ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6. 6. TEKOPOHJAVEDEN<br />
TEKOPOHJAVEDEN<br />
MUODOSTUMINEN MUODOSTUMINEN JA<br />
JA<br />
VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET MAAPERÄSSÄ<br />
MAAPERÄSSÄ<br />
6.1 6.1 6.1 Muodostumisprosessin Muodostumisprosessin kuvaus<br />
kuvaus<br />
TEKOPOHJAVEDEN TEKOPOHJAVEDEN MUODOSTUMINEN MUODOSTUMINEN JA JA<br />
JA<br />
VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET MAAPERÄSSÄ<br />
MAAPERÄSSÄ<br />
MAAPERÄSSÄ<br />
Raakavettä maaperään imeyttävien tekopohjavesilaitosten toimintaan kuuluvat seuraavat<br />
veden laatuun vaikuttavat osavaiheet: raakaveden esikäsittely, veden imeyttäminen maaperään,<br />
lyhyen viipymän kulkeutuminen (vajovesivyöhyke) ja pitkän viipymän kulkeutuminen<br />
(pohjavesivyöhyke eli vedellä kyllästynyt vyöhyke).<br />
Raakaveden esikäsittelyä on kuvattu edellä luvussa 3. Esikäsiteltyä tai käsittelemätöntä<br />
raakavettä voidaan imeyttää maaperään eri tavoin lähinnä kohteen geologisesta rakenteesta<br />
ja muista tekijöistä johtuen. Mahdollisia imeytystapoja ovat oja- tai salaojaimeytys, kaivoimeytys,<br />
allasimeytys tai sadetusimeytys. Imeytystehokkuus pinta-alaa kohti eli ns. pintakuorma<br />
määrittelee sen, miten paljon imeytettävää yksikköä kohti tarvitaan pinta-alaa ts.<br />
sadetusimeytysaluetta tai allaspinta-alaa. Suunnittelussa pyritään pintakuorma optimoimaan<br />
siten, että imeytystä varten varattavat alueet pysyvät kohtuullisen pieninä kuitenkin niin, ettei<br />
sadetusimeytyksessä ilmene tukkeutumisen vaaraa, tai ettei allasimeytyksessä altaan huoltoväli<br />
lyhene kohtuuttomasti. Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen suunnittelussa vaihtoehtoina<br />
on tarkasteltu joko allas- tai sadetusimetystä tai niiden yhdistelmää.<br />
Lyhyen viipymän kulkeutumisessa vajovesivyöhykkeessä sekä allas- että sadetusimeytyksessä<br />
vedestä poistuvat mm. bakteerit, jäljellä oleva sameus sekä kiintoaine siihen kiinnittyneine<br />
aineineen (mm. liukenematon fosfori, osa humuksesta). Vajovesivyöhykkeessä vedestä<br />
poistuu humusta. Poistuman tehokkuus vaihtelee - mitä ilmeisimmin maaperän rakenteesta<br />
ja geokemiasta johtuen - 10…50 % (mm. Kytövaara 2000, Frycklund ym. 1995).<br />
Pieniä kemiallisia muutoksia lukuun ottamatta ei lyhyen viipymän kulkeutumisessa tapahdu<br />
muita merkittäviä veden laatuun vaikuttavia prosesseja. Tosin veden pH nousee Virttaankankaan<br />
olosuhteissa syvemmällä vajovesikerroksessa, jossa maaperässä, varsinkin sen<br />
hienoaineksessa on jäljellä liukenematonta karbonaattia (Lindqvist ja Lallukka 2002). Raakaveden<br />
sadevettä korkeampi pH nostaa maannoshorisontin pH:ta. pH:n palautuminen<br />
tapahtuu imeytyskatkosten aikana, tosin hitaasti (Helmisaari ym. 1999).<br />
Pitkän viipymän kulkeutumisessa pohjavesivyöhykkeessä veden laatuominaisuudet kuten<br />
pH ja lämpötila tasaantuvat veden sekoittuessa alueen luontaiseen pohjaveteen. Humuksen<br />
kohdalla laimeneminen ja vajovesivyöhykkeessä alkanut humuksen poistuminen jatkuvat.<br />
Humuksen poistumismekanismeja ei vielä täysin tunneta. Luonnontilaiseen pohjaveteen<br />
sadeveden mukana kulkeutuneet tai maaperästä siihen liuenneet ja raakavedessä<br />
esiintyvät liuenneet ravinteet kuten fosfori ja typpi eivät juuri muutu, pidäty tai hajoa pitkän<br />
viipymän kulkeutumisessa. Ravinteiden pitoisuuksia on tarkemmin käsitelty kohdassa 6.4.<br />
Humuksen pitoisuuden alenemisen on todettu riippuvan veden virtausajasta eli viipymästä.<br />
29 29<br />
29
Change language