Ex nunc 1/2007 - Justus ry
Ex nunc 1/2007 - Justus ry
Ex nunc 1/2007 - Justus ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ex</strong> Nunc<br />
<strong>Justus</strong> rf <strong>ry</strong> 1 - <strong>2007</strong>
Innehåll<br />
Sisällys<br />
Ledaren<br />
Professorin palsta<br />
Puheenjohtajan palsta<br />
Presentation av styrelsen<br />
Aika aikaa kutakin<br />
Varifrån vi kommer<br />
Roshier kasvaa huikeaa vauhtia Tukholmassa<br />
Miksi tutkijaksi<br />
Utbildningens historia och framtid<br />
Petteri lähti Amerikkaan<br />
Är ELSA Wasa död ?<br />
Asiaton oleskelu kielletty<br />
Fritid / Vapaa-aika<br />
Back to Business<br />
Fastlaskiainen<br />
Pampas Nationaldag -Pre-Afton-Sillis-<br />
Tankeväckande läsning<br />
4<br />
5<br />
6<br />
8<br />
11<br />
14<br />
16<br />
18<br />
19<br />
22<br />
23<br />
24<br />
26<br />
28<br />
30<br />
32<br />
3 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
Ledaren<br />
Pääkirjoitus<br />
Så ska min första tidningen snart<br />
gå i t<strong>ry</strong>ck. Min tidning! Det var<br />
med förundran och avundsjuka jag<br />
följde med förra chefredaktören<br />
Peik Stenlunds självständiga arbete.<br />
Att göra en tidning från början till<br />
slut har varit en ny och härlig upplevelse<br />
för mig. Från att samla in<br />
material och värva skrivare till att<br />
välja färger, pärm och layoutlinjer.<br />
Det är inte bara en dans på rosor. I<br />
många fall kommer tiden emot och<br />
kväver de mest fantastiska ideer.<br />
Något både Peik och jag fått uppleva.<br />
Men jag tycker att vi båda borde<br />
vara riktigt nöjda med vår insats.<br />
<strong>Ex</strong> Nunc är viktig del av tonåringen<br />
<strong>Justus</strong>. <strong>Ex</strong> Nunc är rösten. Från<br />
ett par spröda stämmband i A4 har<br />
det blivit en kraftig, klar, färgstark<br />
och angenäm röst. Toner som smeker<br />
både medlemmars och utomståendes<br />
öron. Trots allt är detta<br />
bara början. Ny svindlande höjder<br />
kommer att uppnås med <strong>Ex</strong> Nunc<br />
och <strong>Justus</strong> andra kroppsdelar.<br />
Överlag upplever chefredaktören<br />
att <strong>Justus</strong> växer. Att växa är dock<br />
inte ett självändamål. Uppväxt är<br />
bara bra om det ger nya möjligheter<br />
och insikter. För vem vill egentligen<br />
bli gammal och rutinerad. Vi<br />
har ännu möjligheten att överraska<br />
och kan med gott samvete göra fel.<br />
<strong>Justus</strong> sångbok och den fina prepkursen<br />
är frukter av <strong>Justus</strong> övergång<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 4<br />
från tidig pubertet och målbrott till<br />
en era då de vuxna formerna böjar<br />
växa fram. Stämbandens styrka<br />
syns också i att det kommer tre numer<br />
av <strong>Ex</strong> Nunc detta år<br />
Till varje uppväxt hör också en<br />
emancipation. Man vill inte vara<br />
bunden av det som uppkommit<br />
före oss. Därför tror jag att <strong>Justus</strong><br />
borde livligare delta i slagsmål och<br />
konflikter. I dessa stunder växer<br />
man och modet reser sig. Både<br />
inter- och ultrastyrelse. De hetska<br />
debatterna och meningssklijaktigheterna<br />
är för få i styrelsen. I både<br />
den tidigare och senare som jag varit<br />
med i. Så borde vi också läxa upp<br />
andra ämesföreningar som tror att<br />
de är förmer än oss. <strong>Justus</strong> är ingen<br />
hukare och jasägare. Vi kan börja<br />
med de mindre ämnesföreningarna<br />
i Vasa och byta viktklass an efter.<br />
Vi är faktiskt de enda som studerar<br />
till utt<strong>ry</strong>ckligen tvåspråkiga jurister.<br />
Varken finska eller svenska. Vi<br />
kan eventuellt också få st<strong>ry</strong>k, men<br />
efter att vi svalt gråten är det bara<br />
att börja om.<br />
Så måste <strong>Justus</strong> bli förälskad. Vi<br />
måste lära känna oss själva genom<br />
att älska någon annan. Trots att förälskelsen<br />
ter sig vara förblindande<br />
uppnås de flesta livslånga insikter i<br />
detta tillstånd. Att älska någon annan<br />
betyder att totalt hänge sig nå-<br />
gon annan och njuta av känslan. Så<br />
som ofta tonåringar har <strong>Justus</strong> ibland<br />
svårt att bekänna sina känslor.<br />
<strong>Justus</strong> sexuella läggning och kön är<br />
tillsvidare okänt.<br />
För övrigt bör <strong>Justus</strong> komma ihåg<br />
att äta hälsosamt, sova åtta timmar<br />
varje natt, motionera och njuta av<br />
livet. <strong>Justus</strong> blir kanske aldrig en<br />
färdig jurist, men ur dess sköte<br />
kommer en gång både du och jag<br />
att resa oss och kämpa för en rättvisare<br />
värld.<br />
Jag ber om ursäkt för alla skrivfel.<br />
Jag han inte skicka denna text till<br />
mamma för att rättas.<br />
Elias
Tutkinnonuudistus toteutettiin<br />
runsas vuosi sitten. Jo toinen<br />
vuosikurssi suorittaa uutta, Bologna-mallin<br />
mukaista tutkintoa.<br />
Ensi lukuvuoden opetusohjelmaa<br />
suunnitellaan siltä pohjalta, että<br />
ensimmäistä kertaa kolmannenkin<br />
vuosikurssin opiskelijat ovat<br />
uuden tutkinnon järjestelmässä.<br />
Pikku hiljaa asiat loksahtelevat<br />
paikalleen.<br />
Hiljalleen voidaan <strong>ry</strong>htyä arvioimaan,<br />
miten uudistus on onnistunut.<br />
Ensimmäiset ennakkotiedot<br />
viittaavat siihen, että oikeusnotaarin<br />
tutkintoa tuskin saadaan<br />
suoritetuksi tavoiteajassa eli kolmessa<br />
vuodessa. Jos opintoaikojen<br />
venyminen pitää todella<br />
paikkansa, on syyt siihen selvitettävä<br />
nopeasti. Ja niihin on myös<br />
puututtava. Tiedekunnan talouskaan<br />
ei kestä sitä, että tutkintoperusteiset<br />
määrärahat alenevat.<br />
Putkitutkintomallin käyttöönottoon<br />
liittyi alun alkaen riskejä,<br />
jotka olisi tullut arvioida tarkemmin<br />
kuin mitä tehtiin. Vaasassa<br />
työelämän houkutukset saattavat<br />
olla jonkin verran Helsinkiä<br />
vähäisemmät, joten putki ehkä<br />
vetää hiukan paremmin. Tästä ei<br />
silti ole mitään varmuutta.<br />
Tiedekunta on lisännyt sisäänottoaan<br />
Vaasan opintoihin. Kumpaankin<br />
kieli<strong>ry</strong>hmään otetaan<br />
Professorin palsta<br />
Tulevaisuuden näkyjä<br />
enintään 12 uutta opiskelijaa.<br />
Tämä yhdessä tutkinnonuudistuksen<br />
ja siihen liittyvien sääntömuutosten<br />
kanssa nostaa selvästi<br />
Vaasassa opiskelevien määrää.<br />
Koetamme muutenkin houkutella<br />
halukkaita pysymään Vaasassa<br />
mahdollisimman pitkään. Graduntekijöillekin<br />
on apua ja tukea<br />
saatavissa Vaasasta. Esimerkiksi<br />
oikeussosiologian kurssi koetetaan<br />
saada pidetyksi Vaasassa.<br />
Viime vuoden aikana tiedekunnassa<br />
linjattiin liikkuvuusasioita.<br />
Tiedekuntaan rek<strong>ry</strong>toidaan nyt<br />
myös maisterivaiheeseen. Åbo<br />
akademista siirtyjille on oma<br />
pieni kiintiönsä. Samoin on toisista<br />
kotimaisista oikiksista tulijoille.<br />
Lisäksi on vielä pieni väylä<br />
ulkomailla alemman tutkinnon<br />
suorittaneille. Tässä vaiheessa<br />
liikkuminen jää vähäiseksi, koska<br />
ehdot täyttäviä hakijoita ei ole<br />
markkinoilla.<br />
Siirtymiset kuuluvat bolognamaailmaan.<br />
Opiskelijoita ei sidota<br />
turpeeseen, vaan annetaan<br />
heidän hakeutua parhaan koulutuksen<br />
perässä. Helsingin tiedekunnassa<br />
on lähtökohtana ollut,<br />
ettei erillisiä maisteriohjelmia<br />
luoda, vaan kehitetään normaalia<br />
tutkintoon johtavaa koulutusta.<br />
Tämä koskee myös englanninkielistä<br />
opetusta.<br />
Koulutusalojen välisiä polkuja ja<br />
siirtymisiä ei vielä ole paljon pohdittu.<br />
Jos Vaasaa ajattelee, sellaisilla<br />
saattaisi olla merkitystä. Hanken<br />
on aloittamassa maisteriohjelman,<br />
joka saattaa kiinnostaa jotakuta<br />
meidän opiskelijaa. Mutta meillä ei<br />
ole hankenlaisille eikä VY:n opiskelijoille<br />
tällä erää paljon tarjottavaa.<br />
Tulevaisuus näyttää, syntyykö sellainen<br />
otollinen tilaisuus, että me<br />
voisimme Vaasassa kehittää maisterivaiheen<br />
tutkintoon johtavaa<br />
koulutusta. Yleismääräykset eivät<br />
tätä tälläkään erää estä. Teoriassa<br />
on ajateltavissa, että esimerkiksi<br />
Rovaniemeltä joku saattaisi hakea<br />
Vaasaan maisterivaiheen opintoihin,<br />
jos tällainen mahdollisuus<br />
olisi. Silloin on ehkä aiheellista ja<br />
kannattavaakin panostaa maisterivaiheen<br />
koulutukseen Vaasassa.<br />
Yhteistyö Vaasan yliopiston<br />
ja Hankenin kanssa voisi samalla<br />
saada uusia muotoja. Ja meidän<br />
koulutuksemme palvelisi entistä<br />
paremmin tarkoitustaan, alueellista<br />
kaksikielistä juristikoulutusta.<br />
Kuitenkaan ketään turpeeseen sitomatta.<br />
Kimmo Nuotio<br />
5 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
Hyvä lukija,<br />
oletko joskus onnistunut luomaan<br />
perinteitä? Mikäli olet näinkin kovaan<br />
urotyöhön kyennyt, osaatko<br />
kertoa minulle mikä on uuden perinteen<br />
resepti? Minkälainen ohjelma<br />
on tapahtumalla, joka houkuttelee<br />
sankan joukon osallistujia<br />
joka syksy ympäri Suomen? Mitä<br />
lauletaan juomalaulussa, jota hoilataan<br />
vielä sadan vuoden päästäkin?<br />
Miten voi varmistua pienen yhdistyksen<br />
toiminnan jatkuvuudesta?<br />
Miten tehdä hitti?<br />
Nämä kaiketi suuruudenhullua<br />
kunnianhimoa ilmentävät kysymykset<br />
ovat vaivanneet päätäni<br />
jo useasti tänä keväänä. Kauteni<br />
ensimmäisessä <strong>Ex</strong> Nuncin numerossa<br />
haluan innostaa pohtimaan<br />
juuri sitä, mikä yhdistää meitä ja<br />
tulevaisuuden justusiitteja. Kuten<br />
EN:n viimevuotinen päätoimittaja<br />
Peik Stenlund sanoi kerran, Justuksessa<br />
mielenkiintoista on se,<br />
että se vielä luo omia perinteitään.<br />
<strong>Justus</strong> on taulu, johon on kirjoitettu<br />
vasta muutamia sanoja, kuten<br />
”-mr-”, ”o samma på svenska” ja<br />
”mellanslurp”. Toinen valoisa puoli<br />
on se, että perinteitä ei toisaalta ole<br />
rasitteenakaan.<br />
Kolme vuotta, joina justusiitti saa<br />
nauttia Vaasan opiskelijaelämän<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 6<br />
Puheenjohtajan<br />
palsta<br />
Minne kuljemme?<br />
ylellisyydestä, on lyhyt aika. Se pitää<br />
osata käyttää viisaasti.<br />
<strong>Justus</strong>ta vaivaa se, että väki kaikkoaa<br />
pääkaupunkiseudulle ennen<br />
aikojaan, mitä Pohjanmaalle sopeutuneen<br />
on vaikea ymmärtää.<br />
Taustalla on usein henkilökohtaiset<br />
syyt mutta myös väärää asennoitumista<br />
ja kyvyttömyyttä sopeutua.<br />
Helsingin ja Espoon kasvattien<br />
veri vetää alituiseen kotiseudulle,<br />
vaikka tiedetään, että oikisopiskelijoiden<br />
eliitti asuu Vaasassa ja<br />
massa Helsingissä. Tämä ei ole<br />
provokaatiota, ystäväni, lukuja<br />
vain. Yksikömme potentiaali ja<br />
tehokkuus pitäisi saada näkymään<br />
paremmin, sillä liian usein kohtaa<br />
ihmisiä, jotka epäilevät koko Vaasan<br />
oikeustieteellisen koulutuksen<br />
järkevyyttä. Pohjalaisen juristikoulutuksen<br />
erinomaisuutta voisi<br />
todentaa muillekin kuin Vaasassa<br />
taajaan vieraileville professoreille<br />
esimerkiksi näillä keinoilla.<br />
1. Alumnitoiminta. Vaasassa oppia<br />
saaneet juristit alkavat saavuttaa jo<br />
työelämän näköalapaikkoja, Pohjanmaan<br />
kautta läpi valtakunnan<br />
ja eurooppalaisen oikeuskentän.<br />
Huolimatta siitä, että Justuksen<br />
kantaisät sekä –äidit ovat hekin ehtineet<br />
olla alalla vasta reilun vuosikymmenen,<br />
on heidän edesottamuksiaan<br />
syytä alkaa huomioida.<br />
Tällä tavoin menestys ja <strong>Justus</strong> leimaisivat<br />
toisiaan. Sukupolvien välisen<br />
sillan kantamana <strong>Justus</strong> lähteekin<br />
ensi syksynä Strasbourgiin<br />
nuuhkimaan oikeuselämän uusia<br />
tuulia. Pidettäisiinkö Harvard Law<br />
Schoolia nykyisessä arvossaan ilman<br />
kouluttamiaan historian kivikasvoja?<br />
2. Maine valtakunnalliseksi. Vaasaan<br />
hakevista tulevista opiskelijoistamme<br />
valtaosa on joko<br />
Pohjanmaalta tai Uudeltamaalta.<br />
Vaikutusta saattaa olla sillä, missä<br />
valmennuskursseja järjestetään,<br />
mutta eniten ongelma on tiedonpuutteessa.<br />
Tarpeellista olisi saada<br />
roimasti lisää hakijoita ruotsinkieliseen<br />
kiintiöön rannikkokunnista.<br />
Ikävä fakta on, että Vaasaan ruotsinkielisessä<br />
kiintiössä sisäänpääsy<br />
on noin kymmenellä pisteellä helpompaa<br />
kuin Helsingin vastaavassa,<br />
mikä tekee Vaasasta eräänlaisen<br />
takaoven Helsingin oikeustieteelliseen<br />
tiedekuntaan. Tämä voi tulevaisuudessa<br />
rasittaa koko yksikön<br />
mainetta. Syksyllä on määrä aloittaa<br />
mainoskampanja painopisteenä<br />
maamme ruotsinkieliset alueet.<br />
3. Tila haltuun. Justukselta puuttuu<br />
kokonaan edustus- ja kerhotilat,<br />
mikä hankaloittaa traditionmuodostusta.<br />
Vaasassa rantatonttejakin<br />
on käyttöä vailla kosolti, eli on
syytä pitää mahdollisena oivallisen<br />
paikan löytämistä. Varsinkin, kuin<br />
saman kaliiperin vaasalaisilla ainejärjestöillä<br />
järjestäen on hyvät tilat.<br />
Eikä voi löytää jos ei etsi. Haasteena<br />
tilojen hankkiminen sisältää taloudellisen<br />
riskin sekä edellytyksen<br />
talkoohengestä. Päätös vaatisi konsensusta<br />
yhdistyksen kokouksessa<br />
ja hallitukseltakin pitkää harkintaa.<br />
En tämän vuoksi voi luvata sinulle<br />
punaista taloa ja perunamaata<br />
mutta parhaani teen.<br />
4. Työ vapauttaa. Tulevaisuuden<br />
näkymä: 80 prosenttia meistä tekee<br />
uransa Helsingissä, sillä Vaasan<br />
työelämä ei ainakaan voi taata uraa<br />
meistä yhdellekään. Mitä tulee<br />
opiskelijoiden työntekoon (välttämätöntä<br />
monessakin mielessä), tilanne<br />
ei ole sen ruusuisempi. Olen<br />
väläytellyt ideaa työnvälitysyrityksen<br />
perustamista yhdistyksemme<br />
alaisuuteen. Tämä olisi keino saada<br />
opiskelijoille keikkatöitä opintosuoritusten<br />
ja kiinnostuksen<br />
perusteella. Tarvekartoitus Vaasan<br />
alueen potentiaalisista työnantajista<br />
tehdään loppukesällä. Tämä olisi<br />
ensimmäinen kerta kun aineyhdistys<br />
tekee aktiivisia toimia paikallisen<br />
työtilanteen kartoittamiseksi ja<br />
parantamiseksi.<br />
Suuria suuntaviivoja oleellisempaa<br />
on rutiinien hiominen. Kun<br />
tämä lehti tulee painosta, on kaksikielinen<br />
valmennuskurssimme jo<br />
täydessä tohinassa. Viime vuonna<br />
sisäänpääsyvarmuus oli noin 40 %,<br />
mikä on kovempi kuin millään kilpailevalla<br />
kurssilla. Fuksien saavutukseksi<br />
aika hyvä.<br />
Puhtia kevääseen sinullekin toivottaa<br />
Emil<br />
7 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
- Styrelsen - 2006 - Hallitus -<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 8<br />
Puheenjohtaja<br />
Emil Viitala<br />
Helsinki<br />
21<br />
Tee työtä ja rukoile !<br />
Varapuheenjohtaja<br />
Stefan Bäckström<br />
Espoo<br />
21<br />
Koska elämää ei voi pidentää sitä täytyy leventää<br />
Sihteeri<br />
Maria Hautamäki<br />
Vaasa<br />
23<br />
Älä tee tänään sitä, minkä voit jättää huomennakin<br />
tekemättä
Ekonomiansvarig<br />
Pia-Maria Pihlaja<br />
Kristinestad<br />
20<br />
Var dej själv, det finns redan så många andra<br />
Studieansvarig<br />
Linda Häggblom<br />
Karleby<br />
20<br />
Lev i nuet :)<br />
Informationsansvarig<br />
Oskar björndahl<br />
Wasa<br />
21 år<br />
Livet är hårt... så sluta gnälla!!!<br />
Kulturansvarig<br />
Sofia Backlund<br />
Vasa<br />
21<br />
Gör allt för att uppfylla dina drömmar,du lever bara en<br />
gång!!<br />
9 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 10<br />
Utrikesansvarig<br />
Hanna Nylund<br />
Träskböle i Närpes<br />
19<br />
Don´t wor<strong>ry</strong>, be happy! :D (försöker i alla fall)<br />
Yleisvastaava<br />
Noora Lindkvist<br />
Kokkola<br />
19<br />
Sattumaa ei olekaan<br />
Varajäsen<br />
Eeva Kukkola<br />
Hauho<br />
20<br />
Tyytyväisyys tappaa kehityksen<br />
Chefredaktör<br />
Elias Poutanen<br />
Kyrkslätt<br />
21<br />
Det finns alltid någon som är bättre än dig
aika aikaa kutakin<br />
Vaasan hallinto-oikeuden<br />
TAUSTAA<br />
Niin se alkoi, 31 toukokuuta 1967,<br />
kauniina kevätkesän iltapäivänä.<br />
Kesä oli tulossa, kaksi tenttiä jäi<br />
vielä odottamaan syksyä. Uusia<br />
töitä piti löytää, mieluummin nimismiehen,<br />
sillä ne olivat tuohon<br />
aikaan hyvin palkattuja ja haluttuja.<br />
Pitkin kevättä olin soitellut eri puolelle<br />
Suomea lääninhallituksiin,<br />
mutta vielä ei ollut tärpännyt. Yllättäen<br />
Vaasan lääninhallituksessa<br />
tuntui onnistuvan. Silloinen apulaispoliisitarkastaja<br />
Kari Nouro,<br />
hänelle tyypilliseen terhakkaaseen<br />
tapaansa ilmoitti, että Isojoella olisi<br />
heti ainakin kolmen kuukauden<br />
sijaisuus ja hänen kysymyksensä<br />
kuului "voitteko aloittaa huomenna?".<br />
Tuohon aikaan vielä teititeltiin.<br />
Hieman yllättyneenä ja hämmentyneenä<br />
vastasin, että huomiseksi<br />
en ehdi, kun ei ollut omaa autoa,<br />
mutta kyllä varmaankin ylihuomiseksi<br />
saattaisin ehtiäkin ja niin asia<br />
tuli sovituksi. Matka tuntemattomaan<br />
oli alkanut.<br />
Ennakolta tiesin Isojoesta sen, että<br />
joskus 1950 -luvun alkupuolella<br />
ylituomari Pekka Kainlauri<br />
siellä oli ollut maankuulu Isojoen<br />
susi, jota oli ajettu takaa miesvoimin<br />
päiväkaupalla ja viimein<br />
lippusiimaa käyttäen saatiin piiritetyksi<br />
ja kaadetuksi. Tämä asia<br />
palautui ensimmäisenä mieleeni,<br />
sillä olinhan koulussa kirjoittanut<br />
lehtitietojen pohjalta asiasta äidinkielen<br />
tunnilla aineen. Toinen<br />
asia, joka tuli mieleeni oli Isojoella<br />
tapahtunut Kyllikki Saaren murha,<br />
rikos joka oli tuolloin ja on vielä tänäkin<br />
päivänä selvittämättä.<br />
Nämä kaksi asiaa mielessä <strong>ry</strong>hdyimme<br />
yhdessä vaimoni ja 2,5<br />
vuotiaan tyttäremme kanssa tutkimaan<br />
Suomen karttaa ja kulkureittiä<br />
Isojoelle ja löytyihän se.<br />
Helsingistä ensin Poriin ja sieltä<br />
sitten kotvan matkaa pohjoiseen ja<br />
koilliseen.<br />
Mutta mistä asunto kesäksi näin<br />
lyhyellä varotusajalla? Onko paikkakunnalla<br />
hotelli, matkustajakoti<br />
tai muu vastaava yöpymismahdollisuus.<br />
Ei ollut, mutta soitto<br />
Isojoelta Teuvalle muuttavalle nimismies<br />
Väinö Haukalle toi pelastuksen.<br />
Hän kertoi, että Leskisen<br />
kaupan yläkerrassa on kaksi huonetta<br />
ja keittiön käsittävä kaikilla<br />
mukavuuksilla varustettu huoneisto<br />
vapaana. Siispä soitto Leskiselle<br />
ja asuntopuolikin oli hetkessä kunnossa.<br />
Nyt vain pakkaamaan periaatteella<br />
"korva tyynyksi ja vyö peitteeksi".<br />
Pari kassillista vaatteita riitti aluksi.<br />
Olinhan lähdössä yksin etujoukkona<br />
tutkimaan oloja ja perhe seuraisi<br />
perässä jonkin ajan kuluttua.<br />
Bussiyhteydet selvitettiin ja niin oli<br />
kaikki valmista.<br />
Bussilla Poriin ja sieltä edelleen<br />
Isojoelle. Vastassa oli edeltäjäni<br />
Väinö Haukka. Hän opasti nopeasti<br />
ja tehokkaasti talon tavoille, neuvoi<br />
työt ja tehtävät, ajelutti ympäri<br />
pitäjää ja auttoi asunnon kalustamisessa.<br />
Hän tunsi paikat ja tiesi<br />
yhteydet.<br />
Perheen kanssa tehdyn suunnitelman<br />
mukaan oli tarkoitus olla Isojoella<br />
vain kolme kuukautta ja siksi<br />
Helsingin kotia ei hajoitettu, vaan<br />
asia ratkaistiin toisin. Alpo Teikarin<br />
huonekaluliikkeestä ostin käytettyjä<br />
huonekaluja - keittiön pöydän,<br />
neljä tuolia, kaksi nojatuolia<br />
ja sohvan. Koko lysti maksoi 250<br />
silloista markkaa. Kauppaehtoihin<br />
kuului kotiin kuljetus ja optiona<br />
oikeus syksyn tullen myydä lähes<br />
samalla hinnalla huonekalut takaisin<br />
liikkeeseen.<br />
11 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
Näin oli asunto melkein kalustettu,<br />
mutta perhe puuttui. Ensimmäisenä<br />
viikonvaihteena vuokrasin<br />
auton, noudin vaimon ja tyttären<br />
ynnä tarpeelliset talous- ja muut<br />
kalut, vaatteet, vuodevaatteet ja<br />
kaiken muun, mitä nyt yhden kesänä<br />
aikana tarvitsee.<br />
Perhe tuli, kesäpäivä oli kaunis ja<br />
lähes kaikki oli kunnossa, mutta<br />
yksi vielä puuttui - sänky. Sohvalla<br />
nukkuminen kyllä onnistui, mutta<br />
kolme henkeä sohvalla oli ehkä<br />
hieman liikaa vaadittu.<br />
Apu löytyi pian. Parivuodetta ei<br />
lähdetty etsiskelemään kaupoista.<br />
Olihan sellainen jo Helsingin<br />
kodissa. Leskisen kaupan taloa oli<br />
remontoimassa muutama kätevä<br />
kirvesmies ja heiltä tilattiin kunnon<br />
parisänky. Miehet olivat heti<br />
juonessa mukana ja lupasivat sellaisen<br />
tehdä, "kunhan nimismies<br />
ensin piirtää ja antaa mitat, niin<br />
kyllä me sellaisen rakennamme",<br />
kuului vastaus.<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 12<br />
Siispä piirtämään ja mittaamaan ja<br />
niin alkoi kaupan takapihalla sängyn<br />
tekeminen raakalaudasta kolmen<br />
tuuman lankanauloin. Parin<br />
päivän aikana yksi jos toinenkin<br />
kyläläinen kävi ihmettelemässä ja<br />
ihastelemassa. Kyllä kannatti katsella,<br />
olihan kyseessä uniikki tuote,<br />
ei ollut muilla samanlaista.<br />
Näin alkoi pitkä työnhakumatka 40<br />
vuotta sitten. Askel oli ratkaiseva,<br />
sillä saman kesän elokuulla soi nimismiehen<br />
kanslian puhelin ja silloinen<br />
Kauhajoen tuomiokunnan<br />
tuomari Olavi Somppi soitti ja tiedusteli,<br />
voisinko tulla tammikuusta<br />
1968 auskultoimaan tuomiokuntaan.<br />
Puhelu oli kuin "taivaan lahja<br />
maan lapsille" sillä tuohon aikaan<br />
olivat auskultointipaikat todella kiven<br />
takana ja Etelä-Suomessa niitä<br />
saattoi joutua odottamaan vuosikaupalla.<br />
Auskultointihuoletkin oli nyt saatu<br />
pois päiviltä. Syyskuussa takaisin<br />
Helsinkiin valmistumaan ja tammikuussa<br />
Kauhajoelle. Nyt Helsingin<br />
koti hajotettiin, kimpsut ja kamp-<br />
sut tuotiin Kauhajoelle. Kauhajoelta<br />
matka jatkui Vaasaan Vaasan<br />
hovioikeuteen, vesiylioikeuteen ja<br />
Vaasan hallinto-oikeuteen, välillä<br />
on oltu erilaisissa tehtävissä oikeusministeriössä<br />
ja vähän muuallakin.<br />
Tämä vaellus päättyy 31.5.<strong>2007</strong> eli<br />
40 vuotta se on kestänyt.<br />
JURIDIIKKA<br />
Mutta hyvät ystävät. Tämä lehtihän<br />
on nuorten tulevien juristien<br />
lehti, joten juridiikkaa ei sovi kokonaan<br />
unohtaa. Siksipä opiksi<br />
ja ojennukseksi pari esimerkkiä<br />
käytännön elämästä. Olin keväällä<br />
1967 suorittanut prosessioikeuden<br />
tentin kiitettävin arvosanoin, olin<br />
kiinnostunut aiheesta ja mielestäni<br />
osasin sen hyvin.<br />
Nimismiehen tehtäviin kuului<br />
muun muassa toimia ulosottomiehenä<br />
apunaan ulosottoapulaisina<br />
toimivat konstaapelit. Konstaapeli<br />
Matias Rantamäen kanssa läksimme<br />
eräänä alkukesän päivänä suorittamaan<br />
elämäni ensimmäistä<br />
ulosmittausta. Olin valmistautunut
kirjanoppineen tavoin tehtävään ja<br />
niinpä saavuimme hyvillä mielin<br />
kohteeseen, tilalle, jonka pellolla<br />
isäntä oli traktoreineen töissä.<br />
Rantamäki pysäytti Ford Angliansa<br />
ojan pientareelle pellon laitaan,<br />
ruuvasi auki auton ikkunan<br />
ja odotimme traktorilla lähestyvää<br />
isäntää. Kun isäntä oli kuulomatkan<br />
päässä Rantamäki huikkasi:<br />
"Me ulosmitataan tuo traktori sun<br />
veroveloistasi". Isäntä nyökkäsi ja<br />
Rantamäki kirjoitti ylös traktorin<br />
merkin ja rekisterinumeron.<br />
Minä aloin lukea muutoksenhakuosoitusta,<br />
mutta isäntäpä hetken<br />
kuunneltuaan kertoi osaavansa sen<br />
paremmin kuin minä, oli kuullut<br />
sen niin monasti. Vielä puuttui<br />
toimituksesta yksi tärkeä vaihe -<br />
ulosmitatun omaisuuden merkitseminen.<br />
Huomautin tästä, mutta<br />
Rantamäki totesi ei ole tarvis, kyllä<br />
hän huomenna tulee maksamaan<br />
verovelkansa. Niin isäntä kuulemma<br />
aina teki ja niin hän teki nytkin.<br />
Kirjoituspöytäjuridiikka ja käytännön<br />
juridiikka toimivat kumpikin<br />
alallaan joustavasti ja sopuisasti.<br />
Toinen mieliin painuva tapahtuma<br />
oli pakkohuutokaupassa myydyn<br />
sahalaitoksen kauppahinnan jakotilaisuus.<br />
Edeltäjäni oli pakkohuutokaupalla<br />
myynyt sahalaitoksen<br />
maineen ja kaluineen ja osalleni<br />
tuli jakaa kauppahinta saamamiesten<br />
kesken. Tutkin ja tuumailin<br />
miten jakokokous pidetään ja mitä<br />
siellä tapahtuu. Varmuuden vuoksi<br />
soitin edeltäjälleni, joka lohdutteli,<br />
että älä turhaan jännitä, osuuspankin<br />
johtaja kyllä tietää miten toimitaan.<br />
Osuuspankkihan oli suurin<br />
velkoja ja kokous oli kuulutettu pidettäväksi<br />
sen kerhohuoneessa.<br />
Kun saavuin määräaikana kokouspaikalle<br />
oli harmaapukuinen pankinjohtaja<br />
portailla vastassa, kätteli<br />
ja kysyi: "Mitäs täällä nyt oikein tapahtuu?<br />
En ole koskaan ennen ollut<br />
mukana tällaisessa." Siinä meni<br />
pankinjohtajalta saatava tuki jo heti<br />
kättelyssä. Naama peruslukemilla<br />
selitin, että keskustellaan asioista,<br />
käydään saatavat läpi ja laaditaan<br />
jakopöytäkirja. Ilmeisesti kaikki<br />
meni oikein, koska ainakaan tähän<br />
päivään mennessä ei ole moitetta<br />
kuulunut.<br />
VÄHÄN OPASTUSTA<br />
Nuori lainlukija. Opiskele, mutta<br />
älä pelkästään kirjoituspöytää varten<br />
vaan käytännön elämää varten.<br />
Päätökset ja ratkaisut tulee tehdä<br />
sellaisiksi, että ne soveltuvat ja ovat<br />
noudatettavissa siinä ympäristössä,<br />
johon ne on tarkoitettu - käytännön<br />
elämässä.<br />
Opiskele kieliä. Lähde liikkeelle siitä,<br />
että osaat hyvin molempia kansalliskieliämme,<br />
suomea ja ruotsia.<br />
Ulkomaan kielet tulevat vasta näiden<br />
jälkeen. Valitettavasti Suomessa<br />
ruotsinkielen opetus kouluissa<br />
on retuperällä - kiitos parin aiem-<br />
man opetusministerin. Muista, että<br />
perustuslaki takaa kaikille oikeuden<br />
käyttää kansalliskieliämme<br />
asioitaessa viranomaisissa ja että<br />
kielilain mukaan viranomaisten on<br />
oltava palveluhenkisiä. Viranomaisissa<br />
ja tuomioistuimissa asioiva ei<br />
enään ole, niin kuin joskus aiemmin<br />
opetettiin, oikeusalamainen,<br />
vaan hän on virkamiehen ja tuomarin<br />
kanssa tasaveroinen. Hänellä<br />
on oikeus saada palvelua omalla<br />
äidinkielellään ja meillä virkamiehillä<br />
ja tuomareilla on velvollisuus<br />
antaa näitä palveluja.<br />
Ruotsin osaaminen antaa myös hyvät<br />
mahdollisuudet lähinaapurin<br />
kanssa käytävään yhteydenpitoon.<br />
Yhteiskuntamme ja ajattelutapamme<br />
Pohjanlahden molemmin puolin<br />
ovat loppujen lopuksi hyvinkin<br />
samanlaiset, sen olen kokenut<br />
monivuotisessa läheisessä kanssakäymisessä<br />
Ruotsin ympäristötuomioistuinten<br />
kanssa. Ajatusten ja<br />
kokemusten vaihto naapurimaan<br />
kolleegoiden kanssa hyödyttää<br />
meitä molempia niin yksilön tasolla<br />
kuin yleisemmälläkin tasolla.<br />
LOPUKSI<br />
Miltä nyt sitten tuntuu, kun päättelen<br />
tätä 40-vuotista taivalta valtion<br />
renkinä. Toisaalta hyvältä, olenhan<br />
saanut olla monessa mukana.<br />
Rakentamassa 1980-luvun lopun<br />
ja 1990-luvun alun aikoihin vesituomioistuinjärjestelmää<br />
hyvään<br />
toimintakuntoon. Silloin parannettiin<br />
vesituomioistuinten toimintaedellytyksiä<br />
niin henkilöstö<br />
- kuin muillakin tasoilla - kiitos<br />
oikeusministeriön aktiivisen panostuksen.<br />
Toisaalta tuntuu haikealta, juuri<br />
kun kaikki toimi hyvin ja moitteetta,<br />
heräsi 1990-luvun puolivälin<br />
tienoilla ajatus vesituomioistuinten<br />
13 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
lakkauttamisesta ja koko vesi- ja<br />
ympäristölupamenettelyn uudistamisesta.<br />
Näin sitten tapahtuikin<br />
ja vesilain mukainen lupamenettely<br />
siirtyi vuosituhannen vaihteen<br />
tienoilla tuomioistuinmenettelystä<br />
hallinnolliseen menettelyyn.<br />
Muutos ei näytä jäävän tähänkään,<br />
vaan nyt taas, seitsemän vuoden<br />
kokemusten jälkeen ollaan koko<br />
vesi- ja ympäristölupamenettelyä<br />
panemassa uuteen uskoon. Muutosvauhti<br />
on kova, onko se hyvä<br />
vai huono asia, en tiedä, mutta sen<br />
ainakin tiedän, että monet työntekijät<br />
kentällä toivoisivat hetken<br />
työrauhaa.<br />
Huolestuttavinta tulevaisuudessa<br />
on kuitenkin jo melkein jumalallisen<br />
julistuksen tason saavuttanut,<br />
valtioneuvoston kehittämä<br />
tuottavuusohjelma. Sen nimiin<br />
vannotaan lähes joka käänteessä ja<br />
ministeriöt, oikeusministeriö mukaan<br />
lukien, on pantu oven ja saranan<br />
väliin. Tuottavuusohjelmaa on<br />
noudatettava. Vaikkakin tuo termi<br />
kalskahtaa ensi kuulemalta positiiviselta,<br />
ei siitä ainakaan käytännön<br />
tuomioistuin- ja hallintotoimintaan<br />
sovellettuna ole odotettavissa<br />
muita kuin negatiivisia seurauksia.<br />
Väkeä vähennetään ja sitä kautta<br />
toimintaedellytyksiä huononnetaan.<br />
Minne se johtaa, miettiköön<br />
kukin kohdallaan.<br />
Hyvät nuoret, kaikesta huolimatta,<br />
tulevaisuus on teidän. Pitäkää huoli<br />
siitä.<br />
Teksti Pekka Kainlauri<br />
Kuvat Elias Poutanen<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 14<br />
Varifrån vi kommer -<br />
Studerande 1991 - 2006<br />
text och grafik Elias Poutanen
Helsingfors universitets juridiska<br />
fakultets Vasaenhet har funnits i<br />
16 år. Utbildningens syfte var att<br />
avhjälpa bristen på jurister i Österbotten<br />
och säkerställa det svenska<br />
språkets fortlevnad i rättsskipningen.<br />
Det är svårt att se om målen<br />
uppfyllts, men här ska vi försöka<br />
klarlägga varifrån studerandena<br />
har kommit. I undersökningen<br />
kunde man dessvärre inte göra en<br />
indelning enligt studerandenas<br />
modersmål, vilket säkert skulle ha<br />
varit mycket intressant.<br />
Enligt <strong>Ex</strong> Nuncs undersökning har<br />
334 studerande påbörjat sina stu-<br />
dier i Vasa. Från statistiken framgår<br />
inte hur många som har avbrutit<br />
sina studier, men dessa har varit<br />
ytterst få. Avb<strong>ry</strong>tningsprocenten är<br />
överlag mycket liten på juridiska<br />
fakulteten i Helsingfors universitet.<br />
Enligt en undersökning gjord<br />
av <strong>Justus</strong> Rf 2002 var inte en enda<br />
person som påbörjat sina studier i<br />
Vasa arbetslös. Många gamla justusiter<br />
har hittat arbete i Vasa.<br />
Över hälften av studerandena<br />
kommer från Österbotten(52%).<br />
Vasa utgör den största källan för<br />
juris intresserade(29%) och övriga<br />
österbotten(23%) är en god tvåa.<br />
PROCENTUELL INDELNING<br />
Andra årets studerande Essi Kullas<br />
från Esbo är överrasakad över<br />
att det är så många som kommit in<br />
från Vasa då hon jämför med hur<br />
många som kom in från Vasa då<br />
hon kom in. Å andra sidan är det<br />
mycket bra att spridningen är så<br />
stor, säger hon. Noora Lindkvist,<br />
som har påbörjat sina studier förra<br />
hösten, tycker också att det är bra<br />
att det kommer folk från andra delar<br />
av landet. Av de som kommer<br />
till Vasa kommer säkert en del att<br />
börja jobba i stan, säger hon.<br />
forts. s 17<br />
1. Österbotten 52 %<br />
- Vasa 29 % (Vasa, Korsholm och Laihia)<br />
- Övriga 23 %<br />
2. Nyland 33 %<br />
- Helsingfors 20 %<br />
- Esbo 6 %<br />
- Övriga 7 %<br />
3. Mellersta finland 9 %<br />
4. Östra Finland 3 %<br />
5. Västra Finland 2 %<br />
6. Norra Finland 1 %<br />
334 studerande har påbörjat sina studier i Vasa sedan 1991<br />
15 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
Asianajaja Elisa Heinonen nauttii<br />
Ruotsin valloittamisesta<br />
Roschier kasvaa huikeaa<br />
vauhtia Tukholmassa<br />
Asianajotoimisto Roschierin Tukholman<br />
toimisto on ollut huikeassa<br />
nousukiidossa perustamisestaan<br />
lähtien. Yksikkö aloitti toimintansa<br />
hieman yli vuosi sitten ja nyt jo on<br />
ilmeistä, että Ruotsiin etabloituminen<br />
oli erittäin kannattava liike.<br />
Tukholman toimisto on onnistunut<br />
nopeasti rek<strong>ry</strong>toimaan useita<br />
huippuammattilaisia tiimiinsä, ja<br />
kasvu jatkuu vauhdikkaasti. Tällä<br />
hetkellä Ruotsissa työskentelee paikallisesti<br />
25 juristia. Ruotsalaiset<br />
toimeksiannot työllistävät kuitenkin<br />
säännöllisesti myös Roschierin<br />
Helsingin ja Vaasan toimistojen juristeja<br />
yli rajojen.<br />
Veckans Affärer -lehden ja Scandinavian<br />
Researchin tekemä alkuvuodesta<br />
valmistunut markkinatutkimus<br />
rankkasi Roschierin<br />
ruotsalaisten yritysjuridiikkaa harjoittavien<br />
asianajotoimistojen kärkikymmenikköön.<br />
Kova kasvuvauhti vie toimiston<br />
huomattavasti nykyisiä isompiin<br />
tiloihin tämän vuoden syksyllä.<br />
Uudet tilat sijaitsevat Tukholman<br />
bisneskeskustassa Blasieholmenissa.<br />
Samoilla kulmilla toimii lukuisia<br />
investointipankkeja, sijoitusyhtiöitä<br />
ja asianajotoimistoja.<br />
Toimiston vetäjän Axel Calissendorffin<br />
mukaan yksikkö tavoittelee<br />
tuntuvaa kasvua myös tulevina<br />
vuosina.<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 16<br />
”Sijainti oli tärkeä tekijä, kun<br />
haimme uutta toimipaikkaa. Mutta<br />
vieläkin tärkeämpää on, että uudet<br />
tilat mahdollistavat toiminnan laajentamisen<br />
pitkälle tulevaisuuteen”,<br />
Calissendorff sanoo.<br />
Opintojen ohessa<br />
vahvasti työelämään<br />
Yksi Tukholman toimiston nuorista<br />
kyvyistä on arvopaperimarkkinaoikeuteen<br />
erikoistunut asianajaja<br />
Elisa Heinonen, 31. Hän valmistui<br />
Helsingin yliopistosta vuonna<br />
2000 ja on ollut Roschierin leivissä<br />
vuodesta 2002 lähtien, jolloin hänet<br />
palkattiin Helsinkiin. Ruotsin<br />
toimistoon Elisa siirtyi viime syyskuussa.<br />
Hänen mielestään on erittäin<br />
mielenkiintoista tehdä<br />
töitä arvostetussa yhtiössä,<br />
joka on etabloitumassa uudelle<br />
markkina-alueelle.<br />
”Hienoa, kun olen saanut<br />
olla mukana ottamassa<br />
toimiston ensiaskelia Tukholmassa.<br />
On hauska huomata,<br />
kuinka kokemus ja<br />
vahva osaaminen toimistolla<br />
yhdistyvät intoon luoda<br />
uutta. Tämä henki heijastuu<br />
voimakkaasti kaikkeen<br />
työhöni”, Elisa kuvailee.<br />
Hänellä on ikäänsä nähden<br />
paljon työkokemusta.<br />
”Tein alan töitä jo opiskelu-<br />
aikana. Siitä oli kovasti hyötyä, sillä<br />
työkokemus täydensi opintoja mukavasti<br />
ja valmistumisen jälkeen<br />
oli helppoa siirtyä työelämään.”<br />
Elisan mielestä jo opintojen aikana<br />
kannattaa omaksua aktiivinen<br />
asenne. Hän kannustaa opiskelijoita<br />
hakeutumaan opintoja tukeviin<br />
töihin.<br />
”Opinnoissa hankittua teorian asiantuntemusta<br />
on hyvä syventää<br />
käytännön työelämässä.”<br />
Kansainvälistä kokemusta voi<br />
hankkia vaikka opiskelijavaihdon<br />
kautta.<br />
”On hyvä nähdä erilaisia maita ja<br />
työskentelykulttuureja jo opiskeluaikana<br />
varsinkin, jos suunnittelee<br />
kansainvälistä uraa.”<br />
Elisan mukaan työskentelytavat
saattavat vaihdella maasta toiseen,<br />
mutta rajojen ylittäminen ei romuta<br />
asiaosaamista.<br />
”Itse työskentelen usein transaktioiden<br />
parissa. Niihin liittyy usein<br />
jokin kansainvälinen ulottuvuus.<br />
Direktiivit sääntelevät ja harmonisoivat<br />
asioita niin, että maan vaihtaminen<br />
on ainakin EU:n sisällä<br />
helppoa. Vaikka sääntelyssä voi<br />
olla eroja yksityiskohtien tasolla,<br />
taustalla olevat periaatteet ovat pitkälti<br />
yhteneväisiä.”<br />
Elisa käyttää työskentelykielinä<br />
yleensä englantia, ruotsia ja suomea,<br />
mutta selvittää asiat tarvittaessa<br />
myös saksaksi ja ranskaksi.<br />
Roschierin Helsingin ja Tukholman<br />
toimistot tekevät paljon yhteistyötä,<br />
minkä vuoksi Elisakin<br />
lennähtää tämän tästä Helsinkiin.<br />
Projektityö on moniulotteista<br />
Elisa Heinonen kertoo nauttivansa<br />
työstään, koska se on paitsi vaihtelevaa,<br />
myös moniulotteista.<br />
”Tilanteet muuttuvat transaktioissa<br />
nopeasti ja esille nousevia<br />
kysymyksiä on osattava arvioida<br />
useasta eri näkökulmasta. Rutiiniratkaisuja<br />
on harvoin, ja työ tarjoaa<br />
siten mahdollisuuden jatkuvaan<br />
asiantuntemuksen kehittämiseen.”<br />
Työ on projektiluonteista, mikä<br />
edellyttää joustavuutta.<br />
”Aikatauluissa on pysyttävä, ja<br />
työpäivät ovat toisinaan hyvin intensiivisiä.<br />
Toisaalta on myös niitä<br />
päiviä, jolloin jää kunnolla aikaa<br />
tutustua Tukholmaan.”<br />
Elisa sanoo viihtyvänsä asemapaikassaan<br />
mainiosti.<br />
”Tukholma on kaunis ja pieni<br />
suurkaupunki. Täällä on helppo<br />
asua. Kaupunki on hyvin eläväinen,<br />
mutta tahdiltaan rauhallisempi<br />
kuin varsinaiset metropolit.”<br />
teksti Sampsa Hakala<br />
forts. från s 15<br />
Således har utbildningen lyckats<br />
locka lokala ungdomar till fakulteten.<br />
En stor andel utgör dock<br />
studerande som kommer från helt<br />
andra regioner av landet. En tredje<br />
del av alla studerande har kommit<br />
från Helsingfors(20%) och övriga<br />
Nyland(13%). Varför är utbildningen<br />
så populär där?<br />
Från mellersta Finland har kommit<br />
9% och östra Finland 3% samt västra<br />
Finland 2% och norra Finland<br />
1%. Överraskande lite studerande<br />
har kommit från Tammerfors och<br />
Åbo. Rättsnotarie utbildningen vid<br />
Åbo Akademi rek<strong>ry</strong>terar så gott<br />
som alla därifrån.<br />
Kimmo Nuotio är inte särskilt<br />
överraskad av resultaten. Årligen<br />
brukar de antagna fördelas på detta<br />
sätt, trots att det varierar från år till<br />
år till en viss grad, säger han. Han<br />
tror också att Vasa så småningom<br />
har etablerat sig som en stad där<br />
man kan studera juridik. Detta<br />
vittnar den stora populariteten i<br />
Nyland om.<br />
Somliga, ofta nylänningar, söker<br />
ändå till Vasa för att det är lättare<br />
att komma in. Man ska dock inte<br />
dra slutsatsen att det skulle vara<br />
mindre begåvade studerande som<br />
kommer till Vasa. I många fall ligger<br />
det en praktisk plan bakom.<br />
Man vill inte söka till Helsingfors<br />
och riskera att inte genast komma<br />
in, då små misstag i inträdesprovet<br />
kan vara fatala. Genom att direkt<br />
komma in till Vasa kan man genast<br />
påbörja sina studier och behöver<br />
inte delta i den årliga läsrumban.<br />
Somliga kommer till Vasa enkom<br />
för enhetens goda <strong>ry</strong>kte och den<br />
tvåspråkiga miljön.<br />
I finskare delar i landet kan vissa<br />
uppleva det stora inslaget av svens-<br />
ka som en tröskel. Det är också sant<br />
att helfinska regioner är underrepresenterade<br />
på enheten, trots att<br />
man klara sig bara med finska. En<br />
annan starkt bidragande faktor är<br />
dock den juridiska fakulteten vid<br />
Rovaniemi universitetet. Den stora<br />
fakulteten rek<strong>ry</strong>terar en stor del<br />
av norra finlands ungdomar samt<br />
andra finskspråkiga från runtom<br />
landet. Det är lättare att komma in<br />
dit.<br />
I fortsättningen skulle det vara<br />
viktigt att den breda spridningen<br />
fortsätter. Karaktärer som kommer<br />
från olika håll skapar en mångsidig<br />
miljö där man lär sig att komma<br />
överens, trots att alla inte pratar<br />
på samma sätt eller ser lika ut. De<br />
mest attraktiva ungdomar för enheten<br />
är de som stannar i Vasa under<br />
de tre år som är utsatta. Således<br />
skapas det en stadig bas av studerande<br />
som kan hålla enheten och<br />
föreningen <strong>Justus</strong> livskraftig.<br />
Elias Poutanen<br />
Antagna 24 st<br />
17 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong><br />
Antagna 2006<br />
1. Österbotten 59 %<br />
2. Nyland 33 %<br />
3. Mellersta Finland 4 %<br />
4. Östra Finland -<br />
5. Västra Finland 4 %<br />
6. Norra Finland -
Vesa Annola<br />
Kauppaoikeuden dosentti<br />
Varatuomari<br />
KTT, OTT<br />
Talousoikeuden lehtori<br />
Vaasan Yliopisto<br />
Aikoinaan TV:ssä pyöri filmipätkä,<br />
jossa lapset kertoivat tulevaisuuden<br />
urahaaveistaan. Niissä vilahtelivat<br />
lentokapteeni, lääkärihoitaja, kilpajuoksija<br />
ja se klassinen lakasukoneen<br />
kuljettaja. Yksi puuttui.<br />
Kukaan ei sanonut: Minä haluan<br />
isona oikeustieteen tutkijaksi!?<br />
En minäkään lapsena halunnut.<br />
Halusin jalkapalloammattilaiseksi.<br />
Jos tutkijan ura ei kiinnosta myöhemminkään,<br />
niin se ei ole ihme.<br />
Tutkijan asemasta ei julkisuudessa<br />
ole viime aikoina annettu kovin<br />
ruusuista kuvaa. Siihen on liitetty<br />
epävarmuus, pätkätyöt, huono<br />
palkkaus, apurahojen metsästys<br />
ja eläke-etujen puuttuminen.<br />
Yliopistoon ja tutkijanuraan liittyykin<br />
monia kehitettäviä puolia.<br />
Kuitenkin tutkijan huoneessani on<br />
vuosien varrella palanut valo. Valo<br />
on palanut usein. Valo on palanut<br />
myöhään. Itse olen siis tutkijanuralle<br />
jäänyt. Varmemmaksi vakuudeksi<br />
olen vielä palannut takaisin tutkijan<br />
tehtäviin käytyäni muutaman<br />
vuoden ajan aidan toisella puolella<br />
pankkijuristin tehtävissä Helsingissä.<br />
No miksi palasin? Siksi, että<br />
yliopistossa ja tutkijanurassa hyvät<br />
puolet ovat mielestäni kuitenkin<br />
paljon painavammat kuin huonot<br />
puolet. Siksi, että se tutkiminen on<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 18<br />
MIKSI TUTKIJAKSI<br />
kaikesta huolimatta ollut hauskaa.<br />
M i k s i ?<br />
Oikeustutkimuksen näen kuin<br />
palapelin rakentamisen. Rakentaminen<br />
merkitsee uuden luomista.<br />
Tutkijalle osa paloista on annettu.<br />
Osaan paloista on kuitenkin<br />
vain materiaali. Minun tehtävänäni<br />
on muodostaa tästä materiaalista<br />
mahdollisimman hyvä<br />
kokonaisuus. Minun on luotava<br />
uusia paloja. Palat on sovitettava<br />
yhteen. Palapelin on näytettävä<br />
hyvältä. Mielekkyyttä tuottaa lopulta<br />
se, että haluan luomastani<br />
palapelistä olevan hyötyä myös<br />
muille. Oikeustutkimuksen liittymä<br />
käytäntöön saa olla läheinen.<br />
Tutkijan tehtävä mahdollistaa tämän<br />
palapelin rakentelun. Yliopisto<br />
antaa tähän vapauden. Voin<br />
itse valita tutkimuskohteeni, tutkimustapani<br />
ja tutkimusaikani. On<br />
selvää, että vapauteen tulee liittyä<br />
vastuun. Vapauden tulee tuottaa tuloksia.<br />
Kun minulla on vapaus järjestää<br />
tutkimustyöni haluamallani<br />
tavalla, niin se merkitsee tietysti<br />
samalla sitä, että kukaan muu ei tee<br />
lukujärjestystäni, kukaan ei minua<br />
päivittäin valvo. Minun on itse valvottava<br />
itseäni. Minun on järjestettävä<br />
työni niin, että voin esittää<br />
määräajoin työni tuottaneen tu-<br />
loksia. Työn onnistuminen mitataan<br />
siis tutkimusten syntymisellä.<br />
Jos kirjoitustyö olisi vastenmielistä,<br />
niin kaikki tämä olisi kovin<br />
vaikeaa. En voisi olla tässä työssä,<br />
jos minulla ei olisi hinkua<br />
päästä pohtimaan asioita.<br />
Vaikka tutkiminen on jo itsessään<br />
hauskaa, niin siinäkin tarvitsen<br />
onnistumisia, loppuun saattamisen<br />
kokemuksia. Hyviä hetkiä ovat<br />
tietysti ne, kun saan tutkimuksen<br />
valmiiksi. Tutkijaksi koen itseni<br />
kuitenkin erityisesti siinä, että<br />
edellisen loppuun saattamisen<br />
jälkeen uuden tutkimuksen aloittaminen<br />
on kaikkein hauskinta. Silloin<br />
vapauden tunne ja avoin mahdollisuus<br />
uusien tutkimuskohteiden<br />
etsimiseen innostaa aina uudelleen.<br />
Mikään työ ei ole aina herkkua.<br />
Tutkijan tehtäviin liittyy myös<br />
luomisen tuskaa ja pysähtyneisyyden<br />
kausia. Vaikeampien vaiheiden<br />
jälkeen hyvätkin hetket tuntuvat<br />
kuitenkin sitäkin paremmilta. Ja<br />
kun oikeustutkimus ei kulje, niin<br />
silloin voi lähteä vaikka käymään<br />
kahvilla Oscarissa. Silloin voi vaikka<br />
vapaasti pohdiskella 5-vuotiaan<br />
tyttäreni Sarlotan kysymyksiä siitä,<br />
onko käärmeellä häntää ja miksi<br />
on kuukausia. Mitähän Sarlotta haluaisi<br />
tehdä isona?
Vasa enhetens historia och framtid<br />
I. ETABLERINGEN<br />
Det rådde en brist på tvåspråkigajurister<br />
vid 80- och 90-talets skifte<br />
i mellersta Finland. Underskottet<br />
märktes främst inom den offentliga<br />
sektorn i Vasa. Hovrätten och<br />
underrätter hade svårt att rek<strong>ry</strong>tera<br />
både auskultanter och stadigvarande<br />
personal. Behovet av jurister<br />
som just talade både svenska och<br />
finska var skrikande. Det fanns<br />
tillräckligt med sådana som kunde<br />
antingen det ena eller andra språket.<br />
En kommittee i undervisningsministeriet<br />
tillsattes för att utreda<br />
möjliga lösningar. Åbo Akademi<br />
var en stark kandidat. Vasa hovrätt<br />
befarade dock att utbildningen då<br />
skull placeras i Åbo, vilket skulle<br />
leda till att de utexaminerade inte<br />
skulle söka sig till Vasa. Man antog<br />
att svenskspråkiga österbottningar<br />
skulle söka in mest om utbildningen<br />
fanns i Österbotten.<br />
Varje studerande på enheten i Vasa<br />
borde tacka den tidigare hovrätts<br />
presidenten Erkki Rintala. I ett<br />
brev daterat 12.2 1990 ber Rintala<br />
att Helsingfors universitet skall utreda<br />
möjligheterna för att starta en<br />
tvåspråkig utbildning i Vasa. Denna<br />
händelse kom att bli startskottet<br />
för utbildningen i Vasa. 15.3 1990<br />
påbörjade en arbetsgrupp på den<br />
juridiska fakulteten att utreda saken.<br />
Fakultetens dåvarande dekan<br />
Mikael Hidén förhöll sig positivt<br />
till initiativet. Arbetet fortskred<br />
snabbt trots att Juristförbundet<br />
inte var helt med på noterna. Sammarbetsavtalet<br />
mellan Helsingfors<br />
universitet, Vasa universitet och<br />
Svenska handelshögskolan undertecknades<br />
20.6.1991.<br />
Enheten i Vasa påbörjade sin verksamhet<br />
hösten 1991. 25 jurisstuderande<br />
påbörjade sina studier i<br />
Fabriikki i Vasa universitets ut<strong>ry</strong>mmen.<br />
<strong>Justus</strong> r.f. bildades fort för att<br />
bevaka studerandenas intressen.<br />
Så småning om lyckade föreningen<br />
etableras sig. Ämnesföreningen<br />
Codex och Pykälä i Helsingfors<br />
var fientligt inställda till <strong>Justus</strong><br />
försök att bli representerad i Finlands<br />
Juristförbund. Med utmärkt<br />
förhandlingteknik och stark vilja<br />
lyckades <strong>Justus</strong> säkerställa sin plats<br />
i utskotten.<br />
<strong>Justus</strong> mår exakt så bra som styrelsen<br />
mår. Varje år tillträder en<br />
styrelse som avspeglar <strong>Justus</strong> det<br />
året. Den första prepkursen och<br />
årsfesten hölls 1992. Hemsidorna<br />
kom 1995 och <strong>Ex</strong> Nunc avlades<br />
14.8.1996. Andra traditioner har<br />
också skapats. De blommar ibland,<br />
beroende på styrelsens värderingar<br />
I Fabriken startade utbildningen<br />
och ambitioner. Fyra tutorer tar<br />
hand om den årliga dosen av gulisar.<br />
<strong>Justus</strong>iter har också varit tutorer<br />
för internationella studerande<br />
som kommer till Vasa universitet.<br />
Kanske ett surrogat för att utbyteselever<br />
aldrig kommer till enheten.<br />
Kontakt med andra studentföreningar<br />
hålls. Sammarbetet med<br />
Åbo Akademis kåravdelning i Vasa<br />
(KAV) och Studentkåren vid Svenska<br />
handelhögskolan i Vasa SSHV<br />
förekommer. Samarbetet mellan<br />
Vasa universitets ämnesföreningar<br />
är också intimt. Kontakten med de<br />
andra juridiska ämnesföreningarna<br />
är naturlig. Man kan dock diskutera<br />
om medlemmarna av de andra<br />
föreningarna anser att <strong>Justus</strong> är en<br />
fullgod jämlike med dem. Antagligen<br />
beror det på att <strong>Justus</strong> är liten<br />
och delvis på att de inte känner till<br />
vår verksamhets omfattning.<br />
Enheten är tvåspråkig. I praktiken<br />
funkar det inte alltid helt bra.<br />
Personalens språk dikterar ganska<br />
långt hur studerandena använder<br />
språken. Svensk- och finskspråkig<br />
personal borde finnas på enheten.<br />
För att tvåspråkigheten skall få en<br />
starkare ställning bör studerandena<br />
målmedvetet hålla sig till sitt språk.<br />
Tvåspråkiga studerande använder<br />
sig mycket av finska, vilket skapar<br />
en obalanas. Enhetens språk är det<br />
19 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
språk som eleverna talar. Därför är<br />
deras insats och inställning avgörande.<br />
Många svenskspråkiga pratar<br />
finska för att lära sig finska. Det<br />
är smart.<br />
II. FINANSIERINGEN<br />
Som utgångpunkt är det viktigt att<br />
komma ihåg att enhetens finansiering<br />
inte bygger på antalet examen<br />
som enheten producerar. Detta sätt<br />
fungerar inte då de studerande flyttar<br />
från Vasa före de blir utexaminerade.<br />
Finansieringen av utbildningen har<br />
alltid varit skräddarsydd och unik<br />
och kan således inte jämföras t.ex.<br />
med juridiska fakulteten i Helsingfors.<br />
Enheten fick ett projekt bidrag<br />
1991 av Vasa länstyrelse. Undervisningsministeriet<br />
och Vasa stad<br />
bidrog i finansieringen. Perioden<br />
1992 – 2004 kan karaktäriseras av<br />
en mycket kortsiktig finansiering.<br />
Från 1994 framåt bidrog Vasa stad<br />
med att betala lön till en hjälp- och<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 20<br />
senare en professurtjänst. Enheten<br />
fick sina anslag årligen och bland<br />
annat avdelningssekreteraren fick<br />
skriva ett nytt arbetsavtal varje år.<br />
2004 var ett lyckoår för utbildningen<br />
i Vasa. Då skrevs ett avtal<br />
, som gav en väsentlig t<strong>ry</strong>gghet till<br />
enheten genom att garantera finansieringen<br />
för en längre tid, under.<br />
Avtalet som är i kraft från 1.6<br />
2004 – 31.7 2009 garanterar finansieringen<br />
av en administrerande<br />
person och en professurstjänst.<br />
Dessutom täcks verksamhetsfinansieringen.<br />
I den ingår timlöner till<br />
lärarna samt deras övernattning,<br />
hyra av ut<strong>ry</strong>mmena och andra löpande<br />
kostnader. I dagens läge hyr<br />
enheten ut<strong>ry</strong>mmena i ämbetshuset<br />
av Vasa universitet.<br />
Vasa stad, Korsholms kommun<br />
och Österbottens förbund har<br />
gjort ett principbeslut enligt vilket<br />
de garanterar finansieringen av en<br />
lektorstjänst på enheten. Tjänsten<br />
har funnits sedan 2004. Budgeten<br />
uppgörs årligen i kommuner och<br />
städer. Således är denna kanal inte<br />
lika långtgående som ovannämnda<br />
avtal.<br />
På enheten finns också en assistent,<br />
som för närvarande är Petteri<br />
Korhonen. Assistenten finansieras<br />
av flera stiftelser. Dessa är Har<strong>ry</strong><br />
Schaumans stiftelse, Stiftelsen för<br />
Österbottens högskola, Stiftelsen<br />
handlanden Gustaf Svanljungs Donationsfond<br />
och Sigrid Ljuselius<br />
stiftelse. Stiftelserna beviljar stöd<br />
för ett år i gången. Tjänsten har<br />
funnits sedan 2004. Flera andra<br />
sitftelser och organisationer har bidragit<br />
med medel till enheten.<br />
Trots att den ekonmiska situationen<br />
idag är bra har det funnits<br />
mindre fröjdfulla år. Ett år betalades<br />
avdelningssekreteraren Marja-<br />
Riitta Hakalas lön med pengar som<br />
samlats ihop av diverse stiftelser<br />
i Vasa. Initiativet togs av ett hovrättsråd.<br />
Ett missförhållande är avdelningssekreterarens<br />
arbetsavtal.<br />
Hakala har gjort åtskilliga viss tids<br />
avtal som grundar sig på enhetens<br />
projektmässiga karaktär. Hakala<br />
har dessutom en gång fått delta i<br />
samarbetsförhandlingar då hon<br />
skulle sägas upp. Den ekonomiska<br />
situationen fick just då ett uppsving,<br />
vilket resulterade i att man<br />
bestämde sig för att inte säga upp<br />
henne under förhandlingarna.<br />
Att finansiera en professur är dyrt.<br />
Man kan fråga sig om enheten i<br />
Vasa skulle kunna använda sina<br />
små tillgångar på ett nyttigare vis.<br />
För närvarande är Kimmo Nuotio<br />
professor. Trots att han är sällan i<br />
Vasa har han lyckats göra enheten<br />
mer känd inom fakulteten i Helsingfors.<br />
Vasa behöver en ambas-<br />
I dagens läge finns enheten i Ämbetshuset<br />
på Brändö i Vasa.
sadör i Helsingfors och Nuotio har<br />
varit en bra sådan. Under årenslopp<br />
har han också utvecklat enheten åt<br />
ett mycket positivt håll. En enhet<br />
utan professurer skulle kanske inte<br />
tas på allvar.<br />
III. FRAMTIDEN<br />
Utbildningen är i ett b<strong>ry</strong>tningsskede.<br />
Finansieringsavtalet tar slut<br />
2009. Efter det är inget spikat, men<br />
vissa löften har givits.<br />
I samarbetsdelegationen fattar man<br />
de viktigaste besluten om enhetens<br />
framtid. Till den hör juridiska fakultetens<br />
dekan, Vasa universitets<br />
rektor, Vasa enhetens ansvarsperson<br />
Kimmo Nuotio, Hankens professor<br />
Petri Mäntysaari och <strong>Justus</strong><br />
ordförande.<br />
Enligt Dekan Jukka Kekkonen<br />
skall utbildningen i Vasa fortsätta<br />
och utvecklas. Enheten är nuförtiden<br />
ett etablerat laboratorium för<br />
tvåspråkig undervisning i juridik<br />
Han tror att utbildningen kommer<br />
att fortsätta åtminstone med samma<br />
volym också efter 2009, trots<br />
att universitetens medel är knappa<br />
i Finland. Konkret vet vi inte vad<br />
det innebär. Samarebetet har fungerat<br />
utmärkt med de andra finansiärerna<br />
säger Kekkonen.<br />
Då utvecklingen planläggs är det<br />
viktigt att <strong>Justus</strong> sägaer sitt. Nästan<br />
alla studernade är insatta i utbildningen<br />
och kan bidra genom<br />
att reflektera om sina erfarenheter.<br />
Dialogen mellan ledningen och<br />
studerandena är rak i Vasa.<br />
Utbildningen har hela tiden utvecklats<br />
till det bättre. An efter har<br />
utbildningen lyckats etablera sig<br />
och få en naturlig position. Finansieringen<br />
har blivit stabilare och<br />
fler och fler studerande väljer att<br />
studera längre i Vasa. Det är också<br />
avgörande för utbildningen att studerandebottnet<br />
är stabilt.<br />
Det är också klart att<br />
de som påbörjat sina<br />
studier i Vasa klarar sig<br />
bra i arbetslivet. Flera<br />
studerande har lyckats<br />
få eftertraktade stipendier<br />
inom forskar branschen.<br />
I dagens läge<br />
forskar tre studerande,<br />
som påbörjat sina studier<br />
i Vasa, i juridiska<br />
fakultetens KATTI-institut.<br />
Flera doktorander<br />
har påbörjat sina<br />
studier i Vasa.<br />
Det är svårt att avgöra<br />
om det borde bli<br />
Det vetenskapliga biblioteket<br />
Tritonia är studerandenas vardagsrum.<br />
möjligt att utföra magisterskedet i<br />
Vasa. Personligen är dekanen Jukka<br />
Kekkonen och Kimmo Nuotio<br />
av den åsikten att det skulle kunna<br />
bli möjligt att studera till magister i<br />
Vasa om medlen räcker till det.<br />
En viktig fråga för enheten är att<br />
poänggränserna hålls tillräckligt<br />
höga. Det får inte vara för lätt att<br />
komma in i Vasa. Speciellt den<br />
svenska kvoten måste hållas på en<br />
tillräckligt hög nivå.<br />
För att enheten fortsatt ska kunna<br />
blomstra behöver den all finansiering<br />
som den får nu. Enheten<br />
skulle klart magra om den regionala<br />
finansieringen skulle upphöra.<br />
Således är det viktigt att vi<br />
håller stånd och berättar hur bra<br />
vi är både i förhandlingarna med<br />
universitet och med de regionala<br />
finansiärerna. Här har <strong>Justus</strong> en<br />
central roll.<br />
Elias Poutanen<br />
Personal 1991 – <strong>2007</strong><br />
Ansvarande professor<br />
Dan Frände, 1991 – 1994, sommaren 1994<br />
Kjell Sevón, våren 1994<br />
Ari-Matti Nuutila, 1994 – 1996<br />
Johanna Niemi-Kiesiläinen, 2000 – 2001<br />
Kimmo Nuotio, 1996 – 2000, 2001 –<br />
Avdelningssekreterare<br />
Jaana Hautala, 1991<br />
Marja- Riitta Hakala, 1991- <strong>2007</strong><br />
---------samt<br />
en assistent och en lektor<br />
21 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
Petteri Korhonen lähti Amerikkaan<br />
Petteri lähti Amerikkaan. <strong>Ex</strong> Nunc<br />
tutki oleelliset asiat.<br />
Petteri Korhonen lähti 21.3. uuteen<br />
maailmaan. Uudisraivaajat lähtivät<br />
löytääkseen onnensa avaralla<br />
preerialla ja uskonmiehet lähtivät<br />
saadakseen harjoittaa omia asioita<br />
rauhassa. Vaasa ja Suomi kävivät<br />
liian pieniksi joten Petteri suuntasi<br />
askeleensa kohti Atlantaa, jossa<br />
asuu Yhdysvaltojen lihavimmat<br />
kansalaiset. Herra Korhonen väittää<br />
kuitenkin, että tällä seikalla<br />
ei ollut mitään merkitystä hänen<br />
valinnassa.<br />
Herra Korhonen on huhtikuun<br />
Georgia State University-yliopistossa.<br />
Hän tutkii Visiting scholarina<br />
erityisesti ”Fair use”- ja ”De-minis”<br />
oppeja immateriaalioikeuden<br />
kentällä. Hän aikoo myös kerätä<br />
tietoa väitöskirjan kirjoittamiseen,<br />
jota ei löydy tarpeeksi pohjoismaista.<br />
Korhonen kirjoittaa kuitenkin<br />
väitöskirjansa ruotsiksi, koska se<br />
avaa uusia keskustelukanavia pohjoismaissa.<br />
Väitöskirjan työnimi<br />
on Lojalitetspräglade immaterialrättspositioner:<br />
Parodi som en<br />
del av immaterialrättens allmänna<br />
läror särskilt med hänsyn till s.k.<br />
merchandising av välansedda figurer<br />
och personer.<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 22<br />
Georgia Universityssä professorina<br />
toimiva immateriaalitähti Michael<br />
B. Landau kutsui Korhosen tutkijaksi<br />
yliopistoon Landaun ollessaan<br />
opponenttina väitöstilaisuudessa<br />
Suomessa toukokuussa 2006.<br />
Landau oli ennen professoriuraansa<br />
asianajaja ja ammattikitaristi.<br />
Yhdysvaltojen maine on kärsinyt<br />
kansainvälisesti seikkailumaisen<br />
ulkopolitiikan vuoksi. Petteri<br />
Korhonen ei halua ottaa kantaa<br />
asiaan, vaikka tietää, että haastattelu<br />
menee painoon vasta hänen<br />
lähdettyä, mutta lisää, että sitä<br />
voi perustellusti kritisoida. Voisin<br />
joutua Guantanamoon, Korhonen<br />
nauraa.<br />
Korhonen ja Helsingin yliopiston<br />
kauppaoikeuden professori Niklas<br />
Bruun osallistuvat ensin kasainväliseenimmateriaalioikeusseminaariin.<br />
Seminaarin päätyttyä<br />
Korhonen jää tutkijaksi yliopistoon.<br />
Hän tulee myös tutustumaan<br />
käytännölliseen immateriaalioikeuteen<br />
vierailemalla mm. asianajotoimistoissa<br />
Epstein Becker &<br />
Green P.C. ja Kilpatrick Stockton<br />
LLP Georgiassa. Epstein Becker &<br />
Green, P.C. palkkalistoilla on 400<br />
juristia. Toimiston osakkaasta Ko-<br />
rhonen sai kuulla opiskelija Esa<br />
Alangon kautta.<br />
Kuten Vaasan opiskelijat tietävät<br />
Petteri ei tyydy pieneen. Petteri<br />
asuu maineikkaalla Midtownin<br />
alueella Atlantassa. Talo on hulppeasti<br />
kalustettu ja katolla on koripallo-<br />
ja tenniskentät.. Talossa on<br />
myös uima-allas. Tästä huvista on<br />
maksettava 2300 euroa kuussa. Korhonen<br />
ei myöskään pelkää joutuvansa<br />
vastuuseen matkansa aikana.<br />
Vakuutukset ovat kunnossa, hän<br />
virnistää.<br />
Korhonen ei halua kuitenkaan<br />
saada ylimielisen sivistyneen eurooppalaisen<br />
leimaa. Tästä syystä<br />
hän aikoo myös käydä katsomassa<br />
Atlanta Thrashers – Toronto Maple<br />
Leafs jääkiekko-ottelun. Hän aikoo<br />
myös ehtiä käymään New Yorkissa.<br />
Nykyään uiva New Orleans ei kiinnosta<br />
Petteriä.<br />
Petteri ei pelkää lentämistä, koska<br />
hänellä on hyvät henkivakuutukset.<br />
Jos isä häviää Amerikkaan niin<br />
pojalle jää hyvät oltavat, Petteri<br />
vitsailee, ja poistuu Oscarin kahvilasta<br />
nahkatakki niskassa.<br />
teksti Elias Poutanen
Är ELSA Wasa död?<br />
I Mars <strong>2007</strong> ordnade ELSA Wasa<br />
en pokerkväll. Till tillställningen<br />
kom styrelsen samt två ex styrelsemedlemmar<br />
tros att allt var väl organiserat.<br />
Popcorn hade poppats<br />
och chips hade satts i skålar. Tillställningen<br />
var gratis och utmärkta<br />
d<strong>ry</strong>cker fanns tillhanda för mycket<br />
skäliga pris. Marknadsföringen<br />
hade skötts enligt konstens alla regler<br />
och lokalen var helt ny. Inga<br />
medlemmar deltog.<br />
ELSA Wasa ordnar program för<br />
sina medlemmar. Hösten 2006<br />
ordnades en Italiensk kväll där det<br />
serverades lasagne. Festtalaren bad<br />
konstigt nog om att få mera pizza.<br />
Kvällen var lyckad. Somliga började<br />
prata engelska under kvällens<br />
lopp. Dessutom får man inte glömma<br />
föreningens besök till Padova i<br />
Italien våren 2006. Förenigen väntar<br />
på att värdarna ska besöka, men<br />
tillsvidare har det inte hörts något.<br />
Trots att föreningen ordnat program<br />
har den upplevts som<br />
halvdöd och fallit helt i skuggan av<br />
<strong>Justus</strong>. Till <strong>Justus</strong> styrelse väljs aktiva<br />
personer. ELSA Wasa kommer i<br />
andra hand och har haft svårt att få<br />
ihop en styrelse. Det har dock alltid<br />
lyckats. Det har också förekom-<br />
mit att man varit med i både <strong>Justus</strong><br />
och ELSAs styrelse. Detta har visat<br />
sig vara dåligt, på grund av att man<br />
inte tagit ELSA Wasas angelägenheter<br />
seriöst. ELSA Wasa skulle<br />
må bättre om detta inte skulle förekomma.<br />
Det största problemet är att medlemmarna<br />
inte deltar i programet<br />
som ELSA Wasa ordnar. Således<br />
måste det vara något fel i programmet<br />
som erbjuds om vi inte utgår<br />
från att det är fel på medlemmarna.<br />
I många fall konkurrerar ELSA<br />
Wasa med <strong>Justus</strong> program.<br />
Föreningen måste erbjuda program<br />
och service som <strong>Justus</strong> inte<br />
har och använda sig av de specialstyrkor<br />
som ELSA har. Vilka dessa<br />
konkreta styrkor är, är svårt att<br />
säga. I praktiken torde man dock<br />
kunna få mycket ut av sammarbete<br />
mellan de andra lokalförbunden.<br />
Det lokala programmet i Vasa ska<br />
lägga vikten på det mycket mer alternativa.<br />
I huvudregel är <strong>Justus</strong> så<br />
kallade kulturprogram på den våtare<br />
sidan. ELSA Wasas program<br />
ska vara kulturellare, alternativare<br />
och spontanare. Det var skall helt<br />
enkelt vara mera Elias. Då kan vi<br />
åter se hur ELSA Wasa majestätiskt<br />
stiger som en gång förr.<br />
VILL DU BLI JURIST ?<br />
ELSAs styrka är dess starka nätverk<br />
runt om i världen och i Finland.<br />
Förmånerna är uppenbara då du<br />
deltar i de internationella evenemang<br />
som ordnas runt om i Europa.<br />
Evenmangen är färre men<br />
av mycket större art. Större än vad<br />
<strong>Justus</strong> eller någon annan ämnesförening<br />
någonsin skulle kunna<br />
ordna.<br />
Under vårenslopp skall ELSA Wasa<br />
ordna program för sina medlemmar.<br />
På menyn står kulturella,<br />
kreativa och kulinariska evenmang.<br />
Bered dig på en annorlunda<br />
upplevelse.<br />
Läs mer om ELSA(European Law<br />
Student Association) på deras<br />
hemsida på www.elsa.org<br />
Elias Poutanen<br />
ELSA Wasas styrelse 2006<br />
Linda Holmström – President<br />
Kira Viio – Sekreterare<br />
Eveliina Taipalus – Pengaräknare<br />
Elias Poutanen – S&C<br />
DELTA I JUSTUS PREPKURS<br />
WWW.JUSTUSWASA.FI<br />
23 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
Asiaton oleskelu<br />
kielletty<br />
Nämä sanat olivat yllätyksekseni<br />
Vaasan yliopiston ovessa, kun siir<strong>ry</strong>in<br />
luennolta tietokoneluokkaan.<br />
Tietysti nuo sanat voi kuitata<br />
moitteena satunnaisille kauppatieteilijähäiriköille,<br />
mutta ne jäivät<br />
vaivaamaan sen verran, että kirjoittelen<br />
nyt tätä tekstiä.<br />
Minulle yliopisto on aina merkinnyt<br />
sivistystä. Tämän ajatuksen<br />
taustalla on ollut idealistinen<br />
kuva paikasta, jossa on mahdollista<br />
käydä henkeviä käytävä- tai<br />
pöytäkeskusteluja erilaisista<br />
ajankohtaisista tai ajankohdattomista<br />
aiheista. Tietenkään tämä<br />
ihannekuva ei useinkaan toteudu<br />
käytännön yliopistoelämässä.<br />
Kuitenkin tuo ajatus sivistyksestä<br />
yliopiston taustalla on edelleen<br />
nähtävissä esimerkiksi Helsingin<br />
yliopiston logossa, jonka<br />
tarkoituksena on kai muistuttaa<br />
tiedon liekkiä. Tämän ajatuksen<br />
voimme jäljittää vapaavalintaisesti<br />
valistuksen, renessanssin, Kalifaattien,<br />
Bysantin ja Rooman kautta<br />
Kreikkaan, jossa enemmän tai<br />
vähemmän syntyi yliopiston vaalima<br />
kuva sivistyksestä. Tällöin sivistyksen<br />
sekoittuu mielestäni kaksi<br />
asiaa; osanotto ja joutilaisuus.<br />
Ensinnäkin kreikkalaisen kaupunkivaltion,<br />
poliksen, teki<br />
aikalaisiinsa verraten poikkeukselliseksi<br />
se, että vapaat miehet saivat<br />
osallistua poliittiseen päätöksentekoon.<br />
Siitäkin huolimatta, että<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 24<br />
nämä miehet olivat vain<br />
vähemmistö ja naiset<br />
eivät osallistuneet<br />
päätöksentekoon, oli<br />
tämä huomattava edistysaskel.<br />
Oleellista<br />
päätöksenteolle oli se,<br />
että vapaat miehet pääsivät<br />
poliksen torille,<br />
agoralle, päättämään<br />
asioistaan. Avoin tila mahdollisti<br />
puolidemokraattisen päätöksenteon.<br />
Samalla tavalla vapaat miehet<br />
saivat pohtia ja miettiä asioita,<br />
joihin sivistyksemme perustuu. Vapaus<br />
ottaa osaa ja tuoda ajatuksensa<br />
julki, ilman uhkaa tyrannin tarjoamasta<br />
kuolemasta, loivat uusia<br />
mullistavia ideoita. Toiseksi yhteiskunta<br />
oli tarpeeksi pitkälle kehittynyt<br />
esimerkiksi siinä, että vapaat<br />
miehet saattoivat antaa orjien<br />
hoitaa oliivipuitaan, niin että omaa<br />
aikaa jäi mietiskelyyn. Tarkoituksena<br />
ei ole kuitenkaan idealisoida<br />
orjataloutta. Haluan kuitenkin<br />
tuoda esille sen, että ylijäämää<br />
oli kertynyt niin paljon, että joillakin<br />
onnekkailla, joskus opiskelijan<br />
näkökulmasta epäonnisilla, oli<br />
mahdollisuus omistautua myös<br />
muulle kuin ruumiilliselle työlle.<br />
Tämä yhdessä uudenlaisen henkisen<br />
ilmapiirin kanssa sai aikaan<br />
sen, että tulosta syntyi aikalaisiin<br />
verraten huomattavalla tahdilla.<br />
Nyt kuitenkin tuo lappu, asiaton<br />
oleskelu kielletty, kieltää molemmat<br />
niistä perusteista joihin<br />
mielestäni yliopistollinen sivistys<br />
perustuu. Tehokkuusvaatimukset<br />
ovat lapun myötä siirtyneet<br />
käytännön tasolle. Ennen kuin<br />
huomaammekaan kirjastossa on<br />
kylttejä, jotka kehottavat lukemaan<br />
nopeammin tai kieltävät merelle<br />
tuijottelun. Ehkä tämä on liioittelua.<br />
Totuus kuitenkin on, että joku<br />
on kieltänyt minua oleskelemasta<br />
omalla agorallani. Näin minulta<br />
kielletään sekä tila että joutilaisuus,<br />
jotka mahdollistivat länsimaisen<br />
sivistyksen rakentamisen. Vaikuttamisen<br />
suhteen olen ollut skeptinen<br />
jo aiemminkin. Nykyajan<br />
agoralla eivät siis enää vaani tyrannien<br />
kätyrit, vaan tehokkuuden<br />
vahtikoirat. Tuo lappu siis pyrkii<br />
tuhoamaan sivistysyliopiston perusteet.<br />
Vai liittyykö kehotus putkitutkintomalliin?<br />
Mahdollisesti<br />
joku hops-tarkastaja on käynyt liimaamassa<br />
lapun oveen muistuttaakseen<br />
meitä valmistumisesta viidessä<br />
vuodessa. Senioripuolueen<br />
seuraava vaaliteema opiskelijoille<br />
voisikin olla seuraava: ”Asiaton<br />
oleskelu kielletty, työelämään ja<br />
heti! Muuten jäävät mummojen<br />
rahat saamatta!”<br />
Tommi Niemi
Fritid<br />
25 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
SAGAN OM BTB SITSEN<br />
Det var en kall januari dag, den<br />
31.1. Bland slätterna på pampas<br />
vankades det sitz, närmare bestämt<br />
Back to Business-sitz.. Ett gäng<br />
glada justusiter inledde dagen med<br />
en arbetssökningskurs. Tyvärr var<br />
det litet glest i raderna och även<br />
en av föreläsarna uteblev. Efter en<br />
kopp beskt te och en torr kakbit<br />
gav sig två av justusiterna, Hanna<br />
och Pia-Maria, ut på nya äventyr<br />
på universitetscampus. De styrde<br />
kosan mot Oscar, cafét alltså, där<br />
de i rask takt åtnjöt den aningen<br />
bastanta pastan. Hanna hade en<br />
läkartid att passa - stressen var<br />
enorm. De hoppade in i Pias<br />
förgyllda golf, hämtade Jesper,<br />
stuvade in diverse innebandy-<br />
mailor i bakluckan och t<strong>ry</strong>ckte<br />
gasen i botten med riktning mot<br />
centrum. Hanna kom i tid. :)<br />
Kväll. Hemma på<br />
Kråkfjärdsgatan hade Pia-Maria<br />
krångel med nette (Internet).<br />
Hon satt i princip hela dagen och<br />
väntade på datagubben, som aldrig<br />
anlände. Då beslöt hon sig för att<br />
ringa sin vän Hanna och höra sig<br />
för om hennes Internet fungerade.<br />
Pia var lite stressad eftersom hon,<br />
som ekonomiansvarig, såg sitt<br />
ansvar och ville betala sitzen på<br />
förhand. Hanna erbjöd sig att<br />
hämta Pia eftersom det regnade,<br />
men samariten Pia ville inte belasta<br />
sjuklingen, så hon vandrade iväg<br />
till Hannas residens. Väl framme<br />
med sminket rinnande längs<br />
kinderna och håret på ända, satte<br />
hon sig vid datorn för att äntligen<br />
få betala sitzen. Som pricken över<br />
i fungerade inte bank-koderna.<br />
Bedrövade och olycksdrabbade gav<br />
de sig i all fall iväg till Olliver´s in.<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 26<br />
Hanna, som hade haft en allmänt<br />
jobbig dag, var lite tankspridd<br />
och insåg samtidigt som hon<br />
smällde igen dörren att nycklarna<br />
fanns på andra sidan den enorma<br />
betongdörren. Reservnyckeln<br />
befann sig på Kråkfjärdsgatan.<br />
Suck. I brist på kontanter gav sig<br />
töserna iväg till rewell för att besöka<br />
Otto samtidigt som de spekulerade<br />
hur de skulle drabbas här näst.<br />
Sitzen. Härmed tog<br />
bedrövelserna slut. I dörren<br />
möttes de av glada ansikten<br />
och en vänlig ägare. Temat för<br />
kvällen var musik, vilket märktes<br />
i varierande omfattning. Humöret<br />
var dock på topp och närvarande<br />
var cirka 20 justusiter. Servitörerna<br />
bar fram huvudrätten, som var<br />
en tallrik med friterade grejer.<br />
Spriten flödande, speciellt i det<br />
ganska mansdominerade hörnet.<br />
Programmet var musikinspirerat<br />
med bland annat lekar och singstar.<br />
Alla fickdadelavenvackertolkning<br />
av Europe´s Final Countdown,<br />
featuring Emil och Ilkka. Efter att<br />
punschen druckits upp och krogen<br />
vandaliserats intog justusiterna<br />
dansgolvet. Representationen av<br />
folk i övrigt var relativt svag, detta<br />
märktes dock inte på volymen eller<br />
stämningen.<br />
Efter ett tag kände<br />
justusiterna för att socialisera sig<br />
med andra än personalen och<br />
begav sig till Fontana. Kön sträckte<br />
sig långt över torgets gränser mot<br />
horisonten (det var strippor på<br />
fontana). Väl inne splittrades gänget<br />
åt vitt skilda håll. Hanna och Pia<br />
och några till tog först bara några<br />
prövande steg mot dansgolvet<br />
men fastnade i en diskussion med<br />
varandra. Hanna insåg snart att<br />
benet inte skulle hålla länge till.<br />
Hon tog upp detta med kamrat Pia,<br />
som rådgav henne att ta taxi till<br />
Kråkfjärdsgatan och k<strong>ry</strong>pa till kojs.<br />
Detta på grund av att Hanna var<br />
nyckellös. Pia och kamrat Linda<br />
hade bestämt sig för att festa loss,<br />
vilket de gjorde ca en halvtimme<br />
innan de blev trötta och for hem,<br />
liksom de flesta andra justusiter<br />
hade gjort vid det här laget. Kort<br />
och gott en annars olycksdrabbad<br />
dag fick sig ett lyckligt slut.<br />
Snipp snapp snut, så var sagan<br />
slut.<br />
Pia-Maria Pihlaja<br />
Hanna Nylund
Mellan slurp<br />
Emils halare<br />
Asianajotoimisto Alanko & Andersson<br />
Ilkka Ilves<br />
Pia-Maria<br />
27 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong><br />
Nathalie
Päivä alkoi loistavissa tunnelmissa<br />
ainakin meidän fuksien kohdalta<br />
vahingonkorvausoikeuden luennoilla.<br />
Ulkona paistoi aurinko<br />
ja pakkanen paukkui reippaasti<br />
kahden kymmenen miinusasteen<br />
alapuolella. Kaikilla oli suuret odotukset<br />
päivää kohtaan!<br />
Kun pääsimme luennolta, suuntasimme<br />
pukemaan haalarit sekä<br />
kymmenen vaatekerrosta niiden<br />
alle ja suuntasimme Kalarantaan,<br />
jossa järjestettiin Suuri mäenlaskukilpailu.<br />
Tarjolla oli myös<br />
lämmikettä mehun, kaakaon ja<br />
hernekeiton muodossa. Näky oli<br />
mahtava: kymmenet eriväriset<br />
haalarit loistivat kaiken valkeuden<br />
ja auringon paisteen keskellä. Kaikilla<br />
tuntui olevan hauskaa ja kelkat<br />
olivat mitä mielikuvituksellisimmat<br />
häkkisängystä ja palavasta<br />
kirkosta meidän ikiomaan <strong>Justus</strong>sohvaamme.<br />
Suunnittelu oli aloitettu jo aikaisin,<br />
toteutus tosin jäi viime minuuteille.<br />
Pysyimme vanhalla linjalla<br />
ja otimme <strong>Justus</strong>-huoneelta vanhan<br />
ja uskollisen sohvavanhuksen<br />
ja tunasimme siihen kauniisti patinoituneet<br />
talvisota-sukset, jotka<br />
Elias oli löytänyt jostain käytettyjen<br />
tavaroiden kaupasta. Pojat yrittivät<br />
kiinnittää suksia naulaamalla,<br />
mutta eihän siitä aluksi meinannut<br />
tulla mitään (oikkaripojat), joten<br />
allekirjoittaneen täytyi vanhana<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 28<br />
FASTLASKIAINEN -<br />
TALVIPÄIVIEN TAL-<br />
VIPÄIVÄ Noora Lindkvist<br />
puutyökonkarina tarttua vasaran<br />
varteen ja näyttää miten naula<br />
uppoaa J. Kyllähän pojat sitten<br />
lopulta saivat sukset jotenkuten<br />
kiinni ja kun vuoromme tuli, odotukset<br />
olivat korkealla. Sohvamme<br />
näytti vaaralliselta haastajalta puutyöopiskelijoiden<br />
RG-linelle, mutta<br />
kun alkuvauhdit oli työnnetty, aurausasentoon<br />
vahingossa naulatut<br />
sukset veivät meidät suoraan<br />
väkijoukkoon noin kahden metrin<br />
päähän, joka oli aivan eri suunnassa<br />
kuin määränpää ja tuomarit.<br />
Pettyneinä mutta jo valmiina<br />
seuraavan vuoden haasteisiin, lähdimme<br />
kotia kohti ja jätimme sohvan<br />
odottamaan omaa kyytiään.<br />
Illan alkoholipitoinen ohjelma<br />
alkoi kello 19 Hankenin After<br />
Ski-sitseillä Cellanissa, toki pojat<br />
olivat aloittaneet lämmikkeellä<br />
jo mäenlaskun viimassa. Sitsit, ne<br />
olivat hieman kaoottiset, ruoka ei<br />
ollut lähelläkään Olliksen tasoa,<br />
ja paikalla oli muutama ärsyttävä<br />
vierustoveri Kokkolasta (Hankenista!),<br />
mutta olimme saaneet kasaan<br />
laajan <strong>Justus</strong>-edustuksen suhteessa<br />
siihen, paljonko meitä yleensä näkee<br />
muiden juhlissa J Ja olihan<br />
meillä siellä sitseillä hauskaa, kun<br />
pääsimme snapsien kautta tunnelmaan<br />
kiinni ja kai meistä joku<br />
osallistui johonkin kilpailuunkin,<br />
jonka muistaakseni voitimme,<br />
tosin muistikuvani ovat hataria<br />
tuolta ajalta, joten sanoihini ei ole<br />
luottaminen… Joka tapauksessa<br />
kannattava reissu.<br />
Sitsien jälkeen tanssimme ja vietimme<br />
aikaa Cellanin loistavalla ja<br />
intiimillä tanssilattialla eilispäivän<br />
hittien kanssa, minkä jälkeen suuntasimme<br />
Royaliin, sillä Fonessa<br />
oli kovin pitkät jonot, jotkut tosin<br />
jatkoivat Ollikseen. Royal oli typötyhjä,<br />
tai ainakin sen oleellisin osa<br />
meidän mielestämme, eli tanssilattia.<br />
No, rohkeina, innokkaina<br />
ja taitavina tyttöinä ja poikina<br />
valtasimme sen kokonaan itsellemme<br />
ja näytimme, miten haalareilla<br />
ja henkseleillä sekä erityisesti<br />
laskettelulaseilla laitetaan koreasti.<br />
Lava ja dj:n pöytä tuli tutuksi, ja<br />
opimme myös sen, että Royalissa<br />
ei soiteta kuin englanninkielistä<br />
musiikkia (”Se on meidän linja”),<br />
siitä kyrpiintyneenä (ainakin<br />
allekirjoittanut) ja pitkän päivän<br />
painamina aloimme yksi kerrallaan<br />
poistua Royalista kotia kohti<br />
jo ennen kahta. Fiilis oli kuitenkin<br />
loistava, ja oli hyvä mennä nukkumaan<br />
hymy huulilla. Näin se talvipäivä<br />
pitää viettää!<br />
President Linda
<strong>Justus</strong> delegation på hankens sits<br />
Emil och hammare<br />
Vi åkte pulka<br />
29 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
PAMPAS, pre - afton - sillis<br />
Pampas nationaldag firades 30.3<br />
detta år. Pampas nationaldag är en<br />
fest som hålls i Vasa. Deltagarna är<br />
i huvudregel studerande i Vasa eller<br />
studerande med österbottniska<br />
rötter. <strong>Justus</strong> engagerade sig med<br />
en prepampas sits, ett lag i staffetten<br />
och deltagande i huvudfesten<br />
som hölls i Fontana detta år.<br />
Årets pre pampas hölls i Fontanas<br />
vinterträdgård. Duken var bordade<br />
och deltagarna var utstyrda i ljusröda<br />
plagg. Som Toastis fungerade<br />
juristherrskapet Nathalie och Viktor.<br />
Vi sjöng och drack och åt och<br />
mådde väl. Maten bestod av sallad<br />
och maletkött som smakade<br />
lite ost. Det var troligen fråga om<br />
köttfärslimpa. Som efterrätt bjöds<br />
det på något som ut som bajs. De<br />
mindre mogna lekte med sörjan<br />
och fick även de mer högdragna att<br />
dra på smilbanden. Som kuriosa<br />
kan nämnas att punchen serverades<br />
före maten. Trots att Fontana<br />
inte höll Ollis standard kunde man<br />
konstatera att omväxlingen förnöjde.<br />
T.ex. Frida deltog med själ och<br />
hjärta (på ett fullkomligt anständigt<br />
vis)<br />
Under måltiden sjöngs det och<br />
fyra utomstående deltog i sitsen.<br />
T.ex. Lindas och Sinis mansvänner<br />
som inte ville ta av byxorna, trots<br />
att vi med rungade rop sporrade<br />
dem. Andra sevärdheter var några<br />
exotiska och sälsynta herrar som<br />
sällan syns på så nordliga breddgrader.<br />
Kanske ett tecken på den<br />
globala uppvärmingen. Inga nya<br />
juristherrskap bildades.<br />
Skribentens pampasafton började<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 30<br />
med en föreläsning i straffrätt från<br />
9 – 14. Under samma förmiddag<br />
deltog ett lag från <strong>Justus</strong> i pampasstaffetten.<br />
Priset är den bondska<br />
gyllene grepen. <strong>Justus</strong> lag klarade<br />
sig inte så bra heller det här<br />
året. Sist eller näst sist i hitet kom<br />
Hanna, Pia-Maria, Ulf och Emil.<br />
Erfarna Ulf hoppade in som substitut<br />
för Noora som backade ur pga<br />
för höga hemoglobinvärden. Enligt<br />
<strong>ry</strong>kten var männen i laget inte särskilt<br />
pampasdugliga. Att skala en<br />
potatis tedde sig fruktansvärt svårt<br />
för dessa akademist skolade herrar.<br />
På torget i Vasa utkämpades finalen.<br />
Skribenten kom för sent då<br />
han glömde bort tidens gång och<br />
surfade vidare i cybern. Vid torget<br />
blev Pia-Maria tagen på bar gärning<br />
av sin far med flaska i hand.<br />
Kvällsfesten på aftonen började på<br />
kvällskvisten. Kön var lång och<br />
Fontana trång. Pia-Maria utmärkte<br />
sig med att bli fast av biffen som<br />
hade tilldelats den krävande uppgiften<br />
att hänga upp rock på knagg<br />
och ge en lapp tillbaka. Både hon<br />
och Hanna blev åtalade för smusslande.<br />
Det mojnade efter smarta<br />
förhandlingar. Det var trångt och<br />
svettigt och ett stort antal främmande<br />
österbottningar i lokalen.<br />
Skribenten lämnade kalaset då<br />
hans kläder luktade Viking Lines<br />
heltäckande matta. Några elaka<br />
män hälde uppsåtligen d<strong>ry</strong>cker av<br />
varierande slag på hans textiler.<br />
Sillisen hölls men inga justusiter<br />
orkade släpa sig dit. Åtminstone<br />
ingen av de mer betydelsefulla.<br />
Elias
Mera bilder på sista sidan<br />
31 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
Milan<br />
Kundera<br />
Kuolemattomuus<br />
(1990)<br />
Alkuvaroituksena pidän velvollisuutenani<br />
kertoa ettei ”Kuolemattomuudessa”<br />
varsinaisesti ole juonta.<br />
Eikä rakennetta. Ajassa romaani<br />
sijoittuu menneisyyteen, nykyhetkeen<br />
ja vieläpä kuolemanjälkeiseen<br />
elämään, välillä näitä kaikkia<br />
kolmea yhdistäen. Henkilöhahmot<br />
ovat fiktiivisiä, historiallisia tai<br />
metafiktiivisellä tasolla joko todellisia<br />
ihmisiä, tai fiktiivisiä, kirjailijan<br />
todellisiksi väittämiä hahmoja.<br />
Kirja koostuu monesta pirteiden<br />
teemojen ”kuolema” ja ”kuolemattomuus”<br />
ympärille rakentuvasta,<br />
näennäisesti erillisestä tarinasta,<br />
joista Kundera loppujen lopuksi<br />
onnistuu punomaan kutakuinkin<br />
koherentin kokonaisuuden.<br />
Kunnon sekamelska, toisin sanoen!<br />
Lukemani kappaleen kannessa<br />
kuitenkin todetaan: ”...tekee<br />
lukijastaan sekä nokkelamman että<br />
myös mahdollisesti paremman rakastajan.<br />
Kuinka moni kirja pystyy<br />
samaan?” Vastatakseni esitettyyn<br />
retoriseen kysymykseen, mieleeni<br />
tulee vain yksi intialainen opus.<br />
Antakaamme siis ”Kuolemattomuudelle”<br />
mahdollisuus.<br />
Kuten monet muutkin Kunderan<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 32<br />
romaaneista, on ”Kuolemattomuus”<br />
jaettu seitsemään, hyvinkin<br />
vaihtelevan pituiseen osaan. Ensimmäisen<br />
osion eräänlaisen prologin<br />
jälkeen luo toinen osio pohjan<br />
koko teokselle, toimien vertailupohjana<br />
kaikille myöhemmille tapahtumille.<br />
Tässä osiossa pääsankarina<br />
seikkailee Johann Wolfgang von<br />
Goethe, tuo kuolematon saksalainen<br />
uomo universale. Tapaamme<br />
historian suurmiehiä Napoleonista<br />
Beethoveniin, kuolemattomuutta<br />
näiden suurmiesten kautta havittelevan<br />
nuoren Bettinan, sekä<br />
seuraamme soutuveneessä tuol’<br />
toispuoleisessa onnelassa käytävää<br />
Goethen ja Hemingwayn välistä<br />
keskustelua, kuolemattomuudestapa<br />
tietenkin.<br />
Kuten sanottu, ei romaanissa varsinaisesti<br />
ole juonta, vain tarinoita<br />
jotka mahdollistavat teemojen<br />
syvääluotaamisen. Jonkinlaiseksi<br />
romaanin polttopisteeksi voisi<br />
kuitenkin kohdistaa kahden sisaruksen<br />
ja yhden aviomiehen<br />
kolmiodraaman. Sisarukset Agnes<br />
ja Laura ovat toistensa vastakohtia.<br />
Laura rakastaa monia miehiä,<br />
Agnesin aviomies Paulia suorastaan<br />
palavasti, Agnes taasen ei<br />
rakasta ketään, edes Paulia. Ammattikuntansa<br />
yläpuolelle itsensä<br />
mielellään asettava Paul (”En ole<br />
asianajaja vaan puolustuksen runoilija!”)<br />
on vätys, enkä sano tätä<br />
vain tulevaa ammattikuntaani puolustaakseni.<br />
Aprillipäivänä 1929 syntyneen Kunderan<br />
kirjat ovat täynnä huumorin<br />
parasta alalajia, ironiaa. Miehen<br />
oivallukset, lämpö, äly ja yliluonnollinen<br />
kyky tulkita ihmismieltä<br />
hakevat vertaistaan. Useimmilta<br />
kirjan sivuilta löytää ajatuksia jotka<br />
yksinkertaisessa viisaudessaan kelpaisivat<br />
vaikkapa ikuisiksi, kissan<br />
kokoisilla kirjaimilla tatuoitaviksi<br />
mantroiksi valinnaiseen kohtaan<br />
tätä kuolevaista ruumistamme. Jos<br />
äiskä vaan sallisi.<br />
Kira Viio
FRANZ KAFKA -<br />
SLOTTET (1935)<br />
Då vi lever bör vi vara närvarande<br />
och kanske ärliga. Vi bör hela tiden<br />
granska det som vårt liv består av,<br />
för att inte bli förblindade av våra<br />
ofullständiga antaganden. På detta<br />
vis kan vi utvecklas och bidra till<br />
den ström av tankar som forsar i<br />
världen.<br />
I denna strävan kan Franz Kafka<br />
med boken Slottet hjälpa oss i vår<br />
strävan. Huvudpersonen i boken,<br />
K, är den handelskraftige lantmätaren<br />
som kommer till en by. I<br />
byn finns ett slott. K har anlitats av<br />
slottet för att göra vissa mätningar<br />
i byn. K har dock blivit tillkallad i<br />
misstag genom att ett felaktigt förvaltningsbeslut<br />
har fattats. Ingen<br />
lantmätare behövs i byn. K försöker<br />
åtgärda fallet genom att ta reda på<br />
var det gått snett. Det visar sig vara<br />
mycket svårt. Trots att K är handlingkraftig<br />
lyckas han inte utreda<br />
vad detta inflytelserika slott är.<br />
Kafka kan ha syftat på Gud. Gud är<br />
ett slott som vi inte kan förstå trots<br />
att vi försöker ta i med fullt adekvata<br />
medel. Slottet kan också vara<br />
lagen eller kanske den österbottniska<br />
andan. Vad är slottet i ditt<br />
liv? Man kan tycka att Ks försök är<br />
onödigt. Och kanske kan man inte<br />
förstå vissa saker.<br />
Men det är intressant hur vissa institutioner<br />
kan dela människor i<br />
grupper. En religion fördelar människor<br />
i dem som tror och inte tror.<br />
Den icke troende blir en som står<br />
utanfört. I detta fallet blir religionen<br />
slottet för den utomstående.<br />
Om vi då kan förstå detta Slott eller<br />
Gud kan vi då förstå gruppen<br />
som tillber slottet. Knappast. Det<br />
rättsbilade bygger lätt sin borg för<br />
att kanske försvara sig själv.<br />
Trots att vi aldrig kan förstå slottet<br />
ska vi fortsätta. Kanske vi en dag<br />
kommer in i slottet. Och kanske då<br />
vi kommer in i slottet inser vi dess<br />
ringa betydelse. Det vi inte förstår<br />
bygger borgar. Ovetskapen bygger<br />
de starkaste murarna.<br />
Kafka var doktor i juridik och jobbade<br />
hela sitt liv på ett försäkringsbolag.<br />
Före du läser denna bok rekommenderar<br />
jag dig att avklara<br />
förvaltningsrätten. Då blir Kafkas<br />
förlöjligande av den abstrakta och<br />
opersonliga förvaltningen komisk.<br />
Frukta slottet.<br />
Elias<br />
33 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong><br />
Franz Kafka
Ansvarig utgivare<br />
<strong>Justus</strong> <strong>ry</strong>/rf<br />
PB 700<br />
65101 Vasa<br />
justus@uwasa.fi<br />
www.justuswasa.fi<br />
Chefredaktör<br />
Elias Poutanen<br />
0500-877938<br />
elias.poutanen@helsinki.fi<br />
Annonspriser<br />
Hel sida - 100€<br />
Halv sida - 70€<br />
1/4 sida - 50€<br />
EX NUNC<br />
Redaktion<br />
Noora Lindkvist, Tommi Niemi, Hanna Nylund, Pia-Maria Pihlaja, Kira Viio, Emil Viitala<br />
Övrigt<br />
Upplaga: 250 exemplar och elektroniskt på <strong>Justus</strong> hemsida. T<strong>ry</strong>ck: Multiprint Ab, Vasa <strong>2007</strong>.<br />
Teknisk data: Papper: Pärm 120 g Colotech, Inre del 80 g Offset vit. Färger: Pärm 4/1, Inre<br />
del 1/1<br />
<strong>Ex</strong> Nunc behåller rätten att publicera och använda det material som<br />
skickats eller beställs till tidningen i nya upplagor av tidningen eller<br />
delar av den eller i annat användningssyfte oberoende av sättet att<br />
förverkliga eller distribuera materialet<br />
<strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong> 34
35 <strong>Ex</strong> <strong>nunc</strong>
VILL DU VARA MED<br />
OCH SVARA PÅ VÅRA<br />
KLIENTERS<br />
INTERNATIONELLA<br />
UTMANINGAR?<br />
Är du intresserad av att arbeta som advokat? Du har möjlighet<br />
att bekanta dig med arbetet i praktiken redan under studietiden.<br />
Hannes Snellman erbjuder olika möjligheter<br />
för studeranden som är intresserade<br />
av branschen:<br />
• Bud<br />
• Juniortrainee<br />
• Trainee<br />
Vi uppskattar att människor har olika sakkunskap och personlighet.<br />
Med rätt attityd kommer man långt. Om du är intresserad<br />
av att komma in i affärsjuridikens värld och vill arbeta<br />
med oss, så ber vi dig bekanta dig med våra ansökningsinstruktioner<br />
och befattningsbeskrivningar på vår hemsida www.hannessnellman.fi<br />
under ”Karriär”.<br />
För ytterligare information vänligen<br />
kontakta<br />
Hannaliina Suma, tel. (09) 2288 4219,<br />
hannaliina.suma@hannessnellman.fi .<br />
För våra klienters<br />
framgång –<br />
överallt i världen.<br />
w w w. h a n n e s s n e l l m a n . f i
Change language