutuvan rakentamistavan 

noudattaminen. 

Kaavaehdotuksessa on määräykset suunnittelutarvekynnyksen 

ylittämisestä AT-, MLY- ja MTH-alueiden osalla. Ympäristökeskus 

katsoo, että kaavamääräyksillä ei voida määrätä 

suunnittelutarveratkaisujen tekemisestä ja periaatteista, vaan niiden 

osalla tulee toimia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kunkin 

hakemuksen yhteydessä. Sen sijaan rakentamisen sijoittamisesta, 

mitoituksesta ja rakennusoikeuksien siirroista voidaan 

kaavasuunnitelmaan ottaa määräykset yleiskaavaan. Yleisissä 

määräyksissä on osoitettu kokonaisluvuilla kunnan päätaajamien ja 

kyläalueiden väestö- ja työpaikkatavoitteet. Ne tulisi 

oikeusvaikutuksiltaan epäselvinä siirtää kaavaselostuksen puolelle. 

Liittyminen Vantaan maankäyttöön 

Myraksen alue on osoitettu kyläalueeksi. Ratkaisu edistää erillisten 

rakennuspaikkojen muodostumista ilman kokonaissuunnitelmaa. 

Myraksen alue tulisi osoittaa taajamatoimintojen alueeksi ja sen kautta 

viheryhteystarve Keravanjokilaaksosta Sipoonkorpeen. Tällöin olisi 

mahdollista jatkossa Sipoon ja Vantaan yhteistyönä suunnitella ja 

asemakaavoittaa Myraksen ja Pohjois-Kuninkaanmäen alueet osana 

muuta taajamarakennetta, suunnitella palvelujen yhteiskäyttöä ja 

samalla varmistaa viheralueyhteyden jatkuminen. 

Kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi kannattaa yleiskaavan 

jatkosuunnittelussa samoin kuin tulevassa asemakaavoituksessa 

huomioida myös myönteiset lähtökohdat uusiutuvan energian käytölle 

sekä rakennusten tontille sijoittamisessa (mm. aurinkoenergian 

hyödyntäminen). Yleiskaavan toteuttamisen vaikutuksia 

kasvihuonekaasupäästöihin tulisi myös arvioida. 

KESKUSTATOIMINNOT - CENTRUMFUNKTIONER 

Järvenpään kaupunki suhtautuu edelleen kielteisesti Talman 

keskustatoimintojen alueen (C) määräykseen, joka sallii alueelle 

vähittäiskaupan suuryksiköitä Keravan ja Nikkilän väliin. Sipoon kunnan 

vastineessa ei perustella lainkaan, miksi yleiskaavamitoituksessa vain 7 

000 asukkaan taajamaksi kasvavaan Talmaan tulisi sijoittaa kaupan 

suuryksiköitä, joille taajaman oma väestöpohja on liian pieni ja 

toteutustapa varatusta laajasta A- alueesta päätellen liian 

pientalomaisen väljä. Lause C- alueen sijainnista 

yhdyskuntarakenteellisesti toimivassa paikassa on totta vain Talmaa 

itseään palvelevien liikkeiden osalta. Edes Porvoon radalle suunniteltu, 

mutta Talman ja Nikkilän taajamien pienten väestöpohjien vuoksi 

todennäköisesti harvahkoksi jäävä henkilöliikenne ei perustele 

laajempaa seutua palvelevien isojen kauppaliikkeiden sijoittumista 

Talmaan, sillä valtaosa kauppamatkoista tällaisiin kohteisiin tultaisiin 

tekemään kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisesti henkilöautoilla. 

Talma ei kaupan nykynäkökulmasta ehkä olekaan kovin houkutteleva 

sijaintipaikka, mutta Sipoon yleiskaavaan ei silti tulisi ottaa määräystä, 

joka potentiaalisesti voi vaikuttaa yhdyskuntarakennetta hajottavasti. 

Kaupunki pitää myönteisenä Talman asuinalueen voimakasta 

kehittämistä joukkoliikenteen palvelujen piiriin ja erityisesti Kerava – 

Nikkilä –radan varteen. 

Talman keskustatoimintojen alue tulee muuttaa taajamatoimintojen 

alueeksi ja lisätä alueelle keskustatoimintojen alakeskuksen 

kohdemerkintä (ca). Talman alakeskuksen kohdemerkintään tulee lisätä 

määräys, että päivittäistavarakaupan enimmäisrakennusoikeus saa olla 

enintään 3 500 k-m2. 

Hitå’seen merkitty ca ympyrä tulisi sijoittaa väylien E18 ja 170 väliin. 

Väylien väli soveltuu huonommin korkeatasoiseen asumiseen, sen 

sijaan keskustatoimintoja voidaan ajatella. 

aluevaraukset tarkentuvat 



myöhemmin. Rakentamistapaa 

ohjataan yksityiskohtaisemmalla 

suunnittelulla, 

taajamatoimintojen osalta 

asemakaavoilla. 

Suunnittelutarveratkaisujen 

osalta määräyksiä tullaan 

tarkentamaan ottaen huomioon 

ympäristökeskuksen lausunto. 

Väestö- ja työpaikkatavoitteet 

siirretään selostukseen. 

Kyläalueille on tarkoitus laatia 

osayleiskaavat. Aluevarauksia 

tarkennetaan 



Keravanjokilaakson alue on 

osoitettu MTH-merkinnällä. 

Tämä osaltaan turvaa 

viheryhteyden Vantaalta 

Sipoonkorpeen. 


Seudullisessa tarkastelussa 

Talman keskustatoimintojen 

alue on 


toimivassa paikassa. Tämä 

havainnollistuu myös seudun 

kuntien yleiskaavojen 

yhdistelmässä, joka on 

kaavaselostuksen liitteenä. 

Sipoon yleiskaavassa ei ole 

osoitettu yhdyskuntarakenteen 

ulkopuolelle vähittäiskaupan 

suuryksiköitä, vaan palvelut ja 

kauppa on sijoitettu taajamien 

keskustatoimintojen alueille. 

Katsokaa edellinen vastine. 

Kaavaehdotuksen ca-merkintä 

palvelee nimenomaan Etelä- 

Sipoon moottoritien eteläpuolisia 

alueita. 


21. 

Talman 

kyläyhdistys 


Johanna 

22. 

Helsingin 

seudun 

kauppakama 

rin Itä- 

Uudenmaan 

kauppakama 

riyksikkö / 


Nurmi-Aro, 

Arto 

23. 

Järvenpään 

kaupunki / 

Kaupunginh 

allitus 

24. 


/ 

Sivistyslauta 

kunta 

Talman kyläyhdistys ehdottaa, että C-alue rajataan pohjoisosastaan 

Talmankaareen. Sen pohjoispuolella on alueelle tunnusomainen 

Talman kartanon kulttuurimaisema sekä suunniteltu Talman 

puutarhakaupunkikylä. Tiiviimpi asutus tulee keskittää Sipoon kunnan 

omistamille maa-alueille juna-aseman läheisyyteen. Myös tiiviillä Calueella 

on otettava huomioon puistoja viheralueet. 

PALVELUT - SERVICE 

Kauppakamariyksikkö katsoo, että yleiskaavan pitää mahdollistaa - ei 

rajoittaa - yritystoiminnan kehittymistä. Väestömäärän 

kolminkertaistuminen tulee asettamaan suuret vaatimukset palvelujen 

järjestämiselle. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ostovoiman 

lisääntyessä pitää huolehtia riittävästä myymäläverkostosta. Tämän 

toiminnan rajoittamista yleiskaavoituksella tulee välttää. 

Nykyään suuri osa sipoolaisten kulutuksesta suuntautuu kunnan rajojen 

ulkopuolelle. Erityisesti päivittäis- ja erikoistavaran suuryksiköiden 

puuttuminen alueelta ohjaa asukkaita muualle ostoksille. Luonnokseen 

onkin merkitty sijoituspaikkoja myös suuryksiköille, joiden toteutuminen 

toisi kuntaan lisää kaivattuja palvelualan työpaikkoja. 

Yleiskaavaselostuksen pahana puutteena on pidettävä, ettei siihen 

sisälly lainkaan kaupan verkoston suunnitelmia tai arvioita 

yleiskaavaratkaisujen vaikutuksista kaupan sijoittumiseen ja 

palvelutasoon, vaikka kyse on kunnan väestön moninkertaistumisesta. 

Yleiskaavan on mahdollistettava kaikkien palveluinvestointien 

keskittäminen kasvualueilla logistisesti hyvillä alueilla unohtamatta jo 

olemassa olevien kyläalueiden palveluja ja niiden kehitystarpeita. 

Kaavoituksen on mahdollistettava monipuolinen asuntorakentaminen. 

Alueilla on myös huomioitava urheilu- ja virkistysalueiden tekemisen 

mahdollisuus. Kasvualueille tullaan tarvitsemaan mm. leikkipuistoja, 

viheralueita, kuntoratoja ja n. 5 – 10 km alueita ulkoilutieverkostoja 

varten. Kaikki uimarannat on hyvä merkitä yleiskaavaan. Olemassa 

olevia kulttuuri- ja rakennusmaisemia sekä virkistysaluekokonaisuuksia 

tulisi myös kunnioittaa. 

Kaikille Sipoon kunnan asukkaille on taattava mahdollisuus nopeaan, 

sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen taajamissa ja niiden välillä koko 

kunnan alueelle (esim. kevyen liikenteen väylät, sillat): 

Keskustatoimintojen 

aluerajauksia tarkennetaan 



myöhemmin. Sama koskee 

viheraluerajauksia. 


myös vastine 18. 



keskustatoimintojen 

aluevaraukset perustuvat 

kaavaselostuksessakin 

mainittuihin Itä-Uudenmaan 

kaupan 

palveluverkkoselvitykseen sekä 

Nikkilän taajaman 

kauppapaikkaselvitykseen. 





toteuttamista. Yleiskaavan 

esitysmittakaava on 1:50 000. 

Taajamien sisäistä järjestelyä ei 

ole esitetty tarkemmin, vaan 

keskustasuunnittelu tarkentuu 

myöhemmin 


suunnittelun eli 


Kehityksen painopistealueina 

tulevat olemaan olevat taajamat 

ja kyläalueet. 

Asuntorakentamisen 

painopistealueena tulee 

olemaan tiivis- ja matala 

rakentaminen. 


esitetty kaikki strategisesti 

merkittävät yleiset uimarannat. 

Yleiskaavan laatimisessa on 

huomioitu ko. 

aluekokonaisuudet. Niiden 

rajausta tullaan tarkentamaan 



myöhemmin. 

Turvallinen liikenneverkko tulee 

olemaan yksi keskeisistä 

perusedellytyksistä yleiskaavan 

toteuttamisessa. 

Yleiskaavaehdotusta varten on 

laadittu liikenneverkkoselvitys, 

jossa tarkastellaan koko kunnan 

aluetta. 


25. 

Vantaan 

kaupunki / 

Kaupunginka 

nslia / 

Paajanen, 

Juhani ja 

Laakkonen, 

Erkki 

26. 

Helsingin 

kaupunki / 

Penttilä, 

Hannu ja 

Sippola- 

Alho, Tanja 

27. 

Itä- 

Uudenmaan 


Mika ja 

Mikkola, 

Jaakko 

28. 

Jokipuistoseura 

ry, 

Sällskapet 

Åparken rf / 

Rantala, 

Juhani ja 

Paloposti, 

Lauri 

TYÖ JA TUOTANTO – ARBETE OCH PRODUKTION 

Keravantien varteen osoitettua teollisuusaluetta (TP) tulee rajata 

eteläosastaan pienemmäksi, jotta Koukkukallion alueelta itään jatkuva 

seudullisena virkistysalueena tärkeä metsäalue jää eheämmäksi. Alue 

sijoittuu osittain Keravanjoen valuma-alueelle ja joen tulvien 

ehkäisemiseksi on alueen vesiolosuhteet ja virtaamat pyrittävä 

yksityiskohtaisessa toteutussuunnittelussa säilyttämään ennallaan. 

VIRKISTYS - REKREATION 

Virkistysalueet 

Virkistystarpeet on yleiskaavassa käsitelty puutteellisesti, kun koko 

saaristo on yleiskaava-alueen ulkopuolella. Saariston jättäminen 

muuten koko kunnan kattavan strategisen yleiskaavan ulkopuolelle on 

ongelmallista. Asukkaiden pääsy merelle, suhde mereen ja 

merellisyyteen, merelliset virkistysalueet ja venepaikat tulisi käsitellä 

samassa yleiskaavassa. 

Granön saari on tärkeä Helsinkiin siirtyvän liitosalueen tulevien 

asukkaiden virkistyskäytön kannalta. Välittömästi liitosalueen 

eteläpuolella sijaitseva saari jää osaksi Sipoon kuntaa. Liitosalueen 

merellisten virkistystarpeiden tyydyttäminen on vaikeaa, koska 

liitosalueen rannat on joko rakennettu tai ne ovat erilaisia suojelualueita. 

Uimapaikkoja tai rantautumiskelpoisia paikkoja on hyvin vähän. Helsinki 

omistaa huomattavan osan Granöstä ja haluaa kehittää saarta 

asukkaiden virkistysalueena hyvässä yhteistyössä Sipoon kanssa. 

Kaavassa Sipoonkorven yhteyteen osoitettu laaja, yhtenäinen 

metsä/metsätalousalue on ulotettu eteläosiltaan varsin lähelle Lounais- 

Sipoon metroon tukeutuvaksi suunniteltua maankäytön 

kehittämiskäytävää. Metroon tukeutuvalle Lounais-Sipoon maankäytön 

kehittämisvyöhykkeelle tulee turvata riittävä alue suhteessa varsinaisen 

Sipoonkorven virkistysalueeseen 

Virkistysalueet sisältyvät keskusta- ja taajamatoimintojen alueisiin. 

Niiden riittävyyttä tavoiteltu asukasmäärä huomioon ottaen ei voi 

yleiskaavaehdotuksen perusteella arvioida. Laajat yhtenäiset 

metsäalueet osaltaan täydentävät virkistysalueita mutta eivät ole 

kaikkien asukkaiden saavutettavissa eivätkä korvaa lähivirkistysalueita. 

Erityisesti ranta-alueita tulee osoittaa yleiseen virkistykseen. 

Yleiskaavaehdotus poikkeaa maakuntakaavasta Söderkullan 

pohjoispuolella, jossa virkistysalue on osoitettu taajamatoimintojen 

alueena. 

Itäinen Jokipuisto arvokkaana kulttuuriympäristönä vaatii 

arvoisensa maiseman ympärilleen 

Itäinen Jokipuisto kohoaa tänä päivänä peltomaiseman ympäröimänä 

arvokkaan näköisenä Nikkilän keskustan läheisessä tuntumassa. Juuri 

rakentamaton peltomaisema on korostanut Itäisen Jokipuiston 

arvokkuutta muuhun ympäristöönsä nähden. Jokipuisto-seura toivookin, 

että Itäisen Jokipuiston ympäristöä kaavoitettaessa alueen arkkitehtuuri 

osana kulttuurimaisemaa otetaan huomioon mm. siten, että ympärille 

jätettäisiin riittävä ”vapaa vyöhyke”, joka selkeäsi erottaisi vanhan 

kulttuuriympäristön uudesta rakentamisesta. Korkeampi rakentaminen 

välittömästi tämän ”vapaan vyöhykkeen” ulkopuolelle ei Jokipuistoseuran 

näkemyksen mukaan ole kulttuurimaiseman vaalimisen osalta 

suotavaa, koska se tukahduttaisi juuri sen arvokkuuden, millä Itäinen 

Jokipuisto kohoaa ympäristössään omaan arvoonsa. 

Jokipuisto-seura suosittaakin, että Itäisen Jokipuiston ja hautausmaan 

väliselle pellolle voitaisiin luoda jotakin sellaista käyttöä, joka ilmentäisi 

Alueelle on laadittu 

asemakaava. 

Yleiskaavaehdotuksessa esitetty 

asemakaavaa laajempi osa TPalueesta 

on tarkoitettu 



asemakaavoituksen yhteydessä 

myöhemmin. 

Saariston ja rannikon 

suunnitteluproblematiikka on eri 

mittakaavassa suhteessa 

strategiseen yleiskaavaan. 

Lisäksi suunnitteluperiaatteet 

eroavat siinä määrin, että 

saaristo rajattiin kaavan 

ulkopuolelle. Saariston ja 

rannikon osayleiskaavaa 

laaditaan parhaillaan. Itä- 

Uudenmaan 

maakuntakaavaehdotuksessa 

on otettu strategisella tasolla 

kantaa Sipoon saaristoon. 

Tämän kaavan 

ohjausvaikutuksen kautta 

strateginen taso tulee huomioon 

otetuksi saariston ja rannikon 

osayleiskaavassa. 



yhteystarvemerkintä on suuntaaantava 

ja tarkentuu 

yksisyiskohtaisemman 


myöhemmin. 

Taajamatoimintojen alueet 

sisältävät virkistysalueita ja - 

yhteyksiä. Nämä suunnitellaan 



tarkemmin. Yleiskaava 

mahdollistaa riittävät 

virkistysmahdollisuudet 

asukkaille. 

Rannikon ja saariston alueille 

ollaan laatimassa omaa 

osayleiskaavaa, jonka 

yhteydessä suunnitellaan 

yksityiskohtaisemmin rannikon 

yleinen virkistyskäyttö. 




tutkittu alueen itäpuolelle jäävien 

alueiden maankäyttöä. 

Yksityiskohtaiset ratkaisut 

määritellään myöhemmin 


Kunnan yksi strateginen tavoite 

on henkilöjunaliikenteen 

avaaminen Nikkilään. Tämä 

edellyttää riittävää 

asukaspohjaa. 


29. 

Keravan 

kaupunki / 

Kaupunkikeh 

itysjaosto 

30. 

Mäntsälän 

kunta / 


takunta / 

Kunnanhallit 

us 

31. 

Porvoon 

kaupunki / 

Kaupunginh 

allitus / 

Henricson, 

Marcus ja 

Lumijärvi, 

Outi 

32. 

Sibbo 

Naturskydda 


Luonnonsuoj 

elijat r.f. / 

Åström, 

Christell och 

Lyytikäinen, 

Heidi 

33. 


/ Tekniikka- 

ja 


takunta 

tätä ”vapaata vyöhykettä”. Tällainen käyttötapa voisi olla esimerkiksi 

asukaspuisto, liikuntapuisto, ulkoilualue tai ylipäänsä alue 

monipuoliselle virkistystoiminnalle. Viereinen harjoitusjalkapallokenttä 

olisi hyvä integroida tähän ”vapaaseen vyöhykkeeseen”. Näin ollen 

hautausmaa kiinnittyisi luonnollisesti olennaisena osana muuhun 

Itäiseen Jokipuistoon. 

”Virkistysalue” ei tulisi pelkästään alueen asukkaiden, jokipuiston koulun 

ja alueen päiväkotien käyttöön, vaan olisi tarkoitettu kaikille ja 

kaikenikäisille. 

Keravan Keinukallion alue on osoitettu vahvistetussa Uudenmaan 

maakuntakaavassa virkistysalueeksi. Keravan oikeusvaikutteisessa 

yleiskaavassa alue on varattu maa- ja metsätalousalueeksi (MU), jolla 

on retkeilyyn ja ulkoiluun liittyviä virkistysarvoja, urheilu- ja 

virkistyspalvelujen alueeksi (VU) ja osin pääasiassa yksityisille 

palveluille varatuksi alueeksi (PK). Keravan puolella olevan logistiikkaalueen 

(TP) väliin tulee osoittaa leveä yhtenäinen virkistysalue ja 

melusuojarakenne, joiden leveys on yhteensä 200 metriä. 

Sipoon yleiskaavaehdotuksessa Mäntsälän suuntaan on merkitty 

viheryhteystarve, jonka jatkoyhteyteen Mäntsälän puolella ei ole 

varauduttu Arolan - Jokelanseudun osayleiskaavassa. 

Sipooseen kohdistuu jo nykytilanteessa merkittäviä virkistyspaineita 

pääkaupunkiseudulta, ja varautuminen 40 000 uuteen asukkaaseen 

lisää myös paineita sopivien virkistysalueiden osoittamiseen. 

Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu vain muutamia virkistyskohteita ja 

pääosin virkistysalueet sisältyvät keskusta- ja taajamatoimintojen 

alueisiin. Meren rannalle ei ole osoitettu lainkaan virkistysalueita. Jos 

Sipoossa ei osoiteta riittävästi asukkaita varten virkistysalueita, niin 

virkistyspaineet voivat siirtyä muualle esim. Porvooseen. 

Virkistysalueiden riittävyyttä ei voi yleiskaavaehdotuksen perusteella 

arvioida. 

Behov av grönförbindelse 

Man har i generalplaneförslaget kompletterat behoven av 

grönförbindelse i jämförelse med planeutkastet. Sibbo Naturskyddare - 

Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. anser dock fortsättningsvis att en del av 

förbindelserna ser ut att vara placerade på sådana ställen var de inte i 

verkligheten kommer att kunna förverkligas som ekologiska korridorer 

speciellt om utbyggnaden blir så kraftig som planerats. Således betonar 

föreningen vikten av att planera tillräckligt breda grönförbindelser för att 

de verkligen också skall ha verkan av ekologiska korridorer och inte 

enbart vara vackra gröna linjer på kartan. 

Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. påpekar att 

generalplanen fortsättningsvis saknar grönförbindelserna mellan Sibbo 

storskog och Söderkulla skogsområden. Därtill förvånas föreningen 

över att grönförbindelsen från Rörstrand norrut via Älgberget strukits 

och att en förbindelse från Rörstrand mot Lemmenlaakso-området i 

Träskända fortfarande saknas. 

Tekniikka- ja ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan 

virkistysalueita ei ole osoitettu riittävästi. Ulkoilualueet eivät välttämättä 

tarvitsisi olla VL-alueita, vaan ulkoilualueina voivat toimia myös kunnan 

metsät. 

Samanaikaisesti kuin yleiskaavaa laaditaan tulee tehdä koko Sipoon 

kattava viheralueiden sekä kevyen liikenteen väylien ja polkuverkoston 

kehittämissuunnitelma. Tämän tavoitteena on huolehtia laadukkaan 

miljöön säilymisestä jatkossakin. Kokonaisvaltaista ratkaisua ei saada 

pelkän asemakaavoituksen tai osayleiskaavoituksen avulla. Työn alla 

olevan yleiskaavan avulla ratkaistaan miten laadukas ja viihtyisä Sipoo 

on jälkipolville. 

Viherkäytävät Sipoonkorvesta Boxin metsiin sekä Myyraksesta 

Sipoonkorpeen korostettava. Kaavaa tulee täydentää esittämällä 

maakunnallisesti merkittävä viherkäytävä Vantaalta Myyraksen kautta 

Sipoonkorpeen. Myös viherkäytävä Sipoonkorvesta Keravan 

Keinukalliolle ja eteenpäin Talmaan tulisi huomioida niin, että se kulkee 

kuntarajaa pitkin Talmaan. Sipoonkorvella mahdollisesti oma 


Keinukallion ja Bastukärrin väliin 

on merkitty viheryhteys 

suojavyöhykkeeksi. Nykyinen 

viheryhteystarpeen sijoittuminen 

ja laajuus yleiskaavassa on 

suuntaa-antava. Rakennettujen 

ja rakentamattomien alueiden 

välistä etäisyyttä tarkennetaan 

yhteyksien kohdalla. Bastukärrin 

alueen työpaikka-alueelle on 

laadittu asemakaava, jossa 

Keinukallion alue on huomioitu. 

Merkinnällä on osoitettu tarve 

viheryhteydelle Rörstrandin 

Natura-alueelta Kummelbergetin 

Natura-alueen kautta 

pohjoiseen. Merkinnän sijainti on 

yleispiirteinen. 

Rannikon ja saariston alueille 

ollaan laatimassa omaa 

osayleiskaavaa, jonka 

yhteydessä suunnitellaan 

yksityiskohtaisemmin rannikon 

yleinen virkistyskäyttö. 

Grönförbindelserna preciseras 

senare i samband med den mer 


Grönförbindelserna baserar sig 

på Seija Väres utredning om 

ekologiska korridorer i Sibbo och 

Östra Nyland. 



pitävät lähtökohtaisesti sisällään 

myös alueiden vaatimat 



Sipoonkorven kaavamerkintä 

noudattaa 


esitettyjen muidenkin laajojen 

yhtenäisten metsäalueiden 


34. 


/ Vapaaajanjaosto 

35. 


/ 

Ympäristöns 

uojelujaosto 

36. 

Suomen 

luonnonsuoj 

eluliitto / 

Veistola, 

Tapani 

kaavamerkintä, muu kuin MLY. 

Virkistyskäyttöä varten tärkeät lähialueet väylän E18 eteläpuolella ovat 

kaavaehdotuksessa osoitettu AT tai A alueiksi. Tilanne ei ole hyvä 

koska kyseessä on saaristometsää mikä pääkaupunkiseudulla on 

harvinaista. Alue on myös eristyksessä kuntakeskuksista moottoritien 

ansiosta ja lisää siten turhaa autoliikennettä. 

Luonnosehdotukseen verrattuna jaosto toteaa parannuksena, että 

kaavaehdotuksessa on huomioitu seuraavat jaoston esittämät puutteet: 

- Storörenin ja Sipoonlahden lisäksi Gumbostrandin, Kalkkirannan ja 

Spjutsundin merkittävät laituripaikat ja satamapalvelupisteet on 

huomioitu. 

- Yleiset uimarannat Taaasjärvi, Pilvijärvi, Sipoonlahti ja Hitå on merkitty 

ehdotuksessa. 

- MLY-alueille voidaan toteuttaa ulkoilu- ja virkistysreittejä sekä 

virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Toteuttaminen 

edellyttää yksityiskohtaisia suunnitelmia. 

- Kulttuurimiljööt on inventoitu ja merkitty yleiskaavakartalle yleiskaavan 

strateginen luonne huomioon ottaen. 

Jaosto päättää ehdottaa seuraavia täydennyksiä kaavaehdotukseen: 

- Uimarantamerkintä tulee lisätä Möträskille ja Savijärvelle. 

- Jaosto toistaa näkemyksensä, että Söderkullassa tulee nykyinen 

kuntoradan alue sekä Pilvijärven länsipuolelle oleva alue aina 

Gesterbyn voimajohtolinjaan asti sekä rauhoitettu Stormossenin alue ja 

voimajohtolinjan varrella oleva alue Hangebyhyn tielle 170 saakka 

varata V-alueeksi. Nikkilän kuntorata, siltä osin kun se kulkee 

metsässä, on myös varustettava V-merkillä. Kun Itäisen Jokipuiston 

asutusalue laajenee, niin Itäisen Jokipuiston kuntorata-alueen lisäksi 

Öljytien ja Boxintien välinen metsäalue tulee osoittaa virkistysalueeksi. 

Viheryhteystarve yhtenäisten laajojen metsäalueiden välillä on melko 

hyvin huomioitu, mutta paikoittain on selvää että yhteys ei ole 

toteutuskelpoinen koska alueelle on esitetty muuta maankäyttöä joka ei 

mahdollista riittävän leveää / laajaa viherkäytävää. 

Puuttuvat ekologiset yhteydet 

Kaavassa käytetty "ekologinen käytävä" muutettava kaavassa 

"ekologiseksi yhteydeksi". Tämä kuvaa paremmin yhteyden 

toiminnallista luonnetta ja on jo Suomessa vakiintunut termi. 

Verkosto perustuu jo vuonna 2001 tehtyyn kartoitukseen vaikka se 

julkaistiin myöhemmin. Olisi tarpeen tehdä yleiskaavaa varten 

verkoston tarkistus edes nykytilaan sekä maakunnallisen että 

paikallisen tason osalta. 

Hyvää on, että maakunnallisen tason luonnon ydinalueet (laajat 

yhtenäiset metsäalueet) on merkitty. Vakavaa on, että paikallisen tason 

verkosto, joka myös tulee olla yleiskaavan pohjana, on kyllä tyystin 

unohdettu. 

Yhteyden tulee olla mahdollisimman leveä haja-asutusalueella ja 

vähintään 500 m tiukassakin kaupunkirakenteessa. 

V e rkosto on kovin pohjois-etelävoittoinen erityisesti etelässä. 

Poikittaiset yhteydet puuttuvat. 

- Sipoon yleiskaavaan tulee lisätä kaksi siitä nyt puuttuvaa, Itä- 

Uudenmaan vahvistamattomassa maakuntakaavassa esitettyä, Nikkilän 

eteläpuolelle sijoittuvaa Sipoonkorven ja Söderkullan ylängön välistä 

viheryhteystarvetta. 

- Jo aiemmin mainittu Rörstrandin vanhan metsän pohjoinen 

viheryhteystarve tulee lisätä kaavaan. 

Virkistysalueet 

Iso ongelma kaavassa on, että virkistyksen soveltuvien alueiden 

riittävyyttä ei ole varmistettu MRL:n 39.2 §:n vaatimalla tavalla. Tämä 

olisi ollut erityisen tärkeää väkiluvultaan kasvavilla alueilla. Nyt aiemmin 

virkistykseen varattuja alueita menetettäisiin rakentamiseen esimerkiksi 

Talmassa ja Söderkullassa. 

Huomattakoon, että Talmassa ja Nevaksessa olevat yksityisten 

omistamat maksulliset virkistysalueet eivät korvaa yleisten 

virkistysalueiden tarvetta. 

merkintälogiikkaa. 

Katsokaa aiemmin vastineessa 

sanottu. 


Virkistysalueiden rajauksia 

tarkennetaan 



myöhemmin. 


Kaavakartalla on osoitettu 

strategisesti merkittävät 

uimarannat. 

Katsokaa edellä. 

Viheryhteyksiä tarkennetaan 

yksityiskohtaisen suunnittelun 


Merkinnällä ei ainoastaan 

osoiteta olemassa olevia 

yhteyksiä. Vaikka toteutus 

olisikin vaikeaa, ovat esitetyt 

tarpeet kiistattomia. 

Käytetty termi on suoraan 

Yleiskaavamerkinnät- ja 

määräykset –oppaasta. 

Paikallisen tason verkostoa 

täydennetään 




Merkitään yleiskaavakartalle. 

Merkitään yleiskaavakartalle. 



pitävät lähtökohtaisesti sisällään 

myös alueiden vaatimat 



37. 

Talman 

kyläyhdistys 


Johanna 

38. 

Tringa ry / 

Piha, Markus 

39. 

Uudenmaan 

liitto / 

Savolainen, 

Ossi ja 

Simonen, 

Riitta 

40. 

Uudenmaan 


ri Nylands 


ikt / Eronen, 

Visa 

41. 

Vantaan 

kaupunki / 

Kaupunginka 

nslia / 

Paajanen, 

Juhani, ja 

Laakkonen, 

Erkki 

42. 



Puolesta ry. / 

Hallitus 

Virkistys- ja ulkoilureitit on suunniteltava ennen tulevaa 

asuntorakentamista. 

Viheryhteystarve: 

Kaavamääräystä tulee tarkentaa nykyisestä. Määräyksestä tulee 

selkeästi ilmetä toimivan viheryhteyden minileveys ja toimenpiteet, jotka 

alueella ovat kiellettyjä, koska ne heikentävät viheryhteyden toimivuutta. 

Kiellettyjä toimenpiteitä ovat tierakennus, haja-asutuksen tai taajamien 

kaavoitus, yli 1 ha:n hakkuut, maa-ainesotto yli 1 ha:n alueelta. 

Viheryhteyden tulee olla vähintään kilometrin levyinen, ja sen pitää olla 

pääosin metsäpeitteistä eli soveltua metsälajien elinympäristöksi. 

Perustelut: Jotta Itä-Uudenmaan ekologinen verkosto olisi oikeasti 

toimiva, tulee kaikkien laajojen yhtenäisten metsäalueiden olla 

viheryhteysmerkinnällä yhteydessä toisiinsa. Viheryhteysmerkinnässä 

tulee olla selkeästi määritelty tarvittavan yhteyden leveys ja säilytettävä 

maastotyyppi. Jos pyritään säilyttämään metsälajisto elinkelpoisena ja 

metsäverkosto toimivana, tulee myös viheryhteyksien olla maastoltaan 

metsälajien elinympäristöksi sopivaa. Metsäalueita yhdistävän 

ekologisen yhteyden tulee olla myös metsäistä. Ei riitä, että alue on 

”vihreä”. Metsälajit eivät pysty liikkumaan alueelta toiselle esim. 

puistoja, peltoja tai golfkenttiä pitkin. 

Väreen & Rekolan (2007) mukaan toimiva viheryhteys voi sisältää 

erityyppisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia metsäalueita, metsäketjuja 

sekä pieniä peltoalueita ja niittyjä. 

Lausunnossaan yleiskaavaluonnoksesta Uudenmaan liitto on 

kiinnittänyt huomiota yleiskaavamerkintöihin- ja määräyksiin, jotta 

voidaan turvata Sipoonkorven säilyminen merkitykseltään 

korvaamattomana osana seudun viherverkkoa. 

Yleiskaavaehdotuksessa Sipoonkorven alueelle kohdistuvia merkintöjä 

on nyttemmin täsmennetty. Merkinnät ottavat kaavaluonnosta 

paremmin huomioon alueen tärkeyden ja tukevat ylimaakunnallisen 

ekologisen viherverkon turvaamista. 

Ekologinen verkosto 

- Etelä- ja Pohjois-Paippisten väliin merkitty viheryhteys Pornaisten 

suuntaan on tärkeä ja on hyvä, että se on nyt merkitty 

kaavaehdotukseen. 

- Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan merkityt viheryhteystarpeet 

Brobölen ja Piggbyn kautta Savijärven eteläpuoliselta MLY alueelta 

Kantorsträskiä ympäröivälle MLY alueelle tulee merkitä yleiskaavaan ja 

huolehtia, että niitä ei katkaista. 

- Porvoon moottoritien eteläpuolelle olisi varattava itä-länsi suuntainen 

ekologinen käytävä. Ekologiset yhteydet ovat vaarassa tukkiutua 

Söderkullan eteläpuolella taajamien yhtyessä ja kasvaessa kiinni 

merenrantaan. 

Viheralueet 

Sipoonkorven MLY-alueen rakentamista koskevat 

yleiskaavamääräykset eivät takaa riittävästi metsäalueen säilymistä 

yhtenäisenä. Alueella tulisi noudattaa periaatetta, että uusia 

rakennuspaikkoja ei muodosteta. Aluetta tarkemmin suunniteltaessa ja 

rajatessa esim. osayleiskaavalla tulisi tätä periaatetta tarkentaa 

yksityiskohtaisimmilla määräyksillä. 

LIIKENNE - TRAFIK 


Söderkullan ja uuden itäisen Helsingin välille (ennen vain HELI-rata 

varaus). Eli ehdotuksessa on kaksi rinnakkaista käytävävarausta n. 

kilometrin etäisyydelle toisistaan. Nämä käytävävaraukset tulee 

ehdottomasti yhdistää ja varaus sijoittaa rinnan jo olemassa 

olevien tieyhteyden (ensisijaisesti E18 tai toissijaisesti tie 170) 

viereen. 

Yhdistys huomauttaa tässä yhteydessä, että pääkaupunkiseudulla uudet 

työpaikat syntyvät kiihtyvällä vauhdilla Vantaalle lähinnä Kehä III 

varrelle – ei Helsinkiin. 

Virkistys- ja ulkoilureitit sekä 

asuntorakentaminen tarkentuvat 


kaavoituksen yhteydessä 

myöhemmin. 




Viheryhteys-merkintöjä 

täydennetään. Katsokaa vastine 

36. 


Ekologista verkostoa 

tarkennetaan 



myöhemmin. 






Sipoonkorven MLY-aluerajausta 

ja määräyksiä tarkennetaan 



myöhemmin. 





Vaikkakaan yhteystarvemerkintä 

ei ole paikkaan sidonnainen, on 

sen sijaintia yleiskaavakartalla 

tarkennettu väärinymmärrysten 




43. 

Helsingin 

kaupunki / 

Kaupunginh 

allitus / 

Penttilä, 

Hannu ja 

Sippola- 

Alho, Tanja 

44. 

Helsingin 

seudun 

kauppakama 

rin Itä- 

Uudenmaan 

kauppakama 

riyksikkö / 


Nurmi-Aro, 

Arto 

45. 

Ilmailuhallint 

o / Solatie, 

Toni 

46. 

Itä- 

Uudenmaan 


Mika ja 

Mikkola, 

Jaakko 

Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve 

Yleiskaavassa osoitetaan kunnan eteläosassa kaksi joukkoliikenteen 

kehittämiskäytävää. Porvoon moottoritien pohjoispuolella kulkeva 

kehittämiskäytävä tarkoittaa Heli-rautatieyhteyttä. Eteläisempi yhteys 

tarkoittaa metron jatkamista Sipooseen tai tiheää syöttöliikennettä Itä- 

Helsingin metrojärjestelmään. 

Heli-radan varaus perustuu maakuntakaavoihin, mutta juuri nyt 

käynnissä olevan Helsinki-Pietari-radan tarveselvityksen myötä radan 

linjaus saattaa muuttua oleellisesti. Nykymuotoinen henkilöliikenteen 

ratavaraus saattaa käydä tarpeettomaksi, kun uusi ratalinjausvaraus 

kulkisi nykyistä Heli-radan varausta idästä Kulloon kylään saakka, 

kaartuisi siitä Nikkilään ja edelleen Keravalle, josta rata kulkisi 

tunnelissa lentoasemalle ja edelleen Pasilaan. 

Helsinki varautuu rakentamaan metron Helsingin kaupunkiin Sipoosta 

liitettävälle alueelle. On tärkeää, että jatkossa 

liikennejärjestelmäsuunnittelua ja maankäytön suunnittelua tehdään 

tiiviissä yhteistyössä niin, että kaupunkirakenne voisi jatkua Helsingin ja 

Sipoon rajalla saumattomasti ja luotaisiin rakenteelliset edellytykset 

metron jatkamiselle Sipooseen. Metrovaraus on Sipoon yleiskaavassa 

Söderkullaan saakka osoitettu Porvoon moottoritien eteläpuoleiselle 

alueelle, jossa on sekä taajamatoimintojen aluetta että alhaisen 

tehokkuuden kyläaluetta. Metrovarauksen varteen tulee varata selkeästi 

taajamatoimintojen aluetta. 

Asumisen kalleus ja pääkaupunkiseudun niukat asumismuotojen 

vaihtoehdot saavat ihmiset muuttamaan yhä kauemmaksi työpaikoista, 

mikä johtaa pendelöinnin lisääntymiseen sekä yhä pidempiin ja 

hankalampiin työmatkoihin. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja 

joukkoliikenteen voimakas kehittäminen ovat parhaita keinoja 

lisääntyvien liikenne- ja päästöongelmien hillitsemiseksi. 

Kauppakamariyksikkö korostaa, että tulevaisuudessa niin kuntien 

sisäistä kuin niiden välistäkin maankäyttöä ja liikennettä on 

suunniteltava tiiviissä yhteistyössä kokonaisuus huomioon ottaen. 

Kauppakamariyksikkö pitää hyvänä, että raideliikenteen kehittäminen 

on nostettu keskeiseen asemaan yleiskaavaehdotuksessa. Selvää on, 

että suunnitelmat on sovitettava yhteen seudun muiden 

liikennejärjestelmän kehittämishankkeiden kanssa. Koska 

liityntäpysäköintimahdollisuus vaikuttaa oleellisesti 

joukkoliikennevälineiden käyttömäärään, on tärkeää, että 

yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa varataan riittävästi tilaa myös 

henkilöautojen liityntäpysäköintipaikoille. 

Kauppakamariyksikkö pitää ensiarvoisen tärkeänä HELI-rataa koskevan 

linjauksen säilyttämistä yleiskaavassa. Yksityiskohtaisempaa 

kaavoitusta tehtäessä on huolehdittava siitä, ettei HELI-radan 

toteuttamismahdollisuutta vaaranneta. Mahdollisuus Porvooseen 

saakka ulottuvaan taajamajunayhteyteen tulee selvittää. 

Kaavaehdotuksessa on todettu, että Itä-Uudenmaan 12.11.2007 

hyväksytyssä maakuntakaavassa ei ole esitetty lentokenttävarausta. 

Lisäksi on todettu, että Malmin kentän siirrosta on tehty selvitystyö, 

josta kunnanhallitus on antanut 14.11.2007 lausuntonsa. 

Yleiskaavaehdotukseen ei ole osoitettu lentokenttävarausta. 

Ilmailuhallinto rajaa lausunnon koskemaan sen toimivaltaan kuuluvaa 

lentoliikenteen ja muun ilmailutoiminnan, lentokenttien ja 

lennonvarmistuksen turvallisuutta sekä ilmailun turva-asioiden 

viranomaisjärjestelyjä. 

Ilmailuhallinnolla ei ole muuta lausuttavaa. 

Liikennejärjestelmä on kokonaisuudessaan kasvavan työmatka- ja 

muun liikenteen kohteena. Haasteena on järjestelmän toimivuuden ja 

tehokkuuden turvaaminen. Raideliikenteeseen perustuva 

yhdyskuntarakenne edistää kestävää työmatkaliikennettä. Erityisesti 

HELI-rata mahdollistaa Etelä-Sipoon tehokkaan kehittämisen asuin- ja 

työpaikka-alueena. Talma – Nikkilä –vyöhykkeen voimallinen 

kehittäminen mahdollistaa raideliikenteen käyttöönoton välillä Nikkilä – 

Kerava. 

Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu Söderkullan ja Itä-Helsingin välille 

kaksi rinnakkaista joukkoliikenteen kehityskäytävää / yhteystarve 

merkintää. Itä-Uudenmaan liitto pitää tärkeänä Heli-rautatievarauksen 

esittämistä voimassa olevien seutukaavojen ja maakuntakaavan 

mukaisesti. Mahdollisen itämetron jatkamisen edellytyksiä Sipoon 

puolelle on tarve selvittää tarkemmin yhteistyössä naapurikuntien 


kehittämiskäytävä / yhteystarve 

on suuntaa-antava. Aikataulutus 

ja toteuttaminen sovitetaan 

Helsingin seudun yhteiseen 

liikennejärjestelmäsuunnitelmaa 

n. 

Merkitään tiedoksi. Kyläalueeksi 

on osoitettu Västerskogin alue, 

jossa on tällä hetkellä olemassa 

oleva kylärakenne. 

Sipoon liikenneverkosta on tehty 

selvitys, johon on osallistunut m. 

Tiehallinto. Suunnitelmassa 

esitetään kattavasti koko 

liikennejärjestelmän nykytila ja 

kehittämisperiaatteet. 

Selvityksessä käsiteltiin myös 

yleiskaavaan liittyvät 

maantieverkon 












n. 


47. 


ry, 

Sällskapet 

Åparken rf / 

Rantala, 

Juhani ja 

Paloposti, 

Lauri 

48. 

Järvenpään 

kaupunki / 

Kaupunginh 

allitus 

kanssa. 

Etelä-Sipoon joukkoliikenneyhteyden kehittämisen tulee ensisijaisesti 

tukea HELI-radan toteuttamista. HELI-rata on osa raideliikenteeseen 

tukeutuvaa monikeskuksista yhdyskuntarakennetta 

Kokoojatie ja sen suhteuttaminen Itäisen Jokipuiston kannalta 

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 § asettaa sisältövaatimuksia 

yleiskaavan laatimiselle. Yleiskaava on oikean tason kaava kokoojatien 

linjauksen käsittelyyn sekä tarkempien selvitysten ja erityisesti 

vaikutusarviointien tekemiseen. Vaikutusarvioinneista meluselvitysten 

tekeminen on yksi merkityksellisimmistä varsinkin Itäisen Jokipuiston 

asukkaiden kannalta. 

Koska kyseessä on strateginen yleiskaava, joka on huomattavasti 

yleispiirteisempi kuin normaali yleiskaava, voidaan todeta, että 

vaikutusarviointeja ei ole tehty kattavasti. Suunnitelmassa ei ole otettu 

riittävällä tavalla huomioon melu- ja ympäristöhaittoja, jotka koskevat 

Jokipuiston asukkaita. 

Yleiskaavassa ehdotettu uusi kokoojatien linjaus Laaksosuontie – 

Öljytie on Itäisen Jokipuiston ja yleisen edun kannalta huomattavasti 

parempi kuin aikaisempi 13.2.2007 päivätty linjaus. Se ottaa myös 

paremmin huomioon rakennetun ympäristön ja maiseman sekä 

kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Itäisen Jokipuiston. Linjaus on mm. 

meluvaikutusten osalta parempi kuin aikaisempi vaihtoehto ja huomioi 

alueella tapahtuneen asutuksen kehityksen. Tielinjaus pirstoisi kuitenkin 

edelleen alueen yhtenäisyyttä sijoittuessaan hautausmaan ja Itäisen 

Jokipuiston väliin, mikä osaltaan laskee alueen kulttuurimaisemallista 

arvoa. 

Kaavaillun kokoojatien aiheuttama melu- ja muut ympäristöhaitat 

riippuvat tien lopullisesta käyttötarkoituksesta ja varsinkin 

liikennemääristä. 

Jokipuisto-seuran näkemyksen mukaan mahdollinen kokoojatie tulisi 

tehdä korkeintaan alueellisena kokoojatienä, ei seudullisena 

kokoojatienä. Alueellisena kokoojatienä tie palvelisi lähinnä Itäisen 

Jokipuiston ja sen välittömässä ympäristössä olevien uusien alueiden 

asukkaita. Tällöin alueen omaleimaisuutta pystytään myös paremmin 

säilyttämään. 

Järvenpään kannalta tärkeätä olisi, että Sipoon yleiskaavaan 

merkittäisiin KUUMA- kuntien kehitys- ja ympäristökuvan Visio 2030+ - 

kartalla esitetty kehitettävä runkotieyhteys Järvenpään Kartanonväylältä 

Mäntsälän Halkiantielle vähintäänkin tieliikenteen yhteystarve- 

merkinnällä, vaikka väylän toteutus ajoittuisikin v. 2025 jälkeen. Vireillä 

olevassa Mäntsälän Arolan - Jokelanseudun 

osayleiskaavaehdotuksessa yhteystarve on osoitettu, joten puuttuva 

osuus Sipoon alueella on perusteltua esittää nyt. 









kulttuurimaiseman läpi vaan 

ohittaa sairaala-alueen sen 

itäpuolitse. 





meluselvityksiä tiesuunnitelmalle 

ei alueen 



Yleiskaavan yleispiirteisyydenkin 

vuoksi alueelle on laadittu edellä 

mainittu ideasuunnitelma, joka 

pitää sisällään myös 






Mm. kokoojatie on linjattavissa 

tarkemmassa suunnittelussa 

siten, että Itäisen Jokipuiston 

vanha rakennuskanta ei 

vaarannu. 


Nikkilän väestötavoitteeksi 

asetettu 12 000 uutta asukasta 

vuoteen 2025 mennessä. On 

täysin selvää, että tällainen 

väestönlisäys tulee lisäämään 

liikennettä ja yhteystarpeita. 

Kunnan kaavoitusohjelmassa on 

Nikkilässä osoitettu kaksi 

asemakaavaa aloitettavaksi 

vuoden 2008 aikana. Toinen 

näistä on joen itärannalla 

sijaitseva Itäinen Jokipuisto II ja 

toinen Kartanon alueen III 

asemakaava. Näissä 

asemakaavatöissä tullaan 

hyödyntämään laadittua 

ideasuunnitelmaa. Markku Kivari 

on viitannut eri alueiden välisiin 

yhteyksiin. Taajamien sisäisiä 

yhteyksiä ei 

yleiskaavaehdotuksessa ole 

käsitelty 










maantieverkon 

kehittämisperiaatteet. Ko. 


49. 

Keravan 

kaupunki / 

Kaupunkikeh 

itysjaosto 

50. 

Mäntsälän 

kunta / 


takunta / 

Kunnanhallit 

us 

51. 

Porvoon 

kaupunki / 

Kaupunginh 

allitus / 

Henricson, 

Marcus ja 

Lumijärvi, 

Outi 

52. 

Ratahallintok 

eskus / 

Keravantiehen vaikuttavat Bastukärrin logistiikka-alueen liikennemäärät 

ja Keravantien muu liikennemäärän kasvu tulee selvittää seudullisesti. 

Arolan-Jokelanseudun osayleiskaavaehdotuksessa on varauduttu 

Järvenpään pohjoiseen poikittaisväylään, joka suuntautuu Sipoon 

puolelta Mäntsälään ja yhtyy Halkiantiehen. Vastaavaa tievarausta ei 

sisälly Sipoon yleiskaavaehdotukseen. 

Porvoon kaupunki katsoo, että Sipoon yleiskaavassa on osoitettava 

Heli-ratavaraus voimassa olevan seutukaavojen ja maakuntakaavan 

mukaisesti. Porvoon kaupungin mielestä yleiskaavaehdotuksessa 

osoitettu joukkoliikenteen kehityskäytävä / yhteystarve –merkintä ei ole 

riittävä varmistamaan tulevaisuuden rataratkaisuja, ja 

yleiskaavaehdotus on tältä osin seutu- ja maakuntakaavoja 

yleispiirteisempi. Porvoon kaupunki on omissa suunnitelmissaan 

lähtenyt siitä, että Heli-rata on tulevaisuuden mahdollisuus seudun 

kehittämiselle, ja ratavaraus on otettu Porvoossa johdonmukaisesti 

huomioon kaavoituksessa. Porvoon kannalta olisi tärkeätä varautua 

rataratkaisuun, joka mahdollistaa myös tiheän ja nopean lähiliikenteen 

Helsingin suunnalle. Itäsuunta on pääkaupunkiseudulla ainoa 

ilmansuunta, josta rautatie puuttuu. Lisäksi Venäjän ja Suomen välisen 

liikenteen voimakkaaseen kasvuun pitää varautua huolehtimalla 

Helsingistä itään olevien rannikon yhdyskuntien ja satamien 

liikenteellisestä kilpailukyvystä. Uusi rannikkorata tuo uusia yhdyskuntia 

rautateiden henkilöliikenteen piiriin ja parantaa satamien ja teollisuuden 

kilpailukykyä. 

Kaavaan tulee osoittaa Vuosaaren satamarata, joka kulkee tunnelissa 

Sipoon alueella noin 700 metrin matkan. Tällä kohtaa tunnelia kalliota 

tunnelin ja maanpinnan välissä on keskimäärin noin 20 metriä. 

runkotieyhteys sisälly tämän 

selvityksen tiehankkeisiin. 




















maantieverkon 


Selvityksessä on tarkasteltu 

kunnan yleiskaavan kasvun 

aiheuttamat vaikutukset 

seudulliseen verkostoon. 









maantieverkon 

kehittämisperiaatteet. Ko. 

poikittaisväylä ei sisälly tämän 

selvityksen tiehankkeisiin. 


















n. 

Merkitään varaus 

yleiskaavakarttaan. Heli-rataa 

osoittava joukkoliikenteen 


Kuistio, 

Laura ja 

Liehu, Eero 

53. 

Sibbo 

Naturskydda 


Luonnonsuoj 

elijat r.f. / 

Åström, 

Christell och 

Lyytikäinen, 

Heidi 

54. 


/ Tekniikka- 

ja 


takunta 

55. 

Suomen 

Kuljetus ja 

Logistiikka 

SKAL ry / 

Lehtonen, 

Iiro ja Pietilä, 

Jari 

Muutoin Ratahallintokeskuksella ei ole lisättävää luonnosvaiheen 

lausuntoon. 

Kollektivtrafiken 

Samhällsstrukturen stöder sig enligt generalplaneförslaget på en 

effektiv kollektivtrafik. Spårtrafiken har en framträdande roll. 

Trafikutredningarna som gjorts visar att de olika alternativa 

trafikscenarierna som utretts minskar biltrafiken ungefär lika mycket 

eller litet, hur man nu ser på saken. 

Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. anser att 

utvecklandet av den spårbundna förbindelsen Kervo-Nickby 

fortsättningsvis bör ges högsta prioritet. Denna redan existerande 

banförbindelse är det absolut mest realistiska banalternativet, vilket 

också framgått ur bl.a. Banförvaltningens utredningar. Således bör 

också samhällsutbyggnaden för tätorternas del påbörjas i dessa trakter. 

Utvecklandet av den spårbundna förbindelsen i södra delarna av Sibbo 

ser föreningen däremot som betydligt mera problematisk. Man har 

fortsättningsvis Heli-banan inritad i planen, vilket också är motiverat då 

utredningen gällande behovet av denna dragning är under arbete på 

uppdrag av Banförvaltningscentralen. 

Däremot kan man inte enligt Sibbo Naturskyddare - Sipoon 

Luonnonsuojelijat r.f. på något sätt motivera reserveringen av en 

korridor för utveckling av kollektivtrafiken/ behov av 

kollektivtrafikförbindelse som i generalplaneförslaget är inritad bara 

några km söder om den nuvarande Heli-reserveringen. Trots att 

föreningen förstår att det är frågan om en reservering, anser föreningen 

att den ”missvisande” beteckningen bör tas bort ur generalplanen. För 

det första kan det inte vara motiverat att ha två spårtrafikförbindelser i 

södra Sibbo så nära varandra. För det andra har dessa 

”utvecklingskorridorer för kollektivtrafik” en tendens att uppfattas som 

något redan fastställt. Till exempel har man i utkasten till 

markanvändningsplaner för Hitå uppfattat ”korridoren” som något som 

kommer att förverkligas, och anser reserveringen vara en konkret 

spårtrafiklösning till området. Föreningen anser att denna reservering 

bör strykas eftersom den bidrar till missuppfattningar och missförstånd. 

Själva behovet av kollektivtrafik bestrider föreningen inte. Sibbo 

Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. anser att det är bra att 

valet medvetet lämnats öppet i väntan på bl.a. Helsingforsregionens 

kollektivtrafiklösningar. Beteckningen bör dock framställas på ett annat 

sätt i generalplanen för att undvika missförstånd. 

Kaavassa on esitetty myös joukkoliikenteen kehittämiskäytävät ja 

yhteystarpeet, joiden tarkempi sijoittuminen määrätään 

väyläsuunnittelun ja asemakaavoituksen yhteydessä. Lautakunta 

katsoo, että kaavassa tulee olla ainoastaan yksi raideliikennevaihtoehto 

joka kulkee Heli-radan ratavarauksessa. 

Kerava-Nikkilä-radan eritasoliittymät tulisi varata/esittää yleiskaavassa. 

Keravan - Kilpilahden – Porvoon radan liikenne vilkastuu ja Nikkilään 

asti ulottuvalle osuudelle on esitetty henkilöliikennettä. Tasoristeyksien 

vähentäminen ja poistaminen on ollut jo pitempään VR:n tavoitteena. 

Näin ollen uudisrakentamisen tuomaa liikenteen lisäystä ei voi järjestää 

niiden kautta. 

Hartwallin työpaikka-alue sekä sen tarvitsema tieyhteys 

Gumbostrandissa tulee huomioida, mikäli on tarkoituksena, että 

toiminta siellä jatkuu. Lautakunta korostaa, että tieyhteys palvelee myös 

Sipoonlahden länsipuolta ja tulisi hyödyntää myös virkistyskäyttöä 

varten. 

Yleiskaavan toteuttamisella on merkittäviä vaikutuksia 

tavaraliikenteeseen. Yleiskaavan liikennejärjestelmällä pitää turvata 

kotimaisten ja kansainvälisten kuljetusketjujen toimivuus kaikissa 

olosuhteissa. Liikenteen terminaaliyhteyksien ja pääkaupunkiseudulle 

suuntautuvien liikenneväylien liikennöitävyys sekä logistiikka-alueiden 

hyvä saavutettavuus pitää varmistaa. 

Eri aluetyyppejä koskeviksi erityistavoitteiksi pitää asettaa 

jakeluliikenteen sujuvuus ja terminaalialueiden saavutettavuus taajaan 

asutuilla alueilla. Haja-asutusalueilla on tärkeää turvata alemman 

yhteystarvemerkinnän 

määräystä tarkennetaan. 

En utredning har utarbetats om 

Sibbos trafiknät som bl.a. 

Vägförvaltningen har deltagit i. I 

planen presenteras hela 

trafiksystemets nuläge och 

utvecklingsprinciper. I 

utredningen behandlades också 

landsvägsnätets 

utvecklingsprinciper i den mån 

de rörde generalplanen. 



kollektivtrafiken/ behov av 


riktgivande. Tidtabellen och 

genomförandet anpassas till 

Helsingforsnejdens 

gemensamma trafiksystemplan. 

Placeringen av beteckningen för 

behov av 





förbindelsebehov inte är bunden 

till platsen har placeringen på 












maantieverkon 








n. 






56. 

Suomen 

luonnonsuoj 

eluliitto / 

Veistola, 

Tapani 

57. 

Talman 

kyläyhdistys 


Johanna 

58. 

Tiehallinto 

59. 

Uudenmaan 

liitto / 

Savolainen, 

Ossi, 

maakuntajoh 

t. ja 

Simonen, 

Riitta 

tieverkon kunto ja liikennöitävyys sekä teiden talvihoidossa on 

priorisoitava kuljetusten käyttämät ajoreitit. 

Sipoon kunnan alueella on myös merkittävästi vaarallisten aineiden 

kuljetuksia ja osa teistä kuuluu erikoiskuljetusten runkoreitistöön, mitkä 

on otettava huomioon nykyistä paremmin 

liikennejärjestelmäsuunnittelussa. 

Suuri osa Sipoon liikenteestä suuntautuu Helsinkiin yhä enemmän 

myös Vantaalle Kehä III vaikutuspiiriin, joten liikenneverkkoratkaisun 

toteutuksen osalta seudullisuus tarkoittaa tiivistä yhteistyötä ja 

koordinointia koko pääkaupunkiseutualueella. 

Raskaan liikenteen kannalta keskeiset reitit Sipoon alueella ovat 

Porvoonväylä, Lahdenväylä, öljytie ja Porvoontie. Tieverkon 

kehittämiseksi on tärkeää, että Kilpilahden teollisuusalueen uusi 

tieyhteys ja eritasoliittymä moottoritielle rakennetaan mahdollisimman 

pikaisesti. 

Melun suojavyöhykkeet 

Yleiskaavaan tulee merkitä puskurivyöhykkeet moottoritien ja 

asumiseen kaavoitetun alueen väliin melun vaimentamiseksi. 

Esimerkiksi Söderkullan lähellä on asuminen piirretty kiinni 

moottoritiehen osalta matkaa. Toinen vastaavanlainen puskurivyöhyke 

tarvittaisiin "joukkoliikenteen kehittämiskäytävän" varteen. 

Tieverkkoa ja rakentamista tulisi kehittää olemassa olevaa rakennetta 

hyödyntäen. Lisäksi Talmaan on varattava kevytliikenneväylät asunto-, 

työpaikka-, kouluja vapaa-ajanalueiden välillä. 

Uuden maankäytön synnyttämä liikenne ei saa perustua ainoastaan 

autoliikenteeseen vaan tavoitteeksi asetetusta 

joukkoliikennejärjestelmän kehittämisestä on pidettävä kiinni. 

Raideliikennettä hyödyntävän joukkoliikennejärjestelmän tukena ovat 

riittävät tie- ja katuverkon kehittämistoimenpiteet. Maantieverkon 

kehittämisen keskeinen seikka on maankäytön tuoman liikenteen 

palveleminen valtateiden olevien eritasoliittymien sekä mahdollisesti 

yhden uuden eritasoliittymän kautta Kilpilahdessa. Muita uusia 

eritasoliittymiä Sipoossa ei toteuteta. Rinnakkainen katuverkko liitetään 

maantieverkkoon moottoriteiden rinnakkaisteinä toimivien seututeiden 

140 ja 170 kautta. Merkittävä uusi maantieyhteys rakennetaan 

Kilpilahden teollisuusalueelle Sipoon ja Porvoon rajalla. 

Voimakas maankäytön kasvu luo lukuisia tarpeita kevyen liikenteen 

reittien lisäämiseen ja turvallisen jalankulun ja pyöräilyn edellytysten 

luomiseen erityisesti asuinalueiden, koulujen, joukkoliikenteen asemien 

ja pysäkkien sekä muiden palveluiden välille. Tiehallinnon näköpiirissä 

olevan vuosirahoituksen taso ei riitä vastaamaan kevyen liikenteen 

väylätarpeeseen, liityntäalueisiin tai muihin investointeihin nopeasti. 

Yleiskaavassa varaudutaan raideliikennettä hyödyntävään 

joukkoliikennejärjestelmään, mikä on tarkoituksenmukaista koko 

Helsingin seudun liikennejärjestelmän kannalta. kaavaehdotuksessa 

esitetyt Etelä-Sipoon joukkoliikenteen kehittämiskäytävä / yhteystarve – 

merkinnät mahdollistavat Uudenmaan vahvistetussa 

maakuntakaavassa osoitettujen metro- ja HELI-radan linjausten 

jatkamisen Sipoon puolella. 

Yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kehittämisen kannalta tulee 

yleiskaavan toteutuksessa varmistaa uusien rakentamisalueiden ja 

uusien joukkoliikenneyhteyksien samanaikainen ajoitus. Mikäli Etelä- 

Sipoon alueet rakentuvat ennen rataa, on ne toteutettava niin, että ne 

voivat tukeutua vahvaan linja-autoliikennejärjestelmään, joka voi olla 

esim. syöttöliikennettä Helsingin metrolle. Lisäksi 

yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettava riittävän tiivis 

maankäyttö, joka mahdollistaa edellytykset myöhemmin toteutettavalle 

raideliikenteelle. Nikkilän ja Talman asema-alueet voivat tukeutua 

lähijunaliikenteeseen jo lyhyemmällä aikavälillä. Myös tällä vyöhykkeellä 

tulee jatkosuunnittelussa varmistaa edellytykset kannattavalle 






maantieverkon 


Selvityksessä on tarkasteltu 

kunnan yleiskaavan kasvun 

aiheuttamat vaikutukset 



Aluevaraukset on osoitettu 


huomioiden. Aluerajaukset 

tarkentuvat 



myöhemmin. 









maantieverkon 




myöhemmin. 




Syöttöliikennemahdollisuus on 

tutkittu 


Tästäkin syystä 

yleiskaavakartalle on osoitettu 

joukkoliikenteen 

yhteystarvemerkintä ottamatta 

kantaa sen muotoon. 


60. 

Uudenmaan 


kus / Laine, 

Tarja ja 

Heinämies, 

Jussi 

61. 

Vantaan 

kaupunki / 

Kaupunginka 

nslia / 

Paajanen, 

Juhani, ja 

Laakkonen, 

Erkki 

junaliikenteelle. 

Säteittäisesti Helsinkiin suuntautuvat liikenneyhteydet muodostavat 

kehitettävän liikenneverkon päärungon. Lausunnossaan 

kaavaluonnoksesta Uudenmaan liitto on lisäksi nostanut esiin Sipoon 

poikittaisten yhteyksien tarpeellisuuden. Kaavaehdotuksen valmistelun 

yhteydessä on laadittu liikennejärjestelmäselvitys, jossa tieverkon 

riittävyyttä on selvitetty. Autoliikenteen arvioidaan kolminkertaistuvat, 

mihin myös yleiskaavaehdotuksen liikennejärjestelmäratkaisussa on 

varauduttu. Uudenmaan liitto toteaa, että merkittävällä tieliikenteen 

kasvulla tulee olemaan myös suuria vaikutuksia koko Helsingin seudun 

tieverkolle. 

Sipoon liikennejärjestelmä ja yhdyskuntarakenne kytkeytyvät suurelta 

osin kasvavan Helsingin seudun rakenteeseen, minkä vuoksi 

yleiskaavatyön lisäksi on tarpeen kuntien, maakuntien liittojen ja muiden 

viranomaisten yhteistyönä kokonaisvaltaisesti tarkastella koko Helsinki- 

Vantaa – Etelä-Sipoo – Porvoo –kasvuvyöhykettä ja sen mahdollisia 

raideliikenneratkaisuja. Myös Helsinki – Pietari –rautatieyhteyden 

esiselvityksen luonnoksessa on vastaava selvitys todettu tarpeelliseksi. 

Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä -merkintöjen yhteyteen tulisi 

osoittaa myös ohjeellinen asemien sijoitus. Asemien ympäristössä tulee 

myös varautua muuta taajama-aluetta tehokkaampaan rakentamiseen 

palvelujen ja joukkoliikenteen palvelutason turvaamiseksi. Yleiskaavan 

rinnalla valmistellussa liikenneverkkoselvityksessä on keskeistä 

kytkeytyminen seudulliseen liikennejärjestelmään. Kaavassa tulee 

varautua Helsinki-Pietari-radan suunnittelussa esille tulleisiin 

vaihtoehtoisiin linjauksiin. 

Yleisissä määräyksissä on maininta melutason ohjearvojen 

noudattamisesta silloin, kun rakennetaan liikenneväylien tuntumaan. 

Määräystä tulisi täsmentää siten kuin ympäristökeskuksen lausunnossa 

kaavaluonnoksesta on esitetty. 

Kasvusuunnat ja liikenne 

Sipoon asukastavoite on kasvanut. Luonnoksessa tavoite vuoteen 2025 

oli 40 000 uutta asukasta. Ehdotuksessa se on 35 000 vaikka alue, 

johon luonnoksessa arvioitiin sijoittuvan 19 000 asukasta, on 

kuntajakopäätöksellä liitetty Helsinkiin. Mitoituksen kasvulle ei 

selostuksessa ole esitetty perusteluja. 

Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen kytkeytymään seudulliseen 

liikennejärjestelmään antaa hyvät lähtökohdat seudulliselle yhteistyölle 

jatkosuunnittelussa. Joukkoliikenteen kehittämistarpeita ovat yhteydet 

Vantaan työpaikka-alueille. Sipoon yleiskaavan 

liikenneverkkoselvityksessä on huomioitu Vantaan 

joukkoliikennejärjestelmän tarjoamat kehittämismahdollisuudet. 

Söderkullan mitoitus on noussut luonnoksen 3 5000 asukkaasta 12 000 

asukkaaksi. Alueella on varauduttu sekä metroon että Heli-rataan. 

Yleiskaavaehdotus antaa hyvän pohjan metroon perustuvan 

nauhakaupungin kehittämiselle. Tällä alueella kasvutavoitteen nousu on 

perusteltua, mikäli metro rakennetaan myös Sipoon puolen uusille 

taajama-alueille. Vantaa on varautunut metron jatkamiseen osoittamalla 

yleiskaavassaan raideliikenteen kehittämissuunnan. Vantaa osallistuu 

itäisen kasvusuunnan suunnitteluun eri osapuolten kanssa. 

Söderkullan alueelle on esitetty varaus Heli-radan ja metron 

vaihtoasemiksi. Metron ja Porvoon suunnan bussien vaihto tapahtunee 

jatkossa Helsingin alueella. Jos metro Sipooseen on Mellunmäen 

metrolinjan jatke, on Sipoon eteläosista mahdollista kehittää sekä 

liityntää Vantaan sisäiseen runkoyhteyteen Tikkurilaan että nykyistä 

lentoasemalle suuntautuvaa yhteyttä, joka nyt tarjotaan Porvoon 

suunnan bussiyhteyksille. Vantaa pitää näiden yhteyksien 

jatkosuunnittelua tärkeänä. 

Talma – Nikkilä –vyöhykkeen mitoitus on noussut luonnoksen 14 500 

asukkaasta 19 000 asukkaaksi. Talman ja Nikkilän taajama-alueet ovat 

niin laajat, että valtaosa asutuksesta on aseman jalankulkuetäisyyden 

ulkopuolella eli syöttöliikenteen varassa. Tämä heikentää 

joukkoliikenteen houkuttelevuutta yksityisautoiluun nähden. Kulku 

Talmasta ja Nikkilästä Vantaan merkittävälle Aviapoliksen työpaikkaalueelle 

vaatii lisäksi vielä yhden vaihdon, jolloin julkisen liikenteen 

käyttö entisestään heikkenee. Vantaa pitää tärkeänä, että 

Liikenneverkkoselvityksessä on 

tarkasteltu kunnan yleiskaavan 

kasvun aiheuttamat vaikutukset 








n. Joukkoliikenteen 

yhteyskäytävien 

liikennöintimuoto on vielä avoin. 



myöhemmin. 

Taajama-alueet on tarkoitettu 


Yleisissä määräyksissä on 

viitattu valtioneuvoston 

päätökseen melun 

huomioonottamisessa. 




osoittamaan mitoitustasoon 

sekä kunnanvaltuuston 2007 

hyväksymään kuntastrategiaan. 





toteuttamista, jonka tavoitteena 

on mm. varmistaa laadukkaan 

ympäristön toteuttaminen 

yleiskaavan tavoitteiden 

mukaisesti ja jossa mm. 



intressitahojen (maanomistajat, 

rakennusliikkeet ym.) kanssa ja 

sopimusmenettelyt mm. erilaisiin 

sopimuksiin liittyvät 








n. 

Katso edellä. Aluevarauksia 

tarkennetaan 


myöhemmin. 


62. 

VR-Yhtymä 

Oy 

63. 

YTV / Hilli, 

Matti ja 

Karjalainen, 

Irma 

maankäyttösuunnittelussa tulevat asemanseudut ovat riittävän tiiviitä ja 

kevyen liikenteen ja hyvän liityntäliikenteen piirissä. Talman ja Nikkilän 

kehittäminen tulee sitoa radan paikallisliikenteen kehittämiseen ja 

taajama-alueet tulee rajata asemien läheisyyteen. 

Perusvaihtoehtona oleva taajamajunaliikenne kaupunkiradan raiteilla 

luo vaihtoyhteyden Kehärataan Tikkurilassa. Jos raideliikenteen 

ratkaisuna on esim. K-junien jatkaminen Nikkilä – Talma –alueelle, tulee 

junaliikenteen taloudellisen liikennöinnin suunnittelu merkittäväksi myös 

Vantaan joukkoliikennejärjestelmän kannalta. Tähän liittyy kysymys 

siitä. miten ruuhka-ajan junakapasiteetti riittää ja toisaalta mitkä 

edellytykset junaliikenteen palvelutason kohottamiselle hiljaisen ajan 

liikennöinnissä tämä luo. 

Yleiskaavan selostuksen joukkoliikennejärjestelmän tavoitetilassa on 

esitetty työmatkayhteys Nikkilästä Lahdenväylälle ja Helsinkiin. 

Nykyisen bussiliikenteen kannalta Pohjois-Sipoon Lahdenväylää 

käyttävien bussien vaihtomahdollisuus Vantaan voimakkaan sisäisen 

liikenteen käytävään paranee, kun Jokiniementien vaihtopysäkit 

aikanaan rakennetaan. Vantaa on kehittämässä liityntää Nikinmäestä 

Korson asemalle, mutta nämä yhteydet eivät ole vielä runkoyhteyksien 

tasoisia. 

Yleiskaavassa on esitetty tieliikenteen yhteystarve Talmasta ja sen 

eteläpuoliselta työpaikka-alueelta Jokivarrenteille. Tällainen yhteys 

yhdessä Talman ja Nikkilän kasvattamisen kanssa lisää liikennettä 

Kehä IV:llä sen vaikeimmalla eli Korson Kulomäentien osuudella. Kulku 

satamasta logistiikka-alueelle tulisi käytännössä kokonaan 

Kulomäentien ja em. uuden yhteyden kautta. Sipoon yleiskaavaan 

liittyvässä liikenneverkkoselvityksessä ei ole esitetty tällaista tieyhteyttä, 

eikä selvitetty sellaisen liikenteellisiä vaikutuksia. 

Yleiskaava 2025:ssä varaudutaan 40.000 uuteen asukkaaseen vuoteen 

2025 mennessä. Tämä tapahtuu mm. kehittämällä 

yhdyskuntarakennetta voimakkaasti Lounais-Sipoon ja Nikkilä – Talma 

–vyöhykkeellä raideliikenteeseen tukeutuen. 

Ratahallintokeskuksen Helsinki – Pietari – rautatieyhteyttä koskevan 

esiselvitysluonnoksen mukaan lukuun ottamatta suurnopeusrataa kaikki 

muut itäratavaihtoehdot mahdollistavat Porvoon ja Helsingin välisen 

lähijunaliikenteen käynnistämisen. Raideliikenteen toimintaedellytysten 

varmistamiseksi tulisi asemien ympäristöt varautua kaavoittamaan 

tehokkaasti siten, että asemien vaikutusalueilla olisi riittävästi asutusta 

(n. 10 000 as.). 

Myös Haarajoen asemaa tulisi hyödyntää Sipoon kaavoituksessa. 

YTV:n näkemyksen mukaan yleiskaavan tärkein tehtävä on ohjata 

maan-käytön sijoittamista niin, että joukkoliikenteen taloudelliselle 

järjestämiselle luodaan hyvät edellytykset. Sipoossa tämä merkitsee 

maankäytön keskittämistä nykyisiin taajamiin Nikkilään, Söderkullaan ja 

Talmaan, kuten yleiskaavaehdotuksessa on esitettykin. Lisäksi tulee 

huolehtia siitä, että hajarakentaminen ei enää leviä. Keskuksien 

ulkopuolinen rakentaminen tulisi ohjata kylien täydennysrakentamiseen. 

Yleiskaavaehdotukseen sisältyvä liikenneverkkoselvitys antaa 

perusteita joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle pitkällä tähtäyksellä 

raideliikenteen kehittämisen pohjalta. YTV:n näkemyksen mukaan 

Lounais-Sipoon joukkoliikenneyhteydet kannattaa hoitaa tukeutuen 

Helsingin metron jatkamiseen Itäsalmeen. Alkuvaiheessa yhteydet 

metroon perustuen on edullista hoitaa bussiliitynnän avulla. Mahdollinen 

metron jatko Sipooseen tulee riippumaan Söderkullan ja sen ympäristön 

maankäytön kehittymisestä. Jotta metron jatkamiselle Sipooseen olisi 


Katso edellä. 


Merkintä muutetaan 

vastaamaan 


esitettyä. 

Asemien yhteydessä olevat 

taajama-alueet 

asemakaavoitetaan 

myöhemmin. Perusperiaatteena 

on mitoittaminen niin, että 

raideliikenteen 

toimintaedellytykset saadaan 

varmistettua. 








Tämä koskee myös Haarajoen 

aseman ympäristöä Sipoossa. 












Rakentaminen ohjataan 

olemassa olevien taajamien ja 

kyläkeskusten yhteyteen. 



64. 

FINGRID 

OYJ / 

Penttilä, 

Mika 

65. 

Fortum / 

Jarmo 

Orenius 

66. 

Gasum / 

Ojanen, 

Taneli 

67. 

Geologian 

tutkimuskesk 

us / Åker, 

Karita ja 

Sipilä, Pekka 

68. 

Helsingin 

kaupunki / 

Penttilä, 

Hannu ja 

Sippola- 

Alho, Tanja 

taloudellisia perusteita, tulisi väestö- ja työpaikkamääriä vielä tuntuvasti 

lisätä yleiskaavaehdotuksessa esitetyistä. 

Pitkällä aikavälillä Talman ja Nikkilän alueen väestö- ja 

työpaikkamäärien voimakas kasvu tuo edellytyksiä junaliikenteen 

aloittamiseen näiltä alueilta Keravan kautta Helsinkiin. Tämäkin puoltaa 

yleiskaavaehdotuksen pohjana olevien väestö- ja työpaikkatavoitteiden 

nostamista, jotta junaliikenteen hoidon taloudelliset edellytykset 

paranisivat. 

Sekä metron liityntäliikenteen järjestäminen että junaliikenteen 

aloittaminen Nikkilästä Helsinkiin tulee vaatimaan Sipoolta nykyistä 

huomattavasti suurempaa panostusta joukkoliikenteen hoidon 

kustannuksiin. 

YTV:ssä hiljattain valmistuneen Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 

2030:n mukaan maankäytön kehittämisen tärkein painopiste on 

raideliikenteen asemien ympäristöjen kehittämisessä. Tämä periaate 

sopii myös Sipooseen. YTV-alueella on tavoitteena vähentää 

kasvihuonekaasupäästöjä yli kolmanneksella vuoteen 2030. 

ERITYISALUE - SPECIALOMRÅDE 

Kiitämme lausuntopyynnöstänne ja lausumme, että yhtiöllä ei ole 

huomautettavaa kaavaluonnoksesta 13.3.2007 antamamme lausunnon 

lisäksi. Kaavaluonnokseen esittämämme täydennys puuttuvien 110 kV 

voimajohtojen merkinnästä on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. 

Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. 

Sähköverkkoon liittyvät asiat 

Meillä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen suhteen. 

Pyydämme tiedoksisaantia kun kaava on saanut lainvoiman. 

Gasum Oy pyytää varautumaan toisen maakaasuputken rakentamiseen 

Martinkylän venttiiliasemalta Sköldvikin öljynjalostamolle. Alustavien 

selvitysten mukaan maakaasuputki on mahdollista rakentaa pääosin 

rinnakkaisputkena nykyisen maakaasuputken viereen, mutta olemassa 

olevasta maankäytöstä ja maasto-olosuhteista johtuen ei toisen 

maakaasuputken rakentaminen välittömästi nykyisen viereen ole 

kaikilta osin mahdollista. 

Öljynjalostamolle johtavan maakaasuputken rakentamisaikataulu 

määräytyy öljynjalostamon ja muden maakaasun käyttäjien tarpeiden 

perusteella. 

Maakaasu on Sipoon kunnan alueella käytettävissä energian- ja 

lämmöntuotantoon. Sijainti: Putkiväli 2320001 Martinkylä – Sipoo, paalu 

5+48 – 126m. (Karttaliite). 

Sipoon kunnan yleiskaava 2025 –luonnoksen mukaan Sipoon 

ennustettu väestömäärän kasvu on noin 40 000 uutta asukasta vuoteen 

2025 mennessä. Sipoon asema pääkaupunkiseudun välittömässä 

läheisyydessä sekä kunnan väestömäärän oma kasvu asettaa omat 

tarpeensa rakentamisessa tarvittavien kiviainesten saattavuudelle. 

Sipoon kiviainesvarat on inventoitu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 

POSKI-projektin yhteydessä. Projektissa kalliokiviaineisten ottoon 

soveltuvia aluekokonaisuuksia inventoitiin kolme, joista kaksi laajinta 

sijoittuu Sipoon ja Porvoon rajalle ja yksi pohjoisemmaksi Sipoon ja 

Pornaisten rajalle. Yleiskaavaehdotuksessa kalliokiviainesten ottoon 

soveltuvaksi alueeksi esitetään Pornaisten rajalle sijoittuvaa aluetta. 

Porvoon rajalla olevia alueita esitetään työpaikka-, teollisuus- ja 

varastoalueiksi, joissa alueen tasaaminen maa-aineksenotolla 

loppukäytön vaatimuksia vastaavaksi on sallittua. Geologian 

tutkimuskeskus esittää, että rakentamisessa tarvittavien kiviainesten 

saatavuuden turvaamiseksi kalliokiviainesten ottoon soveltuviksi 

voitaisiin kaavassa osoittaa Pornaisten rajalla sijaitsevan alueen lisäksi 

myös muita POSKI-projektissa kalliokiviainesten ottoon soveltuvia tai 

osittain soveltuvia alueita, varsinkin kun Sipoossa ei inventoinnissa 

todettu maa-ainesten ottoon soveltuvia sora-alueita. 

Tekninen huolto 

Myös teknistä huoltoa on käsitelty yleiskaavassa varsin yleispiirteisesti, 

vaikka 40 000 uuden asukkaan tavoite tule vaatimaan suuria, myös 

naapurikuntiin heijastuvia infrastruktuuri-investointeja. Monet 

seudullisesti tärkeät asiat jäävät Sipoon yleiskaavassa vielä vähäiselle 

huomiolle tai ratkaisua ja sijoituspaikkaa vaille. Tällaisia ovat 

esimerkiksi teknisen huollon suunnitelmat, kuten vesi- ja jätevesihuolto, 

jätehuolto, kaatopaikat sekä ylijämämassojen sijoittamisalueet ja maaainesten 

ottoalueet. Yleiskaavatyön jatkossa tulisi edellä mainittuihin 

seikkoihin kiinnittää riittävää huomiota yhteistyössä maakuntaliittojen ja 

seudun muiden kuntien kanssa, koska näitä toimintoja ei voida ratkaista 

Merkitään tiedoksi, 




huomioitu POSKI-projektin 

tulokset. 

Koska yleiskaava on strateginen 

ja mittakaavaltaan 1:50 000 

ratkaistaan teknisen huollon 

kysymykset erillisselvityksillä 

myöhemmin. 

Vesihuollon suunnitelman 

tekemisestä on tehty 

valtuustoaloite ja se tulee 

tehtäväksi valtuuston 

hyväksyttyä yleiskaavan. 



69. 

Itä- 

Uudenmaan 

Jätehuolto 

Oy / Östra 

Nylands 

Avfallsservic 

e Ab / 

Tanskanen, 

Juha- Heikki 

70. 

Itä- 

Uudenmaan 


Mika ja 

Mikkola, 

Jaakko 

71. 

Itä- 

Uudenmaan 

pelastuslaito 

s / 

Westerlund, 

Göran ja 

Pursiainen, 

Tomi 

72. 

Maanpuolust 

uskoulutus / 

Majuri, 

Pekka ja 

Nieminen, 

Antti 

73. 

Neste Oil 

OYJ / 

Seppänen, 

Jukka ja 

Metsola, 

Rauli 

vain kuntien rajojen sisällä. yhteydessä on laadittu 



Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää 

lausuntonaan seuraavaa: 

- Mömossenin jäteaseman alue on lisätty kaavaehdotukseen, mikä on 

olennaisen tärkeää maakunnan jätehuollon turvaamiseksi pitkällä 

aikavälillä. Kaavaan tulisi vielä lisätä jätteenkäsittelyalueen 

suojavyöhyke, kuten on tehty myös Kilpilahteen sijoittuvan 

jätekeskuksen osalta. Kaavaan merkitty suojavyöhyke osoittaa 

avoimesti kaikille, että maankäyttö jätekeskuksen naapurissa on 

rajoitettua. 

- TP-merkintä Porvoon rajalla moottoritien molemmin puolin 

mahdollistaa maakuntakaavassakin esitetyn teollisuus- ja 

varastoalueen syntymisen Kilpilahden alueelle. 

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee varmistaa, ettei herkästi 

häiriintyvää toimintaa sijoiteta Porvoon puolelle kaavoitetun 

jätteenkäsittelyalueen suojavyöhykkeelle. Suojavyöhykkeelle soveltuvia 

toimintoja ovat maakuntakaavan mukaisesti teollisuus- ja 

varastotoiminnot. Sen sijaan toimisto- ja palvelutyöpaikkoja ei tule 

sijoittaa suojavyöhykkeelle. 

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:llä ei ole muuta huomautettavaa 

yleiskaavaehdotuksesta. 

Mömossenin ja Bastukärretin työpaikka-alueiden sekä erityisalueen 

osalta tulee ottaa huomioon kiviainestenottotoiminnan mahdollistaminen 

alueilla. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetut alueet perustuvat 

POSKI-projektiin. Maakuntakaavan tavoitteena on turvata mm. 

Helsingin seudun ja Sipoon mittavasta rakennustoiminnasta aiheutuva 

pitkän aikavälin kiviainesten tarve kestävän kehityksen periaatteella, 

jossa vältetään pitkiä raskaan liikenteen kuljetuksia. 

Yleiskaavassa on merkattu Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella 

tapahtuvasta laajamittaisesta vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja 

varastoinnista johtuvat Seveso II-direktiivin edellyttämät 

konsultointivyöhyke (kaavamerkintä Seveso) ja Kilpilahden 

suojavyöhyke (kaavamerkintä sev 1). Teollisuusalueelle laaditussa 

selvityksessä 1 on määritelty maankäyttöä ja rakentamista ohjaavat 

suojaetäisyydet ja niille maankäytölliset rajoitukset yksityiskohtaisen 

tarkastelun perusteella. Selvityksessä määritellyt alueet ja rajoitukset on 

otettu huomioon sellaisenaan mm. Itä-Uudenmaan 

maakuntakaavaehdotuksessa. Sipoon yleiskaavassa esitetyt 

aluerajaukset ja yleiskaavamerkinnät tulee olla kaikilta osin yhtenevät 

maakuntakaavaehdotuksen ja tehdyn selvityksen kanssa. 

Maanpuolustuskoulutusyhdistys on perehtynyt Sipoon kunnan 

yleiskaavaehdotuksen ampumaratoja koskeviin osiin ja toteaa 

lausuntonaan seuraavaa: 

1. Sipoon nykyinen ampumarata on säilytetty kaavassa, mikä on erittäin 

tärkeää pääkaupunkiseudun jatkuvasti kasvavan ammunnan 

harrastajien joukon toimintaedellytysten kannalta. 

2. Ampumaradalle on nyt merkitty myös suojavyöhyke, mikä 

mahdollistaa sen tarkoituksenmukaisen kehittämisen. 

3. Sipoon kunta voisi tutkia mahdollisuudet kehittää ampumaratansa 

maakunnalliseksi ampumakeskukseksi sekä hyödyntää se 

liikuntamyönteisessä julkisuuskuvassaan ja matkailuaktiviteettina. 

Haluamme toistaa edellisen 13.4.2001 lausuntomme, jossa pyysimme, 

että Sipoo huomioi yleiskaavassaan Kilpilahden teollisuusalueen Sevso 

II –direktiivin mukaiset suojavyöhykkeet ja niiden asettamat rajoitukset 

pysyville asuntoalueille (erityisesti Kringelmalmin kyläaluesuunnitelma) 

teollisuusalueen tuntumassa. Suojavyöhykerajoitukset tulee huomioida 

myös massatapahtuma- ja virkistysaluesuunnitelmissa. 

Sen lisäksi haluamme varmistaa Kilpilahden uusi tieyhteys –hankkeen 

tieyhteyksien (yhteys valtatielle 7, moottoritielle 170 ja Spjutsundintielle) 

toteutusedellytysten turvaamisen tarvittavilla kaavoitustoimenpiteillä ja – 

aikataululla. 

Haluamme myös varmistaa, että maakuntakaavalausuntomme 

(22.8.2007) mukaisesti kaukolämpöputki Kilpilahdesta Vuosaareen ja 

lentopetroliputki Vantaan lentoasemalle sisältyvät kaavaan Sipoon 

osalta. Pyydämme myös varautumaan mahdolliseen Kilpilahden 

teollisuusalueen lisämaakaasutarpeeseen lisäputkikapasiteetilla / 

rinnakkaislinjauksella. 

Jos mahdolliset Malmin lentokentän korvaavan kentän aluevaraukset 

toteuttamista. 






tulokset. 

Maakuntakaavaehdotuksessa 

esitetty Sevesokonsultointivyöhyke 

on 

huomioitu kaavakartalla ja 





Ampumaradan kehittäminen 

kuuluu yksityiskohtaisemman 

suunnittelun piiriin. 

Maakuntakaavaehdotuksessa 

esitetty Sevesokonsultointivyöhyke 

on 

huomioitu kaavakartalla ja 



Tieyhteys ja eritasoliittymä on 

esitetty yleiskaavaehdotuksen 

kaavakartalla. 

Merkitään tiedoksi. Lisätään 

tarvenuoli rajalta kohti luodetta. 

Alueelle laaditaan parhaillaan 

Boxin osayleiskaavaa. 

Malmin lentokentän korvaavan 


74. 

Porvoon 

kaupunki / 

Kaupunginh 

allitus / 

Henricson, 

Marcus ja 

Lumijärvi, 

Outi 

75. 

Rudus Oy / 

Kärkkäinen, 

Martti ja 

Sivula, Kari 

kohdistuvat Sipoon alueelle, pyydämme huomioimaan Kilpilahden 

teollisuusalueen erityisolosuhteet sekä turvallisuusvaatimukset ja – 

vaikutukset. 

Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu yksi maa-ainesten ottoalue ja 

lisäksi työpaikka-, teollisuus- ja varastoalue –merkinnällä osoitetuilla 

alueilla on sallittua alueen tasaaminen maa-aineksenotolla loppukäytön 

vaatimuksia vastaavaksi. Hyviä maa-ainestenottoalueita, jotka eivät olisi 

ristiriidassa ympäristöarvojen tai asutuksen tai muiden 

kehittämistavoitteiden kanssa, on hyvin vaikea löytää. Porvoon 

kaupungin mielestä Sipoon yleiskaavassa niiden työpaikka-alueiden ja 

erityisalueiden osalta, jotka soveltuvat hyvin myös maa-ainestenottoon, 

tulee tavoitteeksi asettaa, että alueet hyödynnetään ensin maaainestenottoon, 

jonka jälkeen alueet voidaan ottaa muuhun käyttöön. 

Vuonna 2006 valmistui Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pohjavesien 

suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen –selvitys (ns. POSKIprojekti). 

Uuden maakuntakaavan, joka on parhaillaan vahvistettavana, 

maa-ainestenottoalueet perustuvat POSKI-projektiin. Maakuntakaavan 

tavoitteena on turvata mm. Helsingin seudun ja Sipoon mittavasta 

rakennustoiminnasta aiheutuva pitkän aikaväli kiviainesten tarve 

kestävän kehityksen periaatteella, jossa vältetään pitkiä raskaan 

liikenteen kuljetuksia. Mikäli Sipoon yleiskaavassa ei osoiteta ja 

hyödynnetä maakuntakaavassa maa-ainesten ottoon ositettuja alueita, 

paineet tältä osin siirtyvät Porvooseen ja muihin Itä-Uudenmaan kuntiin. 

Olemme tutustuneet nähtävillä olevaan Sipoon yleiskaava 2025 

kaavaehdotukseen ja lausumme seuraavaa maanomistajina ja mm. 

kiviainesliiketoimintaa harjoittavana yrityksenä: 

1 Rudus Oy:n omistuksessa ja hallinnassa olevat alueet 

Rudus Oy omistaa Sipoon kunnan kirkonkylän kylässä sijaitsevat tilat 

Fågelbacken RN:o 1:42, Söderäng I RN:o 37:1 ja Brunakärr RN:o 8:38 

sekä määräalan tilasta Ängsdal I RN:o 3:29. Rudus Oy omistaa myös 

Sipoon kunnan Martinkylän kylässä sijaitsevat tilat Skogsbacka RN:o 

7:278, Skogstorp RN:o 7:79 ja Bakskogen RN:o 7:113. Rudus Oy:n 

omistuksessa olevien alueiden pinta-ala on yhteensä noin 111 ha. 

Lisäksi yhtiö on solminut kiinteistökaupan esisopimuksen koskien 

Sipoon kunnan kirkonkylän kylässä sijaitsevia määräaloja kiinteistöistä 

Knuts RN:o 9:8 ja Savijärvi RN:o 10:12 (p-ala noin 22 ha). 

Rudus Oy:llä on myös sopimukseen perustuva oikeus ottaa ja 

hyödyntää Martinkylän kylässä sijatsevien kiinteistöjen Metsälä RN:o 

7:73 ja Mellanskog RN:o 7:114 osa-alueilla sijaitsevat maa-ainekset (pala 

yhteensä noin 17,1 ha). Lisäksi tytäryhtiöllämme Murskauskolmio 

Oy:llä on sopimuksiin perustuva oikeus kaikkiin Sipoon kunnan 

Martinkylän kylän kiinteistöillä Ljungars 2 RN:o 7:277, Lingonskog RN:o 

7:251 ja Ljungars RN:o 7:84 sijaitseviin kiviaineksiin sekä kiviainesten 

otto-oikeussopimus koskien noin 1 ha:n aluetta kiinteistöstä Bastukärr 

RN:o 7:77 (sopimusten mukainen p-ala yhteensä noin 39,35 ha). 

Edellä mainitut kiinteistöt ovat yhtiömme kalliokiviainesten ottoalueita, 

joita on jo osittain hyödynnetty. Alue tulee toimimaan pitkäaikaisena ja 

keskeisenä kiviaineisten tuotantoalueena, jonne voidaan sijoittaa 

kiinteitä ja suojattuja sekä ympäristövaikutuksiltaan hyvin hallittuja 

kiviainestoimintoja. 

2 Sipoon yleiskaavaehdotus 2025 

Nähtävillä olevassa Sipoon yleiskaava 2025 ehdotuksessa osa edellä 

mainituista omistamistamme ja hallinnassamme olevista alueista on 

osoitettu työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueeksi merkinnällä TP. TPaluetta 

koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen tasaaminen maaaineksenotolla 

loppukäytön vaatimuksia vastaavaksi on sallittua. Osa 

omistamistamme alueita on osoitettu haja-asutusalueeksi merkinnällä 

MTH. Edellä mainitun kiinteistökaupan esisopimuksen mukaiset 

määräalat on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu osittain alueeksi, jolla 

on säilytettäviä ympäristöarvoja (luontokohde 184: tupasvillaräme). 

Lisäksi omistamiemme alueiden halki on osoitettu tieliikenteen 

yhteystarve (Keravantieltä mt 148 Jokivarrentielle mt 1521). 

3 Rudus Oy:n vaatimukset perusteluineen 

Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa osa omistamistamme 

alueista on osoitettu työpaikka- ja teollisuus- ja varastoalueeksi 

merkinnällä TP. Omistamamme TP-alueen eteläpuolinen alue on 

osoitettu kalliokiviaineksenottoalueeksi merkinnällä EOk, joka ulottuu 

osin myös TP alueelle. Maakuntakaavan hyväksymisvaiheessa EOk 

merkinntää supistettiin, mitä päätöstä Rudus Oy pitää perusteettomana 

ja virheellisenä ratkaisuna. Rudus Oy on valittanut maakuntakaavan 

kentän aluevarausta ei sisälly 

yleiskaavaan. 



tulokset. 

Kiinteistöt kuuluvat määräalaa 

lukuunottamatta sopimusalueen 

piiriin. 

Alueelle laadittu Bastukärrin 

asemakaava. 


asemakaava. 


asemakaava. 

Yhteystarve muutetaan 

liikenneverkkoselvityksen 

mukaiseksi. 



hyväksymispäätöksestä ja vaatii ympäristöministeriötä palauttamaan 

12.11.2007 hyväksytyn maakuntakaavan tältä osin uudelleen 

valmisteltavaksi, niin että ko. aluevarausta tulee laajentaa. 

Maakuntakaavaehdotuksessa osoitetut kallio- ja harjukiviaineksen 

ottoalueet – Bastukärrin kiviainestenottoalue mukaan lukien – 

pohjautuvat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa toteutetussa 

laaja-alaisessa pohjaveden ja kiviaineshuollon 

yhteensovittamisprojektissa (POSKI-projekti) ilmaistuihin tavoitteisiin. 

Lisäksi yhtiömme on suorittanut alueella useita yksityiskohtaisia 

maaperä- ja pohjavesitutkimuksia sekä perehtynyt ko. aluetta koskeviin 

maankäytön suunnittelua koskeviin selvityksiin (mm. Itä-Uudenmaan 

maakuntaehdotus ja sen valmisteluaineisto, Sipoon hajaasutusalueiden 

yleiskaava ja Keski-Sipoon osayleiskaava). 

Tekemiemme selvitysten perusteella Bastukärrin alueella on 

mahdollista toteuttaa kiviainesten laajamittaista ottoa, joka tapahtuu 

myös huomattavasti ympäröivää maapintaa alemmalla tasolla. Hyvin 

suunniteltu laajamittaisempi kiviainesten ottotoiminta ei ole ristiriidassa 

työpaikka-alueen käytön kanssa vaan pikemminkin mahdollistaa alueen 

monimuotoisemman jälkikäytön. Ottotoiminnan sijoittaminen 

ympäröivää maanpintaa alemmalle tasolle vähentää lisäksi toiminnasta 

aiheutuvia ympäristöhäiriöitä. 

Sipoon Bastukärrin taloudellinen vaikutusalue ulottuu myös 

pääkaupunkiseudulle. Alue sijaitsee lähellä liikenteen valtaväyliä, mikä 

osaltaan vähentää toimintaan liittyvien raskaiden ajoneuvoyhdistelmien 

aiheuttamia häiriöitä ja liikennettä paikallistieverkostossa. Sipoon 

Bastukärrin alueelle sijoittuva kalliokiviainesten ottamisalue luokin 

nähdäksemme varsin hyviä edellytyksiä sekä taloudellisesti että 

ekologisesti järkevälle ja tehokkaalle kiviaineshuollolle Sipoossa ja 

pääkaupunkiseudulla. 

Bastukärrin alueen maankäyttösuunnitelmissa tulee huomioida maaainesten 

ottaminen muutoinkin kuin pelkästään teollisuus- ja 

varastoalueiden tasaamistarkoituksessa. Sipoon yleiskaavaehdotuksen 

TP merkintä ei turvaa kiviaineshuollon tarpeita valtakunnallisten 

alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla. Maankäyttö- ja 

rakennuslain 39 §:n mukaisia yleiskaavan sisältövaatimuksia ei 

myöskään ole otettu riittävästi huomioon maakuntakaavan 

ohjausvaikutuksen osalta. Yleiskaavaa laadittaessa 

maakuntakaavaratkaisusta ei voida poiketa niin, että maakuntakaavan 

keskeiset ratkaisut ja tavoitteet vaarantuvat. Bastukärrin osalta 

yleiskaavaratkaisu poikkeaa hyväksytystä Itä-Uudenmaan 

maakuntakaavasta, mutta tälle poikkeavalle ratkaisulle ei ole esitetty 

minkäänlaisia perusteita. Kun otetaan vielä huomioon, että 

maakuntakaavaa laadittaessa on erityisesti tutkittu maakunnan kannalta 

merkittäviä kiviaineisten ottoalueita, ei maakuntakaavasta 

poikkeaminen ole hyväksyttävää, ellei korvaavaa aluetta ole 

yleiskaavassa sitovasti osoitettu. Rudus Oy:n näkemyksen mukaan 

yleiskaava on siis Bastukärrin alueen osalta maankäyttö- ja 

rakennuslain 24 §:ssä ilmaistujen valtakunnallisten 

alueidenkäyttötavoitteiden vastainen eikä se täytä maankäyttö- ja 

rakennuslain 39 §:n sisältövaatimuksia maakuntakaavan 

ohjausvaikutuksen osalta. 

Kuten yleiskaavaselostuksessakin mainitaan, Sipoo kytkeytyy fyysisesti 

suoraan pääkaupunkiseutuun, kasvupaineet ovat voimakkaita ja 

pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne laajenee kunnan alueelle, 

mikä edellyttää ennakoivaa suunnittelua ja voimakasta maapolitiikkaa. 

Yleiskaavan mitoitus perustuu Sipoon väkiluvun merkittävään kasvuun. 

Yleiskaavassa varaudutaan Sipoon maankäytön kehitykseen osana 

kasvavaa Helsingin seudun metropolialuetta. Sipoon yleiskaava 

2025:ssä on kuitenkin osoitettu vain yksi maa-ainesten ottoalue (EO). 

Tämä Sipoon pohjoisosassa sijaitseva alue ei yksinään riitä turvaamaan 

Sipoon yleiskaava 2025 vaikutusalueen kiviaineshuoltoa maankäyttö- ja 

rakennuslain 1 §:ssä asetettujen ekologisesti ja taloudellisesti kestävän 

kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Kaavaratkaisulle ei myöskään ole 

esitetty perusteita maa-ainesten ottoalueiden osalta. Maankäyttö- ja 

rakennuslain 9 §:n mukaan yleiskaavan tulee perustua riittäviin 

tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten tulee olla sisällöltään sellaisia, 

että tehtyjen selvitysten perusteella voidaan arvioida maankäyttö- ja 

rakennuslain 39 §:n mukaisten kaavan sisältövaatimusten täyttymistä. 

Rudus Oy:n näkemyksen mukaan Sipoon yleiskaava 2025 ei 

kiviaineshuollon osalta täytä maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä 

ilmaistuja yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden ja ekologisen 

kestävyyden eikä ympäristöhaittojen vähentämisen 

sisältövaatimuksia. 

Selvitys on huomioitu 

yleiskaavaehdotusta 

laadittaessa, kuten myös 

lukuisat muut selvitykset. TPalueella 

on huomioitu 

Vuosaaren sataman vaikutukset 

sekä kasvava logistisesti hyvin 

sijaitsevien työpaikka-alueiden 

tarve Helsingin seudulla. Alueen 

pohjoisosaan on laadittu 

Bastukärrin asemakaava. 

Merkitään tiedoksi. Kunta on 

tehnyt Rudus Oy:n kanssa 

sopimuksen maankäytön 

hankeyhteistyön 

käynnistämisestä 

(kunnanhallitus 26.2.2008, §50). 


Bastukärrin alueen pohjoisosiin 

on laadittu asemakaava, jota on 

ohjannut voimassa oleva 

seutukaava, 



maakuntakaava sekä kunnan 

yleiskaavaehdotus. 

Yleiskaavaehdotuksen TP-alue 

mahdollistaa ainesten oton. 


tarkentanut vahvistettavana 


varausta. 

Kunta on tehnyt Rudus Oy:n 

kanssa sopimuksen maankäytön 

hankeyhteistyön 

käynnistämiseksi. Sopimuksella 

on tarkoitus käynnistää 

kehittämisprosessi, jonka 

tuloksena syntyvät taloudelliset 

ja toiminnalliset edellytykset 

sopimusalueelle asetettavien 

maankäytön tavoitteiden 

toteuttamiselle. 

Sipoon yleiskaavaehdotuksessa 

on osoitettu yksi varsinainen 

EO-alue, kaikille TP-alueille on 

mahdollistettu ainestenotto 

alueen loppukäytön 

tasaamiseksi. 

Katso aiemmin vastineessa 

sanottu. 


76. 

Sibbo 

Naturskydda 


Luonnonsuoj 

elijat r.f. / 

Åström, 

Christell och 

Lyytikäinen, 

Heidi 

77. 

Sibbo 

Skyttegille 

r.y. (SSG) / 

Juselius, Elof 

Edellä mainittuun ja maankäyttö- ja rakennuslain 1 §, 9 §, 24 § ja 39 §:n 

oikeusohjeisiin viitaten Rudus Oy vaatii, että Bastukärrin TP-alueen 

kaavamääräystä tulee muuttaa niin, että alueella sallitaan myös 

laajamittaisempi maa-ainesten ottaminen. TP-alueen kaavamääräys 

”Alueen tasaaminen maa-ainesten otolla loppukäytön vaatimuksia 

vastaavaksi on sallittua.” tulee Bastukärrin TP-alueen osalta muuttaa 

muotoon ”Alueella sallitaan maa-ainesten ottaminen alueen 

monimuotoista loppukäyttöä parhaiten palvelevalla tavalla.”. 

Edellä mainittuun ja maankäyttö- ja rakennuslain 1 §, 9 §, 24 § ja 39 §:n 

oikeusohjeisiin viitaten vaadimme lisäksi, että 

yleiskaavaehdotukseen lisätään Bastukärrin työpaikka-alueen 

eteläpuolelle EO aluevarausmerkintä, jonka jälkikäyttömuotona on 

TP. Vaatimamme EO/TP aluevarauksen ulottuvuus ilmenee 

liitekartalta 1. 

Lopuksi Rudus Oy pyytää maankäyttö- ja rakennuslain 65 § 2 

momenttiin viitaten Sipoon kunnalta perusteltua kannanottoa 

esittämäänsä lausuntoon. 

EO-området 

I utkastet till generalplan har ett av de möjliga bergstäktsområden som 

den sk. POSKI-rapporten omfattar fått beteckningen EO. 

Avgränsningen är också här diffus och ritad med linjal. Övrig 

marktäktsverksamhet är hänvisad till TP-områden. 

Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. anser 

fortsättningsvis, att den nämnda EO-beteckningen bör strykas ur 

generalplanen. Området utgör ett sammanhängande skogsområde 

samt ett av tjäderns få häckningsområden i norra Sibbo och det 

befinner sig dessutom nära Natura-området Sibbo å. Därtill är området 

logistiskt sett ohållbart, eftersom det befinner sig långt borta från 

fungerande vägförbindelser. I POSKI-rapporten har man främst 

granskat grundvattenområden som en begränsande faktor för marktäkt 

samt beaktat existerande skyddsprogram, egentliga naturinventeringar 

har inte gjorts. Tjädern hör till arterna i bilaga 1 i EU:s fågeldirektiv. 

Haluamme tuoda esille, että Sipoon keskusampumarata on kehittyvä, 

alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä 

ratakokonaisuus. 

Sipoon keskusampumarata on merkitty sekä Uudenmaan, että Itä- 

Uudenmaan maakuntakaavoihin. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa 

on Sipoon Keskusampumaradan ympärille merkitty suoja- ja varoalue 

sekä kaavaselityksiin merkitty, ettei suoja-alueen sisäpuolelle tule 

rakentaa eikä tuoda sellaisia toimintoja, jotka vaarantavat radan 

olemassaoloa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen (VNp 53/97) mukaan 

suoja-alueen sisäpuolella ampumamelu ylittää 65 dB:n raja-arvon. 

Sipoon yleiskaavaan on myös merkitty suoja-alue. Tämän alueen koko 

vaihtelee hyväksyttävästä n. 1,5 km:stä pohjoisessa yhteen kilometriin 

lännessä ja n. 600 metriin kaakossa SMY:n haulikkoradan eteläpuolella. 

Ampumaradan pohjoispuolelle suoja-alueen sisäpuolelle on kaavaan 

merkitty moottorirata. Sibbo Skyttegille ei vastusta moottoriradan 

rakentamista alueelle. 

Kaavaan on myös suoja-alueen sisäpuolelle merkitty työpaikka-alue. 

Ampumaradan ympäristön kaavoittaminen työpaikkarakentamiselle 

vaarantaa pitkällä aikavälillä ampumaradan olemassaolon. 

Sibbo Skyttegille esittää, että: 

- Ratojen ympärille merkitään alueen reunoista, maastosta riippuen joka 

suuntaan vähintään n. 1,5 km suojavyöhyke 

- Suojavyöhykkeen sisälle ei tule kaavoittaa työpaikkarakentamista eikä 

Sopimuksen mukaisesti 

hankeyhteistyön ohjausta ja 

koordinointia varten perustetaan 

yhteistyöryhmä, johon kunta ja 

maanomistaja nimeävät yhtä 

monta edustajaa kumpikin. 

Kunta nimeää yhteistyöryhmään 

puheenjohtajan. Sopimusalueen 

pohjoisimmat osat ovat 

yleiskaavaehdotuksen TPalueen 

piirissä. Aluevarauksia 

tarkennetaan jatkokaavoituksen 


----- 

Marktäkt är möjlig genom skild 

lovpraxis. Genom att anvisa 

områden för marktäkt i 

generalplanen kan 

verksamheten i någon mån 

styras bort från närheten av 

bosättning. 

Marktäktsverksamhet förutsätter 

trots planbeteckningen en 

lovprocess, där områdets 

naturvärden karteras och 

möjligheterna för verksamheten 

uppskattas. På kartorna som 

Tringa rf lämnade som bilaga till 

utlåtandet finns inga 

tjäderobservationer utmärkta på 

nämnda område och 

tjäderobservationer har inte 

heller registrerats i 

naturutredningen för 



Ampumakeskus on huomioitu 

kohdemerkinnällä Sipoon 

yleiskaavaehdotuksessa. 

Ampumakeskuksen merkintää 

tarkennetaan 



myöhemmin. 


---- 

Työpaikka-alueen toteuttaminen 

edellyttää asemakaavan 

laatimista. Aluevarausta 

tarkennetaan 


myöhemmin.

78. 


/ Vapaaajanjaosto 

79. 

Suomen 

ampumaurhe 

iluliitto SAL 

ry 

80. 

Suomen 

luonnonsuoj 

eluliitto / 

Veistola, 

Tapani 

valtioneuvoston periaatepäätöksen 2 § mukaisia muita toimintoja ml. 

luonnonsuojelu- ja virkistysalueita. 

Luonnosehdotukseen verrattuna jaosto toteaa parannuksena, että 

kaavaehdotuksessa on huomioitu seuraavat jaoston esittämät puutteet: 

- Moottorirata-alue (mr) on osoitettu Mömossenin läheisyyteen Öljytien 

pohjoispuolelle. Täten ei enää ole syytä vaatia motocrossradan 

säilyttämistä Bastukärrin alueella. 

- Ampumaradan suojavyöhyke (ea) on osoitettu riittävän laajana, jotta 

ampumaurheilua voidaan harjoittaa nykyisessä laajuudessaan 

Savijärven alueella. 

Sipoon Keskusampumarata ja sen yhteydessä toimiva ns. SMY:n 

ampumarata tulevat toimimaan tulevaisuudessa yhtenä tärkeimmistä 

valtakunnallisista ampumaurheilukeskuksista Suomessa. Etelä- 

Suomen vaikeutuneen ratatilanteen vuoksi Suomen 

Ampumaurheiluliitto näkee tärkeänä, että toimintaa pystytään 

ylläpitämään ja kehittämään Sipossa, joka vastaanottaa lisääntyvän 

paineen ampumaratojen käyttötarpeesta. Ampumaurheiluliitto näkee 

erittäin positiivisena, että Sipoo on varannut yleiskaavassa tilaa 

ampumaratatoiminnalle. Tärkeää on myös, että 

ampumaurheilukeskusta voidaan edelleen kehittää ja siellä pystyttäisiin 

järjestämään myös kansainvälisiä arvokilpailuja. 

Ampumarata-alue on merkitty yleiskaavaan, mutta sen ympärille varattu 

suoja-alue (eamerkinnöin) on edelleen merkitty virheellisesti liian 

pieneksi. Suoja-alueet tulee määrittää siten, että suoja-alue mitataan 

rata-alueen reunasta alkavaksi, ei ns. keskipisteestä. Nykyiseen 

merkitsemiseen lienee syynä, että alueella on kaksi ampumarataa. 

Suomen Ampumaurheiluliitto esittää merkinnän korjausta vastaamaan 

Itä-Uudenmaan maakuntakaavan merkintöjä. 

Suomen Ampumaurheiluliitto muistuttaa, että kaavoitusta 

noudatettaessa vältytään monilta ristiriidoilta ja toimintojen 

vaikeutumisilta. Tästä johtuen suoja-alueelle ei tule kaavoittaa missään 

muodossa sellaisia toimintoja, jotka voivat häiriintyä voimakkaasta 

äänestä. Ampumakeskuksen läheisyyteen suositellaan muuta 

toimintaa, joka voi tuottaa ääntä kuten motocross-urheilua. Suomen 

Ampumaurheiluliitto esittääkin, ettei suoja-alueelle suunniteltaisi ja 

kaavoitettaisi myöskään pienteollisuutta tai muuta vastaavaa toimintaa, 

joka voi häiriintyä ampumaratatoiminnasta. 

Sipoon ampumaratojen kehittämistä jatkossa voidaan 

Ampumaurheiluliiton mielestä auttaa käyttämällä muualla kunnassa 

tapahtuvasta rakentamisesta johtuvan joutomaan hyödyntämistä 

ampumakeskuksen vallituksissa, jolloin ampumatoiminnasta aiheutuvaa 

ääntä voidaan osin rajata. Näin Sipoon kunta pystyy myös säästämään 

joutomaan kuljetuksissa ja mahdollisissa käsittely- ja 

varastointikuluissa. 

Mahdollisen rata/kiskojoukkoliikenteen tuominen lähelle 

ampumakeskusta saattaisi helpottaa nyt yksityisautoilla tapahtuvaa 

liikennöintiä ratakeskukseen. 

Kiviaineksen ottoalueisiin kohdistuvia ongelmia 

- Paippisiin, Pornaisten ja Sipoon välistä rajaa vasten 

yleiskaavaehdotuksessa esitetty kiviainesten ottoalue on esitetty 

laajempana ja suurpiirteisempänä kuin Itä-Uudenmaan 

vahvistamattomassa maakuntakaavassa samalle alueelle osoitettu 

kiviainesten ottoalue. Näin ainakaan maakuntakaava ei ole toiminut 

ohjeena yleiskaavaehdotusta laadittaessa. Varaus tuleekin muuttaa 

vastamaan maakuntakaavassa esitettyä ratkaisua tai vaihtoehtoisesti 

poistaa kokonaan. Yleiskaavaehdotuksessa ottoalueeseen sisältyvät, 

mutta maakuntakaavassa sen ulkopuolelle osoitetut alueet on 

maakuntakaavassa rajattu pois ottoalueesta mm. niiden maisemallisen 

arvon (erittäin jyrkkäpiirteistä, kaukomaisemassa näkyvää kalliomaata) 

perusteella. 

Seveso-alueet 

Seveso-alueiden ja asutuksen (esimerkiksi AT) tulee olla toisensa 

poissulkevia merkintöjä. Se on molempien alueiden käytön tapojen 

edun mukaista. 

Katsokaa edellä. 


---- 

---- 

Ampumakeskus on huomioitu 

kohdemerkinnällä Sipoon 

yleiskaavaehdotuksessa. 

Ampumakeskuksen merkintää 

tarkennetaan 



myöhemmin. Suojavyöhyke on 

Itä-Uudenmaan vahvistettavana 


mukainen. 

Katsokaa vastine yllä. 

Katsokaa vastine yllä. 


EO-merkintä on vahvistettavana 

olevan Itä-Uudenmaan 

maakuntakaavan mukainen, kun 

otetaan huomioon 

maakuntakaavan ja 


yleispiirteisyys. 

Kringelmalmin AT-alue on ainoa 

Seveso-vyöhykkeen sisään 

jäävä kyläalue. Kringelmalmiin 

on laadittu osayleiskaava, joka 

on tarkoitus käsitellä Sipoon

81. 

Suomen 

metsästäjäliit 

to – Finlands 

jägarförbund 

r.y. / Kontro, 

Lauri ja 

Kairikko, 

Juha K. 

82. 

Uudenmaan 


ri Nylands 


ikt / Eronen, 

Visa 

83. 

Uudenmaan 


kus / Laine, 

Tarja ja 

Heinämies, 

Jussi 

84. 

Helsingin 

kaupunki / 

Penttilä, 

Hannu ja 

Sippola- 

Alho, Tanja 

85. 

Järvenpään 

kaupunki / 

Kaupunginh 

allitus 

86. 

Metsähallitus 

/ Manninen, 

Kaavaehdotuksessa alueen itäosassa sijaitsevaan ampumarataan on 

sisällytetty kaavaan lisättynä suoja-alue, jota aiemmassa 

lausunnossamme edellytimme. Suoja-alueen ympäristöön sijoitetun 

työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueen sekä MLY -merkinnän alueiden 

järjestelyjen suhteen kaavaehdotuksessa tulisi mielestämme kuitenkin 

yksiselitteisesti mainita, että alueelle rakentaminen ei saa jatkossa 

muodostaa ristiriitoja ampumaradan toimintojen kanssa. 

Lausunnostamme annetussa vastineessa mainitaan, että alueelle 

rakentamisen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, mikä 

on Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan turhan epämääräinen ilmaisu. 

Ampumarata-alue 

- Savijärven ampumarata on kokonsa ja ratavalikoimansa puolesta yksi 

Suomen harvoista kansainväliset mitat täyttävistä 

ampumaurheilukeskuksista ja siksi valtakunnallisesti tärkeä. 

- Ampumaratojen tarkentunut ympäristölupamenettely huolehtii siitä, 

että ratojen ympäristöhaitat vähenevät. 

- Ampumaradan pohjoispuolen varaaminen TP-toiminnoille on hyvä 

ratkaisu. Alueen käytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja jo 

yleiskaavan määräyksin tulee huolehtia, että kyseiselle TP-alueelle ei 

sijoiteta tai rakenneta toimintaa, joka voi olla ristiriidassa ampumaradan 

toiminnan kanssa. 

- On hyvä, että ampumaradan suojavyöhyke on merkitty ja sen käytöstä 

annetaan määräyksiä. annetun määräyksen mukaan alueelle 

rakentamisen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. 

Ilmaisu on yksinään liian epämääräinen. Määräystä tulee muuttaa niin, 

että siinä selvästi kielletään sellaisten toimintojen tuominen tai 

rakentaminen alueelle, jotka voivat olla ristiriidassa ampumaradan 

toiminnan kanssa. Suojavyöhykkeen tulisi ampumaradan lounais- ja 

eteläpuolella sijaitsevalla MLY alueella olla vielä merkittyä leveämpi, 

jotta ampumaradan toiminnan kanssa ristiriidassa olevaa toimintaa tai 

rakentamista ei ohjattaisi liian lähelle ampumarataa. Nykyinen suojaalue 

on rata-alueen lounaispuolta kapeampi kuin pohjoisen ja lännen 

puolella. 

Kaavaehdotuksessa on erityisalueen merkinnällä (E) osoitettu mm. 

jätteenkäsittelyalue ja ampumaradat. Kaavaan on syytä merkitä myös 

kaatopaikat (Paippisten, Nikkilän entisen sairaalan, Savijärven, 

Söderkullan ja Söderkullan vanha kaatopaikka). 

Maakuntakaavaa noudattaen on Etelä-Paippisiin, kunnan rajalle 

osoitettu maa-ainesten ottoalue (EO). Pornaisten kunnan puolella, vain 

300-400 metrin etäisyydellä alueesta on kyläasutusta. Kaavassa on 

syytä osoittaa alueen jälkikäyttö esimerkiksi maa- ja 

metsätalousalueena (/M) ja suojavyöhyke asutusta vastaan. 

Kiviainesten oton osalta on myös varauduttava ympäristövaikutusten 

arviointimenettelyyn. 

SUOJELU - SKYDD 

Sipoon yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa käsitellään 

luontovaikutuksia kovin yleispiirteisesti. Yleiskaava-aineistosta puuttuu 

kaavaehdotuksen nk. Natura-arviointi. Vaikutukset Natura-alueisiin 

muun muassa Sipoonkorpeen ja Helsingin puolelle sijoittuvaan 

Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien alueeseen tulisi 

käsitellä yleiskaavaselostuksessa omana kohtanaan siitä huolimatta, 

että arvioinnit tarkentuvat yksityiskohtaisessa suunnittelussa. 

Järvenpään kannalta yleiskaavaehdotuksen myönteinen muutos 

luonnokseen nähden on Mösskärrin tilan osoittaminen 

luonnonsuojelualueen SL-merkinnällä. Kaupunki on luovuttanut ko. tilan 

vaihtokaupalla Uudenmaan ympäristökeskukselle 

luonnonsuojelutarkoituksiin. Myönteistä on myös valtioneuvoston 

päätöksen mukaisen melutasojen ohjearvomääräyksen lisääminen 

yleiskaavan yleisiin määräyksiin. Määräys on tosin kohdennettu vain 

liikenneväylien tuntumaan tapahtuvaan uudisrakentamiseen 

kynnysehtona. Järvenpään aiemmassa lausunnossa esitettiin 

melumääräystä mm. Rörstrandin luonnonsuojelualueen hiljaisuuden 

turvaamiseksi viereisen työpaikka-alueen häiriöiltä. Tämäntyyppisen 

määräyksen lisääminen yleiskaavaan on edelleen ajankohtaista. 

Metsähallitus toteaa, että kaavaehdotus on huomattavasti täsmentynyt 

ja esitystapa selkeytynyt aiemmin nähtävänä olleesta 

kaavaluonnoksesta. Metsähallitus toistaa kuitenkin seuraavat 

yleiskaava 2025:n jälkeen 

valtuustossa. Kringelmalmin 

rakentamisen ohjaus tullaan 

ratkaisemaan osayleiskaavassa. 



Entiset kaatopaikat ja 

ampumaradat osoitetaan 

terveyshaitan 

poistamistarvemerkinnällä. 

Maa-ainesten ottoalueen 

suunnittelua tarkennetaan 

yksityiskohtaisemmalla 

suunnittelulla myöhemmin. 

Pornaisten kunta ei ole 

vastustanut merkintää. 

Vaikutuksia on arvioitu 


huomioiden VTT:n laatimassa 

vaikutusten arvioinnissa. 



Sipoonkorven alueelle on EUprojektina 

laadittu selvitys 

luonnonolosuhteista ja 


Seppo luonnoksesta 20.4.2007 antamassaan lausunnossa esitetyt ehdotukset, 

joita ei kaavaehdotuksessa ole otettu huomioon. 

Sipoon lounaisosiin ja naapurikuntiin kohdistuvan suuren 

rakentamispaineen vastapainoksi on tärkeää turvata Sipoonkorven 

luonnonarvojen ja yhtenäisyyden säilyminen tehokkaammin 

kaavamääräyksin kuin pelkän MLY-varauksen avulla. Tästä ovat 

huomauttaneet lausunnoissaan myös mm. ympäristöministeriö ja 

Uudenmaan ympäristökeskus, hallitusohjelmaan sisältyvä Sipoon 

korven kansallispuiston perustamisedellytysten selvitys on vielä kesken. 

87. 

Museovirast 

o / 

Museiverket 

/ 

Heikkurinen- 

Montell, 

Tuula ja 

Ranta, 

Helena 

Sipoonkorven alueelle tulisi laatia osayleiskaava, jossa otetaan 

huomioon alueen yhtenäisyys, luontoarvot ja virkistystarpeet sekä 

tutkitaan kiinteistökohtaisesti rakennusoikeudet ja niiden 

siirtämismahdollisuudet. Osayleiskaava-alueena voitaisiin käyttää 

Sipoonkorpityöryhmä II:n tarkastelualuetta, ja ainakin 

yleiskaavaehdotuksen MLY-ale tulisi valmistelun ajaksi määrätä MRL 

38 § mukaiseen rakennuskieltoon. 

Yleiskaavasta puuttuvat edelleen suuri osa Paippisten Rörstrandin 

Natura-alueesta ja Byträskin Natura-alue kokonaan. 

Kaavan SL-merkinnöistä puuttuvat suuri osa asetuksella perustetusta 

Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta ja Rörstrandin 

luonnonsuojelualueesta sekä Kummelbergin ja Byträskin Natura-alueet, 

joiden toteutustapa on luonnonsuojelulaki ja joista pääosa on jo hankittu 

luonnonsuojelualueen perustamista varten valtiolle. Nämä kaikki ovat 

SL-varauksina myös sekä voimassaolevassa Itä-Uudenmaan 

maakuntakaavassa että uudessa maakuntakaavaehdotuksessa. SLalueeksi 

tulisi merkitä myös valtion omistama, 

luonnonsuojelutarkoituksiin varattu Löpärö Sundin alue, joka on myös 

maakuntakaavassa suojelualuevarauksena. Metsähallitus toimittaa 

tarvittaessa yllämainituista kohteista yksityiskohtaiset kartat. 

Metsähallitus ihmettelee myös sitä, että monet muutkin SL-varaukset 

ovat yleiskaavaehdotuksessa huomattavasti pienempiä kuin 

voimassaolevassa maakuntakaavassa ja uudessa 

maakuntakaavaehdotuksessa, ja maakuntakaavan S-varauksia ei ole 

otettu ollenkaan huomioon. Luonnosvaiheen jälkeen Sipoonkorven 

luonnonsuojelualueelle on otettu laajana alueena päällekkäismerkintänä 

EP, Puolustusvoimien alue. Sen kaavamääräys on harhaanjohtava: 

”…varikkoalueet, joille yleisön pääsy on rajoitettu”. Yleisön liikkumista 

on rajoitettu vain pienellä aidalla alueella, joten edellä mainittu sivulause 

on syytä poistaa. Kaavamääräyksen seuraava lause olisi syytä muuttaa 

esimerkiksi seuraavanlaiseksi: ”Alueella liikkuminen saattaa olla 

turvallisuussyistä osittain rajoitettua”. 

Museovirasto on käsitellyt Sipoon yleiskaavaehdotusta koskevan asian 

ja esittää lausuntonaan seuraavan. 

Yleiskaavaehdotusta varten laadittuihin lisäselvityksiin on kuulunut 

esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnit 

(Suhonen 2007, Koivisto 2007), joten kaavatyötä varten on ollut 

käytettävissä ajantasainen tieto Sipoon arkeologisesta 

kulttuuriperinnöstä. Edellä mainittujen selvitysten lisäksi Helsingin 

yliopiston arkeologian oppiaine teki Metsähallituksen toimeksiannosta 

muinaisjäännösten inventointia Sipoonkorven luonnonsuojelualueella 

vuonna 2007 (Perttola 2007). Inventoinnissa löydettiin entuudestaan 

tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Kohteet on lisättävä yleiskaavaan. 

Kohteiden paikkatiedot on tilattavissa Museoviraston 

dokumentointiyksiköstä: paikkatieto@nba.fi. 

Vedenalaisista muinaisjäännöksistä, kuten hylyistä, ei ole olemassa 

kaavan vesialueilta kattavaa ja ajantasaista tietoa. 

Muinaisjäännökset on merkitty kaavakarttaan kohdemerkinnöin 

turkooseilla neliöillä. Kohdemerkinnöistä ei käy ilmi, mikä 

muinaisjäännös on kyseessä. Siksi kaavaselostuksessa on oltava 

luettelo kaikista alueen muinaisjäännöksistä ja kaavan 

muinaisjäännöskohteet tulee varustaa merkinnällä sm-0, jossa numero 

viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon. 

Kaavan selostuksesta puuttuu teksti, jossa käsitellään alueen 

muinaisjäännösten merkitystä alueen maankäytön suunnitteluun. 

Tekstistä tulee käydä ilmi seuraava: Mikäli maankäytön toimenpiteet 

koskevat muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä, 

Museovirastolle on varattava hyvissä ajoin etukäteen mahdollisuus 

lausunnon antamiseen. 

Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä käsitellään kaavaselostuksen 

luvussa 2.8.4. Esihistoriallisen ajan muinaismuistot. Tekstin sisältö tulee 

nykyisestä virkistyskäytöstä. 

Sipoonkorven luontoselvitys ja 

ulkoilureittisuunnitelma on 

valmistunut vuonna 2007. 

Koska yleiskaava on 

yleispiirteinen, tulla 

suojelualueiden rajauksia 

tarkentamaan 



myöhemmin. Sama koskee 

Sipoonkorven rajausta. 


Suojeluaineisto on saatu 

suoraan Uudenmaan 

ympäristökeskukselta ja on viety 

sellaisenaan 


kaavakartalle. Puuttuvat Natura- 

ja suojelualueet täydennetään 

kaavakartalle. Byträskin alue on 

osoitettu Naturamerkinnällä, 

mutta yleiskaavan 

yleispiirteisyyden vuoksi tämä ei 

välttämättä erotu. 


Merkintä on puolustusvoimien 

yleiskaavaluonnoksesta 

antaman lausunnon sekä 

vahvistettavana olevan Itä- 

Uudenmaan maakuntakaavan 

mukainen. 

Kohteet lisätään 

yleiskaavakartalle yleiskaavan 


Kohdeluettelo ja päivitetty 

liitekartta lisätään selostukseen. 

Näkökulma on huomioitu 


kaavamääräyksissä. 

Selostus päivitetään. 

Tavoitteena oli, että teksti olisi 

ollut ajan tasalla jo ehdotuksen 


88. 

Porvoon 

museo / Itä- 

Uudenmaan 

maakuntamu 

seo / 

Herranen, 

Merja ja 

Wagner, 

Henrik 

päivittää vastaamaan inventoinnin tuloksia. 

Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä käsitellään kaavaselostuksen 

luvussa 2.8.5. Historialliset tiet ja 2.8.6. Historiallisen ajan 

muinaisjäännökset. Kuten kaavaselostuksessa on todettu, on suurin 

osa inventoinnissa kirjatuista historiallisen ajan muinaisjäännöksistä 

keskiajan ja uuden ajan alun kylätontteja, joista valtaosa on edelleen 

tavalla tai toisella käytössä. Niiden alueella sijaitsee kuitenkin 

todennäköisesti kiinteitä muinaisjäännöksiä paikoin nykyisten 

rakennusten välissä ja jopa niiden alla. 

Muinaismuistolaki ei aseta rajoituksia edelleen asuttujen kylätonttien 

vallitsevalle maankäytölle. Arkeologisia lisäselvityksiä ja 

kaivaustutkimuksia saatetaan kuitenkin edellyttää 

uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden 

yhteydessä. Kaavaselostuksessa on tuotava esiin, että tällaisten 

hankkeiden ollessa suunnitteilla tulee Museovirastoon ottaa yhteyttä 

mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Kaavassa käytetty muinaismuistokohteen määräys ei sovellu asutuille 

historiallisille kylätonteille. Museovirasto esittää niiden erottamista 

muista kiinteistä muinaisjäännöksistä omalla merkinnällään (esim. sm- 

2) ja määräyksellä, joka kuuluu: ”Historiallinen kylätontti. Alueella 

sijaitsee muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä 

muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista rakennushankkeista ja isommista 

kaivutöistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa.” 

Lausunnon liitteenä on listaus edelleen asutuista kylätonteista, joita 

tässä esitetty kaavamääräys koskee. 

Kaavaselostuksessa tulee mainita vedenalaiset muinaisjäännökset 

esimerkiksi omassa luvussa 2.8.7. Vedenalaiset muinaisjäännökset. 

Kaava-alueelta ei tunneta Museoviraston käytettävissä olevien tietojen 

mukaan vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Kaavan vesialueita ei ole 

kattavasti inventoitu. Tämän johdosta yksityiskohtaisempia 

vesistöalueita koskevia osayleiskaavoja ja asemakaavoja laadittaessa 

tulee arvioida vedenalaisten muinaisjäännösten inventointitarve 

yhdessä Museoviraston kanssa. 

Lopuksi Museovirasto haluaa vielä tuoda esille, että kaavakarttaan 

merkityt joukkoliikenteen kehittämiskäytävät/yhteystarpeet sijoittuvat 

valtakunnallisesti merkittävän Sipoonlahden kulttuurimaiseman alueelle. 

Jokilaaksossa sijaitsee mm. Sibbesborgin keskiaikainen muinaislinna. 

Aluetta koskevista hankkeista tulee olla heti suunnittelun alkuvaiheessa 

yhteydessä Museovirastoon. 

Rakennetun kulttuuriympäristön osalta lausunnon antaa Porvoon 

museo. 

Liite: Luettelo Sipoon asutuista kylätonteista. 

Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo huomautti 

yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että yleiskaavan 

perusratkaisu huomioi pääosin Sipoon arvokkaan kulttuuriympäristön 

maisemalliset lähtökohdat. Tiivis uudisrakentaminen asettaa kuitenkin 

alueiden osayleis- sekä asema-kaavoitukselle ja niiden toteutukselle 

erityisiä vaatimuksia, jotta lopputulos ei olisi liiaksi ristiriidassa 

kulttuuriympäristön suojelun tavoitteiden kanssa. Tämä lähtökohta ei 

ole muuttunut yleiskaavaehdotuksenkaan osalta. Lounais-Sipoon 

Helsingille siirtymisen vuoksi yllä mainittu korostuu vielä lisää. 

Valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi Sipoosta on 

määritelty Sipoon kirkonkylä, Nikkilän parantola, Hindsbyn kylä ja 

kulttuurimaisema, Sipoonlahden kulttuurimaisema, (Helsingille siirtyvä) 

Östersundomin kulttuurimaisema, Pohjois-Paippisen kylä ja 

kulttuurimaisema sekä Löparön kulttuurimaisema. Näitä alueita 

koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvoston 

tekemän periaatepäätöksen mukaan alueidenkäytössä on 

varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja 

luonnonperinnön arvot säilyvät. Maankäytön on myös sovelluttava 

alueen historialliseen kehitykseen. Löparön kartano niittyineen on 

lisäksi määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi ja 

Sipoonjoen kulttuurimaisema maakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi. 

Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät alueet on 

kaavaluonnoksessa osoitettu maisemallisesti ja ympäristöllisesti 

arvokasta aluetta kuvaavalla pistekatkoviivarajauksella. Kaavan 

suuripiirteisyydestä johtuen rajaus kattaa lähinnä valtakunnallisesti 

arvokkaat alueet. Olisi ollut toivottavaa, että myös maakunnallisia 

kulttuuriympäristöjä olisi huomioitu kaavassa laajemmin. Lähes koko 

Sipoonjokilaakson rajaamista maisemalliseksi arvokkaaksi alueeksi 

Porvoon museo pitää hyvänä asiana. 

mennessä nähtäville, mutta 

inventoinneista oli tässä 

vaiheessa käytössä vain 

raakadata. 


Näkökulma on huomioitu 


kaavamääräyksissä. 


luonteeltaan strateginen 

yleiskaava. Aluevarauksia 

täydennetään tarkemman 


Lista liitetään 

kaavaselostukseen. 

Lisätään luku 

kaavaselostukseen. 




----- 

----- 

Osa-aluerajauksen piirissä on 

myös seudullisesti merkittäviä 

kokonaisuuksia. Aluerajauksia 

tarkennetaan 



myöhemmin.

Porvoon museo huomautti luonnoksesta antamassaan lausunnossa, 

että maisemallisesti arvokkaan alueen rajauksen tulee erottua riittävän 

selkeästi myös silloin, kun arvokkaan kulttuurimaiseman alueelle on 

sijoitettu muita aluevarauksia. Nyt rajaus onkin selkeämpi. Porvoon 

museo huomautti luonnoksen osalta, että Nikkilän kirkkomaisema 

avoimine peltoineen tulee säilyttää avoimena ja tältä osin 

taajamatoimintojen aluevarauksen ja maisemallisesti arvokkaan alueen 

rajausten tulee olla niin tarkkoja, että avoin kirkkomaisema ei vaarannu. 

Nikkilässä taajamatoimintojen alue on ulotettu keskiaikaisen kirkon 

päälle, mikä ei varmastikaan ole kaavoittajan tarkoitus. Asia tulee 

korjata. Arvokkaan kulttuuriympäristön rajausta olisi Nikkilässä 

perusteltua ulottaa länteen ja etelään siten, että se käsittäisi 

keskiaikaisperäisen Suuren rantatien varteen muotoutuneen vanhan 

Bölen kylän, joka oli yksi kirkonkylän kolmesta vanhasta osasta. 

Kylässä sijaitsevat vanhat kestikievarin paikat ja kantatilat 

viljelymaisemineen lukeutuvat Sipoon arvokkaisiin 

kulttuuriympäristöihin. Porvoon museo esittää, että mainitut alueet 

sisällytettäisiin maisemallisesti arvokkaan alueen rajaukseen. 

Ehdotukseen on lisätty uusi tielinjavaraus Nikkilän sairaala-alueen 

eteläpuolella sijaitsevan maantie 148:n (Keravantie-Öljytie)ja 

Brobölentien välille. Varaus kulkee maisemallisesti arvokkaan alueen 

poikki. Porvoon museo suhtautuu siihen varauksellisesti. Tulisi harkita 

onko tievaraus tarpeellinen, vai voisiko sen poistaa. Varaus jatkuu 

uutena tielinjauksena Nikkilän entisen sairaala-alueen (Jokipuiston) 

itäpuolitse. Nikkilän entiseen sairaala-alueeseen nivoutuvan uuden 

tielinjauksen ja uudisrakentamisen asemakaavoituksen tulee huomioida 

tarkoin valtakunnallisesti arvokkaan sairaala-alueen luonne ja 

ympäristö. 

Taajamatoimintojen aluevarauksiksi merkityissä Talmassa ja 

Marttilassa on säilynyt pienimuotoisia kylämäisiä ja maatalouteen 

perustuvia kulttuuriympäristöjä. Porvoon museo painottaa luonnoksesta 

antamansa lausunnon tapaan, että mainittujen kulttuuriympäristöjen 

ominaispiirteet ja luonne tulee Nikkilän tavoin huomioida tarkoin 

yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Talmaan merkitty 

keskustatoimintojen alueen jatkosuunnittelu tulee laatia siten, että 

alueen säilyneet kylämäiset ympäristöt huomioidaan mahdollisimman 

hyvin. Keskusta- ja taajamatoimintojen aluevarauksen laajuutta 

Talmassa olisi syytä tarkistaa. 

Nikkilän vanhan liikekeskustan (Iso Kylätien koulukeskukseen ja 

rautatiehen rajautuva vanhin kerrostuma) sisällyttäminen caluevaraukseen 

ei sovellu alueen luonteeseen, joka perustuu 

pienimittakaavaiseen rakentamiseen. Porvoon museo suhtautuu 

luonnoksen tapaan yhä varauksellisesti tämäntyyppiseen maankäytön 

ohjaamiseen. Kulttuuriympäristön kannalta olisi perustellumpaa 

muodostaa alueesta taajamatoimintojen alue. Nikkilän 

keskustatoimintojen aluevarausta on luonnoksesta esitetystä lisäksi 

laajennettu itään Sipoonjokilaaksoon. Porvoon museo suhtautuu 

laajennukseen kriittisesti ja esittää vakavasti merkinnän poistamisen 

harkitsemista Sipoonjokilaakson maisemakuvan turmelemisen 

mahdollistavana varauksena. 

Eriksnäsissä Sipoonlahteen ulotettu taajamatoimintojen aluevaraus ei 

ole kulttuuri- maisemallisesta näkökulmasta perusteltavissa ja 

aluerajauksen tulee noudattaa maisemallisesti arvokkaan alueen 

rajausta kaavaluonnoksen tapaan. 

Kyläalueille esitetty tavoitteellinen asukasmäärä asettaa 

osayleiskaavoitukselle erityisen suuria haasteita. Kyläalueiden mitoitus 

mahdollistaa useissa tapauksissa melko mittavaa rakennuskannan 

kasvua. Kulttuuriympäristön kannalta arvokkaimpien kyläalueiden 

merkitseminen maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaiksi alueiksi 

ohjannee uuden asutuksen sijoittumista riittävästi. Porvoon museo 

huomauttaa kuitenkin, että etenkin Hindsbyn kylän viljelymaisema tulee 

säilyttää avoimena ja uuden asutuksen sijoittuminen maisemaan ei saa 

heikentää alueen kulttuuri-maisemallisia arvoja. Kylän 

keskiaikaisperäinen rivikylämäinen rakenne ei saa vaarantua, 

esimerkiksi sen ympärille tapahtuvan tiiviin ja maisemallisesti näkyvän 

rakentamisen kautta. Sama koskee myös Immersbyn ja Gesterbyn 

kyliä. Nikkilässä, junaradan pohjoispuolella sijaitseva Herralan 

keskiaikaisperäinen kylä on huomioitu asianmukaisesti. Herralaa 

koskevat yllä mainitut suojelutavoitteet. 

Taajama- ja keskustatoimintojen alueille esitetyt väestötavoitteet ovat 

pikkukaupungin luokkaa. Porvoon museo painottaa yllä esitettyyn 

viitaten, että näiden alueiden sijoittuminen kulttuuriympäristöiltään 

Katsokaa edellinen. 


käytetty valtakunnallisissa 

alueidenkäyttötavoitteissa 

mainittua valtakunnallisesti 

merkittävien 

kulttuurihistoriallisten 

ympäristöjen listaa. 

Museoviraston ehdottamia uusia 

rajauksia käytetään 

harkinnanvaraisesti, koska ne 

eivät ole vielä saaneet virallista 

statusta. 



ideasuunnitelmia, jossa on 





kulttuurimaiseman läpi ja ohittaa 

sairaala-alueen sen itäpuolitse. 


Nikkilän keskustan 

merkitseminen 

keskustatoimintojen alueeksi ei 

ole ristiriidassa alueen luonteen 

kanssa. Yksityiskohtainen 

kaavoittaminen voidaan 

toteuttaa siten, että olemassa 

olevat arvot otetaan huomioon. 

Keskustatoimintojen alue 

perustuu myös ajatukseen, että 

joukkoliikenteeseen perustuvan 

taajamarakenteen 

keskustatoiminnot sijoittuvat 

asemien ympäristöön. 

Merkitään tiedoksi. Osa 

Sipoonlahden A-varauksesta 

osoitetaan selvitysalueena (se). 

Katsokaa yleinen palaute 1. 



89. 

Sibbo 

Naturskydda 


Luonnonsuoj 

elijat r.f. / 

Åström, 

Christell och 

Lyytikäinen, 

Heidi 

90. 


/ Lupajaosto 

91. 


/ Tekniikka- 

ja 


takunta 

92. 


/ 

Ympäristöns 

uojelujaosto 

herkkien alueiden kupeeseen asettaa niiden asemakaavoitukselle 

erityisen korkeat tavoitteet. 

Kaava-alueen arkeologisten intressien, inventointitarpeen ja 

suojelutavoitteiden lausunnonantajana toimii Museovirasto. 

Natura-områden 

Generalplaneförslaget innehåller fortsättningsvis vissa fel gällande 

Natura-områdena. Bland annat Kummelbergen saknar SL-beteckning 

(området ägs redan av staten och skall skyddas enligt naturvårdslagen) 

och gällande Rörstrand saknas utvidgningsområdet fortfarande i 


MLY-områden, betydande naturobjekt och värdefulla 

bergsområden 

Tätortsområdet söder om Molnträsk i Söderkulla har anvisats på ett 

område som är ett nationellt värdefullt bergsområde. Denna reservering 

bör tas bort till den del den går på det värdefulla bergsområdet. 

Maisematyöluvan tarve 

Yleiskaava edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaisen 

maisematyöluvan hakemista maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, 

puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä varten 

seuraavilla alueilla: 

- maisemallisesti arvokas alue 

- alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja 

- arvokas geologinen muodostuma 

Maisemallisesti arvokkaaksi määrätty alue on laaja ja kaavamääräys 

tarkoittaa varsin raskasta lupamenettelyä. Lupajaosto esittää 

määräyksen lieventämistä siten, ettei luvantarvetta synny yksittäisten 

puiden kaadon tai metsänhoidollisten harvennusten kyseessä ollen. 

Sipoonlahden itäranta tulee merkitä länsirantaa vastaavalla mamerkinnällä 

(maisemallisesti arvokas alue). 

Maisemallisesti arvokkaaksi määritelty alue on laaja ja kaavamääräys 

tarkoittaa varsin raskasta lupamenettelyä. Lautakunta esittää, että 

metsätaloutta voidaan harjoittaa näillä alueilla metsälain perusteella. 

Haja-asutusalueen yleiskaavassa mukana ollut Bastanbergetin 

kalliosuojelu-alue Pohjois-Paippisissa puuttuu yleiskaavaehdotuksesta; 

Kummelbergin kallionsuojelualue on esitetty. 

Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys; Yleiskaavatyön 

yhteydessä laadittu kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys on 

inventointiaineisto, jolla ei ole juridista merkitystä itsessään. Tulevissa 

asemakaavoissa ja osayleiskaavoissa on tärkeää huomioida ko. 

selvitystyön tulokset ja sisällyttää suojelumerkinnät ja –määräykset 

kaavamääräyksiin. Lautakunta katsoo, että sellaisilla alueilla, joille ei 

tulla laatimaan tarkempaa asema- tai osayleiskaavaa, sijaitsevat 

luonnon-, kulttuuriympäristön tai rakennusperinnön säilymisen kannalta 

merkittävät kohteet tulisi sisällyttää yleiskaavaan vastaavasti kuin 

muinaiskohteet. 

Lautakunta katsoo, että kulttuurimaisemien suoja-alueet ovat hyvin 

laajat ja, että niitä voitaisiin supistaa. 

Ympäristönsuojelujaosto lähettää seuraavan lausunnon liitettäväksi 

tekniikka- ja ympäristölautakunnan lausuntoon: 

Kaavamääräyksissä on rakennuslupaviranomaista velvoitettu 

lausuntopyyntöön ympäristönsuojeluviranomaiselta pohjavesialueella 

tapahtuvasta uudisrakentamisesta. Kasvualueita (A, AT) merkittävä osa 

sijoittuvat juuri pohjavesialueille, joten on tarkoituksenmukaista turvata 

pohjavesialueiden suojelutaso jo kaavoituksessa eikä vasta yksittäisen 

lupaharkinnan yhteydessä. 


Gränserna för skyddsområdena 


mer detaljerade planeringen 

senare. Skyddsmaterialet har 

kommit direkt från Nylands 

miljöcentral och har som sådant 

förts in på 


plankarta. De Natura- och 

skyddsområden som saknas 

kompletteras på plankartan. 

Byträskområdet har anvisats 

med Naturabeteckning men 

p.g.a. generlaplanens 

översiktlighet är den svår att 

urskilja. 

Se ovan. 


Sipoonlahden itäranta on jo 

merkitty ma-merkinnällä. 



Yleiskaavamerkinnöissä ja 

määräyksissä sanotaan 

pohjavesialueista mm. 

seuraavaa: 

Alueelle ei saa asemakaavalla 

osoittaa pohja/pintaveden laatua 

vaarantavia toimintoja… 

Alueella rakentamista rajoittavat 

vesilain ja ympäristönsuojelulain 

mukaiset pohjaveden 

muuttamis- ja pilaamiskiellot. 

Rakennuslupaviranomaisen on 

pyydettävä kunnan 

ympäristölupaviranomaisen 

lausunto aluetta koskevista 

uuden rakennuksen 


93. 

Suomen 

luonnonsuoj 

eluliitto / 

Veistola, 

Tapani 

Natura-alueisiin ja niihin liittyviin alueisiin kohdistuvat virheet 

- Rörstrandin vanhan metsän Natura-alue: Kaavaehdotuksessa Naturaalueeksi 

merkitystä alueesta puuttuu kokonaan sen myöhempi 

laajennusosa. Koska koko nykyisen Natura-alueen suojelutapa on 

luonnonsuojelulaki, se tulee merkitä kokonaisuudessaan 

suojelualueeksi. Itä-Uudenmaan hyväksytyssä maakuntakaavassa osa 

laajennusalueesta on merkitty virheellisesti metsätalousalueeksi. 

Rörstrandin alueeseen liittyy lisäksi Naturan ulkopuolisia Järvenpään 

kaupungin maita, jotka on tammikuussa 2008 hankittu valtiolle 

luonnonsuojelutarkoituksiin ja ne tulisi siten merkitä kaavakartalle. 

Sipoon kaavaehdotuksesta puuttuu myös alueen koillispuolelle 

sijoittuva alue, joka on merkitty suojeluvaraukseksi sekä Itä- 

Uudenmaan lainvoimaisessa seutukaavassa että vahvistamattomassa 

kokonaismaakuntakaavassa, ja jonka siten tulisi olla suojeluvarauksena 

myös Sipoon yleiskaavassa. Ajantasaisen tiedon nykyisen Naturaalueen 

rajauksesta samoin kun tiedon mahdollisista Naturan 

ulkopuolelle ulottuvista suojelualueen laajennuksista saa Uudenmaan 

ympäristökeskukselta. 

- Kummelbergenin Natura-alueen pohjamerkinnäksi on 

yleiskaavaehdotuksessa virheellisesti merkitty metsätalousalue. 

Kummelbergenin koko Natura-alueen suojelutapa on 

luonnonsuojelualue, joten se tulee yleiskaavassa merkitä kokonaan 

suojelualueeksi. Lisäksi Itä-Uudenmaan vahvistamattomassa 

maakuntakaavassa on alueen itänurkkaan Naturan ulkopuolelle 

sijoittuva alue osoitettu suojeluvarauksena, mutta Natura-alueen 

kaakkoisosasta puolestaan jätetty suojeluvaraus virheellisesti pois. 

- Sipoonkorven Natura-alueen pohjoisosaan, Sipoonkorven 

luonnonsuojelualueeksi perustetulle alueelle on 

yleiskaavaehdotuksessa - ilmeisesti vahvistamattomaan Itä- 

Uudenmaan maakuntakaavaan perustuen - osoitettu EP-alue, jonka 

kaavamääräykset ovat täsmälleen samat kuin maakuntakaavassa. 

Viittaamme tämän osalta suoraan siihen, mitä olemme lausuneet 

valituksessamme Itä-Uudenmaan maakuntakaavan hyväksymisestä: 

”Kyseinen kaavavaraus on lisätty Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan 

vasta sen jälkeen kun kaavaehdotus on ollut lainmukaisesti nähtävillä. 

Lisäys on ilmeisesti tehty läntisen maanpuolustusalueen esikunnan 

maakuntakaavaehdotuksesta tekemän muistutuksen perusteella. 

Muistutuksessa annetaan ymmärtää, että Hindsbyn alue olisi 

puolustusvoimien hallinnassa. Kaavakartalle merkitty EP-varaus toki 

määrittelee sen alueen, jolla sijaitsee puolustusvoimien hallinnassa 

oleva ns. Hindsbyn varikkoluolasto, mutta luolasto sijaitsee maan alla, 

ja alueen maanpäälliset osat ovat Metsähallituksen hallinnassa, lukuun 

ottamatta pientä aidattua aluetta luolaston suuaukon ympärillä, joka on 

puolustusvoimien hallinnassa. 

EP-rajauksen maanpäällisiä alueita saatetaan käyttää tilapäisesti 

puolustusvoimien harjoitustoimintaan, jolloin yleisön pääsyä alueelle 

saatetaan hetkellisesti rajoittaa. Tämä ei kuitenkaan ole alueen 

vallitseva käyttömuoto, vaan alue on kokonaisuudessaan Naturaaluetta, 

ja kuuluu kokonaisuudessaan Sipoonkorven 

luonnonsuojelualueeseen, joka on rauhoitussäädöstensä mukaan 

perustettu luonnonsuojelun ja virkistykseen tarpeisiin. EP-varauksen 

alueelle on myös äskettäin suunniteltu laajapohjaisessa työryhmässä – 

jossa oli mukana myös aluetta hallinnoiva Metsähallitus - 

virkistysreitistöä. 

Hindsbyn EP-alueen kaavamääräys on kokonaisuudessaan 

Sipoonkorven luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksien vastainen ja 

siten luonnonsuojelulain vastainen, joten ympäristöministeriön tulee 

jättää se lainvastaisena vahvistamatta. Kaavamääräys on myös alueen 

hallintatilanteen sekä valtion maanhallintapoliittisten linjausten 

vastainen. Ilman kaavamääräystä EP-varaus menettää merkityksensä, 

joten myös se tulee jättää vahvistamatta. Varauksen poisto ei olisi 

tarpeen, mikäli kaavamääräykseksi kirjoitettaisiin ainoastaan 

”puolustusvoimien varikkoalue”. 

Lainvastaisuutensa vuoksi varaus tulee poistaa myös Sipoon 

yleiskaavasta tai kaavamääräystä tulee muuttaa niin, että varauksen 

lainvastaisuus poistuu. 

- Sipoonkorven Natura-alueen pohjois- ja koillisosat Hindsbyn EPvarauksen 

ulkopuolella on jätetty merkitsemättä suojelualueeksi, vaikka 

rakentamista koskevista 

rakennuslupahakemuksista. 



Merkitään tiedoksi. Merkintä on 

Itä-Uudenmaan vahvistettavana 


mukainen. 



94. 

Tringa ry / 

Piha, Markus 

ne ovat osa perustettua Sipoonkorven luonnonsuojelualuetta. 

Muihin suojeluvarauksiin kohdistuvia ongelmia 

- Itä-Uudenmaan vahvistamattomasta maakuntakaavasta poistettiin 

lainvastaisesti Itä-Uudenmaan lainvoimaiseen seutukaavaan sisältyviä 

suojeluvarauksia. Viittaamme tämän osalta suoraan siihen, mitä 

olemme lausuneet valituksessamme Itä-Uudenmaan maakuntakaavan 

hyväksymisestä: 

”Verrattuna 28.5.2007 päivättyyn, MRL:n mukaisesti nähtävillä ja 

lausunnolla olleeseen Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotukseen, Itä- 

Uudenmaan maakuntavaltuuston 11.12.2007 hyväksymästä Itä- 

Uudenmaan maakuntakaavasta puuttuu vähintään 59 suojeluvarausta 

(S-merkintöjä, liite 1). Näin suuri suojeluvarausten poisto eri 

kaavavaiheiden välillä olisi erittäin merkittävä muutos missä tahansa 

maakuntakaavassa. Luonnonsuojelutilanteeltaan keskimääräistä 

suomalaista maakuntaa selvästi heikomman (etenkin metsien, soiden ja 

pienvesien osalta) Itä-Uudenmaan kohdalla poiston merkittävyys vielä 

entisestään korostuu. 

MRA 32 §:n mukaan: ”Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen 

jälkeen kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava 

uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan 

ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä 

osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen”. Niin luonnon- 

kuin maisemansuojelussa on mitä suurimmassa määrin kyse yleistä 

etua, ei ainoastaan yksityistä etua koskevasta asiasta. 

Suojeluvarausten suurimittaista poistoa kaavaehdotuksen nähtävillä 

olon jälkeen on pidettävä erittäin olennaisena muutoksena 

kaavaehdotukseen koska 1) Luonnon monimuotoisuuden ja muiden 

luonnonarvojen säilyminen on yksi MRL 5 §:ssä erikseen listatuista 

maankäytön suunnittelun tavoitteista 2) MRL 28.3 §:n mukaan 

maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. 

”alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen” sekä ”maiseman, 

luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen”. 3) VATn mukaan:” 

Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta 

arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä ” 4) 

VATn mukaan: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- tai 

rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua 

vaativat vesistöt”. 

Ottaen huomioon edellä sanotun sekä sen, että Itä-Uudenmaan 

maakuntakaavaehdotusta ei ole asetettu uudelleen nähtäville 

suojelualuevarausten poiston jälkeen, kaavan hyväksymispäätös on 

ollut tältä osin lainvastainen, ja ympäristöministeriön tulee palauttaa 

poistetut suojeluvaraukset kaavakartalle. Muussa tapauksessa koko 

kaavan hyväksymispäätös on todettava lainvastaiseksi.” 

Koska lainvoimainen, MRL:n mukaisesti Sipoon yleiskaavan ohjeena 

toimiva ylemmän kaavatason kaava on tällä hetkellä Itä-Uudenmaan 

seutukaava, ja seutukaavaan perustuvien suojeluvarausten poisto tätä 

korvaamaan ajatellusta Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavasta on 

ollut lainvastainen, tulee Sipoon yleiskaavastakin löytyä vähintään 

samat suojeluvaraukset kuin lainvoimaisesta seutukaavasta Sipoon 

alueelta. Poistettujen alueiden osalta (4 kpl) Sipoon yleiskaavaehdotus 

seuraa kuitenkin vahvistamattoman maakuntakaavan ratkaisua, ja on 

siten lainvastainen. 

- Boxin Stormossenin pohjoisosaa, joka on osoitettu suojeluvaraukseksi 

sekä Itä-Uudenmaan lainvoimaisessa seutukaavassa että Itä- 

Uudenmaan vahvistamattomassa maakuntakaavassa, on jätetty 

yleiskaavaehdotuksessa ilman suojelumerkintää, mikä on ristiriidassa 

ylemmän kaavatason lakisääteisen ohjausvaikutuksen kanssa. 

Suojeluvaraus tulee tehdä myös yleiskaavakartalle. 

- Sipoon uusi yleiskaava kumoaa lainvoimaiseksi tullessaan 

Söderkullan osayleiskaavan, ja samalla siihen sisältyvät 

suojeluvaraukset. Jos näiden suojelualueiden suojeluarvot ovat 

edelleen tallella tai jos niiden nykytilaa ei ole lainkaan selvitetty, 

suojeluvaraukset tulee siirtää sellaisenaan uuteen yleiskaavaan. 

Sipoon yleiskaavaehdotus on tarkentunut luonnosvaiheesta. 

Kaavaehdotuksessa on kuitenkin edelleen muutamia huomattavia 

puutteita etenkin metsäalueiden kohdalla. 

Kaavaa varten tehdyt luontoselvitykset ovat puutteellisia 

”Selvitysten tulee antaa riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida 

suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset 

vaikutukset 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja 


Yleiskaavaehdotusta ja Itä- 


olevaa maakuntakaavaa on 

viety rinnan eteenpäin. 

Maakuntavaltuuston hyväksymä 

maakuntakaava on 

ajantasaisimpana ohjannut 

kunnan yleiskaavatyötä. 

Boxin alueiden tarkempi ohjaus 

ratkaistaan alueelle parhaillaan 

laadittavassa Boxin 

osayleiskaavassa. 


luonteeltaan strateginen 

yleiskaava. Söderkullan alueelle 

osoitettu alueiden käyttö 

edellyttää tarkempaa 

kaavoitusta, kuin mitä 

Söderkullan osayleiskaavassa 

on esitetty. Luontoarvot ja 

suojeluvaraukset huomioidaan 

jatkokaavoituksessa. 

Merkitään tiedoksi. Inventoinnit 

on tehty yleiskaavan 



luonnonvaroihin” Maankäyttö- ja rakennusasetus 1§ 1. Sipoon 

yleiskaava 2025:n ympäristöselvityksistä puuttuu kokonaan monia 

merkittäviä lajiryhmiä laajoilta alueilta. Sipoon yleiskaavan 

luontoselvityksissä on selvitetty vain liito-oravien ja metsälaissa 

mainittujen metsätyyppien esiintyminen (Virrankoski ym. 2006). Täten 

esimerkiksi uhanalaisten selkärangattomien ja lintujen osalta selvitykset 

ovat riittämättömiä. 

Ympäristöministeriön oppaan mukaan ratkaistaessa lisärakentamisen 

sijoittamista yleiskaavassa ottaen huomioon luontoarvot ja niihin 

kohdistuvat uhat, selvitystarpeita ovat mm. vaikutukset uhanalaisten 

lajien elinympäristöihin (Salmi 2006). Sipoon alueilla esiintyy mm. useita 

uhanalaisia lintulajeja. Kaavasuunnitelmien vaikutuksia näiden lajien 

elinympäristöihin ei ole riittävästi selvitetty. 

Tringa ry totesi lausunnossaan yleiskaavaluonnoksesta, että 

metsäalueiden ja kosteikoiden linnusto tulisi selvittää ainakin 

uhanalaisten ja direktiivilajien esiintymisen osalta. Sipoon kunta totesi 

vastineessaan että luontoselvitykset ovat painottuneet rakentamiseen 

varatuille alueille, joita ei ole sijoitettu metsä- tai kosteikkoalueille. 

Kuitenkin metsäalueille sallitaan varsin mittavaa haja-rakentamista, 

joten ei ole mitenkään perusteltua väittää että metsäalueiden linnustoa 

ei tarvitsisi tällä perusteella selvittää. Lisäksi monet rakentamiseen 

varatut alueet ovat arvokkaiden metsäalueiden välittömässä 

läheisyydessä, joten niiden vaikutus tulee ulottumaan myös näille 

metsäalueille. ”Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla 

voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia” Maankäyttö- ja 

rakennuslaki 9 § 1. 

Vastineissaan yleiskaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin Sipoon 

kunta toteaa myös, että rakentamiseen tarkoitettujen alueiden 

yksityiskohtaiset selvitykset tehdään tarkemman kaavoituksen 

yhteydessä. Myös yleiskaavan tulee kuitenkin perustua riittäviin 

tutkimuksiin ja selvityksiin (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9§1). 

Yleiskaavaa laadittaessa ei voida vedota siihen, että asiat ratkaistaan 

asemakaavavaiheessa. Ympäristöministeriön tiedotteessa 28.2.2007 

todetaan: 

”Kaavoja koskevien valitusten on joissakin kunnissa katsottu hidastavan 

tonttituotantoa muun muassa asuntotarkoituksiin. Nyt voimaan tulevien 

muutosten mukaan yleiskaavassa jo ratkaistua asiaa ei saa käyttää 

valitusperusteena valitettaessa asemakaavasta edelleen korkeimmalle 

hallinto-oikeudelle. Vastaavasti rakennuslupaa tai katusuunnitelmaa 

koskevaan asiaan ei saa tehdä jatkovalitusta sellaisella perusteella, 

joka on jo ratkaistu asemakaavassa.” Koska alueidenkäyttö tulee 

ratkaista jo yleiskaavassa, ei myöskään riittävien selvitysten tekemistä 

voi siirtää tehtäväksi vasta asemakaavavaiheessa. 

Koko eteläisessä Suomessa metsät ovat voimakkaasti pirstoutuneita. 

Sipoon alueella on kuitenkin jäljellä joitain laajoja yhtenäisiä 

metsäalueita. Pirstoutuneessa elinympäristössä nämä alueet ovat 

metsälajiston säilymisen kannalta avainasemassa. Näillä alueilla elää 

vielä laajan yhtenäisen metsäalueen indikaattorilajeja, kuten metsoa. 

Metsokannat Etelä-Suomessa ovat voimakkaasti taantuneet (Väisänen 

ym. 1998). Tämän vuoksi jäljellä olevien metsojen ja niiden 

elinympäristöjen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Metso on yksi 

herkimpiä lajeja kärsimään metsien pirstoutumisesta (Lindén 2002a & 

b). 

Kaava-alueella esiintyy monia lintudirektiivin liitteessä I mainittuja 

lintulajeja. Näistä monet ovat metsälajeja, jotka vaativat laajoja 

yhtenäisiä metsäalueita. Vanhojen metsien lintulajit ovat 1940-luvulta 

lähtien taantuneet voimakkaasti koko Suomessa (Hanski ym. 1998). 

Lintudirektiivin mukaan liitteessä I mainittujen lintulajien elinympäristöjä 

tulee suojella erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja 

lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Tässä kiinnitetään 

erityishuomiota lajeihin, jotka ovat herkkiä tietyille muutoksille niiden 

elinympäristössä. Lajin suojelun taso on suotuisa, kun lajin luontainen 

levinneisyysalue ei pienene, eikä ole vaarassa pienentyä 

ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, ja lajin pitkäaikaiseksi 

säilymiseksi on ja tulee todennäköisesti olemaan riittävän laaja 

elinympäristö (EU:n luontodirektiivi 1 artikla). Lintudirektiivin liitteessä I 

mainituista lajeista etenkin metson kohdalla voidaan em. perusteella 

sanoa, että suotuisan suojelun taso on pahasti vaarantunut etenkin 

Etelä-Suomessa. 

Sipoon yleiskaavahankkeen vaikutuksia mm. alueella esiintyviin 

metsälintulajeihin ja niiden suotuisan suojelun tasoon ei voida arvioida, 

ellei alueen linnustoa ole selvitetty asianmukaisesti. 

Tringa ry toimitti Sipoon yleiskaavaluonnosta koskeneen lausuntonsa 



Selvityksiä tarkennetaan 



Asuminen. 

Katso aiemmin vastineessa 

sanottu. 

Inventoinnit on tehty yleiskaavan 


Laajat yhtenäiset metsäalueet 

on osoitettu 


kaavakartalla. 

Merkitään tiedoksi. Katso myös 

aiemmin vastineessa sanottu. 


liitteenä kartan tiettyjen lintulajien havainnoista kaava-alueella. Kartta ei 

ole kuitenkaan kattava, vaan koostuu hajahavainnoista. Tringa ry 

painottaa lausunnossaan yleiskaavaluonnoksesta: ”kartat eivät korvaa 

systemaattisia tutkimuksia”. Kartat perustuvat satunnaishavaintoihin, 

eikä satunnaishavainnointia ole tehty kattavasti koko kaava-alueella. 

Kartat kertovat siis vain tiettyjen alueiden minihavainnot. Lisäksi 

linnuston ohella monet muut lajiryhmät puuttuvat kokonaan kaavan 

luontoselvityksistä. 

MLY-alueet 

Suunnittelumääräyksen mukaan alueen säilyminen yhtenäisenä tulee 

turvata välttämällä alueen pirstomista muulla maankäytöllä siten, että 

syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaista, pysyvää tai 

muuta merkittävää pitkäkestoista haittaa. Suunnittelumääräystä tulee 

tarkentaa siten, että yhtenäisillä metsäalueilla huomattava pirstominen 

on kiellettyä. Huomattavaksi pirstomiseksi tulisi katsoa mm. uusien 

teiden rakentaminen, liian tiheä haja-asutuksen rakentaminen ja yli 

hehtaarin avohakkuut. Kaavamääräyksestä tulee selkeästi ilmetä mikä 

toiminta MLY-alueilla on kiellettyä ja mikä sallittua. 

Perustelut: MLY-alueiden pirstoutumisen välttämisen kannalta oleellista 

on ihmistoiminnan tarvitseman alueen laajuus. Jos esimerkiksi sallitaan 

haja-asutusalueella kovin runsasta rakentamista, voivat pelkästään 

talot, niihin kuuluvat piha-alueet ja tiet pirstoa laajankin metsäalueen 

kokonaan. Väreen & Rekolan (2007) raportin mukaan olennaista 

laajoille yhtenäisille metsäalueille on nimenomaan vähäinen 

metsänhoidon ulkopuolinen ihmisen vaikutus. Esimerkiksi Nuuksiossa 

Tringan linnustokartoituksien perusteella näyttää siltä, että vähäinenkin 

haja-asutus saattaa heikentää metsäalueiden linnustoarvoja varsin 

laajalla alueella (Tringan aineisto, Margus Ellermaa keskustelu 2008). 

Kaavaehdotuksessa MLY -alueilla sallitaan haja-asutusluonteinen 

rakentaminen ja loma-asuminen. Mittavan haja-asutusrakentamisen 

salliminen mahdollistaa sen, että biologisessa mielessä yhtenäisiä 

metsäalueita ja tarvittavia metsäisiä viherkäytäviä ei jää Sipoon alueella 

välttämättä jäljelle ollenkaan.”…laji voi kuolla sukupuuttoon sille 

sopivassa elinympäristössäkin, mikäli jäljellä oleva elinympäristö 

esiintyy pieninä ja eristyneinä pirstaleina” (Hanski ym. 1998). Tältä osin 

Sipoon yleiskaavaehdotus 2025 mahdollistaa lukuisten lintudirektiivin I 

liitteen lajien ja kansallisesti uhanalaisten lajien elinympäristöjen 

tuhoamisen. Ympäristöministeriön luonnoksessa 19.12.2007 

valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistukseksi mainitaan 

mm. seuraavaa: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon 

ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset 

luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä 

aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.” 

Sipoonkorven erityisarvo ei ilmene kaavaehdotuksessa riittävän 

selkeästi 

Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston 12.11.2007 hyväksymässä 

maakuntakaavassa, kohdassa merkinnät ja määräykset, mainitaan: 

Sipoonkorven laaja metsäalue sijaitsee sekä Itä-Uudenmaan että 

Uudenmaan maakuntien alueella muodostaen ulkoilu- ja 

luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen 

suunnittelussa tulee ottaa huomioon Sipoonkorven metsäalueen 

erityiset luontoarvot, ekologisten yhteyksien tarve ja ulkoilutarpeet. 

Sipoonkorven alue on esitetty Sipoonkorpi II –työryhmän hyväksymässä 

kartassa maakuntakaavan selostuksen sivulla 92. 

Sipoon yleiskaava 2025:stä tulisi selkeämmin käydä ilmi Sipoonkorven 

erityisarvo ekologisena ydinalueena ja useiden uhanalaisten eliölajien 

esiintymispaikkana. Tringa yhtyy Metsähallituksen lausunnossaan 

yleiskaavaluonnoksesta esittämään ehdotukseen, jonka mukaan 

Sipoonkorven alueelle tulisi laatia yksityiskohtainen osayleiskaava, 

käyttäen kaava-alueen rajauksena Sipoonkorpi II työryhmän käyttämää 

Sipoonkorven rajausta. Osayleiskaavan valmistelun ajaksi alue tulisi 

määrätä MRL 38§ mukaiseen rakennuskieltoon. 

Suojelualueiden ympärille tulee turvata riittävät suojavyöhykkeet. Jos 

suojavyöhykettä ei ole, ulottuu ”reunavaikutus” pikkuhiljaa syvemmälle 

ja syvemmälle arvokkaalle alueelle, ja lopulta alueen arvo tuhoutuu. 

Suojelualueiden suunnittelussa tulisi pelkän alueen huomioonottamisen 

lisäksi muistaa puskurivyöhykkeen tärkeys. Muutokset 

suojelualuelaikun ympäristössä vaikuttavat myös laikun sisäosiin 

(Hanski ym. 1998). Puskurivyöhyke suojaa ydinalueita tällaisilta 

vaikutuksilta. Yleiskaavaehdotuksessa ei ole jätetty metsäistä 

suojavyöhykettä Sipoonkorpeen työntyvän kylämäisen asuinalueen 

(AT) ja Natura-alueen väliin, vaan AT-alue ja Natura-alue ovat aivan 

kiinni toisissaan. Valmisteilla olevassa Itä-Uudenmaan 


MLY-alueita on 


kaavakartalle osoitettu n. 5760 

ha. Lisäksi näiden alueiden 

sisällä on SL- ja Natura-alueita. 

Katsokaa yleinen vastine 1, 

Asuminen ja 8, Suojelu. 

Sipoonkorven erityisarvoa ei ole 

kielletty missään kaavaasiakirjassa. 

Kunnan 

yleiskaavassa on sen sijaan 

pyritty osoittamaan 

Sipoonkorven asema osana 

kunnan laajojen yhtenäisten 

metsäalueiden verkostoa. 

Kaavamerkintä noudattelee 

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 

maakuntakaavoissa sekä 

Vantaan yleiskaavassa 

käytettyjä merkintöjä. 



Alueiden rajaukset tarkentuvat 




95. 

Uudenmaan 


kus / Laine, 

Tarja ja 

Heinämies, 

Jussi 

96. 

Suomen 

luonnonsuoj 

eluliitto / 

Veistola, 

Tapani 

---- 

97. 

Helsingin 

kaupunki / 

Penttilä, 

Hannu ja 

Sippola- 

Alho, Tanja 

maakuntakaavassa Sipoonkorven Natura-aluetta välittömästi ympäröivä 

maasto on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on 

erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) tai ns. valkoiseksi alueeksi. 

Rörstrandin alue 

Rörstrandin metsäalueen Natura-alueen rajaus kaavakartassa on 

virheellinen. Kaavakartalta puuttuu myös uuden Itä-Uudenmaan 

maakuntakaavan (Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymä 

12.11.2007) mukainen viheryhteystarve Rörstrandin alueelta pohjoiseen 

päin. 

Laajan yhtenäisen metsäalueen (MLY) merkintä on kaavassa osoitettu 

pääasiassa metsätalouskäytössä oleville, pinta-alaltaan laajoille alueille, 

jotka ovat seudullisen ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. 

Samalla merkinnällä on osoitettu myös Sipoonkorven metsäalue. 

Alueella on kuitenkin muihin metsäalueisiin verrattuna erityismerkitys 

pääkaupunkiseutuun rajautuvana yhtenäisenä virkistystoimintojen, 

luonnon monimuotoisuuden ja luonnonmaiseman kannalta erityisen 

arvokkaana kokonaisuutena. Alueella on vireillä maakauppoja 

luonnonsuojelualueiden laajentamiseksi ja sen osalta on vireillä myös 

mahdollinen kansallispuiston perustaminen. Alueen osalle on syytä 

lisätä omat kaavamerkintänsä tai -määräyksensä arvokkaan 

kokonaisuuden turvaamiseksi. Alueelle on syytä osoittaa myös 

pääulkoilureittien sijainti sekä viheryhteydet Keravanjokilaakson ja 

Östersundomin suuntaan. Uudisrakentamista tulee tällä alueella ohjata 

erityisen tarkasti ja mitoitus tulee osoittaa erityisen alhaiseksi. 

Luonnonsuojelualueiden merkinnöissä on puuttuvana mm. Rörstrandin 

alueen laajennus ja Byträsketin Natura-alue. Kaavatyön yhteydessä 

tulee myös arvioida yleiskaavan vaikutukset Natura-alueiden arvojen 

säilymiseen. Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet tulee ottaa 

huomioon maankäyttöratkaisussa. Kaavakartalta puuttuu Pohjois- 

Paippisten valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman rajaus 

(ma). 

MAA- JA METSÄTALOUS – JORD- OCH SKOGSBRUK 

M L Y-alueiden kaavamääräys 

Esitämme, että kaavamääräystä muutettaisiin seuraavasti: 

- …Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen 

verkoston kannalta merkittävä… muutetaan muotoon: 

Metsätalousvaltainen alue, joka joko yksinään tai yhdessä siihen 

rajoittuvien suojelu- ja virkistysalueiden kanssa muodostaa laajan, 

yhtenäisen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävän metsäalueen. 

Muutos täsmentäisi oleellisesti sitä, mistä LYM/MLY-alueissa on 

kysymys. 

- …Alueen suunnittelussa tulee turvata metsätalouden ja muiden 

maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset… muutetaan muotoon: 

Alueen suunnittelussa tulee turvata metsä- ja maatalouden 

toimintaedellytykset. Maaseutuelinkeinot on tarkasti määrittelemätön 

ryhmä elinkeinoja, joihin luettavien toimintojen rajaus ja tulkinnat 

vaihtelevat eri yhteyksissä. Joissakin yhteyksissä 

maaseutuelinkeinoihin luetaan hyvin epämääräinen ja sekalainen 

joukko elinkeinoja kuten kalanviljely, turkistarhaus, mehiläistarhaus ja 

ratsutilat. 

- Yleispiirteisyydeltään Sipoon yleiskaavan kaltaisten kaavojen 

tehtävänä ei voi pitää näiden elinkeinojen toimintaedellytysten 

turvaamista metsäalueilla, varsinkin kun mukana on myös 

ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä, luvanvaraisia toimintoja kuten 

turkistarhaus ja kalanviljely. 

VESIALUEET - VATTENOMRÅDEN 

MUUTA - ÖVRIGT 

Yleiskaava on kokonaisuudessaan kehittynyt luonnosvaiheesta. Yleiskaavakartta 

on selventynyt ja tarkentunut, mutta samalla se on säilyttänyt 

strategisen suunnitelman luonteen. Strateginen yleiskaava on välineenä 

luonteva tilanteessa, jossa Sipoo on voimakkaasti muuttamassa kunnan 

kehittämisen ja maankäytön suunnittelun periaatteita. Sipoo on kehittynyt 

2000-luvulle asti vailla nopeita ja suuria muutoksia. Uusi yleiskaava luo 

nyt edellytyksiä suuremmille muutoksille, nopeammalle väestön kasvulle 

ja integroi kunnan paremmin osaksi Helsingin seutua. Lounais-Sipoon 


Aluerajauksia ja 

kaavamerkintöjä –sekä 

määräyksiä tarkennetaan 



myöhemmin. Katsokaa myös 

edellinen vastine. 

Katsokaa vastine 86. Pohjois- 

Paippisten kohde on poistettu 

Museoviraston uudesta 

listauksesta, mutta merkitään 

kaavakartalle yleiskaavan 





sijainti metropolialueella Suomen tärkeimmän sataman, Vuosaaren 

sataman läheisyydessä tulee niin ikään hyödyntää täysimääräisesti. 

Koko Helsingin seudun kehitys ja vaikutus suuntautuu entistä vahvemmin 

idän suuntaan sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Itäsuunnan 

kaupunkimainen rakenne päättyy Helsingin kaupungin rajaan noin 15 km 

päässä keskustasta, kun muissa suunnissa nauhamainen rakenne jatkuu 

30–60 km. On luontevaa, että kaupunki jatkuisi kiinteästi Helsingistä 

itään. Rannikon suuntaan voisi syntyä helminauhamainen 

kaupunkirakenne Porvoon suuntaan. 

Helsingin seudun yhteistyö 

Sipoo on tullut mukaan Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyöhön. 

Kunnat ovat sitoutuneet yhteisvastuullisen asuntopolitiikan toteutumiseen 

seudulla, mikä tarkoittaa huomattavasti nykyisiä asuntotuotantomääriä 

suurempaa asuntotuotantoa sekä sitoutumista valtion tukeman vuokraasuntotuotannon 

rakentamiseen. Valtion ja seudun kuntien välisen 

aiesopimuksen mukaan Sipoon tulisi luoda edellytykset noin 400 asunnon 

rakentamiselle vuodessa, mistä 80 olisi ARA-vuokra-asuntoja. Haaste on 

kunnalle suuri, koska esimerkiksi vuosina 2000–2006 Sipooseen on 

valmistunut keskimäärin 200 asuntoa vuodessa, eikä lainkaan ARAvuokra-asuntoja. 

Yleiskaavassa kunta kuitenkin selvästi pyrkii omalta 

osaltaan ottamaan vakavasti seudullisen haasteen, joten tässä valossa 

yleiskaavaehdotus ja seudun MAL-2017 -toteutusohjelma tukevat 

toisiaan. 

Maakunnallinen suunnittelu 

Seutu- ja maakuntatasoisen suunnittelun tilanne on Sipoon osalta 

sirpaleinen. Kaava-alueella ei ole kattavaa voimassa olevaa maakuntakaavaa. 

Itä-Uudenmaan liitto on joulukuussa 2007 hyväksynyt uuden 

maakuntakaavan, jolla ei ole kuitenkaan vastattu suunnittelulta 

edellytettävään dynamiikkaan. Sipoon yleiskaavan samoin kuin 

Helsingille tulevan liitosalueen suunnittelun tueksi tarvittaisiin pitkälle 

tulevaisuuteen ulottuva seudullinen strateginen suunnitelma, jossa 

osoitetaan tärkeimmät aluerakenteen kehittämisen periaatteet. Samassa 

yhteydessä tulisi määritellä Sipoonkorven virkistys- ja suojelualueen 

kokonaisnäkemys. Työ tulisi tehdä yhteistyössä vähintään Helsingin, 

Sipoon ja Vantaan kesken. Tarpeen mukaan työssä voisivat olla myös 

maakunta-liitot ja Porvoo. 

Yleiskaava-alueen rajaus 

Yleiskaava käsittää koko Sipoon alueen ilman saaristoa. Saariston ja 

mantereen ranta-alueille laaditaan parhaillaan erillistä oikeusvaikutteista 

ranta-alueiden rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavaa 

osayleiskaavaa. Tältä osin kunnan yleiskaavan nyt valittu rajaus ei ole 

tarkoituksenmukainen. Strateginen yleiskaava olisi voinut olla väline, jolla 

osoitetaan myös saariston ja rantojen maankäytön periaatteet. 

Mitoitus 

Edellä kuvattiin jo seudullisessa yhteistyössä asetetun 

asuntotuotantotavoitteen (400 asuntoa vuodessa) suuruutta suhteessa 

nykytilaan (200 asuntoa vuodessa). Yleiskaavaehdotuksen mukaan kunta 

varautuu vuoteen 2025 mennessä jopa 40 000 uuteen asukkaaseen. 

Väestötavoitteena vuoteen 2025 pidetään 35 000 uutta asukasta, mikä 

merkitsisi noin 2300 asukasta ja likimäärin 800 uutta asuntoa vuosittain. 

Väestötavoite on seudun tasapainoisen rakenteen kannalta määrällisesti 

tyydyttävä. Sen sijaan kunnan talouden sekä maankäytön suunnittelun ja 

toteuttamisen hallinnan kannalta kasvutavoite on kunnan kokoon nähden 

erittäin haastava, koska se merkinnee jopa 6–8 miljardin euron 

investointeja kunnallistekniikkaan, raideliikenteeseen ja peruspalveluihin 

tulevina vuosikymmeninä. 

Yleiskaavan 35 000 uudesta asukkaasta 31 000 sijoittuu taajamiin, 3 000 

kyliin ja 1 000 haja-asutusalueille. Taajama-asukkaista 21 000 sijoittuu 

Nikkilä-Talma -vyöhykkeelle ja 12 000 Söderkullaan. Seudun 

asuntokysynnän ja taloudellisen toimeliaisuuden painopiste on kunnan 

eteläosien välittömässä läheisyydessä, siksi yleiskaavan väestönkasvun 

painottuminen enemmän kunnan keskiosiin kuin eteläosiin on 

rakenteellisen yhtenäisyyden kannalta huono tavoite. Edullisen 

seuturakenteen ja elinvoimaisen metropolialueen näkökulmasta 

väestönkasvun painopisteen tulisi olla kunnan eteläosissa. 

Yleiskaavassa varaudutaan myös kasvattamaan väestöä kylissä ja hajaasutusalueilla. 

Vaikka haja-asutuksen kasvu suunnitelman mukaisena 

olisikin pienempää kuin se on ollut viime vuosina, se on seudun 

kehitystavoitteiden kannalta epätoivottavaa. Yhdyskuntarakenteen 

eheyttä tulisi turvata ja asutusta ohjata hyvien joukkoliikenneyhteyksien 

varrelle. Kylien suunnitteluun ja haja-asutukseen kunnalla olisi hyvä olla 

tiukka suunnitteluote. 



Seudullinen tarkastelu Etelä- 

Sipoon osalta on tarpeen. 

Selvityksessä on 

yhteensovitetta-va maankäyttö 

ja liikenne. 

Saariston ja rannikon 

suunnitteluproblematiikka on 

eri mittakaavassa suhteessa 

strategiseen yleiskaavaan. 

Lisäksi suunnitteluperiaatteet 

eroavat siinä määrin, että 

saaristo rajattiin kaavan 

ulkopuolelle. Saariston ja 

rannikon osayleiskaavaa 

laaditaan parhaillaan. Itä- 

Uudenmaan 

maakuntakaavaehdotuksessa 

on otettu strategisella tasolla 

kantaa Sipoon saaristoon. 

Tämän kaavan 

ohjausvaikutuksen kautta 

strateginen taso tulee 

huomioon otetuksi saariston ja 

rannikon osayleiskaavassa. 

Sipoon esittämä 

väestönkasvuvauhti on samaa 

luokkaa kuin aikoinaan 

Espoon ja Vantaan eli ei 

ennennäkemätön 

pääkaupunkiseudulla. Kasvun 

hallinnointia varten on laadittu 

erillinen toimeenpano- / 

projektisuunnitelma, josta 

liitetään osia yleiskaavaasiakirjoihin. 

Yleiskaavan perusajatuksena 

on väestön kasvattaminen 

pohjautuen pääasiassa oleviin 

taajama-alueisiin ja kyliin 

hyvien 


98. 

Itä- 

Uudenmaan 


Mika ja 

Mikkola, 

Jaakko 

99. 

Itä- 

Uudenmaan 

pelastuslaito 

s / 

Westerlund, 

Göran ja 

Pursiainen, 

Tomi 

100. 


ry, 

Sällskapet 

Åparken rf / 

Rantala, 

Juhani ja 

Paloposti, 

Lauri 

101. 

Järvenpään 

kaupunki / 

Kaupunginh 

allitus 

102. 

Keravan 

kaupunki / 

Kaupunkikeh 

itysjaosto 

Yhteenveto 

Sipoon yleiskaavassa kunta ensimmäistä kertaa ottaa vakavasti 

huomioon seudun kasvuun liittyviä maankäyttökysymyksiä ja näin integroi 

kunnan aikaisempaa paremmin osaksi Helsingin seutua. Yleiskaavan 

väestötavoite on seudun tasapainoisen rakenteen kannalta hyvä, mutta 

väestönkasvun painopiste tulisi olla kunnan eteläosissa. 

Yleiskaavassa esitettyä eteläistä metroon tukeutuvaa kehityskäytävää 

tulisi selkeästi painottaa pohjoisemman Heli-rataan tukeutuvan 

kehityskäytävän sijasta. Metrovarauksen varteen Sipoon eteläosiin tulee 

osoittaa hyvin tiivistä taajamaa ja keskustatoimintojen alueita, muuten 

menetetään mahdollisuus metron edellyttämään kaupunkirakenteeseen. 

Helsinki toivoo hyvää yhteistyötä virkistysalueiden suunnittelussa Sipoon 

kanssa. Helsinkiin liitettävän osan virkistysaluetarpeet perustelisivat 

vahvasti Sipoon saaristovyöhykkeen ottamista tähän yleiskaavaan 

mukaan. Erityisesti Granö on tärkeä Helsinkiin siirtyvän liitosalueen 

tulevien asukkaiden virkistyskäytön kannalta. Sipoonkorven virkistys- ja 

suojelualueen kokonaisnäkemys tulisi määritellä yhteistoiminnassa 

kaikkien alueiden kuntien kanssa. 

Seuturakenteen tarkoituksenmukaisen kehittämisen kannalta Helsinki– 

Porvoo-vyöhykkeelle tarvitaan pitkälle tulevaisuuteen ulottuva seudullinen 

strateginen suunnitelma. 

Itä-Uudenmaan vahvistetuissa seutukaavoissa ja maakuntakaavassa on 

joitain eroavaisuuksia Sipoon kunnan yleiskaavaehdotuksen 

aluevarauksien kanssa, Niiltä osin, joilta seutukaavan aluevaraukset ovat 

ristiriidassa Sipoon yleiskaavan kanssa, on perusteltu poikkeaminen 

mahdollista. 

Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston 12.11.2007 hyväksymä 

kokonaismaakuntakaava ja Sipoon yleiskaava poikkeavat joiltain osin 

toisistaan. 

Yleiskaavaehdotuksesta on tehty vaikutusten arviointi (VTT 

tutkimusraportti VTT-R-02114–08). Selvityksessä mainitaan, että 

yleiskaava mahdollistaa turvallisen, terveellisen, viihtyisän ja hyvinvointia 

edistävän asuinympäristön muodostamisen. Tutkimusraportissa ei 

kuitenkaan ole käsitelty turvallisuutta ollenkaan, joten tehdyn 

johtopäätöksen perusta jää hyvin epäselväksi esitettyjen asiakirjojen 

perusteella. Turvallisuustarkastelussa tulee ottaa huomioon mm. 

vaarallisten aineiden kuljetukset 2 sekä merkittävästi kasvavan 

yhdyskuntarakenteen vaikutus kunnan turvallisuuteen yleiskäsitteenä 

Valtioneuvoston vuonna 2004 tekemän periaatepäätöksen 3 ja 

sisäasianministeriön strategian 4 mukaisesti. 

Arkkitehtikilpailu suunnittelemaan Itäistä Jokipuistoa ympäröiviä 

alueita 

Itäinen Jokipuisto on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas 

alue. Tästä erityispiirteestä johtuen Itäisen Jokipuiston ympäröivien 

alueiden suunnittelu olisi erinomainen kohde jopa kansainväliselle 

arkkitehtikilpailulle. 

Yleiskaavaselostukseen sisältyvä alustava toteutussuunnitelma on 

erittäin mielenkiintoinen ja haastava kuvaus toimenpiteistä, jotka ovat 

tarpeen esitetyn laajuisen kasvun aikaansaamiseksi hallitulla tavalla. 

Suunnitelmassa painotetaan onnistuneen ja johdonmukaisen 

maapolitiikan tärkeyttä. Järvenpää yhtyy omien kokemustensa pohjalta 

tähän näkemykseen. Samalla on kuitenkin aiheellista arvioida 

toimenpideohjelman heikon kohdan olevan siinä, että osalle 

maanomistajista on tarkoitus tarjota laajoja maankäyttösopimuksia 

ensimmäistä asemakaavaa varten kun taas muille ei näin tehtäisi. On 

vaikea nähdä, että sopimusalueiden lähistön maanomistajat suostuisivat 

taloudellisesti heikompaan asemaan, mikä nostaa paineita raakamaan 

hinnoittelussa koko kunnan alueella. 

Ympäristöhäiriöiden vaikutusten arvioimiseksi tulee tehdä riittävät 

selvitykset jo yleiskaavavaiheessa ja osoittaa ne kaavakartassa 

merkintöinä ja määräyksinä ohjaamaan yksityiskohtaisempaa 

kaavoitusta. Selvityksissä tulee huomioida melulle herkät toiminnot kuten 

asuin- ja virkistysalueet. Melun- ja tärinäntorjunnan keinot tulee osoittaa 

tarkemmin asemakaavoituksessa. 

joukkoliikenneyhteyksien 

varrelle yhdyskuntarakenteen 




Vaikutusten arviointi kuten 

kaikki muutkin kaava-asiakirjat 

on laadittu yleiskaavan 

strateginen luonne ja 




Yleiskaavan strategisuus ja 

mittakaava 1:50 000 

huomioiden 

ympäristöhäiriöiden 

vaikutustarkasteluja 

syvennetään 



myöhemmin. 


103. 

Merenkulkul 

aitos / 

Kerkelä, 

Simo ja 

Laaksolahti, 

Yrjö 

104. 

Pornaisten 

kunta / 

Kunnanhallit 

us 

105. 

Porvoon 

kaupunki / 

Kaupunginh 

allitus / 

Henricson, 

Marcus ja 

Lumijärvi, 

Outi 

106. 

Sibbo 

Naturskydda 


Luonnonsuoj 

elijat r.f. / 

Åström, 

Christell och 

Lyytikäinen, 

Heidi 

107. 


/ Sosiaali- ja 

terveyslautak 

unta 

Merenkulkulaitos on antanut lausunnon kaavaluonnoksesta (V- 

191/21.3.2007). Lausunto on välitetty rannikon- ja saariston 

osayleiskaavan laatijoille. 

Merenkulkulaitoksella ei ole muuta lausuttavaa kaavaehdotuksesta. 

Pornaisten kunnalla ei ole huomautettavaa Sipoon yleiskaava 2025 

ehdotusvaiheen aineistoon. 

Sipoon yleiskaavassa asetettu kasvutavoite on hyvin haasteellinen: kunta 

varautuu maankäytössä 40 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 

mennessä ja väestötavoitteena pidetään 35 000 uutta asukasta vuoteen 

2025 mennessä. Sipoolla on yleiskaavaehdotuksen mukaan aivan 

toisenlainen aseman aluerakenteessa 20 vuoden kuluttua kuin nykyisin, 

ja kunta suuntautuu erittäin vahvasti länteen ja pääkaupunkiseutuun. 

Sipoon yleiskaavan vaikutukset heijastuvat laajasti naapurikuntiin ja koko 

seudulle. Kaavan toteuttamine tulee olemaan erittäin haasteellista. 

Avslutningsvis konstaterar Sibbo Naturskyddare - Sipoon 

Luonnonsuojelijat r.f. att det trots förbättringar i jämförelse med 

generalplaneutkastet fortsättningsvis finns märkbara brister i förslaget till 

generalplan. Eftersom generalplanen är det viktigaste verktyget som 

kommer att styra Sibbos utveckling under de närmaste årtiondena bör 

planen vara realistisk samt uppfylla kraven i markanvändnings- och 

bygglagen, och föreningen utgår därför ifrån att de ovanstående förslagen 

till förändringar beaktas 

Kaavan toteutuksessa tulee asukkaille turvata terveelliset elinolot ja 

viihtyisä asuinympäristö. Yhdyskuntarakenteen tulee tukea eri syistä 

toimintarajoitteisten tasa-arvoisuutta ja itsenäisyyttä, mahdollistaa 

osallisuus ja ehkäistä syrjäytymistä. 

Erityyppisten asumismuotojen toteuttaminen takaa tasapainoisen ja 

monipuolisen asukasrakenteen. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutilojen rakentamista varten on 

keskusta-alueilla oltava riittävät varaukset ja palvelutilojen tulee olla 

julkisia kulkuvälineitä käyttävien ja liikuntaesteisten helposti 

saavutettavissa. 

Kevyenliikenteen väylien ja vilkkaasti liikennöityjen katujen risteysten 

suunnittelussa on ensisijaisesti huolehdittava turvallisuudesta. 

Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää yksityiskohtaisemmassa 

suunnittelussa tekijöiden, joilla yhdyskuntarakenteen suunnittelussa on 

todettu olevan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävää sekä 

sairauksia ehkäisevää että itsenäistä ja omatoimisuutta tukevia 

vaikutuksia, systemaattista huomioimista. 

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että Yleiskaavaselostus 

Ehdotuksen 26.2.2008 kappale 2. Lähtökohtia suunnittelulle kohta 2.3. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on syytä korjata 

vastaamaan vallitsevaa tilannetta. 



Sipoon esittämä 

väestönkasvuvauhti on samaa 

luokkaa kuin aikoinaan 

Espoon ja Vantaan eli ei 

ennennäkemätön 

pääkaupunkiseudulla. Kasvun 


erillinen projektisuunnitelma, 

joka on yleiskaavaselostuksen 

liitteenä. 

Generalplanen har utarbetats 

på det sätt som 

innehållskraven för 

generalplanen förutsätter i 


bygglagen. Generalplanen 

preciseras med detaljerad 

planering senare. 

Yleiskaavan laadinnassa on 


yleiskaavalle asettamien 

sisältövaatimusten 

edellyttämällä tavalla 

huomioitu ja selvitetty 


toimivuus, taloudellisuus ja 

ekologinen kestävyys; 

olemassa olevan 


hyväksikäyttö; asumisen 

tarpeet ja palveluiden 

saatavuus; mahdollisuudet 

liikenteen, erityisesti 

joukkoliikenteen ja kevyen 

liikenteen, sekä energia-, vesi- 

ja jätehuollon 

tarkoituksenmukaiseen 

järjestämiseen ympäristön, 

luonnonvarojen ja talouden 

kannalta kestävällä tavalla; 

mahdollisuudet turvalliseen, 

terveelliseen ja eri 

väestöryhmien kannalta 

tasapainoiseen 

elinympäristöön; kunnan 

elinkeinoelämän 

toimintaedellytykset; 

ympäristöhaittojen 

vähentäminen; rakennetun 

ympäristön, maiseman ja 

luonnonarvojen vaaliminen; 

sekä virkistykseen soveltuvien 

alueiden riittävyys. Kasvun 


erillinen projektisuunnitelma, 

jonka tavoitteena on mm. 

varmistaa laadukkaan 

ympäristön toteuttaminen 


108. 


/ Tekniikka- 

ja 


takunta 

109. 

Suomen 

luonnonsuoj 

eluliitto / 

Veistola, 

Tapani 

110. 

Talman 

kyläyhdistys 


Johanna 

111. 

Tulevaisuud 

en 

tutkimuksen 

seura / 

Penttilä, Iris 

112. 

Tuusulan 

kunta / 

Kunnanhallit 

us 

Rannikkovyöhykemääräyksestä esitetään poistettavaksi tekstinosa 

”Vyöhykkeellä noudatetaan alueen pääkäyttötarkoituksen mukaista 

mitoitusta”. Mitoitus ratkaistaan Saariston ja rannikon osayleiskaavalla. 

Yleisiin määräyksiin tulee merkitä mitoitusta koskeva täsmentävä teksti : 

Kantatilan mitoittavaksi pinta-alaksi lasketaan rakennuskelpoinen maaalue 

(poisluettavat alueet: Natura- ja muut suojelualueet, suot, avokalliot, 

maisemallisesti arvokkaat peltoalueet, vesi- ja tulvanuhka-alueet, 

voimalinjojen johtoalueet sekä vnp:n mukaiset melualueet ja radan 

varressa rakentamisen kannalta ongelmalliset tärinäalueet). 

Ongelmia yleisissä kaavamääräyksissä 

Tavoitteellisten asukasmäärien esittäminen kaavamääräyksissä on 

tarpeetonta sekä ristiriidassa useiden MRL:n säännösten ja hyvän 

kaavoituskäytännön kanssa. Hyvin yleispiirteisellä kaavalla ei voida 

kaavamääräyksin sitoa tiettyjen taajama-alueitten jatkosuunnittelua 

johonkin tarkkaan asukasmäärään. Tätä korostaa edelleen se, että 

taajamavarausten rajat saattavat erinäisistä syistä vielä elää kaavan 

jatkokäsittelyssä. Asukasmäärätavoitteet tuleekin poistaa 

kaavamääräyksistä. Sen sijaan ne voidaan aivan hyvin esittää 

kaavaselostuksessa, jonka tehtäviin muun muassa kuuluu tuoda julki, 

minkälaisen väestömäärämitoitus on toiminut lähtökohtana nykyistä 

kaavaratkaisua sorvattaessa. 

Yhteenveto 

Uskomme, että tekemiemme muutosesitysten huomioon ottaminen 

Sipoon yleiskaavan viimeistelyssä on omiaan helpottamaan ja 

nopeuttamaan kaavan hyväksymistä merkittävästi. 

Lisäksi yhdymme Helsingin ja Sipoon paikallisyhdistystemme 

lausuntoihin. 

Lopuksi 

Pyydämme tietoa kaavan hyväksymisestä osoitteella Uudenmaan 

ympäristönsuojelupiiri, Suomen luonnonsuojeluliitto, Kotkankatu 9, 00510 

Helsinki. 

Kylän yhteisöllisyyttä tulee vaalia. Talman yhdistysten ja seurojen luomaa 

kylähenkeä tulee alueen suunnittelussa kunnioittaa. Talman kyläyhdistys 

haluaa olla Sipoon kunnan kanssa yhdessä suunnittelemassa 

puistomaista Talman asemakaavaa. 

Kiitos mahdollisuudesta antaa lausunto Sipoon yleiskaava 2025 

ehdotuksesta. 

Tällä kertaa lausunto jää kuitenkin meiltä antamatta. 

Yleiskaavassa ennakoitu väestömäärän kasvu on huomattava; Sipoo 

kasvaisi vajaassa kahdessa kymmenessä vuodessa kolminkertaiseksi 

väkimäärältään. Samoin Sipoon taajamat kokisivat mullistuksen. 

Nykyinen taajamapari Nikkilä ja Söderkulla kasvaisivat molemmat noin 

nelinkertaisiksi, Keravan rajalla sijaitseva Talma kuusinkertaiseksi. Hajaasutusaluekin 

kasvaisi Kuuma-kuntien tavoitteellista vuosittaista 

kasvutahtia. 

Kaavaehdotuksen tarkempaa arviointia on haitannut tiettyjen kaavaan 

normaalisti kuuluvien perustietojen puuttuminen, kuten kaava-alueen 

kokonaispinta-ala sekä nykyinen väestömäärä kokonaisuutena ja osaalueittain 

eriteltynä. Samoin ilmoitetuissa lukumäärissä on 

yhteensopimattomuutta (yksittäisinä esimerkkeinä mm. Talman alueen 

kokonaismäärän summautuminen sekä kyläalueiden uusien asukkaiden 

yleiskaavan tavoitteiden 

mukaisesti ja jossa mm. 



intressitahojen 

(maanomistajat, 

rakennusliikkeet ym.) kanssa 

ja sopimusmenettelyt mm. 

erilaisiin sopimuksiin liittyvät 


Johdannossa oleva listaus on 

suoraan maankäyttö- ja 

rakennuslaista. Kuntalaisten 

hyvinvoinnin edistäminen on 

tärkeä osa yleiskaavan 

tavoitteita. 



Katsokaa yleinen vastine 1, 

Asuminen. 

Asukastavoitteet siirretään 

kaavaselostuksen puolelle. 





Kasvun hallinnointia varten on 

laadittu erillinen 


yleiskaavaselostuksen 

liitteenä. 



113. 

Tuusulan 

seudun 

vesilaitos 

kuntayhtymä 

114. 

Uudenmaan 

liitto / 

Savolainen, 

Ossi ja 

Simonen, 

Riitta 

115. 

Uudenmaan 


ri Nylands 


ikt / Eronen, 

Visa 

116. 

Uudenmaan 

TE-keskus / 

Paju, Hannu 

ja Laiho, Ulla 

määrä, toisaalla ilmoitettu 3 000 ja toisaalla 4 0000 uutta asukasta). 

Kaavaselostuksesta puuttuvat selkeästi listattuina muutokset 

kaavaluonnoksesta kaavaehdotukseen. Kaavakartasta puuttuu Lahden 

oikorata. Kaavakarttaan on merkitty Myraksen alue kyläalueena, vaikka 

vastineissa Vantaan kaupungille on mainittu se osoitettavaksi taajamaalueena. 

Vastineet ovat paikoin niukahkoja. Perustietojen puuttuminen tai 

niiden yhteensopimattomuus kaava-aineistossa ihmetyttää siksikin, että 

kyseessä on suuren mittakaavan hanke, jonka hallinta on haastavaa. 

Lausunnonvalmistelija on joutunut täydentämään puuttuneet lähtökohta- 

ja perustiedot muista lähteistä. 

Edellä ja kaavaluonnosvaiheessa esitetyin varauksin Tuusulan kunta 

pitää Sipoon yleiskaavaa 2025 oikeansuuntaisena. Sipoo osoittaa tahtoa 

vastaanottaa ja jakaa naapurikuntiensa kanssa osan Helsingin seudun 

kasvupaineista. 

Sipoon suunnan kasvu helpottaa muiden Helsingin seudun kuntien 

taakkaa. Tuusulan kuntaa koskevana välillisenä vaikutuksena on 

kuntataloudelle epäedullisen kasvupaineen jakautuminen tasaisemmin 

Helsingin seudulla. 

Suunniteltu asukaslisäys vaatinee kuitenkin suuria 

yhdyskuntarakenteellisia muutoksia, ja paikoin nykyisestä radikaalisti 

poikkeavan yhdyskuntarakenteen. Asukaslisäys suhteellisen lyhyellä 

aikavälillä toteutettuna on haasteellista ja sisältää monia riskitekijöitä mm. 

toteutettavuuden, vaiheittaisuuden sekä olevan ja uuden 

yhdyskuntarakenteen sovittamisen suhteen. 

Tällainen kasvu lienee kuitenkin realistisempaa ja myös nykyiset 

yhdyskuntarakenteelle yleisemmin asetetut tavoitteet huomioiden 

suotavampaa sijoittaa selvemmin olevan aluerakenteen yhteyteen, siihen 

tukeutuen. Tämä tarkoittaisi kasvun suuntaamista Etelä-Sipooseen 

Majvik - Söderkulla –jatkumolle. Osa kaavan muualle suunnitellusta 

kasvusta voisi myös toteutua kunnan länsiosien raja-alueella yhdessä 

naapurikuntien kanssa, olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen 

tukeutuen. 

Kasvun suuntaaminen etelään ja länteen mahdollistaisi samalla Sipoon 

identiteetille keskeisen Sipoonjokilaakson 

kulttuurimaisemakokonaisuuden säilymisen. Kasvu olisi toteutettavissa 

niin, että Helsingin seututason viherkiila Viikki – Sipoonkorpi sekä muut 

useamman kunnan alueelle ulottuvat, maakuntakaavoissa ja kuntien 

yleiskaavoissa osoitetut viheryhteydet säilyisivät. 

Sipoolla ja Tuusulalla on yhteistä rajaa Tuomalan itäosalla Mikonkorven 

ympäristössä, esitetyt aluevaraukset soveltuvat Tuomalan 

osayleiskaavaan. Talman ja Nikkilän voimakas kasvu ruuhkauttaa 

liikennettä Kulloontiellä, vaikka uusien alueiden käyttöönotto perustuukin 

pääosin raideliikenteeseen ja moottoritieyhteyteen. 

Yleiskaavaehdotuksessa on otettu huomioon luonnosvaiheen 

lausuntomme 12.4.2007. Aiempaan lausuntoomme vesilaitoksella ei ole 

lisättävää tai muutettavaa. 

Uudenmaan liitto puoltaa Sipoon yleiskaavan hyväksymistä edellä 

mainitut näkemykset huomioon ottaen. 

Uudenmaan riistanhoitopiiri kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että Sipoon 

riistanhoitoyhdistystä ei ole lisätty lausunnonantajaksi, eikä siltä ole 

pyydetty lausuntoa ehdotuksesta, vaikka Uudenmaan riistanhoitopiirin 

aiemmasta lausunnosta annetussa vastinelinjauksessa näin väitetään 

tehdyn. Riistanhoitopiiri pitää edelleen tärkeänä lausunnon pyytämistä 

myös riistanhoitoyhdistykseltä, koska yhdistys on tärkeä riistatalouden 

paikallistason toimija. 

Uudenmaan TE-keskuksella ei ole huomauttamista 

yleiskaavaehdotukseen. 

Lahden oikorata ei kulje 

Sipoon kunnan alueella. 

Myraksen alue on merkitty 

taajamatoimintojen alueena. 

Kyseessä on moottoritien 

länsipuolelle jäävä alue. 


Kasvun hallinnointia varten on 

laadittu erillinen 

projektisuunnitelma. 





Sipoon riistanhoitoyhdistys 

(Sibbo jaktvårdsförening) 

lisättiin luonnosvaiheen 

jälkeen lausunnonantajiin ja 

siltä pyydettiin erillinen 

lausunto 

yleiskaavaehdotuksesta.

ehdotus generalplan för sibbo 2025 - Sipoo

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?